keskiviikko, 8. helmikuu 2017

Neuvosto-Venäjän armeija ei tapellut Suomen sisällissodassa.

Useat suomalaiset höpölähteet väittävät Neuvosto-Venäjän armeijan joukko-osasto- jen muka taistelleen Suomen sisällissodassa, ja vieläpä koko sodan muka olleen "Suomen ja Venäjän välinen" ja Tartton rauhan tehdyksi muka jostakin "vapaussodasta". Nämä väitteet ovat valetta. 

Juhani Putkinen: " Maanpetos

Kun Suomi kävi Vapaussotaa Venäjää vastaan, niin yhteistyö vihollisen kanssa oli luonnollisesti maanpetos.

Lainaus: ”Länsi-Suomen venäläisten joukkojen päällikkö,eversti Svetsnikov, an- toi jo 31.1. käskyn,että Vilppulan kautta oli lähetettävä voimakkaita joukkoja Seinäjo- kea vastaan. Helmikuun 2. suoritettiin ylivoimaisin joukoin (on puhuttu 500 miehestä) hyökkäys Vilppulan asemaa vastaan. Sen torjui 145 suojeluskuntalaista, joilla oli 2 konekivääriä. Yritys uusittiin 7. II. Hyökkääjien lukumäärä nousi tässä tapauksessa 2000 mieheen. Puolustus oli viime päivinä saanut vahvistuksia ja käsitti nyt 300 miestä. "

RJK: Eversti Mihail Stepanovitš Svetšnikov, joukkojen valitsemana 116. jalkaväkiryk- mentin komentaja tämän siirtyessä bolševikkien puolelle 26.10.1917, bolševikkipuo- lueen jäsen toukokuusta 1917, Suomessa tammikuusta 1918,ei ollut VENÄLÄISTEN JOUKKOJEN päällikkö enää, vaan Punaisten varaylipäällikkö ja Pohjoisen rintaman päällikkö! Hän oli korkein Punaisten puolella taistellut upseeri ja liittynyt Punakaartiin omasta aloitteestaan.

Tässä taas on peräti Heikki Ylikankaan suuhun sepitetty "(Pietarin sotilaspiirin komentaja) kenraali Ivan Jeremeyev", jollaista toveria ainakaan venäläiset lähteet eivät kuitenkaan lainkaan tunne.

26.2.1918 on lähetetty veturi ja kolme vaunua Rautuun. Samana päivänä lähetti kenraali Ivan Jeremejev Pietarista 600 miestä ja raskasta aseistusta Rautuun (Ylikangas 2012, s. 102). Kuljetuk- sen mukana Rautuun tuotettiin mm. 40 konekivääriä, toistakymmentä tykkiä ja panssarijuna (Ed. s. 110.) Rata Terijoelta Rautuun kulki Pietarin kautta, joten on oletettavaa, että nämä kuljetukset liittyvät yhteen. Osa junista oli peräisin Terijoelta ja osa Pietarista. ”


Salaperäisen kenraalin väitetään toimineen jopa VASTOIN Leninin (hallituksen) päätöksiäkin:

" Pietarin puolustuksesta vastaava kenraali Ivan Jeremejev toimi venäläisten joukkojen hovihankkijana. Hänen suunnitelmissaan oli toimittaa venäläisiä apujoukkoja aina Tampereelle asti. Jeremejev toimi tietoisesti vastoin Leninin 1.4.1918 kieltoa toimittaa lisäjoukkoja Suo- meen. Venäjän oma sisäinen tilanne (sisällissota), saksalaispelko sekä Brest-Litovskin rauhansopi- mus eivät Jeremejeviä pidätelleet. Hän taipui vasta, kun hallitus hänet siihen pakotti. Venäläisten joukkojen vetäytyminen Raudusta viivästyi ja se koitui satojen venäläisten joukkosurmaksi. "

Mahtaisikohan kyseessä olla tämä toveri, Ivan Fedorovitš Jeremejev, ei kuitenkaan mikään kenraali eikä komentaja, vaan konekivääriampuja sotamies ja politrukki ja paikallisten sotilasneuvos- tojen ja puolue-elinten jäsen, joka oli muodostanut Putilovin tehtailla konekiväärikomennuskunnan (komanda), joka valtasi Lokakuun vallankumoukseen liittyen Smolnan ja huolehti sen turvallisuus-järjestelyjen toimeenpanosta. Hän saattoi kyllä värvätä kavereitaan taistelemaan Suomessa, mutta kyse oli Suomen Punakaartin eikä "Venäjän armeijan" joukoista! Ivan Fedorovitš, joka antoi Leninille suullisen raportin Smolnan puolustuksesta, koska ei osannut 10-vuotiaasta teollisuustöitä tehneenä ja sotineena vaikka paljon lukeneenakin tuolloin vielä kirjoittaa, taisteli sekä sisällissodassa että II maailmansodassa haavoittuen molemmissa useita kertoja vakavasti ja suoritti myös yliopistollisen loppututkinnon. Hänelle myönnettiin ansioistaan 1950 henkilökohtainen ammattisotilaan eläke, ikään hän kuin olisi toiminut koko ajan kapiaisena.

On esiintynyt myös "kenraali ja komentaja" K. (S.) Jeremejev, joka saattaisi olla Pravdan toimittaja, Pietarin puolustusneuvoston jäsen, bolševikki jo vuodesta 1903 eli alun pitäen, aliupseeri vuodelta 1895
Konstantin Stepanovitš Jeremejev, mikään komentaja eikä upseeri hänkään:

" Viikot kuluivat ankarien taistelujen merkeissä, ja valkois- ten tilanne Raudun suunnalla kävi yhä tukalammaksi. Kar- jalan rintamalla sotatoimia johti jääkärimajuri Aarne Sihvo. Hän oli huolestunut Pietarin suunnalta saamistaan tiedois- ta, joiden mukaan vihollinen tulisi tekemään suurhyökkäyk- sen maaliskuun lopulla. Sihvo sai tietää, että muun muassa kenraali K.S. Jeremejev esikuntineen oli käynyt tutustu- massa Raudun rintaman olosuhtei- siin. Jeremejev toimi Pietarin sotilaspiirin ylipäällikkönä ja siirtyi maalis-huhtikuun vaihteessapiirin toiminnan lakattuahenkilökohtaisesti johtamaan Raudun operaatiota. ”

Myös Konstantin Stepanovits Jeremejev toimi poliittisena komissaarina: sittemmin Saksan vakoojaksi osoittautuneen vasemmistoeserräkenraali Mihail Muravjovin joukossa!

Neuvosto-Venäjä, joka oli tunnustanut itsenäisen Suomen VALTION eikä hallitusta (kuten muuten Suomikin pruukaa edelleen tehdä uusien maiden suhteen), ei koskaan julistanut "valkoiselle Suomelle" sotaa.

Valkoisen Suomen tynkäeduskunta julisti Neuvosto-Venäjälle sodan 15.05.1918, vuo
rokausi viimeisen Punaisen joukko-osaston antautumisen jälkeen. Elokuun 1. päivänä Suomen hallitus tarkensi vaativansa Suomelle Kuollan niemimaata ja Itä- Karjalaa "rauhanteon ehtona". TÄSTÄ "sodasta",johon liittyivät Suomen "heimosota- retket" Itä-Karjalaan, tehtiin Suomen Tartton rauha 14.10.1920. (Viron Tartton rauha oli solmittu 02.02.1920, näillä kahdella rauhalla tai sodilla joista ne solmittiin ei ollut tekemistä keskenään.)

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Finland

" ... From 1918 to 1945.The suppression of the revolution in Finland was followed by the establishment of a regime of White terror. On May 15, 1918, Parliament voted to break relations with Soviet Russia. In August the Finnish government declared that peaceful relations between the two countries would be established only after Karelia and the Kola Peninsula had been incorporated into Finland. Moreover, Parliament passed several laws to aid the formation of a political alliance with Germany; it voted on Aug. 1, 1918, to make Finland a monarchy and on October 9 to elect the German prince Friedrich Karl of Hessen as king of Finland. The German revolution of 1918 and Germany’s defeat in World War I saved Finland from becoming a vassal of Germany. Finland was proclaimed a republic on July 17, 1919, and K. Ståhlberg was elected president of the bourgeois republic.

... "


Vanhan tsaarin armeijan joukkojen asema ja rooli Suomessa oli JO VÄLIAIKAI- SEN HALLITUKSENKIN AIKANA EPÄSELVÄ, koska Suomen asema oli epäsel- vä. Niiden virallinen rooli oli olla valmiina puolustamaan Suomea Keskusvalloilta - eli Saksalta maailmansodassa. Väliaikaisella hallituksella oli maassa kenraalikuvernööri, joka olisi voinut kytkeä komentoketjun Venäjälle.

Lenin kuitenkin LAKKAUTTI LÄHES ENSI TÖIKSEEN Suomen kenraalikuver-nöörin viran, ja nimitti sen viimeisen haltijan, sillanrakennuksen professori Nikolai Vissarionovitš Nekrasovin, entisen liikenneyhteys- ja varapääministerin, hallituksensa tilastohommiin.

Armeijaa alettiin tosissaan kotiuttaa Kerenskin tultua valtaan, elokuussa 1917, jolloin Suomessa lienee ollut n. 120000 venäläisen sotilaan taustaista henkilöä, puolet tästä merivoimissa.

Suomi kuitenkin tunnustautui de facto "Venäjän maakunnaksi" suostumalla Eduskunnan hajotukseen Kerenskin toimesta ja uusiin vaaleihin (vaikka bolše- vikit varoittivat, ja kehottivat mielummin puolustamaan itsenäisyyttä aseellisesti).

Suomen itsenäistyttyä Tallinnan ja Helsingin tukikohtien sotalaivojen kotisata- maksi vaihdettiin Kronstadt, ja niiden kotiuttaminen sinne alkoi. Ne eivät koskaan tapelleet Suomen sisällisodassa. Sitä paitsi osa entisitä Venäjän laivastoupsee-reista oli Valkoisten puolella ja he mm. riisuivat Mannerheimin määräyksestä muita venäläisiä aseista.

Viikko Lokakuun vallankumouksen jälkeen neuvostohallituksen kansallisuusasioi- den komissaari Stalin saapui Sosialidemokraattien puoluekokoukseen (mikä oli kai kansankomissaarin ensimmäinen ulkomaanvierailu) ja kehotti Suomea välittömästi julistautumaan itsenäiseksi.

" https://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1917/11/14.htm

Nikolai Starikov: "Stalin oli vuonna 1917 kansallisuusasioiden kansankomissaari ja yksi Leninin lähimpiä yhteistyökumppaneita. Suomessa ei ehkä muisteta, että toveri Stalin teki ensimmäisen virallisen vierailunsa marraskuussa 1917 juuri Suomeen ja puhui nimenomaan Suomen itsenäisyyden oikeutuksesta ja välttämättömyydestä. Stalin esiintyi 14.mar- raskuuta 1917 Suomen sosialidemokraattisen työväenpuolueen kokouksessa Helsingissä.

 «Meitä peloteltiin Venäjän hajaantumisella, sen pirstoutumisella monilukui- siin riippumattomiin valtioihin; tällöin viittailtiin Kansankomissaarien Neuvos- ton julistamaan kansojen itsemääräämisoikeuteen,pitäen sitä «tuhoisana vir- heenä».Mutta minun on lausuttava mitä jyrkimmin,että me emme olisi demo- kraatteja (sosialismista puhumattakaan!), ellemme tunnustaisi Venäjän kansoille vapaata itsemääräämisoikeutta.

Minä selitän, että me pettäisimme sosialismin, jollemme ryhtyisi kaikkiin toimenpiteisiin veljellisen luottamuksen palauttamiseksi Suomen ja Venäjän työläisten välillä.

Mutta jokainenhan tietää, että ilman Suomen kansan vapaan itsemääräämis-oikeuden päättävää tunnustamista ei tällaisen luottamuksen palauttaminen ole ajateltavissa.

Ja tässä on tärkeätä ei vain tämän oikeuden suullinen, vaikkapa virallinenkin tunnustaminen. Tärkeätä on se, että Kansankomissaarien Neuvosto tulee teossa varmentamaan tämän suullisen tunnustamisen, että se tullaan horju- matta panemaan täytäntöön. Sillä sanojen aika on mennyt. Sillä on tullut aika, jolloin vanha tunnuslause: «Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää!» on pantava täytäntöön. Täysi vapaus elämänsä järjestämiseen Suomen kansalle, samoin kuin kaikille muillekin Venäjän kansoille! Suomen kansan vapaaehtoinen, re- hellinen liitto Venäjän kansan kanssa! Ei mitään holhousta, ei mitään valvon- taa ylhäältäpäin Suomen kansaan nähden! Tällaiset ovat Kansankomissaa- rien Neuvoston politiikan periaatteet. Vain tällaisen politiikan avulla voidaan luoda Venäjän kansojen keskinäinen luottamus.

Vain tällaisen luottamuksen pohjalla voidaan toteuttaa Venäjän kansojen pro- letaarien luja liittyminen yhdeksi armeijaksi. Vain tällaisen yhteenliittymisen kautta voi- daan Lokakuun vallankumouksen saavutukset lujittaa, vielä eteen- päin kansainvä- lisen sosialistisen vallankumouksen asiaa. Kas tämän takia me hymähdämme joka kerta, kun meille puhutaan Venäjän kiertämättömästä hajaantumisesta kansojen itsemääräämisoikeuden aatteen toteuttamisen johdosta.»

Tätä osoittaa,että Stalin oli noihin aikoihin Suomen itsenäisyyden suurin kannattaja."

Suomalainen Wiki kirjoittaa seuraavaa:

Venäläiset joukot Suomessa

Venäjän armeijan rappiotilan ja sotaväsymyksen takia venäläisten sotilaiden osuus sisällissodan rintamataisteluissa jäi Karjalankannasta lukuun ottamatta lopulta vä- häiseksi. Vanhan tsaarin armeijan joukkojen vahvuus Suomessa oli ollut elokuussa 1917 noin 100 000 [105] – 125 000 sotilasta. [106] Marras-joulukuusta 1917 lähtien joukkojen määrä alkoi supistua sekä suunnitelmallisten sotilaallisten siirtojen ja kotiuttamisen että jatkuvasti lisääntyneen kurittomuuden ja karkuruuden vuoksi. [107]

Sisällissodan alettua 27. tammikuuta 1918 venäläissotilaita oli Suomessa enintään 40 000 miestä. [108][109]

Neuvosto-Venäjän ja Saksan välisen Brest-Litovskin rauhan tultua voimaan 3. maa- liskuuta Suomessa oleskelevat noin 6 000 sotilasta käskettiin vetäytymään maasta 2 kuukauden kuluessa. Maaliskuun loppuun 1918 mennessä vanhan armeijan osastot olivat valtaosin poistuneet Suomesta.[110][111]

Lopulta vain 7 000 - 10 000 venäläissotilasta,osa Suomessa jo olleita ja osa maahan sodan aikana Pietarista tulleita, oli eri tavoin aktiivisia vuoden 1918 sodassa. Merkit- täviä venäläisosastoja ei sotatoimiin saatu suostuteltua, sillä vain 1 000 - 4 000 soti- lasta taisteli 100 - 1 000 miehen osastoina ajoittain eri puolilla rintamia.Toisaalta hel- mikuun 1918 loppupuoliskolle asti joitakin venäläisiä upseereita toimi punakaartien sotatoimien johdossa: eversti Mihail Svetšnikov Länsi-Suomessa ja I. Jeremejev Itä- Suomessa. Venäläisten ja suomalaisten välinen yhteistyö sujui kuitenkin huonosti muun muassa kieliongelmien ja keskinäisen epäluottamuksen takia.Punaisten hyök- käysvaiheen aikana helmikuun alusta – maaliskuun puoleenväliin asti rintamalinja ei siirtynyt juuri lainkaan pohjoisemmaksi, vaikka valkoisten taistelukyky oli tuolloin heikoimmillaan. [112][113][114]

Sisällissotaan osallistuneiden venäläissotilaiden määrä ja merkitys väheni pääosas- sa punaista Suomea 18. helmikuuta alkaen Saksan ja Venäjän välisten sotatoimien alettua uudelleen. Joukot joko hajosivat tai niitä siirrettiin suojaamaan Pietaria,ja sen jälkeen neuvosto-Venäjän tuki punaisille oli valtaosin aseapua. Venäläisten sodan loppuun asti jatkunut sotilaallinen toiminta Karjalankannaksella toisaalta tuki punais- ta kaartia, mutta sen päätarkoitus oli Pietarin puolustaminen. Muualta Suomesta mer- kittävä osa sisällissodassa sekä aktiivisia että passiivisia venäläissotilaita oli vetäytynyt jo ennen Suomen valkoisen armeijan hyökkäysvaihetta. [115]

Venäläisten joukkojen aseistariisunta Etelä-Pohjanmaalla 28.–31. tammikuuta sujui valkoisilta pääosin helposti ja rauhallisesti. Venäjää Suomessa edustanut alueko- mitea oli ilmoittanut 24. tammikuuta Vaasan senaatille venäläisten joukkojen ”suunnitelmallisen kotiuttamisen” jatkuvan entiseen tapaan.

Vaasan senaatin ja Mannerheimin esikunnan kaksijakoisen propagandan pohjalta 30. tammikuuta annettiin vain venäläisille suunnattu julistus, jonka mukaan Suomen talonpoikaisarmeija ei sotinut venäläisiä sotilaita vastaan. Toisaalta omille rivimie- hille korostettiin taisteltavan juuri venäläisiä vastaan. Monet Suomessa olleet venäläisupseerit tukivat valkoisia.

Neuvostohallitus käski vuoden 1918 alussa Suomessa olleita varus­kuntia noudatta- maan puolueettomuutta, ja jotkut varuskuntakomiteat antoivat paikallisesti vastaavia vakuutuksia. Niistä huolimatta Pohjanmaan venäläinen päällystö toimi usein tiiviissä yhteistyössä suojeluskuntien kanssa. Pohjanlahden meripuolustuksen johtaja, vara- amiraali Nikolai Podgurski auttoi kenraali Mannerheimia Vaasan varuskunnan aseistariisunnassa. [116]

Vastapalvelukseksi tuesta aseistariisunnalle Mannerheim järjesteli venäläisupsee- rien palkanmaksun, asunto-olot ja muonituksen kuntoon, sekä antoi heille vapaan liikkumisoikeuden Vaasassa. Seinä­joella venäläisjoukot asettuivat entisiin majapaik-koihinsa. Mannerheim lupasi venäläisille hoitavansa joukot maasta Sortavalan tai Rovaniemen kautta ja palauttavansa aseet rajalla. Joukot suljettiin lopulta vankilei-reille ja aseet otettiin omaan käyttöön, koska kuljetus ei onnistunut ja suhtautuminen venäläissoti- laisiin muuttui hyvin kielteiseksi jääkäripataljoonan saavuttua Saksasta Vaasaan. [117] Sisällissodan alkuvaiheessa valkoinen armeija ja venäläiset sotilaat taistelivat rintamalla merkittävässä määrin toisiaan vastaan lähinnä Ruovedellä, Vilppulassa, Mäntyharjun rintamalla ja Karjalankannaksella. [118] "

Punakapinan alettua Mannerheim välittömästi ja ensimmäiseksi hyökkäsi venäläis- ten varuskuntien rippeiden kimppuun väittäen "Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen".


http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/neuvosto-ven-j-n-armeija-ei-tapellut-suomen-sis-llissodassa

perjantai, 27. tammikuu 2017

YLE:n_antia: Miten jauhaa täysin puhdasta paskaa, ja luulla "mullistaneensa tieteen"?

TAUSTAA

(Syksy) Räsänen sekoilee "fysikaalisessa analogiassaan" tahdosta


http://www.tiede.fi/comment/1342353#comment-1342353

 

Huonosti alkoi TIETEEN keskustelupalstan muodonmuutos: Palstatasta näyttää teh- tävän kolmen blogistin saarnastuoli, jossa he suorittavat varsinaisen julistuksensa asioista, joista eivät tiedä mitään.

Pohjat veti Syksy Räsänen "'vapaan tahdon' suhteellisuusteoria-analogiassan viimeisimmässä kirjoituksessaan.

" Aivojemme intuitiivinen kuva ajasta,avaruudesta ja aineesta on perusteiltaan täysin virheellinen, vaikka kuvaakin arkisia ilmöitä tarkasti. On kiehtovaa, että samanlainen tilanne tulee vastaan tarkasteltaessa aivojemme käsitystä monimutkaisimmasta tunnetusta fysikaalisesta systeemistä, ihmisaivoista itsestään.

Meillä on intuitiivinen malli siitä, miten ajattelemme ja teemme päätöksiä: esimerkiksi koemme että meillä on vapaa tahto. Tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän kuvan olevan harhainen siinä missä luulomme aika-avaruudesta.

Tästä aiheesta pidin itse valaisevana Wolf Singerin CERNissä pitämää puhetta. "

RÄSÄNEN EI JULISTA (maallikon tiedoilla!) OLEMATTOMAKSI VAIN "VAPAA- TA" TAHTOA (erotukseksi jostakin "SIDOTUSTA" sellaisesta!), VAAN HÄN JULISTAA OLEMATTOMAKSI TAHDON YLIPÄÄTÄÄN, ja samalla koko MATE- RIAN SOSIALLISEN LIIKEMUODON ja tajunnan tajunnan SOSIAALISENA IN- FORMAATIONA, valintoina vaitoehtojen valillä, joka voidaan yleisyyttä rajoitta- matta "palauttaa" valintoihin kahden vaihtoehdon välillä eli BITTEIHIN. Aivois- sa ei ole "fyysisiä bittejä", Bitti on informaaton MITTA eikä sen olemus, kuten esimerkiksi 'enegiakin' on LIIKKEEN MITTA (eikä "itse liike) ja 'massa' on mekaanisesti vuorovaikuttavan materian mitta mekaniikassa.

Räsänen on kyllä siinä oikeessa, että "vapaa tahto" sellaisenaan ei ole kelvollinen tieteelinen käsite, eikä se sellaisenaan esinny esimerkiksi neuvostoliittolaisessa tie- teellisessä kirjallisuudessa muutoin kuin määreellä '"suhteellisen" vapaa tahto' varustettuna, sekä "absoluuttisen vapaa tahto" kritiikin kohteena.

Tämä ei koske ollenkaan käsitettä 'TAHTO' ylipäätään, joka on psykologian peruskä-sitteitä, symbolirakentisen TAJUNNAN yksi keskeinen ILMAUS ja materian sosiaalisen liikemuodon erityislaadun psykologinen perusta. Psykologian ilmiö suhteellisen vapaan tahto ei ole erityinen luonnontieteellinen "fysikaalinen" tai biologinen geeni-ilmiö, vaan kielelle rakentuvana se on luonteeltaan yhteiskunnassa opittu sosiaalinen taito.


http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/WILL+(AM)

"Tahto, kyky valita päämäärä toiminnalle ja sisäisille ponnistuksille sen toteuttamiseksi.

Tahto on erityinen toiminto (akti), joka ei redusoidu tajuntaan ja toimintaan sellaisenaan. 

Jokainen tietoinen teko ei ole tahdonalainen, vaikka siihen sisältyisi esteiden voittamista tiellä päämäärään: pääasia tahtotoiminnossa liittyy teon päämäärän arvojen tiedostamiseen, sen vastaavuuteen persoonan normien ja periaatteiden kanssa.

Tahdon subjektille ei ole luonteenomaista "minä haluan" -elämys (-kokemus), vaan "on pakko, minun täytyy" -elämys. Tahtotoimintoa toteuttaessaan ihminen torjuu välittömien tarpeiden ja impulsiivisten halujen ja toiveiden vallan.

Rakenteeltaan tahtokäyttäytyminen jakautuu ratkaisuun (joka voidaan aina palauttaa yhteen tai useampaan valintaan kahdesta vaihtoehdosta, niiden minimi on "ratkaisun informaatioteoreettinen bittimäärä", HM) ja sen toteuttamiseen. (Minä olen yllä asian psykologisesta alkeisilmiöpuolesta puhuessani tarkoittanut vain psyykkistä ratkaisua ja senkin yhden valinnan erikoistapausta, mutta ratkaisuun vaikuttavat aina sen vaatimat ponnistukset; jos tutkitaan vain täysin merkityksettömiä valintoja, tulokset eivät kuvaa todellisia tahtotoimintoja, ja voivat jopa pahimmassa tapauksessa hoitua eri mekanismillakin!) Kun tahtotoiminnon päämäärä ei käy yhteen aktuaalisten tarpeiden kanssa, ratkaisu johtaa usein sellaiseen, mitä psykologisessa kirjallisuudessa nimitetään motiivien taisteluksi (valinta-akti).

Tehty ratkaisu toteutetaan erilaisten psykologisten ehtojen vallitessa, alkaen sellaisista, joissa riittää ratkaisun teko ja toiminta tämän jälkeen seuraa siinä samassa (esimerkiksi henkilön toiminta, joka näkee hukkuvan lapsen), ja päätyen sellaisiin, joissa tahtokäyttäytymistä vastustaa jokin voimakas tarve, joka aiheuttaa tarpeen erityisille voimille sen voittamiseksi ja asetetun päämäärän toteuttamiseksi (erityisen "tahdonvoiman" ilmenemiseksi).

Erilaiset 'tahdon' tulkinnat filosofian ja psykologian historiassa liittyvät ennen kaikkea determinismin ja indeterminismin vastakkaisuuteen: ensin mainittu tarkastelee tahtoa ulkoa määrättynä (fyysisin, psyykkisin, sosiaalisin syin tai jopa jumalallisella ennaltamääräytyneisyydellä - yliluonnollisella determinimillä) , toinen taas tarkastelee tahtoa autonomisena ja itsealkuisena voimana.

Voluntarismin opeissa tahto esiintyy maailmanmenon ja erityisesti ihmisen toiminnan itseriittoisena ja ensisijaisena perustana.

