torstai, 29. joulukuu 2016

Hesari-yhtymän Suomalaisten väärät juuret

Screenshot%202024-01-21%20at%2014-18-38%

Suomen alueen vanhimpien asukkaiden teknologiaa
 

Keski-Puolasta löydetty koristeltu poronsarvisauva on peräisin Pohjois-Skandinaviasta. (KUVA: Google Maps, Twitter)

Tämä on sen verran vanha, että ei välttämättä pidä puhua suomalaisista, SU-kielistä, jotka ovat tulleet todennäköisimmin n. 7000 vuotta sitten kampakeraamisen kulttuurin ja tattarinviljelyn myötä. Tosi  varmaakaan "ei-suomalaisuus" ei ole...
 

https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html

Puolasta löytyi 10000 vuotta vanha muinaissuomalainen sauva – tekivätkö esihistorialliset suomalaiset tuhansien kilometrien kauppamatkoja?

Tämä juttu kaipaa oikaisua:

Suomalaisten uudet juuret

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuoma-laisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

Teksti: Jani Kaaro Kuva: Shutterstock

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta

Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

... Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savolaisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista. "

HM: Tällainen näkemys ei ole selitysvoimainen. Suomi on paitsi just nykyinen kieli, valtio ja kansa, myös KULTTUURI(PIIRI), kuin Kreikka, Persia, Rooma (latina), Saame(namaa), Unkari, Arabia, Heprea, Preussi, Liettua, Baskimaa, Eskimo.

Ei ole mitenkään epätieteellistä sanoa, että englannissa on suomiperäisiä sanoja, kuten pot (< pata) tai ale (olut, vaikka tämä tarkasti ottaen olisi sitten väärinkin).

Nuo erilaiset suomeen tulleet ryhmät eivät ole "tasa-arvoisessa asemassa suomalai- suudessa", vaan siellä on yksi, joka on ylitse muiden ja kilpaillut, mahdollisesti ta-pellutkin siitä roolista parituhatta vuotta TOISEKSI TÄRKEIMMÄN kanssa, ja näiden yhdistelmä sitten kolmanneksi ja neljänneksi eniten vaikuttaneiden kanssa.

 

JK: " Genomi kuin historiankirja

Geenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Geenejä on toki käytetty väestöhistorian tutkinnassa aikaisemminkin,mutta viime vuosina on suorastaan harpottu eteenpäin.

– Nykytekniikoilla DNA-näyte erottaa italialaisen suomalaisesta helposti, sanoo do-sentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. Ripatti on ollut mukana tekemässä tänä vuonna koottua Suomen geeniatlasta. Tietopankin läh-tökohtana ovat viime vuosi-kymmenien aikana kerätyt  tuhannet verinäytteet, joista on seurattu esimerkiksi suomalaisten riskiä sairastua verenpainetautiin tai diabetekseen.

– Väestöhistoria on meille eräänlainen sivupolku, mutta se voi kertoa, miksi olemme alttiita sairastumaan joihinkin tauteihin. Geneettinen arkeologia perustuu ajatukseen, että genomi on eräänlainen historiankirja. Kun jokin väestö vaeltaa uusille leveysas-teille ja joutuu sopeutumaan uusiin oloihin, kuten niukempaan auringonvaloon tai tuntemattomiin taudinaiheuttajiin, muutokset tallentuvat geeneihin. Jos muunnos esi-merkiksi helpottaa D-vitamiinin saantia niukasta auringonvalosta, se yleistyy ja siitä tulee tekijä,joka erottaa väestön lähtöväestöstä. Samalla tavalla geeneihin tallentu-vat väestöjen kohtaamiset ja niissä tapahtuvat geenien sekoittumiset sekä väestöjen jakautumiset kahdeksi tai useammaksi joukoksi. – Menetelmiemme tarkkuus on sitä luokkaa, että näemme, miten tietyt geeniklusterit siirtyvät jokivartta ylöspäin, sanoo Ripatti.

Jääkausi jakoi Euroopan

Geenien ja uusien arkeologisten löytöjen perusteella kuva Suomen ja koko Euroo-pan asutushistoriasta 20 000 viime vuoden ajalta on yksinkertaistunut. – Me pohjois-eurooppalaiset jakaudumme kaikki oikeastaan kahteen porukkaan, sanoo antropolo-gi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. Kun viime jääkausi oli laajimmillaan, nämä kaksi porukkaa olivat asettuneet Etelä-Euroopan lämpimiin taskuihin, niin sanottuihin refugioihin, joissa olot olivat siedettävät. Yksi tällainen tasku sijaitsi suunnilleen ny-kyisten Ranskan ja Espanjan rajamailla ja toinen Ukrainan alueella. Refugioissa elä-neet ihmiset saattoivat olla jo alun perin melko erilaisia,tai sitten erot syntyivät pitkän eristyksen aikana.Joka tapauksessa nämä itäiset ja läntiset populaatiot voidaan jäljit- tää geneettisten erojensa perusteella Euroopan joka kolk-kaan Baskimaasta pohjois-kalotille. Niskasen mukaan Suomen asutushistoria on nähtävä osana tätä laajempaa eurooppalaista asutushistoriaa. Kun jääkausi alkoi hellittää ja jään reuna vetäytyi, re-fugioiden ihmiset aloittivat hitaan vaelluksen kohti pohjoista.Eurooppaa asutettiin sitä mukaa kuin maata vapautui jään alta. Läntisestä refugiosta lähteneet valloittivat Län-si-Euroopan,ja Ukrainasta lähteneet levittäytyivät itäpainotteisesti. Keski-Euroopassa syntyi vyöhykkeitä, joissa populaatiot kohtasivat ja sekoittuivat keskenään. Toinen kosketusvyöhyke syntyi Suomen alueella, mutta täällä sekoittuminen oli vähäisem-pää.  – Populaatioiden erot näkyvät edelleen kirkkaasti itä- ja länsisuomalaisten perimässä, Ripatti sanoo. "

HM: "Ukrainan" (Venäjän) refugi on totta, sen asukkaat olivat "läntisiä"

Tuo jako ei välttämättä ole silti kovin olennainen itä- ja länsisuomalaisten geenierossa.

Scandinavians are the earliest Europeans


November 19, 2014 - 05:30

By: Rasmus Kragh Jakobsen


1410136.jpg

Scientists have sequenced a 37000-year-old genome.The results show that present-day Scandinavians are the closest living relatives to the first people in Europe.

An international team of scientists have sequenced the genome of a 37,000-year-old male skeleton found in Kostenki in Russia.

The study, which was recently published in Science, sheds entirely new light on who we are as Europeans.

"From a genetic point of view he's an European," says Professor Eske Willerslev, Director of the Centre for GeoGenetics at the University of Copenhagen, who was involved in the new study, and adds:

“Actually, he is closer to Danes, Swedes, Finns and Russians than to Frenchmen, Spaniards and Germans”. Split happened within a 8.000 year gap

The new results reveal that the man is the oldest that we know of so far to genetically represent a separate line from the forebears of present-day Asians. This is decisive when it comes to dating one of the most important events in history.

"We can now date the separation time between Asians and Europeans", says Professor Rasmus Nielsen from the University of Copenhagen and the University of California, Berkeley, who was also involved in the study.

He points out that the Kostenki ("Luunpalaset"!) genome sets a line 37000 years ago.

Here the lines must have split,while the 45,000-year-old genome from the recently discovered Ust' Ishim in Siberia sets the limit in the other direction.

This gives the answer to one of the biggest questions in the history of mankind; scientists now know that it is within the 8000 year gap that Europeans and Asians went their separate ways
.


