lauantai, 19. helmikuu 2022

Sauli Niinistön "ihmisvelvollisuus"-aloite on salakavalaa natsikusetusta

"(PERUS)IHMISVELVOLLISUUS" tarkoittasi käytännössä " "HINTAA", joka "MAKSETTAISIIN" nykyaikaisessa lainsäädännössä aksiomaattisesti kullekin ihmisyksilölle kuuluvasta PERUSIHMISARVOSTA (/ oikeudesta) - JOLLOIN SE EI TODELLISUUDESSA ENÄÄ OLISIKAAN PERUSIHMISARVO VAAN MOLEMPIEN HERROJEN IHAILEMAN JUSSI HALLA-AHON "(NATSI-)TEORIAN" MUKAINEN MITATTAVISSA OLEVA VÄLINEELLINEN "IHMIS("HYÖTY")ARVO"!

Sauli-Niinist%C3%B6-ja-amerikkalaisen-ma

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/halla-ahon-hyokkays-ihmisarvoaksioomaa-vastaan-osoittaa-etta-han-ei-ymmarra-tieteen-menetelmia

 

perjantai, 30. syyskuu 2011

Halla-ahon hyökkäys ihmisarvoaksioomaa vastaan osoittaa, että hän ei ymmärrä tieteen menetelmiä

FT Jussi Halla-ahon (pers) blogihyökkäys kaikille yhtenäisen perusihmisarvon kä-sitettä vastaan mm. oikeustieteen perusteita koskien on herättänyt huomiota ympäri Eurooppaa hänen kansanedustajaksi valintansa jälkeen.

Kummallista on että Halla-aho ei tohtorismieheksi näytä tietävän tieteellisestä meto-dologiasta mitään - ei I:tä S:än leuan alta, vaikka kirkkoslaavin tutkija taatusti osaa venäjääkin, jolla parhaat lähteet tuostakin aiheesta on kirjoitettu:

http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

Halla-aho: " Ihmisarvosta

Aksioomalla tarkoitetaan väitettä, jonka totuudellisuus on niin ilmeinen, ettei sitä tar-vitse erikseen perustella. Lienee aksiomaattista (pun intended), että myönnettäessä väitteille aksiooman statusta pitäisi olla erityisen varovainen. Väitteen pitäisi mielel-lään olla sellainen, että sen voidaan todeta olevan ja olleen totta kaikkialla ja aina.

Yksi nykyajan aksioomista on,että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo,ja että tuo ihmisarvo on kaikilla ihmisillä samansuuruinen.Pahinkin rasisti ja antiegalitaristi yrittää yleensä mahduttaa ihmisarvoaksiooman omaan teoreettiseen kuvioonsa. Aksiooman kieltäminen on kerta kaikkiaan epäkorrektia.

Jos väitetään, että kaikki ovat samanarvoisia, väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata. "

 

HM: Ei väitetä. Aksioomaa määritelmällisesti ei testata suoraan, vaan tieteessä sen teorian kokonaisuutta testattaessa, jota muodostettaessa aksioomaa on käytetty. Teoriasta voidaan sitten ennustaa kaikenlaisia muitakin testattavia lauseita, joiden välityksellä koko teoria,ja siinä ohessa myös aksiooma voidaan todistaa empiiri-sesti yleensä suhteellisiksi totuuksiksi.Esimerkiksi erityisessä suhteellisuusteoriassa on aksiooma, että on voimassa partikkelien Lobačevskin nopeusavaruus. Siitä sitten seuraa mm. kaava E = mc^2, jota testataan.

"
Axiom

in a given theory, a proposition that is not proved in the deductive construction of the theory but is accepted as a basic starting point in proving the theory’s other propositions. Usually the propositions of the theory under examination chosen as axioms are known to be true or can be considered true within the framework of this theory.

 

HA: " Ellei sitä voida mitata, ei voida todentaa, miten paljon kullakin yksilöllä on sitä."

HM: Kaikkilla ihmiseksi luokitettluilla on täysi ihmisarvo YK:n hyväksyttävissä olevassa lainsäädännössä.

HA: " Mikään ulkoa (taivaasta) tuleva ominaisuus ihmisarvo ei voi olla, tai ainakaan sitä ei voida sellaiseksi osoittaa, koska sitä ei ole kirjoitettu tähtiin, vesiin eikä kallioihin. "

HM: Ei ole kukaan väittänytkään.

