http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201712212200622307_pk.shtml
” EU:n yhteisiä arvoja on puolustettava
EU-komissio ryhtyi poikkeukselliseen kurinpitomenettelyyn Puolaa vastaan.
EU-komissio haluaa puolustaa unionin yhteisiä arvoja. AOP
torstai 21.12.2017 klo 21:02
EU-komissio on jo pidempään yrittänyt taivuttaa Puolaa lopettamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta horjuttavien lakien säätämisen. ”
RK: Kansallinen oikeuslaitos ei ole eikä voi olla demokratiassa riippumaton poliittisesta vallasta, vaan se on en nimittämä tietyin erityisperiaattein.
Oikeuslaitos on kuitenkin KULLOINKIN KÄSITTELEMÄSSÄÄN ASIASSA muiden valtioelinten yläpuolella.
Tämä on ”meikäläisessä” (ruotsalaisessa) oikeusajattelussa sisältynyt jo Olaus Petrin oikeusperiaatteisiin. Eikä paljon myöhempi Montequieun vallan kolmijako-oppi tuo siihen olennaista ”parannusta” ainakaan oikeudelliselta kannalta.
KK: ” Puolan konservatiivihallitus ei kuitenkaan ole suostunut taipumaan, vaan syyttää komissiota poliittisesta ajojahdista.
Komissio päätti keskiviikkona ottaa Puolaa vastaan käyttöön ”järeämmän aseen” eli Lissabonin sopimuksen 7.artiklan,joka antaa mahdollisuuden aloittaa rankaisutoimet EU-sääntöjä, ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja rikkovaa maata kohtaan.
Rangaistuksena oikeusvaltioperiaatteiden ohittamisesta Puolalta voitaisiin jatkossa mahdollisesti viedä äänioikeus EU:n sisällä. ”
RK: Karvala heittelee vain sanoja ilmaan. Eesimerkiksi TÄÄLLÄ määriteltyä oikeus-valtioperiaatetta on EU:ssa tuskin lainkaan olemassa:kansalliset perustuslait venyvät ja paukkuvat kuin Jenkki-purukumi erilaisten vähäisempienkin direktiivien alla kuin niitä ei olisikaan…
https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-tarkoittaa-oikeusvaltioperiaate
” Mitä tarkoittaa oikeusvaltioperiaate?
» Lakipuhelin neuvoo – Soita 0600 12 450 »
Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa. Oikeusvaltiope- riaate siis palautuu perustuslain vaatimukseen siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteen kautta toteutetaan yksilöä suojaavaa menettelyä. Yksilöllä tulee nimittäin olla mahdollisuus vaikuttaa välillisesti häntä koskevien lakien säätämiseen; vaatimus, joka toteutuu kansan vaa-leilla valitseman eduskunnan säätäessä lait. Oikeusvaltiossa yksilöä suojataan myös niin, että näitä oikeussääntöjä soveltavat riippumattomat tuomioistuimet. Koko valti-on toiminta ja organisaatiot ovat viime kädessä sidoksissa perustuslakiin. Oikeusval-tioperiaate edellyttää myös, että yksilön perusoikeuksista säädetään perustuslaissa.
– Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 – 24 – ”
KK: ” On myös väläytetty, että mikäli Puolan linja ei muutu, voi EU:n suurin nettosaaja menettää jatkossa miljardeja euroja EU:n tukirahoja.
Rangaistukset edellyttävät kuitenkin muiden EU-maiden hyväksyntää, ja esimerkiksi Unkari on jo ilmoittanut tukevansa Puolaa.
EU:n perussopimusten mukaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kun-nioittaminen ovat unionin yhteinen perusta. Niiden toteuttamista edellytetään myös EU:n jäseniksi haluavilta mailta. ”
RK: Kyseessä ei ole ainakaan yllä mainuttu ”oikeusvaktioperiaate”…
Panin poikkeuksellisesti huonon linkin (suomalainen Wiki) ihmisoikeuksiin, jotta se kavastaisi mahdolliimman oikein Karvalan ajatusta (jos sellaista on).
KK: Viime vuosina on kuitenkin nähty, kuinka unionin jäseneksi pääsyn jälkeen esimerkiksi Puola ja Unkari ovat alkaneet livetä yhteisistä arvoista. ”
RK: Arvot eli (poliittiset) päämäärät ovat täysin eri asia kuin oikeustieteelliset oikeuperiaatteet.