Meta-population: sex across populations

Previously the impression was that our forebears lived in separate populations and had children within the group, instead, Willerslev now paints a very different picture consisting of one large meta-population.

A meta-population consists of several populations which mate with each other.

The meta-population is connected through the neighbour's neighbours, consisting of people who generally resemble each other a lot, but who also have their own unique traits.

"It was a huge,complex network,and not separate branches that lived in isolation", says Willerslev.

He believes the Europeans must have been one enormous meta-population stretching across Europe, the Middle East and Central Asia.

It is possible to follow the genetic trail; all the way from the Kostenki genome, to hunter-gatherers in Siberia 25,000 years ago and farmers 7-8000 years ago in Spain, Luxembourg and Sweden, up to present-day Europeans.


Mixed opinions

A study published in September, led by two professors, Johannes Krause from Eber-hard Karl's Universität Tübingen in Germany and David Reich from Harvard Univer- sity in the US, concluded that present-day Europeans descends from at least three separate groups.

David Reich acknowledges the importance of the new study, but is not convinced that it changes history very much.

"It's wonderful to have the Kostenki genome and it’s also important and interesting to find a degree of continuity from the population represented by Kostenki to present-day Europeans," says Reich and adds:

"On the basis of a statistical test or two, it's a pretty far-reaching conclusion as to how our history proceeded. However, It’s exciting - if it's true”.


 Extremely important if true

Although Willerslev and Nielsen admit that further tests could be carried out, they are pretty convinced that their idea is waterproof.

The Swedish scientist Pontus Skoglund from Harvard University, who was not involved in either Willerslev's new study or that of Reich, published in September, also finds it quite convincing.

"It'll be interesting to see more tests done, and as a field we need the time to digest these conclusions. But for now, it looks as though it may well be true, in which case it is an extremely important result," says Skoglund. 


Scandinavians are the earliest Europeans

It turns out that Scandinavians are more closely related to the Kostenki man than any other now-living population. This means that Scandinavians are the earliest Europeans.

However, the genome also indicates that many European traits, including those from the Middle East, were already present in the first Europeans.

So from a genetic point of view it makes no sense to categorise the Scandinavians as a separate people. "In those days people didn't respect our virtuous, well-ordered ideas of belonging to specific groups", comments Professor of Evolutionary Studies, Peter C. Kjærgaard, from Aarhus University.

http://ristokoivula1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172231-suomalaiset-eroavat-geneettiseti-muista-eurooppalaisista#comment-2684772



Leväluhdan kallloja.
 

JK: " Tarkka tuloaika auki

Suomen on arvioitu olleen osin jäätön noin 10000 vuotta sitten, mutta emme tiedä, milloin ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne. Aivan äskettäin on tehty kiinnostavia löytöjä - toinen Joutsasta ja toinen Tornionjokilaaksosta - jotka viittaavat asutukseen jo yli 10000 vuotta sitten.

– Näihin tietoihin on suhtauduttava varovasti, sillä ne ovat ristiriidassa geologisen aineiston kanssa, sanoo arkeologian professori Mika Lavento Helsingin yliopistosta. On kuitenkin mahdollista, että ensimmäiset ihmiset vaelsivat tänne nenä kiinni jääti-kön reunassa. Sen jälkeen, kun ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan Suomen alueelle, uutta väestöä on tullut aika ajoin.

Suomen vanhin kulttuuri, niin sanottu Suomusjärven kulttuuri, levisi kaikkialle Suomeen 10000 – 7000 vuotta sitten."

HM: Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.) on ainoa laajalle Suomessa, koko maahan levittäytynyt kulttuuri, jonka kielestä emme ja ihmisten piirteistä emme tiedä oikeastaan mitään.

Suomusjärven kulttuuriin liittyy piirre, joka yhdistää sitä vasarakirveskansaan ja luul-tavasti näiden "välissä" ja rinnalle vaikuttaneeseen kampakeraamiseen kansaankin, nimittäin punamultahautaus: punainen on ollut surun väri myös balttikielissä. Liettu-assa jopa sana sana raudà tarkoittaa sekä punerrusta että valitusta, erityisesti itku-virttä. Sana tulee mahdollisesti vainajaa (f. yks.) tai hautausmaata (n. mon.) sanasta *remda, verbistä remti (remia) = levätä. Tuollainen äänteenmuutos on länsibalttilai-nen, mutta on silti voinut tulla maantieteellisesti itäistä, saamelaista tietä: jotvingissa rauda = itkuvirsi, raudainan = ruosteenvärinen.


M012_AKD24840_1.jpg

Vantaan Jönsaksesta löytynyt punamultahauta on Suomen vanhimpia hautoja.

On epäselvää,olivatko kaikkien ensimmäiset asukkaat (mm.Antrean kalaverkon teki-jät) samaa väkeä kuin Suomusjärven kulttuuri.Sitä erottaa lähinnä kiven työstäminen ja punamultahautaus jälkimmäisessä. Molemmat ovat tulleet samalta suunnalta, idästä. Ruotsi oli tuolloin jäätikön ja meren eristämä Suomesta. On mahdollista että kyseessä on ollut Ukrainan refugiväestö, joka on antroplogisten tutkimusten mukaan ollut lähinnä "nordic-tyyppistä", pitkäkalloista, todennäköisesti vaaleaa kuten länsieu-rooppalainenkin jääkauden väestö, joka on ollut isommankokoista cromagnontyyp-pistä, niin ikään pitkäkalloista mutta toisella tavalla ja vaaleaa. Balttikansoista yksi oli muista poiketen voittopuoleisesti pitkäkalloisia: vasarakirveskansa.

Jos suomen kielessä on jotakin erityistä "paleota", se on todennäköisesti peräisin "suomusjärveläisten" kielistä.

Kampakeraamikot olivat "oikeita perussuomalaisia"

 

" Tämän jälkeen arkeologiseen aineistoon ilmestyy kampakeraamisia esineitä, jotka ovat noin 7000 – 5000 vuoden takaa. Niitä on pidetty merkkinä siitä, että Suomeen oli tullut uusi väestö, jolla oli omat tavat ja omaleimainen kulttuuri. "

kampakk.jpg
 

HM: Kampakeraamista väestöstä (4200 - 2000 eKr.) jo tiedetäänkin huomattavasti enemmän: Suomeen tuli Uralin suunnalta väestöä,joka puhui uralilaista kieltä (joka tosin on muistuttanut enemmän unkaria kuin suomea), joka oli tummaveristä, keski-määrin myöskin peinikokoista, lyhyt- tai keskikalloista, ns. uralilaista väestöä.

Kampakeraaminen kulttuuri,joka ei välttämättä puhunut vain yhtä kieltä, ulottui havu-metsävyöhykkeellä Itämereltä Uralille ja Jäämerelle. Väestön perusjoukko EI ollut Ukrainan refugista, vaan jostakin muualta: pohjoisempaa, idempää tai etelämpää. Jääkauden yli tuo väestö oli selvinnyt syömällä kalaa,eikä vaalentamalla ihoa. Kalaa he Suomessakin luultavasti mieluiten söivät. Tummaveriset sisämaansuomalaiset ja saamelaiset ovat ulkonäöltään ennen kaikkea kampakeraamisen kansan perillisiä. Kysymys on saattanut olla tästä väestä:

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2759684/Europe-s-family-tree-THIRD-branch-Link-genetic-connection-Modern-Europeans-Native-Americans.html

" Europe's family tree has a THIRD branch: Link in genetic connection between Modern Europeans and Native Americans found

- Europeans share DNA with ancient hunters and Middle Eastern farmers

- Study claims Europeans also share their genes with North Eurasians

- This group gave their DNA to the people who travelled the Bering Strait

- Ancient Middle Eastern farmers and their European descendants can trace ancestry to a previously unknown lineage called the Basal Eurasians

... "

 


Northern Europeans (stock image left) have more indigenous hunter DNA, while southern Europeans (right) have more DNA from the Middle East. However, all Europeans have DNA from a third mystery group, called the Northern Eurasians. This group also contributed DNA to those who travelled across the Bering Strait

 

Kuvaa pohjoiseuraasialaista tuohon ei ole sisällyetty, mutta tässä on kuva Obin alajuoksun keettikansasta, jonka kieli ainoana paleosiperialaisena ryhmänä on sukua na dene -ryhmän intiaanikielille intiaanikielille:Kuvahaun tulos haulle "ket people"

Meikäläinen kuuluu ainakin kolmanteen.
[Korjaus: nämä ket-"veljekset" ovat Q- eivätkä N-haploa.]

