http://www.tiede.fi/keskustelu/23621/ketju/skeptikko_huuhailee
Vierailija: " "Skeptikko" huuhailee...
http://www.media-arkisto.com/aamulehti/ ... =0&trsid=0
Aamulehti 15.10.2007, Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 18
Viikon lehti
Skeptikko huuhastelee
Kari Salminen
On turha vastustaa tieteellisen maailmankuvan asianajajia, jotka yrittävät torjua uskonoppien tunkeutumisen kasvatukseen, mediaan ja politiikkaan.
Luonnontieteen puolestapuhujina esiintyviä maallikkosaarnaajia sen sijaan on syytä epäillä. Yksi heistä on Jussi K.Niemelä, joka on olevinaan tieteen asialla postmoder- nisteja, tieto-relativisteja, naistutkijoita ja mannermaisia filosofeja vastaan, vaikka hänellä ei ole edes alkeistietoja inhoamiltaan aloilta.
Skeptikossa (3/2007) toimittaja Putte Wilhelmsson ehdottaa samaiselle lehdelle HUUHAA-palkintoa Niemelän kirjoitusten vuoksi. Wilhelmsson poimii Niemelän teksteistä vain yksityiskohtavirheitä puuttumatta Niemelän laajempaan tietämättömyyteen.
Vastineessaan Niemelä linnoittautuu kaveriensa ja tiedeyhteisön selän taakse ja vetoaa auktoriteetteihin. Hän haukkuu Wilhelmssonin "postmodernistista ja sosiaalikonstruktivistista queer-teoriaa puolustavaksi kolumnistiksi".
Pahemmin pieleen ei voisi osua. Wilhelmsson on rationalisti, joka paljastaa kielen-käyttötapoihin kätkeytyvät hallintayritykset, historian painolastit ja silkat typeryydet - missä tahansa niitä esiintyykin.
Niemelän mukaan häntä ja hänen kaveriaan Osmo Tammisaloa on julkaissut "luon-nontieteellinen kustantamo". Ei muuten ole. Terra Cognita voi esiintyä minä hyvänsä, mutta se ei ole minkään tieteellisen organisaation kustantamo.
Niemelä tuomitsee Judith Butlerin ajatukset ja postmodernin "akateemisen humpuu-kin", vaikka Wilhelmsson ei ole niitä puolustanut. Syytä tosin olisi,koska väärässä voi olla monella tavalla. Humpuuki pitää paljastaa, mutta ei toisen asteen humpuukilla.
Auktoriteettien esittely, eri mieltä olevien nimittely ja oppialoihin isketyt pikaleimat osoittavat, kuinka hukassa tieteenpuolustajaksi itsensä ylentänyt toimittaja on.
Lopuksi Niemelä kaivaa itselleen kuopan lainauksella, jonka hän kuvittelee kuvaavan vastustajiaan.
Hannu Lauerma -sitaatti sanoo: "Mitä suurempaa on kritiikin kohteeksi joutuneiden ajatusten esittäjien uskonnollistyyppinen sitoutuminen asiaansa, ajatusten merkitys hänen omalle mielentasapainolleen tai taloudelleen ja tarve käyttää muita ihmisiä kaikupohjanaan, sitä suurempi on viha, joka kritiikin seurauksena leimahtaa."
Aivan, Jussi K. Niemelä.
© Kustannusosakeyhtiö Aamulehti "
RJK: "
Aamulehden kritisoiman Jussi K. Niemelän tuotannosta täällä (tämä on lainausta Skepsiksen sivuilta, mutta on sieltä sittemmin "jälkimoderoitu":
" Oheinen "artikkeli" sisältää yhteenvedon valetiede "sosiobiologian" keskeisistä hyökkäyksistä tämän päivan Suomessa:
Referoin myös lyhysti Skepsiksen sivuilla käytävää keskustelua:
>Käsillä oleva pamfletti osoittaa, että sosiobiologiaa koskevat yhteiskunnalliset pelot
>ovat aiheettomia. Sosiobiologia ei ole vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>monien humanistien hellimille epärealistisille ihmiskäsityksille. Pamfletti paljastaa
>myös, miten alaa viime aikoina kohdanneet hyökkäykset perustuvat tahallisille tai >tahattomille väärinkäsityksille.
Käsillä oleva pamfletti tekee "johtavasta" nykyisestä dialektisen ja historiallisen ma-terialismin vastustajasta "oikean marxilaisen",ja kuinkas muuten, ainoastaan ja vain puhtaasti poliittisin perustein:
" Segerstrålen kirjasta käy ilmi myös se, miksi kuuluisa marxisti, kielitieteilijä ja yh-teiskunta-aktivisti Noam Chomsky ei katsonut voivansa liittyä Lewontinin ja Gouldin sosiobiologiaryhmään (Segerstråle).
Chomskyn mielestä kapitalismin arvosteleminen näet edellyttää olettamusta synnynnäisestä ihmisluonnosta.
Hänen auktoriteettinsa on silti Marx, mutta eri Marx kuin Lewontinilla! "
Aivan: "Chomskyn Marx", kuten frankfurtistienkin, on se lyhytaikaiseksi jäänyt feuer-bachilainen Marx, jonka MARX ITSE KUMOSI JA JOSTA SANOUTUI IRTI FEUER-BACH-TEESEISSÄÄN, heittäen nimenomaan se "Ihmisluonnon" abstraktina ja perättömänä tunkiolle.
Tätä pidetään varsinaisen marxismin ALKUNA, eikä suinkaan "loppuna" kuten "sosiobiologistit".
" Segerstråle kertoo huvittavasta kokouksesta, missä Lewontin äyskäröi mielipiteen-sä vanhalta Marxilta, kun Chomsky puolestaan ammentaa ohjeistuksensa nuorem-malta versiolta. Näin näillä suurilla intellektuelleilla on auktoriteetistaan huolimatta ja siitä johtuen vastakkainen käsitys ihmisluonnosta. "
"Vanhemmassa ja nuoremmassa marxiskissa" oli todellisudessa kyse MARXIN IÄSTÄ EIKÄ NOIDEN OPPIEN!
Eli "vanha" (= myöhempi) Ei-Ihmisluonto-Marx kumosi "nuoren" eli feuerbachilaisen ("ihmisluonto") Marxinkin joskus hetken kannattamat näkemykset Feuerbach-teesessä.
" Tämä erimielisyys kuvaa täydellisesti sitä henkistä ilmapiiriä, mistä sosiobiologian huono maine juontuu: tosiasioiden asemesta mielipiteet pitää perustella pyhien kirjoitusten avulla. Näin ollen ei ole mikään suuri yllätys, että koko touhu muistuttaa pikemminkin Marx-veljeksiä kuin itse Marxia. "
Tästä saa hyvän kuvan sosiobiologistien tiedontasosta ja vääristely-yritysten epätoivoisuudeta!
Sosiobiologit yrittävät valjastaa kenen tahansa,Marxinkin tai vaikka Stalinin tai Maon, tai Lev Semjonovitsh Vygotskin, oppi-isänsä tähtioppilaan, nykyaikaisen neurofysio-logian isää, vuoden 1904 lääketieteen nobelistia IVAN PETROVITSH PAVLOVIA ja tämän EHDOLLISTEN REFLEKSIEN teoriaa vastaan,se on aina pidettävä mielessä!
Kyseessä on PUHTAASTI TIETEENVASTAINEN TERRORISMI, jossa POLITIIKALLA ON SIVUROOLI!
>Vanhasen rotuja koskeva ajattelu ei kuitenkaan ole sosiobiologiaa.
Tämä on totta.
>Sosiobiologia sen sijaan tutkii kaikille ihmisille yhteisiä ominaisuuksia. Se esittää
>muiden luonnontieteiden kanssa yhteensopivan teorian ihmisluonnosta ja ihmisen >tunteista.
"Sosiobiologia" ei "tutki", vaan lallattaa.
