Ja se on ollut yhtä kuin "käynyt, elänyt", baltiksi *alusi.

Jo muinaiset suomalaiset tiesivät, kuten myös Jaakko Teppo, että

Täytyy aatella huomista!

Ja panna tulemaan juomista!

Suomen virallinen ansiokas Álgu-tietokanta kertoo seuraavaa:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=95560&hakusana=olut&sanue_id=93284

olut :itämerensuomi	?>	pohjoissaame	vuolâ	SSA 2 1995  s. 264-265
olut :itämerensuomi	>	pohjoissaame	oluk	SSA 2 1995  s. 265
olut	?<	germaaniset_kielet:		Junttila,S.2012 SUST 266
		kantagermaani	[aluþ]	(höpö...)
olut	?<	germaaniset kielet:		LÄGLOS 2 1996  s. 310
		kantagermaani	aluþ-
		muinaisenglanti	[ealu]
		muinaisnorja	[o̜l]
		kantaskandinaavi	[aluþ-]
		muinaisruotsi	[öl]
olut	?<	germaaniset kielet:		SSA 2 1995  s. 264-265
		kantagermaani	[aluþ]
		muinaisenglanti	[ealu]
		muinaisnorja	[o̜l]
olut	?<	balttilaiset kielet:		SSA 2 1995  s. 264-265
		liettua	[alùs]
		latvia	[alus]
olut	?<	balttilaiset kielet:		Junttila, S. 2012 SUST 266
		liettua	alus
		latvia	[alus]
olut	?<	balttilaiset kielet:		LÄGLOS 2 1996  s. 310
		liettua	[alùs]
		latvia	[alus]

 

olut	"Baltic < Germanic?"
	Junttila, S. 2012 SUST 266 s. 273

 

Viroksi olut on õl, vepsäksi olud, vatjaksi elud, liiviksi v(u)ol, part. vol´də. Viron pangermanistinen ”etymologimen”:

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=olut&F=M&C06=et

õlu : õlle : õlut '(linnastest) kääritades saadud alkohoolne jook' ○ lõunaeesti olu, kirderanniku olut

? ← alggermaani *aluþ-

norra øl 'õlu'

rootsi öl 'õlu'

vanainglise alu, ealu (omastav aloþ) 'õlu'

islandi öl 'õlu' ● liivi vȯ’l 'õlu' vadja õlud 'õlu'

soome olut 'õlu'

isuri olud 'õlu' Aunuse

karjala olut 'õlu'

vepsa olud 'õlu'

Germaani laen on häälikuliselt kaheldav.

1. Teisalt on peetud balti laenuks, ← tüvi, mille vasted on läti alus 'õlu', leedu alus 'õlu' ja preisi alu 'õlu'. Balti vasteid on peetud ka germaani päritolu laenudeks.

”Kantagermaani” voidaan tässä unohtaa, kuten tuo väärin rekonstruoitu ”kummitus-kieli” muutenkin: oikea kantagermaani on ollut suuresti erilaista. Ensin on rekonstru-oitava kantaindoeurooppa. Mikä hoituu baltoslaavilaisten, kelttiläisromaanisten ja indoiranilaisten kielten avulla. Tälläin ”öl” jää skandinaaviseksi sanaksi.

Tuollainen jakautuma viittaisi vasarakirveskieleen. Vasarakirveskielessä sana on voinut olla myös SU-laina, esimerkiksi samaa juurta kuin elo tai olo (viivytys). Liivin sanat eivät kuitenkaan käy yhteen: olut = vȯ’l, part. vȯ’ltə, elää = jellə, pr. jelāb. Liivin jel tarkoittaa myös oluen käymistä.