Jos nyt joku haluaisi välttämättä nimittää Suomen kampakeraamisia asukkaista "suomalaisiksi",tai muinaissuomalaisiksi,samoin kuin puhutaan esimerkiksi muinais- englantilaisista kielineen ja kulttuureineen, tälle ei varsinaisesti ole esteitä, vaikka monet muutkin: virolaiset, saamelaiset, vepsäläiset ja nyttemmin äidinkielisten puhu-jien osalta edesmenneet liiviläiset ovat yhtä lailla heidän perillisiään.Sillä heidän pe- rillisiään me kielellisesti ja kulttuurin ydinpiirteiden osalta olemme,ja aivan riittävässä määrin geneettisestikin, olletikin kun uralilaisten antropologiset piirteet ovat erittäin dominantteja. "ALKUPERÄISET SUOMALAISET SANAT", jotka EIVÄT OLE LAINAA mistään, ovat tulleet kampakeraamisesta kielestä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ensimmaiset_amerikkalaiset_tulivat_rannikkoa_pitkin_eivat_jaatikon_maakaytavan
 

Kampakeraamikot oli yksi aikansa mm. teknisesti edistyneimmistä kulttuureista. He tunsivat jopa metallejakin, kuten vasarakirveskansakin, mutta eivät tarvinneet niitä mihinkään. Kivestä sai siihen aikaan kaikkea paremmin.Metalleista tehtiin ensimmäi- seksi rituaalisia esineitä.Jos joku meidän edeltäjäheimoistamme on ollut  SUMERI-LAISTEN sukulaisia tai näiden kanssa vuorovaikutuksessa olleita naapureita, niin se heimo oli ollut kampakeraamikot.Jo kampakeraamisen kielen mukana on voinut tulla muitakin lainoja kuin sumerilaisia, esimerkiksi kantaindoeurooppa-laisia, jotka ovat vanhempia kuin balttilaiset.

Sitä vastoin KEITÄÄN MYÖHEMPIÄ tulokkaita EMME voi pitää suomalaisina, esimerkiksi vasarakirveskansaa, ENNEN kuin he OVAT suomalaistuneet, vaikka suomalaisuus ja saamelaisuus olisivatkin siinä perin juurin mullistuneet.

400px-European_Middle_Neolithic.gif

 

Etelä Ruotsin rannikoilla vaikutti tuolloin erikoinen Erdbölle-kulttuuri,jossa selvittiin vähäruokaisten kausien yli sukeltamalla merenpohjasta simpukoita, talvellakin. Kult-tuuri harrasti myös riistan- ja hylkeenmetsästystä sekä avomerikalastusta. He tekivät savesta laakeita matalia ruukkuja, joissa poltettiin mahdollisesti rasvanuotiota veneessä sukellettaessa simpukoita, kuten Etelä-Amerikan tulimaalaisetkin tekivät (mistä paikka sai myös nimensä).

Yksi mahdollisuus pelkästään fyysisiä ominaisuuksien tulkiten on, että pohjoiseen kalastukseen sopeutunut uralilainen antropologinen tyyppi on Komsan kulttuurin vä-keä: he ovat kierrelleet merenrantoja pitkin Fennoskandian
ympärillä. Myös "erdböllet" olisi- vat sattaneet olla heitä, samoin Puolan Swidryn kulttuurin hylkeen pyytäjät, samoin periaatteessa suomusjärveläiset siinä tapauksessa, että EIVÄT olisi olleet refugioeurooppalaisia ("nordic").

Mahdollista on myös yhteys vastikään keksittyyn "pohjoiseuraasialaiseen perimään", joka on ilmaantunut Eurooppaan suomusjärven ajan jälkeen,mutta sisältyy kaikken europpalaisten perimään jossakin määrin. Tämä viittaa siihen, että se olisi levinnyt n. 2000 e.a.a.indoeurooppalaisen sotavaunukansan mukana,jonka yksi ryhmä oli vasa- rakirveskansa,jonka yksi osa taas oli kampakeraaminen väestö niin kielessä kuin pe-rimässäkin. Esimerkiksi liettuan hevosvaunusanasto, josta tuo suuri kielikunta alun perin idebtifioitiin, on liettuan vasarakirveslainoja.Sotavaunukansan hevosjumala(tar)
Ratainyčius (Ratainyčia) = Rattainen ("Rattaiska") on vasarakirveskieltä.

 

Itäbalttilainen vasarakirveskansa edelleen idästä toi luontoa aktiivisesti muuttavan maatalouden

JK: " Myös vasarakirveskulttuurin saapuminen noin 5000 vuotta sitten ja varhaisen metallikauden alkaminen noin 1 500 vuotta myöhemmin ovat mahdollisesti osoitus uusien ihmisten saapumisesta. Vaikka tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista me-tallikautta pidetäänkin ”idän tuontina” ja vasarakirveskulttuuria lännestä tulleena,niitä on pelkästään materiaalisen kulttuurin perusteella mahdotonta sijoittaa joko itäiseen tai läntiseen väestöön. "

HM: Itäbalttilainen, jos tullessaan valmiiksi erittäin voimakkaasti uralilaisten kielten vaikuttama vasarakirveskieli,josta suurin osa suomen sanastoa on peräisin,tuli idäs-tä, se oli Fatjanovon kulttuurin kieli.Myöhäiseen Fatjanovon kulttuuriin liittyi läheisesti uralilaiskielinen Balanovon kulttuuri,joka luetaan pronssikauteen,vaikka Fatjanovo ja vasarkirves on kivikautta, vaikka mm. vasarakirveet matkivat metallityökaluja, ja jopa sana "vas-ar-a" tarkoittaa "kuparisen (vas, kampak.) kaltainen)! Balanovolaiset söivät kalaa ja kaivoivat myydäkseen metalleja kuten rautaa (suomalmia) ja kuparia, vaikka eivät ilmeisesti laajaa metallinvalmistusta itse harrastaneetkaan.

