Tässä on konekääntäjän avulla katsottu kiinankielistä juttua. Homma on kesken.

http://journal.psych.ac.cn/xlkxjz/EN/10.3724/SP.J.1042.2016.00958

https://docsplayer.com/25631114-Microsoft-word-11%E6%BD%98%E5%A8%81%E9%99%88%E5%B7%8Djz15-378_new_-doc.html


Progress in Psychological Science 2016, Vol. 24, No. 6, 958–973

Advances in Psychological Science DOI: 10.3724/SP.J.1042.2016.00958

Myths of Autism Broken Mirror Theory: Origin, Problems and Prospects*

Pan Wei 1 Chen Yu 2,3 ​​Wang Wei 4 Shan Chunlei 5

(1 College of Rehabilitation Science, Nanjing Special Education Teachers College, Nanjing 210038, China)

(2 Center for Language and Cognition, Zhejiang University, Hangzhou 310028, China)
(3 Department of Psychology, Shaoxing University of Arts and Sciences, Shaoxing 312000)

(4 School of Psychology, New York University, New York 10003)
(5 School of Rehabilitation, Shanghai University of Traditional Chinese Medicine, Shanghai 201203)

Progressiing in Psychological Science 2016, osa 24, nro 6, 958-973

Edistyminen psykologisessa tieteessä DOI: 10.3724 / SP.J.1042.2016.00958

Autismin mysteerit Broken Mirror Theory: Alkuperä, ongelmat ja näkymät *

Pan Wei 1 Chen Yu 2,3 ​​Wang Wei 4 Shan Chunlei 5

(1 Kielten kuntoutusalan oppilaitos, Nanjingin erityisopetuksen opettajakorkeakoulu, Nanjing 210038, Kiina)

(2 kielten ja kognition keskus, Zhejiangin yliopisto, Hangzhou 310028, Kiina)
(3 Psykologian laitos, Shaoxingin taiteen ja tieteen yliopisto, Shaoxing 312000)

(4 psykologian koulu, New Yorkin yliopisto, New York 10003)
(5 Kuntoutuskoulu, Shanghain perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopisto, Shanghai 201203)

Tiivistelmä

Autistisilla potilailla on pääasiassa sosiaalisia ja emotionaalisia vuorovaikutusvajei-ta, ei-verbaaliseen käyttäytymiseen liittyviä viestintävajeita ja korjattavaa sosiaalisen viestinnän kehityksessä ja esteissä ja  ihmissuhteiden puutteiden ymmärtämisessä.

Tämän ryhmän potentiaalista autonomista "intuitiokomponenttia" sosiaalisen kognition prosessissa pidetään sen eritysenä kliinisenä oireena.

Olettaen "peilinuronisysteemillä" olevan tärkeä rooli sosiaalisen kognition intuitiivi-sessa puolessa ehdotetaan järjestelmän dysfunktio-hypoteesia (tai "rikkinäisen pei-lin" -teoriaa) sekä selittäämään autismin syyt että epänormaalin suorituskyvyn.

Kuitenkin 10 vuoden kehityksen ja todisteiden testauksen jälkeen teorioiden mah-dolliset ongelmat vähitellen paljastuvat. Nykyinen tutkimus osoittaa, että ihmisen peilineuronisysteemin tutkimuksessa on perustavaa laatua olevia ​​vikoja, ja peilineuronijärjestelmä on eniten sosiaalista kognitiota.

[HM: Tässä on käytetty laajinta neuronien havaintolaitepohjaista ("teknistä") "määri-telmää" riippumatta siitä,muodostavatko nuo alueet todella jotakin erityistä oliota, esi-merkiksi aivojen osasysteemiä vai eivät. Siksi käytän sanaa ´järjestelmä´ enkä ´sys-teemi´. (Itse asiassa erää "peilineuronin" hypoteettiset "määritelmät" ja mekanismi-oletukset sulkevat systeemisyyden pois, sillä syteemissä kokonaisuuden uudet ominaisuudet ääräävät toiminnan...)]

Edelleen syynä systeeminen toimintahäiriö ei ole välttämätön edellytys sosiaaliseen kognitiiviseen puutteellisuuteen autistisilla potilailla.

Rikkoutuneen peilin teoria tulee kliinisestä käyttäytymistutkimuksesta, joka
laajasti kyseenlaistaa kokeellisen kognitiivisen neurotieteeen todisteet.

Tulevaisuudessa muutosten myötä autismiin liitettyjen ilmiöiden sisällössä, peilineu- ronien sosiaalisen vasteen teoriassa, duaali-individuaalisessa paradigmassa, toisen neurotieteen paradigmassa (?) ja laskennallisen psykiatrian noustessa "peilisolujen" ja autismin väliset todelliset suhteet selvitetään.

Avainsanat autismi, peili-neuronit, broken mirror -teoria, sosiaalinen kognitio, toimintajäljitelmä, sosiallinen vaste.

Luokittelutunnus B845; R395

1. Johdanto  

Autismi mysteerit Broken Mirror -teoria: alkuperä, ongelmat ja näkymät*

Pan Wei 1 Chen Yu 2,3 ​​Wang Wei 4 Shan Chunlei

(1 Kielten kuntoutusalan oppilaitos, Nanjingin erityisopetuksen opettajakorkeakoulu, Nanjing 210038, Kiina)

(2 kielten ja kognition keskus, Zhejiangin yliopisto, Hangzhou 310028, Kiina)
(3 Psykologian laitos, Shaoxingin taiteen ja tieteen yliopisto, Shaoxing 312000) (4 psykologian koulu, New Yorkin yliopisto, New York 10003)
(5 Kuntoutuskoulu, Shanghain perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopisto, Shanghai 201203)

1 Johdanto Reaktio tai Alireaktio) (American Psychiatric Association, 2013)

_____

Saantipäivämäärä: 21.09.2015

* Kansallisen yhteiskuntatieteellisen rahaston suurhankkeet (11 & ZD187), Kiinan kansallisen luonnontieteellisen säätiön Kasvava-projekti (81472163),Opetusminis-teriön filosofian ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääaine Projektitutkimushanke (13JZD004), Zhejiangin koulutusalan suunnitteluprojekti (2015SCG145), Jiangsuin yliopiston filosofian ja yhteiskuntatieteellisen tutkimushankkeen (2015SJB304).

Vastaava kirjoittaja: Chen Wei, sähköposti: [email protected]
Wang Wei, sähköposti: [email protected]
_____

Autismi on ilmiönä perustettu muodollisesti kommunikaatiovaikeuksien vakavuudel-le, kasvonilmeille, sosiaalisille intresseille, vertaissuhteille ja sosiaalisille tai emotionaalisille vuorovaikutuksille  ja muille näkökohdille eri valtioissa.

Nämä epänormaalit tilanne ja yksilön imitaatio,mielenteoria, kyky ymmärtää muita ih-misiä, empatiaa jne., kyky luonnehtia ulkoista tilaa mukaan lukien muiden psyykkistä tilaa tai käyttäytymistä (Hohwy & Palmer, 2014) liittyvät vammaan.

Tutkijat ovat 1980-luvulta lähtien ehdottaneet monia teoreettisia selityksiä sosiaali-seen kognitiiviseen heikkenemiseen autismipotilailla. Mielensokeusteoria (mind-blindness-teoria) ja empaattisen systemisoinnin teoria jne. esittivät vastaavasti autististen potilaiden ydinongelmaksi mielen rationaalisen teorian tai empatian puuttumien, yksinkertaistavat monimutkaisten käyttäytymisten autismitulkintaa.

Kuitenkin käyttäytymistutkimukset osoittavat monia suuresti toiminnallisesti autistisia potilaita,joilla on merkittävä tai rajoitettu henkinen kapasiteetti (mentalisaatio), joka on potentiaalisesti automaattinen sosiaalisessa kognitioprosessissaan. Intuitio on edelleen vahingoittunut,ja sen poikkeavuus ja menetys ovat autismin uniikkeja oirei-ta (Lai, Lombardo & Baron-Cohen, 2014), mikä kertoo psykologisen empatiateorian puuttumisesta autismille. Se voi olla sivutuote tämän intuitiivisen komponentin poikkeavuudesta.

958

Broken-mirror-teoria (BMT) on imitaation sosiaalisen kognition intuitiivinen osa (po-tentiaalisesti automatisoidut tunteet tai toimet) vamman tunnistamiseksi ja autismin oireiden mekanismin selittämiseksi, teoreettinen hypoteesi ihmisen peilineuroni-systeemistä (peilineuronijärjestelmä, MNS) autismin tutkimuksen edistämiseksi ja laajentamiseksi. BMT ehdotti joukon MNS-toimintoja autismin kognitiiviseksi osaksi, joka aiheuttaa epänormaaleja autismioireita järjestelmässä. BMT-kannattajat usko-vat, että MNS tarjoaa autismin määritellyn hermomekanismin, tuleva autismin tutki-mus on mittavaa:mutkikas arvaamaton tilanne kurinalaisen neurotieteen alalla, että autismiongelman ratkaiseminen on aivan nurkan takana...

Jonkin aikaa BMT herätti suurta huomiota. Mutta kun tutkimus syveni, yhä enemmän tutkijat havaitsivat,että MNS on sosiaalisten kognitiivisten hermome- kanismien hypoteesina liioiteltu tai vääristynyt, ja BMT perustuu tähän ratkai-suun. Potilailla on yhä enemmän ja enemmän sosiaalisia kognitioesteitä autismin tutkimuksessa. Tutkimuksen teorian rationaalisuus on vahvistettava (Southgate & Hamilton, 2008; Enticott et al., 2013; Chen Wei, Wang Wei, 2015b).

Jarrettin (2014) julkaisemassa uudessa kirjassa Aivojen suuret myytit lauseista "Peilineuronit muovaavat meidät ihmisiksi" ja "P:t panivat päreiksi (fragmented) autismin tutkimuksen" on tullut 25.myytti.Onhan annettu rajamattomat odotukset se-littää autismin syitä ja ilmentymiä! Miksi uusi teoria joutui tällaiseen todellisuuteen? Autismi ja peilaus, mikä on neuronien välinen suhde? Tämä artikkeli on tarkoitettu BMT:n kehityshistoriasta alkaen sen järjestelmälliseksi tarkasteluksi ja (sivu)merki-tysten ja todisteisen kampaamiseksi  selventämällä BMT:n to-disteita ja haasteita yrittämällä luoda järjellinen visio sen tulevasta kehityksestä.

2. Kehittynyt peilisoluautismin teoria

2.1. Peilineuronien ja sosiaalisen kognition välinen suhde

1990-luvulla Parman yliopistossa Italiassa Rizzolatti, Fogassi ja Gallese jne. tutki-muksessa makakeilla (delfiinien perusteella) sianhäntämakaki [macaca nemistrina] ja rhesusmakaki [macaca mulatta] havaitsivat vahingossa joitakin neuroneja, kun apinat itse tekivät toimenpiteen (kuten tarttumalla esineeseen käsin) tai tarkkailivat tutkimusta. Nämä neuronit ilmenevät samoin, kun henkilö suorittaa saman toimenpi-teen. Aktivaatioreaktion tutkimukset perustuisivat niiden peilausominaisuuksiin. Se nimetään "peilineuroniksi", mikä ilmentää (oletettua) silmänräpyksellistä kuvantun-nistusta "tietäen", että apinat voivat kokea ulkopuolelta liikkeen pelkästään havainnoimalla (Rizzolatti & Fabbri-Destro, 2010).

Myöhempi tutkimus osoittaen, että peilineuroni (erityisesti siihen liittyvä hermosystee- mi) ei vain komenna liikkeenohjausta (aktivoituneena, kun toiminto on suoritettu), vaan myös saa apinat saavuttamaan ymmärrystä ja erottelemaan (toisten) aikeita aivohermotoiminnan kautta (aktivoituneena toimintoa tarkkaillessa; tilanteessa, että vain toiminnan ääntä kuullaan; visuaalisten avaintekijöiden,jotka välittävät toiminnan tarkoituksen, ollessa peitettynä tapahtuu sama aktivointireaktio kuin havaintotoimin-nolla). Siksi sitä pidetään myös jäljittelyn ja liikkuvuuden kognitiivisen kehityksen keskeisenä hermona,mekanismina (Rizzolatti,Fogassi&Gallese, 2006).

Nykyisin koe-etiikkaan perustuvat rajoitukset eivät voi olla invasiivisia. Teknologia saavuttaa suoraa näyttöä peilineuronien olemassaolosta ihmisellä, mutta laajaa tutkimusta on (vain) ei-invasiivisista tekniikoista, kuten aivosähkökäyrästä (elektroenkefalografiasta, EEG).

Tutkimuksessa käytetään μ-aaltoja (μ-aallot ovat yksiköitä, jotka käyttäytyvät satun-naisesti tai tarkkailevat aivohäiriöitä, jotka esiintyvät satunnaisissa liikkeissä, niiden estämisessä ja aktivaatiossa MNS:n kanssa reaktiota vastaavana: funktionaalinen magneettikuvaus (fMRI) - tutkimus, veren happipitoisuuden riippuvuuskontrasti, BOLD-signaali (veren liikkeet hermoston aktiivisuusvoimakkuuden muutoksien ai-heuttamina) ja transkraniaalisen magneettisen stimulaation (TMS) mikrovirtalähtei-den kautta jännittäen aivoja ja niin edelleen tutkimaan ihmisen MNS-tilannetta. Ihmi-siä tutkittaessa aivo-osat ovat pääasiassa alempi parietal lobula, abdomen lateral anterior motor cortex (ventralaalinen premotor mortex).