>Tieteeseen kuuluu onneksi myös kestämättömien hypoteesien ja teorioiden
>kumoaminen sekä niiden korvaaminen paremmilla.Tässä suhteessa sosiobiologia
>on vahvoilla, kuten pamfletin lukijat tulevat huomaamaan.
"Sosiobiologia" on täydellisesti mennen talven lumia.
> Richard Dawkins arvioi alaa John Alcockin Triumph of Sociobiology -kirjan (2001)
>takakannessa seuraavasti: "Ei ole väliä, kutsutaanko sitä sosiobiologiaksi,
>käyttäytymisekologiaksi, evoluutiopsykologiaksi tai jopa geenin itsekkyydeksi...
>riemuvoitto on oikea sana".
Richard Dawkins ei myöskään ole sosiobiologisti, vaikka hän on esittänyt myös asi-antuntemattomuutta osoittavia ideoita biologiassa, ja äärioikeistolaisia mielipiteitä maailman "klopali-saatiokeskuksissa".
>Artikkelissaan Pietarinen tarkastelee humanistisesta näkökulmasta lähinnä
>sosiobiologiaa.Tästä näkökulmasta sosiobiologia jälleen kerran paljastuu
>irvikuvamaiseksi ja järjettömäksi opiksi,jota kukaan valveutunut ihminen ei missään >nimessä voi kannattaa.
JUURI SELLAISTA ANTIPAVLOVISMI ONKIN!
>Tämä perustendenssi humanistien suhtautumisessa sosiobiologiaan antaa aiheen
>kysyä,onko syy kauhisteluun lainkaan sosiobiologiassa,vai voisiko kenties olla, että
>sosiobiologian hirvittävyys johtuu pikemminkin humanisteista itsestään.
Ei.
>Humanistien sosiobiologiaa koskeva asenneongelma saattaa samalla olla oire
>vakavammastakin sairaudesta, joka onkin päällimmäinen syy tämän pamfletin >kirjoittamiseen.
Sosiobiologistien/antipavlovistien pitäisi todellakin mennä joukolla asiantuntevalle, pavlovilaiselle kallonkutistajalle!
>Yhteiskunnassamme tuntuu olevan valloillaan monenkirjavia tiedettä vieroksuvia
>suuntauksia, joista Pietarisen edustaman ekohumanismin ohella voidaan mainita
>yhteiskuntatieteissäkin kukoistava postmoderni relativismi, feministinen
>irrationalismi ja tietenkin mitä erilaisimmat taikauskon ja siihen liittyvän >uskomuslääkinnän muodot.
Ja EVA ja "Pyhä Kolmikanta" punapäisen ylipapittarensa johdolla...
>Rigoristinen idealismi ja pessimistisromanttinen utooppisuus tarjoutuvat kuin
>itsestään vaihtoehdoiksi ikävälle ja harmaalle tieteelle. Tosiasiat eivät aina jaksa
>kinnostaa.Filosofia on paljon hauskempaa,siinä kun saa väittää lähes mitä tahansa.
>Humanistien epätieteellisyydellä ja mustamaalauksella on siis pitkät perinteet.
>Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat jo aivan liian pitkään nauttineet rajatonta
>valtionapua ja kansalaisluottamusta tieteensorto-ohjelmansa pönkittämiseksi.
>Tällainen hegemonia tylsistyttää väistämättä yhteiskunnallista >ilmapiiriä.
Mitähän "humanisteille" mielestäsi tarvitsisi tehdä?
" Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit syyttävät sosiobiologeja toistuvasti myös geneet-tisestä determinismistä. Ilkka Niiniluodon esitys aiheesta on klassinen; hänen bioso-sialistiseen olkinukkeen ja yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhasen lehtiartikkeliin perus-tuvan tulkintansa sosiobiologiasta löytää provokatiivisesti nimetystä esseestä Olem- meko ennalta ohjelmoidut? (Niiniluoto 1984, s.157-171). Niiniluoto ei ole täysin sisäistänyt omaa tarkkanäköistä huomiotaan:
“On olemassa ‘kriittisinä’ esiintyviä ryhmiä, jotka arvostelevat ‘vallitsevaa tiedettä’, mutta perustavat omat oppinsa epäkriittiseen kuvitelmaan, että totuuteen voi päästä tieteen ohi kulkevia oikoteitä pitkin“ (mt., s. 27; vrt. Segerstråle 2000). "
Niiniluodon filosofia on ollut täysin munatonta hänen toimiessaan tiedejohtajana "evoluutiopsykologisen" ja "-psykiatrisen" "peilisoluteorian" takuumiehenä. Siitä puoskaroinnista hänet pitäsi heti erottaa virastaan ja passittaa linnaan, kuten myös kangsleri Raivio.
"Tällainen ennakkoluuloisuus nivoutuu saumattomasti Faust-myyttiin pahasta tieteestä. Jos tutkija kertoo, miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, nousevat humanistit ja marxistit heti barrikadeille. "
Todellista "pahaa tiedettä", josta Niiniluodon ja Raivion peilisoluhourulassa ei saa hiiskahtaakaan, on I. P. Pavlovin tieteellinen ihmisen ja muiden aivokuorellisten neurofysiologia.
"Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinis-miin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymi-seen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä,että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pak- koa, vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä, paratiisina,josta on pe- räisin kaikki hyvä, kuten rousseau-lainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää!"
"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.
"Villit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellaisia "villejä" vielä on...
"Humanistit takertuvat mielellään ihmisen vapauteen, siihen että ihminen on kulttuu- rinsa tuote.Luonto nähdään jonakin, joka asettaa rajat. Kulttuuri taas nähdään vapau- tena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä. ilmei-sesti osin pedagogisista syistä. Luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "
No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.
"Tabula rasa" on syntyjään ihmisen AIVOKUORI, ehdollistumisen koneisto, muualla voi elimistössä olla ohjelmoituna monenmoisia ehdot- tomia refleksejä.
" On todella outoa, että kulttuurista kausaatiota ei yhteiskuntatieteissä mielletä deter-minismiksi, vaikka siinä on kyse äärimmäisen ankarasta determinismin muodosta, jonka edessä pelätty geneettinen determinismikin kalpenee. Esimerkkinä mainittakoon ns. kunniamurhat (ks. Pyysiäinen 2003). "
Marxistit tuntevat oikein hyvin yteiskunnallisen determinismin ilmiönä.
" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social science model eli yhteis-kuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J. P. Roos (2003).
Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaan luettuna) ja kulttuurin välille. "
No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallattamo houruaa paskaa!
PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNTATIEDE!
Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!
Voko enää perusteellisempaa OMAA IDEOLOGISTA KONKURSSIJULISTUSTA esittää, kuin tässä Roos ja rva "Vieraissakäyminen on Keenissä" Rotkirsch!!!!?
" Ihmistä ei YSM-dogmatiikan mukaan saa selittää muuten kuin kulttuurisesti.
Malli juontuu1900-luvun alusta ja viime aikoina siihen on vaikuttanut vahvasti juuri sosiaalinen konstruktivismi,jonka mukaan kaikki, myös luonnonlait, ja samaan hen-genvetoon koko ulkopuolinen todellisuus, on sosiaalisesti ja kielellisesti rakentunutta."
TUOLLA hourukonstruktivismilla ei ole mitään tekemistä tieteellisen pavlovismin-vygotskismin eli OIKEAN yhteiskuntatieteiden standardimallin kanssa!
" Nykyinen YSM imee houreensa behaviorismin, meadilaisen kulttuuriantropologian, liejusta. Vain pesunkestävä postmodernisti, utopiahumanisti ja tieteenvihaaja voi tällaista huuhaata kannattaa. "
TUO "YSM" on R&R:n hourulallattamon "tuote"!
Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...
("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)
" Tästä pääsemmekin taas kulttuurideterminismiin. YSM kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Se sotii ottamatta huomioon hänen motiivejaan ja tarpeitaan. "
NO MUTTA KUKA PERKELE NE ON "JÄTTÄNYT OTTAMATTA HUOMIOON"?
Ne vain ovat ihmisellä täydellisesti EHDOLLISTUMISEN VÄLITTÄMIÄ ilmiöitä!