300px-Fatyanovo-culture.jpg

Vasarakirveskieli on mahdollisesti tullut Suomeen kahdessa eri erässä: ensin pitem-mälle kantabaltista ehtineessä muodossa suoraan idästä (Akaa = Oka = "iso joki, laaja vesi", Saimaa = (sisä)maa = Zēme > Häme,saame suomi, ym.) ja toisen kerran etelästä ARKAAISEMMASSA lähempänä kantabalttia olevassa "seeliläisessä" (Saame?, Aapa jne.). Jälkimmäinen on saattanut liittyä juuri saamelaisiin.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/su-ja-balttilaisten-kielten-kehtysyhteyksita-balttilaisen-lahteen-mukaan

Vasarakirveskansa oli pääasiassa pitkäkalloista ja siten enemmän sukua refugieu-rooppalaisille kuin kampakeraaminen kansa.Se oli kuitenkin sekoittunut muihin väes- töryhmiin kuten lyhytkalloisiin mustatukkaisiin persialaisen näköisiin kantaindoeu-rooppalaisiin (yläbaltteihin,aukštaiteihin). Kombinaatio oli sama kuin välimerenrodus- sa, joka on muodostunut monessa paikassa riippumattomasti. (Yhteen aikaan olisi suuri ylläri, että venäläiset muistuttivat kovasti portugalilaisia jossakin geenivertailus-sa...) Vastaavasti myöhemmät alaanit (jotka tunsivat Kalevalaakin ja ihalivat mestari-lista oluenpanijaa Pohjolan emäntää) olivat pitkäkalloinen poikkeus iranilaisten kansojen joukossa.



JK: " Esineistön ilmaantumista on vaikea suoraan yhdistää ihmisiin, sillä erilaiset tyylit voivat levitä myös muotien tavoin.– Arkeologinen aineisto kuitenkin vahvistaa, että Suomessa on jo hyvin varhaisessa vaiheessa muodostunut jako itäiseen metsä-Suomeen ja läntiseen rannikko-Suomeen, Lavento sanoo. "

Omaleimaisia eurooppalaisia

Suomalaisten alkuperää seuranneelle uusi käsitys suomalaisista ”kantaeurooppalai- sina” voi olla hämmentävä. Aikaisemmin on korostettu sitä,miten suuresti me eroam-me muista eurooppalaisista.Ovatko aikaisemmat tutkimukset olleet täysin hakoteillä?

- Eivät ole, sanoo Markku Niskanen. - Me olemme kantaeurooppalaisia,mutta samal-la myös omaleimaisia. Geeneiltään suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista lähinnä kahdesta syystä. Maanviljely alkoi levitä Etelä-Eurooppaan noin 8500 - 9000 vuotta sitten. Tämän uskotaan tapahtuneen ainakin osittain jonkinlaisen ”kansainva-elluksen” myötä,samalla kun maanviljelijäkansoja alkoi vaeltaa Lähi-idästä kohti poh- joista. Niskasen mukaan vaellus näkyy esimerkiksi Balkanin alueella Y-kromosomis- sa kulkevien isälinjojen lisääntymisenä. Tämä eurooppalaisen perimän uusi geeniai-nes on sitä voimakkaampi, mitä lähemmäksi Lähi-itää mennään, ja siten sitä on suo-malaisessa aineksessa hyvin vähän. Toiseksi Suomeen, havumetsävyöhykkeelle, vaeltaneilla ihmisillä on erilainen historia kuin kansoilla, jotka jäivät etelämmäksi.

– Meillä on voinut olla esimerkiksi nälkävuosia,jotka ovat suosineet tietynlaisten gee-nimuunnosten yleistymistä,tai geneettisiä pullonkauloja,joissa elämän karut tosiasiat ovat jättäneet jäljelle enemmän tai vähemmän  sattumanvaraisen geenivalikoiman, sanoo Samuli Ripatti.

Elintapa muokkasi piirteitä

Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista myös fyysisiltä piirteiltään. Meillä on kaarevat poskipäät ja kulmikkaat ja matalat silmäkuopat, kun taas etelämpänä ihmisten poskipäät ovat tasaisemmat ja silmäkuopat korkeammat ja pyöreämmät.

Niskasen mukaan nämä piirteet eivät todista, että kuuluisimme johonkin toiseen porukkaan kuin muut eurooppalaiset, vaan heijastelevat suomalaisten elintapaa.

–  Metsästäjä-keräilijäkulttuuri jatkui pohjoisessa paljon pidempään kuin muualla Eu-roopassa, Niskanen sanoo. Metsästäjä-keräilijät söivät kovaa ravintoa,joka vaati pal-jon purulihaksia. Kun leukalihakset kasvoivat, myös leuat suurenivat, ja tämä vaikutti kallon muotoon.Sen sijaan etelämpänä siirryttiin pehmeämpään ravintoon.Se aiheut-ti omat muutoksensa sikäläisten ihmisten kalloon. Viljelijäkansojen leuat pienenivät mutta hampaat eivät, mikä näkyy tätä nykyä purentahäiriöinä. Ne ovat lisääntyneet myös Suomessa ravitsemuksen muututtua. Yhtenä Euroopan viimeisimmistä met-sästäjä-keräilijäkansoista suomalaiset kiinnostavat terveystutkijoita muistakin syistä kuin purentahäiriöiden takia.Tiedetään esimerkiksi,että kakkostyypin diabetes vaivaa pahiten juuri niitä kansoja,jotka ovat verraten hiljattain siirtyneet metsästäjä-keräilijöi- den elämäntyylistä länsimaiseen elämäntapaan. - Suomalaiset ovat juuri tällainen kansa, Markku Niskanen sanoo. Diabeteslukumme voi olla merkki siitä, ettemme ole vielä kunnolla sopeutuneet maanviljelijäkansojen ravintoon.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "


HM: Suomessa elivat tuhansia vuosia rinnakkain ja limittäin maanviljelijät (vasarakir- ves), jotka olivat aina kynnet pystyssä muuttamassa kaikkea luonnossa, mitä suinkin vain pystyivät: kasveja, eläimiä, maata, vesistöjä ja metsästäjät / kalstajat / tarhaajat (suomalaiset, kampak.), joille oli kunnia-asia muuttaa niin vähän kuin mahdollista (il-miö tunnetaan lähes kaikkialta muualtakin maapallolta, legendaarinen arkeologisesti näkymätön kansa ovat olleet tunguusit (evenkit),joiden vaikutus kuitenkin näkyy joka paikassa heidän laajan alueensa laidoilla muihin),sekä paimentolaiset (saamelaiset).

JK: Saamelaiset oma lukunsa

Saamelaiset ovat geneettisesti ja fyysisiltä piirteiltään vielä omaleimaisempia kuin suomalaiset, minkä vuoksi heidän on aikaisemmin ajateltu tulleen jostakin Euroopan ulkopuolelta. Muutama vuosi sitten taas herätti suurta kohua havainto,että saamelai-set ovat geneettisesti läheisintä sukua baskeille. Nämä havainnot selittyvät sillä, että saamelaiset ovat lähtöisin samasta jääkauden aikaisesta turvasaarekkeesta kuin baskit.

– Nykytiedon valossa baskit jäivät paikoilleen Espanjan ja Ranskan raja-alueille, mutta saamelaiset jatkoivat matkaa ja päätyivät pohjoiseen, sanoo antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. "

HM: Baskit eivät ole "cro magnon" -tyyppiä. Heidän kielensäkin on kaukaista sukua kaukaasialaisille kielille. He ovat todennäköisesti tulleet aluelle, ja mahdollisesti laivoilla. Samaa väkeä on voinut tasan yhtä hyvin tulla pohjoisemmaksikin.

JK: " Suomeen saamelaiset saapuivat luultavasti Norjan rannikkoa, joka vapautui jäästä ensin, ja on mahdollista, että he ovat aina eläneet vain pohjoisessa. Käsitys voi kuitenkin vielä muuttua, kun geenejä tutkitaan lisää, arvioi dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta.

– Ei ole täysin pois suljettua, että he tulivat idästä. Geneettinen omaleimaisuus selit-tyy sillä, että saamelaisia on ilmeisesti aina ollut melko vähän eivätkä he ole juuri se-koittuneet muihin väestöihin. Kun populaatio pysyy pienenä, tietyt geenimuunnokset voivat yleistyä sattumalta prosessissa,jota kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi.