Erilaiset filosofiset lähestymistavat tahdon ongelmaan ilmenivät psykologisissa tahtoteorioissa, jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään: tahdon "autogeneettiset" teoriat, jotka tarkastelevat sitä jonakin erityisenä muihin prosesseihin palautumattomana (W. Wundt, N. Ach, I. Lindvorski, Saksa ym.) ja "heterogeneettisiin" teorioihin, jotka määrittelevät tahdon joksikin toissijaiseksi, muiden psyykkisten faktoreiden ja ilmiöiden tuotteeksi, ajattelun tai mieltämisen toiminnaksi (funktioksi) (tahdon intellektualistinen teoria - monet I. F. Herbartin koulukunnan edustajat, K. Ehrenfels, Itävalta, E. Meiman, Saksa ym.) tunteiden funktioksi (H. Ebbinghaus, Saksa, E. Bleiler, Sveitsi), aistimuskompleksiksi (assotionismi) jne.

Neuvostopsykologia nojautuen dialektiseen ja historialliseen materialismiin tarkastelee tahtoa sen yhteiskunnallishistoriallisen ehdollisuuden näkökannalta,

Tahdon tutkimuksen perussuunta neuvostopsykologiassa on mielivaltaisten (valinnaisten, tahdosta seuraavien) tekojen ja korkeimpien psyykkisten (= symbolirakenteisti ehdollituneiden) toimintojen fylo- ja ontogeneesin (= lajin- ja yksilönkehityksen) tutkimus (mielivaltaisten havaintojen, muistojen jne.)

Toiminnan tahdonalainen luonne, kuten neuvostotiedemies L. S. Vygotski on näyttänyt toteen, on tulosta ihmisen suhteiden ympäristöönsä välillistymisestä työkaluin ja merkkisysteemivälitteisesti tapahtuviksi.

Lapsen psyyken kehityksessä alkuperäiset ei-tahdonalaiset havainto-, muisti- jne. prosessit saavat tahdonalaisen luonteen, muodostuvat itsesäädellyiksi. Tämän rinnalla kehittyy myös toimintoketjujen hallintakyky. Tärkeä rooli tahdontutkimuksessa oli neuvostopsykologi D. N. Uznadzen ja hänen koulukuntansa töillä asenneteorian alalta.

Tahdon kasvatuksen ongelmalla on suuri merkitys pedagogiikalle, siihen yhteydessä kehitetään erilaisia metodologioita, joiden päämäärä on kehittää kykyjä tukea päämäärien saavuttamiseksi välttämättömiä ponnistuksia. Tahto on vahvasti sidoksissa ihmisen luonteeseen ja ja sillä on tärkeä rooli sen sen muodostumisessa ja uudistamisessa (perestroika...). Laajalti levinneen käsityksen mukaan luonne on vastaavanlainen tahtoprosessien perusta kuin äly ajatteluprosessien perustana, ja temperamentti emootioprosessien perustana. "

 

`Vapaan tahdon' käsitteen ongelmallisuus TIETEESSÄ on kuitenkin aivan muualla kuin kuin missä Räsänen ja CERN sen luuevat(?) olevan.

Se ei ole myöskään siinä kohdassa, missä missä paeudokäsitteiden yleisin vika pii- lee, että käsitteen kuvaamaa materiaalite entiteettiä, vaikkapa "Jumalaa" tai "peiliso- lua", EI LAINKAAN OLISI OLEMASSA, sillä TAHTO kyllä on taatusti olemassa psykologisena ilmiönä.

Se on LOGIIKASSA, Jolla (pseudo)käsite on muodostettu.

JO KÄSITTEESEEN 'TAHTO' SISÄLTYY MÄÄRITELMÄLLISESTI MAHDOLLI- SUUS VALITA KAHDEN ERI VAIHTOEHDON VÄLILLÄ, ELI VAPAUS(ASTE) AINA, KUN TAHTO TOIMII.

Tuo 'vapausaste' oan sana vapaus FYSIKAALINEN (mekaniikassa) ja matemaatti- nen merkitys (joissa sen määritelty näiden tieteenalojen omin kainoin ja tosien teori- oiden välityksellä, joiden matematiikkaan se sisältyy, ainakin suhteellisksi todeksi todistettu.

Mekaaninen (fysikaalinen) 'vapaus(aste)' on yhtä kuin 'liikkeen mahdollisuus'.

(Vai väittäkö, joku, esimerkiksi Räsänen, vastaan?)

Kuitenkin sekä 'liike' että 'mahdollisuus' ovat ONTOLOGIAN, minun "kontekstissa- ni" DIALEKTIIKAN, käsitteitä (MIKÄ EI SUINKAAN TEE NIITÄ "FYSIIKASSA OLE- MATTOMIKSI", KAIKKEA MUUTA!), joten nei EIVÄT MÄÄRÄYDY ERITYIESTI NI- MENOMAAN FYSIIKASTA SEN ERITYISEMIN KUIN MUISTA TIETEISTÄ, esimer- kiksi juuri matematiikasta (ilman sisällöllisiä tulkintoja, jotka taas voivat aivan yhtä hyvin vaikka yhteiskunnan taloutta kuin materian fysiikkaakin!).

Kuten palstalla on ennenkin osoitettu, käsitteen "vapaa tahto" ongemallisuus on sii- nä,että sen "MÄÄRITELMÄSSÄ" ESIINTYY TOINEN KÄSITE "VAPAUS" KAHDES- SA ERI MERKITYKSESSÄ YHTÄ AIKAA, jolloin toiseen tai toiseen tarttumlla tavallisesti voidaan "todistaa käsite olemattomaksi".

JA TÄMÄ SITTEN "TULKITAAN", ETTÄ MITÄÄN TAHTOA EI OLE OLEMASSA!

Tuollainen on LÄPIKOTAISIN EPÄREHELLISTÄ HUIJAUSTA muka "tieteen" ominaisuudessa!

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/miten-aivot-voivat-synnyttaa-tietoisuuden-t13269-1294.html

Sosiaalisesta vapaudesta, jonka piirin tahdovapauksin kuuluu, Sovjetskaja entsiklopedija toteaa seuraavaa:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Freedom

(Käännös ei ole tästä vaan suoraan venäläisestä Entsiklopedijasta)

"Vapaus - ihmisen kykenevyys toimia omien etujensa ja päämääriensä mukaisesti nojautuen objektiivisen välttämättömyyden tiedostamiseen.

Yhteiskunnallisen ajattelun historiassa kysymys vapaudesta on perinteisesti palau- tettu kysymykseen "onko ihmisellä vapaata tahtoa", toisin sanoen ovatko hänen te- konsa ja aikomuksensa ulkoisten olosuhteiden määräämiä. Materialistinen historian- käsitys kiistää idealistisen käsityksen persoonan vapaudesta hänen tajuntansa riip- pumattomuutena objektiivisista olosuhteista. Marxismi esiintyy lisäksi vapauden ja välttämättömyyden metafyysistä vastakkainasettelua vastaan, jota edustivat 17. - 19. vuosisadan filosofit ja luonnontieteilijät (Hobbes, Holbach, Lamettrie, Laplace, E. Düring (ei siis Albert, HM) ja muut). Marxilainen vapauskäsitys on dialektisessa yhteydessään välttämättömyyteen vastakkainen sekä voluntarismille, joka julistaa ihmisen tekojen mileivaltaisuutta, että fatalismille, joka pitää niitä ennaltamääräytyneinä. Erotukseksi idealisteista,jotka rajoittavat kysymyksen vapaudesta tajunnan alueelle (Hegel,eksis- tentialistit), marxismi katsoo, että pelkkä vapauden tajuaminen ilman mahdollisuutta sen käytännölliseen toteuttamiseen toiminnassaan on todellisen vapauden illuusio.

Jokapäiväisessä käytännöllisessä toiminnassaan ihmiset eivät törmää abstraktiin välttämättömyyteen sinänsä, vaan sen historialliskonkreettisiin ilmenemismuotoihin todellisten sosiaalisten ja taloudellisten suhteiden muodossa, joista seuraa joukko heidän etujaan ja myös materiaalisten keinojen muodossa, saavuttaa asettamiaan päämääriä. Ihmiset eivät ole vapaita valitsemaan objektiivisia toimintaolosuhteitaan, mutta heillä on tunnettu vapaus valita päämääriään sikäli kuin kullakin hetkellä on tavallisesti useampia todellisia mahdollisuuksia, vaikkakin erilaisin toteutumistoden-näköisyyksin; jopa silloinkin, kun vaihtoehtoja ei ole, he voivat jarruttaa mielestään epätoivottavia ilmiöitä ja nopeuttaa toivomiensa asiaintilojen lähestymistä. Edelleen he ovat enemmän tai vähemmän vapaita valitsemaan keinot päämäärien saavutta-miseksi. Kaikesta tästä johtuen vapaus ei ole absoluuttista, vaan suhteellista, ja ilme- nee elämässä tietyn toimintasuunnitelman valinnan muodossa. Vapaus on sitä suu- rempi, mitä paremmin ihmiset tiedostavat omat todelliset mahdollisuutensa, mitä enemmän heillä on käytettävissään keinoja saavuttaa asetettuja päämääriä, mitä enemmän heidän päämääränsä yhtenevät suurten ihmisjoukkojen ja yhteiskunta-luokkien päämäärien ja objektiivisesti edistyksellisten tendenssien kanssa.

Täältä seuraa marxilainen ´vapauden´ määritelmä "tiedostettuna välttämättömyyte- nä", jonka mukaan persoonan, kollektiivin, luokan ja kokonaisen yhteiskunnan vapaus ei sisälly niinkään "kuvitteelliseen riippumattomuuteen" objektiivista laeista, vaan mahdollisuuteen valita, "tehdä päätöksiä asiaan liityvällä tiedolla (so znaniem dela)" (Engels: Anti-Dühring).

Tämä historiallisesti riippuva mutta samalla käytännöllisesti todellinen persoonan vapaus valita toimintalinjansa asettaa hänelle moraalisen ja sosiaalisen vastuun teoistaan.

Ns. "negatiivinen vapaus" (menetyksistä, riistosta, sosiaalisesta ja kansallisesta sorrosta) on "positiivisen vapauden" edellytys (luovaan työhön, itsehallintoon, persoonallisuuden kaikinpuoliseen kehitykseen jne.). "

Jne.

Yhteiskunnallinen vapaus katsotaan siis olemukseltaan kyvyksi (oikeastaan kykene-vyydeksi, ven.sama sana "sposobnostj"),ja psykologinen "(suhteellisen) vapaa tahto" (opituksi) taidoksi. Tästä lienee pääteltävissä, että vähän joka yhteiskunnassa on se- kä "vapaita" että "epävapaita" persoonia monistakin syistä johtuen: missä määrin he voivat todella toteuttaa etujaan ja päämääriään,missä määrin nuo päämäärät ovat to- della mahdollisia ja missä määrin objektiivisesti illusorisia, miten hyvin henkilö tie- dostaa objektiiviset välttämättömyydet (jolloin hän vasta tiedosta myös, mitkä niitä EIVÄT ole!).

Erityisesti "vapaasta tahdostakin" on oma hakusana "tahdon vapaus":

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Free+will

" Tahdon vapaus, filosofinen kategoria, joka merkitsee filosofis-eettistä ongelmaa, onko ihminen teoissaan itsemääräytynyt (itseohjautunut, itsensä määräämä) vai determinoitu(nut), eli kysymystä ihmisen tahdon riippuvaisuudesta (eri ilmiöistä).

Tämän kysymyksen erityinen merkitys elämälle on aiheuttanut ankaria riitoja Sokrateen ajoista alkaen, sillä sen ratkaisusta riippuu ihmisen vastuullisuuden tunnustaminen teoistaan.

Jos jokainen teko on ankarasti ennaltamäärätty eikä voi olla mikää muu kuin mikä on, niin sitä eisaa panna tejän syyksi eikä lukea hänen ansiokseen.
 

Mutta toisaalta käsitys tahdosta teon "perimmäisenä syynä", johon mikään aikaisem- pi ei ole vaikuuttanut,edellyttää syyseuraussuhteen "katkaisua" joukolta ilmiöitä,mikä on ristiriidassa (yhteiskunnallisten ilmiöden, A.) tieteellisen selittämisen välttämättömän tarpeen kanssa.

Suhteessa tämän tahdonvapauden tulkintojen kahteen antinomiaan on esiintynyt pääasiassa kaksi filosofista positiota: ("psykologinen", HM) determinismi, joka pitäytyy tahdon syysuhdemäärytyneisyyteen (mikä ei vielä paljon selitä, koska syitä voidaan olettaa mitä moninaisemman tasoisia "(joukkona "ajattelevista" alkeishiukkasista" "peilisoluihin" ja calvinistiseen "jumalantahtoon"),ja indeterminismiin joka kiistää tah- don (luonnontieteellisen) syysuhdemääräytyneisyyden. Deterministien tahtotoiminto- jen "syyksi" tunnustamien tekijöiden (fyysisten, psyykkisten jne.) mukaan on tapana erottaa heidän joukossaan mekanistinen (Baruch Spinoza, Thomas Hobbes) ja vä- hemmän jyrkkä psyykkinen tai psykologinen determinismi (Theodore Lipps).Esimerk- keinä eniten vaikuttaneista indeterministeistä mainittakoon J. Fichte ja M. F. Maine de Biran.

Mutta filosofian historiassa ovat levinneimpiä tahdonvapauden sekoitetut eklektiset doktriinit, jotka yhdistelevät loogisesti keskenään ristiriitaisia aineksia (mitä teorian- muodostuksessa ei saa milloinkaan tehdä, eikä kyseessä ole todellinen teoria, vaan aina jotakin muuta, HM). Sellaista on Immanuel Kantin dualismi. "Intelligiibeliin" (järkeilevään) maailmaan kuuluvana järkiolentona ihmisellä Kantin ajattelun mukaan on (täysin, HM) vapaa tahto. Mutta "empiirisessä maailmassa", jossa vallitsee luonnontie-teellinen välttämättömyys,hän on epävapaa valinnassaan,ja hänen tahtonsa on luon- nontietieteellisesti määräytynyt. Vastavanlaista epäjohdonmukaisuutta kantaa Schellingin käsitys: toisaalta hän määrittelee '(tahdon)vapauden' "sisäiseksi välttämättömyydeksi", ja toisaalta tunnustaa valinta-aktin itsensä luovan aidon alkuperäluonteen ("alkuvalinnan" siihen sisältyvänä aidosti uutena, emergenttinä, ilmiönä).

Vapaata tahtoa julistava Hegel ei pidä sitä olemukseltaan fyysisen ihmisyksilön ominaisuutena ollenkaan vaan "maailmanhengen" ominaisuutena, joka ilmenee (olennoituu, ruummillistuu, obektivoituu) 'vapaan tahdon' "puhtassa" konseptiossa.. (Ajatus ei ole ollenkaan niin "tyhmä" kuin miötä se äkkiseltään saattaa joillekuille kuulosta, jos "henkeä" ei käsitetäkään missään määrin mystisesti, vain symbolirakenteina objektivoituna tajuntana, kielenä, tieteenä taiteena,yhteiskunnassa! Sosiobilogistinen "fysikalistinen" "näkökanta" on sata kertaa tyhmempi! HM)

Marxilaisessa filosofiassa tahdonvapauden ongelman tarkateluperustana on vapauden ja välttämättömyyden dialektiikka, Kts. Vapaus. "

Nyt mun on hiukan tarkennettava itseään maailman parasta tiedesanakirjaa sikäli, että tuosta voi saada käsityksen, että vapaus ja välttämättömyys olisivat KESKINÄINEN DIALEKTINEN VASTAKOHTAPARI: ei toista ilman toista.

Näinhän ei ole asin laita (eikä siinä toki siten suoraan sanotakaan), vaan 'vaälttämät-tömän' dialektine vastakohta on 'satunnainen'. 'Vapaus(aste)' on kyllä kaikissa tie- teissä esiintyvä dialektiikan käsite, mutta se ei ole itsenäinen sellainen, eikä sillä ole selvää omaa dialektista vastakohtaa, vaan se tarkoittaa 'mahdollista liikettä', jotka määreet ovat itsenäisiä dialektisten vastakohtaperien puoilikkaita.

Fysiikka ei kerro "vapaasta tahdosta" yhtään mitään, ei i:tä eikä a:ta, ja kaikkien viimeksi alkeishiukkasfysiikka!

Räsänen on päästänyt kovin kovin matalataajuisen aivopierun "korkeaan sivistykseensä ja tieteelliseen työpaikkaansa" nähden...

Räsänen on myös siirtynyt julistuksessaan LOOGISESTA PÄÄTTELYSTÄ ANALOGIAPÄÄTTELYYN, eli karkesti ottaen TIETEESTÄ "TAITEESEEN"!

Kenen leipää syöt...

http://www.tiede.fi/comment/1342353#comment-1342353

Arkkis: Jos olet viitsinyt lukea linkkaamani Fieldsin jutut, niin tiedät, mitä tarkoitan. (Muuten sitä et voi tietää.)

   Japetus: Et ole laittanut tähän mitään mitään Fieldsin juttuja. Linkintä tai siteeraa ne kohdat tai artikkelit, joissa tuota tahdon neurobiologista perustaa selvitetään, niin päästään eteenpäin.

      Arkkis: "Tahdon neurobiologia" on aivan sama kuin muukin EHDOLLISTUMISMEKANISMIN neurobiologia. Eli se on sitä "fieldsiä" aivokuorella.

http://www.cs.unc.edu/~styner/public/DTI_tutorial/1%20Scientific%20American%202008%20Fields.pdf

J: Fyysinen perusta tässä on kuitenkin ainoa olennainen.Jos vapaa tahto on fyysinen mahdottomuus, on se yhteiskunnallisestikin todellinen ainoastaan pseudokäsitteenä.

      A:Jos "vapaa tahto" onkin pseudokäsite (koska se sisältää piilotetusti 'vapauden', ´vapausasteen' kahdessa eri ja eri tason merkityksessä, niin ´tahto´ ei ole pseudo-käsite, VAIKKA SITÄ EI OLEKAAN LUONNOSSA ILMAN IHMISYHTEISKUNTAA, ei fysiikassa, eikä biologiassa! Sitä ei ole myöskään geneettisellä ihmisyksilöllä, ellei hän ole kasvanut yhteiskunnalla, niin sanotulla susilapsella.

Tahto on ehdottoman todellinen kuitenkin yhteiskunnassa, ja myös yhteiskunnan olemassaolon edellytys samalla. Eikä se ole suinkaan ainoa tuollainen todellinen ilmiö yhteiskunnassa.

   J: En voi missään yhteudessä toteuttaa toimintoa, jota minulla ei ole.

        A: Sulla on se, jos olet elänyt yhteiskunnassa, ja oppinut siinä puhumaan ja ajattelemaan.

Ilman näitä oppeja ei sitten kyllä ole tahtoakaan, vaan olet "apina".

   J: Pavlovilaiseen eli klassiseen ehdollistumiseen tahto ei voi perustua, koska tämä refleksi on aina välitön ja tietoisuudesta riippumaton.

       A: Symboliset systeemit perustuvatkin aina Pavlovin instrumentaalisille (eli Skinnerin operandisille) ehdollisille reflekseille.

Kyllä klassinen ehdollinenkin refleksi voi olla myös ainakin huomattavan tietoinen (esimerkiksi jos jokin aine yrjöttää pelkästään ajateltuna mielikuvanakin), ja instru-mentaalinen taas voi hyvin harjoittelemalla automatisoitumalla olla sekin jotakuinkin tiedostamaton.
 

Arkkis: Määrittelyni siitä, että KUKIN TAHTOTOIMINTO SISÄLTÄÄ MÄÄRITELMÄL- LISESTI VALINNAN KAHDEN VASTAKKAISEN VAIHTOEHON VÖLITÄ (esim. "rupeisko töihin vai panisko maata?"), YHDEN BITIN INFORMAATIOTA, jos niin mielummin sanotaan, ja oli se valinta iso tai pieni, ei onnu eikä heilu milliäkään.

Vai MITÄ oikein luulet sen 'tahdon' olevan?

   J: Tahto ei sisällä valintaa, vaikka vaikuttaakin siihen.

        A: Kyllä se sisältää.

Tahto ei muodostu muutoin kuin käytössä,eikä se voi ilmetä muussa kuin valinnassa.

Tämä ei suinkaan tarkoita, että "tahtoa ei ole", yhteiskunnassa.

Ei esimerkiksi internettiäkään ole pelkässä fysikaalisessa tai biologisessa luonnossa!

   J: Tahto on sen subjektin sisäinen jännitystila eikä se sellaisenaan ole vapaa.

       A: Älä vaan sekoita suomen kielessä sanaan "halu" joka on sellainen jännite. Ne ovat täysin erilaisia, osin vastakkaisia imiöitä.

   J: Siksi kysymys vapaan valinnan mahdollisuudesta on kontroversiaalinen.

       A: No ainakin "vapaan tahon".

Mutta pelkkä 'valinta' ei ole ristiriitainen sisäisesti, vaikka siinäkin on ainakin kaksi vaihtoehtoa määritelmällisesti..

    J: Jos olemme vain tahtomme ohjailtavissa,emme ole vapaita,ja jos olemme vapai- ta, meillä on oltava jokin tahdon ylittävä taso, jolla valinta tehdään riippumattomasti. Jälkimmäinen vaihtoehto on huomattavasti edellistä hankalmpi hyväksyä.

        A: Tuo oli nyt justiin sitä sisäisesti ristiriitaisella käsitteellä lallattelua, josta päästään mitään menettämättä eroon käyttämällä vain termiä "tahto".

Tahdon vapauttakin, esimerkiksi sen rajoja, voidaan pohtia, mutta ei "täysin vapaata tahtoa".

HM: Pseudoeläintieteilijä Jussi "Gorilla on viisaampi kuin neekeri" Viitala "stan-dardiallattelee" olkinukke "vapaan tahdon" just tuolla "menetelmällä" Suomen valtion YLEn sivuilla.

Itse asiassa tuossa hyöktään KAIKKEA "VAPAATA" VASTAAN: ´tahdon´ pai- kalle voidaan aivan hyvin panna vaikka ´seksi´, ´kasvatus ´, ´vaalit ´ jne. ja "to- distaa", että "vapaita vaaleja" jne EI VOI OLLA, "määrittelemällä" "vapaa" siten, että "mikään ei vaikuta"!

SE taas ei suinkaan ole ´vapaan´ vaan ´olemattoman´ määritelmä!

Täällä Viitala luulee todistaneensa kaiken tahdon olemattomaksi!

Täytyy olla YLE:n asiakkaan varsinainen mänttipää, jolle tuokin läpi menee!


 

YLE:N-ANTIA:

" Kolumni: Vapaa tahto, mitä se on?

Koska ihminen on sidottu geeni- ja kulttuuriperimäänsä,voiko ihmisellä olla täy- dellisen vapaata tahtoa? Esimerkiksi neurotiede on osoittanut, että perintöte- kijät vaikuttavat jopa siihen onko ihminen liberaali vai konservatiivi, kirjoittaa kolumnistimme Jussi Viitala.

21.1.2017 klo 07:00

Jussi Viitala.

Käsite vapaa tahto on jäänyt minulle kovin hämäräksi. Ilman selkeää määritelmää, mistä tahtomme on vapaa, koko käsite jää tyhjäksi tunteiluksi, vain jonkinlaiseksi filosofiseksi hengennostatukseksi.

Mistä siis tahtomme on vapaa ja voiko se ylipäätään olla täydellisen vapaa? "

HM: Viitala rupeaa tässä nyt jauhamaan paskaa tuostya TURHASTA tårtå på tårta (kakkukakku) -määreestä, vaikka itse tahdon käsitteseen jo sisältyy vapaa valinta, ja pitäisi pohtia, mitä vapaus SIELLÄ tarkoittaa, jotta voitaisiin tarkastella, voiko tahtoa ylipäätään olla olemassa, eikä jauhaa paskaa vilpillisestä määreestä. Viitala nostaa näin myös implisiittiseti tarkasteluun käsiteyritelmän "epävapaa tahto": onko se tahto ollenkaan!

JV: " Biologina minua tietysti kiinnostavat käyttäytymisemme geenien avulla periyty- vät taipumukset. Vaistoja on aiemmin pidetty koneellisina reaktioina, jotka sopiva avainärsyke saa tapahtumaan.

Nykyään tiedämme, että taipumukset, joita sanomme vaistoiksi, ovat meillä ihmisillä ja useimmilla muilla eläimillä pääsääntöisesti käyttäytymistaipumuksia. "

HM: Ihmisillä ei yleensä puhuta ollenkaan vaistoista (instict),jotka ovat kaavamaisina toistuvia ehdollisten ja ehdottomien refleksien ketjuja aivokuorellisilla eläin lajoilla paitsi ihmisellä, tyypillisenä esimerkkinä lintujen pesimisvaisto.

Ihmisellä kiellisrakenteisena ehdollistunut tajunta (conciousness, Bewusstsein, so- znanie, connaissance, medvetande, s
ąmone, sekä tietoinen että alitajunta) on vienyt vaistoilta palikat ja järjetellyt uudenalain korkeammantasoisen tietoisen toiminnan muotoon.
 

JV: " Niiden toteutuminen riippuu monista tekijöistä, ennen muuta yksilön aikaisem- mista kokemuksista, sosiaalisen ja ekologisen ympäristön asettamista vaatimuksista ja kulloisestakin tilanteesta. Yleistäen voi sanoa, että lisääntymiseen ja hengissä säilymiseen liittyvät vaistot jättävät vähiten tilaa vapaalle tahdolle. "

HM: Kyllä ne vaan jättävät TAHODOLLE tilaa yllin kyllin. Näissä yhteyksissä esiintyy ehdottomia refleksejä, mutta ne toimivat lyhytaikaisesti, ja syrjäyttävät lähinnä vai juuri siksi aikaa tahdon.

 

JV: Poliittinen neurotiede on osoittanut perintötekijöiden vaikuttavan jopa siihen, mi- ten sijoitumme poliittisessa kentässä. Ei niin, että geenit ennalta määräisivät meidän puoluekantamme ja asenteemme, mutta ne lisäävät todennäköisyyttä, että olemme joko liberaaleja tai konservatiiveja. Nämä erot näkyvät jopa aivojen rakenteessa ja perintötekijöiden säätämissä eri välittäjäaineiden pitoisuuksissa. "

HM. Paskaa. Korrelaatiot eivät ole yleensä lakeja.

 

JV: "Konservatiivit sietävät huonosti epävarmuutta mutta liberaalit ovat avoimempia uusille asioille. Konservatiivisuus äärimmillään ilmenee taipumuksena autoritaarisiin ääriliikkeisiin valmiina omaksumaan poliittisen manipuloijan syöttämät ajatukset."

