lauantai, 13. toukokuu 2017

WITTU ETTÄ HESARI-YHTYMÄ JAKSAA ITSE TYHJÄSTÄ KOKOONKEITTÄMÄÄNSÄ JÄRJETÖNTÄ KIELIHAISTAPASKAA MÄLVÄTÄ!!!


JOKAINEN TÄSSÄ MAINITTU JÄRVENNIMI ON BALTTILAINEN (ELLEI TOISIN PITÄVÄSTI JA TÄYSIN YLLÄTTÄEN OSOITETA).

MITÄÄN KEINOA "TODISTAA", ETTÄ JOKIN TÄSSÄ ESITETYISTÄ JÄRVIENN IMISTÄ EI VOISI OLLA BALTTILAINEN, EI OLE OLEMASSA.


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/suomen-balttilaisia-ves...

Suomen balttilaisia vesistön nimiä: Imatra, Keitele, Simpele, Inker...

"Tieteen palstalta piilotettua, modejen väitöskirjoja silmällä pitäen...


http://www.is.fi/suomi100/art-2000005208640.html


Suomen suurimpiin järviin liittyy mysteeri, joka ei välttämättä ratkea ikinä

Julkaistu: 12.5. 17:58

Paikannimet

Suomi tunnetaan järvistään, mutta kaikkia järviin liittyviä yksityiskohtia ei tunneta.
Ihmiset ovat kautta aikojen jäsentäneet elinympäristöään merkityksellisiksi koettujen maantieteellisten kohteiden kautta. Kaikille elämän kannalta tärkeille paikoille on annettu nimi, joista osan tausta saattaa yltää jopa tuhansien vuosien taakse.

Tuotaessa esille Suomen maantieteeseen liittyviä erityispiirteitä, on maamme totuttu esittelemään tuhansien järvien maana. Nimitys on oikeutettu, sillä Suomessa on noin 188 000 pinta-alaltaan yli 500 neliömetrin kokoista järveä. Vesistöttömät pitäjät, joilla yksikään järvi ei kimaltelisi tai lampi loiskahtelisi, ovat Suomessa harvalukuisia.

Jo pikainen kartan vilkaisu osoittaa, että Suomesta löytyy sadoittain vesistöjä, joilla on sama nimi. Järvistä yleisimpiä ovat Saarijärvi, Särkijärvi ja Pitkäjärvi. Lammista runsaslukuisimpia ovat puolestaan Mustalampi, Ahvenlampi ja Haukilampi.

Vaikka nimet tuntuvat mielikuvituksettomilta, on niiden nimeämisen taustalla usein looginen selitys. Esimerkiksi Saarijärvi ja Pitkäjärvi ovat mitä todennäköisimmin saaneet nimensä vesistöjen fyysisten ominaisuuksien perusteella. Ahvenlampi ja Haukilampi taasen kertonevat kyseisten vesialueiden historiallisesta merkityksestä sen lähellä asuneiden ihmisten elannon kannalta.


Suomesta löytyy useita selittämättömiä paikannimiä

Vähemmän tunnettu piirre maamme kulttuuriperinnössä on, että Suomesta löytyy runsaasti paikannimiä,joiden taustat ovat jääneet hämärän peittoon. Etymologialtaan selvittämättömiin nimiin kuuluvat esimerkiksi kaikista vanhimmat vesistöjen nimet, jotka yllättäen ovat myös Suomen suurimpia järviä – Saimaa, Päijänne ja Inari.
.

RJK: Kaikki nuo nimet ovat aivan ilmeisesti balttiperäisiä: Saimaa, joka on samaa "maata" tarkoittavaa lähtöä kuin Häme, saame ja Suomi, sekä Inari, joka on toden-näköisesti samaa Inmantra/is = "silmiinpistävä, erikoinen paikka", liettuan Imatras, henkilöstä įmatrùs, -. vikrus = taitava, etevä, mitrus = em., sumanus = nokkela, hoksaavainen, guvus = eloisa: Kurs visaip susimeta, kad šoka, bus įmatrùs. Įmatrùs vyras, nekreivarankis. įmatriaĩ = taitavasti.
.

Inarijärvi keväällä. 
.
Mikko Vesa: " Kielitieteilijä, professori emerita Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta ker- too, että taustaltaan epämääräisiksi jääneiden paikannimien etymologian selittämi- seksi on vuosien saatossa tehty lukuisia yrityksiä. Arvoituksellisille maantieteellisille nimille on etsitty selitystä esimerkiksi nykysuomesta hävinneistä suomalaisista sanoista sekä muista Pohjolassa puhuttavista kielistä.

– Sopivia alkuperiä tietyille paikannimille on etsitty viime aikoina erityisesti saamenkielestä. Esimerkiksi Päijänteelle on esitetty saamelaisia etymologioita.

Yrityksistä huolimatta paikannimiin liittyvät mysteerit eivät ole ratkenneet.

– Saamen kieleen perustuvissa selitysyrityksissä on aina ollut jotain vikaa eikä niitä ole voitu hyväksyä. "

RJK: Latvian, kuurini beigini (jura) = ääri, pää(te), itä-Suomessa on monia Pääjärviä, joka tarkoittaa jonkin reitin kauimmaista järveä tai rantaa. Sana tulee kantabaltin sanasta *benga = aalto, lt. banga. Sansata tulee sellainen indoeurooppalainen kaukomaa kuin Bengali.

Saksan johtava fennougristi ja yksi maailman johtavista virolaisten ja unkarilaisten ohella Ralf-Peter Ritter pitää "Turu-tiärett" edusrtavaa Kaisa Häkkistä hölynpölymaakarina:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaan...


" s. 23

Die Möglichkeit, dass die Ergebnisse KOIVULEHTOs in die germanistischen Hand- bücher Eingang finden, besteht jetzt dadurch, dass FROMM 1986 eine Arbeit von 1983 in einem Rahmen, der ihr leicht den Status einer Expertise verleihen könnte, mit geringfügigen Erganzungen noch einmal veröffentlicht hat (s.u.). In Finnland dürfte das neue Gedankengut, das auch revolutionäre Aspekte "vorgermanischer" Lohnschichten umfasst, über den 6. Band des "Nykysuomen sanakirja" (HÄKKINEN 1987), des Wörterbuchs desheutigen Finnischen, in weiten Kreisen bekannt und dort naturgemäss als gesicherte wissenschaftliche Erkenntnis rezipiert werden.

Wenn fi. tosi ‘wahr’ als *dm(h2)tó-gezahmt = kesytetty’ eine "sehr archaistische indoeuropäische Lehnschicht" repräsentiert und damit "alter als die Von alters her bekannten baltischen und germanischen Entlehnungen" sein soll, ferner daran die Weiterung geknüpft wird, dass "die Vorvater der Finnen im grossen und ganzen schon erheblich früher als man seit alters gewöhnlich dachte in den heutigen Sied- lungsgebieten gewohnt haben müssen" (op. cit. 339 f.), andererseits dieser folgen-trächtigen Etymologie durch einen Forscher, der die KOIVULEHTOsche Konzeption weitgehend akzeptiert (urgerm. *ti, *st-, *s-, z ostseefi. si bzw. s-, [> h] u.a.), mit drei Zeilen "der Boden entzogen" werden kann (KATZ 1988), ist es SKÖLD nicht zu verdenken, dass er in seiner Rezension von HOFSTRA 1985 die "Verirrungen der gegenwärtigen Forschungen" beklagt (1988, 214).

... s. 26

Pannaan tässä balttilainen punaisella ja nelä eri sävyllä: vasarakirves, muinaisliettua/ -latgalli, preussi, kuuri, ruteeni (slaavin kautta) Uudet germmanilainat vihreällä: Mustista huomattava osa on omaperäisiä.

 

Welchen enormen Erdrutsch die neueren Forschungen auf dem Gebiet der germa-nischen Elemente des Ostseefinnischen bewirkt haben, wird deutlich, wenn man die tausend hüfigsten Worter des Finnischen, wie sie HÄKKINEN im Etymologieband des "Nykysuomen sanakirja" lauflistet, nach ihrer Herkunft sichtet.

 

Von schon in der früheren Literatur als ältere germanische Entlehnungen angese- henen Lexemen enthält die Liste, Wenn man nur die Grundworter berücksichtigt, 28 Lexeme: ja ‘und’, sama ‘derselbe’, mainita ‘erwöhnen’, helppo ‘Hilfe’, valita ‘wah- len’, tila ‘Gelegenheit’, äiti ‘Mutter’, kaunis ‘schon’, viikko ‘Woche’, laaja ‘weit, breit’, tarve ‘Bedarf’, aine ‘Stoff’, ainoa ‘einzig’, verta ‘Betrag’, valta ‘Macht’, ranta ‘Strand’, kuningas ‘Konig’, mitata ‘messen’, pöytä ‘Tisch’, raha ‘Geld’, sairas ‘krank’ (vertreten durch sairaala ‘Krankenhaus’), nauttia ‘geniefien’, kauppa ‘Kauf’, laiva ‘Schiff’ tehdas ‘Werkstätte’, sallia ‘erlauben’, juhla ‘Fest’ und vaate ‘Kleid’.

 

27

Gemessen an der Gesamtzahl der eruierten Gleichungen entspricht dies etwa der Anzahl der Baltismen in der Liste (ca. 10). Die in der jüngsten Zeit aufgestellten Ety- mologien schlagen in der Liste hingegen mit 39 Eintragungen zu Buche (die vorger-manischen "germanischer Prägung" mitgerechnet):suuri ‘gross’,asia ‘Sache’,käydä ‘gehen’, katsoa ‘betrachten’, tietää ‘wissen’, pyrkiä ‘streben, versuchen’, paikka ‘Platz, Stelle’, joukko ‘Gruppe’, sija ‘Stelle, Platz’, kansa ‘Volk’, huomata ‘bemer- ken’, havaita ‘id.’, pohja ‘Boden’, paha ‘schlecht’, kutsua ‘rufen, einladen’, tarjota ‘bieten’, tavata ‘treffen’, aamu ‘Morgen’, pinta ‘Oberfläche’, hakea ‘suchen’, etsiä ‘id.’, ruoka ‘Nahrung, Speise’, tosi ‘wahr’, hauska ‘angenehm’, heittää ‘werfen’, hidas ‘langsam’, puhdas ‘rein’, lahja ‘Geschenk’, peittää ‘bedecken’, kärsiä ‘dul- den’, kallis ‘teuer’, rakas ‘lieb’ (Vertreten durch rakastaa ‘lieben’), kuiva ‘trocken’, varma ‘sicher’, ohja ‘Richtung’ (vertreten durch ohjata ‘richten’), palvella ‘dienen’, vahinko ‘Schaden’, levy ‘Scheibe, Platte’.

Damit hätte sich das im Verlauf von zweihundert Jahren von einer Legion von For- schern zusammengetragene Material innerhalb zweier Jahrzehnte nahezu verdrei-facht. Wenn man jetzt noch in Rechnung setzt, dass in der Haufigkeitsliste Ableitun- gen jeweils als gesonderte Eintragungen fungieren, erscheint der germanische An- teil im - zumindest synchron - wichtigsten finnischen Wortschatz noch erstaunlicher.

 

Ein solcher Vergleich wird durch eine Reihe von Arbeiten ermöglicht, deren Material den jeweiligen Forschungsstand repréisentiert. Mit SETÄLÄs "Bibliographischem Verzeichnis" (1912/13), LIIMOLAs "Forschungen" (1928), KARSTENs "Finnar och Germaner" (1943/ 44) und HOFSTRAs Forschungsbericht diirfte die Gesamtmenge der bisher eruierten diskutablen Gleichungen hinreichend angenahert sein.

...s. 64

34. Weder HOFSTRA noch HÄKKINEN nennen für die finnische Entsprechung va- hinko das germanische Etymon. Interessant ist bei dem Wort vor allem das Suffix. Das Finnische verfügt über ein Formans -nka, das aus einer Kombination der For- mantien -nka und -i erklärt wird. Hierbei wird eine Lautentwicklung *ai > oi > o vor- ausgesetzt. Das rückläufige Wörterbuch von TUOMI weist die folgenden Bildungen mit dem in Rede stehenden Formans auf: iljanko ‘glatte Stelle’, ojanko ‘Graben, Vertiefung’, alanko ‘Ebene, Niederung’, karanko ‘Stab, trockener Ast’, tasanko ‘Ebene’, ahdinko ‘Enge, Gedränge, Bedrängnis’, vahinko ‘Schaden’, lepinko ‘Aus- steuer’, tasinko ‘Ausgleich, Besserung’, osinko ‘Anteil’, morsinko ´Färberwaid’, aurinko ‘Sonne’. SKRK nennt noch etsinko ‘Suche, Untersuchung’, salanko ‘Stift, Dübel’ (?), tulinko ‘Fackel’ (I § 53.39, S.147 f. bzw. § 55.17, S.185). Die hochvoka-lische Variante ist nur spärlich Vertreten: ylänkö ‘Erhebung, bergige Gegend’, syvänkö ‘unter dem Meeresspiegel gelegener Landstrich’. Von den aufgeführten Bildungen sind etsinko,lepinko,tasinko als deverbal zu bestimmen: etsiä ‘suchen’, leppiä (dial.) aus germanischen Formans *-ingo-vorliegt, das sowohl denominal als auch deverbal verwendet wurde und zur Bildung von Abstrakta diente. Der Vorgang wäre als eine Art Attraktion anzusehen; das denominale Formans -nko wäre - möglicherweise gestützt durch Bildungen von Nomina auf -i (vgl. tulinko) - bei den Verben verwendet worden, bei denen das Ergebnis der Wortbildung im Ausgang an funktionell entsprechende germanische Ableitungen anklang. Die Verbreitung der -nko-Bildungen innerhalb des Ostseefinnischen wiese auf einen Einfluß des Altnor-dischen. Diese Quelle würde auch verständlich machen, warum es zu keiner Beein-flussung durch die germanische Variante *-ungo‘- gekommen ist, die bei finnischen u-stämmigen Verben das gleiche Ergebnis gezeitigt haben müßte. Im Altnordischen überwiegen die -ing- Bildungen bei weitem und die ung-Variante ist deverbal zumindest extrem selten (vgl. § 69; im übrigen s. MUNSKE)

[HM: Kuurin kielen adjektiivin johtopääte "johonkin liittyvä" on -ing-, Se vaistaa mm. vasrakirveskielen ja jotvingin päätettä -ain-, liettuan -in-, skalvin -en/on- ja preussin -un-. Kielet lainaavat toistaan johdannaisia eri vivahduksiin. Esimerkiksi liettuassa tuunetaan kaikki nuo johdinpäätteet ja tiedetään suurin piirtein, mitä ne merkitsevät, ammoin kadonneetkin kielet mukaan lukien.] "

Ralf-Peter Ritter on Berliinissä 1937 syntynyt ja siellä 2011 kuollut ihka oikea germaani eikä mikään "lantakantapersermaani"...

MV: " Mystinen paikannimi voi olla merkki kadonneesta kielestä

Häkkinen uskoo, että monet selittämättömiksi jääneet paikannimet ovat jäänteitä nyky-Suomen alueella aikoinaan puhutuista muinaiskielistä.

– Se on aika yleisesti hyväksytty käsitys nykyisin. Maailman kielten määrä on vähentynyt ja pieniä kieliyhteisöjä on kokonaan hävinnyt.

Suomesta on löytynyt asutuksen merkkejä esikeraamiselta eli mesoliittiselta kivikau- delta (8600–5100 eaa.) lähtien, mutta suomalaisten kielelliset esi-isät asuttivat seudun vasta myöhemmin.

– Siitä on pakko päätellä, että alueella oleskelleet ovat olleet joitain muita kuin suomalaisten esi-isiä. "


RJK: KAISA HÄKKINEN EI TIEDÄ NÄISTÄ ASIOISTA MITÄÄN - JA JOS TIETÄÄ, EI PUHU SITÄ MITÄ TIETÄÄ - VAAN JAUHAA RAHOITTAJANSA PÖLHÖJARGOONIA!!!!

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaisten-geneet...


Tuntemattomia kieliä oletetaan sitten, kun sellaisille löytyy todellista tarvetta. Hesari-yhtymän "tarpeet" siihen eivät riitä, mitä ne sitten lienevätkin.


MV:

Maisema Sulkavan Linnavuorelta Saimaalta.

Maisema Sulkavan Linnavuorelta Saimaalta. (KUVA: Ismo Pekkarinen)

Ruskaa Inarijärvellä.

Häkkinen pitää yhteyttä tuntematonta alkuperää olevien paikannimien ja jääkauden jälkeen Pohjolaa asuttaneiden ryhmien välillä uskottavana. Teorian aukoton todista- minen on kuitenkin mahdotonta ja selittämättömien paikannimien syntyhistoria voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.

– Todisteiden saamiseen kivikauden aikana Suomen alueella puhutuista kielistä ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa mitään konstia.


Saimaa, Päijänne, Inari?

Suomalaisten vesistöjen nimistöön liittyvää problematiikkaa on käsitelty myös vuon- na 2007 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen paikannimikirja, joka kertoo noin 4700 paikannimen taustoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Karttakes-kuksen yhteistyönä syntynyt hakuteos kertoo seikkaperäisiä yksityiskohtia tuhansista paikannimistä, mutta Saimaan, Päijänteen ja Inarin kohdalla myös se lukijalle tulkinnanvaraa.

Saimaa: Nimiä ei voi selittää luontevasti minkään tunnetun suomenkielisen sanan pohjalta. Koska keskiajalla ja aikaisemmin Saimaankin alueella on asunut lappalai- siksi sanottua väestöä, josta osa puhui saamelaista kieltä, nimen voi arvella tulevan tästä väestöstä tai tämän väestön kielestä. "

.

RJK: Juu kyllä voi aivan epäilemättömästi.

Saame on kuitenkin tasan samoin kuin suomikin jonkin kampakeraamisen SU-kielen ja jonkin itäbalttilaisen vasarakierveskielen seosta (jälkimmäisiä lienee ollut kaksi, ne ovat poikenneet äänteellisesti jonkin verran, niitä voisi nimittää vaikka itäisempiperäi- seksi akaa-kieleksi ja hiemn myöhemmäksi eteläisempiperäiseksi aava-kieleksi ( < *akwa).

Kadonneella latvia-kieliin kuuluneella vsarakirvepeäisellä seelin kielellä heimo on Saima, liett.
šeima, itäisellä vasarakirveskileiellä ehkä *kaima, liett. kaimas = kylä, ja maa on Zaime, liett. žeme, joka jälkimmäinen lienee Saimaan originaali.



MV:


Sulkavan Linnavuorelta avautuu komea näkymä Saimaalle.


Päijänne: Nimen Päijänne alkuperästä on esitetty erilaisia tulkintoja, joista yksikään ei ole kovin uskottava. Aivan epäuskottavia ovat mm. arvelut, että kyseessä olisi alun perin henkilönimeen pohjautuva nimi.Mahdollisesti myös Päijänteen nimi on syntynyt jossakin tuntemattomassa muinaiskielessä, josta se on saamen kautta lainautunut Suomen kieleen.

Järvimaisema Päijänteellä.
RJK: Käsitelty yllä: latviakielten beig´ine [bäigjine]

MV: Inari: Nimen alkuperä jää useista selitysyrityksistä huolimatta tuntemattomaksi. Ison Inarin nimenä se on voinut periytyä seudulla aiemmin puhutusta, kadonneesta muinaiskielestä samoin kuin monet muut suurten vesistöjen nimet.

Ruskainen tyyni järvimaisema Inarin kunnassa.
RJK: Se on samaa vasakirveskieltä kuin yksi monista Euroopan *dweina (<*gweina?) = "hiljaa virtaa" l. tyynijoista l- vienojoista, Teno. (Muita ovat mm. Viena/Dvina-, Väinä/Dvina-, Tonava-, Don- ja Wien-joet.) Muutenkäsitelty yllä.
.

MV: " Moni nimen syntyhistorialta arvailujen varaan jääneistä maantieteellisistä kohteista Suomessa on suuri vesialue. Tämä perustuu vesistöjen arkiseen merkitykseen menneinä vuosisatoina ja -tuhansina.

– Vedet ovat aikoinaan olleet niin tärkeitä, että niitä on ensisijaisesti nimetty kun teitä ei ole ollut. Ne ovat tarjonneet elannon ja toimineet tärkeinä kulkureitteinä. Niiden rannoille on kokoontunut ihmisiä eri paikoista ja siellä on ollut helppo lainata nimiä, kun on opittu toisilta, mikä tämän paikan nimi on, Häkkinen selittää.

– Kun ei ole ollut karttoja eikä tienviittoja on ollut pakko lukea itse maastoa ja yrittää etsiä sieltä kiintopisteitä.


Koitere, Pälkäne?

Saimaan, Päijänteen ja Inarin lisäksi muista Suomen vesistöistä myös Koitereen ja Pälkäneen taustat ovat lähinnä arvailujen varassa. Varmuudella jälkimmäisestä tiedetään kuitenkin se, että alun perin vesialueelle annettu nimi on sittemmin siirtynyt kunnan nimeksi.

Koitere: Koitere on nimenä ainutlaatuinen, mutta Koita-nimiä on muuallakin. (...) Koita-kannan alkuperä ei ole varma. Kaikki Koita-nimet ovat kuitenkin vesistönimiä.

Meloja Koitereella kesäiltana. MV: Pälkäne: Nimen alkuperä on hämärä. Viljo Nissilä on pitänyt todennäköisenä, että nimen pohjana olisi san pälki, pälkki, pälkä, pälkkä, joka merkitsisi 'liistekatis- kaa'. Selitys on kuitenkin epäuskottava. Pälkäneveden nimi on ilmeisen vanha, ja todennäköisimmin se juontuukin Sisä-Suomessa puhutuista saamen kielistä, kuten monet muutkin suurten vesistöjen nimet.

Vesialueelle annettu nimi Pälkäne on sittemmin siirtynyt kunnan nimeksi.
RJK: Pelkė [pälkee] on liettuksi suo. Soinen on pelkinė.

MV: Suurten vesistöjen ohella myös maantieteellisesti ympäristöstään erottuvia kor- keita paikkoja on aikoinaan nimetty tavalla, jota ei ole pystytty selittämään järkevästi. Esimerkkinä tällaisesta toimii Ylitorniolla sijaitseva Aavasaksa.


lauantai, 6. toukokuu 2017

Gootin sanasto

http://gutiskarazda.org/en/diccionario/

Gutiska Razda

The site of the Gothic language

Dictionary

This list contains attested words and words reconstructed by linguists. This dictionary is especially written for writing in Gothic, therefore stems are included.

Abbreviations

acc. = accusative
adv. = adverb
dat. = dative
int. = interrogative (questions)
voc. = vocative
W.E. = reconstructed by Wolfram Euler
neol. = neologism (these are words which didn’t exist when the Goths lived.)
rec. = reconstruction
Greek = direct translation of original Greek, highly unlikely genuine Gothic

Scroll to the bottom to download a PDF of this dictionary.

Initial position means the first place in a phrase, in “The man is here.”, ‘the’ is in the initial position.

Just like in normal dictionaries, ~ means a repetition of the main word. So if you look up Gothic and find “2. *~ language”, the ~ means Gothic.

Here are some tips when using Gothic:

All -us nouns are masculine, except for faihu (n.) (Property) and reconstructed *alu (n.) (Beer) and handus (f.) (Hand), kinnus (f.) (Cheek), baurgswaddjus (f.) (Wall) and asiluqairnus (f.) (Millstone).

When saying for instance “It is beautiful”, you use the n. Declension (Skaun ist).