Peilireaktio esiintyy sellaisilla alueilla kuin inferior frontal gyrus, joskus tutkimukset ovat löytäneet superior parietal lobulassa ja pikkuaivoissa (cerebel) (Molenberghs, Cunnington, & Mattingley, 2012), keskisessä ohimolohkossa (Mukamel, Ekström, Kaplan, Iacoboni ja Fried, 2010) olevan myös peiliominaisuuksia. Tutkijat uskovat, että peilaus on systeemi, funktion toimintaa, että riippumattomilla (itsenäisillä, erillisillä) itsenäisillä neuroneilla tätä toimintoa ei ole.

[HM: Eräät ainakin Suomessa esitetyt teoriat (ns. simulaatiomalli, Riitta Hari, esittävät noiden olevan nimenomaan yksittäis-ten neuroonien ominaisuuskia, "ajatuksia luetaan Keenistä", Eric Kandel, "simulaatioteoria"...). Tätä ovat myös kumonneet mm. Dinstein ja Caramazza.]

Siksi ihmisen peilireaktioalue on tällä hetkellä nimetty MNS:ksi. Ihmisen MNS sisältää pääasiassa:

[HM: ALUEEN nimittäminen SYSTEEMIKSI ei ole lainkaan hyvä idea: esimerkiksi tietokoneessa vaoi samoilla ALUEILLA olla taysin erillisiä ohjelmia tiedostoja,kukin oma systeeminsä...]

(1) insulan (saari) (insula) ja prefrontal cortexin (anterior mesial frontal cortex)

Edge-peilausjärjestelmä, joka synnyttää emootioita ja ymmärtää muiden sellaisia, aktivoi reaktion.

(2) sisältävät alemmat parietal-lohkot, ventral anterior motor cortex ja otsan pohja- ja takapeilipiirin (parieto-frontal MNS-piiri), havainnoimalla tai jäljittelemällä yksinker-taisuutta (emootioita lukuun ottamatta) aktivointivastepisteissä toimiessaan tai toimi-malla (Casartelli & Molteni, 2014), kuvaavat ulkoisia toimintoja ja tunteita itseikseen perustuen MNS-kykyyn (peilauskykyyn), joka yhdistää itsen itse-muut-suhteisiin.

Seksuaalisuus on innoittanut tutkijoita tutkimaan niiden välistä suhdetta ja sosiaalis-ta kognitiota, tutkimus esimerkiksi Iacoboni et al. (1999) totesi, että MNS on tilassa ("kuviossa"?). Sekä matkimis- että toimintaymmärryksellä on rooli, he haluavat ko-keessa pyytää koehenkilöä tarkkailemaan ja jäljittelemään kädenliikettä ja sitten tois-tamaan sen kehotteen mukaisesti. Toiminto,testin MNS:n tulos ei ole vain se, kun jäl- jitellään kädenliikettä, vaan aktivointi, joka ilmenee, kun toimenpide toistetaan kehot-teen mukaisesti. Kun reaktio nyt on parantunut, tutkijat ajattelevat, että tämä reaktio tehostuu osoittaen, että MNS:llä on mahdollinen käsitys toiminnasta uusintatoimin-non aikana. Myöhemmin Iacoboni et al. (2005) totesi, että MNS:llä on päätösvalta.

960

Kaavion toiminta. He esittivät osallistujille kolme elokuvaryhmää, nimittäin: toinen kä-si tarttuu kuppiin tyhjällä taustalla, kaksi teetä. Näkymä, kohtauksen asettelu on kuin ihmisten valmistautuminen nauttimaan iltapäiväteetä, toinen kohtaus näyttää odotta-van illallisen nauttimista. Kolmas elokuvaryhmä on käsi, joka tarttuu eri kohtauksiin. Tartu kuppiin paljastaaksesi toiminnan tarkoituksen. Tulos näkyy yrityksenä reagoida voimakkaimmin toimintaan, joilla on selkeät aikomukset, mutta kun havaitaan (vain) "juomisen" tai "puhdistuksen" kädenliikkeitä, MNS ei näy.

Sama reaktio ja peilineuronien aktivointi näissä kahdessa skenaariossa aktivoitumis- aste on parempi kuin katsoessa tyhjä taustaa kädellä, jolla on kuppi tai yksinkertaisesti kohtausten katselu on voimakkaampaa.

Wicker et al. (2003) tutkimukset ovat osoittaneet, että peilihermosoluihin liittyy myös empatiatutkimukseen. Koehenkilöt pyysivät ihmisiä haistamaan pistävää tuoksua tai katsomaan muita imemässä elokuvassa, jolla on ärsyttäviä hajuja kokeakseen kuvo-tusta, tulokset osoittivat, että otsalohkon saari (insula) -alueen vastaus on samanlai-nen, koska insula (saari) alue on myös ihmisen MNS: tärkeä osa.

Gazzola, Aziz-Zadeh ja Keysers (2006) totesivat, että MNS voi kuulla vain toiminnan äänen, mikä riittää reagoimaan samaan toimintaan kuin toiminta, joka osoittaa, että  MNS:n toiminnan ymmärtäminen voidaan saavuttaa toiminnan asiaankuuluvien ominaisuuksien perusteella.

Jotkut asiantuntijat ja tutkijat uskovat, että MNS:n syntyminen on meidän järkemme perusta. Sosiaalisen käyttäytymisen ratkaisu yhtenäisen hermomekanismin näkökul-masta tarjoaa myös perspektiivin vallankumouksesta sosiaalisen käyttäytymisen ym-märtämisessä (Iacoboni,2008). Tietenkään MNS:n funktiokaan ei ollut selitettävissä tuolloin, mutta sen suhde sosiaaliseen kognitioon tulee autismitutkimuspuheeseen, se tarjoaa uuden idean...

2.2 Broken Mirror Theoryn konnotaatio ja argumentti

Autismin ydin on sosiaalisen kognition menetys ja epänormaalius. Tämä johtopäätös on kauan vedetty psykologiasta, hermosähköfysiologiasta ja tutkimusten kuten aivo-toiminnan kuvantamisen vahvistama. Käyttäytymistutkimus osoittaa myös, että epä-normaalit sosiaaliset kognitiiviset ominaisuudet ovat yleisiä autistisilla potilailla, ku-ten vaurioitunut havaintokyky, toimintohäriöt ja epänormaali havaintojen ja tiedonkä-sittely jne.Johtuen autististen potilaiden laajoista sosiaalisista kognitiivisista poikkea- vuuksista MNS näyttää olevan sosiaalisen kognition hermomekanismi, mikä saa tut-kimuksen ymmärtämään, että autismin ja MNS:n välillä voisi olla jokin korrelaatio, ja arveltiin,että autististen potilaiden MNS on epänormaali. EEG-, fMRI- ja käyttäytymis-tutkimuspäätelmät tukevat tätä ajatusta laista. Oberman et al.(2005) käyttivät EEG:tä dokumentoimaan autistisia ja normaalin kehtyksen (TD) koehenkilöitä μ-aallon tilan / kunnon näkökulmasta tarkasteltaessa ja suoritettaes-sa kädenliikkeitä (kuten esinei-siin tarttumista). Tulokset osoittavat, että TD-henkilöillä on merkittäviä vaikutuksia toiminnan tarkkailun ja toteuttamisen yhteydessä.

μ-aalto tukahdutetaan, ja autismista kärsivillä potilailla on μ-aallon tukahtuminen toiminnan suorittamisessa, mutta ei mitään μ-aaltojen tukahduttamista toimintaa havaittaessa.

Tämä taulukoi sensomotorista aivokuorta, jonka toiminta autismipotilailla on normaali, mutta onko MNS-poikkeama, johon liittyy toiminnan jäljittelyyn? 

Dapretto et al. (2006) fMRI, Barthélémy, Cottier ja Destrieux (2010) menetelmänä fMRI tutkivat autisti- ja TD-koehenkilöitä näiden havainnoidessa ja tehdessä käden-liikkeitä, osoittivat myös eron autististen koehenkilöiden MNS: ssä usein. Pineda (2013) havaitsi,että toiminta tapahtuu μ-aallon reaktiolla. Biofeedback-harjoittelu voi vaikuttaa MNS-vasteeseen autistisilla potilailla, mikä kertoo yhteydestä autismin ja MNS:n välillä.

Lisää tukea BMT: lle

Kokeelliset todisteet on esitetty taulukossa 1.

Yhdistämällä autismin, MNS:n ja sosiaalisen kognition Williams, Whiten, Sudden-dorf ja Perrett (2001), Ramachandran ja Oberma (2006) sekä Iacoboni ja Dap-retto (2006) ja muut ehdottivat Broken Mirror -hypoteesia.  "Rikkinäinen peili" on MNS-toimintahäiriön kuvaannollinen esitys, tärkein asia on,että MNS:n toiminnalli- set poikkeavuudet johtavat sosiaalisiin kognitiivisiin puutteisiin autistisilla poti-lailla. Yksi ryhmä sosiaalisia kognitiivisia funktioita kuten jäljittely, empatia ja toimin-non epätäydellinen suoritus ratkaisussa ja muut tekijät johtavat sairauden muotojen moninaisuuteen autististen potilaiden välillä, vaikka MNS-tutkimus heijastaa sitä imitaatiolla. Tunteen ja toiminnan ymmärtämisen välillä on suuri korrelaatio, mutta jokainen tutkija on eri mieltä niiden välisen suhteen, joten BMT on myös sama.

Autismista on ollut erilaisia ​​tulkintoja.Hamilton (2013a) on ryhmitellyt BMT:n kolmek- si osaversioksi: BMT:n matkimis(imitaatio)version, BMT:n simulointiversion ja BMT:n ketjutusversion.

Imitaatio sanoo,että matkiminen on yksilöiden ja muiden välisten suhteiden luonneh- dinta. Tärkeä kyky sisältää aistitiedon siirtämisen liiketietoon,muutoksen epänormaa- lius haittaa sitä autistisilla potilailla visuaalisti tai auditiivisesti. Tietojen muuntaminen toimiksi rajoittaa heidän kykyään seurata ja ymmärtää yhteiskunnal-lista toimintaa, dynaamimista kykyään, joten autismi on MNS-poikkeavuuksien aiheuttama imitaatio. Esteet puolestaan ​​vaikuttavat erilaisten sosiaalisten kognitiivisten kykyjen kehittämiseen.

Simulaatioversio kertoo, että MNS:n toimintaa laajennetaan laajassa merkityksessä ja että MNS:nä tarkastellaan "koko roskaa", joka reagoi "itsen ja muiden" -mekanis-min välityksellä. Autistismi potilailla ei ole pelkästään matkimisen vaan myös empa-tian este, tai on epänormaali tilanne toiminnan ymmärtämisessä. Oberman et al. (2005) huomautti, että MNS on yksilön sisäinen simulointime-kanismi, tavalliseen kehitykseen tarvittava fysiologia, kuten empatia, mielen teoria, kielen jne. sääntely.

Ketjutusversio sanoo, että kun teemme jotain, se on sarja on joukko toimintasegmenttejä, joiden järjestys on meille lapsen kyky.

He pyysivät osallistujia katsomaan useita kuvia: puhelin neutraalilla taustalla; käsi-puhelin; kytkinmikrofoni; käsi tarttuu puhelimen runkoon. Kysy sitten "Miksi teet tä-män?" ja "Mitä hän on tekemässä?". Autistiset potilaat vastaavat "Miksi" ongelmaan, kun vastaus "Mitä tehdä" on  merkittävän huono luokitteluongelmissa. Tämä tukee ketjuhypoteesia.

BMT, jäljittely-,simulointi- ja ketjuttamis-MNS,erilaiset toiminnot rikastuttavat autismi- tutkimuksen näkökulmaa, niissä on imua. Mutta toisesta näkökulmasta, BMT:n moni-muotoisuus näyttää myös osoittavan ihmiskunnalle, että MNS-autismin tutkimus on vielä kesken tutkimuksen ensimmäisen vaiheen ja siksi täynnä harhaa ja sumua.  Raskas BMT on järkevä pohdittava, tutkittava sen ongelmat. Erityisen tärkeää on selkeyttää tulevaa kehitystä.