" Nämä motiivit ja tarpeet puolestaan seuraavat muustakin kuin kulttuurista ja ehdollistumisesta. Ne ovat osittain synnynnäisiä. "
Kysymys ei ole nyt "mistä ne seuraavat", vaan MISSÄ KONEISTOSSA JA MINKÄLAISIN LAEIN NE TOIMIVAT!
" Jokaisella ihmisellä on sitä paitsi myötäsyntyinen .mielen teoria., joka hakee orga-nismien käyttäytymiselle kausaalisia, mentaalisia syitä. Tämä psykologinen toiminto ilmenee idullaan jo imeväisikäisillä, joten se ei mitenkään voi olla sosiaalisesti kon-struoitua. (ks. Tooby&Cosmides 1992, s. 71-73, sekä laajemmin Pinker 1997/1999). "
EI VARMASTI OLE "MYÖTÄSYNTYISTÄ MIELENTEORIAA".
Pinkerin ja muiden "kokeet" on ositettu väärin tulkituiksi, ja selittyvät ehdollistumisella. (Kagan ym.)
" Samoin ihmisen kulttuuriin ja käyttäytymiseen pätevät samat luonnonlait kuin kaikkeen "
Ihmisen kulttuuriin ja käyttätymiseen pätevät ensisijaisesti ehdollistumislait, se on kokonaisuudessaan näiden välittämää, samaan tapaan kuin tietokoneiden toiminta on binäärialgebran välittämää.
Jos ei tutkita ehdollistumisen kautta, ei tutkita ollenkaan, ja huijataan, ja etsitään poppakonsteja.
" Tooby ja Cosmides osoittavat artikkelissaan, miten YSM:n kannattajat ovat ylipää-tään menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia totuuden suhteen:
“Näillä näkemyksillä on kasvava kannatus,mutta vähemmän siksi,sopii epäillä, koska ne ovat tarjonneet asioille lisävalaistusta, vaan enemmänkin siksi, että ne tarjoavat uusia välineitä vapauttaa tutkijat tieteellisempien lähestymistapojen ikäviltä väärin-käytöksiltä. Ne myös vapaut- tavat tutkijat kaikista tieteellisesti pätevän tiedon tuotta-misyrityksiin luonnostaan sisältyvistä vaivalloisista tehtävistä: että heidän tietonsa olisi yhteensopivaa muun tiedon kanssa ja avointa kriittiselle hylkäystuomiolle empii-risen vääräksi todistamisen, loogisen ristiriitaisuuden tai epäjohdonmukaisuuden pe-rusteella. Joka tapauksessa tällaisten perääntymisväylien kannattajatkaan eivät näy-tä olevan täysin vakavissaan niiden suhteen,koska vain harva on itse asiassa valmis hyväksymään tämän asenteen vääjäämättömän seurauksen: ne jotka heittävät tie-teen epistemologiset vaatimukset yli laidan, eivät enää ole oikeutettuja käyttämään älynsä hedelmiä mihinkään väitteeseen, joka koskee maailmaan sisältyvää totuutta, tai kiistämään toisten totuutta koskevia väitteitä“ (Tooby & Cosmides 1992, s. 22). "
ERITTÄIN KUVAAVAA; JA ERITTÄN OLENNAISTA!!!
HÖLYNPÖLYTIETEILIJÄT VIEVÄT ENSIN KAIKILTA MUILTA PUHEOIKEUDEN - JA SITTEN MYÖS ELÄMISEN OIKEUDEN!!
KAIKKI nuo T&C:n "luonnehdinnat" vastustajistaan sopivat niposesta naposeen ni-men omaan heidän omaan "tuotteseensa",nojatuolilallatus "evoluutiopsykologiaan"!"
RJK: " Niemelän, "Höpsiksen" ja mm. Suomen akatemian ANTIPAVLOVISTINEN ideologia, joka kiistää ehdollistumisilmiön olemassaolon (vaikenemalla ilmiöstä totaalisesti ja "päättelemällä" IKÄÄN KUINMUKA OLISI "TODOSTETTU" ETTEI SELLAISTA OLISI,on TASAN YHTÄ PAKSUA HUUHAATA ja ristiriidassa empii- risesti todostetun tieteen kanssa kuin kreationistien yhtä todistetun darwinistisen evoluution kiistävä uskontokin. "
Neonomide: Voidaanko lähteä siitä, että evoluutiopsykologisoijien usein laiska suhtautuminen ihmistieteiden havaintoihin on myös "yhtä rikollista"?
Nähdäkseni nämä ovat paradigmapoliittisia kysymyksiä, joissa ei ole ihan noin kärjis-tettyjä 'totuuksia',kuin annat usein ymmärtää.Selitys- ja ymmärrystavat ovat kuitenkin vähän erilaiset, siitä noissa on usein kysymys.
Vai lähdetkö "symbolisen vallan" kritiikin linjoille?
Tähän on monia reittejä, eikä välttämättä yhtä oikeaa sellaista. Ontologis-filosofisen tieteenkritiikin tuntemus on tällä palstallaluvattoman huonoa, joten minusta lähes mikä tahansa tiedekritiikki näyttäytyy jo ihan mielenkiintoisena – poislukien uo kreationistipellet Evo-osiossa.
Naistutkimus esimerkiksi on mielestäni usein helvetin hyvää sukupuolitutkimusta, mutta juuri ikinä niitä tuloksia ei päädy pop-tiedelehtiin koska ne ovat usein niin avoimen kontekstuaali- sia, poliitiikkaan niveltyviä/nivellettäviä ja valtarakenteita ravistelevia luonteeltaan.
Tiedelehdet ovat omineet symbolisen vallan määritellä 'tieteen' maallikoille, jatkaen peruskoulun perinnettä "oikean tiedon" määrittelijöinä. Kysehän on pitkälti juuri tietämisen tavoista, tavoista jäsentää ympäröivää todellisuutta kielellisesti. "
RJK: Täällä on asiasta lisää Skepsiksen sivuilta. Taisin väittää virheellisesti, että keskustelu olisi kokonaan poistettu:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/215331?page=1#215331
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=215381
" artikkeli kirjoitti 24.09.2006 (215331)...
>Käsillä oleva pamfletti osoittaa, että sosiobiologiaa koskevat yhteiskunnalliset pelot
>ovat aiheettomia. Sosiobiologia ei ole vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>monien humanistien hellimille epärealistisille ihmiskäsityksille. Pamfletti paljastaa
>myös, miten alaa viime aikoinakohdanneet hyökkäykset perustuvat tahallisille tai >tahattomille väärinkäsityksille.
" Yhteiskuntatieteilijät ja humanistit syyttävät sosiobiologeja toistuvasti myös geneet-tisestä determinismistä.Ilkka Niiniluodon esitys aiheesta on klassinen; hänen bioso-siaalistiseen olkinukkeen ja yhteiskuntatieteilijä Tatu Vanhasen lehtiartikkeliin perus-tuvan tulkintansa sosiobiologiasta löytää provokatiivisesti nimetystä esseestä Olem-meko ennalta ohjelmoidut? (Niiniluoto 1984, s. 157 - 171). Niiniluoto ei ole täysin sisäistänyt omaa tarkkanäköistä huomiotaan:
“ On olemassa ‘kriittisinä’ esiintyviä ryhmiä, jotka arvostelevat ‘vallitsevaa tiedettä’, mutta perustavat omat oppinsa epäkriittiseen kuvitelmaan, että totuuteen voi päästä tieteen ohi kulkevia oikoteitä pitkin“ (mt., s. 27; vrt. Segerstråle 2000). "
Niiniluodon filosofia on ollut täysin munatonta hänen toimiessaan tiedejohtajana "evoluutuiopsykologisen" ja "-psykiatrisen" "peilisoluteorian" takuumiehenä. Siitä puoskaroinnista henet pitäsi heti erottaa virastaan ja passittaa linnaan, kuten myös kangsleri Raivio.