HA: " Itse asiassa mikään ei viittaa siihen, että ihmisten yhtäläinen arvokkuus (tai yli-päänsä arvokkuus) olisi mitään muuta kuin ajallemme tyypillinen konventio ja julistus, "

HM: " Se on ajallemme tyypillinen konventio, joka oli rajoiteusti voimassa feodaali-sessa yhteiskunnassa, esimerkiksi pelkästään rikoslaissa (ja vain erittäin harvoissa tapauksissa sielläkään).

HA: "samanlainen kuin menneiden aikojen aksioomat:"aurinko kiertää maata", "paavi on erehtymätön", "

HM: " Nämä ovat esimerkkejä epätosiksi osoittautuneista perutettomista aksioomista.

HA: " "naisella ei ole sielua", "

Ei ole miehelläkään kuolematonta sielua...

HA: " "itsetyydytys aiheuttaa likinäköisyyttä".Jälkimmäisiin on aikanaan uskottu aivan yhtä sokeasti kuin nykyään samanarvoisuuteen. Niiden tueksi on ollut yhtä vähän mitattavaa evidenssiä kuin on samanarvoisuuden tueksi.

Koska niitä ei ole voitu perustella, ne on julistettu aksioomiksi, joita ei tarvitse perustella. "

HM: Niitä perustellaan esimerkiksi niistä seuraavalla odotetulla, ja niiden rikkomista seuraavalla odotetun vastaisella kehityksellä.

HA: " Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. "

HM: Sellaisenaan mittaaminen ei ole ainoata todentamista.

Aksiomaattis-deduktiivinen tieteellinen metodi on nykyaikaineen tieteellinen metodi. Pelkkä mittaaminen sellaisenaan ei sitä ole.

Halla-aho on oikeassa siinä, että yhtäläinen ihmisarvo on juuri aksiooma.

Mutta hänellä ei siis ole haisuakaan, mikä aksiooma tarkoittaa!

Aksiooma otetaan erääksi lähtökohdaksi esimerkiksi teorian- ja lainmuodostuksessa sekä moraalissa,ja siitä päätellään yhdessä empiirisen tiedon kanssa johtopäätöksiä ja seurannaisvaikutuksia, joita sitten varsinaisesti testataan arvioidaan.

Niin tieteellinen, juridinen kuin normatiivinenkin tietomme on väärällään kaikenlaisia aksioomia, joista ei päästä millään eroon, eikä sellaiselle ole varsinaisesti mitään tarvettakaan,sillä ne ovat testattavaa EMPIIRISTÄ TIETOA, joita testataan, kuten sanottu, VAIKUTUSTENSA VÄLITYKSELLÄ.

Samanlaisia aksioomia ovat ainakin todistumistavaltaan perustavimmat fysiikankin lait, vaikkapa valonnopeuden vakioisuus kaikkien havaitsijoiden suhteen, joka on tällä hetkellä maailman tarkin fysikaalinen fakta, puhutaan jopa 17 numerosta, kun kvanttimekaniikassa päästään 12:en, ja Newtonin mekaniikassa luokkaa 6 - 7:än.

... "

 

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008584370.html

Screenshot_2022-02-19%20HS-haastattelu%2

Emeritusprofessori Eero Paloheimo kertoo presidentin pyynnöstä ajatuksiaan ihmisvelvollisuuksista.

Presidentin sparraaja

Presidentti Niinistö on kertonut saaneensa Eero Paloheimolta ”rohkaisua” huippukokousaloitteensa ihmisvelvollisuudet-teemaan. Nyt emeritus­professori vaatii maailmalle ”viisasten nyrkkiä” ja varoittaa ”demokratian eettisistä sudenkuopista”.

11.2. 2:00

Puhelin soi, ja emeritusprofessori Eero Paloheimo (s. 1936) esittäytyy.

”Presidentti Sauli Niinistö soitti ja toivoi – ja on aikaisemminkin toivonut – että avaisin esittämääni ihmisvelvollisuuden käsitettä, kun hänellä on muita kiireitä.”

Tämäpä kiinnostavaa! Presidentti on kertonut kiistellyn intellektuellin vaikutuksesta Helsinki 2025 -huippukokousaloitteeseen, jota ulkomaiset asiantuntijat pohtivat HS:n haastattelussa viime viikolla.