Jos ei ole muuta tiedettä, ei ole oiketiedettäkään, eikä toimivia oikeusperiaatteeita. Tämä on tällä hetkellä aika pitkälle tilanne Suomessa.
KK: ” Vaikka komission kurinpitotoimet sisältävät riskin EU-vastaisuuden noususta, eikä rankaisutoimen tehostakaan ole takeita, siitä huolimatta on tärkeää, että EU ryhtyi vihdoin puolustamaan yhteisiä arvojaan. ”
RK: ELI SUOMEKSI MÄÄRÄÄMÄÄN PUOLALLE MUUTA POLITIIKKAA KUIN SE ITSE HALUAA. Arvot ovat politiikkaa.
KK: ” Moni voi kysyä, miksi oikeusvaltioperiaatetta pitäisi puolustaa, ja eikö vaaleilla valittu Puolan hallitus saa ”uudistaa” maansa oikeusjärjestelmää haluamallaan tavalla?
Vallan kolmijakoon nojaava oikeusvaltioperiaate on länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perusta, ”
NYT TULI IHAN ERI OIKEUSVALTIOPERIAATE KUIN TUOLLA EDELLÄ…
Suomeen keskustelu vallan kolmijako-opista tule TÄSSÄ yhteydessä:
…Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli parhaillaan [kesäkuussa 1917] käsitel-tävänä mietintö, jonka mukaan keisarille kuulut oikeus valtiopäivien koollekutsumi-seen, lopettamiseen ja hajottamiseen siirrettäisiin Suomen eduskunnalle. Heti kun neuvostokongressin päätös saatiin Helsinkiin, perustuslakivaliokunnan jäsenet Mäkelin ja Kuusinen kirjoittivat uuden lakiesityksen, joka siirsi keisarille kuuluneen valtiovallan ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuun ottamatta Suomen eduskunnalle.
… muut luistelivat
Monet porvarilliset poliitikot pitivät esitystä hätiköitynä ja vastustivat sitä muun muassa siksi, ettei siinä otettu huomioon tehokkaan toiminnan kannalta tarpeellista valtiovallan kolmijakoa.
Sosiaalidemokraatit saivat kuitenkin tuekseen joukon porvarillisia kansanedustajia, toisin sanoen osan maalaisliittolaisista ja niin sanotut itsenäisyysmiehet, joiden tuke-mana esitys tuli 18.7. Eduskuntaan. Siellä se julistettiin kiireelliseksi 165 äänellä 27 vastaan ja hyväksyttiin lopullisesti äänin 136–55. ”
Charles-Louis Montesquieun (1689-1755) kuuluisa vallan kolmijako-oppi juridiikassa ei ole ehdoton lain tuntomerkki eikä olemuksellinen oikeusperiaate (kuten esimerkik-si yhdenvartainen ihmisarvo nykyään). Sitä ei ollut sellaiseksi edes tarkoitettu, vaan se oli yhden feodaalisen hallitusmuodon perustuslaillisen monarkian rakennuspa-likka estämään monarkin mielivalta. Ne porvarit, jotka vannoivat ehdottoman kolmi-jako-opin nimiin, kannattivat luultavasti monarkiaa. Esimerkiksi YK:n oma hallinto ja oikeusjärjestelmä eivät noudata vallan kolmijako-oppia, vaan esimerkiksi Turvalli-suusneuvosto on sekä korkein toimeenpaneva elin, toiseksi korkein tuomioistuin (mm. terroristit, joukkomurhat, kansamurhat) että kolmanneksi korkein lainsäätäjä (SCR Resolution -päätöslauselmat). Neuvostoliiton alueelliset neuvostot olivat myös sekä toimeenpanevia että paikallisia lainvoimaisia säädöksiä antavia elimiä. Järjes-telmässä oli puolensa, koska paikallisten erikoistarpeiden takia ei tarvinnut fiilata koko valtakunnan lakia.