HM: Nuo ilmiöt kuten ideologiat eivät toimi biologisella tasolla. Viityala tarjoilee ns. "psykopoltiikkaa", jonka "peruskysymys" on, kuin kukapin poliitinen vastustaja on "psyykkisesti sairas"... Sitä on käyetty myös salamurhien lietsontaan. Uhri on usein ollut juuri "psykopoliitikko".

 

JV: " Voimme toteuttaa ihmisyyttämme vain suhteessa toisiin ihmisiin

Voiko kukaan ylipäätään olla vapaa sosiaalisen ympäristönsä vaikutteilta? Ihminen on äärimmäisen sosiaalinen eläin. Voimme toteuttaa ihmisyyttämme vain suhteessa toisiin ihmisiin. Se vuorovaikutus on väistämättä kaksisuuntainen. "

HM: Viitala ottaa "VAPAUDEN MÄÄRITELMÄKSI", että "mikään ei vaikuta"!

Se ei ole kuitenkaan VAPAUDEN vaan OLEMATTOMUUDEN määritelmä, sillä olemassaolo on vuorovaikutusten piirissä ilmenemistä!

Tuollaisella "metodilla" Viitala voisi "todistaa olemattomiksi" myös mm, kaikki VAALIT, koska niihin sisältyy olennaisena vapaus, ja käytetään paljon määrettä "vapaat vaalit" (vaikka ne eivät koskaan missään ABSOLUUTTISEN VAPAAT olekaan!
 

JV: " Jo kasvumme ihmiseksi voi tapahtua vain vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kielen oppiminen on tästä hyvä esimerkki.Sen koneisto rakentuu yli kahden- sadan geenin ohjauksessa. Näiden geenien yhteispelistä vastaa vuonna 2001 löyty- nyt FoXP2-geeni. Ilman tätä geneettistä valmiutta me emme oppisi. "

HM: Paskaa: FoXP2 muka "kielikeeninä" on huijausta, helvetin vanha kumiottu vitsi! Se ei koodaa "valmiutta", vaan jotakin yhtä ainetta, joka vaikuttaa äänninelimistön kehitykseen ihmisellä.


"Language gene found"

JV: " Jos olemme kasvaneet tasapainoisiksi aikuisiksi, kasvuprosessi on väistämättä suunnannut ja rajoittanut toiveitamme tavoitteitamme ja tahtoamme. Jo tältä pohjalta vapaa tahto on mahdottomuus.

Kielen mukana opimme myös tietynlaisen tavan ajatella sekä sukupolvien takaa kumpuavan kulttuuriperimän. Sen yhteisön jälkiä, johon kasvamme, väistämättä kan- namme kaiken ikämme. Koko inhimillinen kulttuurimme rakentuu vuosituhansien aikana kasautuneelle ja puhekyvyn ja kirjoitustaidon ansiosta säilyneelle tiedolle, taidoille ja asenteille. Siitä emme voi repiä itseämme irti, vaikka kuinka haluaisimme.

Evoluution tuottama mielen rakenteemme on muotti, johon kulttuurimme valetaan. "

HM: Ihmisen mielen rakenne EI OLE GEENIEVOLUUTON TUOTTAMA.

Eikä kyllä simpanssinkaan mielen rakenne, eikä koiran.

 

JV: " Kolmannen tekijän minulle havainnollistivat kaksi tieteen suurta nimeä, jotka kumpikin rakastuivat mielihypoteesiinsa. He alkoivat jättää huomiotta kaikki tutkimuk- set, jotka olivat ristiriidassa heidän olettamustensa kanssa ja siteerasivat vain sellai- sia tutkimuksia, jotka he saattoivat jotenkin tulkita heidän käsityksiään tukeviksi. He lakkasivat etsimästä totuutta ja alkoivat sen sijaan etsiä vain uskon vahvistusta. "

HM: Just kuten Juhani "Gorilla in viisaampi kuin neekeri!" Viitala itsekin!

 

JV: " Mielihypoteesista oli tullut ajatuksen vankila, joka esti heitä näkemästä todelli-suutta. Tämä lienee tiedemaailmassa ja yleisemminkin aika tavallinen ongelma ja ylipäätään ihmisluonnolle ominainen.

Konrad Lorentzin (Lorenzin, HM) hirttäytyminen vaistojen hierarkiaansa oli ehkä ym- märrettävää,sillä hän oli luomassa uutta tutkimuksen aluetta.Dennis Chitty kehitti pik- kujyrsijöiden syklisiä kannanvaihteluita selittävän itsesäätelyhypoteesin. Hänen ar- vonsa silmissäni nousi korkealle, kun hän Rooman kansainvälisessä nisäkästieteel-lisessä kongressissa lähes tuhannen ihmisen edessä julkisesti myönsi, että hänen mieliolettamansa oli väärä. Yli kymmenen vuoden ajan oli kuitenkin ollut mahdotonta saada amerikkalaisissa nisäkästieteen sarjoissa läpi tutkimusta, joka oli ristiriidassa Chitty-hypoteesin kanssa.

Tosiasioihin pitäytyminen on ainoa tie,millä pääsemme lähelle vapaata tahtoa

Mielihypoteesit ovat vaarallisia,sillä ne johtavat helposti totuuden kieltämiseen. Muis- tuu mieleeni muinoin kuulemani Bertram Russelin (Bertrand,HM) viimeinen televisio- haastattelu, jossa hän testamenttinaan jälkipolville kehotti hylkäämään kaikki ideolo- giat,uskonvaraiset oppirakennelmat ja luottamaan vain tosiasioihin.Se on vaikea läk- sy erityisesti tällaisena aikana,jolloin tieteellisen tiedon merkitystä vähätellään ja val- heesta on tullut hyväksyttyä politiikan tekemistä. Tosiasioihin pitäytyminen on kuiten- kin ainoa tie, millä pääsemme niin lähelle vapaata tahtoa kuin ihmiselle on mahdollista. "

KYLLÄPÄS ANTIPAVLOVISTINEN EHDOLLISTUMISEN KIISTÄVÄ HAISTAPASKANTIETEILIJÄ RÄYHÄÄ NYT "POLLEANA"...

 

" Joka tapauksessa meillä on vastuu tekemisistämme ja meitä on tuomittava aivan kuin meillä olisi vapaa tahto.

Jussi Viitala "

Niillä, joilla ei ole tahtoa, ei ole myökään rikosoikeudellita vastuuta: he ovat syyntakeettomia!

Keskustelua:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/128939?page=1#128939

Obel
11.12.2003 02:28:59
128939

Tietofinlandia

Kotimaisen tietokirjallisuuden vuotuisen Tieto-Finlandia-palkinnon esiraadille lähe- tettiin 161 kirjaa, joista valittiin voittajaehdokkaiksi torstaina kuusi teosta. Niistä voit- tajan valitsee Hannu Taanila ensi vuoden alkupäiviin mennessä, ja 26 000 euron palkinto annetaan voittajalle 8. tammikuuta.

Ehdokkaana on mm. Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet (Atena), siis sosiobiologiaa?

Onko evoluutiopsykologia saamassa niskavoiton kansallisen tiedetutkimuksen tasolla ja kabineteissa vai onko kysymys väärin aseteltu?

Kirjasta tässä jotakin:

"Miten muuttolinnut osaavat suunnistaa oikeaan talvehtimispaikkaansa? Entä miten juuri kuoriutuneet kilpikonnanpoikaset tietävät oikean suunnan merta kohti? Profes- sori Jussi Viitala kuvaa teoksessaan elävästi ja värikkäästi eläinten ja ihmistenkin sosiaalista käyttäytymistä. Eri eläinryhmät hahmottavat maailmaansa eri aistien avul- la. Keskeistä teoksessa on havainnollistaa lajien aistimusten erilaisuutta ja niiden käyttöä jokapäiväisessä elämässä. Kirja soveltuu biologian opiskelijoille sekä biolo-giasta ja eläinten käyttäytymisestä kiinnostuneille maallikoille. Jussi Viitala on Jyväskylän yliopiston eläintieteen professori."

VK
11.12.2003 02:29:05
128945

Re: Tietofinlandia

Obel kirjoitti 11.12.2003 (128939)...

>Kotimaisen tietokirjallisuuden vuotuisen Tieto-Finlandia-palkinnon...

>Ehdokkaana on mm. Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. >Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet (Atena), siis sosiobiologiaa?

Sitäpä niin. Mainio kirja, kannattaa lukea. Ilman muuta ansaitsisi tulla palkituksi.

>Onko evoluutiopsykologia saamassa niskavoiton kansallisen tiedetutkimuksen >tasolla ja kabineteissa vai onko kysymys väärin aseteltu?

Niskavoiton mistä? Missä kabineteissa?

 

Andrei
11.12.2003 02:29:07
128947

Re: Tietofinlandia

Samaa mieltä, varmasti on pätevä. Edellis vuonna valinnan teki ortodoksien metropoliitta Ambrosius.

 

riiviö
12.12.2003 02:30:16
129016

Re: Tietofinlandia

Tanila kirjoitti 11.12.2003 (128941)...

>H. Taanila se on pätevä tietokirjoja arvioimaan.

Jotta olisi pätevä ja sopiva arvioimaan tietokirjaa, pitäisi olla riittävän tietämätön aiheesta ennestään, jotta voisi arvioida kirjan tietoa lisäävää vaikutusta. Taanila on niin laajasti sivistynyt, että hiukan tuo huolestuttaa. Mutta toivottavasti hänellä on sentään tarvittavia aukkoja tietopohjassaan.

 

Jaahas.jaahas
13.12.2003 02:32:18
129138

Re: Tietofinlandia

Jaahas, vai että Taanila. No tuleehan sitä kuunneltua joskus radiosta, mutta ei sillä kyllä ole muuta kuin pintaymmärrystä asioista.Mahdoton selittämään ja sekoittamaan toisten puheenvuoroja. Tietää melko hyvin kirkkomusiikista ja sen historiasta, yleen- säkin historia hallussa. Filsofiset kommentit ja tulkinnat naurettavia, vanha punainen tee-paita liian kauan ollut alimmaisena ihokkaana, pistäisi jo pyykkiin mokoman aat- teen. Viime vuosisadan 60-luvun nuori tulevaisuuden lupaus; 2000-luvun risuparta-radikaali-eläkeukkojen äänitorvi ja hauskuuttaja.

 

OutoJuttu
15.12.2003 02:34:05
129245

Re: Tietofinlandia

F..Prefect kirjoitti 15.12.2003 (129233)...

>riiviö kirjoitti 12.12.2003 (129016)...

>>Taanila on niin laajasti sivistynyt, että hiukan tuo huolestuttaa. Mutta toivottavasti >>hänellä on sentään tarvittavia aukkoja tietopohjassaan.

>Taanilan tieto on syvä, mutta ei niin leveä kuin yleisesti tunnutaan uskottavan.

Mistä löytyy syvä ja leveä tieto? Sinultako?

 

F..Prefect
16.12.2003 02:35:10
129310

Re: Tietofinlandia

OutoJuttu kirjoitti 16.12.2003 (129298)...

>F..Prefect kirjoitti 15.12.2003 (129248)...

>>OutoJuttu kirjoitti 15.12.2003 (129245)...

>>>Mistä löytyy syvä ja leveä tieto? Sinultako?

>>Valitettavasti ei.

>Ilman sitä ei voi syvästi ja leveästi arvostella, käsityksensä voi ilmaista. Ja kysellä >Faktoja, joita ei ole, muuten mailma olisi valmis.

Tietoni on syvä toisaalla kuin Taanilalla. Sillä perusteella voin lausua hänen tietonsa leveydestä. En usko, että nykyisin kenelläkään on tietoa, joka on leveä ja koko leveydeltään myös syvä; tai syvä, ja koko syvyydeltään myös leveä.

 

RK
16.12.2003 02:35:43
129343

Re: Tietofinlandia

Obel kirjoitti 11.12.2003 (128939)...

>Onko evoluutiopsykologia saamassa niskavoiton kansallisen tiedetutkimuksen >tasolla ja kabineteissa vai onko kysymys väärin aseteltu?

Sanoisin mielummin menettämässä koskien nimenomaan ihmisen käyttäytymisen sosiobiologistisia selityksiä.

Ja, sikäli kuin siilä sellainen on kansallisen "tiedetutkimuksen" kabineuetissa joskus ollu, niin menettää myös varmasti.

KABINETTIEN "niskankeillä" ei nimittäin itse TIETEESSÄ kauan räyhätä.

Mutta paljon vahinkoa oikealle tieteelle voidaan joskus lyhyessäkin ajassa aiheuttaa.

Oli muuten Tekniikka ja talous -lehdessäkin vähän Akatemian uudesta puheenjohtajasta, pelkäksi poliitikoksi mainittiin. Aihelisisesti.

RK

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/144262?page=1#144262

 

Altti.Viheriö
18.06.2004 01:11:02
144262

Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä on skeptikkona tunnetun Markku Java- naisen kirjoittama mielenkiintoinen juttu Koko -gorillasta ja sen väitetyistä älyllisistä kyvyistä. Sitaatti:

"Kokolle tehdyt älykkyystestit eivät mielestäni täytä tieteellisiä kriteerejä, eikä niillä ole minkäänlaista todistusarvoa. Kokon älykkyystestauksen ongelmat vahvistavat sitä käsitystä, etteivät ihmisen älykkyystestit sovellu eläimille."

Javanaisen mukaan kouluttaja Patterson on luonut Koko-gorillastaan myytin. Kokon väitetyt älylliset kyvyt voivat selittyä fasilitaatio-efektillä, eli sillä, että kouluttaja tulkit- see oppilaansa tai avustettavansa viestit oman vakaumuksensa mukaisesti parhain päin.

Koko on varmaankin oppinut viestimään uudella tavalla, mutta mitä se kertoo sen älykkyydestä, on toinen juttu. Patterson ym. ovat väittäneet Kokon ÄO:n olevan jopa 70-95 ihmiseen verrattuna, vaikka testit ovat olleet verrannollisia ihmislasten testei- hin. Suomessa Tieto-Finlandia -ehdokas Jussi Viitala pannut kirjassaan vielä paremmaksi ja väittänyt että se olisi jopa 98.

Javanaisen laskelmien mukaan aikuisen ihmisen asteikolle muutettuna Kokon ÄO on luokkaa 19-29. Kokoa ei ole testattu mitenkään vuoden 1977 jälkeen tai ainakaan tuloksia ei ole Javanaisen mukaan julkistettu.

Mitäpä mieltä ollaan tästä?

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0504/javanainen.pdf

 

 

Puolueeton.tarkkalija
18.06.2004 01:11:03
144263

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

>Koko on varmaankin oppinut viestimään uudella tavalla, mutta mitä se kertoo sen >älykkyydestä, on toinen juttu. Patterson ym. ovat väittäneet Kokon ÄO:n olevan jopa >70- 95 ihmiseen verrattuna, vaikka testit ovat olleet verrannollisia ihmislasten >testeihin.

>Suomessa Tieto-Finlandia-ehdokas Jussi Viitala on pannut kirjassaan vielä >paremmaksi ja väittänyt että se olisi jopa 98.

>Javanaisen laskelmien mukaan aikuisen ihmisen asteikolle muutettuna Kokon ÄO >on luokkaa 19-29. Kokoa ei ole testattu mitenkään vuoden 1977 jälkeen tai >ainakaan tuloksia ei ole Javanaisen mukaan >julkistettu.

>Mitäpä mieltä ollaan tästä?

En näe minkäänlaista syytä huoleen. Koko älykkyyden mittaaminen on siinämäärin alkutekijöissään ettei noista numeerisista arvoista kannata juurikaan välittää.

Älykkyydestä ei ole ainoatakaan yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paitsi se että älykkyystestit mittaavat ihmisen kykyä selviytyä älykkyystesteissä.

Älykkyysosamäärillä on käyttöä kun tehdään suuria tilastoja mutta niitä ei juurikaan voida soveltaan pieneen yksilöön.

Absoluuttisen älyn sijasta kannaittaisikin kiinnittää huomiota älykkyyden eri vektorei- den suhtautumiseen toisiinsa. Toisaalta myös ihmisen motiiveihin, miten piilevä älyk- kyys saadaan käyttöön, esim. estyneillä ihmisillä. Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun jäädessä piilotajuisen puolelle. Tämän valjastamisessa valvetajunna palvelukseen on vielä tekemistä.

 

 

Kokon.tyhmempi.kaveri
18.06.2004 01:11:04
144264

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>Uusimmassa Tieteessä tapahtuu - lehdessä on skeptikkona tunnetun Markku >Javanaisen kirjoittama mielenkiintoinen juttu Koko-gorillasta ja sen väitetyistä >älyllisistä kyvyistä. Sitaatti:

>"Kokolle tehdyt älykkyystestit eivät mielestäni täytä tieteellisiä kriteerejä eikä niillä >ole minkäänlaista todistusarvoa. Kokon älykkyystestauksen ongelmat vahvistavat >sitä käsitystä, etteivät ihmisen älykkyystestit sovellu eläimille."

>Javanaisen mukaan kouluttaja Patterson on luonut Koko-gorillastaan myytin. Kokon >väitetyt älylliset kyvyt voivat selittyä fasilitaatioefektillä, eli sillä, että kouluttaja >tulkitsee oppilaansa tai avustettavansa viestit oman vakaumuksensa mukaisesti >parhain päin.

>Koko on varmaankin oppinut viestimään uudella tavalla, mutta mitä se kertoo sen >älykkyydestä, on toinen juttu. Patterson ym. ovat väittäneet Kokon ÄO:n olevan jopa >70- 95 ihmiseen verrattuna, vaikka testit ovat olleet verrannollisia ihmislasten >testeihin. Suomessa Tieto-Finlandia-ehdokas Jussi Viitala pannut kirjassaan vielä paremmaksi ja >väittänyt että se olisi jopa 98.

Eli sama kuin vajaalla puolella suomalaisista ja enemmän kuin W-Bushilla. Pidän vähän epäuskottavana... Milloin saamme lukea jutun "Koko ajaa ajokortin", "Koko pohtii asemaansa tutkimuksen välikappaleena" tms.

>Javanaisen laskelmien mukaan aikuisen ihmisen asteikolle muutettuna Kokon ÄO >on luokkaa 19-29. Kokoa ei ole testattu mitenkään vuoden 1977 jälkeen tai >ainakaan tuloksia ei ole Javanaisen mukaan julkistettu.

>Mitäpä mieltä ollaan tästä?

Tuolla joku ehätti sanomaan, että

"Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun jäädessä piilotajuisen puolelle."

Tuo ei sitten pidä paikkaansa.

 

 

Altti.Viheriö
18.06.2004 01:11:07
144267

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Puolueeton.tarkkalija kirjoitti 18.06.2004 (144263)...

>En näe minkäänlaista syytä huoleen.Koko älykkyyden mittaaminen on siinä määrin >alkutekijöissään, ettei noista numeerisista arvoista kannata juurikaan välittää.

Enpä minäkään ole huolissani siitä, että älykkyysmittarit ovat kulttuurisidonnaisia konstruktioita, mutta kiinnostavaa on, miten tuollainen tieteisuskoon ja katteettomaan optimismiin perustuva myytti pystyy läpäisemään myös joidenkin alan asiantuntijoiden kriittisyyden.

Jussi Viitalakin on kirjoittanut, että puolet Helsingin kaduilla vastaan kävele- vistä voi olla älyllisesti lahjattomampia kuin koulutettu apina. (Ks. Viitala 2003, 246.) Uskomatonta roskaa. Huuhaa-palkinto tuollaisesta pitäisi saada, eikä Tieto-Finlandia-ehdokkuutta.

>Älykkyydestä ei ole ainoatakaan yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paitsi se että >älykkyystestit mittaavat ihmisen kykyä selviytyä älykkyystesteissä.

Näin minäkin ajattelen. Kiinnostavaa onkin, mihin tarkoituksiin väitteitä älykkyydestä käytetään.

>Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun >jäädessä piilotajuisen puolelle.Tämän valjastamisessa valvetajunnan palvelukseen >on vielä tekemistä.

Eiköhän tuo "5%" ole sekin aikamoista potaskaa? Ihmisen aivokapasiteetista kulu- nee suuri osa elintoimintojen ylläpitämiseen ja esim. tasapainon kontrolloimiseen käveltäessä. Miten aivokapasiteettia ja sen kuormitusta edes noin tarkasti mitataan? Eihän se ole mikään lineaarisella aikajanalla laskutoimituksia tekevä prosessori?

 

a.t.
18.06.2004 01:11:09
144269

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Juttu siitä, että valtaosa aivokapasiteetista olisi käyttämättömänä on tietääkseni myös pelkkä suosittu slogan-jota self help-kouluttajat käyttävät mielellään, saadakseen ih- miset uskomaan ihmeellisiin mahdollisuuksiina.Tiettävästi evoluutio ei kasvata orga- nismeille valtavasti energiaa kuluttavia elimiä ja jätä niitä sitten käyttämättömäksi.

 

RK
18.06.2004 01:11:10
144270

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Puolueeton.tarkkalija kirjoitti 18.06.2004 (144263)...

>Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>>Uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä on skeptikkona tunnetun Markku >>Javanaisen kirjoittama mielenkiintoinen juttu Koko-gorillasta ja sen väitetyistä >>älyllisistä kyvyistä. Sitaatti:

>>"Kokolle tehdyt älykkyystestit eivät mielestäni täytä tieteellisiä kriteerejä eikä niillä >>ole minkäänlaista todistusarvoa. Kokon älykkyystestauksen ongelmat vahvistavat >>sitä käsitystä, etteivät ihmisen älykkyystestit sovellu eläimille."

>>Javanaisen mukaan kouluttaja Patterson on luonut Koko-gorillastaan myytin. >>Kokon väitetyt älylliset kyvyt voivat selittyä fasilitaatioefektillä, eli sillä, että >>kouluttaja tulkitsee oppilaansa tai avustettavansa viestit oman vakaumuksensa >>mukaisesti parhain päin.

>>Koko on varmaankin oppinut viestimään uudella tavalla, mutta mitä se kertoo sen >>älykkyydestä, on toinen juttu. Patterson ym.ovat väittäneet Kokon ÄO:n olevan >>jopa 70-95 ihmiseen verrattuna, vaikka testit ovat olleet verrannollisia ihmislasten >>testeihin. Suomessa Tieto-Finlandia-ehdokas Jussi Viitala pannut kirjassaan vielä >>paremmaksi ja väittänyt että se olisi jopa 98.

>>Javanaisen laskelmien mukaan aikuisen ihmisen asteikolle muutettuna Kokon ÄO >>on luokkaa 19-29. Kokoa ei ole testattu mitenkään vuoden 1977 jälkeen tai >>ainakaan tuloksia ei ole Javanaisen mukaan julkistettu.

>>Mitäpä mieltä ollaan tästä?

>En näe minkäänlaista syytä huoleen. Koko älykkyyden mittaaminen on siinä määrin >alkutekijöissään ettei noista numeerisista arvoista kannata juurikaan välittää.

>Älykkyydestä ei ole ainoatakaan yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Paitsi se että >älykkyystestit mittaavat ihmisen kykyä selviytyä älykkyystesteissä.

>Älykkyysosamäärillä on käyttöä kun tehdään suuria tilastoja mutta niitä ei juurikaan >voida soveltaan pieneen yksilöön.

>Absoluuttisen älyn sijasta kannaittaisikin kiinnittää huomiota älykkyyden eri >vektoreiden suhtautumiseen toisiinsa. Toisaalta myös ihmisen motiiveihin, miten >piilevä älykkyys saadaan käyttöön, esim. estyneillä ihmisillä. Ihminenhän käyttää >tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun jäädessä piilotajuisen >puolelle.

Taitaa olla jotkut pikemminkin takoittaneet, että alitajunta ja päälitajunta käyttävät yhteensä jotakin pientä prosenttia kokomahdolisesta kapasiteetista...

Tuo on kyllä väärinasetettu kysymys: "kapasiteetti" riippu ratkaisevasti "laitteista" millä sitä hyödynnetään, esimerkiksi kielestä, aistimista jne. (Sellaista peraattellisesti mahdollista kapasitteettia ("kun olis vaan laitteita") on kyllä aivojen kemikaalien ja mahdollisten viestiyhteyksien puolesta vaikka kuinka pirukseen.

>Tämän valjastamisessa valvetajunna palvelukseen on vielä tekemistä.

ALITAJUNTA on valvetajunnan palveluksessa niin että kihisee, ja se on myös valvetajunnasta syntynyttä.

RK

 

 

Miihkali
18.06.2004 01:11:11
144271

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Puolueeton.tarkkalija kirjoitti 18.06.2004 (144263)...

>Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun >jäädessä piilotajuisen puolelle.

Tuo on hömppää. Kreationistille asiassa ei liene ongelmaa, mutta evolutiivisesti on hiukan hankala ajatella,mikä valintapaine olisi voinut aiheuttaa valtavankokoisen, synnytystä haittaavan kuulan kehittymiseen ihmisen harteille, jos 5% siitä olisi riittänyt samaan.

T:MA

 

 

H5
18.06.2004 01:11:17
144277

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Eläimen älykkyyden mittaaminen on varmasti erittäin vaikeaa. Jo ihmiskulttuurien välisillä eroilla on valtava vaikutus. Motivaatio on myös tärkeää.

Kuuluisa anekdootti:

Atropologi Unohdin Sen Nimen tutki (kauan sitten) erästä etelä-amerikan intiaanihei- moa ja teki heille erään silloin käytetyn älykkystestin. Jaa kaikki heimon käyttämät työkalut ryhmiin sen mukaan kuinka samanlaisia esineet ovat. Älykkystestin mukaan intiaanit olivat idiootteja. Sitten antropologi sai nerokkaan idean ja pyysi luokittele- maan esineet niin kuin tyhmä ihminen ne luokittelisi. Tuloksena oli täydellinen takso-nominen luokittelu metalliesineet, puuesineet jne. Intiaanin mielestä esineiden luokittelu materiaalin, koon yms. mukaan ei ollut kovin älykästä.

Mistä me sitten voimme tietää mikä on älykästä gorillan mielestä?

 

 

RK
18.06.2004 01:11:20
144280

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

a.t. kirjoitti 18.06.2004 (144269)...

>Juttu siitä, että valtaosa aivokapasiteetista olisi käyttämättömänä on tietääkseni >myös pelkkä suosittu slogan - jota self help- kouluttajat käyttävät mielellään, >saadakseen ihmiset uskomaan ihmeellisiin mahdollisuuksiina. Tiettävästi evoluutio >ei kasvata organismeille valtavasti energiaa >kuluttavia elimiä ja jätä niitä sitten >käyttämättömäksi.