Aloite on hieman muuttunut. Presidentin HS:lle lähettämässä Vieraskynä-kirjoituk-sessa maaliskuussa 2021 painottuivat arktinen ulottuvuus ja Helsingin hengen palautus 50 vuotta vuoden 1975 Etyk-huippukokouksen jälkeen.

Niinistö toisti huippukokousaloitteensa Foreign Policyn julkaisemassa kirjoituksessa 8. heinäkuuta 2021. Siinä arktisuutta ei mainittu, mutta esille nostettiin ”ihmisvelvollisuudet”.

Muutoksen taustavaikuttaja oli Eero Paloheimo.

Screenshot_2022-02-20%20HS-haastattelu%2

Eero Paloheimo Tuusulanjärven rannalla olevassa kodissaan.

Paloheimo avaa kotinsa oven Tuusulanjärven rannalla, ja käymme asiaan. Miten yhteys Niinistöön syntyi?

”Olimme eduskunnassa samaan aikaan. Omat kauteni olivat 1987–1995, ja silloin tunsimme aika hyvin.”

Yhteys tiivistyi, kun Niinistö oli katsellut Alfatv-kanavalta Paloheimon suunnittelemaa sarjaa Maailmaa pelastamassa.

”Keskustelimme Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan kanssa ihmisvelvollisuus-ajatuksestani. Presidentti soitti jakson nähtyään, ja aloimme viestittelyn.”

Niinistö totesi sittemmin Iltalehdelle, että ”jo antiikin ajoilta löytyy pohdintaa ihmisvel-vollisuuksista”, ja termiä on usein käytetty velvollisuuksista toisia ihmisiä kohtaan. Niinistölle ihmisvelvollisuuksiin kuuluvat kuitenkin myös ilmastonmuutoksen torjunta, kyky vastata pandemioihin sekä sodan ja rauhan kysymykset ja ihmisoikeuksien ylläpito.

Tähän hän sanoi saaneensa ”rohkaisua” Paloheimolta. Ja nyt hän pyysi juuri Paloheimoa avaamaan ihmisvelvollisuusajattelua.

Kuunnellaan.

”Ihmislaji on lisääntynyt maapallolla nyt niin paljon, että se hyvin diktatorisesti pystyy ohjaamaan koko maapallon tulevaisuutta”, Paloheimo aloittaa.

”Ihmislajin pitäisi ymmärtää velvollisuutensa. Aiemmin sanottiin, että aateluus velvoittaa. Nykyisin pitää sanoa, että ihmisyys velvoittaa.”

Ihmisvelvollisuus tarkoittaa Paloheimon ajattelussa sitä, että ihmislajin tulee pitää huolta paitsi itsestään myös koko eliökunnasta, ilmakehästä, valtameristä ja maaperästä.

”Ihmisvelvollisuudet yläkäsitteenä, joka sisältää ihmisoikeudet, on puolestaan Niinistön ajatus, jonka olen hyväksynyt heti.”

HS:n haastattelemista professoreista kiinalainen Xuewu Gu arvioi, että eri maat kä-sittävät ihmisvelvollisuudet eri tavoin. Tästä voi syntyä ”suuri ristiriita”. Hän ehdottaa huippukokouksen teemaksi maailmanrauhaa.

”Olen samaa mieltä siitä, että sotiin ei ole varaa. Se on yksi edellytys ihmisvelvollisuuksien hoitamiselle”, Paloheimo sanoo.

Professori Robert van Voren pelkää, että autoritääriset johtajat ryhtyvät korostamaan velvollisuuksia ihmisoikeuksien kustannuksella.

”Kun ihmisoikeudet käsitetään yksilön oikeuksiksi esimerkiksi diktaattorien mielival-taa vastaan ja ihmisvelvollisuudet koko ihmislajimme velvollisuuksiksi, uskon että nämä professorit ovat samaa mieltä”, Paloheimo selventää.

Paloheimon mainitsemia osatekijöitä, kuten huolehtiminen ilmastonmuutoksesta sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta, sisältyy vaikkapa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja hallitusohjelmaan.

Mihin erillistä ihmisvelvollisuudet-termiä tarvitaan?

”Se on kokoava sana, ja toivoisin, että se hyväksytään itsestäänselvyytenä kuten ihmisoikeudet on hyväksytty melkein kaikkialla.”