Suomessa koko vallan kolmijakoperiaatteesta alettiin puhuakaan vasta 1919. Ruot-sissa ja siten myös Suomessa oli ollut ja Kustaa Waasan ajoista voimassa Olof Perssonin eli Olaus Petrin oikeusajattelu, jossa tuomari oli käsittelemässään asi-assa Kruununkin yläpuolella,eikä hänen tarvitse kompastella väärässä paikassa ole-vaan pilkkuun, eikä arvuutella istuvan monarkin tai kuvernöörin päähänpistoja, vaan kyseisen lain säätäjän tarkoitusperiä uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa no-jaten myös aikaisempiin muiden tuomioistuinten päätöksiin vastaavissa tapauksissa. Periaatteessa myös Kruunu itsekin itse sattoi olla syypää ja korvausvelvollinen.
Katolisissa maissa kokeimpana oikeusasteena ja -lähteenä oli ollut Paavi, ja islami-laisissa maissa Kalifi. Tällainen ei kuitenkaan tarkoita ongelmien ratkaisua, vaan niiden siirtämistä toiseen paikkaan (jossa niitä on vieläkin vaikeampi ratkaista). ”
KK: ” ja esimerkiksi Suomessa tiedetään varsin hyvin, että pienen maan turva ja etu on, jos muutkin maat toimivat oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti ja noudattavat esimerkiksi yhteisiä sopimuksia.
Oikeusvaltio toimii myös puskurina mielivaltaista lain- ja vallankäyttöä vastaan, jolloin sen puolustaminen on myös kansalaisten etu. ”
RK: Oikeusvaltio tarkoittaa YK:lle sellaista valtiota, joka noudattaa YK:n lakia.
Kansalliset lait ovat YK:n edessä YK:n edessä yhdenvertaisia siltä osin, kuin ne näitä noudattavat.
EU ja EN ja EIT yrittävät nakertaa YK:n lakia: niillä on esimerkiksi erilaiset ihmisoikeudet/perusoikeudet.
KK: ” Sitäkään ei sovi unohtaa, että korruptiosta vapaa oikeusvaltio on myös taloudellisen kasvun perusta, ”
Jo KOLMAS ”MÄÄRITELMÄ” ”OIKEUSVALTIOLLE, ja neljäs, jos tuo YK:n määritelmä otetaan mukaan!
KK: ” ja jotta esimerkiksi EU voi toimia kauppaunionina hyvin, täytyy jäsenmaiden pystyä luottamaan kumppaniensa lainsäädännön toimivuuteen. Lisäksi vain yhteisin säännöin toimivalla EU:lla voi olla poliittista painoarvoa suurvaltapeleissä.
Muun muassa näiden syiden vuoksi EU:n on syytä puolustaa yhteistä arvopohjaansa.
1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki,kun kyse on nii-den tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ottavat huomioon kansallisten parlamenttien tai jonkin kansallisen parlamentin kamarin perustellut lausunnot.
Kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, jotka jakautuvat kansallisen parlamenttijärjestelmän perusteella. Kaksikamarisessa parlamenttijärjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni.
2. Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, esitystä on tarkasteltava uudelleen. Tarvittava äänten vähimmäismäärä on neljännes, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 61 i artiklan perusteella tehdystä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.
Tarkasteltuaan esitystä uudelleen komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä,unionin tuomio- istuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, jos kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, voi päättää joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Tämä päätös on perusteltava.
3. Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta ääni-määrästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissi-jaisuusperiaatetta, ehdotusta on niin ikään tarkasteltava uudelleen. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.
Jos komissio päättää pitää ehdotuksen voimassa, sen on esitettävä perustellussa lausunnossa ne syyt, joiden vuoksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperi-aatteen mukainen. Tämä perusteltu lausunto, samoin kuin kansallisten parlament-tien perustellut lausunnot, toimitetaan unionin lainsäätäjälle, joka ottaa ne huomioon menettelyn aikana:
a) | ennen ensimmäisen käsittelyn päättämistä lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) tarkastelee sitä, onko lainsäädäntöehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaen erityisesti huomioon kansallisten parlamenttien enemmistön ilmaisemat yhteiset perusteet sekä komission perustellun lausunnon; |
b) | jos lainsäätäjä neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistöllä tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistöllä katsoo, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, lainsäädäntöehdotuksen käsittely päättyy. |
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Aai0017
Toissijaisuusperiaate
JOHDANTO
Toissijaisuusperiaatteella on olennainen merkitys Euroopan unionin (EU) toiminnal-le, tarkemmin sanoen sen päätöksenteolle. Sen avulla muun muassa ratkaistaan, milloin EU:lla on valtuudet antaa säädöksiä, ja se edistää päätösten tekemistä mahdollisimman lähellä kansalaisia. ”
RJK:AHAA!!! Tämähän on se SUPISUPI- … eikun SUPISITIRARITEETTIPERIAATE , josta EU:un liityttäessä kohkattiin, muttei sen jälkeen ole paljon kuulunut!!!