Ensimmäisessä 6 aika Wei Wei :

Myytti autismin rikki peili teoria: alkuperää, ongelmia ja näkymiä  1962
___

Taulukko 1 tuki BMT tutkimus
___

tutkimus . . . . . . menetelmä . . . . . . . .sisältö . . . . . . . .tulos . . . . . .johtopäätös
. . . .
___

Oberman (2005),  EEG-havainnointi ja toteutus Laitoksen toiminta Normaaliin ryh-mään kuuluvia subjekteja havaittiin / Merkittävästi toteutuksessa μ-aalto tukahdutta-minen, Näyttää siltä, että kun autismin subjektit suorittavat toimia, μ-altopoikkeama, Havainnointi μ-vähemmän aaltojen vaimennus Autistiset potilaat, jotka suorittavat toimia Tunne normaali aivokuori, sisältää toiminta jäljitelmä MNS poikkeava

*
Dapretto (2006), fMRI, Havainnointi ja simulointi Kasvojen ilme, Verrattuna norma-aliin ryhmään, Autistiset koehenkilöt oikean otsan alta Heikko vastaus, Vahva reaktio vasemmalla etupuolella, Autistisen potilaan MNS poikkeava

Hadjikhani, Joseph, Snyder, & Tager-Flusberg (2006) Fysiologinen datasuhde suh-teellisesti, Autistiset koehenkilöt ja Tavallinen aivo Korttinen ero, Suhteelliset tavan-omaiset aiheet ja tavalliset ihmiset, Autistinen potilas MNS, Alueen harmaata ainetta vähennetään merkittävästi,Nämä alueet liittyvät myös tunteisiin, Älä liity sosiaaliseen kognitioon, Autistisen potilaan MNS poikkeava

Bernier, Dawson, Webb,& Murias (2007),  EEG, käytöstutkimus Havainnointi ja toteu- tus Laitoksen toiminta, Autistiset potilaat menestyivät merkittävästi tehtävien jäljitte-lyssä, sisään EEG, Tutkimuksen kohteena olivat autistiset ja tavanomaiset potilaat, Näkyy toiminnassa μ-aallonpoikkeama, Autistiset potilaat tarkkailevat Milloin μ-aalto-jännityksen vähentäminen, Autismin potilailla on jäljitettäviä esteitä haitata, Jäljittelevät esteet ja MNS olla kiinni

Cattaneo (2007), EMG, Nouda ruokaa, Syö ja tartu paperiin, Toiminta olkapäähän Normaaleilla kehityshäiriöillä on samanlaiset myoelektriset vastaukset kahdella tehtävällä. pitäisi, Autistiset potilaat eivät reagoi voimakkaasti Autistinen potilas toimintasekvenssissä Ymmärrä poikkeavuuksia


Martineau, Cochin, Magne, & Barthélémy (2008) EEG, Toiminnan katselu video, Tarkkailemalla havaitun toiminnan eri vaiheita, on normaalia, Moottorin aivokuoren, etulohkon ja ajallisen lohkon synkronointi-ilmiö, Autistiset aineet eivät vastanneet tähän reaktioon, Nämä alueet ovat klassinen ihminen MNS-alue, Autismipotilaiden MNS poikkeava


Boria (2009), Käyttäytymistieteellinen tutkimus Katso kuvaa, paluu Vastaa kysymykseen, Autistiset asiat vastasivat "Miksi hän tekee tämän?" Ongelma kuin selkä vastaus "Mitä hän tekee?" Merkittävä huono luokkaongelmista Autististen potilaiden kognitiivinen toimintosarja, Heikko kyky

Martineau (2010), fMRI, Havainnointi ja toteutus, Laitoksen toiminta, Suhteellinen normaali ryhmä,

Autistiset aiheet, Pitäisi olla epätavallisen voimakasta, Autistinen potilas MNS, poikkeava

Enticott (2012) TMS Noudata käden liikkeitä video,Tarkkailee heikompien aivokuo-ren fyysistä liikkumista kuin toimettomuutta reaktio, osoittaa MNS:n epänormaalia reaktiota, Lisäksi,MNS-estettä ei lievennetä ikään Autistinen potilas MNS-poikkeava, MNS -toiminnalla ei ole mitään tekemistä iän kanssa

Pineda (2013), biopalaute, Koulutussäätö  μ-aaltoreaktio, Perustuu μ-aallon poikkea-malle, MNS mahdollinen yhteys, käyttö Biofeedback-koulutus autistisille ja normaa-leille kehityshäiriöille μ-Aalto reaktion säätämiseksi, Reaktio ennen koulutusta ja sen jälkeen täytetään vanhempien kanssa. Kirjallisten käyttäytymiskyselyiden vertailu ennen ja jälkeen Autistiset potilaat voivat käydä  μ-biofeedback-koulutusta aaltovastetta varten MNS-tapahtumiin vaikuttamiseksi.

Perkins, Bittar, McGillivray, Cox, & Stokes (2015), fMRI, observation ele (komento Tanssi, kohta, saalis Grip jne) Pre-frontal-lobbaa esiintyy sekä autistisissa että nor-maaleissa kehityskohteissa. Apikaalisten lohkojen ja ajallisen lohkon aktivointi, Au-tistiset aiheet ovat kuitenkin Anteriorinen cingulate gyrus ja frontal gyrus -reaktio li-sääntyivät, Septal cortex (aivokuori) Kiilalevy (Cuneus) Keskimmäinen lehti (lähiajal-linen) Vähennetty vastaus Elevaation havainnointitehtävä Kerros vaikuttaa autismiin liittyvien aiheiden päinvastaiseen pitäisi, Tämä saattaa näyttää sen MNS Epänormaali toiminta

Chien (2015) Fysiologinen datasuhde suhteellisesti, Autismin vertailu Ja tavallisia aiheita MNS Alueellinen iho Laadullinen paksuus ja hermo Beam eheys Suhteelli-nen normaali ryhmä, Autististen koehenkilöiden aivokuorenpaksuus ohut, Oikean-puoleisen parietaalisen hermopussin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen eheys tilavuus (Kiinalainen versio) Korrelaatio on voimakas Oikean etupuolen parietalin hermopuna Liitetään näyttöön MNS voida joka voi vaikuttaa autistisiin potilaisiin Kyky kommuni-koida, Kärsivät autismi henkilö MNS Aivokuoren rakenteen vahvistaminen Kahden välinen suhde
___

Tarkoitus on määritelty. Sosiaalinen kognitio, jota autistiset potilaat osoittavat Vika johtuu kognitiivisten toimien järjestyksestä MNS Epämuodostuma. Tämän tyyppinen MNS Epämuodostuma, joka saa yksilön kohdata muiden ulkopuolisten toimien Ei ole mahdollista ymmärtää täydellistä tarkoitusta valtion ollessa, Se on kuin staattinen toiminta leike, Siksi on vaikeaa tehdä sopivaa vastausta, show Jatkuvaan sosiaali-seen vuorovaikutukseen ja viestintäesteisiin. Boria Et ai. (2009) Ajattele vastausta "Miksi" Luokan ongelmat ovat olennainen osa toimintatavoitetta Fyysinen ymmärrys, Käytä käyttäytymistutkimusta tutkimaan TD Ja autismi

962 sydän syy perhe oppia astua näyttely Ensimmäisessä 24 tilavuus

3 Rikkoutuneen peilin teorian todellisuus

3 Piilotetun peilin teorian realistinen tilanne Seuraa perinteistä ymmärrystä,BMT jotta MNS Sosiaalinen kognitio ja Autismin keskinäinen yhteys antaa vertailevan näkökul-man. Se osuu Avasi neurologisen mekanismin sosiaalisesta kognitioista tutkimaan autismi-kanavaa, Tällä kanavalla meillä on syvempi käsitys autismista Ratkaisu. kui-tenkin, Yhä useammat tutkijat ovat myös tietoisia BMT Tehty peilin peilimitto on enemmän pysyvä seikkailu. (Chen Yu, Wang Wei, 2015a). Toistaiseksi, Onko ihmisillä olla MNS? MNS

Mikä on erityinen suhde sosiaaliseen kognitioon?

Osasto? Monia myyttejä, kuten autiomaisten potilaiden rikkipeilejä, ovat edelleen viipyviä.
Kaikenlaiset todelliset ongelmat heijastuvat BMT houkutteleva Auran alla näyttää siltä, ​​että se joutuu kohtaamaan hämmentävän tilanteen mihin mennä.

3.1 ihmiskunta MNS Tutkimuksen keskeiset puutteet Tutkittuaan MNS ja BMT Ennen ongelmaa, Meidän on Ymmärtää joitakin tosiasioita, Se on ihmisen MNS Itse tutkimuksessa Vika. Tarkoin mielessä, Näitä asioita ei ole ratkaistu Ennen päätöstä tutkijat eivät voineet edes väittää, että ihmisillä oli MNS tai Sanoi, että se mitattiin MNS Vaste. ensimmäinen,

Onko ihmisen aivoissa peilihäiriöitä?

Kysymys on edelleen kiistanalainen. Ainoastaan ​​yksi tapaus perustuu epilepsiaan Yksisoluiset tutkimukset osoittavat, että ihmisen neuroneilla voi olla peilin suku suku-puoli (Mukamel et ai., 2010). Apinan kokeissa, tutkimuksessa hiukset Ainoastaan ​​solut, joilla on peilikuvaominaisuudet etupäässä ventrimaalisessa moottorikortissa alue solut 6% Ja useimmat apinat kokeilevat apinoita Tarttumistoimen alivalvonta tai toteutus on esikäsitelty, kokeilu

Saadut tulokset eivät osoita suurempaa intensiteettivastetta tietyllä aivojen alueella.

Onko se erillinen peilihiuronin toiminta vai tehtäväero? (Kilner & Lemon, 2013),

MNS Onko liikkeessä havaittu tai Kuinka paljon on toteutettu toteutuksessa on myös vahvistettava (Perkins Stokes, McGillivray, & Bittar, 2010).

Tällainen tilanne Myös ihmisillä MNS Tutkimuksessa. Lingnau, Gesierich ja Caramazza (2009).
Toistuva inhibitioperiaate (paino Edistää ärsykettä, Sen liittyvät neuronit näyttävät tukahduttavan pitäisi)

Mitään peukalointireaktioista olevia neuroneja ei löytynyt.

Toinen näkökohta, Monilla tutkijoilla on ollut taipumusta olla aivokuorinen tausta pei-lattujen ominaisuuksien kanssa. Lisätutkimus,Mutta tällä hetkellä MNS Jakelu ja Toi- minnallinen tutkimus on yhtä kiistanalainen. Molenberghs, Cunnington ja Mattingley (2009) Kattava tutkimus Element analysis löytyi,Etulinnan alla olevaa aluetta ei voida käyttää vastaavana jäljitelmänä Aivojen alue voi esiintyä, Yleistymässä olevalla pei-likuronin alueella ei vielä ole Laajaan tunnustukseen. toinen, Akateemisen yhteisön on edelleen vaikea väittää olevansa totta tai tarkka. MNS Reaktio. Nykyinen tutkimus on hyväksytty fMRI, EEG tai henkilö TMS Eri tekniikoita, Mutta lihaksen jännityksen taso, aivokuori Kiihottava, lepotilassa oleva selkäydin μ-aallot jne. Eivät välttämättä aina ottelu MNS Reaktiotila (Cattaneo ym., 2007). μ-aalto Voi olla vain tarkkailijan oma tunne (Tuntoaisti) Vastausindikaattori Onko vastausindikaattori ulkoisten toimien havaitsemiseksi (Coll, Bird, Catmur, Press, 2015). Fitzgerald, suihkulähde ja Daskalakis (2006) Huomaa MEG Käytetään tutkimuksessa β-aalto (β-Aalto reagoi Primaarisen moottorin aivokuoren herättävyys, Hoidetaan MNS Aktivoi yksi indikaattorit)
Magneettinen stimulaatiokäsittely ja ottaminen ennen testiä Huumeet, havaitut kognitiiviset tai motoriset tehtävät ovat tärkeämpiä, Ei saatavilla Koe toistettavuus. ja, Nykyinen ottelu MNS Vastaava sormi Standardi on suuri joukko alueellisia hermosolujen vastauksia,Tutkijoiden on vaikeaTämä monimutkainen alueelloi erottamaan tosi MNS Reaktiot muiden motoristen neuronien kanssa. Shaw ja Czek Ja myöhemmin koulutus vaikuttaa EEG-vastaukseen. Virji-Babul, Rose, Moiseeva ja Makan (2012)
Löytyi tutkimuksessa 14-16-Kuukausien vanhat vauvat tarkkailevat muiden vauvojen aivoja, kun he indeksoivat Vahva aika kävellä, Toisin sanoen empiirinen riippuvuus EEG: n muutoksista on olemassa.
Luotetaan, Toisin sanoen olemme tällä hetkellä ohi EEG Niin sanottu MNS kannus-tanut Elävä tai epänormaali voi riippua siitä, onko tarkkailija havaittu kokemusten, Tämä helpottaa eroja tutkimuksessa Tulos on erilainen. Lisäksi, Bastiaansen Et ai. (2011) of Tutkimus osoittaa, että ikä vaikuttaa myös MNS Vaste. Ne ovat autistisia Löytyy tehtävästä havainnoida kasvojen ilmeitä , Eri ikäiset Autistiset potilaat MNS Merkittävät erot vasteessa, aikuinen Osallistujilla on vahvempi vastaus kuin lapsilla, Tutkija arveluttaa  MNS sisään 18-55 Ikä on edelleen kehittymässä ja parantamassa. Nämä ongelmat Ensimmäisessä

 1963

Tutkimuksen olemassaolo osoittaa, että tutkijoiden on vaikea erotella selkeästi tutki-mustietoja. reagointi,Ja ihmisille MNS Kehitysmekanismin ymmärtäminen on edel-leen Ensisijaisella tasolla , Ikä, kokemus tai muut tekijät voivat silti vaikuttaa EEG tai todellinen MNS reaktio ihmiskunta MNS Kirjallisuus Suoritusta ja pätevyyttä on parannettava.