Otetaan vielä tuo elää-sanuekin käsittelyyn

eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=elama

elama: elada: elan 'eksisteerima, olemas olema = olla olemassa; asuma = asua; säilima = säilyä, püsima = pysyä' ◊ elejad, elev

● liivi je’llõ , je´lāb 'elada = elää; teha = tehdä, töötada = työskennellä'

[myös: käydä (olut), HM, olut ei kuitenkaan ole je´l, vaan vo´l, part. vo´ltə]

vadja elää 'elada; olla, asuda; läbi saada'

soome elää 'elada; asuda'

isuri ellää 'elada; hakkama saada; asuda'

Aunuse karjala eliä 'elada; olla, asuda'

lüüdi eľädä 'elada; asuda'

vepsa eľädä 'elada; olla'

saami eallit 'elada; jaksata, suuta, hakkama saada; käia'

mari ilaš 'elama; olema, asuma'

udmurdi uli̮ni̮ 'elama, olema'

komi ovni̮ 'elama, olema' ?

handi jiləp 'uus, värske (liha, kala, lumi)' ?

mansi jalt- 'paranema, kosutust saama'

ungari él 'elama' neenetsi jiľe- 'elama'

eenetsi ďiri-, ďire- 'elama'

nganassaani ńile- 'elama'

sölkupi ela- 'elama'

kamassi ďili, ďž́ili 'elav, elus'

Uurali tüvi. elev on kesksõna elav variant, mille eeskujuks on olnud ev-lõpulised omadussõnad, nt ülev, tugev, valev. Vt ka erev.

Samaa juurta olevassa olla-verbissä liivissä on vol-

olema : olla : olen 'eksisteerima; asuma, paiknema, viibima, elama, funktsioneerima, käituma' ◊ ollus

● liivi vȱlda 'olla'

vadja õlla 'olla'

soome olla 'olla'

isuri olla 'olla'

Aunuse karjala olla '(olemas) olla; asuda'

lüüdi olda 'olla'

vepsa ouda 'olla'

ersa uľems 'olema; saama kellekski, minema millekski'

mokša uľǝms 'olema; saama kellekski, minema millekski'

mari ulaš 'olema'

udmurdi vi̮li̮ni̮ 'saama kellekski, minema millekski'

komi ve̮vni̮ 'saama kellekski, minema millekski'

handi ol- 'olema, elama'

mansi ɔ̄l- 'olema'

ungari van 'olema' Soome-ugri tüvi.

Sama tüvi võib olla sõnas oma. Võimalikkuse väljendamiseks kasutatakse teist olemist tähistanud tüve, leema. Vt ka olend, oleskelu, oletama, olme, ometi, pole.

Yhteenveto: Olut näyttää olevan HELVETIN VANHA SUOMALAINEN SANA, JOKA TARKOITTAA „KÄYNYTTÄ“ („*olnutta“) juomaa. Vasarakirveeksi se on ALUS = „käynyt“ niin ikään!. Tämä vasarakirveen suomilaina on levinnyt sanan nykyisille le-vinneisyysalueille. Kantaverbi on jotakuinkin *alti, ala, alo, *alus tulee preteritivarta-losta pääattellä –us, nykylettusassa -usi : liett. buvo = oli, buvusi = ollut f., oltuaan; preussin bei = oli, būwūsi = ollut; latvian bija = oli, bijusi f. = ollut.

Fraenkelin liettuan etymologinen sanoo seuraavaa:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomen-sanat-fraenkelin-liettuan-etymologisessa-sanakirjassa

Lithuanian: alùs = olut

Etymology: 'Bier' = olut,

lett. alus = olut,
preuss. alu 'Met' = sima,
abg. (muinaisbulgaari) olú 'sicera, ein berauschendes Getränk' = väkijuoma,
aruss. (muinaisvenäjä), russ. (valkovenäjä) dial. olovina 'Treber = mäski, Hefe = hiiva, sakka, Absatz = sakka, kanta(vierre), Überrest von Brage, Bier = olut, oder Kwas = kalja',
slov. õl 'Bier', õlovina 'Bierhefe' = olutmäski.
Nach Būga, Stender-Petersen 131. 294 ff. aus dem Germanischen entlehnt
(*alu, cf. aisl. (muinaisislanti) ōl, ae. ealu(d) 'Bierfass. = olutastia, -tynnyri,
mhd. (muinaisyläsaksa) alschaf 'Trinkgefäss' = juontiastia).
Kiparsky 78ff. rechnet mit Urverwandtschaft der baltosl. und germ. Wörter.