” Toissijaisuusperiaatteesta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa. Toissijaisuusperiaatteen ohella EU:n päätöksenteon kannalta kahtena keskeisenä periaatteena pidetään myös annetun toimivallan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään lisäksi toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanosta. Lissabonin sopimuk-sella on vahvistettu toissijaisuusperiaatetta huomattavasti ottamalla käyttöön useita valvontamekanismeja sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
MÄÄRITELMÄ
Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on määritellä kaikkein tarkoituksenmukaisin toiminnan taso EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Kysee-seen voivat tulla EU:n, kansallisen tai paikallisen tason toimet. Kaikissa tapauksissa EU voi toteuttaa toimia vain, jos se pystyy toimimaan tehokkaammin kuin jäsenmaat omilla kansallisilla tai paikallisilla tasoillaan.Toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuus- periaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa mainitaan 3 perustetta, joilla pyritään vahvistamaan EU:n tasolla toteutettavien toimien aiheellisuus:
- liittyykö toimiin ylikansallisia näkökohtia, joita EU-maat eivät itse pysty ratkaisemaan?
- olisivatko kansalliset toimet tai niiden toteuttamatta jättäminen vastoin perussopimuksen määräyksiä?
- olisiko EU:n tason toimien toteuttamisesta selvää etua?
Toissijaisuusperiaatteen avulla pyritään myös lähentämään EU:ta ja sen kansalaisia toisiinsa varmistamalla, että kansallisen tason toimia toteutetaan tarpeen mukaan. Toissijaisuusperiaate ei kuitenkaan tarkoita, että toimet on aina toteutettava mahdollisimman lähellä kansalaisia.
TÄYDENTÄVYYS ANNETUN TOIMIVALLAN PERIAATTEEN JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN KANSSA
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätään toimivallan jaosta EU:n tason ja EU-maiden kesken. Siinä mainitaan aluksi annetun toimivallan peri-aate, jonka mukaan EU käyttää ainoastaan perussopimuksissa sille annettua toimivaltaa.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja ovat erottamaton osa annetun toimi-vallan periaatetta. Ne ratkaisevat, missä määrin EU voi käyttää sille perussopimuk-sissa annettua toimivaltaa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti keinot,joita EU käyt- tää perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, eivät saa ylittää sitä , mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Näin ollen EU voi toteuttaa toimia tietyllä politiikanalalla vain, jos
- se toimii EU:lle perussopimuksissa myönnetyn toimivallan rajoissa (annetun toimivallan periaate)
- perussopimuksissa määrätyt tavoitteet voidaan EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla saavuttaa parhaiten EU:n tason toimilla (toissijaisuusperiaate)
- toiminnan sisältö ja muoto eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (suhteellisuusperiaate).
TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN VALVONTA
Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismien järjestämisestä määrätään toissijai-suusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa. Valvonnan parantamiseksi ja tehostamiseksi tätä pöytäkirjaa on uudistettu Lissabonin sopimuksessa.
Amsterdamin sopimuksessa käyttöön otetussa pöytäkirjassa määrätään jo tietyistä säädösehdotusten laatimiseen liittyvistä velvoitteista. Ennen kuin komissio tekee eh-dotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, sen on laaditta-va vihreä kirja. Vihreissä kirjoissa kuullaan laajalti eri tahoja. Niiden avulla komissio voi hankkia kansallisten ja paikallisten elinten sekä kansalaisyhteiskunnan lausunto-ja säädösehdotuksen aiheellisuudesta etenkin toissijaisuusperiaatteen kannalta.
Pöytäkirjassa komissio velvoitetaan lisäksi liittämään kaikkiin esityksiin, jotka koske-vat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, selvitys, jossa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen näytetään toteen.