3.2 MNS

Eniten sosiaalisen kognition satunnaista syytä Vaikka jätämme huomiotta ihmisten MNS Tutkimuksen epäsuora kehitys, MNS Suhde sosiaaliseen kognitioon ei näytä niin lähellä. ensimmäinen, yhteiskunta
Tunnustaa, että tarvittava jäljitelmä edellyttää visuaalista analyysia,  Karakterisointitarkoituksiin,
Kognitiivinen prosessi, kuten toiminnan valinta, Nämä piirteet eivät tietenkään ole MNS

Yksinkertainen kopiointi, joka vaikuttaa. Caramazza, Anzelotti, Strnad ja Lingnau (2014) Huomaa,
Mirror neuronien toiminta Ymmärrettävästi, vain mukana prosessissa, jossa toiminnot muunnetaan visuaalisille esityksille matka, Tässä mielessä ei voida katsoa, ​​että peilihermosoluilla on toimia. Ominaisuuksien ymmärtäminen. Janssen ja Scherberger (2015) analyysi Näytä parietaalinen aivokuori PFG Piirin ja V6A Epäilyttävät alueet, kuten aivojen alueet Toista prosessi, jolla objektitiedot muunnetaan visuaalisesta toimintaohjelmaan Tärkeä rooli, Vaikka näitä alueita ei vielä tiedetä, MNS
Kuinka yhdessä edistää esineeseen kohdistuvien toimien syntymistä. toiseksi, MNS Päätoiminto ei ole toiminnan jäljitelmä tai merkitys Kuva ymmärrystä. Newman-Norlund, van Schie, van Zuijlen ja Bekkering (2007) Tutkimuksessa todettiin, että aiheet MNS Meneillään Lisätoimet (täydentävät toimet) (Esimerkiksi kättäsi kädelläsi Tämä toiminta kupin yläpuolella, Se nostaa kättäsi ja pidä kuppia tai nappaa sen Kupin välittävä aputoiminta) Simuloitu toiminta (imitoiivat) (Esimerkiksi jäljittelevä tutkijoiden esittely cupista toiminta) Reaktio on voimakkaampi,  Täten huomautti MNS  ensisijainen Mikä on eri tyyppisten toimien kytkentä, toisin sanoen, miten toimet ja toimet ovat johdonmukaisia Siten tuottaa tarkoituksenmukainen toimi pikemminkin kuin jäljitellä tai suorittaa toimia. Kana, Wadsworthnja
Travers (2011) Kattava analyysi lisää MNS Tutkimus suhteesta jäljitelmään, MNS Voi olla
Tällaisia ​​ovat esimerkiksi tarkkailun säätö, itsensä yhteensovittaminen muiden kanssa tai tavoitetuntemus jne.
Lisätoiminto, joka edistää jäljitettävyyttä, Mutta sen tärkein tehtävä ei ole tilassa Jäljitelmä. Lisäksi,
Toiminnan ymmärtäminen liittyy usein tarkkailijan aistijärjestelmä ä Ja liikejärjestelmä, Enemmän urheilualueen jumalan tarvetta tässä prosessissa Yuanin aktivointi (Rizzolatti & Sinigaglia, 2010), peili
Toiminnan ymmärtäminen, kuten hermosolujen osallistuminen, perustuu yksinomaan MNS varten Instinct vastaus visuaaliseen sisääntuloon (Rizzolatti & Sinigaglia, 2010; Cook, Bird, Catmur, Press, & Heyes, 2014). Kosonogov (2012) Mieti, että peilikiertojen päätoiminto ei ole Onko kognitiivisen toiminnan tai ymmärryksen tarkoituksen tarkoitus, Voi olla vain aivoissa Jotkut rakenteet osallistuvat toiminnan tarkoituksen tai tarkoituksen ratkaisemiseen. Jotkut vaiheet, Mutta ei ole tärkeä rooli
uudelleen, Peilisen neuronien toiminta on assosioivaa oppimista (Assosiatiiviset oppiminen) Tuote.
Viimeaikaiset todisteet lähentymisestä 1 näyttö, MNS

On erittäin vahva muovisuutta, Tämä heijastaa Nämä tehtävät eivät todennäköisesti ole biologisen evoluution erityinen sosiaaliseen kognitioon A. Esimerkiksi, Toiminnan ymmärtäminen MNS Reaktiota voidaan muuttaa koulutuksella muutos (Esim. Kohteen on tehtävä pikkusormi tarkkailemalla etusormen liikkumista. reaktio, Useiden harjoituskertojen jälkeen MNS Myös sormenjäljellä on toimintaa Ei peilattu vastaus) (Catmur, Walsh & Heyes, 2007; Catmur, Mars, Rushworth, & Heyes, 2011). Vauvasta lapsi EEG
Tutkimuksen todisteet osoittavat myös, Samankaltaiset tunteet vauvan aivoissa Liitäntä (tunnistimet ja moottorikytkimet) Ja ymmärrä hänet Tämä ihmisten kytkentä riippuu asiaankuuluvan visuaalisen moottorin kokemusprosessista.
Osallistuva oppiminen (de Klerk, Johnson, Heyes, & Southgate, 2015). Tämän mukaan, Hickok (2014)
mielestäni MNS Ymmärtäminen toiminnon kanssa
Ei ole merkitystä, Juuri kun päätämme käyttää muiden ihmisten toimia Oli rooli tässä prosessissa, MNS
Aktivointivaste voi olla enemmän Sen pitäisi olla seurausta toiminnan ymmärtämisestä. Tämä osoittaa sen, MNS Suhde sosiaaliseen kognitioon ei ole vielä

Se on täysin selvää. Olemassa olevat kokeelliset johtopäätökset eivät tue näitä kahta Laitoksen nalkuperäinen ajatus. aivan kuteSteinhorst ja Funke (2014) yleinen Junction: "vaatimus MNS Tärkeäm yhteiskunnallinen tehtävä on vain intuitiivinen
Ole uskollinen , Mutta tämä ei ole mitata teorian totuutta. Tieteellinen standardi". tällä hetkellä,
Jotkut tutkijat ovat selvästi huomauttaneet MNS Enimmillään Onko sosiaalisen kognition satunnaista syytä Avustava syy. Se on, MNS Se ei ole tarpeellinen eikä riittävä tuottamaan sosiaalista kognitiota,
vaikka Mutta se auttaa luomaan sosiaalista kognitiota (Spaulding, 2013)
.
Tulevaisuutta voidaan tarkastella edelleen MNS Sosiaalinen kognitio

Mikä rooli se pelaa?, Ja miltä osin se on epätavallista

Miten ja miten se vaikuttaa sosiaaliseen kognitioon.

3.3 MNS

Häiriö ei ole välttämätön ehto autismille

Autismin kanssa MNS Katso suhdetta, Monet viimeaikaiset tutkimukset Näyttää autistisia potilaita MNS On normaalia, MNS toimintahäiriö Ei ole välttämätön edellytys autismille, Tutkijat uskovat ennen ja jälkeen
Ristiriitaisten tutkimusten tulokset johtuvat pääosin erilaisista aiheista tai kokeellisista olosuhteista.
Ja sen aiheuttama. 1
 
Lähentymisnäytteet (lähentyvät todisteet) Tarkoituksena on olla yksi tieteellisessä tutkimuksessa
Sarjakokeet tukevat aina hypoteettista teoriaa, Samalla he voivat poistaa tämän yhdessä Osa tärkeimmistä kilpailutekijöistä,
Nämä kokeelliset todisteet ovat erittäin hyväksyttäviä. Lähentymistä. Lähentymisnäyttö on tärkeä,
Koska eri menetelmät ovat erittäin hyviäVoi sisältää erilaisia ​​oletuksia, Ja kun hypoteesi voi kulkea monien  Hypoteettinen vääristymistesti, Tämä todiste on vahva todisteketju , Ja viittaavat vakuuttaviin johtopäätöksiin (Stanovich, 2012).

964 sydän syy perhe oppia astua näyttely Ensimmäisessä 24 tilavuus

Raymaekers, Wiersema ja Roeyers (2009) Advantech Tutkimus kirjaa toimivaa autismia ja TD Lapsen havainto ja toteutus Laitoksen toiminta, Tulokset osoittivat, että kaksi henkilöryhmää testattiin kahdessa tapauksessa. Molemmat näyttävät merkittäviä μ-Aallonheitto, Ja näiden kahden ryhmän välillä ei ole eroa Ero. Tuuletin, huijaus, Yang, Liu ja Cheng (2010) of Tutkimukset ovat myös löytäneet autismin ja TD
Asiat huomioivat käsien liikkeet Molemmat näyttävät merkittäviä μ Aallonheitto, Ainoastaan ​​autismin ryhmä ei voi jäljitellä Havaittu toiminta,Tutkijat uskovat, että autistiset potilaat MNS positiivinen usein ,
Voi olla, että toiminto tukahdutetaan. Marsh ja Hamilton (2011) löytö, TD Autistisiä aineita voidaan kohtuudella tarkkailla (Rational) Ja kohtuutonta (irrationaalinen) ( kanss a"kohtuullinen" ja" kohtuuton"
Erillinen testi Tarkastele kohteen kykyä ymmärtää liikettä ja yksinkertaista peilivastausta) käsi Kun toiminta, Kaksi aihepiiriä olivat MNS Vasen etupään sisempi ura-alue on myös sama aktivointi, TD
Aiheet aktivoivat samanaikaisesti cingulate gyrusin ja sen kahdenvälisen aivokuoren Neuraalipiiri. Kun katsot kohtuutonta käsien liikkeitä, Kaksi ryhmää oli Tutkimuksessa ei ollut merkittävää eroa. Sowden, Koehne, Catmur, Dziobek ja Bird (2015) Suoritettu käyttäytymistutkimus, joka osoittaa autistisia potilaita
Automaattinen jäljitettävyys on normaalia , He ja vastaava ryhmä jäljittelevät sormia Näytetään tehtävä

Näytetään tehtävä So far, whether humans have have MNS?

MNS, what is the specific relationship with social cognition system?

Many myths such as broken mirrors in autistic patients are still lingering.

All kinds of real problems are reflected BMT Attracting Under the aura, it seems that it is more faced with the embarrassing situation of where to go.

Suoritettu käyttäytymistutkimus, joka osoittaa autistisia potilaita Automaattinen jäljitettävyys on normaalia, He ja vastaava ryhmä jäljittelevät sormia
Tehtävän suorituksessa ei ole eroja, Tarkastettu erikseen Trial-automaattinen jäljitelmäkyky (Esimerkiksi,
Jäljitelmä eri taustan Käsiliike, Saman taustan poistaminen voi edistää jäljittelyä) Yhteensopiva tilaa
(spatiaalinen yhteensopivuus) Vaikutus jäljittelyyn (Esimerkiksi,Samassa yhteydessä, Pyydä häntä tarkkailemaan vasemman käden liikettä ja käytä oikeaa kättä jäljitellä, Tarkastele, voiko sama paikkatieto edistää Trial jäljitelmä) Kokeessa, Mutta totesi, että autismin ihmiset käyttävät enemmän aikaa lyhyt, Toisin sanoen, autismi ei ole kyky jäljitellä, Mutta todennäköisemmin se on Poikkeuksellisen voimakas sairaus, joka johtuu automaattisesta jäljittelevästä taipumuksesta. vuoteen tämä, Monet tutkijat uskovat autististen potilaiden MNS normaali, ja Ja peilivastaus ja toiminta-ymmärrys ovat eri aivoalueiden toimintaa., MNS Näyttää siltä, ​​että toiminta ei ymmärrä, Sosiaalinen kognitio autismin kanssa Usein puutteessa on vähän yhteyttä.
Lisäksi, Jos syy autismi on MNS-viat, että Mikä on autististen potilaiden aivot? MNS Sen pitäisi olla erilainen kuin tavalliset ihmiset. mutta se on Toal Et al. (2010) tutkimus 65
Autististen potilaiden aivot, Tulokset osoittivat, että mediaalinen temporaalinen reikä fusiform gyrus ja cerebellar suhde autistiset potilaat
Tavalliset ihmiset ovat hieman pienempiä, Klassikoita, kuten otsa tai ylälehtinen MNS Piirin ja usein
Ihmisten välillä ei ole eroja. Duerden, Mak-Fan, Taylor ja Roberts (2012) Tutkimusanalyysi 22
Raportti autismin tutkimuksesta, solmu Hedelmät, jotka osoittavat autismia ja normaaleja ihmisiä esilääketieteessä, cingulate gyrus ja Brain saari (Saaren lehti) Kokoero, Mutta seuraavalla kerralla tai pienemmällä esitteellä Ei ole rakenteellisia tai toiminnallisia eroja peilattujen alueiden, kuten vyöhykkeiden, välillä.
Hamiltonin (2013a) analyysi 25 käyttö fMRI, EEG Tai silmän seuranta Autististen potilaiden tekninen tutkimus MNS Toiminnallinen tutkimusraportti, Huomaa Tukea ei ole olemassa BMT
Tietoja autistisista potilaista MNS Epätavallinen lausunto, Ja huomautti perusteella BMT Ei ole interventiomenetelmää Vaikutusta. Lisää kysymyksiä BMT Katso kokeellista näyttöä koskeva taulukko. 2.

165

Taulukko  2 ….. kysymys BMT-tutkimukesta

___

tutkimus, menetelmä, pitoisuus , tulos,  johtopäätös
___

Smith & Bryson (2007) Käyttäytymistieteellinen tutkimus Imitoi eleitä, nimielehtisiä, paina Replica-ele
Selkeillä vaatimuksilla , Autistiset potilaat voivat Riittävän täydellisen jäljitelmän suorittaminen, Mutta vaikeaa Nimeä eleitä ja ansaita eleitä salasanalla, Autismin potilailla on normaali jäljitelmäkyky, En vain tiedä milloin jäljitellä Imitoi mitä

Vivanti, Nadig, Ozonoff, & Rogers (2008) Silmän seuranta Havainnointi jäljitelmä 6 Merkitys toimia ja 6
Merkittävä toiminta Sekä autistisiä aiheita että normaaleja kehityskohteita kutsutaan Katso lisää merkityksiä,  Nämä kaksi eivät ole merkittäviä, Erot ryhmien kesken, Ei ole olemassa kahdenlaisia ​​jäljitustehtäviä. Merkittävä ero, Autismin potilaat ovat parempia jäljitelmiä alhainen, Mutta kyky jäljitellä ja normaalia, Kehitysväestössä ei ole merkittävää eroa

Raymaekers odota (2009), EEG, Noudata ja suorittaa käsi-liikkeitä, Molemmat tapaukset ilmestyivät molemmissa ryhmissä. merkittävä μ-aallonpoikkeama, Ja kahden ryhmän välillä ei ole mitään, Merkittävä ero, Autistinen potilas MNS normaali

Dinstein odota (2010) fMRI Noudata ja suorittaa käsi-liikkeitä Autistiset potilaat tarkkailevat ja hoitavat käsi-liikkeitä kuin silloin, kun fMRI Tallennettu normaaliksi MNS anti-pitäisi, Ja toistamalla samaa toimea
Toistuva esto, show Toimi valikoiva toiminto Autistinen potilas MNS normaali, liikkua Selektiivinen toiminto on normaalia

Fan (2010), EEG Noudata ja suorittaa käsi-liikkeitä Sekä autismi että tavanomaiset aiheet olivat merkittäviä μ-aallonpoikkeama, Ainoastaan ​​autismin ryhmä ei voi jäljitellä Havaittu toiminta Autistinen potilas MNS normaali, mutta Toiminto tukahdutetaan Ensimmäisessä