Finn. dial, olu, weps. olus sind wohl Entlehnungen aus dem Baltischen.

Machek Slavia 8, 209ff. vergleicht mit den Wörtern noch
ā. álúdoimon pikròn Sophr. fr. 139 K. (nach Hesych),
lat. alūmen 'Alaun, bitteres Tonerdensalz' = aluna,
alūta 'Alaunleder' = aluna(parkittu)nahka.
Diese Wörter beruhen nach ihm auf einem Adj. *alu- 'bitter' = karvas, kitkerä;
vgl. lett. ālava, -e, -īca 'nicht trächtige, nicht milchende Kuh' = hieho,
russ. jalovica 'gelte Kuh' = maho lehmä, jalovyj, čech. jalový 'gelt, unfruchtbar' = hedelmätön,
žem. (žemaitti = alaliettua, liettuan ja kuurin sekoitus) olaus, Fem. olava 'ledig, unverheiratet' = (nuorehko) naimaton,
evtl. noch lett. jēls 'roh, ungar, unreif, wund, abgerieben' = raaka, epäkypsä, jälsi = vireä kasvava puuaines (mit Liter. sowie s.v. olaus).

(”Olut” saattaa tulla siis alunperin ”raakaa”,”karvasta”,”keittämätöntä”, kitkerää, vaaleanvihreää, orasta, itua, ja (esiin ym.) pistämistä takoittavasta sanasta ”*g'el-”, kts. gelti.)

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=ale

 ale (n.)
 

[HM: Preussi: ALU = hunajapaloviina, hunajaolut

http://www.prusistika.flf.vu.lt/paieska/paieska/1?id=57

alu „mete (Met = sima) - midus = hunaja, mesi, sima, hunajaviina“ E 392 nom.-acc. sg. neutr. Tos pačiõs kilmės, t.y. iš *alu (nom.-acc.sg.neutr.) yra ir lie. alùs = la. alus = olut.Buvo ir sl.*alu > s.(bažn.) rus.олъ „σίκερα (tam tikras svaiginantis gėrimas)“, оловина „alaus mielės = oluthiiva“, rus. ол „bet koks gėrimas su apyniais (išskyrus vyną) = humalapitoinen juoma; putros,alus, midus“, bulg. оловина, slovėn. ôlovina „alaus mielės“, ôl „alus“. Panašus ir germ. *aluþ > s.isl. ọl „alus; išgertuvės“, s. angl. ealu „alus“ ir kt. Būga teigė, kad lie.-la. *alu paskolintas iš pr. *alu, o pastarasis - iš gotų, taip pat ir sl. *alu (bei suom.olut „alus“) esąs iš germanų.

Tačiau yra ir kitokia nuomonė,pagal kurią 73 minėti baltų, slavų ir germanų žodžiai esą giminiški, plg. dar oset. æluton „tam tikros darybos alus“ (Abajev IES I 129t.). Ši nuomonė yra gal ir patikimesnė (bet ją pagrįsti irgi nelengva). Suponuojant žodžiui balt. *alu pirmykštę reikšmę „alus“ galima spėti,kad prūsuose balt.*alu „alus“ > „svai-ginamasis gėrimas (su apyniais)“= „alus bei midus“ (plg.rus.ол).Atsiradus žodžiui pr. piwis = "juotava", „alus“ (žr.), pr.*alu reikšmė turėjo susiaurėti, t.y. pr. *alu „alus bei midus“ > *alu „midus“; matyt dėl to išnyko ir pr. *midu „midus“ (→lie.midùs).

Hunajabrandy Žalgiris(in taistelu 15.7.1410) 75% Liettua, on mailman viinaksista paras; auttaa kaikkin vaivoihin, heti.