When more translations are available, the most prevalent is given first.
 

abbreviation – *maurgeins (f. I/O)
about – bi + acc (as in: about him)
abundance – 1. ufarassus (m. U) 2. ufarfullei (f. N) 3. digrei (f. N)

abuse – *anamahts (f. I)
abuse, to – anamahtjan (I)

abuser – *anamahtjands (m. Cons.)
abyss – afgrundiþa (f. O)
access – atgagg (n. A)
according – ~ to = afar + dative
accusation – 1. fairina (f. O) 2. wrohs (f. I)

adulterer – hors (m. A)

adulteress – *horo (f. N)
adultery – horinassus (m. U)
adversary – andastaua (m. N) (in court)

affection – 1. winna (f. O) 2. winno (f. N)
after – afar + dat/acc (in locative it’s the dative, temporal form uses either dative or accusative)

against – wiþra + acc
aged – framaldrs (adj. A) (as in old)
aim – mundrei (f. N)
alm – armaio (f. N) = almu, armo(pala), vasarakirvestä/kuuria, partitisiippi diminutiivin päätteetä -ar-, -al- verbinvartalona, armas.
along – and + acc [and = pitkin, päälle, liett. ant = engl. on , kanta-IE *(h)en- = sisään, saattavat olla samaa perua kuin suomen enä, enetä, ilmeinen IE-sana muistuttaa kampakeraamista *el-, *ol- = elää, olla, käydä (olut) jne. -verbiä
always – sinteino
already – ju = jo, viron ju, juba, liettuan jau [sanakirjojen "kantakerm." on otettu gootista, josta ainakaan liettuan ja preussin iau EIVÄT ole lainaa, mahd. kanta-IE *hieuh- = nuori, josta suomen vasarakirvestäkin vanhempi IE-laina hieho]

 

amazement – usfilmei (f. N), ~n dissitan = to be amazed

amber – 1. *glas (n. A) 2. *gles (n. A)
amber route – 1. *glasawigs (m. A) 2. *glesawigs (m. A)

amen – amen
anger – moþs (m. A)
answer – andahafts (f. I) = "vastahuuto", engl. sana = "vastakirous"
and – 1. jah 2. -uh (Can only be used after verbs and names) [SU-laina, viron ja]

angel – aggilus (m. U/I) = varsin mahdollisesti balttia kuten myös toinen (suojelus)enkelisana rapa (Rafael)...
answer, to – 1. andhafjan (VI) + dat
ant – *emaitja (f. O)
Antiochia – Antiaukia (f. Noun, declined as O)

anthropologist – 1. *mannaleis (m. A) 2. *mannaleisa (f. O)

anthropology – *mannaleisei (f. N)
any – 1. ~ man = mannahun (first part declined as manna)
apostle – apaustaulus (m. U/I)
apostleship – apaustaulei (f. I)
Arabia – Arabia (f. Undeclined)
archangel – arkaggilus (m. U/I)
arkenstone – *airknastains (m. A)
armour – sarwa (n. Wa) = varustus
armyharjis (m. Ja), preussilaina
artemisia – *bibauts = pujo, maruna
ash – azgo (f. N)
Asia – Asia (f. O)
ass – assilus (m. U) (synonyme of donkey)
assumption – anaminds (f. I)

astronomer – 1. *stairnaleis (m. A) 2. *stairnaleisa (f. O)

astronomy – *stairnaleisei (f. N)
Athens – Aþeineis (I)
Austria – *austrareiki (n. Ja)
author – bokareis (m. Ja)
axe – aqizi (f. O)
bag – balgs (m. I)
Balder (myth.) – *baldrs (m. A)

ball – *ballus (m. U)
bank – skattjans (m. N) (plural of skattja (moneychanger) means a bank)

banquet – *waitisloþ (n. A)
barely – halisaiw
barn – bansts (m. I)
barren – stairo (f. N)
battle – waihjo (f. N) [balttia, lt. vyti (veja, vijo) = ajaa, vytis = vaania, saattaa olla *gwen- = ajaa (takaa, ulos), *kwen- = kestää, kantaa, puolustaa -peräinen (vaino, vainu, kainu jne.)
beat, to – *biutan (II)
beautiful – skauns (adj. I/Ja) > sm. kaunis, baltin skonis = maku, skanus = maukas
because – 1. Duþe 2. Unte (Only in initial position.) 3. ~ of = in + gen
bed – ligrs (m. A)
bedroom – (neol) badiheþjo (f. N) / (neol) slepaheþjo (f. N)
bee – *biwa (f. Wo) [lt bìtė,
lv bite. ven pčela, пчола́, saattaa olla samaa perua kuin suomen pii = piikki, pii-aine, mehiläinen]
beer – *alu (n. U), barley ~ = barizalu (n. U), black ~ = swartalu (n. U), wheat ~ = hvaitjalu (n. U), white ~ = hveitalu (n. U)
beggar – bidagwa (m. N)
beginning – anastodeins (f. I)
Belgrade – *Hveitabaurgs (f. Cons)
bench– *banks (m. I)
Beroia – Bairauja (f. Noun, declined as O)
berry – basi (n. Ja)
Bethlehem – Beþlaihaim (nom. Beþlaihaim gen. Beþlaihaimis)
better – iusiza (adj. Comp.)

between – miþ + dative, ~ the two borders = miþ tweihnaim markom

big – mikils (adj. A)
birch – *bairka (f. O)
bird – fugls (m. A)
bishop – aipiskaupus (m. U), office of a ~ = aipiskaupei

bitcoin – (neol) bitskatts (m. A)
bitterness – baitrei (f. N)
blasphemy – wajamerei (f. N)
blessedness – audagei (f. N) > sm. autuus?
blind – blinds (adj. A)
boar – *bais (m. A)  [= baisus = kauhea, pelottava? Boar = villikarju, bear = karhu = "(Iso) Ruskea" = ruskean tappavan eläimen nimen eufemismi
boldness – balþei (f. N)
border – marka (f. O)
boundary – marka (f. O)
born, to be – wairþan (III)
bow – *buga (m. N)
box – arka (f. O)
branch – 1. asts (m. A) 2. tains (m. A)
bread – hlaifs (m. A) (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms), light ~ = hwaitahlaifs (m. A), brown ~ = swartahlaifs (m. A), wheat ~ = hwaitjahlaifs (m. A)
breast – brusts (f. Cons.)
breastplate – brunjo (f. N)
bridegroom – bruþfaþs (m. I)

broad – rums (adj.)
brook – rinno (f. N)
brother – broþar (m. R), ~s = broþrahans (m. N)
building – gatimrjo (f. N) [Gootin sana on balttia tempti (timpti, tampti) = mm. rakentaa timpuroida

burden – kauriþa (f. O)
butcher – skilja (m. N)

buy, to – bugjan (I weak j)
cake – *koka (f. O)
calf – 1. stiur (m. A) 2. kalbo (f. N) (female calf which is under one years old and which hasn’t got calves yet)
candlestick – lukarnastaþa (m. N)
capital city – *haubidabaurgs (f. Cons)
car – *raida (f. O)

care – kara (f. O), he ~s about .. =  .. (gen) imma kara ist
carpenter – timrja (m. N)
casualness – latei (f. N)
cart-pole – *þeihsla (f. O)

cathedral – *aipiskaupaus aikklesjo (f. N)  2. *kaþaidral (n. A)
century – *jerahund (m. A)
certain – sums (adj. A)
chair – sitls (þm. A)
chamber – heþjo (f. N)
cheek – kinnus (f. U)
cheerfulness – hlasei (f. N)

child – barn (n. A)

chupacabra – 1. *gaitisugja (m. N) (reconstructed by B. P. Johnson) 2. *gaitisugjo (f. N) (female chupacabra)
church – aikklesjo (f. N)

circumcision – bimaita (f. O)
citizen – baurgja (m. N)
citizenship – kawtsjo (f. N)
clay – þaho (f. N)
cloak – inilo (f. N)
close – nehva (near) + dat
closet – heþjo (f. N)
cloud – milhma (m. N)

coal – hauri (n. Ja)
coat – paida (f. O)
cock – hana (m. N) (male hen)
coffee – *kahwa (f. O) (W. E.)
coin – skatts (m. A)

cold – kalþs (adj. A)
comb – *kambs (m. A)
comb, to – *kambjan (ei)
come, to – qiman (IV abl)
coming – qums (m. I)
comforter – parakletus (m. U) (Greek)
commandmend – anabusns (f. I)
commonwealth – usmet (n. A)
companion – gahlaiba (m. N)
consent – gaqiss (adj. A)
conscience – 1. miþwissei (f. N) 2. þuhtus (m. U)
conspiracy – birunains (f. I)

conspirator – *birunands (m. Cons.)
conspire, to – birunan (III)
convent – *munasterjo (f. N)

convention – gaqumþs (f. I)
Copenhagen – *Kaupamannehabna (f. O)
coppersmith – aizasmiþa (m. N)
corner – waihsta (m. N), ~ stone = waihstastains (m. A)
corruption – riurei (f. N) (as in eternal destruction)
counsel – to take ~ = runa (f. O) gataujan (I)
cousin – 1. gadilligs (m. Noun) (male) 2. niþjo (f. N) (female)

cover, to – huljan  (I weak j)
cow – *kos (f. Cons)
craftiness – warei (f. N)

cream – 1. *raums (m. A) 2. *riuma (m. N)
crime – missadeþs (f. I)
cross – galga (m. N) (christian cross)

crown – wipja (m. N)
crucify, to – 1. ushramjan  (I weak j) 2. hramjan  (I weak j)

cuckoo bird – *gauks (m. A)
cup – stikls (m. A)
cymbal – klismo (f. N)
Dalmatia – Dalmatia (f. Declined as O)
Damascian – Damasks (adj. A)
Damascus – Damasko (f. N)
daily – sinteino

dance – laiks (m. A)
Dane – *Dans (m. I)
danger – 1. bireikei (f. N) 2. sleiþei (f. N) (only one occurence)
dangerous – sleiþs (adj. I/Ja) (declined as -ja stem mostly)

dark – *riqizeins (adj. A)
darkness – riqis (n. A)
daughter – dauhtar (f. R)
day – dags (m. A), daily = daga hvammeh, ~ by ~ = daga jah daga, every ~ = dags hindar daga (as a continuation of days in which something happens), to~ = himma daga
deacon – diakaunus (m. U)
deafness – daubei (f. N)
death – dauþus (m. U)

debtor – skula (m. N)
deceit – liutei (f. N)
deceitfullness – afmarzeins (f. I/O)
deep – diups (adj. A)
deepness – diupei (f. N)
depart, to – afleiþan (abl. I)
Denmark – Danimarka (f. O)
devil – 1. diabaulus (m. U) (the devil) 2. unhulþo (f. N) (a devil)
demon – 1. unhulþo (f. N)

demonologist – 1. unhulþoleis (m. A) 2. unhulþoleisa (f. O)

demonology – unhulþoleisei (f. N)
desire – 1. lustus (m. U) 2. gairnei (f. N)
dictionary – (neol) waurdabokos (f. O)
die, to – 1. gaswiltan (III abl)
difference – anþarleikei (f. N)

different – missaleiks (adj. A)
diligence – usdaudei (f. N)
dishonour – unswerei (f. N)
ditch – dals (m. Noun)
dominion – fraujinassus (m. U)
donkey – assilus (m. U)
doomsday – *stauadags (m. A)
download, to – (neol) dalaþhlaþan (VI)
dragma – drakma (m. N)
dragon – 1. *waurms (m. A) 2. *draka (m. An)
dream – 1. *swifns (m. A) 2. *draums (m. A)

dream, to – *draumjan (heavy i weak), I dreamed = mik draumida
drunkenness – drugkanei (f. N)
dryad (wood-dweller) – *widugauja (m. N)
Dublin – *Swartaswumfsl (n. A)
duke – *harjatuga (m. N)
dust – stubjus (m. U)
dwarf – *dwairgs (m. A)
eagle – ara (m. N)
ear – auso (n. N)
earl – *airls (m. A)
earlier – airis
early – air
earth – airþa (f. O)
earthquake – reiro (f. N)
easier – raþiza (adj. Comp.)
east – *austradails (f. I)

[eat - itan [balttia: lt. kuurin ëidi = syöttää, sl, vsk aidi?
Jotvinki:
ēdais! (you [sg] ) eat! (imp)
ēdaite! (you [pl] ) eat! (imp)
ēdint to feed (Inf)
ēdis meal, food
ēdus having a good appetite
ēdvens having eaten

ēska appetite
ēstun (ēdi) to eat (Inf)]

Edda – *Izdo (f. N)
elbow – *eibuga (f. O)
elder – praizbwtairei (f. N) (from jewish
elf – *albs (m. A)
emerald – *smaragdus (m. U)
emperor – kaisar (m. A)

empty – laus (adj. A)
end – andeis (m. Ja)
England – *Aggilaland (n. A)
English – *Aggils (adj. A)
Englishman – *Aggils (m. A)
equality – ibnassus (m. U)

error – airzei (f. N)
eternity – 1. aiws (m. A/I) (accusative plural declines as aiwins, the rest as an a-stem) 2. ajukduþs (f. I)
evening – andanahti (n. Ja)
every – 1. hvarjis (m.) (dat. = hvarjammeh, acc. = hvarjanoh) 2. hvarjatoh (n.) (gen. = hvarjizuh, dat. = hvarjammeh) 3. *hvarjoh (f.) (gen. = *hvarjizozuh, dat. = *hvarjaih acc. = hvarjoh) 4. in ~ thing = in allamma

everywhere – hvaruh
evil – unþiuþ (n. A)
exalt, to – ushauhjan (I i)
excess – usstiurei (f. N)
except – alja + dat
excuse oneself, to – sik faurqiþanana/a haban, (m) excuse me = habai mik faurqiþanana (f) habai mik faurqiþana
extraordinary – ussindo
eye – augo (n. N), evil ~ = augo unsel, ~ of a needle = þairko (n. N)
eyewitness- silbasiuneis (m. Ja)

face – wlits (noun)

faith – galaubeins (f. I/O)
faithful – galaubeins (adj. A)

falcon – *habuks (m. A)
fall – drus (m. Noun) (dative singular = drusa)
fallow – *falws (adj. Wa)
fan – winþiskauro (f. N) (to blow wind)
farao – farao (m. N)
fasting – lausqiþrei (f. N)

fate – *waurþs (f. I)
father – 1. atta (m. N) 2. fadar (m. R) (Only occurs once and used for an earthly father, but atta is used for an earthly father too.)
feast – dulþs (f. I)
feather – *fiþra (f. O)
fellowship – gamainei (f. N)

female – *qinokunds (adj. A)
Fenrir (wolf myth.) – *fanareis (m. Ja)
fever – 1. brinno (f. N) 2. heito (f. N)
few – faus (adj. A)
fiend – fijands (m. Cons.)
fiery – funisks (adj. A)
fig – smakka (m. N)
fig tree – smakkabagms (m. A)
fighting – waihjo (f. N)

fill, to – fulljan (I i weak), get filled, to – fullnan (IV weak)
finger – figgrs (m. A)
Finland – *Finnahaiþi (f. Jo)
Finn – *Finnahaiþas
Finnish – *Finnisks (adj. A)
fire – fon (noun) (gen. Sing. = funins, dat. Sing. = funin)
first – 1. frumist 2. fruma (adj. A weak)
fish – fisks (m. A)
fit – gatils (adj. A)
flag – *fana (m. N)
flesh – mammo (f. N) (human meat)
flood – 1. ahwa (f. O) 2. garunjo (f. N)
flood, to – swipan (III)
flower – bloma (m. N)
fly, to – *fliugan (II)
foam – hvaþo (f. N)
follower – galaista (m. N)
foolishness – 1. unwiti (n. Ja) 2. niuklahei (f. N)
foot – fotus (m. U)

football – *fotuballus (m. U)
for – 1. faur (a means for) 2. auk (only in second or third position) (synonyme of because as giving a reason)
forefathers – airizans (adj. Comp. Weak)
forest – *widus (m. U)
fornication – 1. kalkinassus (m. U) 2. horinassus (m. U)

found, to – gasuljan (I j weak)
foundation – 1. *gasuleins (f. I/O) 2. grunduwaddjus (m. U) (stone wall)
fountain – brunna (m. N)
fox – fauho (f. N)
free – freis (adj. Ja), for ~ / ~ of charge = arwjo (adv.)
freedom – 1. freihals (m. A) 2. frijei (f. N) (only one occurence)
freeze, to – friusan (II)
France – *Fragkareiki (n. A)
freeman – fralets (m. Noun)
Freyja – frauja (f. O)
Freyr – fraujis (m. Ja)

Friday – *fraujins dags (m. A)
friend – 1. (m.) frijonds (m. Cons) 2. (f.) frijondi (f. Jo)
frog – *frusks (m. A)
frost – frius (n. A)
fruit – akran (n. A)
full – fulls (adj. A) + gen (gen. is used when translated as full of)
fullness – fullo (f. N)
Galatia – Galatia (f. O)
Galatian – Galateis (m. I)
Galilee – Galeilaius (m. U/I)
garden – aurtigards (m. I)
garment – snaga (m. N)

gate – 1. daur (n. A) 2. dauro (f. N)
gather, to – lisan (V abl.)
gathering – gaqumþs (m. I)
Geat – *gauts (m. A)
gentleness – 1. selei (fu. N) 2. mukamodei (f. N)
German – *þiudisks (adj. A)
Germany – *þiudiskaland (n. A)
gift – giba (f. O)
girl – mawilo (f. N)

give, to – giban (V abl) + dat
glory – wulþus (m. U)
glove – *lauhs (m. A)
goal – mundrei (f. N)

goat – gaits (m. I), ~’s milk = gaitimiluks (f. Cons.)
God – 1. Guþ (m. A) (Abrahamic God) 2. Guþ (n. A) (other God then christian or jewish one), the form of ~ = gudaskaunei (f. N)
godless – gudalaus (adj. A)
godliness – gagudei (f. N)
godly – gudisks (adj. A)
gold – gulþ (n. A)
golden – gulþeins (adj. A)
good – goþs (adj. A)
goodness – selei (f. N)
gospel – aiwaggeljo (f. N)
Goth – Guta (m. A)
Gothic – 1. *Gutisks (adj. A) 2. *~ language – Gutiska (adj. A) razda (f. O), Gutrazda (f. O), Gutrazda (f. O)
Gothiscandza – *Gutskaþja (f. Jo)
Goths – Gutþiuda (f. O) among the ~ – ana Gutþiudai
governor – kindins (m. A)
grace – ansts (f. I)
grandmother – awo (f. N)
grape – weinabasi (n. Ja)
grass – hawi (n. Ja)

grave – hlaiw (n. A)

graveyard – *hlaiwagards (m. I)
great – mikils (adj. A)
greater – maiza (adj. Comp.)
greatness – mikilei (f. N)
Greece – *Krekaland (n. A)
greed – 1. faihufrikei (f. N) 2. faihugairnei (f. N) 3. faihugeiro (f. N)
Greek – Kreks (m. A)
green – *groneis (adj. Ja)
Greenland – *Groniland (n. A)
group – 1. kuni (n. Ja) (tribe or subdivision of hierarchy) 2. kubitus (m. U) (group around table)
hail – hagl (n. A)
half – 1. halba (f. O) 2. halbs (adj. A)
hand – handus (f. U)
happen, to – wairþan (III)
harbor – *habna (f. O)
hardness – ~ of heart = harduhairtei (f. N)

hawk – *habuks (m. A)
healing – leikinassus (m. U)
heart – hairto (n. N), hardness of ~ = harduhairtei (f. N)
heaven – himins (m. A) (never with article, accompanying adjective always declines strongly)
heavenly – himinakunds (adj. A)
helmet – hilms (m. A)
Hebrew – 1. Haibraius (m. U/I) (person) 2. *Haibraiwisks (adj. A), ~ language = *Haibraiwiska (adj. A) razda (f. O)
height – hauhei (f. N)
heir – arbja (m. N)
hell – halja (f. O), to ~ with you = *Diabaulus þuk nimai
hello – 1. hails + voc (to a man), haila + voc (to a woman) 2. Golja þuk 3. Fagino
helmet – hilms (m. A)
Helsinki – *Halsiggefurs

herd – hairda (f. O)
Herding (myth.) – *hazdiggs (m. A)
here – her
Herodian – Herodianus (m. U/I)
Herule – *Airuls (m. A)
hero – *haliþs / *haluþs (m. Cons.)
hi – see: hello
hidden – fulgins (adj. A)

Hierapolis – Iairapaulei (noun)
high – hauhs (adj. A)
higher – auhuma (adj. Comp. Weak)
hill – hlain (n. A)

him – imma (dat) ina (acc)

his – is, seinis (gen. M/N), seinaizos (gen. F), seinamma (dat. M/N), seinai (dat. F), seinana (acc. M), seinaize (gen. M/N pl.), seinaizo (gen. F pl.), seinaim (dat. Pl.) seinans (acc. M. Pl.) seina (acc. N. Pl.), seinos (acc. F. Pl.)
hither – hidre
Hlin (myth.) – *Hleins (m. A)
Hoder (myth.) – *Haflus (m. U)
hole – *hul (n. A)
holy – 1. weihs (adj. A)

honey – miliþ (n. A), bee ~ = biwamiliþ (n. A)
honourable – galaufs (adj. A)
hospitable – gastigoþs (adj. A)
hospitality – gastigodei (f. N)
host – wairdus (m. U)

hour – hweila (f. O)
house – 1. razn (n. A) 2. gards (m. I) (also used as family)
how – 1. (int.) Hvaiwa 2. Hvan ( as in: how narrow or how much, how nice)
human – manna (m. N)
humanity – manniskodus (m. U)
hunger – gredus (m. U)
hungry – gredags (adj. A)
hunny – miliþ (n. A)

hurry, to – sniwan (V abl)
husband – aba (m. N)

hypocrite – 1. liuts (adj. A) 2. liuta (m. N)
I – ik (only used for comparison or emphasis)
ice – *eis (n. A)
Iceland – (neol.) eisaland (n. A)
idiot – 1. (m.) dwala (m. N) 2. (f.) dwalo (f. N)

idolatry – galiugagude skalkinassus (m. U) (first part undeclined)
immortal – unriurs (adj. I)
immortality – undiwanei (f. N)
imprisonment – karkara (f. O)
inheritor – arbinumja (m. N)
injustice – ungaraihtei (f. N)
inspiration – ahmateins (f. I)
insurrection – auhjodus (m. U)
international – *miþþiudisks (adj. A)
internet – (neol.) miþnati (n. Ja)

inwardly – innaþro
iron – eisarneins (adj. A)
island – hulms (m. A)
Israel – Israel (m. A)
Japan – (neol.) Iapan (m. A)
Jericho – Eiairiko (f. N)
Jerusalem – Iairusalem (same in all cases except for genitive Iairusalems)
Jew – Iudaius (m. U/I)

jewel – precious ~ = *airknastains (m. A)
Jewish – iudaiwisks (adj. A)

job – arbaiþs (f. I)
Jordan – Iaurdanus (m. U/I)
journey – wratodus (m. U)
Judea – Iudaia (f. O)
judge – staua (m. N)
judgement – staua (f. O)
just – 1. (only) þatainei 2. ~ as = swaswe

key – *lukils (m. A)
king – þiudans (m. A)
kingdom – þiudinassus (m. U)
kiss – frijons (f. I)
kiss, to – kukjan (I) + dat
knife – sahs (m. A)
know, to – kunnan (prt-prs)

knowledge – kunþi (n. Ja)
lack – waninassus (m. U)
labour – arbaiþs (f. I)
lamb – 1. lamb (n. A) 2. wiþrus (m. U) (only one occurence) 3. *lambamimz (noun) (To eat as flesh)

land – land (n. A)

Laodicea – Laudeikaia (noun)
lasciviousness – aglaitei (f. N)
last – 1. aftumists (adj. A) 2. spedumists (adj. A) 3. spediza (adj. Comp.), only in: ist so spedeizei airziþa wairsizei þizai frumein = the last error shall be worst than the first

law – witoþ (n. A)
leaf – laufs (m. A) (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms)
least – minnists (adj. Superl.)

leave, to – ~ with = bileiþan (I abl.)
left – hleiduma (adj. Comp.)
length – laggei (f. N)
less – minniza (adj. Comp.)

letter – boka (f. O)

lie, to – ligan (V abl) (to lie down somewhere)
Liechtenstein – (neol) Liuhtastains (m. A)
light – liuhadei (f. N)

lighthouse – 1. *fonkelikn (n. A) 2. *liuhadakelikn (n. A)
like, to – galeikan (III) (as in, to like something) + dat

linguist – 1. *razdaleis (m. A) 2. *razdaleisa (f. O)

linguistics – *razdaleisei (f. N)
locust – þramstei (f. N)
Loki (myth.) – 1. *lauha (m. N) 2. *luka (m. N)

long – laggs (adj. A)
longsuffering – usbeisnei (f. N)

look, to – 1. saihvan (V abl)  2. ~ around = ussaihvan (V abl)
loop – wruggo (f. N)

loot – *raupa (f. O)
lord – frauja (m. N)
lot – 1. a ~ of = filu + gen 2. hlauts (m. A), ~ imma urran = he was chosen by lot
love – frijaþwa (f. O), brotherly ~ = broþrulubo (f. N)
lump – daigs (m. Noun)
lust – lustus (m. U)
Luxemburg – (neol) leitilabaurgs (f. Cons)
Macedonia – Makaidonja (f. O)
Macedonian – Makidons (m. I)
machine – *sarwa (n. Wa)
madness – unfrodei (f. N)
Magdeburg – (neol) Magaþsbaurgs (f. Cons)
magic – lubjaleisei (f. N)
male – gumakunds (adj. A)
malice – balwawesei (f. N)
man – 1. manna (m. Cons) (plural nom + acc = mans)  (human in general) 2. guma (m. N) 3. wair (m. A)
manger – uzeta (m. N)
manifestation – by ~ = bairhtein
mankind- manaseþs (f. I)
manner – sidus (m. U), ~ of life = usmet (n. A)
me – 1. (Dat) mis 2. (Acc) mik
meal – mats (m. I)
mean, to – 1. (to signify, what a word means) wisan, gaskeirjan (I) 2. (to intend to) munnan
measure – 1. mitaþs (f. Cons.) 2. mitadjo (f. N)

measure, to – mitan (V abl)
meat – mimz (noun)
member – 1. gadaila (m. N) (of group of people) 2. liþus (of body)
mercy – bleiþei (f. N)
mediator – midumonds (m. Nd)
messenger – airus (m. U)
metal – 1. *maital (n. A) (W. E) 2. *maitaleins (adj. A)

metallic – *maitaleins (adj. A)
milk – miluks (f. Cons)
millstone – asiluqairnus (f. U)
minister – andbahts (m. A)

ministery – *andbahti (n. Ja)
minstrel – swiglja (m. N)

miracle – fauratani (n. Ja) (as a sign)
mirror – skuggwa (m. N)
mistletoe – *mistilatains (m. A)
moderation – anawiljei (f. N)
moon – mena (m. N)

Monday – *menins dags (m. A)
month – menoþs (f. Cons), dat. Pl. = menoþum
money – 1. skatts (m. A)
moneychanger – skattja (m. N)

moral – godei (f. N)
morning – 1. maurgins (m. Noun) 2. uhtwo (f. N)
mortality – *diwanei (f. N)
moth – *malo (n. N)
mother – aiþei (f. N), wife’s ~ = swaihro (f. N) [balttia: kuurin ëidi = syöttää, sl, vsk aidi?