Lissabonin sopimuksessa tehdyssä uudistuksessa kansalliset kansanedustuslaitok-set otetaan täysipainoisesti mukaan toissijaisuusperiaatteen valvontaan. Kansalliset kansanedustuslaitokset harjoittavat vastaisuudessa kaksinkertaista valvontaa:
- niillä on oikeus vastustaa säädösehdotuksia niiden laadinnan aikana. Ne voivat myös palauttaa säädösehdotuksen komission käsiteltäväksi, jos se ei niiden mie-lestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen (ks. tiivistelmä ”Kansalliset kansanedustuslaitokset”)
- ne voivat riitauttaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen EU:n tuomioistuimessa, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Lissabonin sopimuksella myös alueiden komitea otetaan mukaan toissijaisuusperi-aatteen valvontaan. Kansallisten parlamenttien tavoin myös alueiden komitea voi rii-tauttaa EU:n tuomioistuimessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen, joka ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Osana paremman sääntelyn aloitettaan Euroopan komissio julkaisee vuotuisia kertomuksia toissijaisuudesta ja suhteellisuudesta.
Viimeisin päivitys: 03.09.2015
***
Oikeusvaltio on vaarantunut Suomessa ennennäkemättömällä tavalla, sanoo professori Kaarlo Tuori
Perustuslakivaliokunta on politisoitunut vaarallisella tavalla, sanoo yksi Suomen merkittävimmistä oikeustieteilijöistä poikkeuksellisessa haastattelussa.
Yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kotipihallaan Sysmässä.
Sysmä
Oikeusvaltio on vaarantunut Suomessa ennen näkemättömällä tavalla, ja seuraukset voivat olla vakavat. Näin sanoo yksi Suomen kansainvälisesti merkittävimmistä oikeustieteilijöistä, emeritusprofessori Kaarlo Tuori.
Tuori, joka on kolmen yliopiston kunniatohtori, on käynyt eduskunnan kuultavana 40 vuotta ja kirjoittanut liki 700 oikeudellista lausuntoa eri valiokunnille.
Hän on vuosikymmeniä puolustanut perustuslakivaliokunnan asemaa perustuslain-mukaisuuden ennakkovalvojana ja ennakkovalvonnan ensisijaisuutta tuomioistuinten harjoittamaan jälkivalvontaan nähden.
Kun tuomioistuimet Puolassa ja Unkarissa oli saatu talutusnuoraan, vallassa olevien politiikkojen hyökkäys kohdistui mediaan ja kansalaisyhteiskuntaan.
Kaarlo Tuori palasi juhannuksena Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnan kokouksesta Italiasta. Hän on arvovaltaisen toimikunnan kunniapuheenjohtaja.
Tuori perehtyi oikeusvaltion rapautumiseen Puolassa ja Unkarissa, kun hän toimi vuosina 1998–2022 Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnan jäsenenä. Hän osallistuu yhä aktiivisesti sen toimintaan kunnianpuheenjohtajana.
Toimikunnan tehtävänä on antaa valtioille ja kansainvälisille toimielimille lausuntoja ja neuvoja etenkin perustuslakia ja kansainvälistä oikeutta koskevissa kysymyksissä.
Perustuslakivaliokunnan kannanottoon, jonka mukaan ihmisoikeuksia ei tarvitse aina noudattaa kun uusia lakeja säädetään, voi olla laajakantoisia vaikutuksia. Siihen nimittäin voidaan vedota myös tulevaisuudessa, jos hallitus ja eduskuntaenemmistö haluavat poiketa ihmisoikeusvelvoitteista.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu lähetti eduskunnan puhemiehelle Jussi Halla-aholle (ps), hallintovaliokunnan puheenjohtajalle Mauri Peltokankaalle (ps), perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle Heikki Vestmanille (kok) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Kimmo Kiljuselle (sd) kirjeen.
Vähän ennen perustuslakivaliokunnan lausuntoa Euroopan neuvoston ihmisoikeus-valtuutettu Michael O’Flaherty vetosi eduskuntaan hallituksen lakiesityksen hylkäämiseksi. Maaliskuussa ja toukokuussa Yhdistyneiden kansakuntien YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvosteli lakiluonnosta kovin sanoin ja totesi sen olevan ihmisoikeussopimusten vastainen.
”Näitä arvovaltaisia kannanottoja ei mainita sanallakaan hallituksen esityksessä eikä perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ei tiedotustilaisuudessa edes vastannut kysymykseen siitä, millaisen painoarvon valiokunta kannanotoille on antanut.”
Poikkeuslain tarkoituksena on torjua vieraan valtion Suomeen kohdistamaa vaikuttamista, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Sen nojalla valtioneuvosto voisi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa estää ihmisiä tilapäisesti hakemasta kansainvälistä suojelua Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
Puoluepolitisoitumisen takia perustuslakivaliokunnan kuolinkellot ovat alkaneet soida, arvioi emeritusprofessori Kaarlo Tuori.
Oikeustieteilijöiden mielestä on selvää, että Suomi ei voi jättää edes ”rajattuna poik-keuksena” noudattamatta ihmisoikeussopimuksia, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut. Sopimukset määrittelevät kansallisten perusoikeuksiemme vähimmäissuojan.
Tuorin mielestä sekä hallituksen esityksessä että perustuslakivaliokunnan lausun-nossa on ohitettu jo 1700-luvulla kehitetty valtiovallan kolmijako-oppi, joka myös on osa oikeusvaltion ydintä.
Perustuslakivaliokunnan kuolinkellot ovat alkaneet soida, sanoo Kaarlo Tuori.
Voimakkaasta arvostelustaan huolimatta Tuori ei vielä halua ottaa perustuslakituomioistuimen tarpeellisuuteen.
Aiemmin hän on vastustanut perustuslakituomioistuinta, koska se voisi kärjistäen johtaa ”tuomarivaltioon” ja olisi omiaan heikentämään ylimmän valtioelimen eli eduskunnan asemaa.
”Puoluepolitisoitumisen takia perustuslakivaliokunnan kuolinkellot ovat alkaneet soida.”
”Kun johtavat valtiosääntöoikeuden tuntijat eivät enää olleet valiokunnan jäseniä, heidän tilalleen tulivat kokeneet parlamentaarikot. He olivat ikään kuin kantapään kautta saaneet tätä perustuslakituntemusta.”
Perustuslain perusoikeusluku uudistettiin vuonna 1995,ja kokonaan uusi perustusla-ki tuli voimaan vuonna 2000. Uudistuksen seurauksena perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi tuli aikaisempaa huomattavasti mutkikkaampia asioita. Ne edellyttivät syvällistä oikeudellista erityisasiantuntemusta.
”Perustuslakivaliokunnassa oikeudelliset maallikot ratkaisevat samoja oikeudellisesti tavattoman monimutkaisia kysymyksiä kuin esimerkiksi Saksassa perustuslakituo-mioistuimen tuomarit, jotka ovat kokeneita ja taitavia oikeustieteilijöitä ja tuomareita. He perehtyvät asioihin kuukausikaupalla, kun taas perustuslakivaliokunnassa asioita käsitellään parissa viikossa.”
Kaarlo Tuorin mielestä Suomi on siirtynyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella vaaralliselle tielle, joka rapauttaa oikeusvaltiota.
Tuorin mielestä valiokunnan maallikko-ongelmat ovat kärjistyneet nykyisen puheenjohtajan aikana.
Eduskuntavaalien jälkeen suurimmaksi puolueeksi noussut kokoomus säntäsi ensimmäisenä varaamaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden. Myöhemmin puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja, oikeustieteen maisteri Heikki Vestman.
Tuorin mielestä muuttunut linja on ollut selvä ensimmäisistä valiokuntaan tulleista esityksistä alkaen. Ihmisoikeuksien painoarvoa on järjestelmällisesti heikennetty, jotta hallituksen esityksille voidaan näyttää vihreää valoa.
Oikeuden ja politiikan herkkä tasapaino on levännyt pitkälti vakiintuneiden sovinnaisuussääntöjen varassa. Niihin on kuulunut oikeudellisen asiantuntemuksen kunnioittamisen lisäksi puheenjohtajan tasapuolisuus ja asettuminen puoluepolitiikan yläpuolelle.
Puolueen johto yritti vaientaa poikkeuslain vastustajat.Eduskuntaryhmän puheenjoh- taja Tytti Tuppurainen jopa ripitti kansanedustajia, jotka ovat tohtineet vastustaa poikkeuslakia ennen kuin puolue on lyönyt kantansa lukkoon.
Huoli oikeusvaltion tulevaisuudesta ei ole uusi.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kiinnitti vuonna 2021 huomiota siihen, onko Suomessa riittävän vahvat oikeusturvakeinot sen estämiseksi, mitä Puolassa ja Unkarissa on tapahtunut tuomioistuimille.