Jotvingista lytyvät seuraavat tänä liittyvät sanat:

http://www.suduva.com/virdainas/

aline tavern  = taverna, kapakka, ruokala
alīt to flood (Inf) = syöttää, ruokkia, juottaa
alu mead  = sima, hunajaviina
alutikinīkas brewer  = oluenpanija

Ralf-Peter Ritter toteaa seuraavaa teoksessaan:

Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnisehen

" Ostseefi.o für einen germanischen a-Vokalismus wird auch im Falle von fi.olut ‘Bier’ für möglich gehalten (vgl. HOFSTRA 1985, S. 29). Wenn ae .ealu(ð), an. ọl, lit. alus, oss. æluton mit lat. alūta ‘Alaunleder’, alūmen ‘Alaun = aluna’ und griech. (Hesych) (alud(o)imon) ‘bitter’ zusammenzustellen sind, ginge das a hier auf uridg. *a zurück. Wenn es also "zu derselben frühen Lehnwortschicht wie fi. mallas ‘Malz’ hören" könnte (HOFSTRA a.a.O.), müßte germ. a zum gleichen Zeitpunkt mit urost-seefi. *a wie mit *o wiedergegeben worden sein;man könnte dann - ad hoc - den fol- genden Lateral für die Wahl des gerundeten Vokals verantwortlich machen. Nun hat aber das Altenglische den auslautenden Dental des in Rede stehenden Wortes bis zum Einsetzen der schriftlichen Überlieferung bewahrt. Auch für das Altnordische ist die Bewahrung bis zur Wirkung des u-Umlautes denkbar,zumal in an. oldr (< *aluþ- ra-), das wie ol ‘Bier; Trunk, Biergelage’ bedeutet,der Dental noch vorhanden ist. Es kann nicht ausgeschlossen werden, daß das ostseefinnische Wort auf eine altnor- dische Form mit noch erhaltenem Dental und nicht synkopiertem u der Binnensilbe, aber bereits gerundetem Anlautsvokal zurückgeht.Der "ältere u-Umlaut,bei Schwund des u nach kurzer Silbe" wird von HEUSLER zwischen "700 und 850 datiert. Daß es gerade die Wikinger waren,die das "Brauereiwesen" der Ostseefinnen Vervollkomm-net haben, ist vom altnordischen Schrifttum her betrachtet sehr plausible 58.

58. W.P. SCHMID zufolge ist das ossetische Wort eine Entlehnung aus dem Germa-nischen (1986, 188), das ostseefinnische Wort hingegen eine baltische Entlehnung (189). "

Laitetaan tähän vielä venäjän etymologisenkin tiedot jatkoksi: Vasmer:

http://vasmer.info/оо/ол/

происхождение слова ол (= олуй) = olut = välijuoma paitsi viini (Novgorod, Pihkova, Tver)

«всякий хмельной напиток, кроме виноградного вина; брага = kilju, пиво = olut, мëд = (tässä) sima, hunajaviina, hunajaolut (bassiolut, preussin alu) »,

церк., олови́на «дрожжи (пивные) = oluthiiva, гуща = sakka», новгор., псковск., тверск. (Даль),

др.-русск., русск.-цслав. (ХII в.) олъ σίκερα = sikera, kirkollinen olutjuoma
болг. олови́на (Младенов 380), словен. ȏlovina «пивные дрожжи»,
ȏl, род. п. ȏlа , olȗ «пиво = olut». Балто-слав. основа на -u, ср. р.