mourning – gaunoþus (m. U)
mouth – munþs (m. Noun)

move, to – inwagjan  (I weak j) (move someone to do something)
mr. – *Frauja (m. N)
mugwort – *bibauts
multitude – 1. managei (f. N) 2. iumjo (f. N)
murderer – manamaurþrja (m. N)
my – meins (possessive pronoun, always declined strongly)
mystery – runa (f. O)
name – namo (n. N) (plural nom = namna, plural dat = namnam)
Naples – *Napleis (I)
nation – þiuda (f. O)
national – *þiudisks (adj. A)
near – nehva
neighbour – garazno (f. N) (female neighbour) , garazna (m. N) (male neighbour, in plural both genders)
nest – sitls (m. A)
next – the ~ day = iftumin daga
night – nahts (f. Cons), (in days and ~s = in dagam jah nahtam, normally dative plural is nahtim)
Niord (myth.) – *Nairþus (m. U)
north – *naurþadails (f. I)
Norway – *Naurþawigs (m. A)
now – nu
number – raþjo (f. N)
oath – aiþs (m. A)
oblivion – ufarmaudei (f. N)
observation – atwitains (f. I)
observe, to – witan (III) + dative
Oegir (myth.) – *Ogeis (m. Ja)
office – andbahti (n. Ja), ~ of the priest = gudjinassus (m. U)
often – ufta
Odin – *Wodans (m. A)
old – fairneis (adj. Ja)
on – (place) ana + dat
once – 1. simle (in the sense: once upon a time) 2. ainamma sinþa (one time)
one – ains (adj. A strong) 2. sums (one of people, so: one man = sums manna)
opening – luk (n. A)

or – 1. þau (choice between two things) 2. aiþþau (choice between multiple things and other uses then in 1)
order – wiko (f. N)
Oslo – *Osalauha
otherwise – aljaleikos (adv)
our – unsar (posessive pronoun, always strongly declined)
outside – uta, from the ~ = utana + gen
oven – auhns (m. Noun)
ox – 1. auhsus (m. U) 2. auhsa (m. N) (only one occurence) 3. stiur (m. A)

page – *laufs (m. A)  (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms)

palm – ~ of hand = lofa (noun)

pants – *broks (f. Cons.)
parable – gajuko (f. N)
parchment – maimbrana (m. N)
parent – berusi (m. Ja)
parents – berusjos (
part – dails (f. I)
partiality – wiljahalþei (f. N)
participation – daila (f. O)
party – dulþs (f. I)

pass, to – usleiþan (I abl)

passover – 1. paska (feast) 2. pasxa (feast)

pay, to – usgildan (V abl)
peace – gawairþi (n. Ja)
penny – 1. assarjus (m. U) 2. kintus (m. U)
people – þiuda (f. O)
pepper – *pipr (n. A) (W. E)
perceive, to – gaumjan (I) + dat
perfect – 1. fullatojis (adj. Ja) 2. (adv) glaggwuba
perishing – riurei (f. N)

persecute, to – wrikan (V abl)
persecution – wrekei (f. N)
Pharisee – Fareisaius (m. U/I)
Phenician – fwnikisks (adj. A)
physician – lekeis (m. Ja)
pinnacle – gibla (m. N)

plan – garehsns (f. I)
pleasure – gabaurjoþus (m. U)
plough – hoha (m. N)
poem – *liuþ (n. A)
poet – liudareis (m. Ja)

pope – *papa (m. N)

pork – *sweinamimz (noun)
porter – daurawards (m. A)
potter – kasja (m. N)

praise, to – hazjan  (I weak j)

pray, to – bidjan (V abl irregular), he/she prayed = baþ
preacher – merjands (m. Cons.)
preeminence – frumadei (f. N)
preferable – þishun
pregnant woman – 1. inkilþo (f. N), wisandei ~ = being  great with a child, to be pregnant 2. qiþuhafto (f. N)
prejudice – faurdomeins (f. O)
present, to – atsatjan (I i weak j)
presbytery – praizbwtairei (f. N)
pretence – inilo (f. N)

price – wairþ (m. A)
pride – hauhhairtei (f. N)
priest – gudja (m. N)
prince – reiks (m. Cons.)
priority – frumadei (f. N)
prison – karkara (f. O)
prisoner – bandja (m. N)
prize – sigislaun (n. A)
project – *faurawaurpa (f. O)
proof – kustus (m. U) ( as in a challenge)

prophet – praufetes (m. U/I)

prostitute – kalkjo (f. N)
prostitution – kalkinassus (m. U)

psychologist – 1. *ahmaleis (m. A) 2. *ahmaleisa (f. O)

psychology – *ahmaleisei (f. N)
publican – motareis (m. Ja)
purity – hrainei (f. N)

put, to – lagjan  (I weak j)

queen – *þiudana (f. O)
question – sokns (f. I)

rabbi – rabbei (undeclined)
race – spaurds (f. Cons.) (Sports)
radio – (neol) radio (f. N)
ragnarökr – *ragine riqis (n. A)
rainbow – *rignabuga (m. N)
ransom – andabauhts (f. I)
read, to – 1. ussiggwan (III) 2. (Greek) anakunnan (III)
regards – kind regards = (rec.)
liubistons goleinins
register, to – anameljan (I)
registration – anameleins (f. I)
release, to – fraletan (V)
remission – aflageins (f. I/O)

rest – rimis (n. A)
restriction – gaaggwei (f. N)
reveal to – andhuljan (I i weak j)
reward – 1. laun (n. A) 2. mizdo (f. N)
reward, to – usgildan (III abl.)
Reykjavik – *Raukeweiks
rich – gabigs (adj. A) (rich of = gabigs in + dat)
riches – 1. gabei (f. N) 2. faihu (n. U)

ring –  figgragulþ (n. A)

river – ahwa (f. O)
rock – hallus (m. U)
rod – wandus (m. U)
Roman – Rumonus (m. U/I) 2. Rumonisks (adj. A)
Rome – Ruma (f. O)
room – heþjo (f. N)
row – wiko (f. N)
ruler – fraujinonds (m. Nd)
sackcloth – sakkus (m. U)
sacrifice – sauþs (m. I)

safety – þwastiþa (f. O)
same – sama (adj. A, weak), at the ~ time = samana
sand – malma (m. N)

sapphire – *saffeirus (m. U)

Saturday – sabbato (undeclinable)
scorpion – skaurpjo (f. N)
scrip – matibalgs (m. I)
sea – 1. marei (f. N) 2. marisaiws (m. Noun)
seal – sigljo (n. N)
secret – in ~ = in analaugnein

security – þwastiþa (f. O)
see, to – saihvan (V abl.)
seed – fraiw (n. A)
self – silba (adj. A, weak)
sepulchre – hlaiw (n. A)
servant – 1. skalks (m. A) 2. þiumagus (m. U) (young boy) 3. magus (m. U) (a young boy) 4. (Servants) þewisa (n. A)
service – 1. skalkinassus (m. U)
severity – hvassei (f. N)
shadow – skadus (m. U)
sharply – hvassaba (as in severely)
shave, to – 1. kapillon (II) 2. biskaban (VI)
shield – skildus (m. U)
shilling – skilliggs (m. A)
ship – skip (n. A)
shipwreck – to suffer ~ = usfarþon taujan us skipa

shit – 1. maihstus (m. U) 2. smarna (f. O)
shoe – skohs (m. A)
short – maurgus (adj. U)
shortage – waninassus (m. U)
shorten, to – gamaurgjan (I)
shoulder – ams (m. A)
show, to – ataugjan (I i weak) (person/object to whom shown = dat., shown person/object = acc.)
sick – siuks (adj. A)
sickness – siukei (f. N)
sign – 1. taikns (f. I) 2. bandwo (f. N), sign, to = ufmeljan (I) + dative

signature – *ufmeleins (f. I/O)
similar – galeiks (adj. A)
sincerity – 1. unriurei (f. N) 2. unwammei (f. N) 3. hlutrei (f. N)
singer – liudareis (m. Ja)
singleness – ainfalþei (f. N)
sister – swistar (f. R)

sit, to – sitan (V abl)
skull – hvairnei (f. N)
slave – 1. skalks (m. A) 2. (house-servant) þius (m. U)
sleight – filudeisei (f. N)
snake – waurms (m. A)
snare – wruggo (f. N)
sobriety – inahei (f. N)
soldier – gadrauhts (m. I)
solitary – auþeis (adj. Ja)
son – sunus (m. U)
song – liuþ (n. A)
soul – saiwala (f. O)
sound – drunus (m. U)
south – *sunþradails (f. I)

spear – *gais (m. A)
spearow – sparwa (m. N)

sperm – *fraiw (n. A)
spikenard – nardus (m. U)
spirit – ahma (m. N) (Spirit from God or a human, for ghost, see ghost)
spiritual – ahmeins (adj. A)
stake – hnuþo (f. N)
star – stairno (f. N)
state – reiki (n. Ja)
stature – wahstus (m. U)
stave – walus (m. U)
steep – ~ place – driuso (f. N)
sting – gazds (m. A)
stinking – fuls (adj. A)
Stockholm – *Stukkahulms (m. A)
stone – stains (m. A), corner ~ = waihstastains (m. A)
stony – stainahs (adj. A)
story – insahts (f. I)

strait – aggwus (adj. U)
stranger – gasts (m. I)
street – 1. gatwo (f. N) 2. plapja (f. O)
strength – swinþei (f. N)
strife – sakjo (f. N)
strike, to – *biutan (II)
stripe – slahs (m. I)

strong – swinþs (adj. A)
student – siponeis (m. Ja)
suck, to – *sugjan (II) + dat
suddenly – anaks
suffering – winno (f. N)
summer – asans (n. A)
sun – 1. sunno (f. N) 2. (Only used once) sauil (n. A)

Sunday – *sunnins dags (m. A)
Surtur (myth.) – *Swartus (m. U)

swelling – ufswalleins (f. I/O)
sword – 1. hairus (m. U)
Syria – 1. Saurja (f. O) 2. Swria (f. O)
Syrian – (m.) Saur (m. U/I), (f.) Saur
table – biuþs *(m. A)
tag – (online) sokiwaurd (n. A)
tax – 1. gild (n. A) 2. gilstr (n. A)
tea – *hairbata (f. O) (W. E.)
teach, to – 1. laisjan (I i weak) 2. talzjan (I i weak)
teacher – 1. laisareis (m. Ja) 2. talzjands (m. Cons.)

telegraph – (neol) fairramelja (m. N)
television – (neol.) fairrasiuns (f. I), to watch ~ – fairrasaihvan (V)
temptation – fraistubni (f. Jo)
temple – alhs (m. Cons)
test – kustus (m. U)
testimony – weitwodei (f. N)
thank, to – awiliudon (II) + dative
for – 1. (For as intention) dative use, eg. For him = imma 2. faur (for something) 3. in þis (because)
that – 1. þata 2. (Conj.) þatei, ei (as in: I see that I ….) 3. so ~ = ei … + opt

that – see: this

the – (Only used in emphasis or comparison and after a noun is used for the first time), see: this
their – 1. (m.) ize 2. (f.) izo

them – im (dat.), ins (m. Acc.), ija (n. / f. Acc.)
themselves – to ~ = du sis misso

theologist – 1. *guþleis (m. A) 2. *guþleisa (f. O)

theology – *guþleisei (f. N)
there – jainar
thereafter – afar þata
thief – hliftus (m. U)
think, to – 1. miton (II weak) 2. hugjan (I) (to suppose)

this – 1. sa (m. Nom.), þata (n. Nom. / Acc.), so (f. Nom.), þis (m./n. Gen.), þizos (f. Gen.), þamma (m./n. Dat.), þizai (f. Dat.), þana (m. Acc.), þo (f. Acc.)
thorn – þaurnus (m. U)
thought – mitons (f. I)
thousand – þusundi (f. Jo)
thirst – þaurstei (f. N)
three – þreis (adj. A strong)

Thursday – *þunaris dags (m. A)

Tiberian – Tibairiadeis (m. U/I)
time – 1. mel (n. A) (moment) 2. sinþ (n. A) (always with dative, e.g. two times = twaim sinþam), at the same ~ = samana
title – ufarmeli (n. Ja)

tittle – striks (m. I)
Tiw – *Teiws (m. A)
to – du + dative
today – himma daga
toe – *tains (m. A)

together – samana
Tokyo – (neol.) Tokio (f. N)
tolerable – sutis (adj. I)
tomorrow – gistradagis
tongue – tuggo (f. N)
too – 1. jah (synonym of also) 2. ufar- (too much = ufarfilu)
tooth – tunþus (m. U)

tower – kelikn (n. A)
translate, to – gaskeirjan (I)
translator – gaskeirja (m. N)
translation – gaskeireins (f. I/O)

trip – wratodus (m. U)
trouble – aglo (f. N)

Tuesday – *Teiwis dags (m. A)
tumult – 1. auhjodus (m. U) 2. drobna (m. N)
turtledove – hraiwadubo (f. N)
twelve – twalif (gen. = twalibe, dat. = twalibim)
two – twai (adj. A strong)
-ty – tigjus (m. U) (suffix for decades 20-60)

Tyr – *teiws (m. A)
uncleanness – 1. unhrainiþa (f. O) 2. unhrainei (f. N)

under – uf + dat

underpants – *ufbroks (f. Cons.)
understanding – 1. frodei (f. N) 2. fullaweis (adj. A)

underworld – *uffairhvus (m. U)
ungodliness – afgudei (f. N)
unity – ainamundiþa (f. O)
unlearned – untals (adj. A)
unspeakable – unqeþs (adj. I/Ja)

uproar – drobna (m. N)
urinate, to – *meigan (I)
urine – *hland (n. A)
valley – dals (m. Noun)
valkyrie – *walakusjo (f. N)

veal – *kalbomimz (noun)
very – 1. filu 2. abraba (stronger than filu)
vessel – kas (n. A)
virtue – godei (f. N)

walhalla – *walahalla (f. O)
wall – baurgswaddjus (f. U) (literally: city-wall, for another kind of wall use waddjus (f. U) seperately)
warfare – drauhtinassus (m. U)
watching – wokains (f. I)
water – wato (n. N), pl. Nom. = watna, pl. Gen. = *watne, pl. Dat. = watnam, pl. Acc. = watna
wave – wegs (m. A)
way – 1. wigs (n. A) (way on a land) 2. haidus (m. U) (way to do something)

weak – siuks (adj. A)
weapon – *sarwa (m. N)
Wednesday – *wodanisdags (m. A)
week – wiko (f. N)
weight – kaurei (f. N)

well – waila
werewolf – *wairawulfs (m. A)
west – *wistradails (f. I)
what – 1. (int) hva 2. (relative pronoun) see which
wheat – hvaiteis (m. Ja)
when – 1. (int.) hvan 2. þan (can never be used in initial position) 3. þanuh
where – 1. (int.) hvar 2. þarei (in phrases which aren’t questions, in the sense of: the place where = staþs, þarei)

whether – ei

while – 1. hveila (f. O) 2. miþþanei (With contrast, used as in: I was here, while he was there. Ik was her, miþþanei is was jainar.)
white – hveits (adj. A)
who – 1. (int.) (m. Nom.) Hvas, (f. Nom.) Hvo 2. (Who as relative pronoun, the person who ..) (m. Nom.) Saei, (n. Nom.) þatei, (f. Nom.) soei/sei (sei is used more frequently then soei)
wholly – allandjo (indecl)

whore – kalkjo (f. N)
why – 1. (interr) duhve 2. (interr) hva þatei 3. (confirmative), that’s why = in þis, in þizei
wickedness – unselei (f. N)

wide – braiþs (adj.)
widow – widuwo (f. N)
width – braidei (f. N)

wildly – wilþiba
will – wilja (m. N)
wind – winds (m. A)
window – augadauro (n. N)

wine – wein (n. A), berry ~ = basjawein (n. A)
wine-servant – *weinaskalks (m. A)

winter – wintrus (m. U)
wisdom – 1. handugei (f. N) 2. frodei (f. N)

wise – handugs (adj. A)
witch – *haljaruna (f. O)
witchcraft – lubjaleisei (f. N)

with – miþ + dative
without – 1. inuh + acc 2. utana + gen (from the outside)
witness – 1. weitwoþs (m. Root)

wizard – *lubjaleis (m. A)
wolf – wulfs (m. A)
woman – qino (f. N)
womb – 1. qiþus (m. U) 2. kilþei (f. N) (occurs only once)
woods – *widus (m. U)
word – waurd (n. A)
worse – wairsiza (adj. Comp. Weak)
Wodan – *Wodans (m. A)
woe – O woe = wai
work – waurstw (n. A)
worker – gawaurstwa (m. N)
working – waurstwei (f. N) (not labour by men but doing something)
world – 1. fairhvus (m. U) 2. midjungards (m. I) (the world where people live)
worm – maþa (m. N)

wormhole – *waurmahul (n. A)
worshipper – 1. *blostreis (m. Ja), ~ of God = gudblostreis (m. Ja) 2. *blostreisa (f. O)
worshipping – 1. blotinassus (m. U) 2. skalkinassus (m. U)
write, to – meljan (I) + dat

writer – 1. bokareis (m. Ja) 2. *bokareisa (f. O)
yellow – 1. *gilws (adj. Wa) 2. *gulws (adj. Wa)
yoke – juk (n. A)
younger – minniza (adj. Comp.), only in: The elder serves the ~ = sa maiza skalkinoþ þamma minizin
your (sing) – (both informal and formal) þeins (posessive pronoun, always declined strongly)
your (dual) – iggqar (possesive pronoun, always declined strongly)
your (plural) – izwar (possesive pronoun, always declined strongly)

zeitgeist – *aldiwists (f. I)

 

lauantai, 29. huhtikuu 2017

Suomen ja NL:n Tartton rauhaa ei tehty mistään "vapaussodasta", vaan Suomen tynkäeduskunta oli julistanut Venäjälle sodan 15.5.1918

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomen-ja-nl-n-tartton-rauhaa-ei-tehty-mist-n-vapaussodasta-vaan

Viimeinen punainen taisteluosasto oli antautunut 14.5.1918 eli yhtä päivää aikaisemmin.

Suomen äärioikeisto pyrki tekemään Suomesta 1917 Venäjän maakunnan Kerens- kin vallan alla "hajotuttamalla" NAAPURIVALTION SOTILASDIKTAATTORILLA oman ylimmän vallan haltijan Eduskunnan. Hyvä kun Kerenski sentään tiesi, mitä sellainen "vaalit" on, kun hän oli itsekin ollut ehdokkaana Tsaarin neuvoa antavan Duuman vaaleissa 1912 omassa ja Leninin kotikaupungissaan Simbirskissä (Ulja-novsk), ja tullut valituksikin perustamansa "Sosialistipuolueen" ehdokkaana hänen äänestäjiensä suuren osan epäilemättä luullessa äänestävänsä Leninin puoluetta...

Suomi oli Wienin kongressin rauhan mukaan RIIPPUMATON VALTIO SIITÄ ALKA- EN, KUN TSAARIN HALLITSIJAHUONE LAKKASI OLEMASTA VALLASSA. Suo- men rajatkin oli määrätty Wienin kongressissa, joskin tsaari teki niihin tarkistuksen itään päin (suomenkielisen Karjalan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Jos Punaiset ja valkoiset kaartit olisivat tuolloin yhdessä tiedottaneet Kerenskille itse- näisyyden olevan voimassa ja että sitä puolustetaan (kuten esimerkiksi Stalin vihjaisi, mutta ei voinut sanoa suoraan, kun bolshevikitkin tukivat vielä tuolloin Kerenskin hal- litusta Valkoisten, Kornilovin ym., kapinaa vastaan, sisällissota olisi voinut olla vältet-tävissä. On kuitenkin huomattava, että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi läntisissä naapurivaltioissamme oli tuolloin sisällissota.

Se, että Kerenski lähti pelleilemään Suomen kysymyksessä, oli viimeisiä ja ratkaise- via nauloja hänen poliittiseen ruumisarkkuunsa. Eserrien johtama Ukrainan Keskusrada esimerkiksi lähti omille teilleen.


Suomen eduskunta saattoi sodan julistaessaan tietysti minkään estämättä "Tulkita olleensa sodassa" jo olleensa sodassa pitempään. Olihan ylipäällikkö Mannerheim väittänyt omille, erityisesti maalaisliittolaisille kaarteille muka "Neuvosto-Venäjän hyö- känneen Suomeen", kun hän itse hyökkäsi venäläisissä varuskunnissa vielä jäljellä olevaa väkeä vastaan, joka ei ollut NL:n hallituksen komennossa (eikä tätä ennen myöskään punakaartien, joihin monien venäläisten oli nyt henkensäkin sälyttääkseen liityttävä). Tuollainen tulkinta on pantu mm. kenraali A.F. Airon suuhun. Toki hän on voinut sellaista puhuakin (vaikka ei tunnetusti ollut puhelias, eikä kirjoittanut muistelmiakaan).

Tuo tulkinta ei kuitenkaan ole oikea diplomaattiselta (de jure) eikä faktuaaliselta kan- nalta (de fakto): sotaa ei ollut julistettu eikä esimerkiksi aluevaatimuksia vielä esitetty suuntaan eikä toiseen (jos sellaisia ei esitetä, ei yleensä kannata julistaa sotaa, vaikka jossakin vaikka ilmassa tai merellä tapella rymisteltäisiinkin).

Venäjän hallitus oli kahteenkin otteeseen yrittänyt lähettää edustajansa myös val- koisten puolelle (mahdollisesti myös sovittelutarkoituksessa), mutta nämä vangitsivat lähettiläs eversti Nikolai Kovankon (joka oli ollut Viaporin viimeinen venäläinen komendantti) ja torjuivat myös seuraajan minkä jälkeen Suomi kohta julistikin sodan.


Neuvosto-Venäjän armeijan joukkoja ei ollut eikä varsinkaan sotinut Suomessa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/neuvosto-ven-j-n-ar...

Venäjän joukkojen poissapysymisestä Suomesta oli lisäksi erikseen sovittu SAKSAN KANSSA Brest-Litovskin rauhansopimuksessa.

Niin sanotulla 42. armeijan selkkauksella Viipurissa, jossa kaupungissa vielä olleen kotiutettavan varuskunnan sotilaiden väitettiin riisuneen aseista kaupunkiin tuodun valkokaartin (mahdollisesti venäläisen väestön suojelemiseksi, jonka jäljellä olleet, pääasiassa ammatilliset ja poliittiset porvarit, valkoiset tappoivat sisällissodan loppu-vaiheessa) ei ole mitään tekemistä työväenvallankumouksen kanssa, sillä se tapah- tui (jos tapahtui lainkaan) 24. tammikuuta eli neljä päivää ennen vallankumouksen alkua:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

"...Jälkeenpäin on esitetty, että Venäjän sota-asiain kansankomissaari Nikolai Pod- voiski määräsi tammikuun 23.päivänä Suomeen sijoitetun 42.armeijakunnan riisu- maan suojeluskunnat aseista”.Ainut Podvoiskin määräystä koskeva virallinen doku- mentti on senaatin tammikuun 24. päivän pöytäkirjassa, jossa todetaan, että Pod- voiski oli senaatin saamien tietojen mukaan antanut Viipuriin sijoitetulle sotaväelle määräyksen riisua aseet kaupunkiin järjestystä pitämään saapuneelta suojeluskun-nalta. Senaatin mukaan Podvoiskin määräys ei siis koskenut koko 42. armeijakuntaa eikä kaikkia suojeluskuntia vaan vain Viipurin varuskuntaa ja vain kaupunkiin saapuneita suojeluskuntalaisia. ... "

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Finland

The Revolution of 1918.In the early morning of Jan.28 a workers’ revolution began in Finland (see 1918). Acting on appeals from the leaders of workers’ organizations, the proletariat of Helsinki seized government institutions and banks.The resistance of the Whites in the southern part of the country was quickly broken.However, the north and most of central Finland, where the members of the bourgeois government had taken refuge, were occupied by the White Guard. Civil war ensued. A revolutionary government, the Council of People’s Commissioners,was established on January 28. The council formulated a democratic program but proceeded to enact a series of so- cialistic reforms. It nationalized large private estates and many industrial and com- mercial establishments, replaced the bourgeois state apparatus, assumed manage- ment of the Bank of Finland, instituted state control over private banks, established workers’ control at factories, and gave free land to the tenant farmers. Soviet Russia rendered considerable assistance to revolutionary Finland.On Mar.18,1918, with V.I. Lenin present, representa- tives of the two countries met in Petrograd and signed a treaty strengthening friendship and brotherhood between the RSFSR and the Finnish Socialist Workers’ Republic (so designated in the text of the treaty at Lenin’s proposal).

The counterrevolutionary forces called on the German imperialists for help in sup- pressing the revolution.Treaties between Svinhufvud’s government and Germany were signed in Berlin on Mar. 7, 1918; these treaties made Finland politically and economically dependent on Germany. In early May the revolution was suppressed with the aid of German troops that had landed in Finland. Although the revolution was defeated, it had a considerable influence on the history of the country and the further development of the working-class movement.Learning from its lessons,the most perceptive Finnish Social Democrats realized the necessity of forming a truly revolutionary Marxist-Leninist party; as a result, on Aug. 29, 1918, the left wing of the SDPF founded the Communist Party of Finland (CPF).

From 1918 to 1945.The suppression of the revolution in Finland was followed by the establishment of a regime of White terror. On May 15, 1918, Parliament voted to break relations with Soviet Russia. In August the Finnish government declared that peaceful relations between the two countries would be established only after Karelia and the Ko- la Peninsula had been incorporated into Finland. Moreover, Parliament passed several laws to aid the formation of a political alliance with Germany;it voted on Aug.1,1918,to make Finland a monarchy and on October 9 to elect the German prince Friedrich Karl of Hessen as king of Finland. The German revolution of 1918 and Germany’s defeat in World War I saved Finland from becoming a vassal of Ger- many. Finland was proclaimed a republic on July 17, 1919, and K. Ståhlberg was elected president of the bourgeois republic.

From 1918 to 1920, Finland supported the interventionist plans of the imperialist po- wers, although it did not actually take part in the intervention.The victories of the Red Army, the growth of the working-class movement in the country, and economic diffi- culties forced Finland to accept the peace proposals of the Soviet government. A peace treaty between the RSFSR and Finland was signed on Oct. 14, 1920. Never-theless, Finnish foreign policy retained an anti-Soviet bias that was consistent with the class interests of the bourgeoisie and with the desire of the reactionary circles to create a Greater Finland. White Finnish “volunteer” detachments made frequent raids on Soviet Karelia until 1922,and political,economic,and cultural ties with the USSR were at a minimum. "

Aivan samaa kuin Sovjetskaja sanoo myös Helsingin yliopiston historian tutkija toh- tori Jari Hanski, joka on vertaillut I maailmansodan jälkeen itsenäistyneiden maiden tuolloisia taphatumia.

http://vapaussota.com/wp-content/uploads/2014/02/Hanski.pdf

TAULUKKO 2:
 
OLIKO VALLANKUMOUSTA/VALLANKAAPPAUSTA/KAPINAA, SISÄLLIS- SOTAA TAI SOTAA ENTISTÄ ISÄNTÄMAATAA/ ENTISIÄ ISÄNTÄMAITA VASTAAN?
 
Maa:  Suomi
 
Oliko vallankumous/vallankaappaus/ kapina?
 
Kyllä: Punakaarti aloitti 28.1.1918 sosialistisen
vallankumouksen.

Oliko sisällissota?
 
Kyllä: 28.1.1918 alkoi sisällissota ns. punaisten ja valkoisten kesken. Vasemmistolaiset punaiset saivat haltuunsa Suomen eteläosan, mutta menettivät sen toukokuun alkupuolella taisteluissa maan ... hallituksen joukoille.
 
Oliko sota entistä isäntämaata ... vastaan?
 
Kyllä: Eduskunnan kokoonnuttua toukokuussa 1918 julistettiin sotatila Suomen ja Venäjän kesken, mutta valtio ei käynyt taisteluja Venäjää vastaan. Sen sijaan vapaaehtoisia joukkoja oli taistelemassa Karjalassa.
 
Tarton rauha 14.10.1920.

Keskustelua:
 
Neuvos: 1920 luvun suomen rajat sopisivat itsenäisyysmitaliin.
 
Risto Juhani Koivula: Nää nykyiset on aika tarkkaan Wienin kongressin rajat, ja moni organisaatio haluaa olla Wienin kongressin perilllinen: mm. YK ja EU.
 

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomen-vapaussota-v...

Juhani Putkinen: " Suomen Vapaussota Venäjää vastaan

Yleisesti katsotaan Suomen ja Venäjän välillä käydyn Vapaussodan alkaneen 28.1.1918. Silloin Suomen Armeija (Eduskunta oli valtuuttanut 12.1.1918 perustamaan Suo- jeluskunnista Suomen Armeija) aloitti Pohjanmaalla ve- näläisten miehitysjoukkojen aseistariisumisen. Paikoin se onnistui yllätyksen ansiosta taisteluitta,paikoin jouduttiin taistelemaan.  "

RJK: Pohjanmaalla tai missään muuallakaan ei ollut PU- NA-ARMEIJAN joukkoja. Oli joukko Venäjän kansalaisia, jotka olivat tulleet Suomeen tsaarinvallan tai mahdolli- sesti joissakin tapauksissa Väliaikaisen hallituksen sotilai- na. Jo Väliaikainen hallitus oli kuitenkin aloittanut sotilai- den mittavan kotiuttamisen.Suomessa olleita Venäjän me- rivoimien osastoja siirtyi myös valkoisten puolelle. Joukot olivat itse valinneet itselleen johtajat, jotka mm. neuvottelivat erilaisten tahojen kansa, mitä pitäisi tehdä.