Tämä on kyllä vähän poikkeus,koska "kapasiteetti" rriippu niistä "laiiteista",jolla tuota aivojen "muistitilaa" jne, hyödynnetään,ja ne laitteet ja ohjelmat sasttavat olla hurjasti parantuneet saman aikaan kun vaikapa "ehdollistumiskapasiteetin" fysilogisessa perustassa ei ole tapahtunut käytännössä mitään muutoksia. SIINÄ mielessä "hukkakapasiteettia" saattaisi olla.

Mutta kyllä se ehdollistuminenkin sellainen ilmiö ainakin luulisi olevan, että erilaiset mehdolliset resurssit aina johonkin -käyttöön päätyvät...

RK

 

 

Siimon.Kiivailija
18.06.2004 01:11:23
144283

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

H5 kirjoitti 18.06.2004 (144277)...

>Eläimen älykkyyden mittaaminen on varmasti erittäin vaikeaa. Jo ihmiskulttuurien >välisillä eroilla on valtava vaikutus. Motivaatio on myös tärkeää.

>Kuuluisa anekdootti:

>Atropologi Unohdin Sen Nimen tutki (kauan sitten) erästä etelä-amerikan >intiaaniheimoa ja teki heille erään silloin käytetyn älykkystestin. Jaa kaikki heimon >käyttämät työkalut ryhmiin sen mukaan kuinka samanlaisia. Älykkystestin mukaan >intiaanit olivat idiootteja. Sitten antropologi sai nerokkaan idean ja luokittelemaan >esineet niin kuin tyhmä ihminen ne luokittelisi. Tuloksena oli täydellinen >taksonominen luokittelu metalliesineet, puuesineet jne. Intiaanin mielestä esineiden >luokittelu materiaalin, koon yms. mukaan ei ollut kovin älykästä.

A.R. Luria teki näitä tutkimuksia Keski-Aasian kansoilla. Voidaan todellakin kysyä, mihin hiivattiin gorilla tarvitsisi ihmismäistä älykkyyttä. Vai liekö Koko ehkä jonkun lehden kolumnisti...

Simon says

 

 

Puolueeton.tarkkailija
18.06.2004 01:11:24
144284

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Kokon.tyhmempi.kaveri kirjoitti 18.06.2004 (144264)...

>Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>"Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun >jäädessä piilotajuisen puolelle."

>Tuo ei sitten pidä paikkaansa.

Tuota minäkin olen ihmetellyt,käsitys ei ole omani. Olisiko niin että muistikapasitee- tista hyödynnetään valvetasolla nuo 5 %, muistihan on toki vain yksi oletetun älyk- kyyden vektoreista. Käsittääkseni tuo väite on muutakin kuin kurssittajakonsulttien kikka.

 

 

RA
18.06.2004 01:11:32
144292

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Puolueeton.tarkkailija kirjoitti 18.06.2004 (144284)...

>Kokon.tyhmempi.kaveri kirjoitti 18.06. 2004 (144264)...

>>Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>>"Ihminenhän käyttää ***tutkimusten mukaan*** noin 5% aivokapasiteetistaan >>muun jäädessä piilotajuisen puolelle."

>>Tuo ei sitten pidä paikkaansa.

>Tuota minäkin olen ihmetellyt, käsitys ei ole omani. Olisiko niin, että >muistikapasiteetista hyödynnetään valvetasolla nuo 5 %, muistihan on toki vain >yksi oletetun älykkyyden vektoreista. Käsittääkseni tuo väite on muutakin kuin >kurssittajakonsulttien kikka.

Koska -ainakaan toistaiseksi- ei ole olemassa mitään keinoa mitata ihmisen koko- naisaivokapasiteettia, ei myöskään ole mahdollista arvioida noita prosentteja, että paljonko kulloinkin on käytössä. Pitäisi ensin tietää se, mikä on kokonaiskapasiteetti. Sama pätee muistiin.

Kyllä tuollaiset prosenttiluvut kannattaa ottaa enemmän metaforisina ja silloinkin ikään kuin kannustusmielisinä.

(- Tuossa yllä sanotaan, että "tutkimusten mukaan". Minkä tai keiden?)

 

 

P.P
18.06.2004 01:11:44
144304

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

Puolueeton.tarkkailija kirjoitti 18.06.2004 (144284)...

>Kokon.tyhmempi.kaveri kirjoitti 18.06. 2004 (144264)...

>>Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>>"Ihminenhän käyttää tutkimusten mukaan noin 5% aivokapasiteetistaan muun >>jäädessä piilotajuisen puolelle."

>>Tuo ei sitten pidä paikkaansa.

>Tuota minäkin olen ihmetellyt, käsitys ei ole omani. Olisiko niin että >muistikapasiteetista hyödynnetään valvetasolla nuo 5 %, muistihan on toki vain >yksi oletetun älykkyyden vektoreista. >Käsittääkseni tuo väite on muutakin kuin >kurssittajakonsulttien kikka.

No, mitähän kikkoja 22-v vaari haluaa laittaa naistenlehtien väristykseksi?

Eikö ole vähän silleen, että pinnistelemme suoritukykymme äärirajoilla, siis me jotka vaivaudumme ajattelemaan? Eikö näin vaariseni?

Oletko pappaseni nähnyt ainuttakaan ihmistä, joka olisi terässään elämän ehtoopuolella? Joka olisi humaani, ehyt, huumorintajuinen... Ikävä kyllä, minä olen nähnyt ja pyrkimys olisi siihen sitten joskus.

 

 

ihan.tuttu
18.06.2004 01:11:46
144306

Re: Ihminen, ihme olento

Aaaaaaavistuksen verran ihmetyttää tämä ainainen tarve vähätellä eläinten, toisten lajien älykkyyttä. Noin yleensäkin, tieteelliseen valkoiseen kaapuun verhoutuneena.

Viimeinenkin kivi käännetään jotta voidaan todistella apinan olevan apina, tyhmä kuin saapas, ei edes mikään Nokia vaan joku indonesialainen hongkong-halpissaapas.

Mikäs hätä tässä on?

vai onko joillain ihmisillä hätä, pelko siitä, että valas, korppi, papukaija tai apina omaavat jotain mitä ihminen ei. Sittenkin joku omalaatuinen järjen hiven, erilainen.

Ihmekös tuo, eläimet uivat, lentävät, haistavat, vainuavat ja ovat yksinkertaisesti jopa vahvempia. 50-kiloinen simpanssi repäisee yhdellä kädellä yli 600:n kilon voimalla. Eläintarhassa mitattu.

Ei edes Halme pärjää.

Ihminen on ollut mestari arvioimaan jopa oman lajinsa muunnosten älyn lahjoja. Se taito ei ole hävinnyt minnekään, päinvastoin, erilaisin sortotoimin jopa demokratiaan vedoten tehdään johtopäätöksiä ja kaivetaan vaikka sotakirveet esiin. Välillä kaikki tapahtuu verhotummin, mutta takana on ajatus; nuo ovat typeryksiä,annetaan opetus.

Ihmisen viimeinen linnake on ÄO, mahdollisuus ja tuho.

 

 

P.P
18.06.2004 01:11:49
144309

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

H5 kirjoitti 18.06.2004 (144277)...

>Kuuluisa anekdootti:

>Atropologi Unohdin Sen Nimen tutki (kauan sitten) erästä etelä-amerikan >intiaaniheimoa ja teki heille erään silloin käytetyn älykkystestin. Jaa kaikki heimon >käyttämät työkalut ryhmiin sen mukaan kuinka samanlaisia esineet ovat. >Älykkystestin mukaan intiaanit olivat idiootteja. Sitten antropologi sai nerokkaan >idean ja pyysi luokittelemaan esineet niin kuin tyhmä ihminen ne luokittelisi. >Tuloksena oli täydellinen >taksonominen luokittelu metalliesineet, puuesineet jne. >Intiaanin mielestä esineiden luokittelu materiaalin, koon yms. mukaan ei ollut kovin >älykästä.

>Mistä me sitten voimme tietää mikä on älykästä gorillan mielestä?

Emme taatusti voi tietää. "Koko" on saanut kenties "maailman parasta" opetusta, op- piessaan symbolifunktioita. Siihen on uhrattu miljoonia rahaa ja aikaa, mikä on h...tin hyvä. Voimme oppia "älykkyydestä" sen,että eläimet kärsivät ja niillä on sellaista elä- mää, sellaista a l k u p e r ä i s t ä elämää, mitä havittelemme TV-mainoksien kautta. Se jo riittää siihen, etten halua turhaa kärsimystä millekään elolliselle olennolle.

t. muurahaisten suurennuslasilla polttaja ja koulukiusaaja ja -kiusattu

 

 

Julius
19.06.2004 01:12:25
144345

Re: Ihminen, ihme olento

P.P kirjoitti 18.06.2004 (144311)...

>ihan.tuttu kirjoitti 18.06.2004 (144306)...

>>Ihmisen viimeinen linnake on ÄO, mahdollisuus ja tuho.

>No eihän se viimeinen ja voimakkain simpanssikaan pärjää tuliaseille. No, >pärjääkö? Minäkään en pärjää älyllisessä väittelyssä kenellekään, jahka haen >faijavainaan haulikon ja sitten katsotaan... urgh... pitäis löytää patruunoita... no >missä.... ne. ... löytin sen... mistä päin... no nyt löyyyyytyi... liipasin on herk

Ironiasi toimii, unohda tuo ylempänä oleva viestini. :-)

Julius

 

 

Kynä
20.06.2004 01:13:03
144383

Re: Kokon älykkyys ja fasilitaatioefekti

>A.R. Luria teki näitä tutkimuksia Keski-Aasian kansoilla. Voidaan todellakin kysyä, >mihin hiivattiin gorilla tarvitsisi ihmismäistä älykkyyttä. Vai liekö Koko ehkä jonkun >lehden kolumnisti...

>Simon says

Heh, varmaan joku kolumnisti. Paras heitto aikoihin.

 

 

Reino.Aventura
20.06.2004 01:13:09
144389

Re: Ihminen, ihme olento

ihan.tuttu kirjoitti 18.06.2004 (144306)...

>Ihmekös tuo,eläimet uivat,lentävät, haistavat, vainuavat ja ovat yksinkertaisesti jopa >vahvempia. 50-kiloinen simpanssi repäisee yhdellä kädellä yli 600:n kilon voimalla. >Eläintarhassa mitattu. Ei edes Halme pärjää.

Tarkoittaako tämä, että Koko on älykkäämpi kuin Halme? (Tony, kansanedustaja, pers.)

El Reino

 

 

JJ.H
20.06.2004 01:13:10
144390

Re: Ihminen, ihme olento

Reino.Aventura kirjoitti 20.06.2004 (144389)...

>ihan.tuttu kirjoitti 18.06.2004 (144306)...

>>Ihmekös tuo, eläimet uivat, lentävät, haistavat, vainuavat ja ovat yksinkertaisesti >>jopa vahvempia. 50- kiloinen simpanssi repäisee yhdellä kädellä yli 600:n kilon >>voimalla. Eläintarhassa mitattu. Ei edes Halme pärjää.

>Tarkoittaako tämä, että Koko on älykkäämpi kuin Halme?

>El Reino

Jaa-a, toisella on ainakin tuuheampi karvoitus!

 

 

Sepi
23.06.2004 01:16:25
144585

Oliver, ihme olento!

Kun tämä keskustelu muutenkin siirtyi kauas Kokosta, tekee mieli kommentoida 23.6. esitettyä dokumenttia Oliver-simpanssista. Olipahan suorastaan järkytys nähdä simpanssi seisomassa ja kävelemässä hyvin ihmismäisesti selkä suorana, polvet ojennettuina ja hartiat levollisesti takana pää pystyssä...

 

 

RK
30.06.2004 01:20:37
144837

Ei typer(y)yksillä äärtä eikä rantaa...

Altti.Viheriö kirjoitti 18.06.2004 (144262)...

>Uusimmassa Tieteessä tapahtuu - lehdessä on skeptikkona tunnetun Markku >Javanaisen kirjoittama mielenkiintoinen juttu Koko-gorillasta ja sen väitetyistä >älyllisistä kyvyistä.

>Sitaatti:

>"Kokolle tehdyt älykkyystestit eivät mielestäni täytä tieteellisiä kriteerejä eikä niillä >ole minkäänlaista todistusarvoa. Kokon älykkyystestauksen ongelmat sitä käsitystä, >etteivät ihmisen älykkyystestit sovellu eläimille."

>Javanaisen mukaan kouluttaja Patterson on luonut Koko-gorillastaan myytin. Kokon >väitetyt älylliset kyvyt voivat selittyä fasilitaatioefektillä, eli sillä, että kouluttaja >tulkitsee oppilaansa tai avustettavansa viestit oman vakaumuksensa mukaisesti >parhain päin.

>Koko on varmaankin oppinut viestimään uudella tavalla, mutta mitä se kertoo sen >älykkyydestä, on toinen juttu. Patterson ym. ovat väittäneet Kokon ÄO:n olevan jopa >70-95 ihmiseen verrattuna, vaikka testit ovat olleet verrannollisia ihmislasten >testeihin. Suomessa Tieto-Finlandia -ehdokas Jussi Viitala pannut kirjassaan vielä >paremmaksi ja väittänyt että se olisi jopa 98.

>Javanaisen laskelmien mukaan aikuisen ihmisen asteikolle muutettuna Kokon ÄO >on luokkaa 19-29. Kokoa ei ole testattu mitenkään vuoden 1977 jälkeen tai >ainakaan tuloksia ei ole Javanaisen mukaan julkistettu.

>Mitäpä mieltä ollaan tästä?

Se arvostelu on suurin piirtein yhtä paksua potaskaa kuin arvosteltavakin, siinä mm. viitataan steven Pinkerin "auktoriteettina", että "kuinka psyyke toimii".

Nuo Kokon "älykyysjutut" vain osoittavat että mitään äärtä eikä rantaa tuon porukan typeryyksille myöskään "tieteen" nimissä ei ole eikä tule, ellei sellaisia selkeästi ulkoa aseteta, ainakin yliopistojen ovien sisäpuolella.

Nyt rupeaa tulemaan liian paksua legendaa (on tullut jo hyvän aikaa).

RK

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/144845?page=5#145173

 

RK
06.07.2004 01:26:13
145173

Re: Kannataisi perehtyä tieteellisen ihmiskuvan alkeisiin..

JohanG kirjoitti 05.07.2004 (145135)...

>RK kirjoitti 04.07.2004 (145054)...

>>Tuo oli ELIMINATIVISTISEN behaviorismin kriisi, jota pavlovilaisen tieteellisen >>psykologian neuvostoliittolainen haara ei ollut koskaan noudattanutkaan. Se oli >>Pavlovin teorian positivistisen tieteenfilosofian pohjalta suoritetun vulgarisaation >>kriisi. Tieteellinen ihmiskuva oli tuolloin jo pitkään yhdessä jos toisessakin >>paikassa ollut vygotskilainen.Se perustuu myös täysin ehdollistumisteorialle,mutta >>katsoo ihmisen psyyken olevan kielellisesti välittynyt (kuten oli itse Pavlovillakin, >>ns. toinen signaalijärjestelmä).

>Heh, eli mielestäsi myös nykyinen >kognitivismi on vygotskilaisuutta?

Sikäli kuin se on tieteellistä, kyllä.

Tiedän kyllä oikein hyvin, että tuon nimen alla kulkee myös aivan muita oppeja.

>Varmasti Vygotskiakin arvostetaan ja hänen teoriansa on huomioitu tietyillä >foorumeilla, mutta kuten tuosta Millerin artikkelistakin huomaat, hänkään ei ole >maailmalla mainstreamia tällä hetkellä.

Hän on sitä tänään enemmän kuin koskaan, nyt kun nuo ehdollistumisen biokemialisetkin perustat alkavat selvitä.

>Tuo Trends in Cognitive Sciences -lehti on varsin kovatasoinen review-lehti (kuten >kaikki muutkin Trends in -sarjan lehdet), ja Miller hyvin arvostettu asiantuntija. Eli >siinä mielessä tuo heijastelee nykyistä vallitsevaa näkemystä.

Hän viittaa Chomskyyn, ja se jo riittää HUUHAA-signaaliksi, niin maailman eniten siteerattu tiedekirjoittaja kuin Chomsky ainakin vielä puolenkymmentä vuotta sitten olikin.

>Kommenttisi tuosta artikkelista ei muuten mielestäni ollut ihan täysin vakuuttava, eli >jos argumenttisi kuuluu, että artikkeli, joka ei siteeraa Vygotskia ja siteeraa >Chomskyä, on "asiantuntematon ja epärehellinen", kuten niin sofistikoidusti asian >ilmaisit, en ole kovin vakuuttunut, että olet lukenut tai ymmärtänyt artikkelin :-)

Se on tietyn koulukunnan tuntomerkki.

Jos minun tuntetmilleni psykologian alan tutkijoille tarjotaan hommia jossakin projek-tissa, niin ensimmäinen kysymys on, että "Miten tämä hanke suhtautuu Chomskyn te- oriaan?" Ellei siitä irtisanouduta, ei yhteistyöstä tule kauppoja. Ei kannata tahkota ku- mottua teoriaa.(Muut saavat sitten "tutkia" vaikka Erkon rahoituksella mitä tykkäävät, kunhan niihin ei kaadeta suomalaisten veronmaksajien rahoja.

>Eli toistaisin pyyntöni, että lukisit artikkelin ja kommentoisit vähän tarkemmin, mikä >siinä on pielessä. "Perataan vaan kaikenlaisia lillukanvarsia" ei oikein ole >mielestäni kovin säihkyvää argumentaatioita.

Siihen on ikävä vastata kun se on pdf-muodossa, ei voi leikata eikä liimata.

Mutta pistetään joitakin huomioita:

" Psychology could not participate in the cognitive revolution until it had freed itself from behaviorism, thus restoring cognition to scientific respectability. "

Tuo "behaviorismista vapauttaminen" tarkoittaa todellisuudessa "ehdollistumisteo-riasta vapautumista" sekä "asianmukaisten luonnotietellisten kokeiden vaatimisesta vapautumista" koskien psyykkisten prosessien fysiologista pohjaa, niiden biologista kytkentää.

Ja NIISTÄHÄN NINEMOMAAN EI SAA EIKÄ VOI "VAPAUTTAA ITSEÄÄN", ASETTUMATTA TIETEEN ULKOPUOLELLE!

Varmasti tule suorastaan perkeleen "vapaata", spekulaatioiden huuharinvapautta tie- tellisen metodin, asianmukaisten kokeiden ja lopulta järjenkään sitä mitenkään rajoit-tamatta, kuten esimerkiksi "Trofim" Ridleyn horinoista ilmenee, tai Juhani Viitalan (vai mikä se nimi nyt oli, Jyväskylästä)...

" Pavlov and other physiologists tried to propose psychology as the sciece on behavior. "

Väärä todistus Pavlovista, Pavlov oli todellakin neurofysiologi, kyseisen tieteenlalan perustaja, lääketeiteilijä, ja hän myös pysyi sellaisena.

Se psykologi olisitten Vygotsky, ja HÄN EI TAATUSTI YRITTÄNYT MÄÄRITELLÄ PSYKOLOGIAA KÄYTTÄYTYMISTIETEENÄ, eli behavioristisesti.

Se oli John Watson, joka noin määritteli, ja häntä seurasi Skinner.

Tuolla Millerin positivistisella tiedekäsitykselläkään ei ollut suurta merkitystä anglo- saksisen maailamn ja Wieninkaupungin ulkopuolella, ja anglosaksisessa maailmas- sa se oli osinmyös kilellä kikkailua, koska "scince" tarkoitta ns. LUONTOTIETEITÄ, eikä lainkaan ihmistieteitä (paitsi väärennetyjä selaisia sosiobiologistien hörinöissä).

" The behavioral revolution transformed experimental psychology in US. Peception became discrimination, memory became learning,language became verbal behavior, inteeligence became what intelligence tests test. "

Tuo merkitsi kokeellisen psykologian PERUSTAMISTA USAssa. (Sitä ennen oli pel- kästään jauhettu paskaa.) Tuo on muuten oikein (enkä osaa kuvitella miten muuten voisi olla) patsi että kun kielestä Skinnerillä tuli vielä "verbal reaction"ia,"päälleliimat- tua pulinaa" (niin kuin sivumennen sanoen silloisilla sosiobiologisteillakin), mikä oli pimeä vastaisku Vygotskille, tietenkin hänen teoriaansa mainitsematta ja suorastaan huolelisesti piilottamalla amerikkalaisen yleisön ja hallinnon näköpiiristä,missä pimit- televät neuvostoliitoolaiset valitettavasti parhaansa mukaan auttoivat, luullen,että sitä muka todellakaan ei, tunneta esimerkiksi USA:n teolisuudessa tai sotilasjohdossa, niin sitten tuli niin tyhmää "teoriaa", että siihen saumaan XChomsky pääsi iskemään, ja tekemään oman "vallankumouksensa", kaiken aika tietellisen psykologian ulkopuolella.

Olen siis ihan samaa mieltä kuin Miller Skinnerin "verbaalisten reaktioden teoriasta", mutta siihen kaikki "yksimielisyys" sitten loppuukin.

Tämä osoittaa,miten vahongollinen harmittomankin näköinen hölynpölyteoria voi olla (siellä oli taustalla vähemmän harmiton FILOSOFIA,Damasionkin haudasta nostama James-Lange-malli, je SE taas oli yhteinen biologistien kanssa).

Ja taas Moskovassa taputettiin karvaisia käsiä: " Amerikassa ei tiedetä mitään hoko heko, honk honk."

Minä luulen, että minulla on tuo Millerin Language and Communication, mutta ei ole luettavien listalla.

"(1956) inspired by such kollegues like Noam Chomsky...I had stopped pretending to be a behaviorist."

No tuolloin se sitten Neuvostoliitossakin pelleily loppui,ja Vygotskin tutkimukset,jotka olivat kaiken aikaa ohjanneet ns. marxilaisen psykologian kehittelyä sen peruspostulaatteina, päätettiin julkaista laajalle yleisölle.

Minä lopetan tämän kommentoinnin nyt tältä erää tähän, Chomskyn kumous meni jo- ron jäljille,eikä todellisuudessa ikinä edustanut eikä edusta sitä, miten noista asioista Yhdysvaltain tieteen sisäpiireissä ja esimerkiksi armeijassa ja sotatutkimuksessa "todella ajateltiin".

>>>Ja myöskin näiden prosessien modulaarisuus,eli se että eri kognitiot ja havainnot >>>toimivat varsin erilaisten periaatteiden mukaan.

>>Tämä kaikki on humpuukia.

>Siis mitä =) Tuo ei kyllä nyt ollut kovin tieteellinen argumentti, pikkuisen nyt >skarppausta hei! Otin tuosta pikaisen näytteen modernista tutkimuksesta tuohon >kaikki sinun mielestäsi humpuukia? Vai miten kommentoisit noita artikkeleita?

>Vnek N, Ramsden BM, Hung CP, Goldman-Rakic PS, Roe AW. Optical imaging of >functional domains in the cortex of the awake and behaving monkey.Proc Natl Acad >Sci U S A. 1999 Mar 30;96(7):4057-60.

>As demonstrated by anatomical and physiological studies, the cerebral cortex >consists of groups of cortical modules, each comprising populations of neurons with >similar functional properties. This functional modularity exists in both sensory and >association neocortices.Howeverthe role of such cortical modules in perceptual and >cognitive behavior is unknown. To aid in the examination of this issue we have >applied the high spatial resolution optical imaging methodology to the study of >behaving animals. In this paper,we report the optical imaging of orientation domains >and blob structures,approximately 100-200 micrometer in size,in visual cortex of the >awake and behaving monkey. By overcoming the spatial limitations of other existing >imaging methods, optical imaging will permit the study of a wide variety of cortical >functions at the columnar level, including motor and cognitive functions traditionally >studied with positron-emission tomography or functional MRI techniques.

Ei todista mitään miten nuo systeemin elementit ovat muodostuneet.

Minä väitän, että ne ovat muodostuneet oppimisprosessissa.

Jos aivokuorta olisi jotenkin vaikka vahingoitettu apinanpennula, niin systeemin "modulit" olisivat enemän tai vähemmän eri paikassa, mutta kuitenki olemassa suurin piirtein samoin tehtävin.

>Zeki S, Bartels A. The autonomy of the visual systems and the modularity of >conscious vision.Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci.1998 Nov 29; 353 (1377): >1911-4.

>Anatomical and physiological evidence shows that the primate visual brain consists >of many distributed processing systems, acting in parallel. Psychophysical studies >show that the activity in each of the parallel systems reaches its perceptual end- >point at a different time, thus leading to a perceptual asynchrony in vision. This, >together with clinical and human imaging evidence, suggests strongly that the >processing systems are also perceptual systems and that the different processing- >perceptual systems can act more or less autonomously. Moreover, activity in each >can have a conscious correlate without necessarily involving activity in other visual >systems. This leads us to conclude not only that visual consciousness is itself >modular, reflecting the basic modular organization of the visual brain, but that the >binding of cellular activity in the processing-perceptual systems is more properly >thought of as a binding of the consciousnesses generated by each of them.

Minä olen lukenut ihan päinvastaisia tuloksia paljo paremmilta tutkijoilta, esimerkisi Marty Serenolta, jotka kaikin puolin todistavat imenomaan aivokuoren geenimodu-laarisuutta vastaan. Pistä hakuun Sereno, ja kirjoittajaksi RK. Tässäkin on jotakin:

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/chomsky.htm

" Yhdysvaltalainen kokeellinen neuropsykologian tutkimus kumoaa Chomskya

Kognitiotieteen yhdysvaltalaisen valtavirran ytimessä on behavioristisen psykologian perinteestä johtuen ehdollisten (opittujen) refleksien ja niiden koneiston aivokuoren tutkimus.

Ehdollisten refleksien järjestelmän ja erityisesti näköaivokuoren neuropsykologisen evoluution tutkija Marty Sereno Kalifornian San Diegon yliopistosta on osoittanut ih- misen aivokuoren kieltä käsittelevien alueiden muodostuneen samoista alueista, jot- ka simpanssilla muodostavat suunnattoman laajan näkökeskuksen. (Sitä puissa liik- kuvat kädelliset tarvitsevat mm. arvioidakseen ehdollisin refleksein etäisyydet oikein. Ihminen näkee kuitenkin paljon pienempää aivojen aluetta käyttäen tarkemmin kuin simpanssi.)