Вероятнее всего, родственно лит. alùs «пиво», др.-прусск. аlu ср. р. «хмельной мед = väkijuoma», лтш. alus «пиво»,
др.-исл. ol ср. р. "пиво = olut, попойка = juomingit", англос. еаlu (прагерм. *aluÞ, др.-исл. olÞr "пиршество = pidot, kemut, juhlat",
лат. аlūmеn "квасцы = kalialumiinisuola, aluna", alūta "кожа, обработанная квасцами = alunaparkittu nahka", греч. ἀλύδοιμον ̇ πικρὸν παρὰ Σώφρονι (Гесихий);

см. Мейе,Baudouinowi dе Соurtеnау 1 и сл.; ВSL 26,134;И. Шмидт,Pluralb. 180; М. – Э. 1, 68; Траутман, ВSW 7; Махек, "Slavia", 8, 209 и сл. Далее с этими словами сближаются греч.ἀλέω "мелю=jauhaa",ἄλευρον "пшеничная мукa= vehnäjauho", лат. аliса "полба"; см. Мейе–Эрну 37 и сл. Нельзя доказать происхождение из герм., вопреки Стендер–Петерсену (294 и сл.), Хирту (РВВ 23, 336), Шпехту (195 и сл.); см. Гуйер, LF 54, 293; Кипарский 78 и сл.

Предполагают еще родство с яловый, ёлкий (см. Махек, там же; Френкель, ZfslPh 11, 37), что, однако, недостоверно ввиду аl- в греч. и лат [Сюда же относится осет. æluton "пиво особой варки", известное еще скифскому, ср. имя ᾽Αλούθ-αγος [alouth-agos] в Ольвии.

https://en.wikipedia.org/wiki/Olbia,_Ukraine

Osseetin sana æluton tarkoittaa aivan tietyllä, ”kalevalais-nardilaisella” tavalla, kie-hautettuun veteen tehdystä mäskistä hiivalla käytettyä olutta. Suomalaisten ja alaa-nien lisäksi ainakin iranilaiset skyytit käyttivät tätä tapaa ja siihen käytettiin myös aivan tiettyjä maustekasveja kuten humalaa ja katajaa. Entisessä Olbian (Olvija) kreikkalaisessa siirtokunnassa esiintyy nimi Alouth-agos (Oluttori?).

Осет. слово производят из др.-герм. alut "пиво"; см. Абаев, ОЯФ, I, стр. 60, 153; он же, Ист.-этимол. словарь, I, стр. 129–130; он же, сб. "Иранская филология", Л., 1964, стр. 8. - Т.]

Abajevin olettamus ”kantagermaanisesta lainasta sanasta **alut” on vähintäänkin turha, sillä tuollainen kantagermaanin sana edellyttäisi, että joko

a) myös kantaindoeuroopassa olisi samanalsinen sana, mikä pitäsi näkyä ainakin joissakin iranilaisissakin kielissä, tai että

b) se on laina ei-indo-eurooppalsiesta, esimerkiksi suomalaisesta tai turkkilaisesta kielestä.

Gootin tuollanen sana (jonka olettamiselle ”kantagermaanin” rekonstruktio ilmeisim- min perustuu) on 99%:n todennäköisyydella laina toisesta IE-kielestä: vasara-kirveskielestä, kuten kielen sanasto suurelta osin muutenkin.

ale (n.) Old English ealu "ale, beer," from Proto-Germanic *aluth- (cognates: Old Saxon alo, Old Norse öl), perhaps from PIE root meaning "bitter" (cognates: Latin alumen "alum"), or from PIE *alu-t "ale," from root *alu-, which has connotations of "sorcery, magic, possession, intoxication." The word was borrowed from Germanic into Lithuanian (alus) and Old Church Slavonic (olu).

Molemmat germaanioletukset ovat merkitykseltään kaukaa haettuja, ja äänteellisesti turhia. Nuo molemmat merkitykset tulevat paljon todennäköisemmin "oluesta" kuin päinvastoin, jos niillä yhtäänmikään yhteys todella on.

Suomalaiset pitivät käymistä elollisena prosessina ainakin sanastosta päätellen

"Kampasuomalaiset" ja vasarakirveskansa näyttävät olleen jyvällä siitäkin, että käy-minen oli elollinen prosessi,sanastosta päätellen,kuten tiesivät aivan varmastisenkin, että sienet kluten käävät on rihmastoa, "punosta" (pintis). Muutoin saman sanan käyttö ei olisi tullut kysymykseen.