HM: NYKYAIKAISEN LAIN YTIMESSÄ OLEVAA PERUSIHMISARVO-ASIOO-MAA EI MISÄÄN TAPAUKSESSA VOIDA EIKÄ PIDÄ "KORVATA" MILLÄÄN IHMISVELVOLLISUUS-AKSOMALLA, EIKÄ SIELLÄ VOI OLLA KAHTA ERI KILPAILEVAA AKSIOOMAA.

Screenshot_2022-02-20%20HS-haastattelu%2

Vihreiden kansanedustajat Eero Paloheimo ja Pekka Haavisto joulukuussa 1990 eduskunnassa. 20 vuotta myöhemmin Paloheimo erosi vihreistä vastalauseena ”ylimitoitetulle maahanmuutolle”.

Paloheimo oli suunnittelija ja toinen omistaja perustamassaan insinööritoimistossa vuosina 1965–1994. Hän hoiti Teknillisen korkeakoulun puurakentamisen professuuria vuosina 1995–2000.

Vihreissä hän vaikutti jo varhain mutta oli vuonna 1988 perustamassa erillistä Vihreät rp -puoluetta. Sitä kutsuttiin ”linkolalaiseksi”.

”Pena [Pentti Linkola] on yksi merkittävimpiä koskaan eläneitä suomalaisia. Mutta minä en tuomitse tekniikkaa enkä kannata väkivaltaa kuten hän.”

Paloheimo erosi vihreistä lopulta vuonna 2010. Syyksi hän ilmoitti, että puolue tuki ”ylimitoitettua maahanmuuttoa”, joka ”samankaltaistaa maailman monikulttuurista mosaiikkia” ja aiheuttaa ”tasapaksun monokulttuurin”.

Tästä riemastui osa perussuomalaisista.

”Perussuomalaiset suhtautuvat minuun ystävällisesti. Pidän Jussi Halla-ahoa erittäin fiksuna miehenä. Arvostin esimerkiksi sitä, että hän vain lähti pois puheenjohtajan paikalta. Ei Sauli Niinistökään lähtenyt joka paikkaan, joka oli auki hänelle.”

Mutta onhan heissä eroja. Perussuomalaiset vastustavat humanitaarista maahan-muuttoa ja pakolaiskiintiötä. Niinistö arvioi uudenvuodenpuheessa vuonna 2019, että jos EU onnistuu muuttoliikkeen hallinnassa, ”monet maat, varmasti myös Suomi, olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää”.

Niinistö sanoi myös, että ”tarvitsemme maahanmuuttajia”. Eikö jo huoltosuhteemme kaipaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat esittäneet?

”Valikoiva maahanmuutto on normaalia ja hyväksyttävää samoin kuin ihmisten, joilla on välitön hätä, auttaminen on inhimillisesti hyväksyttävää. Se, että otetaan porukkaa sokeasti sisään ilman, että on selkeää seulaa heidän motiiveistaan, on typerää.”

Vaikutteita virtaa myös Niinistöltä Paloheimolle.Presidentti ehdotti pandemian alussa ”koronanyrkkiä” eli kriisiryhmää, joka ”kerää julkisen ja yksityisen osaamisen ja esittää sitten maan hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä”.

Paloheimo puolestaan esitti Kanava-lehdessä 8/21 Demokratioiden eettiset suden-kuopat -artikkelissaan koko maailmaa edustavaa ”viisaitten nyrkkiä”. Se ”kertoisi ujostelematta todellisen tilanteen sekä keinot ja aikataulut itse sairauden parantamiseen”.

”Viittasin Niinistön koronanyrkki-sanaan”, hän myöntää.

Mutta Paloheimo oli kiistanalaisempi. Hän kirjoitti myös, että ”demokratiasta tulee isoissa asioissa luopua”.

”Ne isot asiat ovat maapallon väkiluku ja maapallon kaikkein perustavin maankäyttö, millä tarkoitan erityisesti luonnonsuojelualueita. Kaikkeen muuhun demokratia voi hyvin olla voimassa, siinä ei suurta vahinkoa pääse syntymään.”

Paloheimon ”viisasten nyrkki” voisi muistuttaa Platonin ajattelua, jossa filosofit johtavat kansaa.

Yksi virke Kanava-artikkelissa tehnee viisasten nyrkistä kuitenkin demokratian kans-sa yhteensopivan: viisaitten nyrkin ”valta olisi vain arvovaltaa” aivan kuin Niinistön koronanyrkki olisi vain ”ehdottanut” toimenpiteitä.