- Geneettinen ajautuminen on johtanut sekä baskeilla että saamelaisilla sattumalta samojen geenimuunnosten yleistymiseen,mikä saa heidät näyttämään läheisemmiltä sukulaisilta kuin tosiasiassa ovat,Niskanen sanoo.Saamelaisten fyysiset piirteet, kor- keat poskipäät ja matalat silmäkuopat, ovat samankaltaiset kuin suomalaisten, mutta vielä korostuneemmat. Tämä johtu-nee siitä, että saamelaiset pysyivät metsästäjä-keräilijöinä vielä pidempään kuin suomalaiset.

Kieli vaihtui kevyesti

Suomea on meillä puhuttu vasta noin 1500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään ja osasi kolmea–neljää muuta. "

HM: Suomalaisuuden kytkeminen tähän viimeiseen hännänhuippuun Suomen alueella on vikapisto.

Suomesta erotukseksi saamesta voi periaatteessa puhua jo silloin, kun saame- ja Häme-sanat ovat eriytyneet. Suomi (Sōmis) on viimeisin, kuurilainen tulokas parvessa.

JK: " Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä,mitä kieltä Suomea asut-taneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet.

– Ainoa asia, joka on varma, on se, etteivät he puhuneet suomea, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät,kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kie- lemme vanhinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. "

HM: " Saimaa ja Imatra ovat vasarakirveskieltä. Se on varmaa kuin köyhän kuo-lema.Kolikin saattaa olla sitä,se voi olla samaa juurta kuin kallio,liettuan kalnas. Tulee kohoamista, nostamista tarkoittavasta sanasta, josta muuten tule myös sana kela.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/suomen-balttilaisia-vesistonnimia-imatra-keitele-simpele-inkere-kymi-vanaja-saimaa-paijanne-jne

JK: " Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä mitään.

Saamen aika mysteeri

Tämän tuntemattoman kielen jälkeen toiseksi vanhin kerros muodostuu saamelais-kielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. "

HM: Kaikkikin nuokin saattaisivat olla balttiperäisiä,joskin suomessa saamen kautta: esimerkiksi nuotio on jotvingiksi node, ja leivinuuni on sitten (v)umpnode eli "umpinuotio".

JK: " Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt. Keitä nämä saamea puhuvat ihmiset olivat,on toistaiseksi mysteeri. Aikaisemmin ajateltiin, että saamelaiset olivat Suomen alkuperäisasukkaita, jotka joutuivat vetäytymään pohjoi-seen suomalaisten tieltä.Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa tukea geneettisestä aineis-tosta. Jos Etelä-Suomen saamelaiset olisivat olleet samaa porukkaa kuin nykyajan saamelaiset, tämän pitäisi näkyä saamelaisvaikutuksena suomalaisten geeneissä, mutta sellaista ei ole. Saarikivi myös muistuttaa, että suullisessa perinteessä näitä ”saamelaisia” kuvataan kaskiviljelijöiksi. Tämä viittaa siihen, että he harjoittivat toi-senlaista kulttuuria kuin pohjoisen saamelaiset. Tämä yhtälö ei jätä paljon vaihtoeh-toja. Todennäköisin selitys on, että etelän saamenpuhujat olivat eräs niistä etnisistä ryhmistä, joista tämän päivän suomalaiset on tehty, ja että ryhmä jossakin vaiheessa vaihtoi kielensä. "

HM: Juu, ja siellä oli koko ajan myös suomalaisia. Ei tehnyt tiukkakaan. Kireämäpää saattoi olla vasarakirveskansan kanssa!

Vasarakirveskansalla ei ole enää suoria seuraajia,lähimpinä ovat yläliettualaiset, jot-ka eivät ole sen geneettisiä perillisiä ja jotkut latgallit. Suoria perillisiä ovat ilmeisesti olleet Volgan goljadit eli "itäiset galindit", jotka ruhtinas Juri Dolgoruki voitti 1100-luvulla, latvian ja Liettuan välillä vaikuttaneet, latgalleihin liittyneet seelit ja ilmeisesti myös kuurinmaan kuurilaiset, suomalaisia lähimpänä ollut balttikansa.

RK: " Toinen mahdollisuus on, että nämä ihmiset hävitettiin, ennen kuin he ehtivät sekoittua muuhun väestöön. Niin tai näin, jossakin vaiheessa he ennättivät siirtää kielensä geneettisille saamelaisille.

Kantasuomea ei koskaan

Myös suomen kielen saapuminen Suomeen on hämärän peitossa, mutta tapahtuma vaikuttaa varsin tuoreelta. "

HM: Suomi on syntynyt Suomessa Kiukaisten kulttuurin muodossa. Se vaikutti myös Virossa.

JK: " Kielitieteilijät jäljittävät kielten alkuperää tutkimalla niiden hajoamista erilaisiksi murteiksi. Kun kielelle annetaan aikaa, se eriytyy aina murteiksi, ja kun aikaa kuluu riittävästi, murteista kehittyy erillisiä kieliä.Mitä erilaisemmiksi murteiksi ja kieliksi kieliryhmän puhuma-alue on pilkkoutunut, sitä todennäköisempää on, että kieltä on puhuttu alueella pitkään. Tästä näkökulmasta kielitieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että kantasuomea, josta kaikki itämerensuomalaiset kielet ovat kehittyneet, ei ole koskaan puhuttu Suomen alueella. "

HM: Tyhjää pulinaa.

JK: " Se kehittyi luultavasti Itämeren eteläpuolella. Tästä viestii viron, eteläviron ja liivin erilaisuus, joka on paljon vanhempaa perua kuin esimerkiksi suomen ja viron kirjakielen erilaisuus. "

HM: Liivi on useinkin lähempänä suomea kuin viro.

JK: " Kielitieteilijät ovat yksimielisiä myös siitä,että keskusalue, jonne suomi juurtui ensin, oli Etelä-Suomessa. Vaikka murteista puhuttaessa meille nykyään tulee mie-leen savolainen ”viäntäminen”, murteet ovat aikoinaan olleet kirjavimmillaan eteläs-sä. Suomen oletetaan saapuneen eteläiseen Suomeen aikaisintaan vuoden 500 tienoilla. "

HM: Pläp pläp pläp

JK: " Muualle maahan se on levinnyt 1200-luvulta lähtien. Murteita ja kieliä vertaile-malla kantaurali, jonka jälkeläisiä suomikin on, on sijoitettu Volgan mutkaan. Siellä toistensa naapureina elävät mordvalaiset, marit ja permiläiset, joiden kielissä on hyvin vähän yhteistä. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, kielemme alkuperä viittaa sinne.

Suomi lainattiin bättre folkilta

Jos kielitieteilijöiden arvio suomen kielen iästä pitää paikkansa, mistä kieli tuli? Saarikiven mukaan tästä voi esittää vain hyviä arvauksia. Arkeologisen aineiston perusteella Suomeen saapui rautakaudella lisää väestöä, mutta yhteys kieleen on vain ajallinen. Suomen kielen tuojiksi on ehdotettu Itämeren eteläpuolella eläneitä itämerensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. He olisivat voineet olla jonkinlaista ”bättre folkia” Suomessa asuneiden ”metsäläisten” näkökulmasta.

Saarikiven mukaan kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on histo-rian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma. Kun Rooman Caesar valtasi Gallian, ih-miset alkoivat muutamassa vuosisadassa puhua latinaa – Asterixin kotikylää lukuun ottamatta. Vastaavasti Rovaniemen pohjoispuolella ei vielä 1600-luvulla asunut ensimmäistäkään suomenkielistä, mutta nyt siellä ei muuta kuulekaan kuin suomea.