Serenon kokeellisia tutkimuksia näköaivokuoren evoluutiosta koskevan kirjoituksen A brain that talks (Discover 6/1996) mainitaan keskeisenä tuloksena hänen pääty- neen aivan päinvastaisiin tuloksiin suhteessa kielen ja ajattelun syntyyn kuin Noam Chomsky:

"Lähes haiku-muotoon tiivistettynä Serenon idea on tämä:Kielikyky ei syntynyt ihmis- aivoissa minkään uuden ainutlaatuisen kielielimen kehittymisen myötä, kuten monet katsovat, vaan jo olleen hermojärjestelmän suhteellisen vähäisen uudelleenkytken- nän kautta (through a minor rewireing of a neural system). Nämä hermostolliset kyt- kennät (neural wiring) kuuluivat pääasiassa näköjärjestelmään, aivojen osaan, joka uusimpien tutkimusten mukaan näyttäisi olevan lähes uskomattoman monimutkainen.

...Kielen on usein katsottu olevan tiedollinen raja, yksi viimeisistä asioista, joka vielä erottaa meidät apinaserkuistamme. Mutta jos Serenon näkemys on oikea, ja kieli rakentui aivoissamme ikään kuin näköaistin jalanjäljissä, olemme me ihmiset jälleen kerran hieman vähemmän erikoislaatuisia kuin olemme luulleet.

...Sanoisin, että todistustaakka on niiden harteilla, jotka sanovat,että ihmisen aivoihin on ilmaantunut jokin aivan uudentyyppinen kielialue. Perusolettamus on, että aivom- me ovat enemmän tai vähemmän eläinaivojen kaltaiset, mutta me käytämme niitä periaatteellisesti uudenlaisella tavalla, Sereno toteaa." (Lainaukset loppuvat, ne ovat vähän eri puolilta juttua.)

Eli suomeksi sanottuna olettamukset fantastisista ja yhtäkkisistä muutoksissa aivojen koneistopuolessa, joita olisi pitänyt tapahtua, jos meillä olisi sinne koneistoon gee- neissä kirjoitettua kielellistä asiatietoa, vievät poispäin tieteellisestä evoluutioteorias- ta, eivätkä suinkaan sitä kohti. Kaiken lisäksi opittua tietoa prosessoiva aivokuori tai- taisi olla sille kieligeneraattorille vähän väärä paikka, sen pitäisi sijaita siellä alem- missa kerroksissa yhdessä muiden geneettisten säätelijöiden kanssa, joilla kerroksilla ei sitten taas ole paljoa tekemistä tajunnallisten prosessien kanssa.

>It is this binding that gives us our integrated image of the visual world.

Tyhjää pulinaa,tällä nyt ajetaan toisesta päästä takaa niitä niitä Pinkerin "tietoisuusrasterilevyn" (kts. haku) "ominaisuuksia".

>Polster MR, Rose SB. Disorders of auditory processing: evidence for modularity in >audition. Cortex. 1998 Feb; 34(1): 47-65.

>This article examines four disorders >of auditory processing that can >result from selective brain damage >(cortical deafness, pure word >deafness, auditory agnosia and >phonagnosia) in an effort to derive a >plausible functional and >neuroanatomical model of audition.

>The article begins by identifying three possible reasons why models of auditory >processing have been slower to emerge than models of visual processing: >neuroanatomical differences between the visual and auditory systems, >terminological confusions relating to auditory processing disorders, and technical >factors that have made auditory stimuli more difficult to study than visual stimuli.

>The four auditory disorders are then reviewed and current theories of auditory >processing considered. Taken together, these disorders suggest a modular >architecture analogous to models of visual processing that have been derived from >studying neurological patients. Ideas for future research to test modular theory more >fully are presented.

En viitsi näihin nyt yksityiskohtaisesti perehtyä, yksilönkehityksessä ohjelmoitunut aivokuori ei tietenkään ENÄÄ ole "homogeeninen", mutta se ei todellakaan osoitam, että noiden aluiden paikatkaan saatisitten niiden 2asiasisältö" olisijotenkin "geenohjelmoitunutta".

>Philipson L.Functional modules of the brain.J Theor Biol.2002 Mar 7;215(1):109-19.

>Building on the view of massive modularity, a number of generalized assumptions >lead to an entirely new concept of functional brain modules. In contrast to the nerve >centers usually considered to be active in the brain,these modules,called symbions, >are non-localized, non-hierarchical, and based on subcellular molecular >mechanisms rather than on neurons. They act according to local rules that may be >fundamentally nonlinear, potentially leading to strong interdependencies between >parallel inputs, and they interact by information, not by force. The existence of inner >states, feedback loops, internal models,and information encoding provide the basis >for a higher complexity than is usually assumed in neuroscience. A map of the >symbion world, showing functional rather than physical localization, can be used to >illustrate symbion interaction patterns.Perceptual constancy,sensory illusions,visual >cognition, and eye-hand coordination are used as examples of what can be >explained by using the new theory.

Tunnettuja sosibiologistihouruja, ei maksa vaivaa kommentoida.

Se, että jotakin on painettu johonkin ei todelakaan tarkoita, että se olisi jotakin "tiedettä".

>Radeau M. Auditory-visual spatial >interaction and modularity. Curr Psychol Cogn. >1994 Feb;13(1):3-51.

>The results of dealing with the conditions for pairing visual and auditory data >coming from spatially separate locations argue for cognitive impenetrability and >computational autonomy, the pairing rules being the Gestalt principles of common >fate and proximity. Other data provide evidence for pairing with several properties of >modular functioning. Arguments for domain specificity are inferred from comparison >with audio-visual speech. Suggestion of innate specification can be found in >developmental data indicating that the grouping of visual and auditory signals is >supported very early in life by the same principles that operate in adults. Support for >a specific neural architecture comes from neurophysiological studies of the bimodal >(auditory-visual) neurons of the cat superior colliculus. Auditory-visual pairing thus >seems to present the four main properties of the Fodorian module.

Tuollainen auditiivisen ja visuaalinen ja vielä esimerkiksi tunto-ja liikeaistinkin infor-matioiden yhdistäminen on EHDOLLISTUMISJÄRJESTELMÄN ALKUPERÄISINTÄ PERUSKAMAA.

EROTUKSEETTA KAIKESSA MAHDOLLISESSA VOIDAAN "NÄHDÄ KEENIÄ", IHAN NIIN KUIN EROTUKSETTA AIVAN KAIKESSA VOIDAAN MYÖSKIN "NÄH- DÄ" "HERRAN HENKEÄ", jos niillä laseilla aivan välttämättä halutaan "katsoa"!

>Grossberg S. The complementary brain: unifying brain dynamics and modularity. >Trends Cogn Sci. 2000 Jun;4(6):233-246.

>How are our brains functionally organized to achieve adaptive behavior in a >changing world? This article presents one alternative to the computer analogy that >suggests brains are organized into independent >modules.

pläp pläp pläp...

Evidence is reviewed that brains are in fact organized into parallel processing >streams with complementary properties.Hierarchical interactions within each stream >and parallel interactions between streams create coherent behavioral >representations that overcome the complementary deficiencies of each stream and >support unitary conscious experiences. This perspective suggests how brain >design reflects the organization of the physical world with which brains interact.

AIVOT eivät "vuorovaikuta fysikaalisen todellisuuden kanssa" (paitsi aineevaihdun-nassa), yksilö kokonaisuutena vuorovaikuttaa, ja jossakin määrin aistielimet.

Informatiiviset ja fysikaaliset prosessit ovat eri asia ja niillä on eri lainalaisuudet.

Tuo on nyt taas sitä tärähtäneiden lässytystä, "tieteen" näköistä, sisällöltään puuta heinää.

>Examples from perception, learning, cognition and action are described, and >theoretical concepts and mechanisms by which complementarity might be >accomplished are presented.

>Coltheart M. Modularity and cognition. Trends Cogn Sci. 1999 Mar;3(3):115-120.

>Modularity is a concept central to cognitive science, and Fodor´s analysis of >cognitive modularity in his book The Modularity Of Mind has been widely influential >- but also widely misunderstood. It is often claimes that the possession of some or >other system-property is a >necessary condition for that system to be modular in >Fodor´s sense, but Fodor made it clear that he was not proposing a definition of >modularity, nor proposing any necessary conditions for the applicability of the term.

>He was simply suggesting a number of system properties that are typical of modular >systems. I argue that it is nevertheless possible to derive a useful definition of >modularity from the kinds of arguments put forward by Fodor: A cognitive system is >modular when and only when it is domain-specific. Given any such proposed >module, the other features of modularity discussed by Fodor should be dealt with as >empirical issues: for each feature (innateness, for example), it is an empirical >question whether or not the proposed module has that feature.

No juu, tuo nyt koskee pitkälle eläimiä, joilla vielä on paljon ehdottomia refleksejä, ja ehdollistumisjärjestelmä sattaa olla heikohko.

Esimerkiksi hevonen saattaa vaihtaa suorastaan "lennosta" opitulta mallilta synnyn-näiselle ja päin vastoin, mutta ihmisen "modulit" ovat KIELELLISTPERÄISIÄ, jotkut harvat suoraan ehdollistuneita. Synnynnäiset mallit eivät ole tajuntaa lainkaan, joskin ne voivat vaikuttaa siihen, aistinten välittämänä.

>Entä kuinka kommentoisit lukemattomia kognitio-lehtiä, joita julkaistaan >(puutteellinen lista alla). Ovatko nuokin "humpuukia" :-)

AINAHAN yksikin hullu ehtiikysyä enemmän kuin kymmenenkään viisasta ehtii vastata, sanoo hämäläinen kaikille tuttu sanalasku...

>Huomaa termin "cognition" kummallinen levinneisyys...

Ei häiritse minua ainakaan sen enempää kuin "Joulupukin" tai "Allahin tahdon" tai "Kristuksen ylösnousemuksen" "kummallinen levinneisyys, myös kirjallisessa muodossa...

Termissä ei sinänsä ole vikaa, kunhan sillä ei esitetä totena toteennäyttämättömiä ja mahdottomia "ominaisuuksia".

Sanopas muuten yksi esimerkki OIKEIN TYYPILLISESTÄ KOGNITIOSTA!

>Behavioral and Brain Sciences Cognitive Science Brain and Cognition Cognitive >Psychology Visual Cognition Memory and Cognition Journal of Experimental >Psychology: Human Perception and Performance Journal of Experimental >Psychology: Learning, Memory and Cognition Journal of >Cognitive Neuroscience >Journal of Vision Perception Spatial Vision >Vision Research Visual Neuroscience

>>Minulle se on tieteellisen eläinpsykologian perusasiaa, että ehdollisten refleksien >>järjestelmässä elukalle rakentuu psyykkinen malli sen toiminnoista,ympäristöstä ja >>toiminnan (merkittävistä) kohteista, esimerkiksi kissalle hiirestä, siinä mallissa on >>enemmän ”tietoa” kuin ihmisen ”hiiren kuvassa”, koska siihen sisältyvät tiedot mm. >>sen tyypillisistä pakenemis- ja puolustumekanismeista jne.

>Hyvä, tämä oli tärkeä tieto.

Juu, mutta tuossa ei ole isompia "moduleita" eikä kauheasti geneettistä (enempi kuitenkin kuin ihmisen kognitiossa), kissa voi periaattessa erikoistua ihan muuhunkin ruokaan.

>>(Sen metodologisena syynä on ollut sinänsä aiheellinen välttämättömyys >>painottaa ASIANMUKAISTEN luonnontieteellisten kokeiden merkitystä >>tutkittaessa tajunnallisten prosessien kytkentöjä biologiaan, spekulaatioiden ja >>sumutusten sijasta, jota ei tänäänkään voi liikaa korostaa erityisesti >>”evoluutiopsykologeille”.

>Ok. Ymmärränkö oikein, että mielestäsi tajunnallisia prosesseja, skeemoja ja >representaatioita voi hyvin olla olemassa jos ne liitetään kokeelliseen >tutkimukseen? Näinhän nykypsykologia tekee.

Tällaisia kaikkia on.

Ihmisellä niiden perustutkimustapa on kuitenkin ihmis- ja yhteiskuntatieteellinen, koska nuo representaatiot ovat valtavalta enemmistöltään kulttuuris-kielellisesti omaksuttuja ns. AJATUSKUVIA, vähemmältä osin suoraan ehdollistuneita mielteitä (esimerkiksi kolmion pelkkä muoto).

>>Ja kuten sanottu, minä en ole behavioristi.

>Tällaisilla nimekkeillä ei ole mielestäni kovin suurta merkitystä. On tärkeämpää >evaluoida näkökannan piirteet kuin keksiä sille joku nimi. Mutta jos olen oikein >ymmärtänyt, uskot kuitenkin melko vankasti ehdollistumisteorian autuuteen?

Kyllä, pidän ehdollistumisKONEISTOA,-mekanismia, kaiken tajunnallisen (myös ali-) biologisena perustana ja kasvualustana (kuten mm. Marty Serenokin).

>Mutta selvitetäänpä tätä asiaa. Mielestäni sisäiset representaatiot auttavat hmisen >itoiminnan selittämisessä merkittävällä tavalla. Oletko tästä samaa mieltä vai eri >mieltä? Eli olen sitä mieltä, että ihmisen toimintaa ei voi eikä kannata alkaa >selittämään pelkällä ehdollistumisella.

Meidän on selvitettävä ihmisen toimintaa KULTTUURISESTI, se on se perustaso. Siihen sisältyy välillistä ja suoraa ehdolistumista ja jopa ehdolistamistakin, ja ehdot-tomatkin refleksit siihen vaikuttavat, mutta ne eivät määrää tajuntaan mitään "geeni-representatiota", niiden omatkin representaatiot ovat oppimisen tulosta, esimerkiksi, että milloin jamissä tilanteissa saattaa ruveta tulemaan yrjö tmv.

RK

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/158710?page=1#158791

 

Hurn.Hurn.-setä
06.12.2004 02:25:10
158710

Jyväskylän yliopistolla menee hallelujaa!

Jeesusveikot vauhdissa:

" Areiopagi–seminaari pe 10.12. 2004 klo 12.00-17.30, Jyväskylän yliopiston päärakennus, C1. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

TIETEEN JA USKON MUTKIKAS TAIVAL: TIEDÄN - SIIS USKON

Areiopagi-seminaarissa pohditaan ovatko usko ja tiede toistensa vastakohtia. Lisäksi kysytään, näkyykö tieteentekijän vakaumus tutkimuksen tuloksissa. Tai voiko uskolla olla jotain annettavaa tieteelle, ja miten tiede ja usko voisivat täydentää ja innoittaa toisiaan? Seminaariin on ilmoittautunut noin sata osallistujaa ottamaan osaa ajankohtaiseen vuoropuheluun.

Uskonnon ja median suhteesta väitellyt tohtori Taisto Lehikoinen näkee tieteellä ja uskolla olevan yhtymäkohtia.

- Tieteellinen tieto pohjautuu aina tiettyihin uskonvaraisiin lähtökohtaoletuksiin ja pa- radigmaattisiin käsitteenmäärittelyihin ja rajauksiin. Tieteeseen on siis sisäänraken-nettuna myös uskoon perustuva ulottuvuus, hän kertoo seminaarin takana olevista ajatuksista.

- Seminaarin tarkoitus on tutkia, löytyykö synteesiä tai dialogia kahden tietämysjärjestelmän, tieteellisen ja uskonnollisen välillä, Lehikoinen kuvaa.

Areiopagi–seminaari on Jyväskylän yliopiston juhlavuoden seminaari, joka on jatkoa kesän Media ja uskonto -konferenssin tematiikalle.

(...)

Maksuttoman seminaarin järjestävät Jyväskylän yliopisto ja Areiopagi-työryhmä "

Edelliset osoitteesta:

http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2004/12/3253/show_announcement/ ja http://www.areiopagi.fi/

Jyväskylässä ei ole teologista tiedekuntaa. Tiedotteen FT Lehikoinen on yksityinen toimija, ei yliopiston väkeä ja tällaisen verkoston, http://www.kml.fi/index.php?id=2 Kristillisen medialiiton, puheenjohtaja. Hän on myös tämän takana:

"Sanomalehti Keskisuomalainen alkaa julkaista Arvot ja usko -teemasivustoa.Ensim- mäinen numero ilmestyy kiirastorstaina, ja jatkossa sivusto julkaistaan kuusi kertaa vuodessa, kirkkovuoden syklin mukaisesti. Teemasivuston tavoitteena on käsitellä syvemmin Arvot ja usko -aihepiirin erityiskysymyksiä kristillisestä näkökulmasta. Sivusto pyrkii myös edistämään laajempaa keskustelua yhteiskunnan ja eri elämänalueiden arvoista.

Sivuston tuottaa viestintätoimisto Media Cabinet Oy. Toimituksellista linjausta varten on erillinen toimitusneuvosto, jossa on sanomalehden, sisällöntuottajayrityksen ja alueen kristillisten yhteisöjen edustajia. "

Edellinen osoiteesta: http://193.64.220.175/mediaposti/naytatiedote.cgi?tiedote=tiedote159

Medialiitto kunnostautuu näin:

" Kriitikko arvostelee homo-ohjelmia

18.11. Keskisuomalaisen kriitikko Jorma Heinonen pohdiskeli, onko muodikkaiden homomiesten elämää käsittelevien viihdeohjelmien tarkoitus muokata yleisön asenteita homomyönteisemmiksi.

Joissakin sarjoissa heteromiehet esitetään tyylittöminä juntteina, kun taas homomie- hillä on tyyli hallussa. Vaikkakin hahmot ovat usein kömpelöitä karikatyyrejä, homoteema esitetään ohjelmissa myönteisessä valossa.

Heinonen päättelee, että nämä ohjelmat ovat suureksi osaksi rahastusta."

Ja jenkkejähän ei saa moittia:

Kristityn Vastuu- lehden verkkosivuilla Tuomas Kangasniemi ihmettelee eurooppa-laisten (medioitten) yksisilmäistä rasismia USA:ta kohtaan. Yhdysvaltoja syytetään kaksinaismoralistisuudesta ja usein syystäkin, mutta samalla erityisesti eurooppa-laiset syyttäjät eivät näe malkaa omassa silmässään. Euroopan ”yksinäismoralisti- suus” suuntautuu avoimesti kristittyjä ja Raamatun arvomaailmaa vastaan, kirjoittaa Tuomas Kangasniemi kannanotossaan.

(...)

(Väliots.) Todellinen sananvapaus Euroopassa menneen talven lumia

Yhdysvalloissa on kristillisten näkemysten esittäminen aidosti sallittua siinä missä ”maallistenkin” näkökulmien esiintuominen. Amerikassa pidettiin vastikään kansan-äänestys lakiehdotuksesta, jossa avioliitto määriteltiin ainoastaan miehen ja naisen väliseksi suhteeksi ja ns. homoliittojen rekisteröinti kiellettiin. Ehdotus hyväksyttiin kirkkaasti jokaisessa osavaltiossa selkeällä n. 70% enemmistön kannatuksella. Oli- siko Suomessa mahdollista edes julkisuudessa keskustella siitä, että voisiko asiasta ehkä järjestää äänestystä? Ruotsissa ”kyllä”-äänen antajat varmaankin teljettäisiin vankilaan ”kansankiihotuksesta kansanryhmää vastaan”.

Koska Euroopan yhteiset arvot näyttävät yhä enemmän olevan Raamattua ja kristil- listä arvomaailmaa alaspainava ei pidä myöskään ihmetellä median USA-vastaisuut- ta, kirjoittaa Kangasniemi. Amerikkaa, Bushia ja republikaaneja inhotaan erityisesti siksi, että he haluavat pitäytyä kiinni kristillisessä arvopohjassa. Kyllä USA:n kovaa politiikkaa on lupa arvostella ja nähdä sen heikkoudet, mutta ennen kuin nokittelem- me ylpeinä Amerikan suuntaan, voisimme muistaa, mitä Nasaretin puuseppä sanoi hirrestä omassa silmässä, päättää Kangasniemi. "

Ja Bushiakaa ei moitita, ei saa:

"Bushin voitto katkera yllätys Suomen medialle

Jos suomalainen media olisi saanut päättää,Kerry olisi äänestetty ylivoimaisilla pals- tamillimetreillä valkoiseen taloon.Harvoin näkee suomalaisen median yhtä täydellis- tä puolueellisuutta ja epäonnistumista kuin kävi USA:n presidentinvaalikamppailussa.

Suomalainen media oli valinnut suosikkinsa Kerrystä, eikä Bushista löytynyt juuri mi- tään hyvää sanottavaa.Bush esitettiin lähinnä ökyrikkaiden ja fundamentalistikristitty- jen puolestapuhujana. Suomalainen media meni omituisella tavalla mukaan presi-dentinvaalikamppailuun ikään kuin oltaisiin valitsemassa Suomelle presidenttiä. Analyysi ja tauastoitus unohtuivat lähes täysin.

Suomalaisen median aiheesta antamaa infoa vasten oli vaikea ymmärtää,miksi Bush sitten kuitenkin voitti. Surkuhupaisa esimerkki on, miten YLEn TV-uutisten toimittaja suorassa lähetyksessä ääni väristen kertoi, miten monet USA:ssa suorastaan vihaa- vat Bushia ja miten kansakunta on jakautunut ja on toimittajan mielestä mahdotonta sitä yhdistää. Pari tuntia myöhemmin sama toimittaja löysikin sitten jo suuria ihmis-joukkoja, jotka pitävät Bushista. Muutoinkin hän näytti toipuneen järkytyksestään.

Erityisen pahoin suomalainen media epäonnistui uskonnon merkityksen ymmärtämisessä. "

Että semmoisi poikia siellä Jyväskylässä...

 

 

Hurn.Hurn.-setä
06.12.2004 02:25:28
158728

Re: Jyväskylän yliopistolla menee hallelujaa!

Häh kirjoitti 06.12.2004 (158724)...

>Hurn.Hurn.-setä kirjoitti 06.12.2004 (158710)...

>>Jeesusveikot vauhdissa:

>Voi, kun huruhuruukolla on kivaa... Jos joillakin on laajempia näkökulmia asioihin, >niin ahdistutaan.

Mietitäänpä sanomasi loogisia mahdollisuuksia: Minulla on siis kivaan mutta olen kuitenkin ahdistunut. Yleensä ahdistusta ei pidetä "kivana" joten valitsetko herjaamistarkoituksiisi mielentilakseni jomman kumman...

Vai jos tarkoititkin, että mielentilani kehittyi kronologiassa samassa järjestyksessä kuin tekstisi etenee: ensin minulla oli kivaa mutta kun törmäsin laajempaan näkemykseen, heti ahdistuin?

Vaan kun ei: esittelet omia keksintöjäsi. Myös tuo "laajempi näkemys" on pelkkä pe- rustelematon väite: milloin uskonnollinen konservatismi on edustanut muuta kuin it- seään? Maailman sivu nimenomaan uskonnolliset piirit ovat pyrkineet johdonmukai- sesti ja kaikin keinoin estämään laajemmat näkemykset. Jos olisivat aina onnistuneet, maata pidettäisiin edelleen pannukakkuna, noin yhtenä esimerkkinä.

 

 

 

 

Corto.Maltese
06.12.2004 02:25:50
158750

Re: Jyväskylän yliopistolla menee hallelujaa!

Skeptismi on xenofobiaa.Ei tässä ole koskaan mistään muusta ollut kysymys. Aidosti uutta kohti pyrkivää,tieteellistä mieltä uskon ja tieteen välinen diskurssi vain innostai- si ja inspiroisi, herättäisi ajatuksia - kuten on tehnyt vuosituhansia suurimpien ajatte-lijoiden keskuudessa. Näille täällä vouhottaville skeptismi-termin raiskaajille lyö sitä vastoin oitis pintaan mieletön, silmät sumentava kauhu ja pohjimmiltaan pelko jonkin "mittaamattoman" olemassaolosta. Tämä kauhu verhotaan lapselliseen nimittelyyn ja inttämiseen. Kuinka pieniä skeptikoiden mielet ovatkaan...

 

 

NB
06.12.2004 02:25:53
158753

Re: Jyväskylän yliopistolla menee hallelujaa!

Näytä minulle sellainen skeptikoiden pelkäämä "mittaamaton". Suurella mielenkiin- nolla odotan ja toivon, että jostakin löytyisi UFO, syöpää parantava homeopaattinen lääke tai edes senttimetrin ilmassa leijuva intialainen guru. Mutta kun ei. Aina siitä suuresta "mittaamattomasta" esitettävä todiste on, että "mun kaveri näki lapsena - ihan varmasti näki" tai jostakin internetin peräkamarista löytyvä kirjoitus elämänvirroista.

Se suuri "mittaamaton" voi kyllä olla olemassa mutta olisi mukava saada jotakin näyttöä ennenkuin suostun nielemään nuo laaja-alaisemmat näkökulmat, joita täällä kiukuttelevat herkkäuskoiset aina peräänkuuluttavat.

 

 

Hurn.Hurn.-setä.(.45.pulloa.klo.20.32)
06.12.2004 02:25:59
158759

Re: Jyväskylän yliopistolla menee hallelujaa!

Corto.Maltese kirjoitti 06.12.2004 (158750)...

>Skeptismi on xenofobiaa. Ei tässä ole koskaan mistään muusta ollut kysymys. >Aidosti uutta kohti pyrkivää, tieteellistä mieltä uskon ja tieteen välinen diskurssi >vain innostaisi ja inspiroisi, herättäisi ajatuksia - kuten on tehnyt vuosituhansia >suurimpien ajattelijoiden keskuudessa.

Kysehän on siis vanhaa kohti pyrkimisestä edes askeleen verran, kun kristinuskoa ja tieteen mahdollistamaa maailmanselitystä yritetään pakkonaittaa. Tietenkin kyse on myös kristinuskon pelastautumisyrityksestä: sen selitykset kadottavat alaa tieteelle.

Uskovat toimivat monen kärjen taktiikalla:

1) Yrittävät osoittaa tieteen parista uskomusjärjetelmille ominaisia piirteitä.