JP: " Mannerheim:"Neljässä päivässä oli koko Etelä-Pohjanmaa vapautettu; 5 000 venäläistä oli pakotettu luovuttamaan aseensa, 8 000 kivääriä ja 34 konekivääriä saatu,minkä lisäksi tuli vielä 37 tykkiä, joukko kranaatinheittimiä ja melkoiset määrät varusteita ja ampumatarvikkeita. Sanoma aseistariisumisesta levisi kuloval- keana maakunnassa, eikä innostuksella ollut rajoja - ase kädessä tai aseetta halusi joka mies ja nuorukainen olla mukana! Suoje-luskuntain miesvahvuus lisääntyi päivä päivältä, ja vallatut aseet tulivat hyvään tarpeeseen. Ei ollut luottamukseni noihin sisukkaisiin, isänmaallisiin miehiin ollut turha. "

RJK: Paskat "vapautettu"! Nuo eivät olleet minkään sortin vallanpitäjiä ainakaan enää.

JP: " Toinen vaihtoehto Vapaussodan alkamispäiväksi on 23.1.1918. Silloin Suomen Karjalassa suojeluskunnat joutuivat riisumaan venäläisiä joukkoja aseista.

Professori Ohto Manninen: "Venäjän sota-asiain kansan- komissaari Podvoiski 24.1. vahvisti 42. Armeijakunnan antaman uhkavaatimuksen, jossa uhattiin ryhtyä sotaan valkokaartia vastaan, mikäli nämä eivät luovuttaisi asei- taan." Suomen Senaatti (hallitus) kuitenkin "ilmoitti yöllä 25/26.1., että suojeluskuntien riisuminen aseista tulkittai- siin sodan aloittamiseksi Suomea vastaan." "

Ilmeisesti yleinen tulkinta, jonka mukaan Suomen ja Ve- näjän välillä käyty Vapaussota alkoi aamuyöstä 28.1.1918, on kuitenkin parempi. Silloin alkoivat todelliset taistelut Suomen ja Venäjän joukkojen välillä. "

RJK: Ohto Manninen on sen ajan sekoittaja ja valehtelija, jolloin ei tiedetty, että lähteet tulevat nettiin:
 

http://www.tiede.fi/comment/761402#comment-761402


RJK: Putkiselle on siis TÄYSIN "MAISKUTTELUTUNTU- MAKYSYMYS",milloin alkoi "vapaussota Venäjää vastaan", josta sitten muka Tartton rauhakin tehtiin! (Jos noin on, niin on maiskuttelutuntumakysymys myös, olko koko "sotaa" lainkaan vai ei...)

Kuten minun lainauksistani ilmenee, AINOA JOKA VIIPU- RIA KOSKIEN PUHUU, EDES SPEKULOI PODVOISKISTA MITÄÄN, on Suomem Senaatti (Mannerheimin olettamuk- sista ja harhautuksista). Sitä paitsi MINISTERI EI KOMENNA JOUKKOJA. Sen sijaan hän voi neuvotella poliittisesti erilaisten tahojen kanssa.

Viipuriin oltiin tuomassa ulkoa uutta valkoista osastoa (koska Mannerheim ei luottanut paikallisiin (koska niissä oli venäläisiäkin?)?), mikä soti mm. puolueiden status quota vastaan, että kaartit ovat PAIKALLISIA ja koostuvat paikallisesta väestöstä. Venäläisen varuskunnan keskuu-destaan valitsema komentaja uhkasi riisua uuden kaartin aseista. Valkokaarti ole saattanut tulla vangitsemaan hei- tä, ja tavallistakin venäläistä väestöä. Tästä hän todennä-köisesti neuvotteli niin punakaartien kuin venäläisten kotiuttamisviranomaistenkin kanssa.

Pohjanmaan vangitut venäläiset sotilaat lähetettiin muka "kotiuttamisen" nimissä junalla Joensuuhun, jossa heidät tapettiin. Sieltä ei ollut rataa eikä aurattua maantietä itäänpäin.

Venäjä ei kuitenkaan näiden toimien takia sotaa julista- nut, EIKÄ OLLUT NIISTÄ YKSITYISKOHTAISESTI TOIS- TAISEKSI SELVILLÄKÄÄN, kun venäjän armeijan vahvuu- dessa olevat osastot kerran EIVÄT OLLEET KYSEESSÄ. Touhuista oli vastuussa Mannerheim.

-----

Putkinen: "Kuten tunnettua Venäjä ei tunnustanut Vapaus- sodan (ja Talvisodan) aikana Suomen laillista hallitusta. "

RJK: Ei se Svinhufvudin senaattia ehdottomasti kiistänyt- kään, koks se yritti kaksi kertaa solmia formaaliset diplo- maattiset suhteet sen kanssa Suomen sisällissodan vielä ollessa käynnissä.

Vänäjä tunnusti maita eikä hallituksia.


" Suomen nukkehallituksen kanssa, jota kutsuttiin myös Teri- joen hallitukseksi Venäjä teki Talvisodan aikana valtiosopi-muksen laajentaen Suomen aluetta. Myös Vapaussodan ai- kana Venäjä teki valtiosopimuksen Suomen ”nukkehalli- tuksen” kanssa - silloinkin laajentaen Suomen aluetta. Toki Venäjän tarkoituksena oli nielaista Suomi karvoineen kaikkineen ja liittää Suomi Venäjään, mutta tällaistakin teatteria pidettiin. "

RJK: Missään tapauksessa EI OLLUT.

Mitä kaikkia suunnitelmia oli, se on sitten vaikeampi kysymys.

JP: ”Suomalais-venäläinen sekakomitea sai suomalaisten laatiman luonnoksen pohjalta nopeasti valmiiksi sopimus-ehdotuksen, jonka kansanvaltuuskunta hyväksyi omasta puolestaan 23. helmikuuta. Tämän jälkeen komitea siirtyi Pietariin, jossa suomalaiset joutuivat käymään tiukkoja neuvotteluja eräistä periaatteellisista kysymyksistä sekä rajojen määräämisestä. Lenin halusi kuitenkin saada sopimuksen aikaan, joten hän saattoi arvovallallaan osapuolet kompromissein yhteisymmärrykseen.

Sopimus tehtiin "Venäjän ja Suomen sosialististen tasavallan välillä". Edvard Gylling ja Oskari Tokoi, jotka olivat taipuneet hyväksymään Leninin vaatimuksen suomalaisen sopijapuolen luon­nehtimisesta sosialistiseksi valtioksi, saivat tästä myöhemmin kansan­valtuuskunnalta moitteita. Toinen merkittävä periaatteellinen myön­nytys oli se, että Suomea ei kutsuttu kansanvaltuuskunnan te- kemän ehdotuksen mukaisesti "itsenäiseksi ja riippumat-tomaksi tasavallak­si", vaan "riippumattomaksi Suomen Sosialistiseksi Työväentasaval­laksi". "

RJK: Työväentasavalta on yllättävä, eikä vastaa täysin pu- naisen Suomen vakiintunutta luonnehsintaa "kansanval-laksi", kun esimerkiksi Baltian punaisten hallintoja sanottiin kaiken aikaa työväenvallaksi, eli sosialismiksi.

Mielestäni Lenin on tässä ensisinnäkin todennut, että Kansavaltuuskuntaa pidetään sosialisteina ja työväenval- lan edustajina (mikä ei ollut itsestään selvää kaikille bolshevikeille, sillä kansanvaltuutetut oli pääasiassa katsottava "menshevikeiksi" tuolloisella värikartalla.
 

Toisekseen: Sopimus koskee nimenomaan tällaista, EI MILLAISTA TAHANSA Kansanvltuuskuntaa (esimerkiksi sellaista, josta vasemmisto on potkittu ulos).

JP: " Sananmuodon tarkistus oli neuvostohallituksen kan- nalta merkitsevä, sillä se jätti avoimeksi mahdollisuuden Suomen liittymi­sestä Venäjän tasavaltojen federaatioon. "

Ei liity siihen. Venäjän nezavisimost´ on englannin sanan independence kaikinpuolinen täysi synonyymi. Englannis- sa ei ole muuta valtiollista itsenäisyys/riippumattomuus- sanaa. Eikä tämä tarkoita osavaltiota eikä alusmaita: ne ovat nimenomaan dependent coutries/zavisimie strany.

Venäjän sana samostojatelnost eli kirjaimellisesti "itsesei-sojuus", omaperäisyys, omintakeisuus on toisenlaista, esi- merkiksi alkuperällistä riippumattomuuttomuutta ja eri- koista toimintaa. Saksan selbständich ja unabhängig ovat enempi samaa varsikin valtioita koskien.

JP: " Suurin kansanvaltuuskuntaa askarruttanut ongelma syntyi Leninin vaatimuksesta myöntää kummankin maan kansalaisille täydelliset poliittiset oikeudet toisessa maassa, mikä vaatimus itse asiassa liittyi kysymykseen federaatiosta. "

RJK: Siinä ei sanota noin: kysymys on TYÖASIOISSA toisessa maassa toimivista toisen maan kansalaisista.

Sitten on erikseen kysymys kansalaisuuden myöntämises- tä heti Venäjällä etnisille suomalaisille ja halukkaille Suomen kansalaisille, ja toisin päin.

http://www.histdoc.net/history/ru/rabo.html

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomis-saarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasa- vallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasaval- tain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen. "

JP: " Tiukkojen neuvottelujen jälkeen neuvos­tohallitus myöntyi siihen, että sopimukseen tuli lupaus poliittisten oikeuksien myöntämisestä neuvostokansalaisille Suomes- sa "mahdollisimman helpoin ehdoin”. Neuvosto-Venäjä luovutti sopimuksella Suomelle Petsamon, jon­ka Venäjän keisari oli luvannut jo vuonna 1864 korvaukseksi Kannak- sella sijainneesta Siestarjoen kivääritehtaan alueesta. Petsamon Muotkavuono oli erittäin kalaisa, joten rajan vetämisestä vuonossa käytiin pitkälliset neuvottelut. Le- nin ratkaisi asian lopulta suomalais­ten eduksi. Sen sijaan Edvard Gyllingin ja muiden kansanvaltuuskun­nan jäsen- ten tärkeänä pitämää Itä-Karjalan liittämistä Suomeen ei saatu toteutetuksi. Gyllingin kertoman mukaan neuvosto-hallitus vetosi siihen, että kysymys vaati Muurmannin radan vuoksi perusteel­lisempaa tutkimista.

 

Neuvosto-Venäjä sai sopimuksen nojalla määräajaksi käyttöönsä neljä Suomen halki kulkevaa lennätinlinjaa eksterritoriaalioikeuksin. Kolme niistä oli rakennettu Pietarista Uudenkaupungin kautta Ruotsiin, Tanskaan ja Englantiin sekä yksi Suomen halki Murmans­kiin.

Sopijapuolet vaihtoivat keskenään toistensa alueella olleen valtioiden omistaman kiinteän omaisuuden. Tämä merkitsi muun muassa venäläisten varuskuntien ja linnoitusalueiden siirtymistä Suomen valtiolle ja Pietarin radan ja Suomen aseman siirtymistä Venäjän valtiolle. Vaihdoista aiheutuvat sekä muut taloudelliset kysymykset piti ratkaistaman työtään jatkavassa selvityskomiteassa.

Punainen valtiosopimus allekirjoitettiin 1. maaliskuu- ta ja ratifioi­tiin kahdeksan päivää myöhemmin. Jälkimmäisessä tilaisuudessa tehtiin venäjänkielisen kap- paleen Muotkavuonoa koskevaan kohtaan suomalaisten vaatimuksesta korjaus. Edvard Gylling vahvisti allekirjoi-tuksensa sinettisormuksella ja Oskari Tokoi korkista vuolemallaan sinetillä.” [i]

Huomattakoon vielä, että Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja laillinen hallitus - jota Venäjä ei tunnustanut, mutta teki valtiosopimuksen kapinallisten (nukkehallituksen) kanssa. Aivan kuten parikymmentä vuotta myöhemmin Talvisodan aikana. "

RJK: Se eduskunta oli valittu KERENSKIN VENÄJÄN MAAKUNTAVALTUUSTOKSI!!!

JP: "No, onneksi Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vas- taan, joten oikea valtiosopimus Suomen laillisen hallituk- sen ja Venäjän välillä solmittiin aikoinaan Tartossa. "

RJK: Suomi julisti sodan Venäjälle 15..5.1918, ja esitti 1.8. mittavat aluevaatimukset "rauhanteon ehtona" (Kuollan nimimaa, Itä-Karjala jne.) samassa kokouksessa, jossa Suomeen valittiin saksalainen "kuningas".

Wilhelmin feodaalisen Saksan olisi pitänyt "joulupukkina" hankkia nuo alueet Suomelle...

 

Risto Juhani Koivula kommentoi:

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

 

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomi-saarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasa-vallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasa- valtain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen.

 

§ 1.

 
Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa riippumattomalle Suomen Sosialistiselle Työväentasa-vallalle kaiken Venäjän Tasavallan tai Venäjän valtiolai-tosten omistaman tai hallinnassaan pitämän, entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä sijait- sevan kiinteän omaisuuden, kuten maaomaisuuden, ve- sialueet, kaupungeissa olevat tontit, rakennukset, teh- taat ja teollisuuslaitokset, kuin myös lennätinlaitokset, rautatiet, linnoitukset, majakat, loistot ja reimarit.

§ 2.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan luo- vuttaa Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kai- ken Suomen valtion tai Suomen valtiolaitosten omista- man tai hallinnassaan pitämän, Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan alueen rajain sisällä sijaitsevan kiin- teän omaisuuden,kuten maaomaisuuden,vesialueet, kau- pungeissa olevat tontit,rakennukset,tehtaat ja teollisuus- laitokset, kuin myös rautatiet,majakat,loistot ja reimarit.

§ 3.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ilmoittaa suostu- vansa ostamaan muutakin kuin tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettua Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasa-vallalle kuuluvaa ja entisen Suomen Suuriruhtinaan- maan alueen rajain sisällä sijaitsevaa omaisuutta, ja nauttii Suomen Sosialistinen Työväentasavalta sellai- seen omaisuuteen nähden etuosto-oikeutta, mikäli se ei loukkaa Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan etuja.

§ 4.

Yllämainitusta Suomen Sosialistiselle Työväentasavallal- le luovutettavasta omaisuudesta luetaan pois se, joka, Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitean päätöksel- lä, välittömästi luovutetaan työväen järjestöille.

 

§ 5.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suomen kauppalaivaston kansallistuttamisen edistämi- seksi Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle kaikki Suomen valtiolle, kunnille tai yksityisille kuuluneet, Ve- näjän hallituksen ennen sotaa tai sodan aikana rekviroi- mat laivat niiden nykyisessä kunnossa. Samaten on luo- vutettava kaikki muukin rekviroitu omaisuus, mikäli se tätä sopimusta päätettäessä on entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä.

 

§ 6.

Edelläolevain pykäläin määräykset eivät koske niitä kiin- teimistöjä, jotka Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueella ovat Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasaval- lalle ja Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan alu- eella Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle välttä-mättömät diplomaattisten, konsuli- ja kauppaviranomais- ten virastoja ja henkilökuntaa, kuin myös sivistys- ja valistuslaitoksia sekä parantoloita varten.

 

§ 7.

Korvauksen suuruuden tämän sopimuksen 1, 2, 3 ja 4 §:n mukaan omaisuutta luovutettaessa määrittelee eri- tyinen Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitea. Näistä luovutuksista johtuneista maksuista, jotka suori-tetaan Suomen asioita varten asetetun venäläisen likvi- datsionikomitean vaatimuksesta, pidetään eri tili, joka päätetään lopullisessa tilien selvityksessä.

 

§ 8.

Venäjän valtion ja valtiolaitosten saatavat Suomen val- tiolta ja valtiolaitoksilta sekä päinvastoin, samoin kuin myös Venäjän Suomen Pankin välityksellä ottamat lyhyt-aikaiset velkasitoumukset tunnustetaan molempien Sosi- alististen tasavaltain hallitusten puolelta voimassa ole- viksi, ja niiden kuoletustapaa, riippumatta 7 §:n mukai- sesti suoritettavista maksuista, tulee valmistelemaan erikoinen Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alainen yhteinen finanssikomitea.

 

§ 9.

Tämän sopimuksen tekijät takaavat molemminpuolisesti Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain kauppa-aluksille kaikiksi ajoiksi vapaan ja esteettömän pääsyn kaikkiin meri-, järvi- ja jokisatamiin, ankkuripaikkoihin ja kanaviin sekä myöntävät mainituille aluksille vapaan ja esteettömän tavaran lastaus- ja purkamisoikeuden sekä luotsilaitoksen käytön. Yllämainitun vapaan käytön teknilliset ehdot määrätään eri sopimuksilla.

 

§ 10.

Venäjän ja Suomen rautateitten välille järjestetään pysy- väinen ja suoranainen yhdysliikenne ilman matkustajain siirtoa ja tavarain uudestaan lastausta.

 

§ 11.

Ehdot, joilla Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta, saa Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueella käyttää sähkölennätintä, postia ja maanteitä ja Suomen Sosialistinen Työväentasavalta Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan alueella vastaavia laitoksia, määri- tellään eri sopimuksilla; jolloin, poikkeuksena tämän so- pimuksen 1 §:n yleisistä määräyksistä, huomioon ottaen voimassa olevat kansainväliset tavat ja sopimukset, Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan omaksi jää viideksikymmeneksi vuodeksi, eksterritoriaalioikeudella, kolme Suomen Sosialistisen Työväentasavallan kautta kulkevaa, Pietarin Tukholmaan, Newcastleen ja Frederi- ciaan yhdistävää lennätinjohtoa (N:o 13, 60 ja 42) sekä yksi yhtäjaksoinen, suora johto linjalla Pietari-Vartonie-mi-Aleksandrovsk (Muurmanilla), joka johto kulkee Vii- purin, Kuopion, Kemin ja Rovaniemen kautta, sekä pidä- tetään Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kaikki Tanskalaisen yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset oikeudet kolmeen kaapeliin, jotka kulkevat suoraan Uudestakaupungista Ruotsiin Ahvenanmaan kautta.

§ 12.

Molemmat sopimuksen tekijät asettavat viipymättä Venä- jän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alaisen yhteisen komitean laatimaan ehdotusta molempien tasavaltain
väliseksi kauppasopimukseksi.

 

§ 13.

Suomalaista alkuperää oleville Venäjän kansalaisille Ve- näjällä kuin myös venäläistä alkuperää oleville Suomen kansalaisille Suomessa myönnetään samanlaiset oikeu- det kuin muillakin vastaavan maan kansalaisilla on. Suo- men kansalaiset Venäjällä, samoin kuin Venäjän kansa-laiset Suomessa nauttivat samoja yksityisoikeuksia, kan- salaisvapauksia ja kunnallisia oikeuksia kuin vastaavan maan kansalaisilla on.
 
Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta myöntää kaik- ki Venäjän kansalaisille kuuluvat valtiolliset oikeudet Suomen kansalaisille Venäjällä, jotka kuuluvat työväen-luokkaan tai talonpoikaisväestöön, joka ei käytä vierasta työvoimaa, mikäli he ansiotyössä ollen asuvat Venäjän alueella.
 
Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan si- toutuu myöntämään Venäjän Federatiivisen Neuvostota-savallan kansalaisille Suomessa mahdollisimman helpot ehdot täysien valtiollisten oikeuksien saamiseen, erityi- sesti huomioonottaen vakinaista asuinpaikkaa vailla olevan työtätekevän väestön edut.

 

§ 14.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta sitoutuu ole- maan millään tavalla estämättä ja lupautuu edistämään Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueelta jo alet- tua Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan aseellis- ten maa- ja merisotavoimien sekä maa- ja merisotilas-virastoihin kuuluvien laitosten jatkuvaa poissiirtämistä ja tämän poissiirtämisen pikaista loppuun saattamista.

 

§ 15.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suomen Sosialistisen Työväentasavallan täydelliseksi omaisuudeksi alempana määritellyn alueen, jos paikalli- nen väestö vapaasti kysyttynä ilmaisee siihen suostuvansa.
 
Venäjän ja Suomen välinen valtakunnan raja kulkee tästedes nykyisellä Venäjän ja Suomen välisellä rajalla olevasta Korvatunturista suorassa linjassa Petsamon joen lähteille, sieltä Petsamon joen itäistä vedenjakajaa pitkin sekä suorassa linjassa Muotkavuonon ja Kalastaja-niemen yli, päättyen Jäämeren rannalle Supuskan kohdalla.
 
17 § :ssä mainitun komitean tulee määritellä erityiset ehdot, jotka takaavat :
 
1) kalastusta ja muita elinkeinoja luovutetulla alueella harjoittavan Venäjän väestön oikeudet;
 
2) Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan esteettömän oikeuden vapaaseen kauppa-kauttakulkuun Norjaan ja sieltä takaisin; ja
 
3) Venäjän ja Norjan välillä solmituista ja voimassa olevista sopimuksista johtuvat oikeudet.
 
Yllämainitun alueen luovutuksesta johtuvat maksut suoritetaan tämän sopimuksen 7 § :n perusteella.

§ 16.

Sopijapuolet asettavat Venäjän ja Suomen asiain Selvit-telykomitean alaisen komitean Venäjän ja Suomen rajo- jen muutosten tarkkaa määrittelyä varten. Suomen Sosi- alistinen Työväentasavalta luovuttaa kuitenkin heti Ve- näjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle täydelliseksi omaisuudeksi Suomenlahden rannalla sijaitsevan Inon linnakkeen alueen ja takaa välttämättömän kauttakulku-yhteyden mainittuun linnakkeeseen.

 

§ 17.

Tämän pääsopimuksen eri määräysten kehittämiseksi valmistetaan molempain sopijapuolten hallitusten aset- tamassa Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomiteassa ehdotukset yksityiskohtaisiksi sopimuksiksi, jotka Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan hallitukset vahvistavat.

 

§ 18.

Erimielisyydet, joita syntyy yllämainittuja yksityiskohtai- sia sopimuksia laadittaessa ja joita johtuu tämän sopi- muksen sekä sen perusteella tehtyjen erikoissopimusten tulkinnasta, kuin myös tämän sopimuksen ja erikoisso-pimusten määräysten rikkomiset, annetaan sovinto-oikeuden ratkaistaviksi, johon puheenjohtajan määrää Ruotsin Sosialidemokraattisen vasemmistopuolueen puoluetoimikunta, ellei myöhemmin toisin sovita.

 

§ 19.

Tämä sopimus astuu lailliseen voimaan heti kun molem- pien Sosialististen tasavaltain hallitusten valtuutetut ovat sen allekirjoittaneet.

 

§ 20.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan hallitusten valtuutetut ovat allekirjoittaneet ja sineteillään vahvistaneet kaksi kappaletta tätä sopimusta venäjän ja suomen kielillä.
 
Allekirjoitettu Pietarissa (16 p. helmik.) 1 p. maalisk. 1918

 

По Уполномочiю Совѣта Нар.                   
       Ком.:
Предсѣдатель СНК.
В. УЛЬЯНОВ (ЛЕНИН).
П. ПРОШЬЯНЪ.
Л. ТРОЦКIЙ.
I. ДЖУГАШВИЛИ-СТАЛИН.
Управляющiй дѣлами Совѣта
Народныхъ Комиссаровъ
ВЛАД. БОНЧЪ-БРУЕВИЧЪ.

Секретарь Совѣта Н. ГОРБУНОВ.
(Sinetti.)
Suomen Kansanvaltuuskunnan
     valtuuttamina:
EDVARD GYLLING.
(Sinetti.)
OSKARI TOKOI.
(Sinetti.)

Sopimusteksti venäjäksi. | Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.

 
Orwell kommentoi:  Maanpettureilla ja kapinallisilla ei ole ollut mitään oikeuksia sopia Suomesta mitään.
 
Risto Juhani Koivula kommentoi:n Jos kerran valkoiset "kat- soivat olevansa sodassa Venäjää vastaan",niin totta helve- tissä venäjä silloin sopi jonkun muun kanssa kuin heidän!
 
Eduskunta ja Senaatti oli valittu sotilasdiktaattori Kerenskin Venäjän maakuntahallintoelimiksi, ja muiden edustajien kuin valkoisten toiminta oli estetty.
 
Senaatti/Mannerheim toivat Viipuriin ulkopuolelta uuden ei-paikallisen (vastoin status quota) valkokaartin, jonka tehtävä oli riisua kotiutettava venäläinen varuskunta aseista. Venäläinen varuskunta ei tähän suostunut, josta syystä Senaatti väitti muka "Venäjän hyökänneen Suo- meen", mikä oli puhdasta paskaa.Mannerheimilla EI ollut tuolloin vielä valtiollista asemaa, hänet olivain valittu 16. 1. Pohjanmaan valkokaartien päälliköksi. Näistä karetista ainakin suomenkieliset olivat maalaisliittolaisia ja ne olivat olleet valtalain kannalla ja Kerenskiä vastaan. 
 
Niillä ei vaan ollut mitään keinoja tarkistaa Mannerhei- min ja Senaatin antamia tietoja. Niitä tietoja epäiltiin, ja muutamalla paikkakunnalla pistettiin hanttiinkin. Tässä yhteydessä Senaatin alun perin nimittämä Puolustusneu-voston puheenjohtaja kenraali Charpentier erosi, ja Mannerheim nimitettiin hänen tilalleen 25.1.
 
Ilmeisesti Viiprurin venäläisten ammatillisten ja poliittis- ten porvarien tappaminen valkoiten toimesta EI OLLUT- KAAN "EREHDYS" vaan hallittua toimintaa ja mahdolli- sesti myös kosto oikeiston sisäisistä erimielisyyksistä. Myös suomalainen säveltäjä Toivo Kuula tapettiin, jonka isä oli toiminut Venäjän armeijan kanta-aliupseerina. (Eh- kä vääpeli katsottiin "vaarallisemmaksi" kuin kenraali, koska jälkimmäisen voi hyvällä tahdolla olettaa "pelaavan Suomen pussiin", edellisen vain esivaltansa pussiin...)
 
Kansalaissota alkoi siis enne työväenvallakumousta.Puna- kaartit tiesivät ilman muuta olevan vuorossa seuraavana, jos kotiutettavat venäläiset riisutaan aseista, vaikka näi- den välillä ei suoraa organisaatioyhteyttä ollutkaan, ja vaikka venäläiset joukot eivät olleen Venäjän armeijan vaan itse keskuudestaan valitsemien johtajien komennossa (kuten punakaartitkin).
 
Orwell kommentoi:

Millähän"lihaksilla" Venäjä muka katsoi voivansa sopia Suomea edustamattomien kapinallisten kanssa muuten kuin kannattaakseen rikollista kapinaa?