"Tällainen ennakkoluuloisuus nivoutuu saumattomasti Faust-myyttiin pahasta tieteestä. Jos tutkija kertoo, miten geenit vaikuttavat käyttäytymiseen, nousevat humanistit ja marxistit heti barrikadeille. "
Todellista "pahaa tiedettä", josta Niiniluodon ja Raivion peilisoluhourulassa ei saa hiiskahtaakaan, on I. P. Pavlovin tieteellinen ihmisen ja muiden aivokuorelliten neurofysiologia.
" Biososialisteilla ja humanisteilla on pakkomielteenä samastaa geenit determinis-miin: jos geenit vaikuttavat edes mikroskooppisessa mitassa ihmisen käyttäytymi-seen, on ihminen heti ja yksiselitteisesti geeniensä aivoton orja, mekaaninen robotti. Tämä johtuu siitä,että yhteiskuntatieteessä kulttuuri merkitsee vapautta ja luonto pak- koa, vaikka toisaalta luonto nähdään myös pastoraali-idyllinä,paratiisina, josta on pe- räisin kaikki hyvä, kuten rousseaulainen myytti jalosta villistä. Ota nyt tästä selvää! "
"Jalon villin" ("sosiaalistumattoman ihmisluontoihmisen") "teoria" on yksi vanhimmista ja typerimmistä sosiobiologisita teoriosta.
"Viilit" ovat tasan yhtä sosiaalistuneita persoonia kuin me muutkin, se on sitten eri asia, että MILLAISEEN USKOMUS- JA NORMIJÄRJESTEMÄÄN. Ja sehän sitten riippuu heimosta, jos sellsia "villejä" vielä on...
" Humanistit takertuvat mielellään ihmisen vapauteen, siihen että ihminen on kulttuu-rinsa tuote. Luonto nähdään jonakin,joka asettaa rajat.Kulttuuri taas nähdään vapau- tena toimia, mikä on jo sinänsä ristiriitaista. Ihmisestä on yhteiskuntatieteissä. Ilmei-sesti osin pedagogisista syistä luotu tabula rasa, joka syntymässään saa luonnolta vain perusvietit, eli nälän, janon ja seksuaalisuuden. "
No ei saa kyllä seksuaalisuuttaankaan "syntymässä", eikä se kuulu ihmisen ns. perustarpeisiin, kuten ravinnon, veden ja lämmön tarve.
"Tabula rasa" on syntyjään ihmisen AIVOKUORI, ehdollistumisen koneisto, muualla voi eli- mistössä olla ohjelmoituna monenmoisia ehdottomia refleksejä.
" On todella outoa, että kulttuurista kausaatiota ei yhteiskuntatieteissä mielletä deter-minismiksi, vaikka tässä on kyse äärimmäisen ankarasta determinismin muodosta, jonka edessä pelätty geneettinen determinismikin kalpenee. Esimerkkinä mainittakoon ns. kunniamurhat (ks. Pyysiäinen 2003). "
Marxistit tuntevat oikein hyvin yteiskunnallisen determinismin ilmiönä.
" Kulttuurikausaalista näkemystä kutsutaan tieteellisemmissä piireissä nykyään YSM:ksi. Lyhenne tulee termistä SSSM, Standard social - science model eli yhteis-kuntatieteiden standardimalli. Termi on peräisin John Toobyn ja Leda Cosmidesin artikkelista Kulttuurin psykologiset perustukset termin suomennoksesta vastaavat Anna Rotkirch ja J.P. Roos (2003).
Lyhyesti sanoen YSM on perinne, joka vetää tiukan rajan biologian (psykologia mukaanluettuna) ja kulttuurin välille. "
No JOHAN NYT ON PERKELE, TAAS se niiden lallatusto houruaa!
PSYKOLOGIA ON YHTEISKUNTATIEDE YHTEISKUNATATIEDE YHTEISKUNTATIEDE
Miksi "evolutiopsykologien" on ensin VALEHDELTAVA MUUTKIN EVOLUUTIOPSYKOLOGEIKSI PÄÄSTÄKSEEN "KUMOAMAAN" HEITÄ !!!!!!
Voko enää perusteellisempaa OMAA IDEOLOGISTA KONKURSSIJULISTUSTA esittää, kuin tässä Roos ja rva "Vieraissakäyminen on Keenissä" Rotkirsch!!!!?
" Ihmistä ei YSM-dogmatiikan mukaan saa selittää muuten kuin kult- tuurisesti.
Malli juontuu 1900-luvun alusta ja viime aikoina siihen on vaikuttanut vahvasti juuri sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan kaikki, myös luonnonlait, ja samaan hen-genvetoon koko ulkopuolinen todellisuus,on sosiaalisesti ja kielellisesti rakentunutta. "
TUOLLA hourukonstruktivismilla ei olemitään tekemistä tieteelisen pavlovismin-vygotskismin, OIKEAN yhteiskuntatieteiden standardimallin kanssa!
" Nykyinen YSM imee houreensa behaviorismin, meadilaisen kulttuuriantropologian, liejusta. Vain pesunkestävä postmodernisti, utopiahumanisti ja tieteenvihaaja voi tällaista huuhaata kannattaa. "
TUO "YSM" on R&R:n hourullattamon "tuote".
Varmaan "tuotemerkkikin" on jo haettu, ellei suorastaan "patentti"...
("Evoluutiopsykologia" saattaa muuten hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki...)
" Tästä pääsemmekin taas kulttuurideterminismiin. YSM kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Se sotii ottamatta huomioon hänen motiivejaan ja tarpeitaan. "
NO MUTTA KUKA PERKELE NE ON "JÄTTÄNYT OTTAMATTA HUOMIOON"?
Ne vain ovat ihmisellä täydellisesti EHDOLLISTUMISEN VÄLITTÄMIÄ ilmiöitä!
" Nämä motiivit ja tarpeet puolestaan seuraavat muustakin kuin kult- tuurista ja ehdollistumisesta. Ne ovat osittain synnynnäisiä. "
Kysymys ei ole nyt "mistä ne seuraavat", vaan MISSÄ KONEISTOSSA JA MINKÄLAISIN LAEIN NE TOIMIVAT.
" Jokaisella ihmisellä on sitä paitsi myötäsyntyinen .mielen teoria., joka hakee orga-nismien käyttäytymiselle kausaalisia, mentaalisia syitä. Tämä psykologinen toiminto ilmenee idullaan jo imeväisikäisillä,joten se ei mitenkään voi olla sosiaalisesti konst- ruoitua. (ks. Tooby & Cosmides 1992, s.71-73, sekä laajemmin Pinker 1997/1999). "
EI VARMASTI OLE "MYÖTÄSYNTYISTÄ MIELENTEORIAA".
Pinkerin ja muiden "kokeet" on ositettu väärin tulkituiksi,ja selittyvät ehdollistumisella. (Kagan ym.)
" Samoin ihmisen kulttuuriin ja käyttäytymiseen pätevät samat luonnonlait kuin kaikkeen "
Ihmisen kulttuuriin ja käyttätymiseen pätevät ansisijaisesti ehdollistumislait, se on kokonaisuudessaan näiden välittämää, samaan tapaan kuin tietokoneiden toiminta on binäärialgeb- ran välittämää.
Jos ei tutkita ehdollistumisen kautta, ei tutkita ollenkaan, ja huijataan, ja etsitään poppakonsteja.