Lehikoinen sanoo:

"Uskonnon ja median suhteesta väitellyt tohtori Taisto Lehikoinen näkee tieteellä ja uskolla olevan yhtymäkohtia.

- Tieteellinen tieto pohjautuu aina tiettyihin uskonvaraisiin lähtökohtaoletuksiin ja pa- radigmaattisiin käsitteenmäärittelyihin ja rajauksiin. Tieteeseen on siis sisäänraken-nettuna myös uskoon perustuva ulottuvuus, hän kertoo seminaarin takana olevista ajatuksista."

Eli he yrittävät vetää tieteellisen tiedon syntymekanismin itse käyttämälleen ja asuttamalleen upottavalle pinnalle.

2) Yrittävät päästä keskusteluyhteyteen, saada jalan jollakin keinolla oven väliin hei- dät torjuvien tiedepiirien kanssa. Se, että joku vaivautuu edes juttelemaan, on täällä jo aiemmin todetusti voitto. On ainakin keskusteltu. Yleensä pienikin edes kohteliaisuudesta tehty myönnytys vedetään suurin otsikoin jeesusveljien palstoille.

Tieteen ja uskonnon välistä diskurssia ei voi olla sikäli, että sillä voisi saada aikaan jotain kumpaakin hyödyttäviä tuloksia. Tietenkin uskomusjärjestelmiä voidaan tutkia tieteen keinoin ja näkökulmasta. Mutta tulos voi olla vain se, että tiede tuntee uskon- not ja uskonnollisen mielenlaadun paremmin, mutta ei miltään laidaltaan lähesty uskontoja.

Uskontojen edustajat taas toivovat tässä "diskurssissa" ainoastaan voivansa tarjota jumalan selitykseksi kaikelle, jota tiede ei täydelleen vielä tunne.

Tämä "jumalanomistajuus" ja toisaalta (alati pienenevät) valkoiset alueet tieteen kar- talla näkyvät oikeuttavan uskovia puhumaan suulla suuremmalla. Eräiden lahkojen parissa se näyttäytyy paremmin perustelemattomana ylemmyydentuntona. Näin vaik- ka jumalista ei ole esitetty tieteilijöille,niille joita nyt yritetään hurmata,mitään näyttöä.

3) Yrittävät pukea uskomusjärjestelmänsä nykyaikaisempaan ja yleisesti hyväksyttyä maailmanselitystä myötäilevämpään asuun ja näennäisesti hälventävät ja peittelevät tieteen ja itsensä välillä olevaa ratkaisematonta ristiriitaa.Noin minäkin tekisin:uskon- not eivät ole vallanneet tieteen mukaisilta käsityksiltä milliäkään takaisin koko ihmis-kunnan historiassa ja hätä on suuri uskovien parissa. On sama luopua mistä tahansa edes viivytysvoittoja saadakseen. Muita voittoja ei ole uskonnoille luvassa, muuten.

>Näille täällä vouhottaville skeptismi-termin raiskaajille lyö sitä vastoin oitis pintaan >mieletön, silmät sumentava kauhu ja pohjimmiltaan pelko jonkin >"mittaamattoman" olemassaolosta.

Pelko mittaamattoman olemassaolosta? Tiedehän ymmärtää myös ei-mitattavissa olevia asioita. Lähtökohtaisesti tiede ei torju minkään ilmiön olemassaoloa. Mutta tie- teen pariin ei ole saatettu pienintäkään näyttöä jumalista. Niinpä varsinkin kun muuta "vastanäyttöä" on, tiedepiireissä ei voida hyväksyä uskovien tarjoamaa maailmanselitystä.

Oma lukunsa on se, mitä uskovat ovat saaneet historiassa aikaan tähän "mittaamat-tomaansa" ja esimerkiksi "hänen mittaamattomuutensa" keksittyihin ilmoituksiin ja il- moitusten oikeaoppiseen tulkitsemiseen vetoamalla. Vinkkinä vaikka "espanjalainen kenkä". Mutta sinä tietänet uskovien harrastamasta kidutuksesta enemmän?

>Tämä kauhu verhotaan lapselliseen nimittelyyn ja inttämiseen. Kuinka pieniä >skeptikoiden mielet ovatkaan...

Niin, eikös uskovien Jeesus kehottanut teittiä tulemaan uskossanne lapsenkaltaisik- si? Jos oma väitteesi skptikoista taas pitäisi paikkansa, samalla hiekkalaatikolla ta- vattaisiin. Ja niin tavattiinkin. Mutta sinä uskot ja leikit ja minä katson, että et loukkaa itseäsi. Sinulla kun on vain uskon antamat lelut, tieteellisen maailmankuvan omista- villa taas työkalut sinun edustamasi ja monien muidenkin ilmiöden käsittelyyn. Mie vien, sie vikiset.

 

JYläinen
07.12.2004 02:26:31
158791

Areiopagi-seminaari: Tiedän-siis uskon

Koska täällä oli kirjoitettu tilaisuudestamme jopa väärin tauta tiedoin niin haluamme tuoda esille koko ilmoituksen:

*****

pe 10.12.2004

Areiopagi-seminaari: Tiedän-siis uskon

Kellonaika: 12.00-20.00

Paikka: Jyväskylän yliopiston päärakennus, C1

Tapahtumatyyppi:  Kongressi/konferenssi

Ainutlaatuinen huippuseminaari Suomessa tieteen ja uskon vuoropuhelusta. Jyväskylän yliopiston juhlavuoden tapahtuma.

Ovatko usko ja tiede toistensa vastakohtia?

Onko usko tieteen tukahduttaja vai voimavara?

Näkyykö tieteentekijän vakaumus tutkimuksen tuloksissa? Jos niin, onko se ei-toivot- tava vääristymä vai legitiimi paradigmaattinen lähtökohta? Miten tiede ja usko voivat täydentää ja innoittaa toisiaan? Onko uskolla jotain annettavaa tieteelle?

 

OHJELMA

12.00 -12.15: Aloitus ja tervetulotoivotus

Rehtori Aino Sallinen

(HM: Ai kakka. Että psykologian professori Aino Sallinenkin, joka oli höyrähtäneen raikka Värysen vastaehdokas Suomen "Akatemian" puheenjohtajaksi...)

12.15-13.45:

Todellisuuskäsitys maailman jäsentäjänä

Professori Tapio Puolimatka, Helsingin yliopisto (lisäksi kommenttipuheenvuoro)

(HM: pölhö...)

 

13.45-14.30: Kahvitauko

14.30 – 15.15: Henkilökohtainen näkökulma tieteen ja uskon suhteeseen

Professori Markku Ojanen, Tampereen yliopisto

15.15-15.45: Vapaata yleisökeskustelua

15.45-17.30: Paneelikeskustelu: Onko uskossa paradigman aineksia?

Puheenjohtajina KT Leevi Launonen ja KT Sauli Puukari

Panelisteina muun muassa: dosentti Osmo Pekonen, professori Jussi Viitala, dosentti Jorma Niemelä, TT Jukka Keskitalo ja FT Taisto Lehikoinen.

(HM: Sisso!!!)

18.00-20.00: Iltaohjelma: oppilaitospastori Heikki Korhonen, rovasti Arvi Tuomi

Lisätietoja

Sauli Puukari

Puukari@edu.jyu.fi

(014) 260 1886

Jyväskylän yliopisto Areiopagi-työryhmä

http://www.areiopagi.fi

 

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/172163?page=1#172163

 

RK
27.04.2005 00:36:03
172163

Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

TV2:n Maarit Tastulan Punainen lanka, jossa haastateltavana oli tunnettu antipavlo- visti ja hölynpölytieteilijä, Jyväskylän yliopiston eläintieteen professori Juhani "Gorilla on viisaampi kuin neekeri" Viitala, oli pöyristyttävä farssi.

Poikki vaan sellainen "lanka", on se sitten "punainen" tai,niin kuin tässä tapauksessa selvästi, "ruskea".

Haastattelija ei tiennyt yhtään, että "missä päin mennään", ja otti täydestä todesta haastateltavan hörinät.

"Yhtä mieltä" olivat,että "eläin vain toteuttaa keenejään”,vaikka simpanssin käyttäyty- minen on suurin piiretein yhtä opittua kuin ihmisenkin, ja perustuu ns. ehdollisten ref- leksien koneistolle, jota lajit tosin käyttäväyt eri tavalla.(Ihminenkin voi kyllä omaa ko- neistoaan käyttää kuin simpanssi, jos on kasvanut ihmisyhteiskunnan ulkopuolella, ns. susilapset)

Kukaan antipavlovistsen herätyksen saanut, kuten Viitala, ei tuosta tietenkään hiis- kahdakaan mitään, se on poliittinen ja rikosoikeudellinenkin tabu (jos "sovelletaan antipavlovismia lääketieteeseen, kuten ns. "peilisolupsykiatriassa").

Tulipa taas varsinainen typerälistöohjelma.

Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin niillä la- jeilla, joilla ehdollistumisjärjeltemä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten hyönteisillä tai kaloilla:

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/darwinkin_tunkiolle.html

RK

 

ärsyttäjä
28.04.2005 00:36:07
172167

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula

Nämä DI:t, jotka esiintyvät biologian asiantuntijoina ovat oikeastaan aika huvittavia. Sehän tämän palstan suola kai onkin...

RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>TV2:n Maarit Tastulan Punainen lanka,

>jossa haastateltavana oli tunnettu antipavlovisti ja hölynpölytieteilijä, Jyväskylän >yliopiston eläintieteen professori Juhani "Gorilla on viisaampi kuin neekeri"  >Viitala, oli pöyristyttävä farssi.

Hyvä veto viitata henkilöön (ks. ylle ja naura)

>Poikki vaan sellainen "lanka", on se sitten "punainen" tai, niin kuin tässä  >tapauksessa selvästi, "ruskea".

>Haastattelija ei tiennyt yhtään, että "missä päin mennään", ja otti täydestä todesta >haastateltavan hörinät.

>"Yhtä mieltä" olivat, että "eläin vain toteuttaa keenejään”, vaikka simpanssin >käyttäytyminen on suurin piiretein yhtä opittua kuin ihmisenkin, ja perustuu ns. >ehdollisten refleksien koneistolle,jota lajit tosin käyttäväyt eri tavalla.(Ihminenkin voi >kyllä omaa koneistoaan käyttää kuin simpanssi, jos on kasvanut ihmisyhteiskunnan >ulkopuolella, ns. susilapset)

>Kukaan antipavlovistsen herätyksen saanut, kuten Viitala, ei tuosta tietenkään >hiiskahdakaan mitään, se on poliittinen ja rikosoikeudellinenkin tabu (jos >"sovelletaan antipavlovismia lääketieteeseen, kuten ns. "peilisolupsykiatriassa").

Vai puuttu rikosoikeus tieteeseen. Asumme siis Neuvostoliitossa.

(HM: KYLLÄ PUUTTUU: JOS EI "OMA", NIIN JOKU MUU, VAIKKA TURVALLISUUSNEUSOSTO!

Ei sen sitten niin tarkkaaola: PÄÄASIA ETTÄ PUUTTU!!!!)

 

>Tulipa taas varsinainen typerälistöohjelma.

>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin niillä >lajeilla, joilla ehdollistumisjärjeltemä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, >simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten >hyönteisillä tai kaloilla:

>https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

Tuo linkki on onneksi hirveän toimiva. Saisiko tämän ketjun katkaistua heti alkuunsa.

No ei todellakaan kannata. Tämähän on hupia vaan kenelle..

 

 

Mr.K.A.T.
28.04.2005 00:36:08
172168

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>Haastattelija ei tiennyt yhtään, "missä päin mennään", ja otti täydestä todesta >haastateltavan hörinät.

Haastattelija on oman ohjelmansa Stal....diktaattori, joka päättää kehen kirjaan ihastuu ja ottaa haastateltavakseen.

Eikä niin hullu ole että summassa ottais kalliin filmiporukan eteen minkä tahansa hörhön. Eli todesta ottaminen on tapahtunut jo aiemmin.

RK:lle ei koskaan tule mieleen, että haastateltava laskeutuakseen katsojan tasolle (joka ei ole lukenut) on vähän tahalleen "leikittävä tyhmää" ja kysyttävä "tyhmiä" ?

(Ainakin luulen niin, koska itsekin olen joskus leikkinyt niin kansainv. keskusteluryhmässä.. ;)

Toki Viitalallekin voisi nostaa varoituksen sormia vaaroista, joissa biologi alkaa selittää ihmisen toimia liian pitkälle alueelle jossa oma koulutus/kokemus uupuu.

(En muuten oo nähäny koko ohjelmaa. :)

 

 

Tutkija.vaan
28.04.2005 00:36:31
172191

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Koska olet amatööri ja maallikko puihumissasi aiheissa, jälleen kerran, niin annetta- koon sinulle anteeksi tietämättömyytesi ja asiantuntemattomuutesi, muttei röyhkeyt- täsi ja ilkeyttäsi, mikä osoittaa tyhmyyttä ja sosiaalista typeryyttä, mikä on kai tässä tapauksesa ehdollistettua toimintaa TKK:n ajoilta.

Sinun pitäisi oppia esittämään hiukan noita perusteluja väitteillesi.

Mutta yhteen väitteeseesi on pakko puuttua ettei siihen nyt vain uskota vastedes.

RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin niillä >lajeilla, joilla ehdollistumisjärjeltemä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, >simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten >hyönteisillä tai kaloilla:

Tämä on silkkaa potaskaa. Jopa madoilla on havaittu oppimista tai niin kuin sinä sa- not ehdollistyumista. Matoja ja toukkia on pidetty yksinkertaisessa labyrintissa, missä reittejä on opitettu valitsemaan sähköiskuilla. Madot ja toukat oppivat valitsemaan oikean reitin.

 

 

kröhöm
28.04.2005 00:36:35
172195

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Tutkija.vaan kirjoitti 28.04.2005 (172191)...

>>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin >>niillä lajeilla, joilla ehdollistumisjärjestelmä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, >>simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten >>hyönteisillä tai kaloilla:

Tämä on taas esimerkki RK:n sanakikkailusta (tuttua leninismistä). Kaikkien lajien biologinen evoluutio kulkee ihan samalla tavalla. Mutta kun RK käsittelee vain osaa biologisesta evoluutiosta, nimittäin käyttäytymiseen liittyviä ilmiöitä,eroja lajien välillä alkaa yht'äkkiä ilmetä. Mikä mahtaa olla selitys? Todennäköisesti RK:lla on jonkinlai- nen itsensä toteuttava määritelmä käsitteestä käyttäytyminen. Toivottavasti se ei ole venäjäksi, koska silloin joudumme lukemaan armoitetun kielenkäyttäjän omia suomennoksia.

 

 

Khamul
28.04.2005 00:36:57
172217

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Mr.K.A.T. kirjoitti 28.04.2005 (172168)...

>Toki Viitalallekin voisi nostaa varoituksen sormia vaaroista, joissa biologi alkaa >selittää ihmisen toimia liian pitkälle alueelle jossa oma koulutus/kokemus uupuu.

Täällä Jyväskylässä kyllä tehdään evoluutioekologista tutkimusta ihmisen parinvalin- nasta ja seksuaalisuudesta. On ollut näitä paidanhaistelukokeita ja naamataulun pisteytyksiä... Siinä mielessä Jyväskylässä kyllä on asiantuntemusta myös ihmisen käyttäytymisestä ihan biologiankin puolella.

Mutta eivät nämä tutkijat läheskään kaikkea pyrikkään selittämään noilla tutkimuksil- laan tai hormooneilla. Tulokset ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia; esim. naisilla kuukautiskierto vaikuttaa siihen, minkälaisista miehistä milloinkin tykkää...

 

 

Mr.K.A.T.
29.04.2005 00:37:50
172270

Ohoh !

Khamul kirjoitti 28.04.2005 (172217)...

>Täällä Jyväskylässä kyllä tehdään evoluutioekologista tutkimusta ihmisen >parinvalinnasta ja seksuaalisuudesta. On ollut näitä paidanhaistelukokeita ja >naamataulun pisteytyksiä... Siinä mielessä Jyväskylässä kyllä on asiantuntemusta >myös ihmisen käyttäytymisestä ihan biologiankin puolella.

>Mutta eivät nämä tutkijat läheskään kaikkea pyrikkään selittämään noilla >tutkimuksillaan tai hormooneilla. Tulokset ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia; >esim. naisilla >kuukautiskierto vaikuttaa siihen, >minkälaisista miehistä milloinkin >tykkää...

Mielenkiintoista. Jos kerran vakavasti tutkitaan noin, niin hieno homma. Minä pelkäsin että "biologi puskasta laukoo mutulla"..

 

 

Khamul
29.04.2005 00:38:04
172284

Re: Ohoh !

Mr.K.A.T. kirjoitti 29.04.2005 (172270)...

>Khamul kirjoitti 28.04.2005 (172217)...

>>Täällä Jyväskylässä kyllä tehdään evoluutioekologista tutkimusta ihmisen >>parinvalinnasta ja seksuaalisuudesta. On ollut näitä paidanhaistelukokeita ja >>naamataulun pisteytyksiä... Siinä mielessä Jyväskylässä kyllä on asiantuntemusta >>myös ihmisen käyttäytymisestä ihan biologiankin puolella.

>>Mutta eivät nämä tutkijat läheskään kaikkea pyrikkään selittämään noilla >>tutkimuksillaan tai hormooneilla. Tulokset ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia; >>esim. naisilla kuukautiskierto vaikuttaa siihen, minkälaisista miehistä milloinkin >>tykkää...

>Mielenkiintoista. Jos kerran vakavasti tutkitaan noin, niin hieno homma. Minä >pelkäsin että "biologi puskasta laukoo mutulla"..

Ihmisen seksuaalivalinnasta on Jyväskylässä tekeillä yksi evoluutioekologian väitös-kirja, josta saivat viime vuonna julkaistuksi ensimmäisen artikkelin. Tuossa paidan-haistelukokeessa havaittiin, että miehet tykkäsivät eniten naisen hajusta, kun tämä ovuloi - eli kuukautiskierron keskivaiheilla. Vastaavaa yhteyttä ei sitten ollut naisilla, jotka käyttivät pilleriehkäisyä.

http://beheco.oupjournals.org/cgi/content/abstract/15/4/579

 

 

 

RK
07.05.2005 00:47:46
172866

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

ärsyttäjä kirjoitti 28.04.2005 (172167)...

>Nämä DI:t, jotka esiintyvät biologian asiantuntijoina ovat oikeastaan aika huvittavia. >Sehän tämän palstan suola kai onkin...

>RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>>TV2:n Maarit Tastulan Punainen lanka, jossa haastateltavana oli tunnettu >>antipavlovisti ja hölynpölytieteilijä, Jyväskylän yliopiston eläintieteen professori >>Juhani "Gorilla on viisaampi kuin neekeri" Viitala, oli pöyristyttävä farssi.

>Hyvä veto viitata henkilöön (ks. ylle ja naura)

>>Poikki vaan sellainen "lanka", on se sitten "punainen" tai, niin kuin tässä >>tapauksessa selvästi "ruskea". Haastattelija ei tiennyt yhtään, että "missä päin >>mennään", ja otti täydestä todesta haastateltavan hörinät.

>>"Yhtä mieltä" olivat, että "eläin vain toteuttaa keenejään”, vaikka simpanssin >>käyttäytyminen on suurin piiretein yhtä opittua kuin ihmisenkin, ja perustuu ns. >>ehdollisten refleksien koneistolle, jota lajit tosin käyttäväyt eri tavalla. (Ihminenkin >>voi kyllä omaa koneistoaan käyttää kuin simpanssi, jos on kasvanut >>ihmisyhteiskunnan ulkopuolella, ns. susilapset)

>>Kukaan antipavlovistsen herätyksen saanut, kuten Viitala, ei tuosta tietenkään >>hiiskahdakaan mitään, se on poliittinen ja rikosoikeudellinenkin tabu (jos >>"sovelletaan antipavlovismia lääketieteeseen, kuten ns. "peilisolupsykiatriassa").

>Vai puuttuu rikosoikeus tieteeseen.

Rikosoikeuden pitää puuttua PUOSKARINTOIMEN harjoittamiseen, ja eritotenkin selaiseen ohjaamiseen lääketieteen nimissä.

Sen pitäisi tapahtua mieluiten ennen kuin syntyy niitä rumihia, tai terveitä ihmisiä "diagnosoidaan" "peilisolupsykopaateiksi, "-autisteiksi" ta "-skitsofeenikoisksi".

>Asumme siis Neuvostoliitossa.

Asumme missä hyvänsä, niin puoskariganstereita me emme veroarahoillamme ylläpidä.

Veroissamme me päin vastoin mm. maksamme siitä että MITÄ SUOJELTAISIIN rikollisilta ja väärin tehtäviin ohjatuolita mielisairailta.

RK

>>Tulipa taas varsinainen typerälistöohjelma.

>>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin niillä lajeilla, joilla >>ehdollistumisjärjestelmä on olemassa,

>>esimerkiksi ihmisellä, simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla >>sellaista ei ole, kuten hyönteisillä tai kaloilla:

>>http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/darwinkin_tunkiolle.html

>Tuo linkki on onneksi hirveän toimiva. Saisiko tämän ketjun katkaistua heti >alkuunsa.

 

 

RK
07.05.2005 00:47:49
172869

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Mr.K.A.T. kirjoitti 28.04.2005 (172168)...

>RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>>Haastattelija ei tiennyt yhtään, että "missä päin mennään",  ja otti täydestä todesta >>haastateltavan hörinät.

>Haastattelija on oman ohjelmansa Stal....diktaattori joka päättää kehen kirjaan >ihastuu ja ottaa haastateltavakseen.

Joo, niin on, hän on ns. "taiteellinen diktaatori".

Mutta hänen yläpuolellaan on sitten muita diktaattoreita, jotka päättävät, keiden "tai- teilijoiden" tuotoksia hankitaan ja keiden ei. Minä en muuten erityisemmin pidä niin sanotusta julistavasta taiteesta (tai sanotaan että sen piirissä on mielestäni vähän-laisesti todella vaikuttavaa) on se sitten minkä väristä hyvänsä. (Muutama tuttavani on siinä asiassa kyllä ehdottomasti parhaasta päästä...) Ja huonoimillaan se on juuri silloin, kun taiteellisten valheiden avulla levitetään tietellisiä valheita, kuten tässä ohjelmassa. Sen rinnalla vaähäsempi poliitisen valheen julistaminenkin on melko vähäinen juttu.

>Eikä niin hullu ole että summassa ottais kalliin filmiporukan eteen minkä tahansa >hörhön.

Hänkään ei välttämättä tiennyt kysessä olevan hörhö...

>Eli todesta ottaminen on tapahtunut jo aiemmin.

Tästä olen pilkulleen samaa mieltä.

Eikä se prosessi ole varmasti taphtunut Viitalan vaikutuksesta, se on vain altistanut MYÖS Viitalan vaikutukselle.

>RK:lle ei koskaan tule mieleen, että haastateltava laskeutuakseen katsojan >(joka ei ole lukenut) on >vähän tahalleen "leikittävä >tyhmää" ja kysyttävä >"tyhmiä" ?

Nyt ei o

 

Siellä OLTIIN TYHMIÄ, mutta leikittiin "viisaita".

Ja toisekseen, sen asian ydin ei ollut siinä miten, sanoma ESITETTIIN, vaan siinä mitä se sanoma OLI.  Ja se oli täydellisesti metsässä NIIN BILOOGISELTA KUIN PSYKOLOGISELTAKIN, yhteiskuntatieteeliseltä kannalta.

Väärennettyä "biologiaa", ja sille perustuvaa höyrähtänyttä valeyhteiskuntatiedettä.

 

(>Ainakin luulen niin, koska itsekin olen joskus leikkinyt niin kansainv. >keskusteluryhmässä.. ;)

>Toki Viitalallekin voisi nostaa varoituksen sormia vaaroista, joissa biologi alkaa >selittää ihmisen toimia liian pitkälle alueelle jossa oma koulutus/kokemus uupuu.

Hän ei selvästikään joko tiedä tai usko biologisiakaan perustosiasioita ainakaan ihmisten ja ihmisapinoiden neurologiasta ja käyttäytymisestä.

Hänen myyrätutkimuksiaan en tunne.

Olisi kuitenkin ollut erittäin suotavaa, että hän olisi puhunut nimenomaan niistä. Niistä hänelle on maksettu, eikä paskanjauhamisesta asioista joista ei mitään tiedä.

RK

>(En muuten oo nähäny koko ohjelmaa. >:)

 

 

RK
07.05.2005 00:47:55
172875

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Khamul kirjoitti 28.04.2005 (172217)...

>Mr.K.A.T. kirjoitti 28.04.2005 (172168)...

>>Toki Viitalallekin voisi nostaa varoituksen sormia vaaroista, joissa biologi alkaa >>selittää ihmisen toimia liian pitkälle alueelle jossa oma koulutus/kokemus uupuu.

>Täällä Jyväskylässä kyllä tehdään evoluutioekologista tutkimusta ihmisen >parinvalinnasta ja seksuaalisuudesta. On ollut näitä paidanhaistelukokeita ja >naamataulun pisteytyksiä... Siinä mielessä Jyväskylässä kyllä on asiantuntemusta >myös ihmisen käyttäytymisestä ihan biologiankin puolella.

>Mutta eivät nämä tutkijat läheskään kaikkea pyrikkään selittämään noilla >tutkimuksillaan tai hormooneilla. Tulokset ovat kuitenkin ihan mielenkiintoisia; esim. >naisilla kuukautiskierto vaikuttaa siihen, minkälaisista miehistä milloinkin tykkää...

Miten noissa kokeissa erotellaan, että "tykkää" tai pelkästään että "sanoo tykkäävänsä"?

Tai ehdollistumisen kontra muiden tekijöiden vaikutus?

Miten erotellaan "vakaasti lisääntymisaikeissa olevat" sekä "todella vapaalla jalalla olevat" niistä muista, jotka "kokeessa" juttelevat lämpimikseen niitä näitä, luultavimmin sellaisia, minkä uskovat olevan tutkijalle tai lukijoille hauskaa kuulla?

RK

 

 

RK
07.05.2005 00:47:59
172879

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

Tutkija.vaan kirjoitti 28.04.2005 (172191)...

>Koska olet amatööri ja maallikko puhumissasi aiheissa, jälleen kerran, niin >annettakoon sinulle anteeksi tietämättömyytesi ja asiantuntemattomuutesi, muttei >röyhkeyttäsi ja ilkeyttäsi,mikä osoittaa tyhmyyttä ja sosiaalista typeryyttä,mikä on kai >tässä tapauksesa ehdollistettua toimintaa TKK:n ajoilta.

En ole koskaan opiskellut TKK:ssa, onneksi.

Joskus olen hakenut sinne töihin, ja minut on leimannut "osamattomaksi" professori, jonka omia tutkimuksia olin joutunut vähän aikaisemmin radikaalisti korjaamaan.

Asia oli sitäkin kummallisempi, koska samainen mies oli myös tarkastanut sen oikai- suni,ja ilmeisesti vieläpä päättänyt aikan pitkälle sen päästämisestä julkaistvaksikin.

Tutkimattomat ovat TKK:n tiet.

>Sinun pitäisi oppia esittämään hiukan noita perusteluja väitteillesi.

Pistä Haku-toimintoon kirjottajaksi " RK " ja hakusanaksi vaikkapa " sosiobiolog " tai " evoluutiopsyk " tai "peilisolu".

Sieltä löydät perustekluja ensi hätään.

>Mutta yhteen väitteeseesi on pakko puuttua ettei siihen nyt vain uskota vastedes.

>RK kirjoitti 27.04.2005 (172163)...

>>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin niillä >>lajeilla, joilla ehdollistumisjärjeltemä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, >>simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten >>hyönteisillä tai kaloilla:

>Tämä on silkkaa potaskaa. Jopa madoilla on havaittu oppimista tai niin kuin sinä >sanot ehdollistumista.

Se on jotakin muuta oppimista kuin ehdollistumista, ehdollistumista esiintyy vain aivokuoren omaavilla selkärankaisilla.

Mutta kyllä tuokin opiminen vaikuttaa siihen, miten niillä ötököillä evoluutio kulkee.

>Matoja ja toukkia on pidetty yksinkertaisessa labyrintissa, missä reittejä on opitettu >valitsemaan sähköiskuilla. Madot ja toukat oppivat valitsemaan oikean reitin.

Viittaan edelliseen.

RK

 

RK
07.05.2005 00:48:03
172883

Re: Punainen vai ruskea lanka, TV2 ja Maarit Tastula?

kröhöm kirjoitti 28.04.2005 (172195)...

>Tutkija.vaan kirjoitti 28.04.2005 (172191)...

>>>Käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden biologinen evoluutio kulkee täysin toisin >>>niillä lajeilla, joilla ehdollistumisjärjeltemä on olemassa, esimerkiksi ihmisellä, >>>simpanssilla, korpilla, myyrällä ja koiralla, kuin niillä, joilla sellaist ei ole, kuten >>>hyönteisillä tai kaloilla:

>Tämä on taas esimerkki RK:n sanakikkailusta (tuttua leninismistä).

Se, että opitut ehdollistuneet refleksit ovat syrjäyttäneet biologisessa evoluutiossa geeniperäisiä ns. ehdottomia refleksejä esimerkiksi kädellisillä, jyrsijöillä, petoeläi-millä, kavioeläimillä, papukaijoilla ja varpuslinnuilla on yksi titeen vankimin todistetuista faktoista mitä löytyy.

Se on yhtä varmaa kuin itse biologisen evoluution olemassaolo. Ja yhtä varmaakuin ehdolistumiskoneiston olemassaolo.

"Lenininismiä" tai ei. Itse käytän termiä "pavlovismi",joka rinnastuu mukavasti tapaan jolla käytetään evoluutioteoriasta termiä "darwnismi". Näiden oppien kannataja sattui myös Lenin olemaan, jota seikkaa on TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ käyttää muka "todisteena" pavlovismin tai darwinismin muka "VIRHEELLISYYDESTÄ"!!

Juuri siten kuitenkin tehdään se on jopa antipavlovistien KESKEISIN "ARGUMENT- TI" (edelleyttäen, että filosofinen "stalinismi" tulkitaan, oikein, filosofiseksi leninismiksi).

Että perin heppoisissa kantimissa on antipavlovistien varsinainen "tieteellinen argumentaatio"!!

>Kaikkien lajien biologinen evoluutio kulkee ihan samalla tavalla.

Ehdollistuneiden käyttäytymismuotojen SISÄLTÖ ei ole biologisen geenievoluution alainen objekti, vaan biologisen evoluution alainen yksikkö on se itse KONEISTO, jossa nuo refleksit muodostuvat, erilaisine ominaisuuksineen, jotka yksilöllä ovat vakioisia koko aivokuoren pinnalla.

>Mutta kun RK käsittelee vain osaa >biologisesta evoluutiosta, nimittäin >käyttäytymiseen liittyviä ilmiöitä, eroja lajien välillä alkaa yht'äkkiä ilmetä. Mikä >mahtaa olla selitys?

Tuossa edellä.

>Todennäköisesti RK:lla on jonkinlainen itsensä toteuttava määritelmä käsitteestä >käyttäytyminen.

Tavallisesti ´käyttäytymisen´ alle luetaan niin ehdoliset kuin ehdottomatkin refleksit (ja vielä ilmeisen kolmannetkin ilmiöt kuten leimautumiset), ihmisillä niin kuin eläimilläkin.

Sen sijaan esimerkiksi termi ´toiminta´ tarkoittaa (tavallisesti) ihmisen yheiskunnallis- ta ja kielellisrakenteista ehdollistumispohjaista käyttäytymistä, erotukseksi mm. ihmisenkin ehdottomista reflekseistä.

RK

>Toivottavasti se ei ole venäjäksi, koska silloin joudumme lukemaan armoitetun >kielenkäyttäjän omia suomennoksia.

Venäjällä ei onneksi ole siirrytty pavlovismista sosibiologiaan (antipavlovismiin),eikä muuten tulla (ainakaan rauhanomaisesti) ikinä siirtymäänkään.Puhumattakaan Kii- nasta, ja myöskään eräistä kapitalistimaista, jotka sattuvat olemaan tieteellisesti johtavia.

Sen mukaan on sosibiologienkin, jamm. teollisuudenkin elettävä.

RK

 

 

 

 

sunnuntai, 8. tammikuu 2017

Paniko USA:n Kongressi "tieteen viralta politiikan hyväksi"?

Ei. Kyse on Obaman hallinnon viimeisten 2 kuukauden aikana "tieteellisesti valmistelemista" laeista, joiden valmistelu tuolta ajalta sivuutetaan, tieteellistä tai ei.

Lainsäätäjät päättävät, MITÄ TIETOA JA MILLÄ PERUSTEELLA PIDETÄÄN TIETEELLISENÄ, ja perustelujen on oltavat julkiset, läpinäkyvät ja kaikkien tieteellisesti kritisoitavissa.

US Congress just made it easier to ditch science for politics – New Scientist

US Congress just made it easier to ditch science for politics

House of Representatives being sworn in


http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229126-lakisaateista-typeryytta

Lakisääteistä typeryyttä

Tulevan presidentti Donald Trumpin hallinto on ajamassa läpi lakiuudistuksia jotka säätävät,  että lakeja hyväksyttäessä ei enää tarvitse välittää tutkimustiedosta. Pelkkä poliittinen tahto riittää (New Scientist 5.1.17).

Näin saadaan kumotuksi presidentti Obaman säätämiä lakeja,joita Trump ja muut re- publikaanit vastustavat. Näihin kuuluu ilmaston ja muun luonnon suojelua koskevia lakeja, ja arvattavasti myös joitakin sosiaalipuolen säädöksiä.

Kun politiikka eli ryhmäkohtaiset intohimot jyräävät tieteelliset näytöt, ollaan lakisää-teisen mielivallan ja jopa suoranaisen tyhmyyden tiellä. Tämä ei hämmästytä kun muistetaan, että Yhdysvalloissa moni kannattaa alkeellista kreationismia eli luomis-uskoa, joka ei hyväksy Darwinin kehitysoppia. Kreationistien mielestä ihminen ja eläimet luotiin kerralla sellaisina kuin ne nyt ovat – muutama tuhat vuotta sitten.

Tosin Suomessakaan ei ole syytä itsetyytyväisyyteen. Nykyinen ja sitä edeltäväkin hallitus ovat syyllistyneet koulutuksen ja sivistyksen halveksuntaan. Koulutuksesta ja yliopistojen budjeteista on leikattu ja tieteen edustajia on leimattu muun muassa "kai- ken maailman dosenteiksi". Sote-hankkeessa sivuutettiin asiantuntijoiden esittämä kahdentoista sote-alueen enimmäismäärä ja päädyttiin keskustan maakuntamallin hengessä puolta suurempaan lukuun. Asiantuntemuksen ja tiedon halveksuntaa osoittaa myös se, että hallituksessa ei ole yhtään oikeustieteellisen tutkinnon suorittanutta. Lainsäädäntötyössä jälki on ollut sen mukaista.

On puhuttu totuuden jälkeisestä ajasta. Sitä voi luonnehtia myös poliittisen tyhmyy- den ja röyhkeyden ajaksi. Se edustaa hallitustason populismia,johon kansa saadaan kyllä mukaan. Koetaanhan tutkimus yleisesti kadehdittujen herrojen harrastukseksi, jota on muodikasta väheksyä.

Veronmaksajat ja luonto maksavat sitten poliitikkojen tietämättömyyteen ja ideologi- oihin perustuvat päätökset niin meillä kuin Yhdysvalloissakin. Jotkut kuitenkin keräävät tässä lotossa voitot itselleen. "


http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229163-usa-demokratian-irvikuvana-onko-enaa-eroa-turkkiin


" USA demokratian irvikuvana, onko enää eroa Turkkiin?

USA on matkalla kohti demokratian rappiota republikaanien johdolla. Uusimmat laki- esitykset mahdollistaisivat Obaman päätösten sivuuttamisen noin puoli vuotta tästä taaksepäin sekä tulisivat mahdollistamaan tieteellisten tosiasioiden sivuuttamisen lainsäädäntöprosessissa.

Pekka Pihlanto kirjoitti tästä hienon blogin Lakisääteistä typeryyttä. Järkytyin luke- mastani niin pahasti, että päätin kirjoittaa vielä samasta aiheesta. Kyseisen blogin kommenttiosiossa on lainaus New Scientist -lehden artikkelista, en tuo sitä tänne erikseen.

Trump ja republikaanit tulevat pitämään hallussaan presidentin vakanssia sekä kongressin ja perustuslakituomioistuimen enemmistöä. Tämä poikkeuksellinen tilanne tarjoaa heille mahdollisuuden viedä läpi lakeja pelkästään omalla kannatuk- sellaan. Nyt on tehty kaksi lakiesitystä, jotka vähentävät demokratiaa sekä tunnus-tettujen tieteellisten tosiasioiden vaikutusta lainsäädäntöprosessiin. Ehdotukset ovat seuraavat:

1. Midnight Rules Relief Act of 2017

Tämä jo ensimmäisen vaiheen 4.1.2017 läpäissyt lakiehdotus vaatii vielä senaatin hyväksynnän, jonka se todennäköisesti tulee saamaan republikaanienemmistön turvin. Ehdotuksen vaikutukset olisivat seuraavat:

"It would let Congress overturn all regulations finalised in the last 60 legislative days of the Obama administration with a single vote – effectively turning the president’s four-year term into a three-and-a-half-year term. That’s because the past 60 legislative days take us all the way back to 17 May 2016"

Eli republikaanienemmistöinen kongressi voisi tämän jälkeen yhdellä päätöksellä lopettaa ja poistaa kaikki jo valmiiksi tehdyt lakiesitykset noin puoli vuotta taaksepäin toukokuun 17.asti Obaman hallinnon ajalta. Obaman hallintokaudesta otettaisiin käy- tännössä takautuvasti puoli viimeistä vuotta pois. Tästä varmaan voi valittaa perus- tuslakituomioistuimeen, jossa vastassa on republikaanienemmistöinen tuomaristo. Onko tämä enää demokratiaa ja toteutuuko oikeudenmukaisuus?

2. Executive in Need of Scrutiny, or REINS Act

Tästä kerrotaan artikkelissa:" The act says that all regulations that will cost more than $100 million will have to go through a vote in both chambers of Congress within 60 days of being proposed before they can be enacted."

Tämä tahtoo sanoa, että suurten päätösten tulee mennä läpi molemmeista kongres- sin huoneista kuudessakymmenessä päivässä tai esitys ei mene läpi. Tämän ennus-tetaan vaikeuttavan lakiesityksiä, jossa esim öljyteollisuus ja ympräsitönsuojelu ovat vastakkain. Aika kuluu loppuun ennen toisen käsittelyä ja valmistelu palaa alkuun.

Onko kohta enää eroa Turkkiin?

Jos laitetaan pohdinnassa sivuun vastakkainasettelu islamin ja kristinuskon kanssa, niin mitä Trumpin USA:lla ja Erdoganin Turkilla on jo yhteistä:

- molemmilla on presidentti, joka kohtelee vastustajiaan huonosti ja pilkkaa heitä (ja puhuu höpöjä)

- molempien maiden valtapuolue on voimakkaasti uskonnollinen ja päätöksiä tehdään perustuen uskontoon ja vakaumukseen sivuuttaen tieteen ja faktat (2013 tutkimuksessa 64% republikaaneista ei uskonut evöluutioteoriaan)

- molemmilla on maassaan enemmistö sekä kansanedustuslaitoksessaan että perustuslakituomioistuimissaan

- tätä enemmistöä he käyttävät röyhkeästi hyväkseen vastustajiaan vastaan

- molemmat uusien esitysten lisäksi pyrkivät kumoamaan aiemmin tehtyjä demokraattisia päätöksiä

- USA:ssa on joissain osavaltioissa käytössä kuolemanrangaistus, Turkki aikoo palauttaa sen

Kohta näitä yhtäläisyyksiä alkaa olla enemmän kuin eroja. Mitä kaikkea saamme nähdäkään seuraavien vuosien aikana?

Suosittelen Kalifornian kuvernöörille Arnold Schwarzeneggerille itsenäistymispyrki-mysten aloittamista! Go Arnolti Vartsinikkari, kuten Aku Ankassa kauan sitten oli nimi väännetty. ;-)

torstai, 5. tammikuu 2017

Osasiko ihmetrolli-harmaapapukaija Alex (? - 2007) oikeasti laskea?

 

Jos se osasi,se on AINOA koko eläinkunnan tunnettu edustaja, joka osasi yhteenlas- kua.  (Vähennyslaskusta ei ole ollut puhetta, miksi siitä minulla on omat epäilykseni, joihin palaan...) Kaikki muut kokeet muilla lajeilla: simpansseilla, makakeilla, tamarii-neilla, varislinnuilla jne., joissa kokeessa onnistuminen edellyttää elukalta ehdotto- masti ykkösen lisäämistä päässään annettuun lukuun tai vähentämistä sellaista, ovat tavan takaa epäonnistuneet, siitä riippumatta kuinka monimutkaiset muut opetetut operaatiot ovat onnistuneet!

 

http://www.hs.fi/tiede/art-2000002870519.html

" Tiede    |   Viikon eläin

Alex osasi laskea ja sanoa ”sori”

Harmaapapukaija Alex ei olisi sotkenut kymmentä ja yhdeksääkymmentä prosenttia – tosin se olisi silti saattanut vastata tahallaan väärin ja huikata perään ”sori”.

Kuuluisa harmaapapukaija Alex osasi puhua muunneltua totuutta ja hallitsi luvut ministeritasoisesti.

Kuuluisa harmaapapukaija Alex osasi puhua muunneltua totuutta ja hallitsi luvut ministeritasoisesti.

 

torstai, 29. joulukuu 2016

Hesari-yhtymän Suomalaisten väärät juuret


Suomalaisten uudet juuret

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalais- ten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

Teksti: Jani Kaaro Kuva: Shutterstock

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta

Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

... Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin ylio- pistosta. Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savo- laisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista. "

HM: Tällainen näkemys ei ole selitysvoimainen.Suomi on paitsi just nykyinen kieli, valtio ja kansa, myös KULTTUURI(PIIRI), kuin kreikka, persia, rooma (latina), saame, unkari, arabia, heprea, preussi, liettua, baskimaa, eskimo.

Ei ole mitenkään epätieteellistä sanoa, että englannissa on suomiperäisiä sanoja, kuten pot (<pata) tai ale (olut, vaikka tämä tarkasti ottaen olisi sitten väärinkin).

Nuo erilaiset suomeen tulleet ryhmät eivät ole "tasa-arvoisessa asemassa suomalai-suudessa",vaan siellä on yksi,joka on ylitse muiden ja kilpaillut,mahdollisesti tapel- lutkin siitä roolista parituhatta vuotta TOISEKSI TÄRKEIMMÄN kanssa, ja näiden yhdistelmä sitten kolmanneksi ja neljänneksi eniten vaikuttaneiden kanssa.


JK: " Genomi kuin historiankirja

Geenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Geenejä on toki käytetty väestöhistorian tutkinnassa aikaisemminkin, mutta viime vuosina on suorastaan harpottu eteenpäin.– Nykytekniikoilla DNA-näyte erottaa italialaisen suo- malaisesta helposti, sanoo dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. Ripatti on ollut mukana tekemässä tänä vuonna koottua Suomen geeniatlasta. Tietopankin läh- tökohtana ovat viime vuosikymmenien aikana kerätyt  tuhannet verinäytteet, joista on seurattu esimerkiksi suomalaisten riskiä sairastua verenpainetautiin tai diabetek- seen. – Väestöhistoria on meille eräänlainen sivupolku, mutta se voi kertoa, miksi olemme alttiita sairastumaan joihinkin tauteihin.Geneettinen arkeologia perustuu aja- tukseen, että genomi on eräänlainen historiankirja. Kun jokin väestö vaeltaa uusille leveysasteille ja joutuu sopeutumaan uusiin oloihin, kuten niukempaan auringonva- loon tai tuntemattomiin taudinaiheuttajiin,muutokset tallentuvat geeneihin. Jos muun- nos esimerkiksi helpottaa D-vitamiinin saantia niukasta auringonvalosta, se yleistyy ja siitä tulee tekijä,joka erottaa väestön lähtöväestöstä. Samalla tavalla geeneihin tal- lentuvat väestöjen kohtaamiset ja niissä tapahtuvat geenien sekoittumiset sekä väes- töjen jakautumiset kahdeksi tai useammaksi joukoksi. – Menetelmiemme tarkkuus on sitä luokkaa, että näemme, miten tietyt geeniklusterit siirtyvät jokivartta ylöspäin, sanoo Ripatti.

Jääkausi jakoi Euroopan

Geenien ja uusien arkeologisten löytöjen perusteella kuva Suomen ja koko Euroo- pan asutushistoriasta 20 000 viime vuoden ajalta on yksinkertaistunut. – Me pohjois-eurooppalaiset jakaudumme kaikki oikeastaan kahteen porukkaan, sanoo antropolo- gi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. Kun viime jääkausi oli laajimmillaan, nämä kaksi porukkaa olivat asettuneet Etelä-Euroopan lämpimiin taskuihin, niin sanottuihin refugioihin, joissa olot olivat siedettävät. Yksi tällainen tasku sijaitsi suunnilleen ny- kyisten Ranskan ja Espanjan rajamailla ja toinen Ukrainan alueella. Refugioissa elä- neet ihmiset saattoivat olla jo alun perin melko erilaisia, tai sitten erot syntyivät pitkän eristyksen aikana.Joka tapauksessa nämä itäiset ja läntiset populaatiot voidaan jäljit- tää geneettisten erojensa perusteella Euroopan joka kolkkaan Baskimaasta pohjois-kalotille. Niskasen mukaan Suomen asutushistoria on nähtävä osana tätä laajempaa eurooppalaista asutushistoriaa. Kun jääkausi alkoi hellittää ja jään reuna vetäytyi, re- fugioiden ihmiset aloittivat hitaan vaelluksen kohti pohjoista.Eurooppaa asutettiin sitä mukaa kuin maata vapautui jään alta. Läntisestä refugiosta lähteneet valloittivat Län- si-Euroopan, ja Ukrainasta lähteneet levittäytyivät itäpainotteisesti.Keski-Euroopassa syntyi vyöhykkeitä, joissa populaatiot kohtasivat ja sekoittuivat keskenään. Toinen kosketusvyöhyke syntyi Suomen alueella, mutta täällä sekoittuminen oli vähäisem- pää. – Populaatioiden erot näkyvät edelleen kirkkaasti itä- ja länsisuomalaisten perimässä, Ripatti sanoo. "

HM: "Ukrainan" (Venäjän) refugi on totta, sen asukkaat olivat "läntisiä"

Tuo jako ei välttämättä ole silti kovin olennainen itä- ja länsisuomalaisten geenierossa.

Scandinavians are the earliest Europeans


November 19, 2014 - 05:30

By: Rasmus Kragh Jakobsen



Scientists have sequenced a 37,000-year-old genome.The results show that present- day Scandinavians are the closest living relatives to the first people in Europe.

An international team of scientists have sequenced the genome of a 37,000-year-old male skeleton found in Kostenki in Russia.

The study, which was recently published in Science, sheds entirely new light on who we are as Europeans.

"From a genetic point of view he's an European," says Professor Eske Willerslev, Director of the Centre for GeoGenetics at the University of Copenhagen, who was involved in the new study, and adds:

“Actually, he is closer to Danes, Swedes, Finns and Russians than to Frenchmen, Spaniards and Germans”. Split happened within a 8.000 year gap

The new results reveal that the man is the oldest that we know of so far to genetically represent a separate line from the forebears of present-day Asians. This is decisive when it comes to dating one of the most important events in history.

"We can now date the separation time between Asians and Europeans," says Professor Rasmus Nielsen from the University of Copenhagen and the University of California, Berkeley, who was also involved in the study.

He points out that the Kostenki ("Luunpalaset"!) genome sets a line 37000 years ago.

Here the lines must have split, while the 45,000-year-old genome from the recently discovered Ust' Ishim in Siberia sets the limit in the other direction.

This gives the answer to one of the biggest questions in the history of mankind; scientists now know that it is within the 8000 year gap that Europeans and Asians went their separate ways
.


Meta-population: sex across populations

Previously the impression was that our forebears lived in separate populations and had children within the group, instead, Willerslev now paints a very different picture consisting of one large meta-population.

A meta-population consists of several populations which mate with each other.

The meta-population is connected through the neighbour's neighbours, consisting of people who generally resemble each other a lot, but who also have their own unique traits.

"It was a huge, complex network, and not separate branches that lived in isolation,” says Willerslev.

He believes the Europeans must have been one enormous meta-population stretching across Europe, the Middle East and Central Asia.

It is possible to follow the genetic trail; all the way from the Kostenki genome, to hunter-gatherers in Siberia 25,000 years ago and farmers 7-8000 years ago in Spain, Luxembourg and Sweden, up to present-day Europeans.


Mixed opinions

A study published in September, led by two professors, Johannes Krause from Eber- hard Karl's Universität Tübingen in Germany and David Reich from Harvard Univer- sity in the US, concluded that present-day Europeans descends from at least three separate groups.

David Reich acknowledges the importance of the new study, but is not convinced that it changes history very much.

"It's wonderful to have the Kostenki genome and it’s also important and interesting to find a degree of continuity from the population represented by Kostenki to present-day Europeans," says Reich and adds:

"On the basis of a statistical test or two, it's a pretty far-reaching conclusion as to how our history proceeded. However, It’s exciting - if it's true”.


 Extremely important if true

Although Willerslev and Nielsen admit that further tests could be carried out, they are pretty convinced that their idea is waterproof.

The Swedish scientist Pontus Skoglund from Harvard University, who was not in- volved in either Willerslev's new study or that of Reich, published in September, also finds it quite convincing.

"It'll be interesting to see more tests done, and as a field we need the time to digest these conclusions. But for now, it looks as though it may well be true, in which case it is an extremely important result," says Skoglund. 


Scandinavians are the earliest Europeans

It turns out that Scandinavians are more closely related to the Kostenki man than any other now-living population. This means that Scandinavians are the earliest Europeans.

However, the genome also indicates that many European traits, including those from the Middle East, were already present in the first Europeans.

So from a genetic point of view it makes no sense to categorise the Scandinavians as a separate people. "In those days people didn't respect our virtuous, well-ordered ideas of belonging to specific groups," comments Professor of Evolutionary Studies, Peter C. Kjærgaard, from Aarhus University.

http://ristokoivula1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172231-suomalaiset-eroavat-geneettiseti-muista-eurooppalaisista#comment-2684772





JK: " Tarkka tuloaika auki

Suomen on arvioitu olleen osin jäätön noin 10 000 vuotta sitten, mutta emme tiedä, milloin ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne. Aivan äskettäin on tehty kiinnostavia löytöjä - toinen Joutsasta ja toinen Tornionjokilaaksosta - jotka viittaavat asutukseen jo yli 10 000 vuotta sitten. – Näihin tietoihin on suhtauduttava varovasti, sillä ne ovat ristiriidassa geologisen aineiston kanssa, sanoo arkeologian professori Mika Laven- to Helsingin yliopistosta. On kuitenkin mahdollista,että ensimmäiset ihmiset vaelsivat tänne nenä kiinni jäätikön reunassa. Sen jälkeen, kun ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan Suomen alueelle, uutta väestöä on tullut aika ajoin.

Suomen vanhin kulttuuri, niin sanottu Suomusjärven kulttuuri, levisi kaikkialle Suomeen 10000 – 7000 vuotta sitten."

HM: Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.) on ainoa laajalle Suomessa, koko maahan levittäytynyt kulttuuri, jonka kielestä emme ja ihmisten piirteistä emme tiedä oikeastaan mitään.

Suomusjärven kulttuuriin liittyy piirre, joka yhdistää sitä vasarakirveskansaan ja luul- tavasti näiden "välissä" ja rinnalle vaikuttaneeseen kampakeraamiseen kansaankin, nimittäin punamultahautaus: punainen on ollut surun väri myös balttikielissä. Liettu- assa jopa sana sana raudà tarkoittaa sekä punerrusta että valitusta, erityisesti itku- virttä. Sana tulee mahdollisesti vainajaa (f. yks.) tai hautausmaata (n. mon.) sanasta *remda,verbistä remti (remia) = levätä.Tuollainen äänteenmuutos on länsibalttilainen, mutta on silti voinut tulla maantieteellisesti itäistä,saamelaista tietä: jotvingissa rauda = itkuvirsi, raudainas = ruosteenvärinen.

kk-7-jonsaksen-hauta.jpg

Vantaan Jönsaksesta löytynyt punamultahauta on Suomen vanhimpia hautoja.