Risto Juhani Koivula kommentoi:

Olisikohan sillä jotakin syytä, että se "laillinen hallitus" väitti muka "VENÄJÄN HYÖKÄNNEEN SUOMEEN" ja ole- vansa sodassa Venäjää vastaan, vaikka ei ollut sotaa julis- tanutkaan eikä myöskään suorittanut sotatoimia Venäjän VALTIOTA tai rajoja vastaan, joitakuita kansalaisia vastaan kylläkin?

Risto Juhani Koivula kommentoi:

Mannerheimin syrjäyttämä Senaatin ensimmäinen yli- päällikkö kenraali Claes Charpentier oli ehdottomasti par- haiten maailman menosta perillä olevia henkilöitä ja soti- laista Suomessa tuohon aikaan: hän oli komentanut Venä- jän pelastustoimia armenialaisten kansanmurhaa vastaan Turkissa vuosina 1915, 1916 ja 1917.  Grigori Rasputin se- kaantui erittäin vaikean sotilasoperaation johtoon, ja sai Nikolain myös kerran vaihtamaan Kaukaasian rintaman ylipäällikön.

 
" Maailmansodan alussa Charpentier komensi Kaukasian ratsuväkidivisioonaa Galitsiassa, mutta Turkin liityttyä so- taan lokakuussa 1914 hänet siirrettiin ratsuväkiarmeija-kunnan komentajaksi Kaukasian rintamalle. Hän johti vuonna 1915 yli 700 kilometrin mittaista sotaretkeä Nahi- tševanista Persian Tabriziin ja sieltä edelleen Turkin Kurdistaniin Vanjärvelle ja Musin laaksoon.
 
[Se ei ollut siihen aikaan vielä Kurdististania vaan "Arme-nistania"; armenialaiset ja kurdit olivat kyllä kavereita, mutta kurdeja ei vainottu sillä kertaa, kun Turkin hallitus pelasi vähemmistökansoja toisiaan vastaan. Kurdeja muutti myöhemmin Iranista.]
 
Marraskuussa 1915 Charpentierin armeijakunta osallistui kenraali Nikolai Baratovin johtamaan Persian-sotaretkeen, johon kuului Kaspianmeren ylitys ja maihinnousu Bandar -e Anzalissa. Joulukuusta 1915 alkaen Charpentier oli Kaukasian rintaman ylipäällikön, suuriruhtinas Nikolai Ni- kolajevitšin erikoistehtävissä, mistä hänet siirrettiin reser- viin ja Pietarin sotilaspiirin alaisuuteen syyskuussa 1917. "
 
[Tässä kohtaa on huomattava, että Väliaikaisen hallituk- sen pääministeri ruhtinas Georgi Lvov erotti tsaarin veljen- pojan ja perheen sotilasasioidenspesialistin suuriruhtinas Nikolain Kausaasian rintaman ylipäällikön tehtävistä vuo- rokausi helmikuun vallankuomouksen jälkeen.
 
Komentoon jäi ilmeisesti esikuntapäällikkö vuodesta 1913, ukrainalainen Ententen mies, sittemmin (vähiten höyrähtänyt) valkokenraali Nikolai Judenitš, jonka kuiten- kin tiettävästi oikeus-, sota ja varapääministeri Kerenski erotti/pakotti eroamaan huhtikuussa. Judenitšin "potkut" saattoivat olla kuinkin huijausta (niitä onkin hartaasti ihmetelty...), sillä Venäjä oli vetäytymässä Turkista (suuri joukko armenialaisia pakolaisia mukanaan),ja Judenitšille oli "parempaakin käyttöä". Hän asettui aluksi menševikki-Georgiaan,jonka johto oli mukana Väliaikaisessa hallituk- sessa, mutta jossa paikan päällä hallitsi eri aseistautunut puolue kuin Pietarissa.
 
Syksyllä (alkusyksystä) Judenitš asettui Sovjetskaja en- tsiklopedijan mukaan SUOMEEN. Leninin tunnustettua Suomen itsenäisyyden Judenitš ilmoitti "PERUSTANEEN- SA VENÄJÄN HALLITUKSEN" ja MYÖS TUNNUSTAVAN- SA SUOMEN ITSENÄISYYDEN, toisin siis kuin Kerenski! Mitähän hänen vanha kanssakomentajansa kenraali Charpentier tuumasi ja oli mieltä?
 
Suomalaisille valkoisille ainakaan Judenitšin kuviot eivät kelvanneet,vaan hän siirtyi Viroon hankkimaan hyökkäys- tä Pietariin ja perusti siellä "Luoteis-Venäjän hallituksensa". Bolševikit olivat ensin ajaneet saksalaiset pois. Venäjällä ei todellisuudessa ollut yhtenäistä valkoista osapuolta. Koltšak yritti vaihtaa "Ententen puolelta" Keskusvaltijen puolelle (näiden ollessa jo varmassa tappioputkessa), mutta missasi täysin pelinsä. Hänen todellinen "isoveljensä" oli keisarillinen Japani.]


" Joulukuussa 1917 Charpentier matkusti kotiinsa Helsin- kiin. Hän sai virallisesti eron Venäjän armeijasta 25. tammikuuta 1918. [2]
 
Sotilaskomitean johdossa
 

Suomeen palannut kenraaliluutnantti Charpentier valit- tiin joulukuussa 1917 eräiden upseerien kaksi vuotta aiemmin perustaman sotilaskomitean puheenjohtajaksi. Tarkoitus oli, että mahdollisen sodan syttyessä hänestä tulisi Suomen hallituksen joukkojen ylipäällikkö. Häntä pidettiin tehtävään sopivana komentajankokemuksensa sekä suomen kielen taitonsa vuoksi. [2] Suomen senaatti tunnusti 7. tammikuuta sotilaskomitean viralliseksi eli- meksi. [3] Suomeen niin ikään palannut kenraaliluutnantti Mannerheim tuli samoihin aikoihin sotilaskomitean jäse- neksi. Hän alkoi pian moittia komitean kollegiaalista pää- töksentekoa saamattomaksi ja uhkasi erota sen jäsenyy-destä, elleivät asiat muuttuisi. Kun yhteistyö Mannerhei- min kanssa ei sujunut, Charpentier pyysi eroa 14. tammi- kuuta ja ilmoitti seuraavana päivänä senaatin puheenjoh- taja P.E.Svinhuvudille tehtäviensä siirtyneen Mannerheimil- le. Charpentier ei osallistunut valkoisten sodanjohtoon sisällissodan aikana vaan vietti yksityiselämää kotonaan Helsingissä. Hän kuoli sydäninfarktiin saman vuoden joulukuussa. [2] "

 
Kenraali Judenitš oli ollut I maailmansodan syttyessä Ve- näjän Kaukaasian (eli Turkin-vastaisen) armeijan esikun-tapäällikkö, josta hänet nostetiin rintaman ylipäälliköksi sodan alettua 2015, mutta seuraava vuonna 1916 hänet Rasputinin vaatimuksesta alennettiin uudelleen esikunta-päälliköksi Tsaarin veljenpojan suuriruhtinas, kenraali Nikolai Nikolajevitš Romanov Juniorin hyväksi (joka oli 1906 kieltäytynyt ryhtymästä tsaarin pyynnöstä sotilasdiktaat-toriksi ja suositellut tätä suostumaan Duuma-uudistuk- seen, kunhan se vain tarpeeksi vesitetään), josta sitten Väliaikaisen hallituksen pääministeri Georgi Lvov nimitti hänet uudelleen ylipäälliköksi erotettuaan suuriruhti- naan, ja noin kuukauden kuluttua sotaministeri Kerenski erotti hänet taas, ja nimitti rintaman ylipäällikoksi ken- raali Mihail Prževalskin (tutkimusmatkailija Nikolai Prževals- kin, hevosen kantamuodon löytäjän nuoremman veljen, nimi on puolaa, mutta herrat olivat venäläisiä pikkuaatelisperheestä Tverin karjalaisalueelta).
 
Uusi komentaja oli vanhoja Turkin sankareita hänkin,joh- tanut tärkeää Erzurumin kaupungin valtausta 1916. (Puo- len miljoonan asukkaan kaupunki on nykyään NATOn itäisin sotilatukikohta.) Näitä Kerenskin nimityksiä, joilla hän korvasi vanhat tsaarin suosikit ja sukulaiset uusilla, itselleen mieleisemmillä, ruvettiin sanomaan "nuorturkki-laisiksi", mistä useimmat eivät pätkääkään pitäneet, kaik- kein vähiten nuorturkkilaisten suorittamia kansanmurha-toimia taistelleet kuten Prževalski.
 
Lokakuun vallankumouksen aikaan Prževalski loikkasi valkokenrali Denikinin puolelle. Denikin oli ollut kapinalli- sen komentaja Lavr Kornilovin esikuntapäällikkö ja kanssa-kapinallinen, joka "peri" liikkeen Kornilovin kaaduttua.
 
Kornilov oli ollut saksalaisten vankina, josta salaperäises- ti päässyt pakenemaan, ja mahdollisesti myöskin vakooja. Kazahisyntyinen toisen polven kenraali Kornilov, joka oli toiminut myös sotilasattaseana Itä-Aasiassa Kiinassa ja Japanissa, yritti yhdistää joukot Aleksandr Koltsakin kanssa, mutta epäonnistui. Denikin perääntyi Krimille, jossa luo- vutti (valkoiten muodollisen, mitäänmerkitsemättömän) ylipäällikkyyden baltiansaksalaisvenäläiselle, kansan kes- kuudessa äärimmäisen epäsuositulle pölkkypäälle Pjotr Wrangellille.Wrangellin sotilaspalvelija oli bolshevikki, joka myrkytti hänet kuitenkin vasta maanpaossa Brysselissä hänen alettuaan valmistella uutta sotaretkeä Balkanilta Venäjälle Montenegron kuningasperheen vävyn suuriruh- tinas Nikolai Romanovin (sama mies) ja muiden kanssa.
 
Suomen murhakustaat tiesivät pilkulleen keskusvalta Turkin kansanmurhatyöt,jotka jakoivat Venäjän valkoisia- kin. Armenialaisten "virhe" oli, että he olivat yleensä olleet venäläisten kavereita historiassa. Saksalaiset myös tiesivät ne: siellä oli saksalasia komentajiakin kuten enti- nen esikunta päällikkö Erich von Falkenhayn ja juutalainen, vähemmän välkky kenraali Otto Liman von Sanders, joka henkilökohtaisesti valitsi Mustafa Kemal Atatürkin vastamaan maan strategisimman sotilaskohteen, Dardanellien sal- men suulla sijaistevan Gallipolin niemimaan puolustuksesta ...
 
 
 
 
 
 
****
 
 
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html
 

SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN
EHDOTUS

 

SUOMEN VALTIOSÄÄNNÖKSI

ESITETTY TYÖVÄEN PÄÄNEUVOSTOLLE TARKASTETTAVAKSI JA PÄÄTETTÄVÄKSI YLEISTÄ KANSANÄÄNES­TYSTÄ VARTEN


 
HELSINGISSÄ, 1918
SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN KIRJAPAINOSSA

 

Suomen Valtiosäännön ehdotus.

 

Sitten kun Suomen työtätekevä kansa on kukistanut sor- tovallan ja kunnialla voittanut kansan viholliset, esite- tään viipymättä Suomen kan­san hyväksyttäväksi uusi Valtiosääntö tämän maan pysyväksi ja ainoaksi perustus-laiksi. Sen hyväksymisestä toimitetaan mahdollisimman pian tänä keväänä yleinen kansanäänestys koko maassa. Kaikki Suomen kansalaiset, jotka ennen nyt kuluvaa vuotta ovat täyttäneet kaksikymmentä ikävuotta, ovat siihen kansanäänestykseen oikeutetut ottamaan osaa. Siinä tulee siis Suomen kansan enemmistö selvästi osoit- tamaan julki, tahtooko se todellista kansanvaltaa ja minkä vertainen osa siitä enää kannattaa kukistunutta herravaltaa.

 

Tämän kautta kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elo- kuuta 1772 sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä hel- mikuuta ja 3 päivältä huhti­kuuta 1789, niin myös kaikki- en muiden lakien ja asetusten määräykset ynnä muut säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän Valtiosäännön kanssa.
Kansanvaltuuskunnan asetukset.

Historiasivuille.
Suomen Kansanvaltuuskunta on tätä varten jo valmista- mat ehdotuksensa Suomen Valtiosäännöksi ja esittänyt sen tänä päivänä Työväen Pääneuvostolle. Tämä Kansan-valtuuskunnan ehdotus nyt julkaistaan tässä ohella kokonaisuudessaan. Sitten kun Työväen Pääneuvosto on sen tarkastanut ja kohta kohdalta päättänyt, julkaistaan se lopullisessa muodossaan vielä ennen kansanäänestys- tä kansan arvostelta­vaksi, sekä määrätään päivä, milloin kansanäänestys on tapahtuva.

 

Suomen miehet ja naiset! Teissä on nyt vielä niitäkin, jotka epätietoisina tahi valheellisten tietojen eksyttämi- nä vierotte työväenluokan vaatimaa kansanvaltaa. Pun- nitkaa nyt ajoissa, tokko tahdotte tähän maahan suurten yhtiöherrain,pankkikapitalistien ja rusthollarien ahnetta mielivaltaa,tokko tahdotte virkavallan herruutta ja puoli- muukalaisten aatelisherrain sortovaltaa.Vapaan Suomen vapaa työmies ei sellaista iestä hartioillaan siedä, vaan taistelee loppuun asti oikean vapautensa ja kansanval- lan puolesta. Astukaa tekin epätietoiset ja eksytetyt kan- salaiset todellista kansanvaltaa vaatimaan! Niin tulee nopeammin loppu nykyi­sestä kansalaisveren vuodatuk-sesta, johon taantumuksellisten herrain hankkeet kansamme syöksivät.

 

Ainoastaan nopeasti alkava kansanvaltainen edistys voi nopeasti kor­jata taistelun hävitykset ja luoda haavat umpeen. Ainoastaan työväen­luokan uudestirakentava työ, sen vallankumouksen siunattujen saavutus­ten turvaaminen, sen oikeuden ja ihanteiden toteuttaminen, voi auttaa kanaamme kauniimpaan tulevaisuuteen.

 

Helsingissä, 23 päivänä helmikuuta 1918.

 

SUOMEN KANSANVALTUUSKUNTA.
 
KULLERVO MANNER.           
EERO HAAPALAINEN.
LAURI LETONMÄKI.
ANTTI KIVIRANTA.
J. H. LUMIVUOKKO.
EVERT ELORANTA.
EMIL ELO.
EDVARD GYLLING.
YRJÖ SIROLA,
ADOLF TAIMI.
O. W. KUUSINEN.
JALO KOHONEN.
O. TOKOI.
KONSTANTIN LINDQVIST
MATTI TURKIA.




 

Suomen Valtiosääntö.

 

I Luku.

Yleisiä säännöksiä.

1 §.

Suomi on tasavalta, jonka valtiomuoto on vahvistettu tässä perustuslaissa.
2 §.
 
Kaikki valtiovalta kuuluu kansalle, jonka edustajana kor- keinta valtaa käyttää Suomen Kansaneduskunta, Valtio-säännön perustuksella ja kan­san päätösten mukaan,
 
3 §.
 
Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai- sista vanhemmista syntynyt taikka lain mukaan Suomen kansalaiseksi otettu.
 
4 §.
 
Suomessa olkoon jokaiselle taattuna hengen turva ja ruumiillinen loukkaamattomuus sekä kunnian ja vapauden tasa-arvoinen oikeus lain mukaan
 
5 §.
 
Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu oleskele- maan Suomen­maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuin-paikkansa ja kulkemaan paikkakunnasta toiseen.Samoin on Suomen kansalainen oikeutettu vapaasti matkustamaan maasta pois.
 
6 §.
 
Jokaisella olkoon uskonnon vapaus. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luopua siitä uskontokunnasta, johon kuuluu.
 
7 §.
 
Jokaisella olkoon sanan vapaus sekä oikeus kirjallisen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estämättä.
 
8 §.
 
Kaikilla olkoon oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta pitää kokouksia ja perustaa yhdistyksiä.
 
9 §.
 
Valtiolla ja muilla julkisilla yhdyskunnilla on oikeus hankkia omai­suutta ja ryhtyä tai ottaa osaa taloudellisiin yrityksiin.
 
10 §.
 
Suomessa on työntekijöillä lakkovapaus ja oikeus työn- seisauksen aikana työpaikan luona pitää silmällä työssä kävijöitä sekä kehoittaa heitä luo­pumaan työstä; samoin on heillä oikeus suullisesti ja kirjallisesti kehoittaa kan- saa vieromaan työnseisauksen alaista liikettä sekä sen isännistöä ja avustajia tahi sen tavaroita.
 
Tämän estämättä olkoon voimassa, mitä lailla erikseen säädetään lakkovapauden käytöstä sellaisissa tapauksis- sa, jolloin äkillisestä lakon teosta ilmeisesti johtuisi välitöntä hengen vaaraa.
 
11 §.
 
Kaikki julkisen vallan ase- ja järjestysvoima olkoon sivii-lihallinnon alainen, jota sotilashallinnolla tai sotaoikeu- della älköön syrjäytettäkö tai korvattako. Julkisen vallan ase- ja järjestysvoima älköön sekaantuko työriitaisuuksiin.
 
Yksityispoliisin toiminta on kielletty.
 
12 §.
 
Älköön syyttömästi ketään vangittako, älköönkä ketään vangittuna pidettäkö ilman että,niin pian kuin mahdollis- ta on, toimitetaan oikeu­dellinen tutkimus hänen syyllisyydestään.
 
Älköön keltään velan tähden vapautta riistettäkö.
 
13 §.
 
Älköön Suomessa ketään tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on. Ilman säännöllistä oikeudellista tutkintoa taikka vastoin valamie­histön lausuntoa, sitten kun sellainen on asetet- tu, älköön Suomessa ketään julistettako rikokseen syypääksi.
14 §.
 
Älköön ketään tuomittako rikoksesta kuolemanrangais-tukseen taikka mihinkään ruumiin loukkausta tahi terveyden vauriota aiheuttavaan rangaistukseen.
 
15 §.
 
Älköön Suomessa koskaan sellaista lakia säädettäkö, älköönkä ku­kaan julkisen toimen hoitaja niin menetelkö, että tulisi sorretuksi toista kieltä puhuvan vähemmistön äidinkielen oikeus. Vähemmistön omankielisen sivistyk- sen hyväksi toimivia opetuslaitoksia avustettakoon yleisillä varoilla oikeuden ja kohtuuden mukaan.

 

II Luku.

 

Suomen Kansaneduskunta.

 

16 §.
 
Suomen Kansaneduskunta on yksikamarinen.Siihen kuu- luu kaksi­sataa jäsentä, jotka valitaan, väestön lukumää- rän mukaan eri vaalipii­reissä, yleisillä välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla joka kolmas vuosi,
 
Kansaneduskunnalla on kuitenkin oikeus määrätä uudet vaalit toimi­tettavaksi jo ennen kolmivuotiskauden päättymistä.
 
Äänestys vaaleissa olkoon salainen.
 
17 §.
 
Oikeutettu valitsemaan kansanedustajaa, kuin myös ot- tamaan osaa yleiseen kansanäänestykseen, on jokainen Suomen kansalainen,joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä vuotta.
 
Äänioikeus olkoon jokaisella yhtäläinen.
 
18 §.
 
Kansaneduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain laissa määrättynä päivänä tahi ennenkin, milloin enem- mistö sen jäsenistä tarpeellisena pitää, sekä lopettaa istuntonsa oltuansa säädetyn ajan koossa joko yhteen menoon taikka väliajoin oman päätöksensä mukaan.
 
19 §.
 
Ehdotuksia Kansaneduskunnalle kaikista valtiopäivillä päätettävistä asioista ovat oikeutetut tekemään Kansan-valtuuskunta, kansanedustajat ja Kansaneduskunnan valiokunnat.
 
Sitäpaitsi on kansalla välittömästi käytettävänä sellainen aloteoikeus kuin tämän Valtiosäännön III:nnessa luvussa säädetään.
 
20 §.
 
Kansaneduskunta valitsee keskuudestaan suhteellisilla vaaleilla valio­kuntia asioita valtiopäivillä valmistelemaan ynnä muita määrättyjä teh­täviä varten.
 
Kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä on valittava ainakin suuri valio­kunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvalio- kunta ja valvojavaliokunta,joista kaksi viimeksimainittua säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa muukin valiokunta on toimessa myöskin silloin kun Kansaneduskunta ei ole koolla.
 
Valvojavaliokuntaan, jonka on Kansaneduskunnan puo- lesta lähinnä valvottava ylintä hallintoa ja lainkäyttöä maassa, kuuluu neljätoista jä­sentä, ja toimii valiokunta, milloin yhteistä kokousta ei tarvita, jakaantu­neena kahteen osastoon, hallinnon valvojakuntaan ja lainvalvojakuntaan.
 
21 §.
 
Lainsäädännöllisiä uudistuskysymyksiä tutkimaan ja val- mistamaan niistä ehdotuksia valtiopäiväkäsittelyn poh- jaksi voivat Kansaneduskunnan valiokunnat tarpeen mu- kaan asettaa komiteoja, joihin, samoin kuin mui­hinkin samallaisessa tarkoituksessa asetettuihin valtion komi- teoihin sekä pysyväisiin lainvalmistelukuntiin, valitta- koon eri puolueiden kannatusta nauttivia jäseniä, mikäli mahdollista, samassa suhteessa kuin heitä on Kansan-eduskunnan valiokunnissa. Vastaava suhteellisuus on otettava huomioon myös niiden tutkijakuntain kokoonpa-nossa, joita Kansaneduskunta tahi sen valiokunnat aset- tavat erityisten sattuneiden tapausten selvittämiseksi.
 
22 §.
 
Valtiopäivillä ovat ennen muita asioita käsiteltävät kan- san alotteet.Kansanvaltuuskunnan ehdotukset sekä lain- valmistelua varten asetetuissa valtion komiteoissa val- mistetut lakiehdotukset. Kansaneduskunta voi päättää, että muukin asia on käsiteltävä kiireellisesti.
 
23 §.
 
Kun Kansaneduskunnan täysi-istunnossa päätös tehdään äänestämällä,on pöytäkirjaan merkittävä,mitä ehdotusta kukin äänestykseen osaaottanut kansanedustaja on kannattanut.
 
24 §.
 
Kansaneduskunnan lainsäädäntöoikeuden ala on rajoittamaton.
 
Laki tai asetus, joka tätä ennen on valtiopäivillä säädetty taikka kansanäänestyksessä hyväksytty, voidaan muuttaa tai kumota säätämällä uusi laki.
 
Kun lainsäätämiskysymys koskee uutta asiaa, josta ei ennestään ole säännöksiä annettu, voi Kansaneduskunta säätää siitä, asian laadun mukaan, lain tai asetuksen.
 
25 §.
 
Asioista, jotka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksil- lä järjestetyt, voi Kansaneduskunta säätää asetuksia, ellei jostain asiasta katso lakia tarvittavan. Asetuksella annetaan myös lähempiä määräyksiä lakien täytäntöön panosta, valtion omaisuuden hoidosta sekä virastojen ja muiden julkisten laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta.
 
Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka tarkoittaa lain muutosta.
 
26 §.
 
Valtiopäiväin väliajalla on Kansanvaltuuskunta oikeutet- tu väliai­kaisesti antamaan Kansaneduskunnan päätös-valtaan kuuluvia asetuksia ja määräyksiä,jotka eivät lyk- käystä siedä, samoin kiireellisissä tapauk­sissa asetta- maan väliaikaisia hoitajia niihin avoimiin toimiin, jotka ovat Kansaneduskunnan täytettävät. Kansanvaltuuskun- nan päätökset näissä asioissa ovat heti valtiopäiväin kokoonnuttua Kansaneduskunnan vahvis­tettaviksi esitettävät.
 
Lailla tai asetuksella taikka Kansaneduskunnan mää- räyksellä voidaan myös jättää Kansanvaltuuskunnan teh- täväksi erityisten säännösten tahi lähempäin ohjeiden antaminen määrätyissä asioissa.
 
Kansaneduskunta voi, milloin tahtoo, ottaa näitä, kuten muitakin asioita koskevat Kansanvaltuuskunnan päätök- set tarkastaakseen ja silloin ne joko vahvistaa tahi kumota taikka toisin määrätä.
 
27 §.
 
Jos valtiopäivillä syntyy kysymys siitä, onko asiasta sää- dettävä laki. vai voidaanko siltä säätää asetus tahi antaa Kansaneduskunnan määräys, kysyttäköön lausuntoa val- vojavaliokunnalta, jonka jälkeen Kansaneduskunta ratkaiskoon kysymyksen.
 
Kun Kansaneduskunta on lain tai asetuksen säätänyt taikka määrä­yksensä antanut, ei millään tuomioistuimel- la tahi muulla viranomaisella ole oikeutta panna sen laillisuutta kyseenalaiseksi ja olla sitä noudatta­matta tahi estää sen täytäntöön panoa.
 
28 §.
 
Tämän Valtiosäännön muuttaminen,selittäminen tahi ku- moaminen älköön tapahtuko muutoin kuin Kansanedus-kunnan säätämällä perustus­lailla, jonka kansa yleisessä äänestyksessä vahvistaa äänioikeutettujen kansalaisten äänten enemmistöllä.
 
29 §.
 
Kun perustuslaki valtiopäivillä säädetään, on sitä koske- va ehdotus, tullaksensa Kansaneduskunnan päätökseksi, lopullisessa muodossaan ään­ten enemmistöllä hyväksyt- tävä jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä kokoontuviin valtiopäiviin sekä silloin muutta- matta hy­väksyttävä päätöksellä,jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa an­netuista äänistä.
 
Kuitenkin ratkaiskoon Kansaneduskunta tällaisen asian jättämättä ehdotusta lepäämään, jos asiasta on kansan alote tehty taikka jos asia täysi-istunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä,jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä kannattaa. Tässäkin tapauksessa on ehdotus, tullaksensa päätökseksi,hyväksyttävä vähintään kahden kolmas­osan enemmistöllä annetuista äänistä.
 
30 §.
 
Kun muita lakeja tai asetuksia valtiopäivillä säädetään, eikä ole kysymyksessä sellainen asia, jonka käsittelystä tässä Valtiosäännössä erikseen toisin määrätään, päättä- köön Kansaneduskunta ne yksinkertaisella äänten enemmistöllä, siihen katsomatta, minkäluontoisia voi- massaolevia lakeja, perustuslakien säännöksiä tai muita, niillä muutetaan tahi kumotaan.
 
31 §.
 
Jos lakiehdotusta, sitten kun se on valtiopäivillä lopulli- selta sanamuo­doltaan hyväksytty, vaaditaan jätettäväksi lepäämään ja tätä vaatimusta kannattaa vähintään kol- masosa Kansaneduskunnan kaikista jäsenistä, jää laki- ehdotus lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä kokoontuviin valtiopäiviin, jolloin sitä älköön enää jätettäkö lepäämään, ellei siihen ole muutoksia tehty.
 