Nykyaikaisessa tuo tieto on vasta vähän yli sata vuotta vanha, ja aiheutti tieteellisesn skandaalin, ja idean esittäjän savustamisen perustutykimuksen parista muihin tehtäviin (joissa menstyi myös hyvin):

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/fridtjof-nansen-lannen-pavlov

" >>(R. Douglas) Fields näyttää olevan huumorimiehiä, vaikka jutut ovat tietysti tosia,
>>mm. kertoessaan glia-solujen ensimmäisestä kuvaajan Theodore Schwannin
>>(1810 - 1884) lyhyestä mutta tehokkaasta urasta biologiassa.

>>Hän esitti kaiken elollisen materian koostuvan soluista.

>>Mutta sitten tuli tupen rapinat (hyvä kun ei kirveen...), kun hän meni esittämään
>>biologian ja kemiantutkimuksen keskeisen tärkeän rahoittajan ja hyödyntäjän
>>viiniteollisuuden (joka rahoitti mm. Louis Pasteurin kaikki tutkimukset)
>>rakkaimmasta tutkimuskohteesta ennen kuulumattoman "huussintausteorian",
>>että alkoholin muodostuminen ei olekaan "siisti" kemiallinen prosessi, vaan

>>"pienet elävät erityiset hiivasolut syövät sokeria ja muita hiilareita, ottavat niistä >>aineenvaihdunnassa energiansa, ja sitten pissaavat alkoholia ja piereskelevät

>>ilmoille hiilidioksidia..." Huh....

http://books.google.fi/books?id=2nmHpXPmV80C&pg=PA26&lpg=PA26&dq=%22Douglas+Fields+anuses%22&source=bl&ots=GuJOtVQcSf&sig=qQXj44E8VWK-0cHS74JZsE9tjKo&hl=fi#v=onepage&q&f=false

>Engels rinnasti Schwannin soluteorian merkitykseltään Darwinin evoluutioteoriaan
>ja energian säilymisen yleiseen teoriaan (myös mekaniikan ulkopuolellla).

Theodor Schwann iski hanskat tiskiin fiinipieruisen "tiedeyhteisön" hölmöyksien ta-kia, jossa päällimmäisenä Saksan biologiassa heilui silloin apulantaguru Justus Lie-big, ja Schwann ryhtyi sittemmin soveltamaan fysiologian ja mikrobiologian tietojaan kaivos-teollisuuden työturvallisuusteknologiaan, jossa hänen kehittämiään laitteita on ollut käytössä näihin päiviin saakka.

Kalevalaa on lainattu jo 1500 vuotta sitten muihin tarustoihin?
 

Donin ja Pohjois-Kaukaasian iranilaiset alaanit, nykyiset osseetit tunsivat yli 1500 vuotta sitten Kalevalan ja lainasivat muyös suomalsita sanstoa, mm. sanan olut:

Ralf-Peter Ritten, s. 1937, Berliini, k. 2011, m.p., kirjoittaa mainitussa väitöskirjassaan Vanhimmat germaaniset lainat itämerensuomessa:

" § 82. AБAEB macht auf folgende Parallele aufmerksam (346). Auf die Bedeutung des Bieres als Kultgetränk bei den frühen Ostseefinnen weist,daß in den Kalevala- gesangen eine Episode die Entstehung des Bieres betrifft. Auch im NARTENEPOS - und zwar nur in der ossetischen Fassung - ist dem nämlichen Ereignis eine geson- derte Erzählung gewidmet:"Wie das Bier erschien" (s.KAЛOEB 167). Die Uberein-stimmung daß sowohl die Narten als auch die Kaleviden mit der Erfindung des Bieres zusammengebracht werden, erörtert etwas ausfürlicher zu werden, da sie in FROMMs Kalevalakommentar nicht erwähnt wird. Die Parallele wird dadurch noch bemerkenswerter‚ daß in beiden Versionen ein Vogel eine Rolle spielt. Im KALEVA-LA singt Gimpel (Blutfink, fi. Punalintu "Rotwogel") bzw. eine Drossel (rastas) das Lob des Bieres (20, 407 ff.).