– Kielen vaihtumiseen riittää aivan pienikin porukka, etenkin, jos porukalla on jotakin, jota muut haluavat.

Käytännöllinen suhde kieleen 

Janne Saarikivi muistuttaa, että esihistoriallisella ajalla kielikartta ja ihmisten suhtau- tuminen kieleen olivat kovin toisenlaisia kuin nykyään. Ihmiset elivät pienissä ryhmis- sä,ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa,joten kielet pilkkoutui- vat nopeasti ”omikseen”.Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja,jotka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea-neljää naapurikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa. Näin ihmiset ovat vaihtaneet kieltä koko ajan tarpeen mukaan. Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samalla tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa. 

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "

HM: Suomalaiset, suomalaisen oman kulttuurin juuret, ovat olleet Suomessa 5000 vuotta.

Samaa ne jaksaa jauhaa niinkun leipämuyylyä tuota "saimaan ja Imatran muka tuntematonta etymologiaaksi...

 

Kieli kantaa muistoja vuosituhansien takaa

Suomen kielessä on tutkijoiden mukaan muistoja niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

 
kielitutkijat

 

Suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Ulla-Maija Forsberg ja itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Marja Väänänen / Yle

Suomen kieli

Kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Lähimpiä sukukieliä ovat karjala ja viro.

Muita sukukieliä ovat esimerkiksi unkari, mari, udmurtti ja hanti.

Kantasuomea puhuttiin jo ennen ajanlaskun alkua Suomenlahden molemmin puolin.

Kala, vesi, elää, kuolla... Harva nykysuomen puhuja tullee ajatelleeksi,että käyttää jokapäiväisessä puheessaan samoja sanoja kuin muinaiset uralilaisen kantakielen puhujat leirinuotioillaan kuusi seitsemän tuhatta vuotta sitten.

Hätäisemmälle voikin tulla mieleen, että suomi olisi hyvin vanha kieli, ehkäpä jopa vanhimpia kieliä maailmassa. Vielä 1700-luvulla uskottiinkin vakaasti, että suoma- laiset ovat Nooan jälkeläisiä, jotka vedenpaisumuksen jälkimainingeissa olivat muuttaneet Pohjolan perukoille.

Tai ei ehkä sittenkään. Nykykielitieteilijät eivät jaa parinsadan vuoden takaisia käsi-tyksiä, eikä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta ole poikkeus.Hän ei pidä suomea esimerkkinä erityisen muinaisesta kielestä.

Ikivanhoja piirteitä suomen kielestä toki löytyy edelleen. Tällaisia ovat Forsbergin mukaan mm. omistusliite ja sijapäätteiden ainekset.

– Näitä voidaan pitää alkuperäisimpänä suomena, Forsberg muotoilee.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikille kielille tyypillistä on muuttuminen ja kehittymi-nen – toiset kielet vain muuttuvat nopeammin kuin toiset. Suomi esimerkiksi on säilyttänyt enemmän vanhaa kuin lähimpiin sukukieliimme kuuluva viro.

Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä-vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.

HM: Saksan Kaufen on myös baltti-tai kelttilaina: lt. kaupti (kaupia kaupe), preussin kauptun
, latinan caupo = viinuri, kauppias.

 

" Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10000 vuoden ajan,ja uusia asukkaita on virrannut tänne vuosituhansien ajan,mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edustajia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin.

Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

 

Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä.Kielitieteilijä Janne Saarikivi on maininnut, et- tä paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutkijat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle:jos sanalle ei löydy vasti-netta etenkään kaukaisemmista sukukielistä,voidaan olettaa,että sana ei ole suoma- lais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee.

– Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta, Grünthal huomauttaa.

Rekonstruktiot kertovatkin ikivanhoista kontakteista eri kielikuntiin kuten esimerkiksi indoeurooppalaisten kielten puhujiin.Kontaktien myötä myös geenit ovat sekoittuneet kielenpuhujien ja kansojen kesken.

Kielisukulaisuus ei kerrokaan mitään geneettisestä sukulaisuudesta; tuoreiden tutki-musten mukaan esimerkiksi nykyisten itä- ja länsisuomalaisten geneettisessä peri-mässä on huomattavia eroja,vaikka heidän puhumansa kieli onkin suunnilleen sama.

Jotain tuttua, mutta kuitenkin vierasta

Suomen ja kaikkien sen sukukielten alkulähteenä pidetään uralilaista kantakieltä, jo- ta puhuttiin kuutisentuhatta vuotta sitten. Suomen kielessä on edelleen sanoja, jotka ovat kielentutkijoiden mukaan perua vuosituhansien takaa – mutta ymmärtäisivätkö nykysuomalainen hipsteri ja 6000 vuotta sitten elänyt metsästäjä toisiaan?

Professori Grünthal puistelee päätään.

– 1800-luvulla eläneen "suomalaisen", oli hän sitten hämäläinen tai savolainen, olisi vaikea ymmärtää nykysuomea, koska yhteiskunta on muuttunut. Nykysuomalaisen kielellinen maailma poikkeaa merkittävästi jo 1800-luvun suomenkielisestä ympäristöstä, hän sanoo.

Lieneekin toiveajattelua, että ymmärtäisimme muinaisten kielisukulaistemme puhumaa kieltä.

Helsingin yliopiston kielentutkija Jaakko Häkkinen on rekonstruoinut tuhansia vuosia sitten puhuttua kieltä. Tältä se hänen mukaansa näytti:

Poji ena-ma kala-m sewi-k.

Isja-mi wudji jôngsi-msa njôwxi-kasa.

Mun kôlmi koska-ni tuli-t.

Nykysuomeksi:

Poika syö isoimman kalan.

Isäni noutakoon uuden jousensa.

Minun kolme tätiäni tulevat.

Kielentutkijatulkki olisi siis tarpeen suomalais-ugrilaisella leirinuotiolla.



 

Nämä kielipuoskarit tietävät taatusti itsekin puhuvansa paskaa:

MItä WITTUA tuolla sössötyksellä ajetaan takaa?

HAISTAPASKANTIEDE WITTUUN YLIOPISTOSTA NYT, KUN KERRAN RAHATKIN ON VÄHISSÄ!!!

" Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä-vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.
Tuntematon kansa jätti jälkensä "

RK: Germaanit ovat myöhäisiä tulokkaita, ajalaskun alusta.

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…

Sana kauppa on preussia eikä kermaania. Se on preussilaina myös germanissa ja laitinassa (caupo = viinuri).

" Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10000 vuoden ajan,ja uusia asukkaita on virrannut tänne vuosituhansien ajan, mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edustajia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin. "

RK: Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kie-lestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

Sellaisia muistoja on hyvin vähän, pääasiassa ns.pan-germanistikoulukunnan, joihin Grünthal ja kuulvat,ovat olleet selvääkin selvempiä balttilainoja (Imatra, Saimaa, Päi- jänne, Kymi, jänis, ilves on liiviä jne.) Myös yhteinen aines vaikka tshuk-tshin ja itel- meenin kanssa on joko niiden SU tai IE lainoja. Oikeitakin muinasis-sanoja voi olla, mutta ensin on oltava oikeaa tietoa esimerkiksi itäbalttilaisesta vasarakirveskielestä, jotta muut snat6 voidaa "perata päältä pois".

" Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

"Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutkijat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle: jos sanalle ei löydy vasti- netta etenkään kaukaisemmista sukukielistä,voidaan olettaa,että sana ei ole suoma- lais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee. "

HM : Itäbalttilainen vasarakirveskieli pystytään rekosktruoimaan, kun nämä terroristit saadaan pois sekoittanmasta.

Sitten tiedetään helvetin paljon enemmän myös heitä Suomssa edeltäneestä SU kielestä, ja muistakin kielistä.

" Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi on puolestaan maininnut, että paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

HM : Imatra(s) tarkoittaa liettuassa "silmiinpistävää (imatrus) paikkaa".

Yhteen liettuan suomen sanakirjaankin on päätynyt, että silmiinpistävä, erkoinen olisi suomeksi "imatra". SE tulee kasrtasta mielee eikä sitä osaa epäillä.

NÄmä tiedehuijarit TIETÄVÄT ASIAN ERINOMAISESTI, ja sellaisesta on heille ja heidän johtajilleen tiedottetu julkisesti ja yksityisesti,vastaansanomattomasti, MUTTA JAUHAVAT SILTI PASKAA,

Oikea tiedemies ei ikinä tee sellaista, ja tietää myös absoluutisen varmasti käryävänsä, ja että oikea tiede voittaa. Vain puoskari rahastaa haistapaskalla!

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…

 

 

***

 

[quote=panterarosa]Henry Sweetin ja monen muun EUROOPPALAISEN indouralis-tin mielestä ne todistavat nimenomaan SU-KU-LAI-SUU-DES-TA ja samasta kanta-kielestä. Sinulle ja muille kalmukeille asia on ilmeisen vaikea ymmärtää, koska levin-neisyytenne ei vastaa mitenkään finnougrilaisten ja - arjalaisten kielten muinaista, todellista levinneisyyttä. Ei sitä voi määritellä jonkin myöhäisemmän turkkilaismongolikielisen Y- haplon mukaan. [/quote]

Yhtä uralilais-sumerilaiseen kantakieleen uskovaa tutkijaa kohti on sata turkkilis-sumerilaiseen uskovaa.

Tässä on listattu sumerin ja pohjoiskaukasialaisen karatshai-balkaarin kielten yhtäläisyyksiä, ja verrattu myös muihin kieliin:

 

SUMERIAN-KARACHAEVO-BALKARIAN LEXICAL CONVERGENCIES

Sumerian words . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Karachaevo - Balkarian words

Abame  = elder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Appa = grandfather, grandmother

Alty = six . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Alty = six

Az = little, few . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Az = little, few

Aur = weight . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. Auur = weight

Baba = ancestor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Baba = ancestor

Buzto = break . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Buzto = break

Char = circle . . . . . .IE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Charkh = wheel....... ir. chakra, preuss. kela

Chibin = fly (n) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Chibin = fly (n)

Cholpan = star . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .Cholpan = star (Venus)

Daim = continously . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . Dayim = continously

Ed  = come out . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .Eт = pass (v)..... su edetä, esi , enetä (SU?)

Egech = sister . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Egech = sister ......  akka?

El = death . . . . . . .  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . El = to die    (älä, älkää, kieltosana, lopettaa, tshuksthin "ei")

Er = warrior . . . .  IE: kr. Ares?  . . . . . . . . . . . . . . . Er = man ....    uros, ori, arm. orj , vyras (lt.) =(avio)mies,

Eshik = door . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . Eshik = door   (venäjän jashtshik = laatikko, rasia)

Ez = self . . . .. . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ez = self . . . . . itse

Gaba = breast . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Gabara breast warmer,  bra

Gag = to thrust . . .  . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . .K'ak = to thrust

Guruvash = servant . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Karauash = servant, slave girl

Jau = enemy . . . . . .  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Jau = enemy

Jer = place, ground . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Jer = place, ground

Ikki = two . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .Eki = two

Irik = valuh (?)  (value?, T.) . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .Irik = valuh (?)

Kadau = lock (n) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . K'adau = lock (n)

Kalto = remain . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . K'alto  = remain

Kan = blood . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Kan = blood

Koruto guard... IE *kʷer = sotia, hakata, T. . . . K'oruuto = guard,  guerre, lt. karas, su, vsk, varus-, karsia, kirves

Kush = bird . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .K'ush = bird

Ku r=  to create, liett. kurti = luoda . . . . . . . . . . . .Kur= to build...

Küre = to row = panna, ajaa jonoon, riviin . . . .Küre = to row, su kuri, alun perin kapeneva aitaus jolla karja ajettiin riviin

Kyz= girl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .K'yz = girl

Me = I, me . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Men = I, me.... minä, me

Mu = he . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . Bu = he

Ne = what . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ne = what

Or = to press . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Or = harvest (v. and n.)

Ruto = hammer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Urto = hammer

San = number . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . San = number ....  su sanasõna,

 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Sana = to count, saattaisi olla sumerilaina: sanoa = laskea!

Sen = you . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . Sen = you...   sinä, sina? (ei tod., alussa t)

Sig = kick . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Sok = to beat, su sohia, vi sohk, g. sohi = petos?

Süz = to filter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . .. . .. Süz = to filter, su suotaa, suodattaa, suo

Ush = three ...  kampak. SU?.  . . . . . . . . . . . . . . . . .Uch = three . . . .  ase = puuvarsi, uosis, ash

Ud = fire . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ot = fire

Uzuk = long . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Uzun = long

Tu = to give birth . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuu = to give birth... tuoda? tulla?

Tud = to be born . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuudu = to be born...em.

Tush = to sit down, to go down . . . . . . . . . . . . . .Tüsh = to descend

Uat = to break . .  . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .  Uat = to break

Üz = to tear . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Üz = to tear

Ul = clan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ulson = descendant

Yaryk = light (adj) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  Yaryk = light (adj),ve jarkij = kirkas,selvä, su järki,vi  järg = (selvä) järjestys

Yarym = half . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . Yarym = half

Yaz = to write . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .Yaz = to write

Yol = road . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Yol = road

Yün = wool . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Yün = wool

Yyr = song . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yyr = song

 

***

Museo paljasti, että kivi­kauden vantaalaiset olivat luultavasti tumma­ihoisia – Some meni järjiltään

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto sai aikaan pienoisen some-kohun kerrottuaan, että varhaiset vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia.

Screenshot%202024-01-21%20at%2014-06-46%
 

Oheinen maalaus hahmottelee sitä, miltä varhaiset vantaalaiset ovat saattaneet näyttää. Se on osa Ikikallion tarinoita -näyttelyä, joka on parhaillaan esillä Vantaan kaupunginmuseolla.

20.1. 10:00

”Onks tutkijat vihervasemmisto kommareita, jotka haluaa hävittää historian????”

 

Sosiaalisessa mediassa roihahti vuodenvaihteessa pienoinen kohu, joka liittyi siihen, miltä varhaiset vantaalaiset näyttivät kivikaudella. Some-kommentit lipsahtivat heti asiattomuuksiin.

Kohun alkupisteenä on Vantaan Sanomien artikkeli, jonka pääkuvana näkyy tummaihoinen tyttö koira sylissään rannalla. Jutun tekstissä Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto kirjoitti, että noin 9 500 vuotta sitten eläneillä varhaisilla vantaalaisilla oli todennäköisimmin tumma iho ja mustat hiukset.

Tämä tieto oli selvästikin monelle kommentoijalle liikaa.
 
HS on nähnyt Facebook-päivityksen alla kommentteja, joista osa oli avoimen rasistisia. Osassa taas kyseenalaistettiin esimerkiksi tutkijan ammattitaitoa tai poliittista suuntausta. Juttu keräsi Vantaan Sanomien Facebook-sivulla yli sata kommenttia.
 

”Propagandaa.”