Petri Sajari HS
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) kiistää oikeustieteilijä Kaarlo Tuorin näkemyksen valiokunnan politisoitumisesta. Tuori varoittaa Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa suomalaisen oikeusvaltion olevan vaarassa politisoitumisen vuoksi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajat ovat perinteisesti esiintyneet kokouksissa hillitysti, välttäneet ottamasta voimakkaasti kantaa ja keskittyneet pääasiassa puheenvuorojen jakamiseen.
”Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Pidän ongelmallisena sitä, että valiokunnan kokouksista esitetään väitteitä julkisuudessa. Asiantuntijat voivat tietenkin julkisuudessa kertoa valiokunnalle esittämistään näkemyksistä.”
”Ei pidä paikkaansa, että aiemmin valiokunnan puheenjohtajat eivät olisi esittäneet asiantuntijoille kysymyksiä. Olen nähdäkseni toiminut niin kuin muutkin valiokunnan puheenjohtajat ja esittänyt asiantuntijoille asiallisesti kysymyksiä, joiden olen arvioinut olevan merkityksellisiä käsiteltävän asian kannalta. Ilman oman ennakkokantani esittämistä.”
”Kuten tapoihin kuuluu, esitän kysymykseni jäsenistä viimeisenä ja täydentävinä. Asiantuntijalausunnot ovat niin tärkeitä valiokunnalle, että totta kai myös puheenjohtajana halua kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä askarruttaviin kysymyksiin.”
Tuomioistuimien riippumattomuus on oikeusvaltion perusta. Miksi perustuslakivaliokunta päätti kirjoittaa lausuntoonsa, että sen käsityksen mukaan rajavartija ei syyllistyisi rikokseen, vaikka hän ei noudattaisi niitä poikkeuslain kanssa ristiriidassa olevia menettelytapoja, joiden katsotaan perustuvan esimerkiksi Geneven pakolaissopimuksen artikloihin?
”Kyseessä on valiokunnan arvio in abstracto. Eli valiokunta on ottanut asiaan kantaa normihierarkian kannalta. Valiokunta ei ole ottanut kantaa siihen, miten tuomioistuimien pitäisi yksittäisissä tapauksissa asia ratkaista.”
Miksi perustuslakivaliokunta ei lausunut mitään EU:n perusoikeuskirjan ja etusijaperiaatteen merkityksestä, kuten Tuori sanoo?
”Perustuslakivaliokunta arvioi asiaa EU:n perusoikeuskirjan kannalta ja totesi, että mietintövaliokunnan tehtävään kuuluu arvioida asiaa esimerkiksi EU:n sekundaarioikeuden kannalta. Vakiintunut tapa eduskunnassa on, että EU-oikeudellisen arvion tekee mietintövaliokunta eikä perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunnan tehtävä on antaa lausunto lakiesityksen perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta ihmisoikeusvelvoitteisiin.”
”Perustuslakivaliokunta on arvioinut hallituksen esitykset asiantuntijakuulemisten pohjalta perustuen perustuslain säännöksiin, perustuslain esitöihin, valiokunnan aiempaan linjaan, ihmisoikeussopimuksiin ja näiden valvontaelimien käytäntöön. Arviot tekee valiokunta eikä sen puheenjohtaja. Valiokunnan lausunnot ovat myös hyvin linjassa valiokunnan aiemman linjan kanssa.”
”Perustuslakivaliokunta ei ole politisoitunut. Se ei ollut politisoitunut viime hallituskaudella, kun vastaavia väitteitä esitettiin, eikä ole nähdäkseni politisoitunut tällä hallituskaudella. Valiokunta tekee oikeudellista harkintaa ja on perustanut lausuntonsa perustuslakiin, perustuslain esitöihin ja valiokunnan aiempaan tulkintakäytäntöön. Valiokunta ei ole kertaakaan tällä kaudella ratkaissut asiaa vastoin yksimielistä asiantuntijakantaa, vaan toiminut asiantuntijalausuntojen puitteissa.
”Tällaiseen yleiseen väitteeseen valiokunnan politisoitumisesta on aivan mahdoton ottaa kantaa. Kun minulla viime hallituskaudella oli mahdollisuus työskennellä valiokunnan jäsenenä ja lyhyen aikaa varapuheenjohtajana, en tunnista eroa suhteessa nykyiseen.
Oletteko perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan kannattaja?
”Olen.”
***
Kommentit