Viisasten nyrkki voitaisiin hyväksyä demokraattisella päätöksenteolla?

”Totta kai. Se voisi olla porrastetulla välillisillä vaaleilla valittava maailmanlaajuinen kokonaisuus tai YK:n esitys. Kyllä YK pystyisi pistämään kokoon tällaisen epävirallisen porukan.”

Väkiluvun kasvu on Paloheimon mukaan ”varsinainen tauti” ja esimerkiksi pandemia ja ilmastonmuutos sen oireita.

Demokratioissa väkiluvun kasvuun on reagoitu Paloheimon mielestä liian hitaasti.

”Sen sijaan Kiinan yhden lapsen politiikka on merkittävin ympäristöteko, mitä maailmassa on tehty.”

Nykyennusteilla väkiluku kasvaa noin kahdeksasta miljardista jopa 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä ja alkaa sitten vähentyä.

”Mutta jos se lasku tapahtuu inhimillisellä kahden lapsen politiikalla, kestävälle tasol-le planeetan kantokyvyn suhteen päästään vasta vuosisatojen kuluttua”, Paloheimo laskee.

On lohdullisempiakin laskelmia. Silti ekologinen jalanjälkemme on jo nyt Maailman luonnonsäätiön laskelmissa selvästi yli maapallon kantokyvyn.

”Väestömäärän painottamisessa minä jankutan enemmän kuin presidentti”, Paloheimo myöntää.

Se ei estä Paloheimoa tukemasta huippukokousaloitetta, jonka ihmisvelvollisuudet-teemaan hän vaikutti.

”Meidän pitää antaa kaikki tuki Niinistön ajatukselle siitä, että Suomessa järjestetään huippukokous, jossa puhuttaisiin koko maailman tulevaisuudesta. Se on äärimmäisen kunnioitettava ajatus.”

Lue lisää: Onko Niinistön aloite ”resepti tuhoon” vai ”askel eteen­päin” – HS kysyi ul-ko­maisilta asian­tuntijoilta, mitä presidentin huippu­kokous­suunnitelmasta maailmalla ajatellaan

Lue lisää: Presidentti Niinistö maalailee yhdysvaltalaislehdessä kuvaa huippu­ko-kouksesta Helsingissä vuonna 2025 – presidentti haluaa elvyttää ”Helsingin hengen”

Lue lisää: Presidentti Niinistö käy kulisseissa keskusteluja, jotka määrittävät hänen perintönsä – ja voivat nostaa Suomen historian valokeilaan

Lue lisää: Väestöräjähdys peruttu? Väestön­kasvun loppu on näköpiirissä myös niillä maailman alueilla, jotka on totuttu yhdistämään suurperheisiin

Lue lisää: Arktista viileyttä ja Helsingin henkeä (Sauli Niinistön Vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomissa 28. maaliskuuta 2021)

***

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008596038.html

Emeritus­professori Eero Paloheimo on risti­riitainen sparraaja

Presidentti Niinistön huippukokousaloitteessa ei ole mitään demokratian vastaista, mutta emeritusprofessori Eero Paloheimon retoriikassa on, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Vesa Sirén.

11.2. 2:00 | Päivitetty 11.2. 6:34
 
Screenshot_2022-02-20%20Kommentti%20Emer
 

Kun presidentti Sauli Niinistö kertoi saaneensa ”ihmisvelvollisuuksien” huippuko-kousaloitteeseen vuodelle 2025 ”rohkaisua” emeritusprofessori Eero Paloheimolta, asia oli tietysti nyt julkaistun haastattelun arvoinen.

Lue lisää:Kiistelty Eero Paloheimo vaikutti Sauli Niinistön huippu­kokous­aloitteeseen – nyt emeritus­professori kertoo ihmis­velvollisuuksista ja väittää, että ”demokratiasta olisi isoissa asioissa luovuttava”

On kuitenkin aikamoinen matka siihen,että ihmisvelvollisuuksia käsiteltäisiin huippu- kokouksessa juuri Paloheimon ja Niinistön tavoin eikä esimerkiksi kuten vuonna 1997. Silloin Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt johti arvovaltaista ryhmää, joka antoi YK:lle luonnoksen varsin ihmiskeskeiselle ”ihmisvelvollisuuksien univer-saalille julistukselle”. Se edelsi ”Valencian julistusta” ihmisvelvoitteista ja -velvollisuuksista, joka laadittiin Unescon kanssa.