[HM: se on Kalevalassa PUNATULKKU, joka pesii katajapansaissa, joiden oksia käytetään myös oluen valmistuksessa, ainakin sahdin.]

FROMM erwähnt eine andre fassung vom Ursprung des Bieres,in der der Vogel das erstfalls gebraute Getränk benennt:"Bier dein richtiger Nahme! Sehr Böse‚ nicht süß, viel Hopfen dazugetan, reichlich Wasser zugegossen, mit Fichtenzubern eingefan-gen". (FROMM 1,967 15l;Anm.zu 407 ff.).Im NARTENEPOS pickt ein Vogel Hopfen, fliegt zu den Narten,pickt ein wenig Malz und wird flugunfähig.Man bringt ihn zur Hel-din Satana, die ihn auf Weizen setzt,nach dessen Genuß sich der Vogel erholt und davonfliegt. Nach dein von dem Vogel gewiesenen Verfahren braut Satana das erste Bier.

Sie "mahlt Malz", kocht es, seiht die Brühe und fügt einen kräftigen Sud von Hopfen hinzu. Die Brühe fängt an zu zischen und zu funkeln und bedeckt sich mit weißem Schaum (107 f.). Im KALEVALA füllt die "Herrscherin des Nordlands", nachdem sie von der Entstehung des Bieres erfahren hat,Wasser in einen großen Topf und beginnt aus Gerste und viel Hopfen Bier zu brauen. In dem Lämminkäinenlied und in den Biersprüchen ist es die Kalevalatar, die das Bier zubereitet (FROMM 1967, 151 zu 189).

Im Lichte der Parallele ist natürlich das Nebeneinander von oss. æluton und fi. olut auffällig.

[HM: Olut on siis osseetiksi (suomaisen korvaan) "ÄLYTÖN" Ei taida ihan olla sukulaiskieliä...

Pohjan Akka Louhi (Louhin) on kyllä usein arveltu germaaniksi, mikä ei ole aivan mahdotonta enää tuona aikana, mutta tuo sanasto ja ilmeisiimin myös teknologia on suomlaista.]

http://www.ossetien.ch/pdf/Kinder_der_Sonne.pdf

"„Kinder der Sonne - Die Narten.

Das große Epos des Kaukasus" hrsg. von André Sikojev

Dieses Buch stellt uralte Mythen vor, die im Kaukasus über Jahrtausende gesungen und weitererzählt wurden. An vielen Stellen wird man an altnordische oder griechis-che, an persische oder indische Sagen erinnert. Das kaukasische Epos, das auf sky-thische Götter und auf die Stämme der Alanen zurückgehen soll ist ein erstaunliches Zeugnis für indoeuropäische Verwandtschaften in der Sagenwelt. Und es ist das Vermächtnis des kleinen ossetischen Volkes, in dessen Gedächtnis es die Zeiten überdauert hat.

Von Hans Wagner
EM 04-05 • 29.04.2005

Der Nartenzyklus ist eine Sammlung von Sagen und Mythen, die an das tragische Geschehen keltischer, griechischer oder auch germanischer Mythologie erinnern - mit märchenartigen Einflüssen aus verschiedenen Epochen. Die Narten selbst waren ein mystisches Volk aus dem Kaukasus,

wahrscheinlich ein Teil der skythischen Kultur. (Vgl. EM 01-04 und  EM 02-04).