196

tutkimus, menetelmä, pitoisuus , tulos,  johtopäätös

Toal (2010) Fysiologiset tiedot vertailla Autististen potilaiden vertaaminen tavallisten ihmisten kanssa
aivojen ero Medial temporal lobe fusiform gyrus autistisille potilaille, Epänormaalit sikiön, klassinen MNS-alue on pienempi tai matalampi esite on sama kuin tavalliset ihmiset. Verrattuna tavallisiin ihmisiin, Kärsivät autismi, Aivojen epänormaali alue ei ole paikalla, puhe-MNS-vyöhyke

Marsh & Hamilton (2011), fMRI, Noudata liikkuvat esineet kohtuullisina, Käsi-liikkeitä ja kohtuuttomia käsiä toiminta, Kaksi käsiryhmää tarkkailivat käsi-liikkeitä, MNS-Sama aktivoituu vasemmalla etulohkolla,
Normaalit aiheet aktivoivat sekä soljen että kaksinkertaisen Sivusuuntainen kortikaalipiirin. Kun katsot kohtuuttomia käsiä Toiminta-aika, Näiden kahden ryhmän välillä ei ollut merkittävää eroa. Autistisen potilaan MNS normaali, peili Kuten reaktio ja toiminta ymmärrys on aivot, Alueen eri toiminnot, MNS ja
Toimintasuhteella ei ole mitään tekemistä

Michel (2011), fMRI, Autismi ja normaalit aiheet tunneissa, Tunnistaminen, mielipiteen valinta ja tunnepitoisuus, Pitäisi odottaa taulukkoa kolmesta empatiaa koskevista tehtävistä, nykyinen Kahdella osallistujaryhmällä ei ollut eroa emotionaalisissa reagointitehtävissä. älä, Tallenna tunteiden tunnistamiseen ja mielipiteiden valintaan Ero. Autismin ryhmä vie pidempään, Ihossa laatu, Reunasilmukan epänormaali aktivointi, Autistiset potilaat täyttävät empatiaa, Tunnepitoinen tunnustaminen ja mielipiteen valinta Epänormaali, Ei koko Emotionaalinen vika

Falck-Ytter, Fernell, Hedvall, Von Hofsten, Gillberg (2012), Silmän (katseen) seuranta, Tutki, onko kohde spontaanisti katse Oikeaan leluun, Ja tekeminen, Oikean vastauksen pituus, Autististen aiheiden, käyttäytymisen tarkkuus, Oman sosiaalisen taitotasonsa suhteen, Käyttäytyminen Verbaaliseen älykkyyteen liittyvä aika, Autismin syy on todennäköisemmin Tasoituseste

Enticott (2013), TMS Tarkkaillen kädestä, henkilö, Käsi ja kaksi kättä vuorovaikutuksessa, Autismin ja tavanomaisten henkilöiden kohdalla havaittiin, Ei merkittävää eroa, autismi MNS, normaali, Sosiaalinen vuorovaikutus vihjeitä (Kaksi ihmistä vuorovaikutuksessa kädet) Tehtävä ja Ei eroja tuloksissa, Tämä osoittaa MNS Pieni suhde sosiaaliseen kognitioon

Ruyss-, Warreyn, Wiersema, Oostra, & Roeyers (2014), EEG, Tarkkaile ja suorita tarkoitukseen suunnattuja toimia, Ja ei-suuntautuneita toimia, Havainnoidaan ja suoritetaan toimia, Autismi on
Testaus normaaleilla kehityskohteilla μ-aallonpoikkeama kuten johdonmukainen, ja μ-aallonpurkaus ja jäljitelmä, Laatu, ikä ja sosiaalinen vuorovaikutus kyselyn tulokset no., Merkittävä korrelaatio kysymys BMT Autismi henkilö MNS Viallinen ilmoitus

Sowden (2015), Käyttäytymistieteellinen tutkimus, Moodin tarkkailu erilaisissa kokeellisissa skenaarioissa jäljitelmä toiminta, Tutki tilojen yhteensopivuutta Aikaisemmin autististen potilaiden malli näytettiin Normaalin kokeilun jäljittely, Havainnoimalla ja suorittamalla toimintakokeet, autistinen
Normaalien aiheiden jäljittely ja normaalit kehityskohteet Normaalisti normaali, Eri kokeelliset kohtausasetukset, Normaali kyky tarkkailla ja suorittaa toimia, Autismin potilaiden kyky jäljitellä usein,
Ja erilainen kohtauksessa, Parempi ilma tarkastuskäynnissä Yhteensopivuus

Cusack, Williams, & Neri (2015), Käyttäytymistieteellinen tutkimus, Ulkopuolisia toimia (Esimerkiksi, Ulkopuolella varoitus), Tunnettu kyky, Autismin ja tavanomaisten henkilöiden potilaat olivat toiminnassa
Havaitsemisessa ei ole merkittävää eroa, Kärsivät autismi, Havaittu järjestelmä voi käsitellä häntä kokonaan, Ihmisen sosiaalinen signaali, Autistiset potilaat monimutkaisissa liikkeissä, Ratkaisun ja luomisen esteet eivät ole kognitiivisia, Toimintajaksojen vaikeus

Pokorny (2015), fMRI, Havainnointi jäljitellä ja liikuttaa asioita ja ei parane, Objektitoiminta Molemmat ryhmät eivät vastustaneet kummassakaan tapauksessa. Pitäisi olla erilainen, Autistiset potilaat kahdessa tilanteessa, Ei ole mitään eroa alle, Kognitiivinen toimintosarja autistisille potilaille, Sarake tai yksinkertainen toiminta tavallisten ihmisten kanssa, Ei eroa, Ei erityistä kognitiota, Sekvenssivirhe

Yhteenvetona, MNS-häiriöt eivät ole välttämättömiä autismille Kappaletta. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ihmiset autismi MNS normaali, autistinen Potilaan ja normaalin ihmisen aivot MNS Alueella ei ole merkittävää eroa Erilainen. Aikaisemmin autistisille potilaille MNS Epänormaali lausunto voi olla MNS-Toiminto tukahdutetaan tai kokeellinen tehtävä ja aihe ovat, Erot johtavat erilaisiin tuloksiin. Tutkijat ovat halukkaampia ajattelemaan autismia potilaat MNS, On normaalia, Juuri sen toiminto autismista johtuen Toissijaiset syyt tukahdutetaan.

3.4 Epäpuhtaudet eräiden peilien teorian eri versioiden näkemyksille

BMT: n ongelma ei ole pelkästään MNS:n ja sosiaalisen kognition vaan myös Autismin ja MNS:n välinen suhde on epämääräinen, ja erilaisia ​​teoreettisia versioita puuttuu. Vakuuttava.

BMT: n pääkohdasta jäljitelmä sanoo, että MNS on Tärkeä perusta autioituneiden potilaiden jäljitelmälle, imitiivisille häiriöille Se on epänormaalin MNS-toiminnon ilmentymä. Kuitenkin monet nykyiset tutkimukset osoittavat Se osoittaa, että MNS: lla on vähän tekemistä jäljitelmän kanssa, vaikka tutkimustakinkin

966

MNS: n tulisi olla mukana jäljittelyn tärkeässä osassa, mutta se perustuu autismiin Potilastutkimukset ovat todenneet, että niiden kyky jäljitellä ei ole vaikuttanut. Smith ja Bryson (2007) tutkivat sosiaalisia ongelmia autistisille potilaille Kädet (kuten peukalot ihmisille) ja pantomilennot (kuten nyrkki) Vastaajien kykyä, tulosta verrataan ei-autistisen kehityksen ja TD-kohteet, selviä vaatimuksia noudattaen, autistiset potilaat voivat täydentää Olennaisesti tarkka jäljitelmä, mutta elinten nimeämisen loppuunsaattaminen on vaikeaa Elämä toistetaan kokeilijan kielikoulutuksen mukaisesti. Tämä osoittaa autismin Potilaan kyky jäljitellä on normaalia, heidän ongelmansa voivat olla En tiedä milloin jäljitellä ja jäljitellä. Simuloinnin osalta on myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että autismi on Ei ole vaikeuksia ymmärrystä ja empatiaa. Michel et ai. (2011) Tutkimuksessa tutkittiin autistisia potilaita ja normaaleja henkilöitä emotionaalisessa tietämyksessä Taulukot kolmesta empatiaa koskevista tehtävistä, kuten valinnasta, mielipiteiden valinnasta ja emotionaalisesta vastauksesta Nyt huomasin, että ihmiset, joilla on autismi ja normaalit aiheet, ovat emotionaalisesti reagoivia. Ei ole mitään eroa, vaan suorituskyky tunteen tunnustamiseen ja empatiaan Huono, fMRI-tietueet osoittivat kaksi aihepiiriä aivokuoren reunalla Ero domeenin vasteessa (kortiko-limbinen). Tämä osoittaa autistisia potilaita Näyttää siltä, ​​että yleinen empatia (kognitiivinen empatia ja emotionaalinen empatia) on epänormaali, Voi olla vain edistää empatian tunnetta ja empatiaa Kasvoissa on puute, ei vahinko, joka simuloi "itsen ja muiden" tilaa. BMT: n ketju sanoo autististen potilaiden kognitiivisen toimintosarjan Sarake MNS poikkeus, joten monimutkaisessa toiminnassa ymmärrystä ja sukupolvea On esteitä. Mutta Spunt, Falk ja Lieberman (2010) Tutkimus osoittaa "miksi" -ongelman (esimerkiksi kokeilijan tekemä) Juo teetä ja kysy kokeilulta kokeilijan "miten se tehdään (kupin avulla Juominen) "ja" miksi (pysyä hereillä) ") Se on este liikkuvuuden ymmärtämiselle, mutta koska se ei voi ilmaista muiden sydäntä. Tilanne. Boria et al. (2009) totesi, että autistiset potilaat ovat Tunne toimintatapa. Cusack et al. (2015) tutkivat itseään tutkimuksessa. Autismin potilaiden käyttäytymistietoisuutta ja havaitsivat autismin aiheet TD-ryhmän osallistujat ovat tietoisia toimista (esim. Ulkoiset varoitukset) ja Ei ole merkittävää eroa, autististen potilaiden havaitsemisjärjestelmä voi olla kokonaan Muiden ihmisten sosiaalisten signaalien käsittely, he ymmärtävät tai elävät monimutkaisissa liikkeissä Muodostuman epänormaali suorituskyky voi johtua tuntemattomasta reagoinnista Ja miten reagoida ei vastaa ketjun oletuksia. Pokorny Et al (2015) -tutkimuksessa tutkittiin autistisia potilaita ja TD aikuisia Havainnointi jäljitelmä- ja esineiden liikkeistä (kohde kohdistaa esimerkiksi esineen liikkeisiin Saavuttaminen kirjan päälle ja pitäminen kupissa) ja ehtymätön toiminta (kuten päästä yli Kirja), kun vastaus MNS, tulokset todettiin, että molemmat molemmissa tilanteissa Vastauksessa ei ole eroja, ja autismi on kahdessa tilanteessa. Tilanne ei ole erilainen, mikä osoittaa, että autistiset potilaat eivät poikkea tavallisista ihmisistä kognitiivisten toimintosarjousten tai yksinkertaisten toimien, ei erityisten Kognitiiviset toimintosarjan virheet. Edellä esitetyistä tosiseikoista voimme nähdä, että BMT on melkein kaunis tyhjä tila, joka syntyy ilman vankkaa perustetta Keskusrakennus. Vaikka jätämme huomiotta ihmisen MNS-tutkimuksen syntymävilheet, Erityinen suhde MNS: n ja sosiaalisen kognitian välillä, autistiset potilaat Onko MNS epänormaali vai yhteys autismiin liittyvien oireiden välillä Vastaus kysymykseen siitä, miten yhdistys vaikuttaa MNS: hen, on edelleen epäselvä A. Ehkäpä tämä on myös se, miten selvitämme autismin mysteeri Innostunut, on aika jättää BMT-myyttejä ja siirtyä uuteen matkaan. 4 Broken peili-teoria ja autismitutkimuksen tuleva kehitys Peilikiertojen löytäminen on ollut jo yli 20 vuotta (di Pellegrino, Fadiga, Fogassi, Gallese, & Rizzolatti, 1992), ja BMT on ehdotettu lähes 10 vuotta (Ramachandran & Oberman, 2006). Nämä 10 vuotta sattuvat olemaan peili-hermosoluja Jumalalta Kun myytti (neuromyth) laski 10 vuoden järkevään ajatteluun. Johtuen osasta Akateemisella yhteisöllä ei vieläkään ole yhtenäistä mielipidettä peilihermosolujen toiminnasta. Tutkimus ja siihen liittyvät keskustelut eri aloilla jatkuvat. Samaan aikaan, Autismiin liittyvien muutosten myötä, peilihermosolujen yhteiskunta Responsive doktrini, kaksi yksilöllistä sosiaalista paradigmaa, toisen ihmisen jumala Tieteellisen paradigman ja laskennallisen psykiatrian nousun myötä uskomme peileihin Todellinen suhde hermosolujen ja autismin välillä selvitetään vähitellen.