”Valetutkimuksia, höpöhöpö!”

Lopulta kommenteissa pohdittiin sitä, haluavatko ”vihervasemmisto­kommaritutkijat” todellakin ”hävittää historian”.

Arkeologi Koiviston väite varhaisista vantaalaisista ei ole tuulesta temmattu.

Se perustuu Skandinaviassa, Baltian maissa ja Venäjällä tehtyihin dna-tutkimuksiin sekä Suomessa tehtyihin arkeologisiin esinelöytöihin.

Luurankoja tutkimalla on pystytty selvittämään, minkä väriset hiukset, silmät ja iho muinaisella ihmisellä on ollut.
 
Tutkittu tieto viittaa siihen, että varhaiset vantaalaiset saattoivat olla ihonväriltään verrattain tummia. Koivisto kirjoitti asiasta tammikuun puolivälissä myös blogitekstin.
 
Koivisto kertoo HS:lle, ettei yllättynyt kirjoituksensa aikaansaamasta reaktiosta. Hän kertoo varautuneensa tämänkaltaiseen palautteeseen.
 

”Kollegat olivat etukäteen varoittaneet minua”, hän toteaa.

Koivisto kuitenkin ihmettelee, mistä ihmisten voimakas ja jopa ennakkoluuloinen suhtautuminen asiaan kumpuaa. Kun hän kiertää kouluja puhumassa samoista asioista, ei vastaavaa reaktiota lasten keskuudessa ilmene.
”Kouluissa asiasta saadaan aikaan tosi järkevää keskustelua. Osittain se saattaa johtua siitä, että Vantaa on hyvin monikulttuurinen ja se näkyy myös kouluissa”, hän sanoo.
Sosiaalisessa mediassa aihe saa sen sijaan Koiviston mukaan helposti aikaan järkyttyneitä reaktioita. Hän uskoo sen kumpuavan siitä, ettei ajatus tummaihoisista varhaisista vantaalaisista yksinkertaisesti sovi monien maailmankuvaan.
Koivistosta tämä on hassu ajatus, varsinkin, kun kivikauden vantaalaisilla ei ole juuri mitään tekemistä nykyisten suomalaisten geeniperimän kanssa.

Ilmaston kylmenemisen ja kansojen muuttoliikkeiden seurauksena nykyisten suomalaisten perimä on enimmäkseen tänne noin 2 500–3 000 vuotta sitten saapuneilta ihmisiltä. Siis sen ajan maahanmuuttajilta.

”Tässä puhutaan tuhansia vuosia sitten eläneistä ihmisistä, mutta silti se vaikuttaa olevan joillekin kova pala purtavaksi.”
Koiviston mukaan on totta, ettei Suomesta ole toistaiseksi saatu eristettyä kivikautisen ihmisen dna:ta. Oletukset varhaisten suomalaisten ulkonäöstä perustuvat muiden maiden löytöihin.
Silti hän muistuttaa, että naapurimaissa tehdyt dna-tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että ensimmäiset Suomen ja Vantaan alueen asukkaat ovat hyvin todennäköisesti olleet pitkälti tummaihoisia.
Koivisto toivoo, etteivät ihmiset lähtisi kommentoimaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa asiaa hetken mielijohteesta.
”Kannattaisi edes yrittää tutustua tietoon ja olla avoin uusille asioille.”

Varhaisiin vantaalaisiin voi halutessaan perehtyä lisää Vantaan kaupunginmuseossa esillä olevassa näyttelyssä, joka on auki 25. helmikuuta asti. Näyttely perustuu Andreas Koiviston ja Tom Björklundin julkaisemaan lasten tietokirjaan Ikikallion tarinoita. Mammuteista meidän aikaamme (Aviador 2023).

***

https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000010133895.html

"

Arkeologin näkemykset kivi­kauden vantaalaisista lytättiin somessa – ”Kyse on pelkästä inttämisestä”, sanoo tieto­kirjailija

Tietokirjailija Tommi Uschanovin mukaan someinttäjät eivät ole todellisia tieteen kyseenalaistajia.

 
Tietokirjailija Tommi Uschanov kommentoi somekohua, joka liittyy artikkeliin Vantaan kaupunginmuseon käynnissä olevasta Ikikallion tarinoita -näyttelystä. Näyttely perustuu syksyllä ilmestyneeseen samannimiseen lasten tietokirjaan.
10:49

Artikkeli varhaisten vantaalaisten ulkonäöstä kivikaudella nostatti someraivoa vuodenvaihteessa. Muun muassa suomalaisuudesta kirjoittanutta tietokirjailija Tommi Uschanovia somekohu aiheesta ei yllättänyt, päinvastoin.

”Inttäjiä on aina ollut olemassa, mutta nyt he ovat tulleet näkyviksi sosiaalisen median alustoilla.”

Kohu sai alkunsa, kun Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto kirjoitti Vantaan Sanomissa Ikikallion tarinoita -näyttelystä, jossa kivikautisilla vantaalaisilla kuvataan olevan tumma iho ja musta tukka.

Somessa roihahti, ja osa kommenteista oli asiattomia ja avoimen rasistisia. Myös Koiviston tiedot ja taidot kyseenalaistettiin.
Mikä saa ihmiset kyseenalaistamaan tieteentekijöiden väitteitä?

Uschanovin mukaan valtavirtatiedettä kyseenalaistavilla kirjoittajilla ei ole tarjota väittämiensä tueksi vastaväitettä tai vaihtoehtoista tieteellistä tutkimusta. Eikä sellaista tässä tapauksessa ole edes olemassa.

Uschanovin mukaan someinttäjät eivät tule kyseenalaistaneeksi tieteellistä tutkimusta, vaan yrittävät vain rajata siitä osia pois.
 

”Kukaan nykyihminen ei voi elää ilman tiedettä ja luottamusta siihen. Koko elämä perustuu tieteeseen. Esimerkiksi internet, jossa someinttäminen tapahtuu, perustuu tietojenkäsittelytieteeseen ja fysiikkaan.”

Uschanov jättäisi somekirjoittelun täysin omaan arvoonsa.

”Kyse on pelkästä inttämisestä somessa ilman mitään ulkopuolista ponnistuspohjaa”, Uschanov sanoo.

Tapaus on Uschanovin mukaan malliesimerkki identiteettipolitiikasta, jossa halutaan samaistua johonkin mielikuvaan, tässä tapauksessa ajatukseen valkoisesta suomalaisesta. Tällöin ei välttämättä huomaa, kuinka oudolta väitteiden esittäminen ulkopuolisista näyttää.

”Näitä ihmisiä ajaa mielikuva, että Suomen alueella asuvat ovat alusta alkaen olleet suomalaisten edeltäjiä eli valkoihoisia ja suomea puhuvia.”

Uschanov muistuttaa, että koko suomen kieli ja identiteetti nykymuodossaan on luotu vasta 1800-luvulla.

Sama ilmiö Uschanovin mukaan nähdään keskustelussa Suomen alkuperäiskansasta eli saamelaisista.

”Joillekin saamelaiset ovat kiusallinen muistutus siitä, että ensimmäiset ihmiset täällä eivät olleet valkoihoisia ja suomenkielisiä.”

Voisiko kyse sitten olla kirjoittajien rasismista? Uschanov kyseenalaistaa sen, vaikka hän toteaakin rasismia olevan monenlaista.

”Kirjoittajat eivät tarjoa väitteissään mitään valtavirtatieteestä poikkeavaa teoriarakennelmaa, jolla yritettäisiin todistaa tietyn väestöryhmän ylemmyyttä, kuten esimerkiksi natseilla oli.”

Kommentit

Ladataan...