André Sikojev schreibt:„Aus den Bergen des Kaukasus,so wurde uns überliefert, zo- gen einst die unter dem Morgenstern geborenen mythischen Heldenzwillinge Achsar und Achsartag zum Ufer des Meeres, einer Blutspur folgend. Ungesühnte Schuld ließ sie sich, nach der glücklichen Hochzeit des Jüngeren, gegenseitig erschlagen." (Siehe weiter unten, „Urismag, Sohn einer Nymphe..."). Mit diesen ganz im Epenstil gewählten Worten leitet André Sikojev seinen Versuch einer Deutung der Nartensa-ga ein. Der 1961 in Moskau als Sohn eines Osseten und einer Deutschen geborene Autor, Geistlicher der Russischen Orthodoxen Kirche, hat das Narten-Epos erstmals aus einer russischen Fassung,die es seit 1948 neben einer ossetischen gab,ins Deutsche übertragen. …

http://www.iranicaonline.org/articles/alans-an-ancient-iranian-tribe-of-the-northern-scythian-saka-sarmatian-massagete-group-known-to-classical-writers-from ].


Die Herleitung von olut aus einer iranischen Schicht läßt sich allerdings nur mit der adhoc-Annahme eines Einflusses des folgenden Laterals oder Labialvokals auf das a bewerkstelligen (vgl. § 40). Es kommt hinzu, daß die lautlichen Verhältnisse für germanische Herkunft des ossetischen Wortes sprechen. Im Falle eines ossetischen Erbwortes wäre -d- statt -t- zu erwarten (SCHMID 1986,188; für germanischen Ursprung plädierte bereits AБAEB - 1949) 92.

Vor diesem Hintergrund erhält die genannte mythologische Parallele einen anderen Stellenwert. Der Ursprung des alanischen und finnischen Motives der Entstehung des Bieres wäre dann im Germanischen zu suchen.

Ein weiterer identischer Terminus aus dem Bereich der Bierherstellung ist fi.humala 'Hopfen', das übereinstimmend als gerrnanisches Lehnwort angesehen wird (SKES, HOFSTRA 1985,310). Oss.iron. xuymællæg (xumallag) käme prinzipiell als Etymon für humala in Frage (oss.-ag ist Formans). Ae. hymele setzt ein *humilōn- voraus (vgl. ae. cymen < lat.cuminum),für das ein finnisches *humila zu erwarten wäre (vgl. fi. verkilö" 'Öse, Aufhänger' < germ. *wergilō-). Auch ein *humla hätte am ehesten ein *humila ergeben, vgl. fi. hamina 'Hafen' - schwed. hamn.

[HM: Verkilö on laina latviasta, verkls = verkilö = pujotus-, riputuslenkki, verbi verti > verklis, lt. verklys, kuten arti > arklys, irti > irklys (lt) jne.

92. Möglicherweise ist eine oss. Form mit -d- in den georg. Wortformen aludi und ludi sowie in dem georg. PN aluda repräsentiert (s. ANDRONIKAŠVILI 140).
 
Die Übereinstimmung zwischen Iranisch und Germanisch betrifft auch die Personen-namengebung; zu Alu- im Germanischen s.BIRKHAN 1970, 337; zu dem in Inschrif-ten der nördlichen Schwarzmeerküste vorkommenden Namen Aλоυξαγоς (AБAEB). Für iranische Entlehnungen im Ostseefinnischen gibt es freilich sonst keine Evidenz. Die auf den arischen Bereich weisenden Lehnwörter reflektieren gewöhnlich den durch das Urindogermanische vorauszusetzenden Vokalismus, z.B. fi. porsas 'Fer-kel' (uridg. *porkos, vgl. lat. porcus‚ av. parasa-; SCHMID spricht indessen von ei-nem "Wandel a > o in einer Gruppe baltischer und iranischer Lehnwörter" - o.c. 189). Eine Ausnahme wäre fi. vasa, vasikka 'Kalb' (mordw. vaz) zu oss. dig. uæs, dessen beweiskräftige Kognaten e-Vokalismus sichern (das Wort gehört zu uridg. *uetos- 'Jahr', IEW).

Es wäre natürlich auch möglich, daß das Motiv der Bierentstehung über die russis-chen Bylinen nach Finnland gelangt ist, es scheint jedoch im Ostslavischen nicht belegbar zu sein.
 

***

Keskustelua: