Lithuanian: kìnis (mask. gen. kinio)= eläinlauman, erityisesti sikojen elinpaikka, ihmisen sotkuinen leiripaikka

Etymology: 'Lager der Tiere, bes. der Schweine', auch 'schmutzige Lagerstatt eines Menschen'.

Nach W.-P.1, 399 zu ai. (muinaisintia) khánati 'gräbt' = kaivaa, tonkia,

khanī 'wühlend' = tonkiva, mylläävä,

khaī 'Höhle, Öffnung' = onkalo, kolo, aukko,

khā' 'Quelle = lähde, Brunnen = kaivo',

av. apers. kanī 'graben' = tonkia, kanī 'Graben' 0 tonkiminen,

av. xā 'Quelle = lähde, Brunnen = kaivo' (Kuiper Notes75ff.).

Es gehört aber eher zu lat. caenum 'Schmutz = lika, Schlamm = liete, Kot = sonta, loka, Unflat = saasta, siivottomuus',

inquīnare 'beschmutzen' = liata, usw.;

lat. caenum ist für plebejisches *cœnum aus *coinom, *quoinom urbanisiert = kupunkilaistunut, kaupunkimainen

s. W.-H.1, 131, der auf lat. cūnīre = stercus facere,

unde et inquinare Paulus ex Festo 44, 11L. verweist.

Die von Froehde BB 17,310 mit lat. cūnīre, inquīnare verglichenen

lett. svīns 'beschmutzt = likainen, besudelt= ryvettynyt',

svīnīt, -ēt 'beschmutzen = liata, mit Schweiss besudeln = hikinen (vaate)' hängen vielmehr mit

abg. svinija 'Schwein' = sika,

svinú 'suinus',

lett. suvēns 'Ferkel' = porsas,

preuss. swintian Voc. 682 'Schwein' = sika,

ai. sukaráī , av. huī, griech. hūj, lat. sūs, got. swein 'Schwein' = sika,

etc. zusammen (M.-Endz. s.v. svīnīt, svīns).

Dagegen können mit lat. caenum und Konsorten sowie mit lit. kìnis verglichen werden

schwed. dial. hven 'niedriges, sumpfiges Feld' = alava soinen kenttä,

aisl. hvein- in Ortsn. etc.

Ehkä ”kinis” johdannaisineen on tarkoittanut vihollisen sotilasleiriä, ruotsin ”sven” taas tarkoittaa, aivan päin vastoin... ”leirisotilasta”, sotilaspoikaa, aseenkantajaa, alimman luokan sotilasta (soini).

Kuitenkin tuo seuraava merkitys on todennäköisempi ”svenin” perimmäinen lähde: jokisuistojen sisämaan (suo)asukas, mereltä tarkasteluna, jota Suomi, Häme ja saamekin ovat tarkoittaneet, samoin ja latvian ”zemgalli” ja liettuan ” žemaitti”, alaliettualainen.

Lithuanian: kinễ, kinìs = kuiva suosaareke, kuiva(tun) suon pintakerros

Etymology: 'trockene Stelle in einem Moor' = suo,

nach Būga KS 229¹ zu lett. cin(i)s, cine, ciṇa 'Hümpel' = läjä, kasa, rypäs

cinata 'Hümpel = kasa, läjä, rypäs, Mooshügel = sammalmätäs'.

Doch vergleichen Zubatý AslPh. 16,386 = Studie I 2,91 ff. und M.-Endz. s.v. cinis die lett. Wörter vielmehr mit

lett. cināties 'sich wie das Moor in die Höhe heben = kaartua kohosuon tapaan, sich erheben = kohota (geom.), hinaufschwingen = taipua koholleen',

dessen Bed. z.T. durch cilāties 'sich erheben' = kohota,

(verw. mit lit. kélti = nostaa, etc., s.d.) beeinflusst sei.