Älköön vaadittako lepäämään asetusehdotusta eikä sel- laista ehdo­tusta,joka tarkoittaa Kansaneduskunnan mää- räystä taikka säännöksiä, joiden mukaan suostuntaa tai muuta veroa on suoritettava, taikka valtiolainan ottamista.
 
32 §.
 
Ehdotus uudesta tai lisätystä tullista tahi muusta välilli- sestä verosta katsottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kan- saneduskunnassa kannata vähin­tään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
 
33 §.
 
Tullien määräämisessä ja niistä toisten valtioiden kanssa sopimuk­sia tehtäessä pidettäköön periaatteena,että kan- san yleisesti tarvit­semat kulutustavarat mikäli mahdol- lista tulevat joko tullivapaiksi tahi entisten tullien alen- nuksista osallisiksi, sekä niinikään tärkeimpäin koti­mais- ten teollisuudenhaaralla ja maatalouden tuotantoaan varten tarvit­semat aineet ja välineet pääsevät mahdolli-simman alhaisilla tullimäärillä tahi tullivapaasti maahan.
 
34 §.
 
Kansaneduskunta päättää vuosittain valtion tulo- ja menosäännön lä­hinnä seuraavaa kalenterivuotta varten.
 
Voimassa olevia lakeja tai asetuksia, valtion sitoumuksia tahi Kansan­eduskunnan määräyksiä ei kumota eikä muuteta tulo- ja menosäännön kautta, johon sen vuoksi otettakoon kaikki niissä edellytetyt valtion tulot ja menot, sellaisina kuin ne voidaan arvioida.
 
35 §.
 
Tulo- ja menosäännössä osoitettakoon ennakolta arvaa-mattomia me­noja sekä menosäännössä olevain määrära- hain välttämättömiksi osoit­tautuvia ylityksiä varten erityinen määräraha, jonka käyttämisestä päättäköön valtiovarainvaliokunta.
 
36 §.
 
Jos päätettyyn tulo- ja menosääntöön havaitaan varain-hoitovuoden varrella välttämättä tarvittavan muutoksia, tehköön valtiovarainvalio­kunta Kansaneduskunnalle ehdotuksen lisäykseksi tulo- ja menosääntöön.
 
37 §.
 
Kaikki sopimukset toisten valtioiden kanssa ovat esitet- tävät Kan­saneduskunnan päätettäviksi tahi, ellei siihen ole tilaisuutta, alistettavat sen vahvistettaviksi.
 
38 §.
 
Ehdotus sopimukseksi,joka tarkoittaa Suomen alueen ra- jan muutta­mista tahi muuta valtiollista sopimusta toisen valtion kanssa taikka sellaisen sopimuksen vahvistamis- ta, katsottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kansaneduskun- nassa kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
 
39 §.
 
Niin valtiollisia kuin taloudellisia sopimuksia tarkoitta- vissa neuvotte­luissa toisten valtain edustajien kanssa ynnä muissa kansainvälisissä neuvottelukokouksissa, mikäli ne eivät tarkoita vain valmistelua viral­lisia neu- vottelukokouksia varten, olkoon, milloin se käy päinsä, Suomea edustamassa neuvottelukunnat, joiden kokoon-panossa on mahdollisuuden mukaan otettu huomioon eri puolueiden voimasuhteet Kansaneduskunnassa.

 

Jos kansainvälisissä suhteissa on Suomen valtiovallan puolesta valtuu­tettujen kautta jotain sitovasti päätettä- vä, ilman että voidaan edeltäpäin yksityiskohtia myöten määritellä heidän tehtäväänsä, käytettäköön val­tuuskun- taa, jonka kokoonpanossa on huomioon otettu, mitä edellä on neu­vottelukunnasta sanottu.
 
40 §.
 
Kansaneduskunta varjelkoon ja vahvistakoon Suomen vapautta, kos­kemattomuutta ja puolueettomuutta, ja hankkikoon vahvistukseksi myös kansainvälisiä takuita, Suomen kansan menestyksen mukaisilla ehdoilla.

 

Jos niin kävisi, että Suomea uhkaisi sodan vaara taikka muuten vie­raan vallan sotajoukkojen tunkeutuminen Suomen alueelle, koettakoon Kansaneduskunta saada sellaisen onnettomuuden vältetyksi tahi, jos se sittenkin tapahtuu, mahdollisimman pian palautetuksi Suomen koskemat­tomuuden.
 
41 §.
 
Edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon Kansaneduskunnalla valta, jos vaaran torjumiseksi on välttämätöntä, antaa sitä varten tarpeellisia väliaikaisia määräyksiä, joilla voidaan rajoittaa kansalaisten oikeuk- sia enemmän kuin yleisen lain säännökset myöntävät, vieläpä äärim­mäisessä tapauksessa niitäkin oikeuksia, jotka ovat säädetyt tämän Val­tiosäännön 5, 7, 8, 10 ja 11 §:ssä. Ehdotus väliaikaiseksi määräykseksi katsottakoon kuitenkin rauenneeksi, ellei sitä kannata vähintään kolme neljäsosaa kaikista Kansaneduskunnan jäsenistä.

 

Väliaikaiset määräykset on vaaran ohimentyä viipymättä julistet­tava lakanneiksi.
 
42 §.
 
Jos kävisi ilmi, että harvainvaltaa tavottelevat ainekset ovat rohjen­neet ryhtyä valmistamaan uhkaavaa kapinaa tämän Valtiosäännön ku­moamiseksi, olkoon Kansanedus-kunnalla samallainen valta välttämättömäin väliaikais- ten määräysten antamiseen kuin edellisessä pykälässä sa­notaan.
 
43 §.
 
Jos niin uskomatonta tapahtuisi, että itse Kansanedus- kunnan enem­mistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Val- tiosäännön tahi ilmeisesti ta­hallaan rikkoa tässä perus-tuslaissa olevia määräyksiä saadakseen aikaan harvain-valtaisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hajoittakoon sen eduskunnan sekä pitäköön huolen, että kolmen kuukauden, sisällä toi­mitetaan uudet Valtiosäännön mukaiset kansanedustajain vaalit.

 

Näissä vaaleissa valitut kansanedustajat kokoontukoot valtiopäiville yhden kuukauden sisällä ja ensi tehtäväk- seen antakoot kansalle kukin allekirjoittamansa juhlallisen vakuutuksen, jossa sanotaan:

 

"Ellen kansanäänestyksessä hyväksytyn Valtiosäännön mukaista kan­san valtaa uskollisesti edusta, olen kansan tuomion ansaitseva."
 
44 §.
 
Saman juhlallisen vakuutuksen kuin edellä on mainittu antakoot myös kaikki ne kansanedustajat, jotka ensimäi- sen kerran tämän valtio­säännön mukaan valitaan, heti saavuttuaan valtiopäiville Kansanvaltuus­kunnan määräämänä päivänä.

 

Jos joku heistä ei tätä vakuutusta anna tahi muusta kuin Kansanedus­kunnan hyväksymästä syystä jää valtiopäivil- le saapumatta, voi Kansaneduskunta julistaa hänet edus- tajatoimensa menettäneeksi, älköönkä hä­nen sijaansa varajäsentäkään kutsuttako.'
 
III Luku.

 

Kansan alote ja kansan päätös.

 

45 §.
 
Kun vähintään kymmenentuhatta kansalaista, joilla on valtiollinen äänioikeus, allekirjoittamansa asiakirjan kautta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen halua- mansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote valtiopäivillä kiireellisenä asiana käsiteltävä.
 
46 §.
 
Jos sama kansan alote sisältää useampia asioita, jotka eivät yhteen sovellu, eroittakoon Kansaneduskunta ne toisistaan ja käsiteltäköön kuta­kin erikseen niinkuin siitä olisi tehty eri alote.
 
Ellei kansan alote jo sisällä lain muotoon valmistettua ehdotusta, antakoon asianomainen Kansaneduskunnan valiokunta erityisen komitean tehtäväksi kiireellisesti valmistaa sen mukainen lakiehdotus.
 
47 §.
 
Kansan alotteen kautta esille tullut lakiehdotus on val- tiopäivillä kä­siteltävä samassa järjestyksessä kuin muis- ta lainsäädäntöesityksistä on voimassa, mutta älköön sitä lepäämään jätettäkö.
 
48 §.
 
Ellei Kansaneduskunnan päätös asiasta tule kansan alot- teen mukainen ja vähintään kolmasosa Kansaneduskun- nan jäsenistä vaatii kansanäänes­tystä, on kansan alot- teessa tarkoitetun ehdotuksen hyväksymisestä toimi­tet- tava kansanäänestys. Kansanäänestys on myös toimitet- tava, jos sitä kirjallisesti vaatii sellainen määrä kansalai- sia,joka vastaa vähintään viittä sadasosaa viimeksi toimi- tettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.
 
Jos Kansaneduskunta on, kansan alotteen johdosta hyväksynyt toisellaisen ehdotuksen, olkoon se kansanäänestyksessä vastaehdotuksena.
 
49 §.
 
Jos kansanäänestyksessä enemmistö hyväksyy kansan alotteessa tar­koitetun ehdotuksen tahi vastaehdotuksen, on Kansaneduskunnan vii­vyttelemättä säädettävä kansan päätöksen mukainen laki.
 
50 §.
 
Valtiosäännön muuttamista tarkoittava laki on tässäkin tapauksena vielä alistettava kansan vahvistettavaksi, niinkuin edellä 28 §:ssä on mää­rätty, ja voi Kansanedus- kunta samalla, jos vähintään kaksi kolmasosaa sen jäse- nistä hyväksyy samasta asiasta toisellaisen lakiehdotuk- sen, esittää kansalle vastaehdotuksena tämän lain vahvistamisen.
 
Siinä tapauksessa, että edellisessä pykälässä mainitussa kansanäänes­tyksessä on ehdotusta kannattanut enem- mistö äänioikeutetuista kansalaisista, voi Valtiosäännön- kin muuttamista tarkoittava,kansan päätöksen mukainen laki tulla voimaan ilman erityistä kansan vahvistamista, jos vähintään viisi kuudesosaa Kansaneduskunnan jäse- nistä kannattaa sellai­nen perustuslain viipymättä voimaan saattamista.
 
51 §.
 
Kansanäänestyksellä voidaan myös kumota ja peruuttaa mikä ta­hansa Kansaneduskunnan määräys, Kansanval-tuuskunnan tahi muun hallintoviranomaisen päätös taikka tuomioistuimen tuomio.'
 
Vaatimus kansanäänestyksen toimittamisesta tätä varten on jätettävä Kansanvaltuuskunnalle kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kuin ku­mottavaksi tahdottu mää- räys tai tuomio on annettu tahi päätös tiedoksi saatettu, ja olkoon vaatimus niin monen kansalaisen allekirjoitta- ma, että heidän lukumääränsä vastaa vähintään viittä sadasosaa viimeksi toimi­tettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.
 
Kun tällainen vaatimus on esitetty, on siinä tarkoitetun pää­töksen toimeenpano keskeytettävä ja kansanäänes-tyksellä ratkaistava sen kumoaminen tahi vahvistami- nen. Kumpaa enemmistö äänestäjistä kannattaa, se olkoon kansan päätös ja astukoon voimaan heti.

 

IV Luku.

 

Hallinto- ja oikeuslaitos.

 

52 §.
 
Kaikki toimet maan hallinto- ja oikeuslaitoksessa täytet-täköön ai­noastaan määräajaksi, enintään viideksi vuo- deksi kerrallaan. Jos entinen toimen hoitaja on tyydyttä- västi täyttänyt tehtävänsä, voidaan hänet ottaa toimeen uudelleen.
 
Jos toimi joutuu vapaaksi ennen määräajan päättymistä, täytettäköön se ainoastaan jälellä olevaksi ajaksi.
 
53 §.
 
Jos se,joka on julkiseen toimeen asetettu,ei tyydyttävästi hoida toin­tansa, voidaan hänet erottaa ennen toirniajan päättymistä. Jos on voimassa irtisanomisaika ja hänet pi- dätetään toimestaan ennen sen päättymistä,saakoon hän palkan irtisanomisajalta,ellei ole tehnyt itseään syypääk- si sellaiseen rikkomukseen, josta tuomioistuin tuomitsee hänet toimensa menettäneeksi.
 
Jos julkinen toimi on vaaleilla täytetty ja vähintään viidesosa vaaleihin osaaottaneiden luvusta vaatii uusia vaaleja ennen toimiajan päättymistä, toimitettakoon ne viipymättä.
 
54 §.
 
Sellaiseen julkiseen toimeen, joka täytetään vaaleilla tahi johon Kansaneduskunta toimen hoitajan asettaa, on ehdokaskelpoinen jokainen kansalainen, jolla on valtiol- linen äänioikeus, ellei tuomioistuin ole tuomin­nut häntä ehdokaskelpoisuuttaan menettäneeksi. Sellainen tuomio voi­daan antaa vain määräajaksi.
 
55 §.
 
Julkisen toimen hoitaja vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt tahi jota hän päätöstä tehtäessä on kannat-tanut.Myöskin esittelijä on siitä,mitä hänen esittelystään on päätetty, vastuunalainen, ellei hän ole pöytäkirjaan lausunut eroavaa mielipidettä.
 
56 §.
 
Jokainen, joka on vääryyttä tai vahinkoa kärsinyt julki- sen toimen hoi­tajan lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon oikeu­tettu vaatimaan tätä tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan va­hingon.
 
57 §.
 
Jos on epätietoista tahi riidanalaista,minkä viranomaisen toimivallan piiriin jokin asia on katsottava kuuluvan, rat- kaiskoon kysymyksen Kansan­eduskunnan valvojavaliokunta.
 
58 §.
 
Ylin toimeenpaneva valtioelin on Suomen Kansanval-tuuskunta, joka toimii Kansaneduskunnan valvonnan alaisena, vahvistetun ohjesääntönsä ja Kansaneduskunnan määräysten mukaan.
 
59 §.
 
Kansanvaltuuskunnan jäsenet valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.
 
Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajana on Suomen Ta- savallan Esi­mies,jonka,samoin kuin varaesimiehen, Kan- saneduskunta määrää Kan­sanvaltuuskunnan jäsenten keskuudesta enintään kolmeksi vuodeksi. Sa­maa jäsentä älköön määrättäkö Tasavallan Esimieheksi kahta kertaa pe­räkkäin.
 
60 §.
 
Kansanvaltuuskunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä Kan- saneduskunnan istunnoissa ja valiokuntain kokouksissa sekä tehdä ehdotuksia ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätösten tekoon.
 
61 §.
 
Kansanvaltuuskunnalle kuuluvat asiat valmistellaan kukin sen asian­omaisessa osastossa, mutta käsitellään ja päätetään yleisessä istunnossa.
 
Vähemmän tärkeitä asioita voidaan jättää Kansanval-tuuskunnan jaos­tojen ja osastojen päätettäväksi.
 
62 §.
 
Kansanvaltuuskunnan yleiseen istuntoon kutsuttakoon läsnäolemaan myös Kansaneduskunnan valvojavaliokun- nan jäsenet. Älköön Kansan­valtuuskunta päätöstä tehkö, ellei läsnä ole vähintään kaksi hallinnonvalvojakunnan jäsentä ja yksi lainvalvojakunnan jäsen.
 
63 §.
 
Kansanvaltuuskunnan päätöksen voimaan saattaminen, mikäli se ei tarkoita ehdotuksen tekemistä Kansanedus-kunnalle, lykättäköön toistai­seksi, jos vähintään kaksi valvojavaliokunnan jäsentä ilmoittaa tekevänsä sen joh- dosta lainmukaisen muistutuksen joko lainvalvojakunnalle tahi hallinnonvalvojakunnalle.
 
64 §.
 
Lainvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan pää- töstä vastaan esitettäkö muistutusta muusta kuin siitä, ettei se ole lainmukainen. Jos lainvalvojakunta katsoo muistutukseen olevan aihetta, ilmoittakoon Kan­sanval-tuuskunnalle, missä kohden sen päätös tietäisi poikkea- mista laista; ja Kansanvaltuuskunta oikaiskoon päätöksensä, tahi antakoon päätöksen asiassa raueta.
 
65 §.
 
Hallinnonvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan päätöstä vas­taan esitettäkö muuta muistutusta, kuin että se on vastoin sitä, mitä Kansaneduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi.
 
Jos hallinnonvalvojakunta katsoo tällaiseen muistutuk- seen aihetta olevan, ilmoittakoon se Kansanvaltuuskun-nalle, missä kohden tä­män päätös, hallinnonvalvojakun- nan käsityksen mukaan,poikkeaa siitä, mitä Kansanedus- kunta asiassa todennäköisesti päättäisi. Jos Kansanval-tuuskunta kuitenkin tahtoo pysyä päätöksessään, esittä- köön sen Kansaneduskunnan vahvistettavaksi; mutta el- lei Kansaneduskunta ole silloin koolla, päättäkööt Kan- sanvaltuuskunta, valvojavaliokunta ja valtiovarainvalio- kunta yhteisessä kokouksessaan riidanalaisen päätöksen vahvistamisesta tai hylkäämisestä, taikka Kansanedus-kunnan kiireelli­sestä kokoonkutsumisesta, jos asia on erittäin tärkeä.
 
66 §.
 
Suomen valtiolliset edustajat ulkomaita varten määrää Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen,
 
67 §.
 
Ylimpänä oikeusasteena on korkein tuomioistuin oikeus-asioissa ja korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa.
 
68 §.
 
Korkeimman tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet valitsee Kansaneduskunta, Kansanval-tuuskunnan tehtyä esityksen, vii­deksi vuodeksi. Vaali toimitetaan vuorottain kolmen ja kahden vuoden päästä, niin että määrätty osa jäsenistä joutuu eroamisvuoroon ennemmin kuin toinen osa; ketkä ensimäisellä kerralla valituista joutuvat eroamis­vuoroon jo kolmivuotisen toimiajan jälkeen, ratkaistaan arvalla.
 
Joka kerta kun vaali toimitetaan, määrää Kansanedus- kunta kum­paankin tuomioistuimeen yhden sen jäsenistä esimieheksi.
 
69 §.
 
Korkein tuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus älkööt päätöstä tehkö tai tuomiota antako, ellei läsnä ole joko prokuraattori tahi vähintään yksi lainvalvojakunnan jäsen.
 
70 §.
 
Prokuraattorin valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.
 
71 §.
 
Prokuraattorin on valvottava, että kaikki julkisen toimen hoitajat noudattavat lakia ja muutenkin täyttävät velvol-lisuutensa niin ettei kukaan tule oikeudessaan sorretuksi.
 
72 §.
 
Jokainen, joka on tuomarien tahi hallintotoimen hoita- jain puolelta vääryyttä kärsinyt,on oikeutettu siitä kante- lemaan prokuraattorille, ja esitelköön prokuraattori kantelut, oman lausuntonsa keralla, lainvalvojakunnalle.
 
73 §.
 
Prokuraattori toimeenpankoon tarpeellisia tutkimuksia julkisen toimen hoitajain puolelta tapahtuneen vääryy- den selville saamiseksi sekä ajakoon tai ajattakoon syy- tettä, milloin hän tahi Kansaneduskunta, Kansanvaltuus­kunta taikka lainvalvojakunta katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
 
74 §.
 
Prokuraattorilla ja lainvalvojakunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä päätöstä tehtäessä missä tuomioistuimessa tahansa.

 

Lähinnä heidän tulee seurata asioita korkeimmassa tuo- mioistuimessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mil- loin prokuraattori tahi lainvalvojakunta katsoo päätök- sen tai tuomion olevan vastoin lakia, ilmoittakoot viipy- mättä vastalauseen tuomioistuimen pöytäkirjaan sekä ottakoot harkittavaksi,antaako tapaus aihetta enempään toimenpiteeseen.
 
75 §.
 
Prokuraattorin tulee joka vuodelta antaa Kansanedus-kunnalle ker­tomus toiminnastaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan sekä vaadittaessa tietoja ja lausuntoja Kansanvaltuuskunnalle ja lainvalvojakunnalle.
76 §.
Syytettä, joka nostetaan Kansaneduskunnan asettamaa julkisen toimen hoitajaa vastaan lainvastaisesta menet-telystä, käsitelköön erityinen tuomio­istuin. Siihen kuu- luu puheenjohtajana korkeimman tuomioistuimen esi­mies sekä kaksitoista Kansaneduskunnan valitsijamies- ten aina kolmeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä, joista kuusi valitaan toimessa olevista tuoma­reista ja kuusi muuta jäsentä, jotka valitaan suhteellisilla vaaleilla. Jos korkeimman tuomioistuimen esimies on estetty tai es- teellinen, olkoon pu­heenjohtajana erityisen tuomioistui- men jäsenten kutsuma piirioikeuden esimies. Valitun jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen. Syyttäjän määrää valvojavaliokunta.
 
77 §.
 
Yleisiä ylioikeuksia ovat piirioikeudet.

 

Piirioikeuden esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kan- sanvaltuus­kunnan tehtyä esityksen, viideksi vuodeksi.
 
78 §.
 
Yleisistä alioikeuksista, kuin myös valamiehistön käyttä-misestä rikos­asioita koskevassa oikeudenkäynnissä, säädetään erikseen.
 
79 §.
 
Sitten kun lainsäädännöllä on järjestetty kuntaa suurempain hallinto­piirien itsehallintolaitokset, älköön näiden piirien hallintotoimiin vakinai­sesti määrättäkö ketään vastoin sanottujen laitosten suostumusta.
 
80 §.
 
Kuntain itsehallinnosta säädetään erikseen. Kunnallista äänioikeutta älköön kiellettäkö keltään, jolla tämän Valtiosäännön mukaan on val­tiollinen äänioikeus.
 
81 §.
 
Yliopiston esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kansan- valtuuskun­nan tehtyä esityksen ja yliopiston oman ylimmän hallintoelimen annet­tua lausuntonsa.
 
82 §.
 
Valtioelimistä, jotka hoitavat valtiohallinnon erikoishaa- roja, sääde­tään erikseen. Eri alain hallinnossa olkoon kohtuullisen laaja edustus niiden alaisissa laitoksissa ja näiden laitosten teettämissä töissä työs­kentelevillä, hei- dän järjestöjensä valitsemain edustajain kautta. Sellai­silla aloilla, joissa hallintotoimi läheisesti koskee suurta osaa koko maan työväenluokasta tahi tarkoittaa pääasi- assa työväen olojen järjestämistä, olkoon myös työväen keskusjärjestöillä vaikutusvaltainen edustus.
 
Eri hallintohaarain keskuselinten esimiehet valitsee Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen.

 

Loppusäännös.
 

83 §.

Tämä Valtiosääntö on kaikilta osiltaan oleva pysyvänä ja ainoana pe­rustuslakina voimassa, eikä tätä voida muut- taa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia tästä tehdä muussa järjestyksessä kuin ylempänä perustuslain säätämisestä ja kansanäänestyksestä on määrätty.

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

lauantai, 29. huhtikuu 2017

Myytti "konesuperälystä" poksahtaa

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/myytti-konesuper-lyst-poksahtaa

https://backchannel.com/the-myth-of-a-superhuman-ai-59282b686c62

Go to the profile of Kevin Kelly



1*QisT4I1Pn5_MbFSwRIS_Xw.jpeg
Illustrations by Michael Paul Young / YouWorkForThem

1*4nS5NWgyxAIuRV7LKA8Log.png

I’ve heard that in the future computerized AIs will become so much smarter than us that they will take all our jobs and resources, and humans will go extinct. Is this true?

That’s the most common question I get whenever I give a talk about AI. The questio- ners are earnest; their worry stems in part from some experts who are asking them- selves the same thing.These folks are some of the smartest people alive today, such as Stephen Hawking, Elon Musk,Max Tegmark,Sam Harris, and Bill Gates, and they believe this scenario very likely could be true. Recently at a conference convened to discuss these AI issues, a panel of nine of the most informed gurus on AI all agreed this superhuman intelligence was inevitable and not far away.

Follow Backchannel: FacebookTwitter

Yet buried in this scenario of a takeover of superhuman artificial intelligence are five assumptions which, when examined closely, are not based on any evidence. These claims might be true in the future, but there is no evidence to date to support them. The assumptions behind a superhuman intelligence arising soon are:

  1. Artificial intelligence is already getting smarter than us, at an exponential rate.
  2. We’ll make AIs into a general purpose intelligence, like our own.
  3. We can make human intelligence in silicon.
  4. Intelligence can be expanded without limit.
  5. Once we have exploding superintelligence it can solve most of our problems.

In contradistinction to this orthodoxy, I find the following five heresies to have more evidence to support them.

  1. Intelligence is not a single dimension, so “smarter than humans” is a meaningless concept.
  2. Humans do not have general purpose minds, and neither will AIs.
  3. Emulation of human thinking in other media will be constrained by cost.
  4. Dimensions of intelligence are not infinite.
  5. Intelligences are only one factor in progress.

If the expectation of a superhuman AI takeover is built on five key assumptions that have no basis in evidence,then this idea is more akin to a religious belief  -  a myth. In the following paragraphs I expand my evidence for each of these five counter-assumptions, and make the case that, indeed, a superhuman AI is a kind of myth.

 
1*BXkSHE3Y8UWJLMSuC6h9jg.png
 

1.

The most common misconception about artificial intelligence begins with the common misconception about natural intelligence. This misconception is that intelli- gence is a single dimension.Most technical people tend to graph intelligence the way Nick Bostrom does in his book, Superintelligence  - as a literal, single-dimension, li- near graph of increasing amplitude. At one end is the low intelligence of, say, a small animal; at the other end is the high intelligence, of, say, a genius - almost as if intelli- gence were a sound level in decibels. Of course, it is then very easy to imagine the extension so that the loudness of intelligence continues to grow,eventually to exceed our own high intelligence and become a super-loud intelligence  -  a roar!  -  way beyond us, and maybe even off the chart.

This model is topologically equivalent to a ladder, so that each rung of intelligence is a step higher than the one before. Inferior animals are situated on lower rungs below us, while higher-level intelligence AIs will inevitably overstep us onto higher rungs. Time scales of when it happens are not important; what is important is the ranking — the metric of increasing intelligence.



1*qzUuBkFzttddcSVfV7y39g.jpeg



The problem with this model is that it is mythical,like the ladder of evolution. The pre- Darwinian view of the natural world supposed a ladder of being, with inferior animals residing on rungs below human. Even post-Darwin,a very common notion is the “lad- der” of evolution, with fish evolving into reptiles, then up a step into mammals,up into primates, into humans, each one a little more evolved (and of course smarter) than the one before it. So the ladder of intelligence parallels the ladder of existence. But both of these models supply a thoroughly unscientific view.