4.1 Uusi tutkimusobjekti tarkistaa rikkoutuneen peiliteorian

Viime vuosina autismi on lisääntynyt 30 kertaa, Esimerkiksi Yhdysvallat kasvoi 0,05 prosentista vuonna 1980 1,5 prosenttiin vuonna 2014. Tutkimukset ovat osoittaneet, että autismin esiintyvyys johtuu pääasiassa diagnoosista Vaihtoehtoja (Hansen, Schendel & Parner, 2015). vanha Diagnostiikkamenetelmä (ennen DSM-V) määrittää autismin määritelmän Normaalit potilaiden ja normaalien yksilöiden sekä lievän ja vakavan autismiin Rajoja. Kuitenkin tutkimalla autismin epidemiologia ja perinnöllisyys Autismiin liittyvien geenien analyysi (Chakrabarti et ai., 2009, Robinson et al., 2011), ihmiset totesivat, että autismi on Todennäköisyys esiintymiselle ja koko väestön vakavuus ovat jatkuvia normaaleja pisteitä. Kangas ja jotkut persoonallisuuspiirteet ovat myös hyvin päällekkäisiä autismin oireiden kanssa (Baron-Cohen, 2009; Ronald & Hoekstra, 2011). Kuten Käytetään autististen piirteiden mittaamiseen kliinisessä diagnoosissa Autismin spektri-osamäärä (AQ) –sovellus Yleisväestössä 93% normaaleista yksilöistä jaetaan normaalisti 32 pistettä tai vähemmän (AQ-kokonaispistemäärä on 50) ja 99% autismista Koehenkilöt jaettiin tavallisesti 32 pistettä tai sitä korkeammalle (Baron-Cohen, Wheelwright, Skinner, Martin, & Clubley, 2001). testi Kun otetaan huomioon autististen potilaiden korkea heterogeenisuus (eli 967 yksilön älykkyyttä, sosiaalista kasvua ja sosiaalista kognitiivista heikentymistä Energian määrä ja laajuus vaihtelevat suuresti), monet edellisistä tutkimuksista Ristiriitaiset kokeelliset tulokset johtuvat todennäköisesti heterogeenisuudesta (Bölte,
Poustka, & Constantino, 2008).

Heterogeenisuuden välttämiseksi Tutkimustulosten interferenssissa jotkut tutkijat ehdottavat, että voit ohittaa autismi Disease-potilaat) tutkivat suoraan autismin ominaisuuksia ja peilaamista normaaleissa yksilöissä Neuronaalisen aktiivisuuden korrelaatio, joka välillisesti verifioi BMT:

Anna esimerkiksi normaalien henkilöiden täyttää kyselylomakkeet, jotka mittaavat autismin ominaisuuksia. Sitten verrata, onko yksilöillä, joilla on korkeampi autismi ominaisuuksia, on heidän MNS Toimet ovat heikommat kuin yksilöt, joilla on alhainen autismi. Ottaen huomioon nykyisen Tyyppitutkimus ei ole paljon, ja puolet tuetaan (Puzzo, Cooper, Cantarella, Fitzgerald, & Russo, 2013; Cooper, Simpson, Till, Simmons, & Puzzo, 2013) Puolet vastaan BMT (Haffey, Press, O'Connell, & Chakrabarti, 2013, Sims, Neufeld, Johnstone, & Chakrabarti, 2014), tarvitsemme tulevaisuudessa lisää tutkimusta tavallisissa yksilöissä. Tarkista BMT.

4.2 Uusi teoria peilireaktorin tutkimiseen

Vaikka tämän artikkelin 3 osassa oleva valtava määrä tieteellisiä todisteita on periaatteessa negatiivinen BMT: n näkemys (eli peilikiertojen vaurioituminen on autismin tärkein syy Syynä on), mutta ihmiset eivät voi täysin sulkea pois autismia Jotkin hienovaraisten sosiaalisten kognitiivisten funktioiden puute on, että peilihermosolut ovat epänormaaleja. Toiminnan aiheuttama. Joten ennen kuin lopetan BMT: n "myytin", minä Meidän on myös selkeytettävä peilikiertojen todellista toimintaa mahdollisimman paljon. ennen Teoria keskittyy pääasiassa peili-neuronien ja liikkeen ymmärtämiseen ja jäljittelyyn. Voidaan liittää yhteen, mutta tämän artikkelin 3.2 osa kuvaa peiliä Kuten neuroni ei ole välttämättömä ja riittävä edellytys toiminnan ymmärtämiselle, se on elossa Dynaamiset ominaisuudet ovat myös ristiriidassa toiminnan jäljitettävyyden tarkan toistettavuuden kanssa.

Sitten, toiminnan ymmärtämisen ja jäljitelmän lisäksi, peilihermosoluilla voi myös olla
Mitä muita sosiaalisia kognitiivisia tehtäviä on mukana?

Hamilton (2013b) ehdotti äskettäin uutta teoriaa: peiliä Kuten neuronit voivat olla ensisijaisesti mukana sosiaalisissa reagointitehtävissä (sosiaalinen reagoi). Subjektiivinen toiminta Kokeiden innoittamana (Newman-Norlund et al., 2007), Hamilton Mieti, että peilin neuroneja ei vain havaita passiivisesti Liike-informaatio, sen tärkeämpi toiminto on sen omasta moottorikortista Houkuttele liikkeen esitystä, joka vastaa kohdennetulle toiminnalle Valmistaudu seuraavaan sosiaaliseen vastaukseen. Helpottamiseksi Tämän ominaisuuden ymmärtämiseksi voimme kuvitella seuraavanlaisen skenaarion: kun olet Kun ystäväsi antoi sinulle olutmuki ruokapöydälle, peilihermon Yuan voi auttaa sinua ymmärtämään, että se on "mukava olutmuki". Toiminta, sen tärkeämpi on saada sinut tekemään oikein seuraavaksi Sosiaalinen reaktio, eli "avaaminen kämmenelle, jotta kankaalta otettaisiin kanta." Täällä, koska oluen mukin puolet ovat erilaisia ​​(toinen puoli on kahva, toinen puoli Onko suuri kuppi nuudelit), näet muut liikkeet (hieno kahva cup kahvat) ja Toiminto, johon vastasit itsesi (avaamalla kämmentä pitämään kupin), on hieman erilainen. Sama, mutta jos tämä on tavallinen läpinäkyvä lasi (sylinterimäinen nro Kahva), tarkkailun ja vastaamisen toiminta on täsmälleen sama. Tämä lupa Mirror-neuronit koodaavat johdonmukaisia ​​ja ei-yksi toiminnan havainnoinnin ja toteutuksen aikana Edustus on hyvä selitys miksi vain 1/3 peilijumalasta Jing Yuan on "tiukka ja johdonmukainen peiliururi" (ehdottomasti sopusointuinen Mirror neuronien), ja 2/3 peilikiertoon ovat "Yleisesti ottaen johdonmukaiset peilihermosolut" (yleisesti sopusuhtainen peiliNeurons) (Rizzolatti & Craighero, 2004; Kilner & Lemon, 2013). Vaikka teoriaa on juuri ehdotettu, eikä sitä ole tarkistettu Suoran väitteen mukaan, mutta loogisesti, yksi peili-neuroneista Jotkin tärkeät ominaisuudet tukevat sosiaalista vastausta, kuten spekulatiivista peilausta Ennustavat peili-neuronit tai loogisesti liittyvät peilit Kuten loogisesti liittyvät peilihermosolut (Keysers & Gazzola, 2014) ja assosioiva oppiminen (lähes kaikki Sosiaalisen kaltainen toiminta on hankitun oppimisen tuote) (Cook et Al., 2014). Kun otetaan huomioon autististen potilaiden päivittäisen käyttäytymisen vakavuus Sosiaalisen vastauksen puute, tämä on todennäköisesti peiliriippuvainen
Autismin linkin yhteys.

4.3 Mirror neuronien ja autismitutkimuksen uusi tutkimus paradigma Edistää tutkimusta Redundismi, psykologia Tutkimukset keskittyvät usein yhteen ainoaan ulkoiseen ärsykkeeseen ja liialliseen hienostuneisuuteen Kognitiivinen prosessi. Tämä vaikutus on myös varsin yleinen peilihermon tutkimuksessa. Se on ilmeistä. Vaikka ihmisyhteiskunta on rikas yhteiskunnallisessa käyttäytymisessä jokapäiväisessä elämässä Väri, peilikiertojen kokeilu on lähinnä yksinkertaisia. Kehon liike (esim. Käsi, jossa on kuppia tai kasvot Nauraa). Uskomme, että käyttämällä kaksinaista yksilöllistä sosiaalista paradigmaa (dyadic Sosiaalisen vuorovaikutuksen paradigma) peilien neuronien tutkimiseen on Olipa mahdollista osallistua monimutkaiseen ryhmäkäytännön ymmärtämiseen, se voi olla tulevaisuuden kuuma kohta (Wang & Quadflieg, 2015). Anna kaksi esimerkkiä: ensin, milloin Näemme sosiaalisia tilanteita, kuten oppilas vetää toisen Kun oppilas, joka aikoo laskea, on peiliururi Kuinka ymmärrät tämän ryhmän käyttäytymistä? Näiden kahden opiskelijan käyttäytyminen Ero, miten meidän peilihermosolu käyttää ainutlaatuista liikettä Keltainen simuloida näitä kahta eri raajaliikettä samanaikaisesti? Mirror jumala Miten Jing Yuan erottaa tämän toiminnan on prosocial (kuten nostaminen Falling luokkatovereiden sijaan anti-sosiaalinen (kaksi luokkakaverit taistelevat)? Toinen esimerkki, kun näet kaksi lasta ja hänen Kun meillä on ilmeet, miten ymmärrämme seuraavat neljä erilaista mikro

968

Ihmeelliset käyttäytymissuunnitelmat: onnellinen leikki (kaksi lasta nauraa), tottaTaistelu (molemmat lapset ovat vihainen), yksi osapuoli kiusaa toista(Lapsi, joka heittää, nauraa, lapsi työntyy vihaan), yksi Osapuoli on provosoiva ja toinen osapuoli ärsyttää (lapsi, joka työntyy, on vihainen Nuo lapset nauravat). Ymmärtää nämä monimutkaiset ryhmäkäyttäytyminen Ja kahden yksittäisen liikkeen (tai ilmeen) makrotason tulkinta: Ymmärrä vain yksi yksittäinen liike (kuten vetämällä käsi, putoaminen, itku, Naurua) ei riitä, että voimme täysin ymmärtää koko toiminnan merkityksen. tässä Yksinkertaisessa peili-neuronsimulaatiossa näyttää siltä, ​​että se ei voi auttaa yksilöä. Ymmärrä monimutkaisia ​​ryhmätoimia (koska yksilöt eivät voi samanaikaisesti simuloida kahta Erilaiset kehon liikkeet), joten on erittäin todennäköistä, että tarvitaan muuta tunnistamista. Tunne prosessi tai hermoverkko osallistumaan useiden yksittäisten toimintojen integrointiin Tietoa. Ottaen huomioon, että autismi ei ole "muodon tornissa" Makro ymmärtäminen (viitata heikkoon keskuksen integraatioteoriaan), voimme ajatella Autismin ihmisten on vaikea ymmärtää liikkumistaan ​​jokapäiväisessä elämässä.

On hyvin todennäköistä, että ”peilineuroni” ei ymmärrä yksittäistä toimintaa. Ongelma, mutta jotkut ovat vastuussa useiden toiminto-tietojen integroinnista ja tekemisestä Muodostetun tornin tulkinnan kognitiivinen prosessi tai hermoverkko on ongelma (eli "näkemästä puuta ei näy metsissä" toimintatavan ymmärtämisen kannalta) (Simmons et Al., 2009, Bölte, Holtmann, Poustka, Scheurich, Schmidt, 2007). Uskomme, että tulevaisuudessa tulee olemaan monia tutkimussovelluksia. Tämä uusi monikansallinen sosiaalinen paradigma vaikuttaa BMT: n toimintaan Ymmärrä virheen tulkinta. Lisäksi toinen henkilö neurotieteen paradigma (toinen henkilö Neurotieteen paradigma) voi olla tulevaisuus edistää peilihermon toimintaa Toinen meta- ja autismitutkimuksen tärkeä suunta (Schilbach, 2015). Sosiaalinen neurotieteet käyttävät tällä hetkellä pääasiassa kolmannen henkilön Kolmas henkilö neurotiede, aihe Passiivisesti tarkkailla kokeilijan tarjoamia erilaisia ​​tarjouksia ydinmagneettisessa resonanssilaitteessa Sosiaaliset ärsykkeet (kuten liikkeet, ilmeet, sosiaaliset kohtaukset). Tämä kuva Elokuvien katsominen sosiaalisena kannustimena pikemminkin kuin jokapäiväisessä elämässä Viime vuosina on ollut sosiaalisen viestinnän aktiivista osallistumista koskeva paradigma. Ricketit (Schilbach et ai., 2013). Koska ei ole neurologista ilmiötä Kognitiivisen näkökulman oppimisesta aivot kokevat nämä kaksi erilaista Sama paradigma on hyvin erilainen (Schilbach, 2014): entinen on Called off-line sosiaalinen kognitio ja jälkimmäinen Sitä kutsutaan online-sosiaaliseksi kognitioksi.
Näiden kahden välinen suhde on kuin kognitiivisuus ja elämä. Subtle in Enactivism: Entinen uskoo, että aivot ovat pääasiassa negatiivisia Vastuu tietojen käsittelystä auttaa ihmisiä paremmin ymmärtämään maailmaa, Jälkimmäinen korostaa, että aivot palvelevat yksilön paremmin ympäröivää ympäristöä. Yhteistyö paremmin sopeutumaan maailmaan (Cisek & Kalaska, 2010). Palataan esimerkkinä edellä mainittuun olutmukiin: kun näet ystäväsi luovuttamalla olutmuki sinulle ruokapöydässä. Kun aivot ovat todennäköisesti valmiita aloittamaan oluen poiminta Kuumin toiminta, mutta kun siirryt sohvalle kotiin, katsele sitä matkapuhelimellasi. Samassa toimenpiteessä, jossa annetaan olutluukut, aivot eivät ole On liian mahdollista aktivoida kaikki oluen mukiin liittyvät toimet, koska sinä Se seuraa passiivisesti oluen toimintaa kolmannessa maassa, ei Toinen henkilö sijoitetaan maahan olutliikkeen kohteena. Toisin sanoen ympäristö, jonka olet määrittänyt, aivosi on sama Visuaalinen informaatio tekee erilaisen fysiologisen vasteen. Viime vuosina Kokeellisten instrumenttien ja laitteiden kehittämiseen on tehty monia tutkimuksia. Otetaan toisen persoonan neurotieteen paradigma, kuten silmään perustuvan instrumentin käyttäminen Reaaliaikainen vuorovaikutteinen sosiaalinen kokeilu (silmälakien reaaliaikainen Sosiaalinen vuorovaikutus) ja yhteiskunta perustuu virtuaalitodellisuuden tekniikkaan Uppoutuva virtuaalitodellisuus (Pfeiffer, Vogeley, & Schilbach, 2013) ja nämäTesti osoittaa myös, että eri aivojen alueet ja erilaiset hermoverkot ovat erikseen Kokeissa toisen henkilön ja kolmannen ihmisen paradigman kanssa (Schilbach et ai., 2013).
Siksi yhdistettynä aikaisemmin käsiteltyyn peili-hermosoluun Pitäisi olla teoria (Hamilton, 2013b), tulevaisuus peilihermolle Tutkimuksen tulisi ottaa käyttöön toisen henkilön paradigma, Vastavuoroiset / siirtyvät sosiaaliset yhteydet Seuraa MNS: n vastausta havaittuihin toimiin. Autismi Tutkimusta ajatellen, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet potilaat ovat valmiita Jotkut offline-sosiaaliset tehtävät (kuten vain havainnoimalla kasvokuvat) Tunnistaa tunteet) ei eroa merkittävästi tavallisista aiheista, vaan päivän loppuun mennessä On edelleen vaikea kohdata samanlaisia ​​ärsykkeitä normaalissa elämässä (kuten autismi Voi erottaa hymyilevät kasvot ja vihainen kasvot, mutta he eivät tiedä Miten vastata näihin kahteen ilmaukseen Tao: n käyttäytymisessä), tulevan tutkimuksen tulisi olla Lisää toisen henkilön tutkimusmenetelmiä autististen potilaiden tarkentamiseksi Onko online-sosiaalikognitiossa ja offline-sosiaalisessa kognitioissa puutteita (Klin, Jones, Schultz, & Volkmar, 2003; Schilbach, Eickhoff, Cieslik, Kuzmanovic, & Vogeley, 2012).