" Tooby ja Cosmides osoittavat artikkelissaan, miten YSM:n kannattajat ovat ylipäätään menettäneet oikeutensa esittää vaatimuksia totuuden suhteen:
“Näillä näkemyksillä on kasvava kannatus,mutta vähemmän siksi,sopii epäillä, koska ne ovat tarjonneet asioille lisävalaistusta, vaan enem, mänkin siksi, että ne tarjoavat uusia välineitä vapauttaa tutkijat tieteellisempien lähestymistapojen ikäviltä väärin- käytöksiltä. Ne myös vapauttavat tutkijat kaikista tieteellisesti pätevän tiedon tuotta-misyrityksiin luonnostaan sisältyvistä vaivalloisista tehtävistä:että heidän tietonsa olisi yhteensopivaa muun tiedon kanssa ja avointa kriittiselle hylkäystuomiolle empii-risen vääräksi todistamisen, loogisen ristiriitaisuuden tai epäjohdonmukaisuuden pe-rusteella. Joka tapauksessa tällaisten perääntymisväylien kannattajatkaan eivät näy-tä olevan täysin vakavissaan niiden suhteen, koska vain harva on itse asiassa val-mis hyväksymään tämän asenteen vääjäämättömän seurauksen: ne jotka heittävät tieteen epistemologiset vaatimukset yli laidan,eivät enää ole oikeutettuja käyttämään älynsä hedelmiä mihinkään väitteeseen, joka koskee maailmaan sisältyvää totuutta, tai kiistämään toisten totuutta koskevia väitteitä“ (Tooby & Cosmides 1992, s. 22). "
ERITTÄIN KUVAAVAA; JA ERITTÄN OLENNAISTA!!!
HAISTAPSKANTIETEILIJÄT VIEVÄT ENSINKAIKILTA MUILTA PUHEOIKEUDEN - JA SITTEN MYÖS ELÄMISEN OIKEUDEN!!
VOIKO TÄHÄN PUOSKARILAALLAAN OLLA MITÄÄN MUUTA KUIN YKSI TOIMIVA LÄÄKE?!
Varsinkaan sitten kun puoskaroinnista rupeaa tosissaan tulemaan sitä raatotavaraa!"
Kommentit Pamfletin loppuosaan:
RK kirjoitti 25.09.2006 (215381)...
>artikkeli kirjoitti 24.09.2006 (215331)...
>>Käsillä oleva pamfletti osoittaa, että sosiobiologiaa koskevat yhteiskunnalliset
>>pelot ovat aiheettomia. Sosiobiologia ei ole vaaraksi tasa-arvolle vaan ainoastaan
>>monien humanistien hellimille epärealistisille ihmiskäsityksille.Pamfletti paljastaa
>>myös miten alaa viime aikoina kohdanneet hyökkäykset perustuvat tahallisille tai >>tahattomille väärinkäsityksille.
" YSM:n tilalle on ollut jo yli kymmenen vuoden ajan tarjolla integroitu kausaalimalli, ICM (Integrated Causal Model)
Integroidun kausaalimallin teesit ovat Toobyn ja Cosmidesin lyhyen kaavan mukaan seuraavat:
a. ihmismieli koostuu joukosta evolutiivisesti kehittyneitä informaationkäsittelymeka-nismeja, jotka sisältyvät ihmisen hermostoon;
b. nämä mekanismit, ja kehitysohjelmat jotka tuottavat ne, ovat sopeutumia, jotka luonnonvalinta on tuottanut evolutiivisen kehityksen kulu- essa esi-isiemme ympäristöissä;
c. moni näistä mekanismeista on funktionaalisesti erikoistunut tuottamaan käyttäyty-mistavan, joka ratkaisee jonkin tietyn sopeutumisongelman,esimerkiksi sellaisen joka koskee partnerinvalintaa, kielenomaksumista, perhesuhteita tai yhteistyötä;
d. ollakseen funktionaalisesti erikoistunut, on monen tällaisen mekanismin oltava rakentunut sisältökohtaisella tavalla;
e. sisältökohtaiset informaationkäsittelymekanismit synnyttävät joitakin nimenomai-sia inhimillisen kulttuurin sisältöjä,mukaanlukien tietyt käyttäytymistavat, kätten työt ja kielellisesti välitetyt representaatiot;
f. näiden ja muiden mekanismien synnyttämä kulttuurinen sisältö on sen jälkeen esillä ja populaation muissa jäsenissä sijaitsevien psykologisten mekanismien omaksuttavissa tai muokattavissa;
g. tämä saa aikaan epidemiologisen ja historiallisen populaatiotason prosessin; ja
h. nämä prosessit esiintyvät tietyissä ekologisissa, ekonomisissa, demografisissa ja ryhmien välisissä sosiaalisissa asiayhteyksissä tai ympäristöissä.
Tämän näkemyksen perusteella kulttuuri on ryhmässä eläviin yksilöihin sisältyvien evolutiivisesti kehittyneiden psykologisten mekanismien valmistama tuote. Kulttuuri ja ihmisen sosiaalinen käyttäytyminen on monimutkaisella tavalla vaihtelevaa, mutta ei sen tähden että ihmismieli on sosiaalinen tuote, tyhjä taulu,tai ulkopuolelta ohjel-moitu yleistietokone, jolta puuttuu laajasti ja selvästi määrittynyt, evolutiivisesti kehit-tynyt rakenne. Sen sijaan inhimillinen kulttuuri ja sosiaalinen käyttäytyminen on laa-jasti vaihtelevaa, koska sen synnyttää uskomattoman monimutkainen, olosuhteista riippuva joukko funktionaalisia ohjelmia, jotka käyttävät ja prosessoivat maailmasta saatua informaatiota, mukaan luettuna informaatio, jota toiset ihmisolennot antavat joko tarkoituksella tai tarkoituksetta. (Tooby&Cosmides 1992).
Tie geeneistä kulttuuriin on siis kartoitettu, joten luulisi filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden riemulla
tään paranee. Jos ei muuten, niin vaikka väkisin, vallankumouksen tai terrorin avulla.
Kukaan ei liene kuullut tieteellisistä terroristijärjestöistä, mutta marxistisia, ekofasisti-sia ja muita maailmankatsomuksellisia fanaatikkoryhmiä on maailmalla pilvin pimein. Filosofisista aatteista juontuva poliittinen idealismi on siis de facto manistit ja marxistit tietenkään suostu hyväksymään, saati tunnustamaan.
Matt Ridleyn osuva kommentti asiaan kuuluu:
“Monet nykyiset arviot rotuhygienian historiasta näkevät rotuhygienian esimerkkinä vaaroista, joita syntyy kun tiede ja erityisesti perinnöllisyystiede joutuu pois kontrol-listamme. Kysymys on paljon enemmän kuitenkin siitä, millaisia vaaroja koituu kun valtiovalta joutuu pois kontrollista“ (Ridley 1999/2000, s. 298).
Paha tiede on siis humanistien päänsisäinen virvatuli, samanlainen vallanhimosta nouseva myrkkyhöyry kuin muutkin ihmisolennon satunnaiset hairahdukset. Tosin se on keskivertouinahdusta huomattavasti vahingollisempi, koska se syö omaa siemen-viljaansa. Pelissä on ei sen enempää eikä vähempää kuin tieteen uskottavuus.
Mutta haluavatko humanistit ylipäätään olla tieteellisesti uskottavia?
Tässä yhteydessä on myös syytä mainita,että tiedon pahuutta ja tieteenvastaisuuden historiaa on laajemmin käsitellyt Janne Kivivuori, teoksessaan
Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin (2003). "
RK: Janne Kivivuori on Poliittisen Oikeuden Sumplimuslaitoksen (Pottula) Höpsimysjohtaja:
http://www.optula.fi
T&C:n "Kosmista Tuubaa" on analysoinut englantilainen (ja ymmärtääkseni poliittisesti ns. taatusti oikeistolainen) professori Yehouda Harpaz:
http://human-brain.org/evolpsy2.html
" Poliittisissa aatteissa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta marxismiin tuntuu olevan sisäänrakennettuna fanaattisuus.Tämä ei ole mikään yllätys,ammentaahan marxismi vetovoimansa kateudesta, joka tunnetusti on kilpailunhaluisen ihmiseläimen liikkeel-le paneva voima numero uno.Myös tieteestä politiikka on syytä pitää kaukana, koska se jos joku aiheuttaa tulkintoihin puolueellisuutta ja virheellisyyttä (esimerkkinä tästä, ks. Lång 2003a;2003b; 2004&epilogi; Portin 1983,1997, 2001, 2002,2003a& 2003b).
Yhteiskuntaa ei siis mitenkään voi tutkia objektiivisesti pyrkien samaan aikaan muuttamaan sitä. Sama pätee ihmiseen. "
RK: varsinainen "älynväläys": MITÄÄN ei voida tutkia "muuttamatta sitä"!
Mitä suurimmassa määrin tutkitaan nimenomaan objketien muutoksia ulkoisista vai-kutuksista, erityisesti soveltavissa tieteissä, joissa käsitteistökin määräytyy yleensä tuosta toiminnallisesta näkökulmasta!
Ehkä muurahaistutkimus tekee poikkeuksen, ne kun ovat jo muutaman miljoona vuotta olleet muutumattomia. Ja kosmologia voi olla se "toinen poikkeus"...
" Ensin on tutkittava ja sitten vasta hutkittava. Tämä oli alunperin myös Edward O. Wilsonin motiivi, kun hän sosiobiologian suuren synteesin laati. Wilson halusi ryhtiä käyttäytymistä koskeviin tieteisiin; hänen mukaansa vasta kun ihmisen käyttäytymi-nen on selvitetty neuroni- ja geenitasoa myöten, on moraalikysymysten aika (Wilson 1975/2000, s.575). Wilsonilla ei myöskään tehtävään ryhtyessään ollut marxilais-freudilaisia motiiveja rasitteenaan, aito tiedemies kun on.
Miltä siis näyttää sosiobiologia, humanistien ja biososialistien parjaama tiede, ilman sarvia ja hampaita?
Sosiobiologia on sosiaalisen käyttäytymisen biologisen pohjan systemaattista tutkimista (mt., s. 4).
Tämä on Wilsonin klassinen määritelmä. "
RK: Sosiaalisen käyttäytymisen BIOLOGINEN perusta biologisine lakeineen tunnetaan suorastaan perkeleen hyvin:
Se on I. P. Pavlovin ehdollistumisjärjestelmä!
Sosiobiologistit vain eivät halua kuulla siitä tavuakaan!
He olisivat varmaan valmiita hävittämään vaikka ihmiskunnan Maan pinnalta, ettei kukaan koskaan saisikaan siitä tietää, siitä heidän fanatisminsa tuntuu!
" Wilsonin kirjassa on kuvattu valtava määrä eri lajeja, eikä ihmiselle ole uhrattu kuin kolmi- senkymmentä kaksipalstaista sivua. Tämäkin vähä on ollut humanisteille ja biososialisteille liikaa. Wilson osoittaa heti järkälemäisen teoksensa alussa olevansa kohtalaisen pettynyt moraalifilosofian ja yhteiskuntatieteiden metodiseen heppoisuu-teen, ja peräänkuuluttaa uutta, tieteellisempää tutkimusohjelmaa geenin moraalisuuden kartoittamiseksi (s. 3).
Wilson kaipaa sosiaalisen käyttäytymisen selittämiseen täsmällisyyttä, jotta hypoteeseja voidaan muodostaa ja testata. "
RK: Sitä täsmällisyyttä tuosta nimenomaisesta kysymyksestä oli I. P. Pavlovilla vaikka muille jakaa.
Ehdotonta kokeellisuutta hän jankutti jankuttamasta päästyäänkin!
Ainoa kysymys kuuluukin: MIKSI TÄMÄ EI KELPAA WILSONILLE?
Jos hänessä olisi muutamakin neuroni todellista tiedemiestä, hän ainakin tietäsi VARMASTI HÄVIÄVÄNSÄ jankutuksensa!
MUITA tajuntaan vaikuttavia tekijöitä EI VOIDA TUTKIA OHI SEN PERUSMEKANISMIN.
" Näin käyttäytymistä voidaan paremmin ennustaa. Hänen mukaansa tavoite saavu-tetaan, kunhan populaatioparametrit ja lajin geneettisestä kokoonpanosta seuraavat käyttäytymisehdot ovat selvillä (s. 5). "
RK: "Lajin geneettisestä kokoonpanosta" löytyvät EHDOLLISTUMIS- MEKANISMIN "piirustukset"!
" Wilsonin sävy on provokatiivinen,jopa hyökkäävä.Hän iskee filosofi Albert Camus´n kimppuun kuin herhiläisparvi. Camus´n pohdiskeluihin itsemurhan ongelmasta Wilson vastaa limbisen järjestelmän kuvauksella ja päättää katsauksen hyvin dawkinslaisittain:
“Samuel Butlerin kuuluisa aforismi,jonka mukaan kana on vain munan keino tehdä uusi muna, on nykyaikaistettu: organismi on vain DNA:n tapa tehdä lisää DNA:ta. Ja mennäksemme asian ytimeen, hypotalamus ja limbinen järjestelmä on suunniteltu säilyttämään DNA“ (s. 3).
RK: Ei genetiikan periaatteista ole mitään erimielisyyttä.
Erimielisyys on konkretiasta: ehdollistumisjärjestelmän olemassa-olosta!
Ja sitä ei taatusti mikään genetiikan laki eikä periaate kiellä!
EHDOTTOMAT REFLEKSIT HÄVIÄVÄT BIOLOGISESSA KILPAILUSSA EHDOLLISILLE, JA PISTE
RK kirjoitti 25.09.2006 (215381)...
Oheinen "artikkeli" sisältää yhteenvedon valetiede "sosiobiologian" keskeisistä hyökkäyksistä tämän päivan Suomessa:
http://www.masters.fi/Pamfletti.pdf
"Evoluutiopsykologien" tavoitteena on entistä suurempien evoluutiopsykologijoukko-jen työllistymien vuosikymmeniksi akatemiahörhöääliöiden avulla kartoittamaan (olemattomia) "geenispesialisoituneita aivolaitteita käyttäytymisen pohjana":
" Bussin mukaan ihmisen kaikkien sopeutumisongelmien tunnistaminen on valtava urakka, joka tulee työllistämään tutkijoita kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Näitä sopeutumisongelmia ratkomaan kehittyneitä ratkaisuja,joita evoluutiopsykologia siis nimenomaan kartoittaa, kutsutaan evolutiivisesti kehittyneiksi psykologisiksi mekanismeiksi.
1. EKPM on olemassa siinä muodossa kuin se on,koska se evoluutiohistorian aikana toistuvasti ratkaisi tietyn eloonjäämiseen tai lisääntymiseen liittyvän ongelman. Tämä tarkoittaa, että mekanismin muoto, sen rakennepiirteiden joukko, on kuin avain, joka on tehty sopimaan juuri tiettyyn lukkoon.
2. EKPM on rakentunut ottamaan sisään vain kapean kaistaleen informaatiota.
3. EKPM:n saama syöte osoittaa organismille juuri sen tietyn sopeutumisongelman, jonka kanssa se on kasvokkain.
4. EKPM:n saama syöte muunnetaan päätöksentekosääntöjen välityksellä tulosteeksi (output).
5. EKPM:n tuloste voi olla fysiologista toimintaa, informaatiota toiselle psykologiselle meka- nismille, tai ilmenevää käyttäytymistä.
6. EKPM:n tuloste suuntautuu tietyn sopeutumisongelman ratkaisemiseen.
Evolutiivisesti kehittyneiden psykologisten mekanismien tärkeitä ominaisuuksia ovat (s. 51-54):
1. EKPM:t tarjoavat ei-mielivaltaiset kriteerit mielen pilkkomiseksi osiinsa.
2. EKPM:t ovat yleensä ongelmakohtaisia.
3. Ihmisellä on monia EKPM:a.
4. EKPM:ien ongelmakohtaisuus, monimutkaisuus ja moninaisuus mahdollistavat ihmisten käyttäytymisen joustavuuden.
Bussin esityksestä käy ilmi että EKPM:t ovat ihmisen vaistoja. Vaistoa ei kuitenkaan tule käsittää mekaanisena,muuttumattomana ominaisuutena,vaan pikemminkin evo-lutiivisesti kehittyneenä käyttäytymistaipumuksena. Vanha etologinen raja vaiston ja oppimisen välillä kuuluu oikeastaan historian roskakoriin (ks.Viitala 2003,s. 49-53). "
RK: Siis käyttäytyminen on "vaistoja"...
Nyt on niin onnekkasti asian laita, että meillä onkin pian tilaisuus lennosta verrata ideaa kuin ideaa oikeaan tieteeseen, kun venäläiset lopultakin lykkäävät tuota maail-man parasta tietosanakirjaa Sovjetskaja entsiklopedijaa nettiin. Katsotaanpa sieltä itseltään I.P. Pavlovilta "Instinkt":
http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/055/194.htm
" Инстинкт (от лат.instinctus - побуждение),совокупность врождённых сложных реакций (актов поведения) организма, возникающих, как правило,почти в неиз- менной форме в ответ на внешние или внутренние раздражения. Механизм И., согласно И.П. Павлову, — безусловнорефлекторный, поэтому понятия И. и безусловный рефлекс он считал идентичными."
I. P. Pavlov samaistaa "vaiston" (monimutkaisen) ehdottoman refleksin kanssa. Eh-doton refleksi on geneettinen, siinä ei määritelmällisesti ole mitään opittua. (Muitakin mielipiteitä terminologiasta ´vaiston´ suhteen on: sitä käytetään merkityksessä "kaa-vamaisena toistuva käyttäytymismalli", jossa voi olla myös ehdollistuneita ja leimau-tuneita, opittuja piirteitä, typpillisenä esimerkkinä lintujen pesänrakennus, johon saat-taa hyvinkin paljon vaikuttaa esimerkiksi millaisessa pesässä elukka on itse synty-nyt. Varsinkaan ensin mainitun laisia vaistoja ihmisellä on vähän, jos ollenkaan. Sosiaa-lisesti omaksutut mallit ovat kaapanneet nimenomaan jälkimmäisiltä koneiston. (Yksinkertaisia ehdottomia refleksejä kyllä riittää.)
"Evoluutiopsykologian mukaan juuri se,että ihmisellä on vaistoja niin paljon, mahdol- listaa ihmisen käyttäytymisen joustavuuden (ks. myös Rantala & Tammisalo 2003). Evoluutiopsykologiassa ei myöskään tehdä humanistien suosimaa keinotekoista eroa perimän ja ympäristön välillä. Jokainen laji luo aistiensa välityksellä kuvan omasta ympäristöstään (Viitala 2003). Muurahaisen ympäristö on täysin erilainen kuin ihmisen ympäristö, koalalle eukalyptuspuun lehdillä on aivan eri merkitys kuin vesinokkaeläimelle. Bakteerit, kalat, kärpäset, lepakot ja kissat elävät täysin eri maa- ilmoissa. Samoin kuin kaikkien muidenkin organismien, myös ihmisen aistimet ovat syntyneet tiettyyn ympäristöön sopeutumisen seurauksena,ja ne syntyvät kaikille lajin yksilöille jokaisessa sukupolvessa, geeneihin tallennetun digitaalisen (?, RK) informaation pohjalta, yhteistyössä ympäristön kanssa (ks. Dawkins 1995 (?, RK)). Bussin kuuden kohdan määritelmä siis osoittaa, ettei eroa geenien ja ympäristön välille tarvitse eikä missään nimessä kannata myöskään käyttäytymistä selitettäessä tehdä (ks.Alcock 2001b)."
RK: Entsiklopedija asettaa kysymyksen ehdolliten ja ehdottomien refleksien (tässä myös: vaistojen) suhteesta:
" При углублённом исследовании механизмов И. особое внимание привлекает их изменчивость в силу возможного наслоения условнорефлекторных реакций (см. Условные рефлексы), которые вместе с И. составляют «биокомплекс акти-вности» (по выражению А. Н. Промптова), или «унитарные реакции» (по терми- нологии Л. В. Крушинского). Установлено (Л. А. Орбели и др.), что чем более развита центральная нервная система,тем больший удельный вес в поведении животного имеют реакции, приобретённые в инди- видуальной жизни. "
Mitä kehittyneempi on eläinlajin keskushermosto,sitä suurempi suhteellinen paino on opitulla käyttäytymisellä,kuten ehdollisilla refleksellä.Tämä tarkoittaa, että lainalisesti eläinten eri evoluutiolijoilla (usein) ehdolliset refeleksit ovat syrjäyttäneet ehdottomia (niitä "vaistoja"). Mitä enmmän ihmisellä olisi SELLAISTA rigidiä "vaistotietoa", sitä TYHMEMPI hän olisi ja sitä helpompi häntä olsi myös hönäyttää. (Tämä on siis selitystä eikä käännöstä...)
Otetaanpa täältä vielä nuo jälkimmäisetkin vertailun vuoksi näkösälle:
http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/114/628.htm
Ehdollisia refleksejä on useaa tyyppiä klassisista, joiden reaktio-osa on ehdoton, instrumen-taalisiin, joiden sisällössä ei ole mitään geneettistä.
" 1) первого порядка, образующиеся на базе безусловных;
2) высшего порядка (2-го, 3-го и т.д.), возникающие на основе ранее выработанных временных связей;
3) подражательные, при которых подкреплением служат поведенческие реакции другого животного;
4) ассоциации, когда У. р. появляется при сочетании двух индифферентных раздражителей;
5) инструментальные, выполняя которые, животное содействует активному пoлучению пищи или избавляет себя от вредных воздействий (например, боле-вых). При данной форме У. р. ответ на сигнал не воспроизводит реакцию, на базе которой он был выработан. "
Ns. symbolifunktio,jolle rakentuu sanan merkitys kielessä on muuntunut tyyppi noista viimemainituista opituista ehdolliista reflekseistä.
"Peilisoluteoreetikot" "tunnustavat" ainoastaan klassiset ehdolliset refleksit...
Kaikki muutkin tyypit ovat kyllä absoluuttisen pitävästi toteen näytet- tyjä.
" Tietyissä olosuhteissa, tiettyjen muuttujien vallitessa, syntyy tietyllä todennäköisyy-dellä tietty käyttäytyminen.Samoin on oppimisen laita.Epigeneettiset säännöt (Wilson 1998/2001) ohjaavat oppimista, jolloin ympäristöstä valikoituu vain sellaista tietoa, joka on organismin selviytymisen kannalta olennaista. "
RK: Wilsonin mukaan ihminen siis AISTII JA HAVAITSEEKIN VAIN SELLAISTA, MILLE ON JO "PIENI ERKOISTUNUT GEENILAITE", esimerkiksi "peilisolu"!
Absoluuttista hourulallaa, ja tarkottaa suomeksi (kuten Yehouda Harpazkin tulkitsee), että mitään todellista oppimista muka ei ole olemassa!
" Tämä näkemys on räikeässä ristiriidassa YSM:n kanssa,joka pitää ihmistä tyhjänä tauluna, plastisena tabula rasan suosimisesta (ks. Pinker 1997/1999)."
RK: Eli Pinkerkin on tuon lallaan pauloissa.
" Tämä näkemys on räikeässä ristiriidassa YSM:n kanssa, joka pitää ihmistä tyhjänä tauluna, plastisena yleisoppimiskoneena,jolle kulttuuri vähitellen kirjoittaa joustavuu- den mahdollistavan ohjelman. Juuri tästä ominaisuudesta johtuen ihmistä voidaan muovata ja jalostaa, tietenkin muuttamalla yhteiskuntaa marxilaisemmaksi.