0*01iXXFRODl7Q4QIb.
(David Hillis)


A more accurate chart of the natural evolution of species is a disk radiating outward, like this one (above) first devised by David Hillis at the University of Texas and based on DNA. This deep genealogy mandala begins in the middle with the most primeval life forms, and then branches outward in time.Time moves outward so that the most recent species of life living on the planet today form the perimeter of the circumfe- rence of this circle. This picture emphasizes a fundamental fact of evolution that is hard to appreciate: Every species alive today is equally evolved.Humans exist on this outer ring alongside cockroaches, clams, ferns, foxes, and bacteria. Every one of these species has undergone an unbroken chain of three billion years of successful reproduction, which means that bacteria and cockroaches today are as highly evolved as humans. There is no ladder.


1*IovQCr0TJc0Vi4mnXwvCtg.png


Likewise, there is no ladder of intelligence. Intelligence is not a single dimension. It is a complex of many types and modes of cognition, each one a continuum. Let’s take the very simple task of measuring animal intelligence. If intelligence were a single di- mension we should be able to arrange the intelligences of a parrot,a dolphin,a horse, a squirrel, an octopus, a blue whale,a cat,and a gorilla in the correct ascending order in a line.We currently have no scientific evidence of such a line.One reason might be that there is no difference between animal intelligences,but we don’t see that either. Zoology is full of remarkable differences in how animals think. But maybe they all have the same relative “general intelligence?” It could be, but we have no measure- ment, no single metric for that intelligence.Instead we have many different metrics for many different types of cognition.


1*T7tsDQZwen5FCgxM2s5Ivw.png



Generated via Emergent Mind

Instead of a single decibel line, a more accurate model for intelligence is to chart its possibility space, like the above rendering of possible forms created by an algorithm written by Richard Dawkins.Intelligence is a combinatorial continuum. Multiple nodes, each node a continuum create complexes of high diversity in high dimensions. Some intelligences may be very complex, with many sub-nodes of thinking. Others may be simpler but more extreme,off in a corner of the space.These complexes we call intel- ligences might be thought of as symphonies comprising many types of instruments. They vary not only in loudness, but also in pitch, melody, color, tempo, and so on. We could think of them as ecosystem. And in that sense, the different component nodes of thinking are co-dependent, and co-created.



1*BNhZq3M-A92L6pFbJU0OtQ.png


Human minds are societies of minds, in the words of Marvin Minsky. We run on eco- systems of thinking. We contain multiple species of cognition that do many types of thinking: deduction, induction, symbolic reasoning, emotional intelligence, spacial logic, short-term memory, and long-term memory. The entire nervous system in our gut is also a type of brain with its own mode of cognition. We don’t really think with just our brain; rather, we think with our whole bodies.

These suites of cognition vary between individuals and between species. A squirrel can remember the exact location of several thousand acorns for years, a feat that blows human minds away. So in that one type of cognition,squirrels exceed humans. That superpower is bundled with some other modes that are dim compared to ours in order to produce a squirrel mind. There are many other specific feats of cognition in the animal kingdom that are superior to humans, again bundled into different systems.


1*luXn43N0jeXnXRAyqdpOLA.jpeg



(Kevin Kelly)

Likewise in AI. Artificial minds already exceed humans in certain dimensions. Your calculator is a genius in math; Google’s memory is already beyond our own in a cer- tain dimension. We are engineering AIs to excel in specific modes. Some of these modes are things we can do, but they can do better, such as probability or math. Others are type of thinking we can’t do at all  -  memorize every single word on six billion web pages,a feat any search engine can do. In the future, we will invent whole new modes of cognition that don’t exist in us and don’t exist anywhere in biology. When we invented artificial flying we were inspired by biological modes of flying, pri- marily flapping wings. But the flying we invented  -  propellers bolted to a wide fixed wing  -  was a new mode of flying unknown in our biological world. It is alien flying. Si- milarly,we will invent whole new modes of thinking that do not exist in nature.In many cases they will be new, nar- row, “small,” specific modes for specific jobs  - perhaps a type of reasoning only useful in statistics and probability.

In other cases the new mind will be complex types of cognition that we can use to solve problems our intelligence alone cannot. Some of the hardest problems in busi- ness and science may require a two-step solution. Step one is: Invent a new mode of thought to work with our minds. Step two: Combine to solve the problem. Because we are solving problems we could not solve before, we want to call this cognition “smarter” than us, but really it is different than us. It’s the differences in thinking that are the main benefits of AI. I think a useful model of AI is to think of it as alien intelligence (or artificial aliens). Its alienness will be its chief asset.



1*_nniFaX2I73dBT3XsIUIMA.png


At the same time we will integrate these various modes of cognition into more comp- licated, complex societies of mind. Some of these complexes will be more complex than us, and because they will be able to solve problems we can’t, some will want to call them superhuman. But we don’t call Google a superhuman AI even though its memory is beyond us,because there are many things we can do better than it.These complexes of artificial intelligences will for sure be able to exceed us in many dimen-sions, but no one entity will do all we do better. It’s similar to the physical powers of humans. The industrial revolution is 200 years old, and while all machines as a class can beat the physical achievements of an individual human (speed of running,weight lifting, precision cutting, etc.), there is no one machine that can beat an average human in everything he or she does.

Even as the society of minds in an AI become more complex, that complexity is hard to measure scientifically at the moment. We don’t have good operational metrics of complexity that could determine whether a cucumber is more complex than a Boeing 747,or the ways their complexity might differ.That is one of the reasons why we don’t have good metrics for smartness as well.It will become very difficult to ascertain whe- ther mind A is more complex than mind B, and for the same reason to declare whe- ther mind A is smarter than mind B.We will soon arrive at the obvious realization that “smartness” is not a single dimension, and that what we really care about are the many other ways in which intelligence operates  -  all the other nodes of cognition we have not yet discovered.


1*BXkSHE3Y8UWJLMSuC6h9jg.png

1*aq_6C6lzG6No08Br-XWA2Q.jpeg

2.

The second misconception about human intelligence is our belief that we have a general purpose intelligence.This repeated belief influences a commonly stated goal of AI researchers to create an artificial general purpose intelligence (AGI). However, if we view intelligence as providing a large possibility space, there is no general pur- pose state. Human intelligence is not in some central position, with other specialized intelligence revolving around it. Rather,human intelligence is a very,very specific type of intelligence that has evolved over many millions of years to enable our species to survive on this planet.Mapped in the space of all possible intelligences,a human-type of intelligence will be stuck in the corner somewhere, just as our world is stuck at the edge of vast galaxy.



1*6Sks40jhm4MVZMnHoyEhfA.png


We can certainly imagine,and even invent,a Swiss-army knife type of thinking. It kind of does a bunch of things okay, but none of them very well. AIs will follow the same engineering maxim that all things made or born must follow: You cannot optimize every dimension. You can only have tradeoffs. You can’t have a general multipur- pose unit outperform specialized functions.A big “do everything” mind can’t do every- thing as well as those things done by specialized agents.Because we believe our hu- man minds are general purpose,we tend to believe that cognition does not follow the engineer’s tradeoff, that it will be possible to build an intelligence that maximizes all modes of thinking. But I see no evidence of that. We simply haven’t invented enough varieties of minds to see the full space (and so far we have tended to dismiss animal minds as a singular type with variable amplitude on a single dimension.)


1*BXkSHE3Y8UWJLMSuC6h9jg.png
 

3.

Part of this belief in maximum general-purpose thinking comes from the concept of universal computation. Formally described as the Church-Turing hypothesis in 1950, this conjecture states that all computation that meets a certain threshold is equiva- lent. Therefore there is a universal core to all computation, whether it occurs in one machine with many fast parts,or slow parts, or even if it occurs in a biological brain, it is the same logical process. Which means that you should be able to emulate any computational process (thinking) in any machine that can do “universal” computa- tion.Singularitans rely on this principle for their expectation that we will be able to en- gineer silicon brains to hold human minds,and that we can make artificial minds that think like humans, only much smarter. We should be skeptical of this hope because it relies on a misunderstanding of the Church-Turing hypothesis.

The starting point of the theory is: “Given infinite tape [memory] and time, all compu- tation is equivalent.” The problem is that in reality, no computer has infinite memory or time. When you are operating in the real world,real time makes a huge difference, often a life-or-death difference. Yes, all thinking is equivalent if you ignore time. Yes, you can emulate human-type thinking in any matrix you want, as long as you ignore time or the real-life constraints of storage and memory. However, if you incorporate time, then you have to restate the principal in a significant way: Two computing sys- tems operating on vastly different platforms won’t be equivalent in real time.That can be restated again as: The only way to have equivalent modes of thinking is to run them on equivalent substrates. The physical matter you run your computation on  -  particularly as it gets more complex  -  greatly influences the type of cognition that can be done well in real time.




I will extend that further to claim that the only way to get a very human-like thought process is to run the computation on very human-like wet tissue. That also means that very big, complex artificial intelligences run on dry silicon will produce big, comp- lex, unhuman-like minds. If it would be possible to build artificial wet brains using human-like grown neurons, my prediction is that their thought will be more similar to ours. The benefits of such a wet brain are proportional to how similar we make the substrate. The costs of creating wetware is huge and the closer that tissue is to human brain tissue, the more cost-efficient it is to just make a human. After all, making a human is something we can do in nine months.

Furthermore, as mentioned above, we think with our whole bodies, not just with our minds.We have plenty of data showing how our gut’s nervous system guides our “ra- tional” decision-making processes,and can predict and learn.The more we model the entire human body system, the closer we get to replicating it. An intelligence running on a very different body (in dry silicon instead of wet carbon) would think differently.

I don’t see that as a bug but rather as a feature. As I argue in point 2, thinking diffe-rently from humans is AI’s chief asset. This is yet another reason why calling it “smarter than humans” is misleading and misguided.

 
1*BXkSHE3Y8UWJLMSuC6h9jg.png

1*kVyQLB4SjS0g8F3DXogRTQ.jpeg

4.

At the core of the notion of a superhuman intelligence  - particularly the view that this intelligence will keep improving itself  -  is the essential belief that intelligence has an infinite scale. I find no evidence for this. Again, mistaking intelligence as a single dimension helps this belief, but we should understand it as a belief. There is no other physical dimension in the universe that is infinite, as far as science knows so far. Temperature is not infinite  -  there is finite cold and finite heat. There is finite space and time. Finite speed. Perhaps the mathematical number line is infinite, but all other physical attributes are finite. It stands to reason that reason itself is finite, and not in- finite. So the question is,where is the limit of intelligence? We tend to believe that the limit is way beyond us, way “above” us, as we are “above” an ant. Setting aside the recurring problem of a single dimension, what evidence do we have that the limit is not us? Why can’t we be at the maximum? Or maybe the limits are only a short distance away from us? Why do we believe that intelligence is something that can continue to expand forever?



1*b5GdP79loV_NktAIDkIf8Q.png


A much better way to think about this is to see our intelligence as one of a million types of possible intelligences.So while each dimension of cognition and computation has a limit, if there are hundreds of dimensions, then there are uncountable varieties of mind  -  none of them infinite in any dimension. As we build or encounter these uncountable varieties of mind we might naturally think of some of them as exceeding us. In my recent book The Inevitable, I sketched out some of that variety of minds that were superior to us in some way. Here is an incomplete list:

0*yAmMCv2e23NftP3D.





Some folks today may want to call each of these entities a superhuman AI, but the sheer variety and alienness of these minds will steer us to new vocabularies and insights about intelligence and smartness.



1*aiuEE9VxrZLjq4qlEA_bAQ.png


Second, believers of Superhuman AI assume intelligence will increase exponentially (in some unidentified single metric), probably because they also assume it is already expanding exponentially. However,there is zero evidence so far that intelligence  -  no matter how you measure it  -  is increasing exponentially. By exponential growth I mean that artificial intelligence doubles in power on some regular interval.Where is that evidence? Nowhere I can find.If there is none now,why do we assume it will hap- pen soon? The only thing expanding on an exponential curve are the inputs in AI,the resources devoted to producing the smartness or intelligences.But the output perfor- mance is not on a Moore’s law rise. AIs are not getting twice as smart every 3 years, or even every 10 years.

I asked a lot of AI experts for evidence that intelligence performance is on an expo- nential gain, but all agreed we don’t have metrics for intelligence, and besides, it wasn’t working that way. When I asked Ray Kurzweil, the exponential wizard himself, where the evidence for exponential AI was, he wrote to me that AI does not increase explosively but rather by levels. He said: “It takes an exponential improvement both in compu- tation and algorithmic complexity to add each additional level to the hierar- chy… So we can expect to add levels linearly because it requires exponentially more complexity to add each additional layer, and we are indeed making exponential pro- gress in our ability to do this. We are not that many levels away from being compa- rable to what the neocortex can do, so my 2029 date continues to look comfortable to me.”

What Ray seems to be saying is that it is not that the power of artificial intelligence is exploding exponentially, but that the effort to produce it is exploding exponentially, while the output is merely raising a level at a time. This is almost the opposite of the assumption that intelligence is exploding. This could change at some time in the future, but artificial intelligence is clearly not increasing exponentially now.

Therefore when we imagine an “intelligence explosion,” we should imagine it not as a cascading boom but rather as a scattering exfoliation of new varieties. A Cambrian explosion rather than a nuclear explosion. The results of accelerating technology will most likely not be super-human, but extra-human. Outside of our experience, but not necessarily “above” it.



1*V8GtLlGQv3kS8ufWii70Dw.png

1*lLg_2AYMc-_cExQMRcrzrA.jpeg

5.

Another unchallenged belief of a super AI takeover, with little evidence, is that a super, near-infinite intelligence can quickly solve our major unsolved problems.

Many proponents of an explosion of intelligence expect it will produce an explosion of progress. I call this mythical belief “thinkism.” It’s the fallacy that future levels of progress are only hindered by a lack of thinking power, or intelligence. (I might also note that the belief that thinking is the magic super ingredient to a cure-all is held by a lot of guys who like to think.)

Let’s take curing cancer or prolonging longevity. These are problems that thinking alone cannot solve. No amount of thinkism will discover how the cell ages, or how telomeres fall off. No intelligence, no matter how super duper, can figure out how the human body works simply by reading all the known scientific literature in the world today and then contemplating it. No super AI can simply think about all the current and past nuclear fission experiments and then come up with working nuclear fusion in a day. A lot more than just thinking is needed to move between not knowing how things work and knowing how they work. There are tons of experiments in the real world, each of which yields tons and tons of contradictory data, requiring further experiments that will be required to form the correct working hypothesis. Thinking about the potential data will not yield the correct data.

Thinking (intelligence) is only part of science; maybe even a small part. As one example, we don’t have enough proper data to come close to solving the death pro- blem. In the case of working with living organisms, most of these experiments take calendar time. The slow metabolism of a cell cannot be sped up. They take years, or months, or at least days, to get results. If we want to know what happens to subato- mic particles, we can’t just think about them. We have to build very large, very comp- lex, very tricky phy- sical structures to find out. Even if the smartest physicists were 1,000 times smarter than they are now,without a Collider,they will know nothing new.



1*2lp-BypqVM6xnyRqwHB4dw.png


There is no doubt that a super AI can accelerate the process of science. We can make computer simulations of atoms or cells and we can keep speeding them up by many factors, but two issues limit the usefulness of simulations in obtaining instant progress.First,simulations and models can only be faster than their subjects because they leave something out. That is the nature of a model or simulation. Also worth no- ting: The testing, vetting and proving of those models also has to take place in calen- dar time to match the rate of their subjects. The testing of ground truth can’t be sped up.

These simplified versions in a simulation are useful in winnowing down the most pro- mising paths, so they can accelerate progress. But there is no excess in reality; eve- rything real makes a difference to some extent;that is one definition of reality. As mo- dels and simulations are beefed up with more and more detail, they come up against the limit that reality runs faster than a 100 percent complete simulation of it. That is another definition of reality: the fastest possible version of all the details and degrees of freedom present. If you were able to model all the molecules in a cell and all the cells in a human body, this simulation would not run as fast as a human body. No matter how much you thought about it, you still need to take time to do experiments, whether in real systems or in simulated systems.




.

To be useful, artificial intelligences have to be embodied in the world, and that world will often set their pace of innovations. Without conducting experiments, building pro- totypes, having failures,and engaging in reality,an intelligence can have thoughts but not results. There won’t be instant discoveries the minute, hour, day or year a so- called “smarter-than-human” AI appears.Certainly the rate of discovery will be signifi- cantly accelerated by AI advances, in part because alienish AI will ask questions no human would ask, but even a vastly powerful (compared to us) intelligence doesn’t mean instant progress. Problems need far more than just intelligence to be solved.

Not only are cancer and longevity problems that intelligence alone can’t solve, so is intelligence itself. The common trope among Singularitans is that once you make an AI “smarter than humans” then all of sudden it thinks hard and invents an AI “smar- ter than itself”, which thinks harder and invents one yet smarter, until it explodes in power, al- most becoming godlike. We have no evidence that merely thinking about intelligence is enough to create new levels of intelligence. This kind of thinkism is a belief. We have a lot of evidence that in addition to great quantities of intelligence we need experiments, data, trial and error, weird lines of questioning, and all kinds of things beyond smartness to invent new kinds of successful minds.

I’d conclude by saying that I could be wrong about these claims. We are in the early days.We might discover a universal metric for intelligence;we might discover it is infi- nite in all directions. Because we know so little about what intelligence is (let alone consciousness), the possibility of some kind of AI singularity is greater than zero. I think all the evidence suggests that such a scenario is highly unlikely, but it is greater than zero.

So while I disagree on its probability, I am in agreement with the wider aims of OpenAI and the smart people who worry about a superhuman AI  -  that we should engineer friendly AIs and figure out how to instill self-replicating values that match ours. Though I think a superhuman AI is a remote possible existential threat (and worthy of conside- ring), I think its unlikeliness (based on the evidence we have so far) should not be the guide for our science, policies, and development. An asteroid strike on the Earth would be catastrophic. Its probability is greater than zero (and so we should support the B612 Foundation),but we shouldn’t let the possibility of an as- teroid strike govern our efforts in, say, climate change, or space travel, or even city planning.

Likewise, the evidence so far suggests AIs most likely won’t be superhuman but will be many hundreds of extra-human new species of thinking, most different from hu- mans, none that will be general purpose, and none that will be an instant god solving major problems in a flash.Instead there will be a galaxy of finite intelligences, working in unfamiliar dimensions, exceeding our thinking in many of them, working together with us in time to solve existing problems and create new problems.



1*Wj5hA4g8qruW50vayhgF2w.png



I understand the beautiful attraction of a superhuman AI god. It’s like a new Super- man. But like Superman, it is a mythical figure.Somewhere in the universe a Super- man might exist,but he is very unlikely.However myths can be useful,and once inven- ted they won’t go away. The idea of a Superman will never die. The idea of a super- human AI Singularity, now that it has been birthed, will never go away either. But we should recognize that it is a religious idea at this moment and not a scientific one. If we inspect the evidence we have so far about intelligence, artificial and natural, we can only conclude that our speculations about a mythical superhuman AI god are just that: myths.

Many isolated islands in Micronesia made their first contact with the outside world during World War II. Alien gods flew over their skies in noisy birds, dropped food and goods on their islands, and never returned. Religious cults sprang up on the islands praying to the gods to return and drop more cargo. Even now, fifty years later, many still wait for the cargo to return. It is possible that superhuman AI could turn out to be another cargo cult. A century from now, people may look back to this time as the moment when believers began to expect a superhuman AI to appear at any moment and deliver them goods of unimaginable value. Decade after decade they wait for the superhuman AI to appear, certain that it must arrive soon with its cargo.

Yet non-superhuman artificial intelligence is already here,for real.We keep redefining it, increasing its difficulty, which imprisons it in the future, but in the wider sense of alien intelligences  - of a continuous spectrum of various smartness, intelligences, cognition, reasonings, learning, and consciousness  -  AI is already pervasive on this planet and will continue to spread, deepen,diversify, and amplify. No invention before will match its power to change our world, and by century’s end AI will touch and re- make everything in our lives. Still the myth of a superhuman AI, poised to either gift us super- abundance or smite us into super-slavery (or both), will probably remain alive - a possibility too mythical to dismiss.


1*PhqhnJUAfNE7ePkhq67Lyw.png
 

Art direction by Robert Shaw.

torstai, 27. huhtikuu 2017

JIHUU!!! YLE:N PUOSKARI- JA HAISTAPASKANTIEDEOHJELMA PRISMA STUDIO LOPETTI!!!


AINA MENI VAAN SKITSOMMAKSI JA SKITSOMMAKSI!!!

PRISMA STUDIO tykkäsi myös tehdä ääliömäisiä "kokeita",jotka oikeasti tieteellisesti koulutettuja kuten minua yleensä pöyristyttivät järjettömyydellään ja asiantuntemattomuudellaan.

Ohjleman linja oli yhdellä sanalla snoen "ROTUMURHAPEILINEUROONIA"!

http://yle.fi/aihe/tiede/prisma-studio

Valittuja otteita:

"VAIN OMAAN ROTUUN KOHDISTUVA VÄKIVALTA HERÄTTÄÄ YHTÄÄNMIKÄÄNLAISIA TUNTEITA,
sanovat muka PRISMA STUDIOn "Kokeet"...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-suoltaa-fasisti...

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa, kuten että ihmiset pystyisivät eläyty- mään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:

" Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla,ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS- lait- teella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.

Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen,mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti

Originaali"tutkimus" on täällä Current Biology -sivustolta. (Tämä EI OLE biologiaa!)


http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982210005154:



Minäkö rasisti?



ihminen keltaisessa tarkissa katsoo alhaalla kiemurtelevaa tietä
Kuva: Pixabay / public domain

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Harva myöntää olevansa rasisti, mutta monella meistä on vahvoja tiedostamattomia ennakkoluuloja. Testaa omat tiedostamattomat asenteesi Harvardin yliopiston nettitestillä ja varaudu yllätykseen!

Todella monet ovat nimittäin saaneet IAT-testissä tietää suosivansa valkoihoisia tummaihoisten kustannuksella. Tarkoittaako tämä, että useimmat meistä ovat ennak-koluuloisempia kuin uskovatkaan? Vai mikä vielä pahempaa, että useimmat meistä ovat tietämättään rasisteja?

Ennakkoluulot estävät samaistumisen toisen kokemaan kipuun

Muutama vuosi sitten julkaistu italialaistutkimus kertoi karua kieltä siitä, miten ennak-koluulot vaikuttavat suhtautumiseemme toisiin ihmisiin. Italialaistutkijat näyttivät koe- henkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS-laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä - kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja - ovat samaa rotua. Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin.

Italialaistutkijat olivat vakuuttuneita siitä,että on luonnollista samaistua toisen ihmisen kipuun ja että jos tämä samaistuminen puuttuu, se kertoo opituista rotuennakkoluu- loista. Tämä varmistettiin selvittämällä, miten koehenkilöiden aivot reagoivat kipuär-sykkeeseen, kun sen kohteena on luonnottoman värinen,violetti käsi. Tutkimuksessa nähtiin, että violetti-ihoisen käden kokema kipu heijastui katsojan aivoihin ihan samalla tavalla kuin omaa ihonväriä olevan käden kokema kipu.

Tutkijoiden mielestä koe paljasti rotuennakkoluuloja käytännössä. Jos kyse olisi ollut yleisemmästä, synnynnäisestä vieraan pelosta, valkoihoisten koehenkilöiden olisi pitänyt samaistua violetti-ihoisen ja tummaihoisen kokemaan kipuun samalla tavalla.

huppariin pukeutunut hahmo laiturilla iltapimeällä
Kuva: Pixabay / public domain

Pitääkö tiedostamattomista ennakkoluuloista huolestua?

Joidenkin tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedosta-mattomat ennakkoluulot, ovat taipuvaisia myös avoimen rasistiseen käytökseen, mutta tutkimusnäyttö ei ole vahvaa. Kiinnostava kysymys onkin, miksi jotkut ihmiset (joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedostamattomat ennakkoluulot) ovat taipuvaisia avoimen rasistiseen käytökseen, mutta toiset eivät?

Ei pidä huolestua, vaikka IAT-testin tulos kertoisikin vahvoista tiedostamattomista asenteista. Kannattaa muistaa, että IAT-testi ei arvioi henkilön ennakkoluuloisuutta hänen sanojensa tai tekojensa perusteella. Se mittaa vain niitä millisekuntien eroja, joita syntyy, kun koehenkilö yhdistää positiivisia ja negatiivisia sanoja valko- ja tummaihoisten kuvien kanssa.

- Onneksi kun ihmisiä ollaan, niin tiedostamattomat asenteet eivät ole se, mikä mää- rittää tai määrää ihmisen käyttäytymisen. Meidän on mahdollista rauhoittaa tämä automaattinen reaktio ja päästä sen yli, muistuttaa psykologian dosentti Iiro Jääskeläinen Aalto-yliopistosta.

Vaikka välitön reaktio aivoissamme 200 millisekuntia suklaakakun näkemisen jälkeen olisikin ”Syö se!”, se ei tarkoita, että on pakko syödä kakkua.

Kerro kommenttikentässä,millaisia ajatuksia oma testituloksesi herätti.


 




UNET KASETILLE:


Prisma Studio: Haluaisitko katsoa unesi uudelleen?

Prisma Studio, yle tv1
Unien tallennus voi olla tulevaisuudessa mahdollista.

TV1 keskiviikkona 30.9.2015 klo 20.00 - 20.30 ja perjantaina 2.10. klo 5.55, Teemalla torstaina 1.10. klo 19.32 ja lauantaina 3.10. klo 14.50
Yle Areenassa 30 päivää

Onko sinua koskaan harmittanut, kun hyvä uni jäi kesken tai unohtui. Tulevaisuudessa unien tallennus voi olla mahdollista.

Japanilaistutkijat ovat onnistuneet tulkitsemaan ihmisten unia. Kokeessa henkilöt nukkuivat magneettikuvauslaitteessa ja tietokonealgoritmi tulkitsi koehenkilöiden unia. Ihmisten kertomukset unista täsmäsivät hämmästyttävän hyvin tietokoneen tulkintojen kanssa.

Voiko painajaisessa kuolla?

Painajainen on varmaan lähes jokaiselle tuttu asia. Joka toinen suomalainen näkee painajaisen keskimäärin kerran kuussa. Alle viisi prosenttia näkee niitä useammin. Aivoissamme pyörii siis melkoinen pahojen unien villi länsi.

Painajainen eroaa tavallisesta pahasta unesta siten, että se on niin kauhea, että siihen herää. Tästä syystä painajaiset muistetaan muita unia paremmin.


Prisma Studio, yle tv1


Ainakin osa horhötoimittajista on ns. pienipäisiä...

Apua, putoan!

Painajaisunien yleisimpiä teemoja ovat epäonnistumiset, myöhästymiset ja putoamiset.

Usein näemme unia myös tilanteista, joissa emme ole todellisuudessa olleet. Tällai- sissa unissa joudumme hyökkäyksen kohteeksi tai muuhun väkivaltaiseen tilanteeseen. Lapset puolestaan näkevät painajaisia eläimistä ja hirviöistä.