4.4 Psykiatrisen laskennan (laskennallinen psykiatria) nousu

Oikeusjulistuksen vaikutuksen alaisena, tiede Tutkimus pyrkii käyttämään yksinkertaisia ​​teorioita mielenterveyden selittämiseksi Koska. Syy siihen, miksi BMT: llä on suuri vaikutus, kun ehdotetaan, on sen tärkein alkuperäinen. Koska se voi selittää lähes kaikkien sosiaalisten toimintojen virheet autismiin (kuten toiminnan ymmärtäminen, empatia, jäljitelmä, lukeminen, kielten kehittymisen esteet). BMT: n kattavuus on kuitenkin tullut myös epäedulliseksi:
Heterogeenisuus autistisille potilaille on liian voimakasta ja vaikuttaa erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin. Vaurion aste on myös hyvin erilainen, perustuen vain yhtenäiseen hermosäätiöön

969

Säätiön vahinko ei luonnollisesti voi selittää tällaista monimutkaisuutta. Psykiatrian nousun laskeminen voi auttaa meitä voittamaan Näiden yksittäisten teorioiden virheet, auttaen paremmin autismi Syyt (Montague, Dolan, Friston & Dayan, 2012; Wang & Krystal, 2014). Tietotekniikan psykiatria suunnittelun jumalan kautta Verkon malli, simulointidatan laskeminen ja potilaan kliinisen taulukon ennustaminen Nyt se voi vertailla ja yhdistellä monia olemassa olevia teorioita. Esimerkiksi, Autismia varten BMT voidaan yhdistää sydänsokeuden teoriaan: Mallinntamalla MNS: n aivojen alueet ja henkiset aivovyöhykkeet (mentalisointi Neuraaliset reitit ja vuorovaikutukset järjestelmien välillä) Kuinka kaksi järjestelmää yhteisessä kokonaisuudessa toimivat yhdessä tai muodostavat toisiaan? Toteutetaan joitain sosiaalisia kognitiivisia toimintoja ja sitten autististen potilaiden kehossa Suorita funktionaaliset aivojen kuvantamiskokeet näissä eri hermoverkkoissa Onko verkon vuorovaikutuksessa ongelma? Tällaisia ​​tutkimusideoita Voi olla lähempänä totuutta, koska aivot toimivat ja sosiaalinen toiminta Toteutusta toteuttaa aivoverkko, joka vastaa erilaisista pienistä kognitiivisista toiminnoista. Synergian tulos. MNS voi olla vastuussa sosiaalisista toimintokirjeistä Alustava analyysi tunteiden kiinnostuksesta ja alkulähetyksestä, jota seuraa monimutkainen yhteiskunta Arvellaan, että funktio vaatii henkistä aivojen aluetta lisää tietoa aiemmin Käsittele syvyys. Jos kaksi hermoverkkoa ei kysy itseltäsi Ongelma, mutta jos on olemassa keskinäisen yhteistyön ongelma, on mahdollista lopettaa taulukko. Esitetään joitain monimutkaisia  käyttäytymisominaisuuksia tai kliinisiä ilmentymiä: esimerkiksi ei Autismin liikkeen ymmärtämisen tehtävä on vähemmän saatavilla (eli MNS-funktio) Voi olla normaalia), selkeässä lukutaidossa Mind-tehtävä) ei ole ongelma (eli henkinen aivojen alue toimii myös oikein), Mutta implisiittinen mielen teoria Tehtävä) Ongelma on ilmennyt, mikä todennäköisesti on MNS: n alustava tulos Toiminnan ymmärtämisen tuotetta ei voida automaattisesti analysoida ja hyötyä mielenterveyden aivojen alueella. Kanssa. Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden laskennan psykiatria voidaan todentaa ja integroida Paljon teoriaa aiemmin, sen kehitys suuresti syventää meitä Autismiin liittyvän syyn ymmärtäminen.

Viitteet

Chen Wei, Wang Wei (2015a). Onko peili-neuroni kognitiivisen tieteen "Pyhä Graal"?
Psychological Science, 38 (1), 237 - 242.
Chen Wei, Wang Wei (2015b). Peilikiertoon perustuva koulutus: uusi "hermorangaisuus
Sanojen syntyminen: Educational Research, 36 (2), 92-101.

American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (DSM-5) (5th ed.).

Arlington, VA: American Psychiatric Publishing.

Baron-Cohen, S. (2009). Autism: The empathizing-systemizing (E-S) theory. Annals of the New York Academy of Sciences, 1156, 68–80.
Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., Skinner, R., Martin, J., & Clubley, E. (2001). The autism spectrum quotient (AQ): Evidence from Asperger syndrome/high functioning autism, males and females, scientists and mathematicians. Journal
of Autism and Developmental Disorders, 31(1), 5–17.

Bastiaansen, J. A., Thioux, M., Nanetti, L., van der Gaag, C., Ketelaars, C., Minderaa, R., & Keysers, C. (2011). Age-related increase in inferior frontal gyrus activity and social functioning in autism spectrum disorder. Biological
Psychiatry, 69(9), 832–838.

Bernier, R., Dawson, G., Webb, S., & Murias, M. (2007). EEG mu rhythm and imitation impairments in individuals with autism spectrum disorder. Brain and Cognition, 64(3), 228–237.

Bölte, S., Holtmann, M., Poustka, F., Scheurich, A., & Schmidt L. (2007). Gestalt perception and local–global processing in high-functioning autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 37(8), 1493–1504.
Bölte, S., Poustka, F., & Constantino, J. N. (2008). Assessing autistic traits: Cross-cultural validation of the social responsiveness scale (SRS). Autism Research, 1(6), 354–363.

Boria, S., Fabbri-Destro, M., Cattaneo, L., Sparaci, L.,Sinigagli, C., Santelli, E., … Rizzolatti, G. (2009). Intention understanding in autism. PLoS One, 4(5), e5596.

Caramazza, A., Anzelotti, S., Strnad, L., & Lingnau, A. (2014). Embodied cognition and mirror neurons: A critical assessment. Annual Review of Neuroscience, 37, 1–15.

Casartelli, L., & Molteni, M. (2014). Where there is a goal, there is a way: What, why and how the parieto-frontal mirror network can mediate imitative behaviours. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 47, 177–193.

Catmur, C., Walsh, V., & Heyes, C. (2007). Sensorimotor learning configures the human mirror system. Current Biology, 17(17), 1527–1531.
Catmur, Clubley, E. (2001). The autism spectrum quotient (AQ): Evidence from Asperger syndrome/high functioning autism, males and females, scientists and mathematicians. Journal of Autism and Developmental Disorders, 31(1), 5–17.

Cattaneo, L., Fabbri-Destro, M., Boria, S., Pieraccini, C., Monti, A., Cossu, G., & Rizzolatti G. (2007). Impairment of actions chains in autism and its possible role in intention understanding. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 104, 17825–17830.

Chakrabarti, B., Dudbridge, F., Kent, L., Wheelwright, S., Hill-Cawthorne, G., Allison, C., … Baron-Cohen, S. (2009). Genes related to sex steroids, neural growth, and social-emotional behavior are associated with autistic traits, empathy, and Asperger syndrome. Autism Research, 2(3), 157–177.

Chien, H. Y., Gau, S. S., Hsu, Y. C., Chen, Y. J., Lo, Y. CC., Mars, R. B., Rushworth, M. F., & Heyes, C. (2011). Making mirrors: premotor cortex stimulation enhances mirror and counter-mirror motor facilitation. Journal of Cognitive Neuroscience, 23, 2352–2362.
Chien, H. Y., Gau, S. S., Hsu, Y. C., Chen, Y. J., Lo, Y. C L., Tonge, B. J., Daskalakis, Z. J., & Fitzgerald, P. B. (2013). Interpersonal motor resonance in autism spectrum disorder: Evidence against a global “mirror system”
deficit. Frontiers in Human Neuroscience, 7, 218.

Falck-Ytter, T., Fernell, E., Hedvall, Å. L., von Hofsten, C., & Gillberg, C. (2012). Gaze performance in children with autism spectrum disorder when observing communicative actions. Journal of Autism and Developmental Disorders, 42(10), 2236–2245.

Fan, Y. T., Decety, J., Yang, C. Y., Liu, J. L., & Cheng, Y. W. (2010). Unbroken mirror neurons in autism spectrum disorders. The Journal of Child Psychology and Psychiatry, 51(9), 981–988.

Fitzgerald, P. B., Fountain, S., & Daskalakis, Z. J. (2006). A comprehensive review of the effects of rTMS on motor cortical excitability and inhibition. Clinical Neurophysiology, 117(12), 2584–2596.

Gazzola, V., Aziz-Zadeh, L., & Keysers, C. (2006). Empathy and the somatotopic auditory mirror system in humans. Current Biology, 16, 1824–1829.

Hadjikhani, N., Joseph, R. M., Snyder, J., & Tager-Flusberg, H. (2006). Anatomical differences in the mirror neuron system and social cognition network in autism. Cerebral Cortex, 16, 1276–1282.

Haffey, A., Press, C., O’Connell, G., & Chakrabarti, B. (2013). Autistic traits modulate mimicry of social but not nonsocial rewards. Autism Research, 6(6), 614–620.

Hamilton, A. F. de C. (2013a). Reflecting on the mirror neuron system in autism: A systematic review of current theories. Developmental Cognitive Neuroscience, 3, 91–105.
Hamilton, A. F. de C. (2013b). The mirror neuron system contributes to social responding. Cortex, 49(10), 2957–2959.

Hansen, S. N., Schendel, D. E., & Parner, E. T. (2015). Explaining the increase in the prevalence of autism spectrum disorders: The proportion attributable to changes in reporting practices. JAMA Pediatrics, 169(1), 56–62.

Hickok, G. (2014). The myth of mirror neurons: The real neuroscience of communication and cognition. New York: W. W. Norton & Company.

Hohwy, J., & Palmer,C. (2014). Social cognition as causal inference: Implications for common knowledge and autism.In M.Gallotti & J.Michael (Eds.), Perspectives on social ontology and social cognition (pp. 167–189). Netherlands: Springer.

Iacoboni, M. (2008). Mesial frontal cortex and super mirror neurons. Behavioral and Brain Sciences, 31, 30.
Iacoboni, M., & Dapretto, M. (2006). The mirror neuron system and the consequences of its dysfunction. Nature Review Neuroscience, 7, 942–951.
Iacoboni, M., Molnar-Szakacs, I., Gallese, V., Buccino, G Mazziotta, J. C., & Rizzolatti, G. (2005). Grasping the intentions of others with one’s own mirror neuron system. PLoS Biology, 3(3), e79.
Iacoboni, M., Woods, R.P., Brass, M.,Bekkering,H.,Mazziotta, J.C. & Rizzolatti, G. (1999).Cortical mechanisms of human imitation.Science,286(5449),2526–2528.

Janssen, P., & Scherberger, H. (2015). Visual guidance in control of grasping. Annual Review of Neuroscience, 38, 69–86.

Jarrett, C. (2014). Great myths of the brain. London: Wiley Blackwell.

Kana, R. K., Wadsworth, H. M., & Travers, B.G. (2011). A systems level analysis of the mirror neuron hypothesis and imitation impairments in autism spectrum disorders. Neuroscience and Biobehavioral Review, 35, 894–902.

Keysers, C., & Gazzola, V. (2014). Hebbian learning and predictive mirror neurons for actions, sensations and emotions. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences, 369(1644), 20130175.

Kilner, J. M., & Lemon, R. N. (2013). What we know currently about mirror neurons. Current Biology, 23(23), R1057–R1062.

Klin, A., Jones, W., Schultz, R., & Volkmar, F. (2003). The enactive mind, or from actions to cognition: Lessons from autism. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences, 358, 345–360.

Kosonogov, V. (2012). Why the mirror neurons cannot support action understanding. Neurophysiology, 44(6), 499–502.