Paloheimon ja Niinistön ajattelu ihmisvelvollisuuksista laajempana kattokäsittee-nä, jonka alle kuuluvat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, luontokadon estäminen sekä ihmisoikeuksien ylläpito, on kiinnostavaa.

Ajattelulla on arvostetut edeltäjänsä maailmanhistoriassa ja tutut versionsa populaa-rikulttuurissa. Hämähäkkimies-elokuvissakin mottona on, että ”suuresta voimasta seuraa suuri vastuu”.

Paloheimon laajasta tuotannosta löytyy tietysti myös ristiriitaisuuksia ja jopa kuohut-tavia arveluttavuuksia, kuten Kanava-lehden tuoreehko töksäisy, jonka mukaan ”demokratiasta tulee isoissa asioissa luopua”.

Provokaatiohan tuo, ja HS:n haastattelussa käy sentään ilmi, että Paloheimon toivo-malla maailmanlaajuisella ”viisasten nyrkillä” olisi ”vain arvovaltaa” ja se voitaisiin valita demokraattisesti.

Niinistön aloitteessa ei ole mitään epädemokraattista, mutta Paloheimon retoriikassa ajoittain on. Hän on ristiriitainen sparraaja ja epäilemättä myös sen vuoksi kiinnostava.

Mutta ei ongelmaton. "

 

HM: Niinistön aloitteessa on pilkulleen samat ongelmat, mahdottomuudet kuin Paloheimonkin.

 

***

Mihin tarvitsemme ”ihmisvelvollisuuksia”?

 

picture-8027-959a114d8c3338b49ab4dc82d12

Mikko Wennberg 12.2.2022 10:35

Perjantain Helsingin Sanomissa oli emeritusprofessori Eero Paloheimon haastattelu. Haastattelussa Paloheimo taustoittaa Tasavallan presidentti Sauli Niinistön huippukokousaloitteessa esiin nostamaa ajatusta ”ihmisvelvollisuuksista”. Niinistö on kertonut saaneensa ajatukselleen innoitusta Eero Paloheimolta.

Niinistön mukaan meidän tulisi ihmisoikeuksien sijaan tai ohella puhua ihmisvelvollisuuksista. Niinistö ajattelee, että ihmisvelvollisuudet ovat yläkäsite, joka sisältää ihmisoikeudet. "

HM: Velvollisuuksista johdannaiset oikeudet eivät ole perusoikeuksia.

MW: " Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kaikille maailman ihmisille samanlaisina kuuluvia oikeuksia.

Ihmisoikeudet kuluvat ihmisille heidän ihmisyytensä nojalla.

Toiseksi ihmisoikeudet ovat nimenomaan ovat oikeudellinen (juridinen) käsite: ne ovat osa kansainvälistä oikeutta.  

Ihmisvelvollisuuksilla voidaan olettaa siis tarkoitettavan vastaavia velvollisuuksia (/jotka voisivat saavuttaa samanlaisen aseman).

Mutta miksi puhumme nimenomaan ihmisoikeuksista emmekä ihmisvelvollisuuksista kuten Niinistö ehdottaa?

Kyse ei ole historiallisesta sattumasta. Perustelut ovat länsimaisten liberaalien demokratioiden kovinta ydintä ja kaikkein keskeisintä osaa valistuksesta alkanutta yhteiskuntafilosofista ajattelua.  

Kun haastamme oikeuskeskeistä ajattelua, kyseenalaistamme siis samalla nykyisen yhteiskuntamme kaikkein perustavampia rakenteellisia lähtökohtia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö niitä voisi, ja kenties pitäisikin ravistella, mutta mistään pienestä semanttisesta asiasta Niinistön ehdotuksessa ei ole kyse.

Kun laajennamme katsetta länsimaiden ulkopuolelle, ei velvollisuuskeskeinen yhteiskunnallinen ajattelu ole lainkaan uutta tai vierasta.  Esimerkiksi monissa afrikkalaisissa ja aasialaisissa kulttuureissa yksilöiden oikeuksien sijaan keskiössä ovat olleet velvollisuudet yhteisöä kohtaan. Rajalinja ei tietenkään ole luonteeltaan ensisijaisesti maantieteellinen vaan periaatteellinen.  Yksilönvapauksia korostavissa individualistisissa kulttuureissa keskiössä ovat oikeudet, kun taas kollektivistisissa, yhteisön ensisijaisuutta yksilöön nähden korostavissa kulttuureissa keskiössä ovat velvollisuudet.