Plastista tulkintaa edustaa myös jokunen neurobiologi, vaikkakin ilman ääneen lau-suttua tunnustusta ilmeisen epätieteellisen tabula rasan suosimisesta (ks. Pinker 1997/ 1999). Suomalaisista neurobiologeista kyseistä näkökulmaa näyttäisi eräiden kirjoitustensa perusteella kannattavan ainakin Kai Kaila,ilmeisesti juuri ideologis-us- konnollisista syistä (Kaila 1997&1997/2000). Kaila pelkää geneettistä determinismiä ja ihmisten erilaisuudesta oletettavasti seuraavaa eriarvoisuutta niin paljon, että tie-teelliset tosiasiat saavat väistyä. Kailan näkemykset ovat kuitenkin räikeässä ristirii-dassa nykyisen kognitiotieteen kanssa (Pinker 1997/1999). Kailan edustama haarau- tuvien polkujen puutarha -tulkinta aivojen plastisuudesta ja ihmisen persoonallisuu-den muodostumisesta on suoraan sanoen toiveajattelua ja hänen pelkonsa turhia. "
RK: Ehkä juuri niistä "ideologisuskonnollista syistään" Kaila, joka ei korkeasta akateemisesta oppiarvostaan ja palkastaan eikä erimielisyyksistään "ep":n suuntaan huolimatta ole hänkään ikinä kuullut mitään myöskään Ivan Petrovitshista eikä siten tieteellisestä neurofysiologiastakaan, näyttäisi pahasti pudonneen ei-kenekään-maalle molempien osapuolten tulilinjalle:
http://www.nakokulma.net/index.php?topic=9893.0
"Kun luomme tutkivan katseen eläinkuntaan ja tarkkailemme esimerkiksi serkkujam-me simpansseja, niin emme voi välttyä havaitsemasta, että myös simpanssien käyt-täytyminen on varsin joustavaa. Erityisesti ero ilmenee verrattaessa simpansseja yksinkertaisempiin organismeihin, vaikkapa muurahaisiin, jotka käyttäytyvät varsin joustamattomasti, siis vanhaan tapaan ilmaistuna vaistomaisesti.
Nyt herääkin kysymys, ovatko myös simpanssit syntyessään tyhjiä tauluja, joihin nii-den kulttuuri sitten vähitellen kirjoittaa käyttäytymisohjeet. Vai onko niilläkin evolutii- visesti kehittyneitä psykologisia mekanismeja, sopeutumia, tai epigeneettisiä sään-töjä, jotka ikään kuin ohjaavat ne oikeille urille? Jokainen voi tykönään miettiä, kumpi vastaus on tieteellisesti perustellumpi. Tämä kysymys onkin tieteen ja ideologis-uskonnollisen pseudotieteen välinen vedenjakaja.
Syy tähän on seuraava:tieteellisestä näkökulmasta mikään, mikä on syntyessään ta-bula rasa, ei voi olla evoluution tuote. Tällainen tyhjä taulu olisi täysin ulkopuolisten voimien armoilla. Se olisi itsekkäiden lajitovereiden rajattomasti manipuloitavissa, omaa etuaan myös lisääntymisetuaan vastaan. Miten tällaisen ominaisuuden mah-dollistamat geenit voisivat luonnonvalinnassa menestyä? Miten tällainen ominaisuus voisi siis organismille evolutiivisesti kehittyä? Jääkäämme odottelemaan humanistien ja biososialistien vastausta. "
RK: Kukaan ei ole väittänyt, että jokin olio olisi jokin munaskuitaan myöten läpikotaisin tyhjä taaulu, ja vain sitä!
Ehdollistumisteoria väittää, että aivokuori on geneettisesti "tyhjä taulu", joskin sillekin ulottuvat välittömästi sen alapuolella sijaitsevien ehdollistumista palvelevien ehdottomien refleksien vaikutukset. Ne ovat kuitenkin kuorineuroneihin nähden ulkoista eivätkä sisäistä laatua olevia vaikutuksia.
(Onkin vaarallisempaa neurologisesti, jos jotkin KUOREN ALLA sijaitsevat alueet vaurioituvat kuin että kuori saa paikallisen vaurion.Tässä suhteessa aivokuori SUOJAA aivoja ulkoisilta tuhoilta kuten kalloluu ja aivokalvokin. Se on ollut yksi sen evolutionaarisen kehityksen funktio luultavasti.
" Psyykkisten ominaisuuksien evolutiivisia kehittymisehtoja (evolvability criterion) käsittelevät laajemmin Tooby ja Cosmides (1992, s. 108-112).
Mistä YSM-dogmatiikan vaalima kulttuuri sitten alun perin on tullut;mikä mahdollistaa niin simpanssin kuin ihmisen joustavan käyttäytymisen? Humanistien ja yhteiskunta- tieteilijöiden tulisi selittää, miten tyhjästä taulusta tai yleisoppimiskoneesta alun alka-en on syntynyt äärimmäisen monimutkainen ja hienovarainen käyttäytymiskokonai-suus eli juuri se paljon puhuttu kulttuuri. YSM ei tunnetusti anna tästä asiasta mitään vastausta;se vain toteaa itsestäänselvyytenä, että kulttuuri on. Sen jälkeen asiat lut-viutuvat kuin itsestään. Kuten lukijat muistanevat, kulttuurirelativismin mukaan ihmi-nen on kulttuurinsa tuote jolloin ihminen ajattelee kulttuurinsa ajatuksia (Sarmela, te-oksessa Järvinen&Kuusela, toim. 1979, s.136&138). Täten YSM edellyttää yliorgaa- nista kausaatiota, joka lähinnä muistuttaa maagis-uskonnollista maailmankuvaa. Sen mukaan on olemassa ihmistä korkeampi autonominen voima kulttuuri joka kon- struoi tabula rasan -sisäisen maailman haluineen ja pyrkimyksineen, sekä saa tämän käyttäytymään kuten se itse tahtoo. Selittämällä kaikki ihmisen taipumukset kulttuu-rista johtuvaksi YSM ei siis selitä yhtään mitään. Kulttuuriselityksestä tulee näin ollen dualistinen,absurdi deus ex machina,joka tragikoomisuudessaan hakee vertaistaan."
RK: Kulttuuri on itse kehittyvä kumuloituva systeemi.
Se ei tarvitse KEHITYKSELLEEN "korkeamman tason" EIKÄ MATALAMMAN TASON ulkopuolisia "selittäjiä"!
Kultturista ja ajattelusta: Lev Semjonovitsh VYGOTSKI:
http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/007/355.htm
Löytyy oikein perusteellisetkin sivut, monella kielellä. Netti laulamaan...
"Toobyn ja Cosmidesin IKM puolestaan selittää ilman dualismia,taikavoimia ja mieli-valtaista konstruktionismia, so. loogisesti ja muun tieteen kanssa yhteensopivasti, miten kulttuuri on syntynyt. Tässä näkyy kristallinkirkkaasti huuhaan ja tieteen ero. "
RK:Tooby&Cosmidesin hourulallaan suhteen viittaan edelle Yehouda Harpazin ana-lyysiin, se tulee toiselta ideologiselta suunnalta kuin minun "niittini", mutta on saman sisältöinen.
PS: Em. ´vaiston´ (instinkt) käsitettä korvaava täsmällisempi ilmaus on Entsiklopedi-jan mukaan ´vaistokäyttäytyminen´, instinktnoe povedenie, sillä erityisesti ehdollistu-neita linkkejä sisältävä "vaisto" on olemassa ennen kaikea juuri silloinkun se toimii. Vähän niin kuin jokin meidän ns. mielteemmekin, mieleen paluatettavissa olevat mielikuvat joistakin kohteista. Tällöin ei ole nopo nuukaa, että toiminnassa olisi vain ehdottomia refleksejä.
http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/055/202.htm
" Инстинктивное поведение, совокупность генетически фиксиро-ванных врожденных проявлений внешней активности животных. "
" Vaistokäyttäytyminen - eläinten ulkoisen toiminnan geneettispe-räisten synnynnäisten ilmiöiden joukko. "
Kytkentä ihmisen käyttäytymiseen:
" Сравнительная психология и зоопсихология изучают И. п. как источник и проявление наследственно закрепленных, видотипичных форм психического отражения у животных и как одну из биологических предпосылок и основ психической деятельности человека.
" Vertaileva psykologia ja eläinpsykologia tutkivat vaistokäyttäytymistä perinnöllisesti kiinnittyneiden lajityypillisten psyykkisen heijastuksen muotojen lähteenä ja ilmenty-mänä eläimillä, ja yhtenä psyykkisen toiminnan biolologisista edellytyksistä ja perustoista ihmisellä."
Kommentit