Endzelin bei M.-Endz. s.v. cinis sowie FBR 11,140 bringt mit den lett. Wörtern noch

čech. čníti '(hervor)ragen' = rynnätä pystyyn,

abg. začęti 'anfangen' = aloittaa (erä),

russ. kon 'Anfang' = erä, aloitus (pelissä ym.), etc. zusammen,

ferner ir. cinim 'entspringen' = karata, alkaa pulputa,

cenél 'Geschlecht' = sukukunta, heimo.

Gehört lit. kinễ, -ìs nicht zu lit. kìnis 'Lager der Tiere, bes. der Schweine, schmutzige Lagerstatt eines Menschen' (s.d.)?

 

Jotvinki:

http://www.suduva.com/virdainas/

kinis = lair = pesäluola
kīnīt = to struggle (Inf) = taistella
kint = to begin (Inf) = aloittaa

Preussi:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

 

KĪNA <45> [erkīnina] įtampa = veto(jännitys), varžybos = kilpailu, riita, kina

KĪNENIKS <32> [Kīna MK] varžovas = kilpailija, vastustaja

KĪNINTUN...kininna...kininnā <85> [erkīnina 117 VM] veržti = kiristää, puristaa, jännittää (kireälle), suveržti = puristaa yhteen, veržti kà iš ko = vetää puristaa jo(ta)kin ulos jostakin

KĪNINTUN SI <85> [erkīnina 117 VM] susiveržti = puristaa (liittymään) yhteen, – paggan (psp gen) derėtis dėl = neuvotella hinnasta, – per (acc) varžytis (dėl) = tapella, kilpailla jostakin

KĪNSENIS [Kīntwei drv] gūsis = katko, repeämä, šuoras = puhuri, veto (kylmä ilmavirta)

KĪNSNA [Kīntwei drv] veržimasis (siekis) = kiristys- (jänne), siekis = jänne,

KINSTWEI...kinsta...kinttā kęsti (pakęsti) (<*kensti) = kestää, kantriam būti = pysyä lujana

KINTUPS [Kintopp DIA] kinas = kitti

KĪNTWEI...kenna...kinnā [erkīnina 117 VM] veržtis = pyrkiä (raivoistsi), repeillä, hajota, riuhtoa, raivota, – (prei acc) siekti (veržtis prie) = tavoitella vimmatusti jotakin

(kuurilais-er:llä ki(n)ner(s)? > kinner(jänne)? hämeessä tunnetaan myös verbi ”kinnata” = kiristää, jokin osa enemmäkin kuin muut, haitallisesti)

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=kinis&s=0&g=2&r=10631062

” a) kìnis (2)

1. arī pārn. miga = hevosten ym. nukkumapaikka (myös kuvaava: ”läävä”, ”luukku”, ”kotiluola”)

2. putnu) ligzda, lizda = (lintujen) pesä, pesimäyhteisö

b) kinìs (gen. kiniẽs) (4) s. virs ūdens sazēlis augu slānis = kuiva kasvikerros (suo- pohja-)veden yläpuolella

http://www.etymonline.com/index.php?search=schwein&searchmode=none

” swine = sika

O.E. swin "pig, hog,"

 

from P.Gmc. *swinan (cf. O.S., O.Fris. M.L.G., O.H.G. swin, M.Du. swijn, Du. zwijn, Ger. Schwein), neut. adj. (with suffix *-ino-)

 

from PIE *su- (see sow (n.)). The native word, largely ousted by pig.

 

sow (n.) = emakko

 

O.E. sugu, su "female of the swine,"

 

from P.Gmc. *sugo (cf. O.S., O.H.G. su, Ger. Sau, Du. zeug, O.N. syr),

 

from PIE base *su-

 

(cf. Skt. sukarah "wild boar, swine;" Avestan hu "wild boar;" Gk. hys "swine;" L. sus "swine," swinus "pertaining to swine;" O.C.S. svinija "swine;" Lett. sivens "young pig;" Welsh hucc, Ir. suig "swine; O.Ir. socc "snout, plowshare"),

 

possibly imitative of pig noise, a notion reinforced by the fact that Skt. sukharah means "maker of (the sound) 'su.'

 

" Related to swine. As a term of abuse for a woman, attested from c.1500.

 

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#.C7.B5

” *suh₁- = swine

Eng. sū/sow, Ltv. sivēns, Russ. свин (svin), Skr. सूकर (sūkara), Alb. thi, Gk. ὗς (hus), Gm. sū/Sau, Toch. —/suwo, Ir. socc/soc, Welsh hwch, Polish świnia, Lat. sūs, Umbrian sif, ON sýr, Goth. swein, Av. hū ”

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/etymology.cgi?single=1&basename=/data/ie/germet&text_recno=409&root=config

 

" Heja, Zvergē!

Särkkä(maa)!

Sorainen Särkkärannikko,-maa, erotukseksi hiekkaisesta Dyynimaasta eli Kuurinmaasta.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1420117.html#p1420117

" Lithuanian: žviȓgždas = karkea hiekka, sora

Etymology: 'grober Sand, Kies' = karkea hiekka, sora, sepeli


žvirgždė 'kiesiger Boden, kiesige Stelle' = sorapohja, sorainen/hiekkainen paikka, hietikko, särkkä

... Lett. zvirgzds 'Kieselstein' = sorakivi,

Pl. zvirgzdi, zvirgžņi und zvirgzdis 'Kies, Grand, grober Sand' = srora, kerkea hiekka,

zvirgzdaine 'kiesiges Land = kivinen maa(perä), eine mit Kieselsteinen bedeckte Stelle' = soritettu paikka.

... preussi:

Kummallista on että preussin ”sora” toisella sukupäätteellä tarkoittaa ”ruukkua” ja ”pikaria”

ZWÎRKSTAN n [Swixtis] žvyras = hiekka, žvirgždas, sora
ZWÎRKSTIS [Swixtis] puodynė = pikari, huhmar

... lett. zvῑrgzas, zvergzdi 'grober Sand = karkea hiekka, Kies = sora',
cf. lett. zvirgt (-stu) 'rieseln = rakeistua, grobkörnig werden, grobkörnig zerfallen' = tulla, jäädä karkearakeiseksi
skr. zvῑrst 'Art weichen Steins'.

Lett. zvìedris 'kiesige, sandige Stelle im Fluss oder See' = särkkä,

... Tästä latvian ”sorarannasta” tulee ”Sora(rantainen)maa”, "Särkkämaa" ”Zviedrija”, EROTUKSEKSI ITÄMEREN ITÄRANNAN LENTOHIEKKADYYNIRANNOISTA, ku(p)rai (josta sanasta kup(e)ras = dyynimäinen, kupumainen, myös suomen "kupera".) "

Tavallisesti sana Sverige palautetaan sanaan *sven-rix", jossa sven tarkoittaa "ruotsalaista" sanaa sen pidemmälle problematisoimatta, ja rix on lainasana keltistä, joka tarkoitta valtakuntaa ja on samaa kantaa kuin mm. latinan rex = kuningas, ruotsin rike, saksan Reich, englannin rich, right, regal, royal sekä suomen rikas. (Baltoslaavikielissä tuota vastaavat mm. venäjän raj, liettuan rojus = paratiisi, joita on pidetty arabilainoina, mutta suunta on aika lailla varmasti toisin päin.

Nyt herää eräs kysymys: jos noin olisi, niin

voisiko sanasta "Sven-rix" lainautua latviaan jotakin kautta sääntöjen mukaisesti "Zviedrija"?

Vastaus on, yllätys-yllätys! todennäköisintä tietä kuurin kautta, jos tuollainen lainautuminen olisi tapahtunut, että KYLLÄ VOISI.

Sanassa Svenrike on latvialle ja kuurille luvaton äänneyhdistelmä -nr- , jonka tyypillinen korjaamis- tapa on panna niiden väliin d- tai t-äänne sanan muista soinnillisuussuhteista riippuen. Sanan taka- vokaalisuus tarkoittaa muinais- ja nykyliettuassa ja kantabaltissa liudennusta, mutta latviaan kuurin kautta tämä lainautuisi konsonanttien ("kuurilais")soinnillistumisena, josta *Zvendri(ja). Tästä tulee latviassa Zviedrija just kuten pitäisikin (ja jos lainautuminen on tapahtunut tiettynä ajanjaksona itäbalttilaisten kielten eriytymisen aikaan. Kuurissa siitä tulisi Zvëidrija. Sana on kuitenkin yhtä varmasti sittemmin mielletty "särkkämaaksi" kuin jos se olisi näin muodostunutkin.

Liettuan Švedija, joka on slaavilaisten kielten puolan ja venäjän mukainen, olisi muodostunut muulla tavalla.
 

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/muinaisten-kuurilaisten-dzauna-l-ydetty-pirkkalasta?id=2119722%3ABlogPost%3A1028507&page=3

Spammiro Botti kommentoi_ 3. syyskuu 2013 19:14

 

Heja, Zvergē!

Särkkä(maa)!

Sorainen Särkkärannikko,-maa, erotukseksi hiekkaisesta Dyynimaasta eli Kuurinmaasta.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1420117.html#p1420117

" Lithuanian: žviȓgždas = karkea hiekka, sora

Etymology: 'grober Sand, Kies' = karkea hiekka, sora, sepeli

žvirgždė 'kiesiger Boden, kiesige Stelle' = sorapohja,
žvyrgždýnas dass., žvirgždė'tas 'voller Kies' = soratäytteinen,
žvirgždúotas 'mit Kies bedeckt' = sorapeitteinen,
žvirgždúoti 'mit Kies bedecken' = sorata, sorittaa,

daneben ohne g : žvirždas = žviȓždas, Pl. žviȓzdai.

Lett. zvirgzds 'Kieselstein' = sorakivi, Pl. zvirgzdi, zvirgžņi und zvirgzdis 'Kies, Grand, grober Sand', zvirgzdaine 'kiesiges Land = kivinen maa(perä), eine mit Kieselsteinen bedeckte Stelle' = kivetty paikka.

Aus Kontamination von žiẽzdras, žìzdras (s. dazu s.v. žiezdrà) und žviȓždas ist lit. žvizdras 'Sandkorn', žvizdra 'Kies' entstanden (s.s.v. gaȓgždas, huom. "karkea").

Lit. žviȓ(g)ždas usw. ist urverw. mit

skr. zvῑrst 'eine Art weichen Steins',
daneben slav. *gversta in russ. (dial.) gversta 'grober Sand', žverst' dass.

Kummallista on että preussin ”sora” toisella sukupäätteellä tarkoittaa ”ruukkua” ja ”pikaria”

ZWÎRKSTAN n <35> [Swixtis E 350 VM] žvyras, žvirgždas
ZWÎRKSTIS <40> [Swixtis E 350] puodynė = pikari, huhmar
(Sixdo = sora preussiksi. Se on samaa juurta, sillä preussin w on "englantilainen" puolivokaali ja se tipahtaa helposti kokonaan pois; mhdollisesti r:kin on ollut heikko kuten E:ssa)

Ettei se tarkoittaisi ”ruotsalaista”. En ole löytänyt sanakirjoista preussin Ruotsi-sanaa. Siitä sai tietysti puhua vain hammasta purren. 2

Eipä tarkoitakaan, vaan ”pikari” tarkottaa huhmarta, jossa jauhetaan ruokaa, eikä niinkään juomapikaria.

Jotvnki:
http://www.suduva.com/virdainas/
zigzda = sand = hiekka
zigzdra = gravel = sora
zigzdre = yellowhammer bunting (emberiza citrinella) = keltasirkku

Sanaparvi tarkoittaa myös ”rouskuttamista”, JAUHAMISTA (kuten sorasta ja sepelistä voikin arvata) :

" lett. zvῑrgzas, zvergzdi 'grober Sand = karkea hiekka, Kies = sora',
cf. lett. zvirgt (-stu) 'rieseln = rakeistua, grobkörnig werden, grobkörnig zerfallen' = tulla, jäädä karkearakeiseksi
skr. zvῑrst 'Art weichen Steins'.

Lett. zvìedris 'kiesige, sandige Stelle im Fluss oder See' = särkkä,

könnte aus *zviezdris dissimiliert sein;

vgl. lit. žvizdra 'Kies', žvìzdras 'Sandkorn'.

Nach Būga ist freilich lett. zvìedris,
lit. žvìzdra(s) Kontamination von lit. žìzdras, žiezdrà 'Grandkorn' = hiekanjyvä, usw. mit lit. žviȓ(g)ždas etc.
Lit. žvӲras 'Sand' ist dagegen entlehnt aus poln. zwir .

" Über lett. ”zviedris” 'kiesige, sandige Stelle im Fluss oder See' = särkkä, s.s.v. gaȓgždas. ”

Tästä latvian ”sorarannasta” tulee ”Sora(rantainen)maa” ”Zviedrija”, EROTUKSEKSI ITÄMEREN ITÄRANNAN LENTOHIEKKADYYNIRANNOISTA, ku(p)rai (josta sanasta kup(e)ras = dyynimäinen, kupumainen, myös suomen "kupera".)

Weiteres s.v. žviȓgždas. "

Tuollainen karkeasorainen/-hiekkainen, kasvillisyydeltaan niukka alue, joka on eri aikoina vaihtevassa määrin veden alla, on SÄRKKÄ.

Särkkä on siinä mielessä DYYNIN vastakohta, että särkkä on paikka josta vesi ja tuuli pesevät ja puhantavat vienointa kiviainesta pois, kun taas dyyni on paikka, johon ne saavat sitä.

”Kuurinmaa” tarkoittaa ”Dyynien maata”, joten olisi varsin loogista, että jossakin muualla oli myös ”Särkkien maa”, sillä tuollaiset kalojen ja muiden liikkeisiin vaikuttavat asiat eivät varmasti jääneet periaatteealtaan tuntemattomiksi merillä liikkuvilta.

Edelleen ainakin Liivinmaa on nimetty mereltä käsin, joita oli vain muutaman kilometrin syvyydellä rannasta ja joista, ja sisempänä maassa oli muuta väkeä. Ruotsissakin kivikaudella oli pitkään rannikolla ja saarilla sekä jokien latvavesillä ”uralilaisia” kuoppakeraamikkoja”, mutta viljely- ja karjanhoitoalueilla oli muita kuten suppilomaljaväkeä (tai oikeastaan kuoppakeraamikot olivat pääasiassa heidän jälkeensä).

Sana hyvin mahdollisesti tulee täestä *g'verg(z)ti-sanasta kantabaltin tai kuurin kautta, jossa säännömukainen muoto olisi ”*dzverga(s)”, josta voi tulla yhtä hyvin zverga-”särkkä” kuin *Zvergē, sittemmin  (uus)kuuriksi ajankohdasta riippuen *Zverdje tai *Zverdze.

http://www.tiede.fi/comment/2305840#comment-2305840

Ruotsi on rekonstruoidulla preussin kielellä Šwēdija, melkein sama kuin liettuassa,
http://wirdeins.prusai.org/

laītawiskai: Švedija prūsiskai: Šwēdija

f. sg pl. Nōm: Šwēdija  Šwēdija  Gēn: Šwēdijas Šwēdijan Dāt: Šwēdijai Šwēdijamans Akk: Šwēdijan

Šwēdijans

Selitys sille, että "jauhettu, pureskeltu" ja "ryyppy(pikari)" ovat sama sana (eri sukupäätteellä) on ihan muualla ja melko uskomaton; molemmat tarkoittavat "NIELAISTAVAKSI VALMISTELTUA"!

Taustalla lieneekantaindoeuroopan verbi:

*gʷerh₃ - to devour = niellä
Alb. ngrënë/ngranë, Arm. կեր ‎(ker), Lith. gerti = juoda, Ltv. dzert = juoda, juopotella, Ir. bráge/bráighid, Welsh breuant, Skr. गिरति (girati), Av. jaraiti, Gk. βορά (bora); βρῶμα (brōma), Lat. vorāre, Gm. quedar/Köder, ON krás, Russ. жрать (žrat') = raadella, Polish żreć = raadella


http://www.tiede.fi/comment/2305841#comment-2305841