Lai, M. C., Lombardo, M. V., & Baron-Cohen, S. (2014). Autism. Lancet, 383(9920), 896–910.

Lingnau, A., Gesierich, B., & Caramazza, A. (2009). Asymmetric fMRI adaptation reveals no evidence for mirror neurons in humans. Proceedings of the National
Academy of Sciences of the United States of America, 106(24), 9925–9930.

Marsh, L. E., & Hamilton, A. F. de C. (2011). Dissociation of mirroring and mentalising systems in autism. NeuroImage, 56(3), 1511–1519.

Martineau, J., Andersson, F., Barthélémy, C., Cottier, J. P., & Destrieux, C. (2010). Atypical activation of the mirror neuron system during perception of hand motion in autism. Brain Research, 1320, 168–175.
Martineau, J., Cochin, S., Magne, R., & Barthélémy, C. (2008). Impaired cortical activation in autistic children:Is the mirror neuron system involved? International Journal of Psychophysiology, 68(1), 35–40.

Michel, T. M., Herholz, S., Finkelmeier, A., Schneider, F., Brügmann, E., Haeck, M., … Habel, U. (2011). P03-298-theneuronal correlates of empathy in autism spectrum disorders. European Psychiatry, 26(supp1), 1467.

Molenberghs, P., Cunnington, R., & Mattingley, J. B. (2009). Is the mirror neuron system involved in imitation? A short review and meta-analysis. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 33(7), 975–980.
Molenberghs, P., Cunnington, R., & Mattingley, J. B. (2012). Brain regions with mirror properties: A meta-analysis of 125 human fMRI studies. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 36(1), 341–349.

Montague, P. R., Dolan, R. J., Friston, K. J., & Dayan, P. (2012). Computational psychiatry. Trends Cognitive Science, 16(1), 72–80.

Mukamel, R., Ekstrom, A. D., Kaplan, J., Iacoboni, M., & Fried, I. (2010) Single-neuron responses in humans during execution and observation of actions. Current Biology, 20(8), 750–756.

Newman-Norlund, R. D., van Schie, H. T., van Zuijlen, A. M. J., & Bekkering, H. (2007). The mirror neuron system is more active during complementary compared with imitative action. Nature Neuroscience, 10, 817–818.

Oberman, L.M., Hubbard, E.M., McCleery, J.P., Altschuler, E. L., Ramachandran, V. S., & Pineda, J. A. (2005). EEG evidence for mirror neuron dysfunction in autism spectrum disorders. Cognitive Brain Research, 24, 190–198.

Perkins, T. J., Bittar, R. G., McGillivray, J. A., Cox, I. I., & Stokes, M. A. (2015). Increased premotor cortex activation in high functioning autism during action observation. Journal of Clinical Neuroscience, 22, 664–669.
Perkins, T. J., Stokes, M., A., McGillivray, J., & Bittar, R. (2010). Mirror neuron dysfunction in autism spectrum disorders. Journal of Clinical Neuroscience, 17, 1239–1243.

Pfeiffer, U. J., Vogeley, K., & Schilbach, L. (2013). From gaze cueing to dual eye-tracking: Novel approaches to investigate the neural correlates of gaze in social interaction. Neuroscience and Biobehavioral Reviews, 37, 2516–2528.

Pineda, J. A., Carrasco, K., Datko, M., Pillen, S., & Schalles, M. (2014). Neurofeedback training produces normalization in behavioural and electrophysiological measures of high-functioning autism. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences,369(1644), 20130183.

Pokorny, J. J., Hatt, N. V., Colombi, C., Vivanti, G., Rogers, S. J., & Rivera, S. M. (2015). The action observation system when observing hand actions in autism and typical development. Autism Research, 8(3), 284–296.

Puzzo, I., Cooper, N. R., Cantarella, S., Fitzgerald, P. B., & Russo, R. (2013). The effect of rTMS over the inferior parietal lobule on EEG sensorimotor reactivity differs according to self-reported traits of autism in typically developing individuals. Brain Research, 1541, 33–41.

Ramachandran, V. S., & Oberman, L. M. (2006). Broken mirrors: A theory of autism. Scientific America, 295, 62–69.

Raymaekers, R., Wiersema, J.R., & Roeyers, H. (2009). EEG study of the mirror neuron system in children with high functioning autism. Brain Research, 1304, 113 – 121.

Rizzolatti, G., & Fabbri-Destro, M. (2010). Mirror neurons: From discovery to autism. Experimental Brain Research, 200(3–4), 223–237.
Rizzolatti, G., & Sinigaglia, C. (2010). The functional role of the parieto-frontal mirror circuit: Interpretations and misinterpretations. Nature Reviews Neuroscience, 11, 264–274.
Rizzolatti, G., & Craighero, L. (2004). The mirror-neuron system. Annual Review of Neuroscience, 27, 169–192.
Rizzolatti, G., Fogassi, L., & Gallese, V. (2006). Mirrors in the mind. Scientific American, 295(5), 54–61.

Robinson, E. B., Koenen, K. C., McCormick, M. C., Munir, K., Hallett, V., Happé, F., … Ronald, A. (2011). Evidence that autistic traits show the same etiology in the general population and at the quantitative extremes (5%, 2.5%, and 1%). Archives of General Psychiatry, 68(11), 1113–1121.

Ronald, A., & Hoekstra, R. A. (2011). Autism spectrum disorders and autistic traits: A decade of new twin studies. American Journal of Medical Genetics, 3, 255–274.

Ruysschaert, L., Warreyn, P., Wiersema, J. R., Oostra, A. & Roeyers, H. (2014). Exploring the role of neural mirroring in children with autism spectrum disorder. Autism Research, 7, 197–206.

Schilbach, L. (2014). On the relationship of online and offline social cognition. Frontiers in Human Neuroscience, 8, 278.
Schilbach, L. (2015). Eye to eye, face to face and brain to brain: Novel approaches to study the behavioral dynamics and neural mechanisms of social interactions. Current Opinion in Behavioral Sciences, 3, 130–135.
Schilbach, L., Eickhoff, S. B., Cieslik, E. C., Kuzmanovic, B., & Vogeley, K. (2012). Shall we do this together? Social gaze influences action control in a comparison group, but not in individuals with high-functioning autism. Autism, 16(2), 151–162.
Schilbach, L., Timmermans, B., Reddy, V., Costall, A., Bente, G., Schlicht, T., & Vogeley, K. (2013). Toward a second-person neuroscience. Behavioral and Brain Sciences, 36, 393–462.

Shaw, D. J., & Czekóová, K. (2013). Exploring the development of the mirror neuron system: Finding the right paradigm. Developmental Neuropsychology, 38(4), 256–271.

Simmons, D. R., Robertson, A. E., McKay, L. S., Toal, E.,

McAleer, P., & Pollick, F. E. (2009). Vision in autism spectrum disorders. Vision Research, 49, 2705–2739.

Sims, T. B., Neufeld, J., Johnstone, T., & Chakrabarti, B. (2014). Autistic traits modulate frontostriatal connectivity during processing of rewarding faces. Social Cognitive Affective Neuroscience, 9(12), 2010–2016.

Smith, I. M., & Bryson, S. E. (2007). Gesture imitation in autism: II. Symbolic gestures and pantomimed object use. Cognitive Neuropsychology,24, 679–700.

Southgate, V., & Hamilton, A. F. de C. (2008). Unbroken mirrors: Challenging a theory of autism. Trends in Cognitive Sciences, 12(6), 225–229.

Sowden, S., Koehne, S., Catmur, C., Dziobek, I., & Bird, G. (2015). Intact automatic imitation and typical spatial compatibility in autism spectrum disorder: Challenging the broken mirror theory. Autism Research, doi:10.1002/aur.1511

Spaulding, S. (2013). Mirror neurons and social cognition. Mind and Language, 28(2), 233–257.

Spunt, R. P., Falk, E. B., & Lieberman, M. D. (2010). Dissociable neural systems support retrieval of how and why action knowledge. Psychological Science, 21, 1593–1598.

Stanovich, K. E. (2012). How to think straight about psychology (10th ed.). Upper Saddle River NJ: Pearson Education.

Steinhorst, A., & Funke, J. (2014). Mirror neuron activity is no proof for action understanding. Frontiers in Human Neuroscience, 8, 333.

Toal, F., Daly, E. M., Page, L., Deeley, Q., Hallahan, B., Bloemen, O., … Murphy, D. G. M. (2010). Clinical and anatomical heterogeneity in autistic spectrum disorder: A structural MRI study. Psychological Medicine, 40(7), 1171–1181.

Virji-Babul, N., Rose, A., Moiseeva, N., & Makan, N. (2012). Neural correlates of action understanding in infants: Influence of motor experience. Brain and Behavior, 2(3), 237–242.

Vivanti, G., Nadig, A., Ozonoff, S., & Rogers, S. J. (2008). What do children with autism attend to during imitation tasks? Journal of Experimental Child Psychology, 101(3), 186–205.

Wang, X. J., & Krystal, J. H. (2014). Computational psychiatry. Neuron, 84, 638 – 654.

Wang, Y., & Quadflieg, S. (2015). In our own image? Emotional and neural processing differences when observing human-human vs human-robot interactions. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 10, 1515–1524.

Wicker, B., Keysers, C., Plailly, J., Royet, J. P., Gallese, V., & Rizzolatti, G. (2003). Both of us disgusted in my insula: The common neural basis of seeing and feeling disgust

***

Toisin kuin Alkkari antaa ymmärtää, Kiina siis EI ole kiinnostunut nykyisestä "Suami-tiäteestä":

https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomalainen-koulutusjarjestelma-kiinnostaa-kiinalaisia-nuoria-tampereen-tiedeleirilla-tutkitaan-muun-muassa-suolijarven-veden-happamuutta-201120081

Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa kiinalaisia nuoria – Tampereen tiedeleirillä tutkitaan muun muassa Suolijärven veden happamuutta

Tiedeleirille Tampereella osallistuu 66 koululaista Pekingistä.

Uutiset07.08. 06.31

Satumaari Ventelä, Aamulehti

Kiinalaisia 10–17-vuotiaita koululaisia osallistuu tiedeleirille Tampereella. Teemana on kestävä kehitys. Litang Tan sanoo hämmästyneensä miten puhdasta ilma on Suomessa.

–Järvivesi on niin puhdasta, kirkasta, sanoo kiinalainen Litang Tan Tampereen Suolijärvestä otetusta vesinäytteestä.

Pekingistä kotoisin oleva Tan osallistuu viikon kestävälle tiedeleirille Tampereella. Maanantaina osa 66 kiinalaisnuoren ja seitsemän opettajan ryhmästä opiskeli Tampereen teknillisen yliopiston tiloissa. Toinen osa ryhmästä oli majoituspaikassa Varalan urheiluopistossa, missä käsiteltiin suomalaista koulutusjärjestelmää.

Viikon aikana ryhmät vierailevat muun muassa Helvetinjärven kansallispuistossa. Tampereen ohella matkaan kuuluu vierailu Rovaniemellä.

Tiedeleirille osallistuvat ovat 10–17-vuotiaita. Tan sanoo maanantaina kuulleensa esityksen tuuli- ja aurinkovoimasta ja iltapäivällä haettiin Suolijärvestä vettä analysoitavaksi.

Tuulivoima kiinnostaa

Tampereen yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Sanni Valtonen vetää yhtä työryhmää. Valtonen kysyy mitä tarkoittaa englannin sana acid. Ryhmä on hiljaa. Valtonen pyytää käyttämään kännykän käännösohjelmaa ja yksi ryhmäläisistä kääntää sanan kiinaksi.

Pöydällä olevissa purkeissa olevista nesteistä mitataan happamuus. Yhdessä on ruokasoodaa, toisessa sitruunahappoa ja kolmannessa Suolijärven vettä. Lisäksi pohditaan, mikä tekee järvivedestä hapokkaita ja mitä seurauksia siitä on eläimistölle.

Tan sanoo olevansa kiinnostunut tuulivoimasta. Hän pitää mahdollisena, että opiskelisi joskus Suomessa.

Tan on juuri sitä, mitä tiedekurssin järjestäjät tavoittelevat, ulkomaalaisia opiskelijoita.

–Tiedekurssi on yksi tapa luoda pohjaa sille, että korkeakouluihin saadaan ulkomaalaisia opiskelijoita, sanoo TTY:n Lumate-keskuksen toiminnanjohtaja Susanna Petäjistö.

Kestävä kehitys teemana

Tavoitteena on järjestää vastaavia leirejä myös muina vuodenaikoina kuin kesällä. Jokainen leiri räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Tiedeleirin pääteema on kestävä kehitys. Tiedekurssilla on mahdollisimman vähän teoriaa.

Oppiminen tapahtuu itse tehden pienryhmissä.

–Suomalainen opetustapa kiinnostaa kiinalaisia. Tiimityöskentely on aivan eri tasolla kuin Kiinassa, sanoo Brudy Han Zhao. Hänen yrityksensä Beijing wow city educational techology company on tuonut kiinalaisryhmän Tampereelle. Zhaolla on toimisto myös Helsingissä koulutusyhteistyötä edistämässä.

Tampereella järjestelyistä vastaavat Takk, Tampereen kaupunki, Tampereen teknisen yliopiston Lumate-keskus, Ahlmanin ammattioppilaitos ja Varalan urheiluopisto. Zhao ei paljasta kuinka paljon tiedeleiri osanottajalle maksaa. Hän sanoo, että kiinalaisten opettajien matkakustannukset maksaa Pekingin kaupunki. Oppilaiden matkakustannukset ovat vanhempien kontolla.

–Kiinassa opiskelu ulkomailla on iso markkina. Vanhempien mielessä on usein Yhdysvallat, Britannia, Singapore, Australia tai jokin Euroopan maa, mutta Suomi on yhä kiinnostavampi. Tiedetään, että opetus Suomessa on korkeatasoista, Zhao sanoo. "