Nykyisen ihmisoikeuskäsitteen juuret ovat valistuksen ajan yhteiskuntafilosofiassa, yhteiskuntasopimusteoreetikkojen, kuten Thomas Hobbes, ja utilitaristien, kuten J.S. Mill, kirjoituksissa. Oikeudet suojaavat ensisijaisesti kunkin yksilön yksityistä aluetta suhteessa valtioon ja oikeuksien tehtävänä on yksilönvapauden ja ihmisarvon suojaaminen. Velvollisuudet taas syntyvät oikeuksien kautta. Siitä, että yksilöllä on jokin oikeus seuraa muiden velvollisuudet.

Oikeuden käsitteellä on siten näissä teorioissa käsitteellinen ensisijaisuus velvollisuuteen nähden: velvollisuudet määritellään suhteessa oikeuksiin. Tällaisessa käsitteellisessä viitekehyksessä puhe velvollisuuksista on ylipäätään toissijaista, koska ne määrittyvät oikeuksien kautta.

Ihmisvelvollisuuksien puolustaja voi todeta, että vaikka oikeudet synnyttävät velvollisuuksia, niin meillä on myös velvollisuuksia, jotka eivät palaudu yksilöiden oikeuksiin. Länsimaisissa demokratioissa kuitenkin nimenomaisesti ajatellaan, että valtion legitiimi toiminta-alue rajautuu yksilöiden oikeuksien suojaamiseen. Tässä myös kulkee yksityisen ja julkisen raja. Valtiolla on oikeus toimia, kun se voi perustella toimintaansa yksilöiden oikeuksien suojaamisella, muut velvollisuudet kuuluvat yksityisen moraalin piiriin. Velvollisuuskeskeisessä ajattelussa tällaista yksityisen ja julkisen rajaa ei synny, vaan myös se mitä olemme pitäneet henkilökohtaisen moraalin alueena, tulee osaksi valtion legitiimiä toiminta-aluetta.

Mikään edellä sanomani ei tietenkään sellaisenaan tarkoita, että Niinistön ehdotusta ei pitäisi hyväksyä tai että se olisi jotenkin virheellinen. Pyrkimykseni on ainoastaan havainnollistaa, kuinka perustavanlaatuisesta asiasta on kysymys. Niinistön ehdotus asettaa velvollisuudet kaiken yhteiskunnallisen ajattelun perustaksi merkitsisi länsimaisen yhteiskuntafilosofian kopernikaalista vallankumousta: yksilön ja yhteisön välinen suhde käännetään päinvastaiseksi. "

HM: Tämä on kansainvälisen oikeuden filosofiaa, jota ilman se i ole nykyaikaista oikeutta lainkaan. Tässä ei ole mitään "erityistä länsimaista".

MW: " Siinä missä oikeuslähtöisessä ajattelussa pyritään korostamaan yksilöiden oikeuksia suhteessa yhteisöön ja kanssaihmisiin, on velvollisuusajattelun lähtökohta päinvastainen: ensisijaista ovat yksilön velvollisuudet yhteisölle ja oikeudet ovat olemassa vain suhteessa yhteisön päämääriin

Keskeiseksi velvollisuusajattelussa nousee yhteisön päämäärät ja yksilön oikeudet ovat alisteisia näille päämäärille. Tällainen ajattelu lienee länsimaalaisille tutuinta Kiinasta. Tämä ei tietenkään tarkoita yhtäläisyysmerkkejä kiinalaisen yhteiskunnan ja ihmisvelvollisuuksien välille, mutta se havainnollistaa, kuinka perustavanlaatuisesti ajattelu eroaa länsimaisen demokratian traditiosta. "

HM: Kiinalainen ei eroa muusta kansainvälisestä oikeudesta.

MW: " Samaisessa Helsingin Sanomien haastattelussa Paloheimo toteaakin, että ”demokratiasta tulee isoissa asioissa luopua”. Paloheimon ajattelu on tässä mielessä ainakin johdonmukaista.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan asian etenemistä. Presidentti Niinistön avausta voi maltillisestikin luonnehtia radikaaliksi. "

HM: Se on ennen kaikkea patatyhmä ja asiantuntematon valejuristin aivopieru.

Kommentit

Ladataan...