Painajaisen huippukohdassa kehon reaktiot herättävät mielen tietoisuuteen ja sen vuoksi painajainen jää kesken ratkaisevimmassa kohdassa.

Täysikuu – pelkkää unettomuutta, levottomuutta ja sängyssä pyörimistä?

Tähtitaivas tarjosi tällä viikolla harvinaisen näytelmän. Onnekkaimmat pääsivät todistamaan kaksi kiinnostavaa ilmiötä samanaikaisesti, nimittäin superkuun ja kuunpimennyksen.

Moni uskoo täysikuun vievän yöunet, toisia kuun mollottaminen ei paljoa hetkauta. Tutkimuksen perusteella täysikuun vaikutusta ihmiseen voidaan pitää sekä myyttinä, joka on kumottu, että ilmiönä, josta löytyy tutkimuksellista todistusaineistoa.

Vai johtuuko unettomuus tiedostamattomasta pimeän pelosta?

Studiossa ovat keskustelemassa psykologi Jukka Häkkinen, avaruustutkija Sini Merikallio ja futuristi Elina Hiltunen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Ja taas törähtelee YLEltä... "



" Kolme psykiatrian professoria totesi Hesarin mielipidekirjoituksessa toissa perjan- taina (muistaakseni) tämä PRISMA STUDION (haistapaskantiedeohjelman) "TUTKI- MUKSEN" HÖLYNPÖLYKSI, KOSKA NUKKUMISTA EI VOIDA SELVITTÄÄ LUOTETTAVASTI HAASTATTELUTUTKIMUKSILLA!


VIIMEINEN OHJELMA OLI OMISTETTU ELON MUSKILLE NIMEÄ MAINITSEMATTA...


Prisma Studio: Mitä Mars-matka vaatisi ihmiseltä?



Marsin pintaa
Milloin suunnitelmat matkasta Punaiselle planeetalle käyvät toteen? Kuva: NASA

TV1 keskiviikkona 26.4.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 28.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Keväällä 1961 Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslennon maapallon ympäri en- simmäisenä ihmisenä maailmassa. Kahdeksan vuotta myöhemmin Neil Armstrong otti ihmiskunnan ensimmäiset askeleet kuun kamaralla. Mars tulee olemaan ensim- mäinen vieras planeetta, jolle ihminen laskee jalkansa. Se voi jopa olla tuleva kotimmekin.

Toistaiseksi Marsiin on kuitenkin lähetetty vain Mars-mönkijöitä.

Marsmönkijä Curiosity Marsin pinnalla
Marsmönkijä Curiosity nappasi itsestään kuvan Marsissa. Kuva: NASA

"Jos ajatellaan tieteen näkökulmasta, niin eihän ihmisen lähettämisessä Marsiin ole mitään järkeä. Samalla hinnalla sinne voidaan lähettää satoja robotteja", muistuttaa avaruustutkija Sini Merikallio.

Mars-matkan suurimpia haasteita on ihminen itse

"Astronauteilta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja rauhallista persoonallisuutta. Edellytämme myös vankkaa luonnontieteellistä taustaa, sillä avaruudessa tehdään koko ajan tutkimustyötä. Näiden lisäksi on avaruuslentäjälle on hyötyä, jos hänellä on kokemusta jossain aluksessa työskentelystä", luettelee Mars-lentoasiantuntija Markus Landgraf Euroopan Avaruusjärjestöstä.

Mars sijaitsee 55 miljoonan kilometrin päässä, joten matka sinne olisi rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Miehistö eläisi pienessä suljetussa tilassa jatkuvan stressin alla koko ajan samojen ihmisten kanssa. Avaruuslentäjien lihakset ja luusto rapistuisivat painottomuudessa liikunnasta ja lääkityksestä huolimatta. Kahdeksan kuukauden avaruuslennon päätteeksi marsonauttien pitäisi pystyä laskeutumaan Marsiin ja toimimaan siellä.

Näitä olosuhteita simuloitiin Mars500-kokeessa, jossa kuusi miestä sulkeutui 520 päiväksi avaruusalukseen matkustaakseen Marsiin ja takaisin. Alus tosin ei liikkunut mihinkään, vaan makasi koko kokeen ajan moskovalaisessa lähiössä.

"Menomatkalla olimme innoissamme ja Marsiin laskeutuminen oli matkan ehdoton kohokohta. Paluumatka oli ehdottomasti pahin", kertoo kokeeseen osallistunut Diego Urbina kokemuksestaan Prisma Studiolle.

Prisma Studion juontaja Reetta Rönkä ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen katsovat Mars-meteoriittia
Etualalla Mars-meteoriitti, taustalla Prisma Studion juontaja Reetta Rönkä ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Kuva: Yle/Tiede

Jos avaruudenvalloitus on hankalaa, niin miksi edes lähteä merta edemmäs kalaan? Maahan tippuu joka päivä jopa satoja tonneja kiveä taivaalta. Suurin osa tippuvasta aineksesta on hädin tuskin silmin erotettavaa hilppua, mikrometeoriitteja. Voisiko interplanetaarista pölyä löytää itse?

Studiossa avaruudenvalloituksen haasteista keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.


"SYNNYNNÄISTÄ YDINTIETOA PÄÄTÖKSENTEKOON"...


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/kansan-aani-2-2013-puos...


Mahtavatkohan siellä kaikki olla yhtä mieltä synnynnäisen "ydintiedon" olemassa-olosta,"epäkielellisestä ajattelusta" osana tiedon "kaksoisprosessointia", "kognitii-visesta inhibitiosta" (eli miksi EI muisteta jotakin seikkaa, vaikka sitä lähellä olevia sivutaan), "asiatiedosta ilman oppimista"...

http://www.ircs.upenn.edu/pinkel/lectures/spelke/index.shtml

HY:n vanhaa humpuukia: http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Hom...

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/05/tiedat-vaikka-et-tieda-tiet...



Tiedät vaikka et tiedä tietäväsi - miten intuitiota voi havaita?



Joskus herää tuntemus, ettei kaikki ole kohdallaan, vaikka päällisin puolin asiat ovat hyvin. Onko kyse intuitiivisesta tiedosta? Voiko päätöksenteossa luottaa intuitioon - tai pitääkö luottaa? Prisma Studion vieraana ollut tutkija Asta Raami kehottaa kysy- mään pikemminkin, miten intuition tarjoamaa tietoa voi opetella havaitsemaan ja hyödyntämään.

Mitä intuitio on - ja miten sitä voi havaita? Useimmat meistä ehdottavat kenties, että intuitio on vaistoa, aavistusta tai tunnetta. Tutkija etsii intuitiivisesta ajattelusta tietoa.

- Minulle intuitio on tietämisen tapa. Ja tätä tietämisen tapaa voi kehittää samoin kuin tietoista päättelyäkin, Asta Raami toteaa.

Aalto-yliopistossa pian väittelevän Asta Raamin mukaan intuitio on siis erilainen tapa prosessoida tietoa.

- Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

Miten huomata intuitio?

Raami on opettanut Aalto-yliopistossa suunnittelun opiskelijoille intuition havaitse- mista luovissa prosesseissa sekä tutkinut intuitiota Suomen Akatemian hankkeessa.

Luovassa työssä tarvitaan intuitiivista ajattelua.Tätä voidaan siis opetella ja havaitse- mista kehittää. Miten se onnistuu? Yksinkertaisimmillaan intuitiota voi selittää kolmen komponentin avulla, Raami summaa

Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

- Ensinnäkin aletaan havainnoida, millä tavalla saan tai prosessoin tietoa. Tavallaan huomioidaan signaaleja. Eri ihmisille ne voivat olla erilaisia, joillekin voi tulla esimer- kiksi kehontuntemuksia kuten kylmiä väreitä, joku tuntee ikään kuin "sydämessään", ettei asia täsmää tai ole oikein. Nämä ovat usein hankalasti sanallistettavia tuntemuksia, eivätkä välttämättä ole siis tunteita.

Prisma Studio 4.2. Joni Kämäräinen, Asta Raami, Jukka Häkkinen
Prisma Studiossa keskusteltiin päätöksenteosta. Vieraina Joni Kämäräinen, Asta Raami ja Jukka Häkkinen. Kuva: Yle/ Emilia Cronvall

Kyse on myös erottelukyvyn kehittämisestä. Ihminen voi kehittää kykyä tunnistaa oikeat signaalit ”kohinasta”, eli voimme harjoittaa tunnistamaan, mistä jokin ajatus tai tuntemus tuli. Kolmas tekijä taas liittyy mielen avartamiseen; päättelymme voi olla tavallaan ”ylikoulutettu” ja dominoiva.


- Intuitiolle pitää raivata hieman tilaa. Se ei voi toimia tietoisen päättelyn ahtaassa boksissa, Raami kuvailee.

Tietoinen päättely intuition apuna

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisessa päätöksenteossa. Olemme Raamin mukaan tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joihin olemme käyttäneet intuitiivista päättelyä.

Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan tutkia myös tietoisen päättelyn avulla.

- Väitöstutkimukseni peruslähtökohta on se, että prosessi voidaan kääntää toisinpäin; tietoista päättelyä voidaan käyttää apuna, kun intuitiosta haetaan tietoa.

Osa tutkimuksista, joita on tehty huippuintuitiivisilla henkilöillä, viittaa siihen, että intui- tion avulla on mahdollista hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa, pienin rajoituksin, Raami sanoo.


Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitio ja arki

Millaista elämä olisi, jos emme käyttäisi intuitiivista ajattelua lainkaan?

- Arkipäivän elämässä se olisi mahdotonta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on- nettomuuden seurauksena osa ajatustoiminnoista, eli juuri intuitiivisen ajattelun puoli vaurioituu, voi olla kyky ratkoa ristisanatehtäviä mallikkaasti,mutta heidän on mahdo- tonta tehdä kaupassa yksinkertaista ostopäätöstä. Intuition avulla nivomme tavallaan asioita yhteen.

Vaaka
Kuva: Yle/Arja Lento


Intuitio voi johtaa myös harhaan. Kuten voi Raamin mukaan käydä kaiken tiedon kanssa.

- Ei ole luotettavaa tietoa,vaan on olemassa tietoa, jota voidaan arvioida erilaisin kei- noin. Myös rationaalinen päättely voi johtaa harhaan, mikäli analyysi ei ole pitävä ja pätevä. Samalla tavalla intuitio voi sekoittua esimerkiksi pelkoihin ja olla erittäin epäluotettava.

Entä jos pitäisi valita kahden merkittävän päätöksen välillä, esimerkiksi asunnonosto-tilanteessa. Millainen päätöksentekoprosessi siihen liittyy, jos molemmat asunnot vai- kuttavat ratkaisuna järkeviltä, mutta toinen tuntuu enemmän "omalta". Valitsisinko sen?

- Jokainen tekee päätöksen itse, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, sillä se on tär- keä tietämisen tapa. Jos asuntoa ostaessa on olo, että jokin ei nyt ole kohdallaan, kannattaa pohtia, mistä tämä voisi johtua. Tai toisaalta, jos tuntuu, että tämä on hyvä, sekin kannattaa pyöräyttää ympäri, ja punnita, mistä tässä on kyse.

Mitä kohinasta erottuu?

Raamin mukaan intuitiota voi siis yrittää havainnoida kaiken kohinan keskeltäkin. Tutkija kertoo lempiesimerkkinsä.

- Voi ajatella, että mieli on vähän kuin radiovastaanotin,joka on viritetty tietylle taajuu- delle.Kun intuitiota alkaa tietoisesti kehittää,vastaanotinta viritetään ikään kuin uusille taajuuksille. Ennen kuin signaali alkaa erottua,kuuluu kohinaa, mutta vähitellen kana- va voi muodostua selkeämmäksi. Samalla tavalla intuitiota ja intuitiivisen ajattelun ja päättelyn taitoa voi pyrkiä kehittämään, Asta Raami pohtii.

Asta Raami oli haastateltavana Prisma Studiossa 4.helmikuuta, jossa luodattiin päätöksentekoa, sen vaikeuksia ja vaikuttimia.


PUHUVAT JA AJATTEVAT ELÄIMET...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/04/puhuvat-elaimet-yle-n-a...

sunnuntai, 17. huhtikuu 2016

Puhuvat eläimet (YLE:n_antia ja muuta...)


YLE: Puhuvat eläimet

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/talitintit-yhdistavat-sanoj...


Talitintit yhdistävät sanoja lauseiksi – monimutkainen kieli ei ehkä olekaan ihmisten yksinoikeus

Julkaistu .

Jaa: 4181

Aasialainen talitiainen puun oksalla

Aasialainen talitiainen (Parus minor) Kuva: Toshitaka Suzuki

Laura Honkimäki

Tähän asti on ajateltu,että vain ihmiset kykenevät yhdistelemään sanoista lauseita ja näin luomaan lukemattoman määrän uusia merkityksiä. Samaan pystyy myös japani-lainen talitiainen, osoittaa nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Prisma Studio testasi, ymmärtävätkö suomalaistintit kielellisesti lahjakkaiden aasialaisserkkujensa juttelua.

Aasialainen talitiainen (Parus minor) on kotimaisen talitinttimme (Parus major) suku- lainen, joka tulkitaan nykyään omaksi lajikseen. Japanilaisilla tiaisilla on hyvin laaja äänivalikoima ja ne myös yhdistelevät erilaisia varoitus- ja kutsuääniä keskenään.

– Kymmenvuotinen kenttätyö talitiaisten parissa sai arvelemaan, että nämä linnut saattaisivat käyttää sanoja samaan tapaan kuin ihmiset. Eli eri sanoilla olisi eri merki- tys ja sanojen yhdistelmillä puolestaan luotaisiin monimutkaisempia merkityksiä, ker- too yksi tutkimuksen tekijöistä, japanilainen tutkija Toshitaka Suzuki (The Graduate University for Advanced Studies).

Tinttikielessä sanajärjestyksellä on väliä

Linnuille soitettiin varoitusäänten yhdistelmää (ABC), jota ne käyttävät esimerkiksi petojen lähestyessä ja kutsuääntä (D), jolla vaikkapa pesässä yksin odottava lintu pyytää puolisoaan luokseen. Erikseen kuultuina nämä molemmat äänitteet saivat talitiaiset reagoimaan.

Tiaiset yhdistävät näitä samoja ääniä myös lauseiksi (ABC-D). Tällaisen äänitteen kuullessaan linnut ensin vilkuilivat ympärilleen petojen varalta ja sitten kokoontuivat äänilähteen luokse. Käänteisessä sanajärjestyksessä soitetut äänet (D-ABC) eivät kuitenkaan herättäneet useimmiten minkäänlaista reaktiota.

Kuuntele täältä yksittäiset ABC- ja D-äänet sekä niiden yhdistelmä ...


Tutkitut talitiaiset reagoivat sekä yksittäisiin sanoihin että oikeassa sanajärjestyk- sessä soitettuun lauseeseen. Käänteistä sanajärjestystä ne eivät ymmärtäneet.

Tiettyä asiaa tarkoittavat sanat väärään järjestykseen yhdistettyinä eivät siis olleet talitiaisten mielestä ymmärrettävää kieltä. Tästä tutkijat päättelivät, että lintujen kieleen on täytynyt kehittyä aikojen saatossa lauserakenteita – samoin kuin ihmisillä.

Prisma Studio testasi: suomalaistiaiset ymmärtävät japania

Prisma Studio sai alkuperäiset tutkimusäänitteet käyttöönsä. Teimme niillä pienen testin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa foneetikko Mietta Lenneksen ja yliopistonlehtori Toni Laaksosen kanssa. Insertistä näkyy, kuinka suomalaiset tali- tiaiset reagoivat Japanissa äänitettyyn lauseeseen ja lähestyvät äänilähdettä aivan kuten aasialaiset sukulaisensa.

Muutakin kuin titityytä - talitiaisten kielestä on löydetty lauserakenteita 5 min

Aasialaisen talitiaisen kielestä on löydetty todisteita syntaksista eli sanojen yhdistämi- sestä lauseiksi. Aiemmin tällaisia lauserakenteita on pidetty vain ihmiskielten ominai-suutena. Prisma Studio testasi, puhuvatko suomalaiset tintit samaa kieltä kuin tutkimukseen osallistuneet sukulaisensa Japanissa. Katso Yle Areenassa


-Tämä on aivan mahtava ja hieman yllättävä havainto! Suzuki kommentoi testiämme.

Etukäteen hän oletti, että kielimuuri eurooppalaisten ja aasialaisten talitiaisten välillä olisi liian suuri.

Eläinten kommunikoinnissa riittää tutkittavaa

Tutkimusryhmä aikoo jatkaa työtään talitiaisten parissa. Suzukin mukaan japanilaiset tiaiset pystyvät muodostamaan 11 tavusta yli 175 erilaista ääntä eli sanaa. Tiedossa ei vielä ole, kuinka paljon merkityksiä linnut luovat yhdistämällä näitä sanoja edelleen lauseiksi.

– Olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka paljon tietoa talitiaiset kykenevät välittämään eri yhdistelmillä. Tärkeää olisi myös selvittää, onko tällaista lauseoppia kehittynyt muille eläinlajeille. Tarkoituksenamme on tutkia seuraavaksi aasialaisen talitiaisen lisäksi sen sukulaislajeja. ”


"Eläinten puhumisesta" lässytetään haistapaskantiedeohjema PRISMA STUDIOS- SA, mutta pieinipäinen idiootti haistapaskantiedeterroristi Jukka Häkkinen ja muut Skepsiksen/Höpsiksen johtajat raiskasivat järjestön keskustelupalstalta uraa uurta- van keskustelun aiheesta, jota oli laajasti siteerattu eri puolille nettiä, osin vasta vuo- sien päästä, kun huomasivat olevansa väärässä. Noiden sössöjen ainoa päämäärä on tieteen väärentäminen!!!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/64113

Täällä on sitä "häkkisten" poistamaa keskustelua:

http://hameemmias.vuodatus.net/…/miten-puoskaritieteilijoih…

" Re: Kieliasioita



"VASTASYNTYNEIDEN SYNNYNNÄONEN KIELI"...


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteelline...

MITEN WITUSSA YLE JAKSAA TUOTA VANHAA PASKAA VUOSIKYMMENIÄ JAUHAA!!!


HELVETIN PUOSKARI-YLE!!!

Äidinkielen äänteisiin reagoiminen EI OLE "äidinkielen osaamista", koska äänneyh- distelmät eivät ole vielä toiminnallisesti yhdistyneet mihinkään ulkomaailman kohteisiin!

PSYYKKINEN KUVANMUODOSTUS, joka liittyy AIVOKUORELLISTEN LAJIEN PAVLOVILAISEEN EHDOLLISTUMISEEN, EI EDELLYTÄ "LASKEMISTA" eli LOOGISIA OPERAATIOTA MÄÄRILLÄ!

YLE pitää meitä tavallisia kansalaisia täysin pimeinä je tietämättöminä ja ymmärtämättöminä, ULEN itsensä haistapasknatiedumpiossa elävinä pässinpäinä!

Kolmion erottaminen neliöstä psyykkisen kuvanmuodostuksen piirissä EI VAADI LASKEMISTA sen enempää kuin jonnam kumman noista erottaminen YMPYRÄSTÄ vaati sitä!

MITEN WITUSSA TUOTAKIN BILDERBERG-KUSETUSTA JAKSETAAN VUOSIKYMMENIÄ JANKUTTAA!!!??

SITÄ JANKUTETAAN NIIN KAUAN KUIN PASKASTA JATKETAAN MAKSAMISTA!

Apinakin fiksumpi kuluttaja kuin sinä

Onko vauvasi fiksumpi kuin sinä?

vauva sylissä
Kuva: Yle/Janne Lindroos

Vastasyntyneet hallitsevat jo äidinkielensä perusteet ja osaavat laskea. Alle vuoden ikäiset vauvat ymmärtävät taas ihmissuhdetaitoja ja painavat muistiinsa onnelliset hetket.

Vastasyntynyt ei vielä puhu, mutta osaa jo äidinkielensä

Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen on tutkinut sikiöiden ja vastasyntynei- den aivojen toimintaa. Huotilaista kiinnostaa erityisesti se, miten vastasyntyneet op- pivat kielen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sikiö oppii tunnistamaan äidinkielensä ja äitinsä äänen jo kohdussa. Samoin vauva oppii tunnistamaan raskauden loppuvaiheen aikana läheiset ihmiset puheäänen perusteella.

raskaana oleva ultraäänitutkimuksessa
Kuva: Mika Kanerva

Vauvojen aivotoimintaa mitataan heidän nukkuessaan, näin muut pienokaista kiin- nostavat asiat eivät vie pois huomiota tutkittavasta asiasta. Vauvojen aivot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä kaikkea pienokaisen aivot jo osaavat.

Oman äidinkielensä vastasyntynyt tunnistaa äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhe- nopeuden vaihteluiden perusteella. Kielen oppiminen on yksi vauvan tärkeimmistä tehtävästä, niinpä aivot keskittyvät siihen monin eri keinoin. Kieli opitaan erityisesti kuulon avulla, niinpä vauvojen aivot keskittyvät tunnistamaan erilaisia kuuloaistimuk- sia. Vauvat osaavatkin esimerkiksi erottaa heti syntymän jälkeen jo varsin monimutkaisia tavuja toisistaan, kuten tavut ta-ta-ta ja ta-to-ta.

Vauvojen on myös huomattu itkevän äidinkielensä mukaan. Ranskalaisten vauvojen itku muuttuu korkeammaksi loppua kohden, kun taas suomalaisten laskee, aivan samoin kuin puhuttu kielemme.

Minna Huotilainen on myös tutkinut tapaa,jolla vauvan aivot mallintavat puhetta.Aivot rekisteröivät asioita, jotka seuraavat aina toisiaan, kuten tavu ti tavua äi. Tämä kielen oppimista helpottava taito liittyy myös muihin asioihin. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat ymmärtävät syy- ja seuraussuhteita, vaikka eivät osaa vielä puhua niistä.

Vauva oppii nukkumalla

Aivot työskentelevät myös vauvan nukkuessa, silloin kuulon avulla hankitaan nimen- omaan tietoa erilaisista lauseista ja äänenpainoista. Näin vauva oppii sanoja ja lau- seita, vaikka ei vielä ymmärrä niiden merkitystä. Mutta vauvat myös usein käsittävät jo sanojen merkityksen, vaikka eivät osaakkaan puhua, tämä on selvinnyt vauvan aivoja tutkimalla.

vauva nukkuu
Kuva: Arja Lento

Jo varsin varhaisessa vaiheessa vauvojen aivot keskittyvät erottamaan oman äidin-kielensä erityispiirteitä. Muutaman kuukauden ikäinen japanilainen vauva ei enää erota esimerkiksi l- ja r-kirjaimen eroja, koska niitä ei japanin kielessä juuri käytetä. Kaksikielisessä kodissa kasvavan vauvan aivot taas käsittelevät äänteitä joustavam- min. Samalla tavoin vauvan aivot herkistyvät kuuntelemaan juuri omaan kieleen liittyviä äänteitä.

Äidin suosikkibändi saa myös vastasyntyneen rokkaamaan

Vastasyntynyt tunnistaa jo äidin raskauden aikana kuunteleman musiikin. Loppuras-kauden aikana useamman kerran soitetun kehtolaulun pikkuvauva tunnistaa jopa kuukausia myöhemmin.

Sikiö myös jakaa äitinsä kokemat tuntemukset hormonien ja kehon liikkeiden kautta. Niinpä jos musiikki on tuottanut äidille mielihyvää, saa se vauvassakin aikaan samankaltaisen reaktion.

Vauvat pystyvät jo erottamaan erilaisia rytmejä musiikissa,he pitävät enemmän sulo- sointuisesta musiikista, jossa ei ole riitasointuja. Vauvojen suosikkiartisti on oma äiti, varsinkin jos hänen esityksensä koostuvat erityisesti vauvoille tarkoitetuista lauluista.

vauva
Kuva: Yle/Janne Lindroos

Vastasyntyneet osaavat laskea jopa neljään

Mutta vauvan aivot osaavat tietämättään paljon muutakin, nimittäin matematiikkaa. Minna Huotilainen on tutkimuksissaan havainnut vastasyntyneiden aivojen kykene- vän erottamaan kolmen ja jopa neljän lukumääriä. Kyse on aivojen automaattisesta hahmottamisesta, jota tarvitaan luultavasti kielen oppimisessa ja matematiikan taitojen kehittymisessä.

Vastasyntyneet pärjäävät tässä asiassa lähes yhtä hyvin kuin täysikasvuiset. Aikui- nen nimittäin kykenee vilkaisulla, automaattisesti hahmottamaan noin kuuden luku- määrän. Testaa vaikka vilkaisemalla ympärilläsi olevia asioita, kuinka monta pystyt erottamaan niitä erikseen päässäsi laskematta?

Vauvat muistavat parhaiten onnelliset hetket

Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat pystyvät käsittelemään sosiaalisia tilanteita, vauvat osaavat nimittäin valita liittolaisensa ja vihollisensa. Tutkimuksessa selvisi, että tämän ikäiset vauvat liittoutuivat sellaisen nuken kanssa, jolle maistui sama ruoka kuin vauvalle ja jopa iloitsivat kun toisen valinnan tehneitä nukkeja kiusattiin.

Viiden kuukauden ikäiset vauvat osasivat tutkimuksessa jopa erottaa veden hieman erilaisesta sinisestä nesteestä. Heillä oli siis jo varsin tarkka kuva siitä miten aidon veden kuuluu käyttäytyä. Vauvat itse asiassa oppivat juuri erilaisten yllätysten kautta. Heillä onkin jo päässään monia oletuksia siitä, miten eri asiat toimivat. Kun vauvat näkevät jotain yllättävää, he pyrkivat heti selvittämään mistä on oikein kyse. Vauvat ovat siis äärimmäisen uteliaita yllättävien asioiden suhteen.

vauva
Kuva: Yle/Janne Lindroos

Kuvien yhdistäminen oikeaa asiaa vastaavaksi vaatii aivoilta jo melkoista ymmärrys- tä. Tällaista löytyy jo yhdeksän kuukauden ikäisten vauvojen aivoista. He osaavat nimittäin siirtää kuvista oppimansa asian ympäröivään todellisuuteen.

On epäselvää milloin alamme muodostaa varsinaisia muistikuvia elämästämme,mut- ta viiden kuukauden ikäiset vauvat kykenevät painamaan asioita muistiinsa. Ilahdut- tavaa onkin, että erityisen hyvin pienten söpöläisten päähän jäävät nimenomaan onnelliset hetket.

Tuskinpa vauvat siis ovat fiksumpia kuin vanhempansa, mutta yllättävän älykkäitä kuitenkin. Vaikuttaa siltä, että vauvan aivot kykenevät jo heti syntymän jälkeen varsin monimutkaisiin suorituksiin. Kunhan aivotutkimus etenee saamme enemmän tietoa mitä pienokaisten päiden sisällä oikein tapahtuu.

Katso lisää aiheesta Prisma Studiosta.

13-1-3142129.jpg