On epäselvää, olivatko kaikkien ensimmäiset asukkaat (mm.Antrean kalaverkon teki- jät) samaa väkeä kuin Suomusjärven kulttuuri. Niitä erottaa lähinnä kiven työstämi- nen ja punamultahautaus jälkimmäisessä. Molemmat ovat tulleet samalta suunnalta, idästä. Ruotsi oli tuolloin jäätikön ja meren eristämä Suomesta. On mahdollista että kyseessä on ollut Ukrainan refugiväestö, joka on antroplogisten tutkimusten mukaan ollut lähinnä "nordic-tyyppistä", pitkäkallista, todennäköisesti vaaleaa kuten länsieu-rooppalainenkin jääkauden väestö, joka on ollut isommankokoista kelttiläis-cro-mag- non-tyyppistä,niin ikään pitkäkalloista mutta toisella tavalla ja vaaleaa.Balttikansoista yksi oli muista poiketen voittopuoleisesti pitkäkalloisia: vasarakirveskansa.

Jos suomen kielessä on jotakin erityistä "paleota", se on todennäköisesti peräisin "suomusjärveläisten" kielistä.

Kampakeraamikot olivat "oikeita perussuomalaisia"


" Tämän jälkeen arkeologiseen aineistoon ilmestyy kampakeraamisia esineitä, jotka ovat noin 7000 – 5000 vuoden takaa. Niitä on pidetty merkkinä siitä, että Suomeen oli tullut uusi väestö, jolla oli omat tavat ja omaleimainen kulttuuri. "

kampakk.jpg

HM: Kampakeraamista väestöstä (4200 - 2000 eKr.) jo tiedetäänkin huomattavasti enemmän: Suomeen tuli Uralin suunnalta väestöä, joka puhui uralilaista kieltä (joka tosin on muistuttanut enemmän unkaria kuin suomea), joka oli tummaveristä, keski-määrin myöskin peinikokoista, lyhyt- tai keskikalloista, ns. uralilaista väestöä. Kam- pakeraaminen kulttuuri, joka ei välttämättä puhunut vain yhtä kieltä, ulottui havumet-sävyöhykkeellä Itämereltä Uralille ja Jäämerelle. Väestön perusjoukko EI ollut Ukrai- nan refugista, vaan jostakin muualta: pohjoisempaa, idempää tai etelämpää. Jääkau- den yli tuo väestö oli selvinnyt syömällä kalaa, eikä vaalentamalla ihoa. Kalaa he Suomessakin luultavasti mieluiten söivät. Tummaveriset sisämaansuomalaiset ja saamelaiset ovat ulkonäöltään ennen kaikkea kampakeraamisen kansan perillisiä. Kysymys on saattanut olla tästä väestä:

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2759684/Europe-s-family-tree-THIRD-branch-Link-genetic-connection-Modern-Europeans-Native-Americans.html

" Europe's family tree has a THIRD branch: Link in genetic connection between Modern Europeans and Native Americans found

- Europeans share DNA with ancient hunters and Middle Eastern farmers

- Study claims Europeans also share their genes with North Eurasians

- This group gave their DNA to the people who travelled the Bering Strait

- Ancient Middle Eastern farmers and their European descendants can trace ancestry to a previously unknown lineage called the Basal Eurasians

... "



Northern Europeans (stock image left) have more indigenous hunter DNA, while southern Europeans (right) have more DNA from the Middle East. However, all Europeans have DNA from a third mystery group, called the Northern Eurasians. This group also contributed DNA to those who travelled across the Bering Strait


Kuvaa pohjoiseuraasialaista tuohon ei ole sisällyetty, mutta tässä on kuva Obin alajuoksun keettikansasta, jonka kieli ainoana paleosiperialaisena ryhmänä on sukua na dene -ryhmän intiaanikielille intiaanikielille:Kuvahaun tulos haulle "ket people"

Meikäläinen kuuluu ainakin kolmanteen.

Jos nyt joku haluaisi välttämättä nimittää Suomen kampakeraamisia asukkaista "suo- malaisiksi",tai muinaissuomalaisiksi,samoin kuin puhutaan esimerkiksi muinaiseng- lantilaisista kielineen ja kulttuureineen, tälle ei varsinaisesti ole esteitä,vaikka monet muutkin: virolaiset,saamelaiset,vepsäläiset ja nyttemmin äidinkielisten puhujien osal- ta edesmenneet liiviläiset ovat yhtä lailla heidän perillisiään. Sillä heidän perillisiään me kielellisesti ja kulttuurin ydinpiirteiden osalta olemme, ja aivan riittävässä määrin geneettisestikin, olletikin kun uralilaisten antropologiset piirteet ovat erittäin domi- nantteja. "ALKUPERÄISET SUOMALAISET SANAT", jotka EIVÄT OLE LAINAA mistään, ovat tulleet kampakeraamisesta kielestä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ensimmaiset_amerikkalaiset_tulivat_rannikkoa_pitkin_eivat_jaatikon_maakaytavan

Kampakeraamikot oli yksi aikansa mm. teknisesti edistyneimmistä kulttuureista. He tunsivat jopa metallejakin, kuten vasarakirveskansakin, mutta eivät tarvinneet niitä mihinkään. Kivestä sai siihen aikaan kaikkea paremmin.Metalleista tehtiin ensimmäi- seksi rituaalisia esineitä. Jos joku meidän edeltäjäheimoistamme on ollut SUMERI-LAISTEN sukulaisia tai näiden kanssa vuorovaikutuksessa olleita naapureita, niin se heimo oli ollut kampakeraamikot. Jo kampakeraamisen kielen mukana on voinut tulla muitakin lainoja kuin sumerilaisia, esimerkiksi kantaindoeurooppalaisia, jotka ovat vanhempia kuin balttilaiset.

Sitä vastoin KEITÄÄN MYÖHEMPIÄ tulokkaita EMME voi pitää suomalaisina, esi- merkiksi vasarakirveskansaa, ENNEN kuin he OVAT suomalaistuneet, vaikka suomalaisuus ja saamelaisuus olisivatkin siinä perin juurin mullistuneet.

400px-European_Middle_Neolithic.gif


Etelä Ruotsin rannikoilla vaikutti tuolloin erikoinen Erdbölle-kulttuuri, jossa selvittiin vähäruokaisten kausien yli sukeltamalla merenpohjasta simpukoita, talvellakin. Kult- tuuri harrasti myös riistan- ja hylkeenmetsästystä sekä avomerikalastusta. He tekivät savesta laakeita matalia ruukkuja, joissa poltettiin mahdollisesti rasvanuotiota veneessä sukellettaessa simpukoita, kuten Etelä-Amerikan tulimaalaisetkin tekivät (mistä paikka sai myös nimensä).

Yksi mahdollisuus pelkästään fyysisiä ominaisuuksien tulkiten on, että pohjoiseen kalastukseen sopeutunut uralilainen antropologinen tyyppi on Komsan kluttuurin vä- keä: he ovat kierrelleet merenrantoja pitkin Fennoskandian
ympärillä. Myös "erdböllet" olisi- vat sattaneet olla heitä, samoin Puolan Swidryn kulttuurin hylkeen pyytäjät, samoin periaatteessa suomusjärveläiset siinä tapauksessa, että EIVÄT olisi olleet refugioeurooppalaisia ("nordic").

Mahdollista on myös yhteys vastikään keksittyyn "pohjoiseuraasialaiseen perimään", joka on ilmaantunut Eurooppaan suomusjärven ajan jälkeen, mutta sisältyy kaikken europpalaisten perimään jossakin määrin. Tämä viittaa siihen, että se olisi levinnyt n. 2000 e.a.a.indoeurooppalaisen sotavaunukansan mukana,jonka yksi ryhmä oli vasa- rakirveskansa,jonka yksi osa taas oli kampakeraaminen väestö niin kielessä kuin pe- rimässäkin. Esimerkiksi liettuan hevosvaunusanasto, josta tuo suuri kielikunta alun perin idebtifioitiin,on liettuan vasarakirveslainoja.Sotavaunukansan hevosjumala(tar)
Ratainyčius (Ratainyčia) = Rattainen ("Rattaiska") on vasarakirveskieltä.


Itäbalttilainen vasarakirveskansa edelleen idästä toi luontoa aktiivisesti muuttavan maatalouden

JK: " Myös vasarakirveskulttuurin saapuminen noin 5 000 vuotta sitten ja varhaisen metallikauden alkaminen noin 1 500 vuotta myöhemmin ovat mahdollisesti osoitus uusien ihmisten saapumisesta. Vaikka tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista me- tallikautta pidetäänkin ”idän tuontina” ja vasarakirveskulttuuria lännestä tulleena,niitä on pelkästään materiaalisen kulttuurin perusteella mahdotonta sijoittaa joko itäiseen tai läntiseen väestöön. "

HM: Itäbalttilainen, jos tullessaan valmiiksi erittäin voimakkaasti uralilaisten kielten vaikuttama vasarakirveskieli, josta suurin osa suomen sanastoa on peräisin,tuli idäs- tä,se oli Fatjanovon kulttuurin kieli.Myöhäiseen Fatjanovon kulttuuriin liittyi läheisesti uralilaiskielinen Balanovon kulttuuri,joka luetaan pronssikauteen,vaikka Ftajanovo ja vasarkirves on kivikautta, vaikka mm. vasarakirveet matkivat metallityökaluja, ja jopa sana "vas-ar-a" tarkoittaa "kuparisen (vas, kampak.) kaltainen)! Balanovolaiset söivät kalaa ja kaivoivat myydäkseen metalleja kuten rautaa (suomalmia) ja kuparia, vaikka eivät ilmeisesti laajaa metallinvalmistusta itse harrastaneetkaan.

300px-Fatyanovo-culture.jpg

Vasarakirveskieli on mahdollisesti tullut Suomeen kahdessa eri erässä: ensin pitem- mälle kantabaltista ehtineessä muodossa suoraan idästä (Akaa = Oka = "iso joki, laaja vesi", Saimaa = (sisä)maa = Zēme > Häme, saame suomi, ym.) ja toisen kerran etelästä ARKAAISEMMASSA lähempänä kantabalttia olevassa "seeliläisessä" (Saame?, Aapa jne.). Jälkimmäinen on saattanut liittyä juuri saamelaisiin.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/su-ja-balttilaisten-kielten-kehtysyhteyksita-balttilaisen-lahteen-mukaan

Vasarakirveskansa oli pääasiassa pitkäkalloista ja siten enemmän sukua refugieu-rooppalaisille kuin kampakeraaminen kansa. Se oli kuitenkin sekoittunut muihin vä- estöryhmiin kuten lyhytkalloisiin mustatukkaisii persialaisen näköisiin kantaindoeu-rooppalaisiin (yläbaltteihin,aukštaiteihin).Kombinaatio oli sama kuin välimerenrodus- sa, joka on muodostunut monessa paikassa riippumattomasti. (Yhteen aikaan olisi suuri ylläri, että venäläiset muistuttivat kovasti portugalilaisia jossakin geenivertailus- sa...) Vastaavasti myöhemmät alaanit (jotka tunsivat Kalevalaakin ja ihalivat mestari- lista oluenpanijaa Pohjolan emäntää) olivat pitkäkalloinen poikkeus iranilaisten kansojen joukossa.



JK: " Esineistön ilmaantumista on vaikea suoraan yhdistää ihmisiin, sillä erilaiset tyy- lit voivat levitä myös muotien tavoin.– Arkeologinen aineisto kuitenkin vahvistaa, että Suomessa on jo hyvin varhaisessa vaiheessa muodostunut jako itäiseen metsä-Suomeen ja läntiseen rannikko-Suomeen, Lavento sanoo. "

Omaleimaisia eurooppalaisia

Suomalaisten alkuperää seuranneelle uusi käsitys suomalaisista ”kantaeurooppalai- sina” voi olla hämmentävä. Aikaisemmin on korostettu sitä, miten suuresti me eroam- me muista eurooppalaisista.Ovatko aikaisemmat tutkimukset olleet täysin hakoteillä? - Eivät ole,sanoo Markku Niskanen. - Me olemme kantaeurooppalaisia,mutta samalla myös omaleimaisia. Geeneiltään suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista lä- hinnä kahdesta syystä. Maanviljely alkoi levitä Etelä-Eurooppaan noin 8500 – 9000 vuotta sitten. Tämän uskotaan tapahtuneen ainakin osittain jonkinlaisen ”kansainva- elluksen” myötä, samalla kun maanviljelijäkansoja alkoi vaeltaa Lähi-idästä kohti pohjoista. Niskasen mukaan vaellus näkyy esimerkiksi Balkanin alueella Y-kromoso- missa kulkevien isälinjojen lisääntymisenä. Tämä eurooppalaisen perimän uusi gee- niaines on sitä voimakkaampi, mitä lähemmäksi Lähi-itää mennään, ja siten sitä on suomalaisessa aineksessa hyvin vähän.Toiseksi Suomeen,havumetsävyöhykkeelle, vaeltaneilla ihmisillä on erilainen historia kuin kansoilla, jotka jäivät etelämmäksi. – Meillä on voinut olla esimerkiksi nälkävuosia,jotka ovat suosineet tietynlaisten geeni- muunnosten yleistymistä, tai geneettisiä pullonkauloja, joissa elä- män karut tosiasiat ovat jättäneet jäljelle enemmän tai vähemmän  sattumanvaraisen geenivalikoiman, sanoo Samuli Ripatti.

Elintapa muokkasi piirteitä

Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista myös fyysisiltä piirteiltään.Meillä on kaarevat poskipäät ja kulmikkaat ja matalat silmäkuopat, kun taas etelämpänä ihmis- ten poskipäät ovat tasaisemmat ja silmäkuopat korkeammat ja pyöreämmät. Niska- sen mukaan nämä piirteet eivät todista, että kuuluisimme johonkin toiseen porukkaan kuin muut eurooppalaiset, vaan heijastelevat suomalaisten elintapaa. –  Metsästäjä-keräilijäkulttuuri jatkui pohjoisessa paljon pidempään kuin muualla Euroopassa, Nis- kanen sanoo. Metsästäjä-keräilijät söivät kovaa ravintoa, joka vaati paljon purulihak- sia. Kun leukalihakset kasvoivat, myös leuat suurenivat, ja tämä vaikutti kallon muo- toon. Sen sijaan etelämpänä siirryttiin pehmeämpään ravintoon. Se aiheutti omat muutoksensa sikäläisten ihmisten kalloon. Viljelijäkansojen leuat pienenivät mutta hampaat eivät, mikä näkyy tätä nykyä purentahäiriöinä. Ne ovat lisääntyneet myös Suomessa ravitsemuksen muututtua. Yhtenä Euroopan viimeisimmistä metsästäjä-keräilijäkansoista suomalaiset kiinnostavat terveystutkijoita muistakin syistä kuin pu- rentahäiriöiden takia. Tiedetään esimerkiksi, että kakkostyypin diabetes vaivaa pahi- ten juuri niitä kansoja, jotka ovat verraten hiljattain siirtyneet metsästäjä-keräilijöiden elämäntyylistä länsimaiseen elämäntapaan. - Suomalaiset ovat juuri tällainen kansa, Markku Niskanen sanoo. Diabeteslukumme voi olla merkki siitä, ettemme ole vielä kunnolla sopeutuneet maanviljelijäkansojen ravintoon.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "


HM: Suomessa elivat tuhansia vuosia rinnakkain ja limittäin maanviljelijät (varsakir- ves), jotka olivat aina kynnet pystyssä muutamassa kaikkea luonnossa, mitä suinkin vain pystyivät:kasveja,eläimiä,maata,vesistöjä ja metsästäjät/kalstajat/tarhaajat (suo- malaiset, kampak.), joille oli kunnia-asia muuttaa niin vähän kuin mahdollista (ilmiö tunnetaan lähes kaikkialta muualtakin maapallolta, legendaarinen arkeologisesti näkymätön kansa ovat olleet tunguusit (evenkit), joiden vaikutus kuitenkin näkyy joka paikassa heidän laajan alueensa laidoilla muihin), sekä paimentolaiset (saamelaiset).

JK: Saamelaiset oma lukunsa

Saamelaiset ovat geneettisesti ja fyysisiltä piirteiltään vielä omaleimaisempia kuin suomalaiset, minkä vuoksi heidän on aikaisemmin ajateltu tulleen jostakin Euroopan ulkopuolelta. Muutama vuosi sitten taas herätti suurta kohua havainto, että saamelai- set ovat geneettisesti läheisintä sukua baskeille. Nämä havainnot selittyvät sillä, että saamelaiset ovat lähtöisin samasta jääkauden aikaisesta turvasaarekkeesta kuin baskit. – Nykytiedon valossa baskit jäivät paikoilleen Espanjan ja Ranskan raja-alu- eille, mutta saamelaiset jatkoivat matkaa ja päätyivät pohjoiseen, sanoo antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. "

HM: Baskit eivät ole "cro magnon" -tyyppiä. Heidän kielensäkin on kaukaista sukua kaukaasialaisille kielille. He ovat todennäköisesti tulleet aluella, ja mahdollisesti laivoilla. Samaa väkeä on voinut tasan yhtä hyvin tulla pohjoisemmaksikin.

JK: " Suomeen saamelaiset saapuivat luultavasti Norjan rannikkoa, joka vapautui jäästä ensin, ja on mahdollista, että he ovat aina eläneet vain pohjoisessa. Käsitys voi kuitenkin vielä muuttua, kun geenejä tutkitaan lisää, arvioi dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. – Ei ole täysin pois suljettua,että he tulivat idästä. Geneettinen omaleimaisuus selittyy sillä, että saamelaisia on ilmeisesti aina ollut melko vähän ei- vätkä he ole juuri sekoittuneet muihin väestöihin.Kun populaatio pysyy pienenä, tietyt geenimuunnokset voivat yleistyä sattumalta prosessissa,jota kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi.- Geneettinen ajautuminen on johtanut sekä baskeilla että saamelaisil- la sattumalta samojen geenimuunnosten yleistymiseen, mikä saa heidät näyttämään läheisemmiltä sukulaisilta kuin tosiasiassa ovat, Niskanen sanoo. Saamelaisten fyy- siset piirteet, korkeat poskipäät ja matalat silmäkuopat, ovat samankaltaiset kuin suo- malaisten, mutta vielä korostuneemmat. Tämä johtunee siitä, että saamelaiset pysyivät metsästäjä-keräilijöinä vielä pidempään kuin suomalaiset.

Kieli vaihtui kevyesti

Suomea on meillä puhuttu vasta noin 1 500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään ja osasi kolmea–neljää muuta. "

HM: Suomalaisuuden kytkeminen tähän viimeiseen hännänhuippuun Suomen alueella on vikapisto.

Suomesta erotukseksi saamesta voi periaatteessa puhua jo silloin, kun saame- ja Häme-sanat ovat eriytyneet. Suomi (Sōmis) on viimeisin, kuurilainen tulokas parvessa.

JK: " Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä,mitä kieltä Suomea asut- taneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. – Ainoa asia, joka on varma, on se, etteivät he puhuneet suomea, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kielemme van- hinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. "

HM: " Saimaa ja Imatra ovat vasarakirveskieltä. Se on varmaa kuin köyhän kuolema. Kolikin saattaa olla sitä, se voi olla samaa juurta kuin kallio, liettuan kalnas. Tulee kohoamista, nostamista tarkoittavasta sanasta, josta muuten tule myös sana kela.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/suomen-balttilaisia-vesistonnimia-imatra-keitele-simpele-inkere-kymi-vanaja-saimaa-paijanne-jne

JK: " Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä mitään.

Saamen aika mysteeri

Tämän tuntemattoman kielen jälkeen toiseksi vanhin kerros muodostuu saamelais-kielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. "

HM: Kaikkikin nuokin saattaisivat olla balttiperäisiä,joskin suomessa saamen kautta: esimerkiksi nuotio on jotvingiksi node, ja leivinuuni on sitten (v)umpnode eli umpinuotio.

JK: " Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt. Keitä nämä saamea puhuvat ihmiset olivat, on toistaiseksi mysteeri. Aikaisemmin ajateltiin, että saamelaiset olivat Suomen alkuperäisasukkaita, jotka joutuivat vetäytymään pohjoi- seen suomalaisten tieltä. Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa tukea geneettisestä aineis-tosta. Jos Etelä-Suomen saamelaiset olisivat olleet samaa porukkaa kuin nykyajan saamelaiset, tämän pitäisi näkyä saamelaisvaikutuksena suomalaisten geeneissä, mutta sellaista ei ole. Saarikivi myös muistuttaa, että suullisessa perinteessä näitä ”saamelaisia” kuvataan kaskiviljelijöiksi.Tämä viittaa siihen,että he harjoittivat toisen- laista kulttuuria kuin pohjoisen saamelaiset. Tämä yhtälö ei jätä paljon vaihtoehtoja. Todennäköisin selitys on, että etelän saamenpuhujat olivat eräs niistä etnisistä ryh- mistä, joista tämän päivän suomalaiset on tehty, ja että ryhmä jossakin vaiheessa vaihtoi kielensä. "

HM: Juu, ja siellä oli koko ajan myös suomalaisia. Ei tehnyt tiukkakaan. Kireämäpää saattoi olla vasarakirveskansan kanssa!

Vasarakirveskansalla ei ole enää suoria seuraajia,lähimpinä ovat yläliettualaiset, jot- ka eivät ole sen geneettisiä perillisiä ja jotkut latgallit. Suoria perillisiä ovat ilmeisesti olleet Volgan goljadit eli "itäiset galindit", jotka ruhtinas Juri Dolgoruki voitti 1100-lu-vulla, latvian ja Liettuan välillä vaikuttaneet, latgalleihin liittyneet seelit ja ilmeisesti myös kuurinmaan kuurilaiset, suomalaisia lähimpänä ollut balttikansa.

RK: " Toinen mahdollisuus on, että nämä ihmiset hävitettiin, ennen kuin he ehtivät sekoittua muuhun väestöön. Niin tai näin, jossakin vaiheessa he ennättivät siirtää kielensä geneettisille saamelaisille.

Kantasuomea ei koskaan

Myös suomen kielen saapuminen Suomeen on hämärän peitossa, mutta tapahtuma vaikuttaa varsin tuoreelta. "

HM: Suomi on syntynyt Suomessa Kiukaisten kulttuurin muodossa. Se vaikutti myös Virossa.

JK: " Kielitieteilijät jäljittävät kielten alkuperää tutkimalla niiden hajoamista erilaisiksi murteiksi. Kun kielelle annetaan aikaa, se eriytyy aina murteiksi, ja kun aikaa kuluu riittävästi, murteista kehittyy erillisiä kieliä. Mitä erilaisemmiksi murteiksi ja kieliksi kieliryhmän puhuma-alue on pilkkoutunut, sitä todennäköisempää on, että kieltä on puhuttu alueella pitkään. Tästä näkökulmasta kielitieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että kantasuomea, josta kaikki itämerensuomalaiset kielet ovat kehittyneet, ei ole koskaan puhuttu Suomen alueella. "

HM: Tyhjää pulinaa.

JK: " Se kehittyi luultavasti Itämeren eteläpuolella. Tästä viestii viron, eteläviron ja liivin erilaisuus, joka on paljon vanhempaa perua kuin esimerkiksi suomen ja viron kirjakielen erilaisuus. "

HM: Liivi on useinkin lähempänä suomea kuin viro.

JK: " Kielitieteilijät ovat yksimielisiä myös siitä, että keskusalue, jonne suomi juurtui ensin, oli Etelä-Suomessa. Vaikka murteista puhuttaessa meille nykyään tulee mie- leen savolainen ”viäntäminen”, murteet ovat aikoinaan olleet kirjavimmillaan eteläs- sä. Suomen oletetaan saapuneen eteläiseen Suomeen aikaisintaan vuoden 500 tienoilla. "

HM: Pläp pläp pläp

JK: " Muualle maahan se on levinnyt 1200-luvulta lähtien. Murteita ja kieliä vertaile- malla kantaurali, jonka jälkeläisiä suomikin on, on sijoitettu Volgan mutkaan. Siellä toistensa naapureina elävät mordvalaiset, marit ja permiläiset, joiden kielissä on hyvin vähän yhteistä. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, kielemme alkuperä viittaa sinne.

Suomi lainattiin bättre folkilta

Jos kielitieteilijöiden arvio suomen kielen iästä pitää paikkansa, mistä kieli tuli? Saa- rikiven mukaan tästä voi esittää vain hyviä arvauksia. Arkeologisen aineiston perus-teella Suomeen saapui rautakaudella lisää väestöä, mutta yhteys kieleen on vain ajallinen. Suomen kielen tuojiksi on ehdotettu Itämeren eteläpuolella eläneitä itäme-rensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. He olisivat voineet olla jonkinlaista ”bättre folkia” Suomessa asuneiden ”metsäläisten” näkökulmasta. Saari- kiven mukaan kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on historian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma. Kun Rooman Caesar valtasi Gallian, ihmiset alkoivat muutamassa vuosisadassa puhua latinaa – Asterixin kotikylää lukuun otta- matta. Vastaavasti Rovaniemen pohjoispuolella ei vielä 1600-luvulla asunut ensim-mäistäkään suomenkielistä, mutta nyt siellä ei muuta kuulekaan kuin suomea. – Kie- len vaihtumiseen riittää aivan pienikin porukka, etenkin, jos porukalla on jotakin, jota muut haluavat.

Käytännöllinen suhde kieleen 

Janne Saarikivi muistuttaa, että esihistoriallisella ajalla kielikartta ja ihmisten suhtau-tuminen kieleen olivat kovin toisenlaisia kuin nykyään. Ihmiset elivät pienissä ryh- missä, ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa, joten kielet pilk- koutuivat nopeasti ”omikseen”. Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja, jot- ka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea–neljää naa- purikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa. Näin ihmiset ovat vaihtaneet kieltä koko ajan tarpeen mukaan. Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samal- la tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa. 

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "


HM: Suomalaiset, suomalaisen oman kulttuurin juuret, ovat olleet Suomessa 5000 vuotta.


Samaa ne jaksaa jauhaa niinkun leipämuyylyä tuota "saimaan ja Imatran muka tuntematonta etymologiaaksi...


Kieli kantaa muistoja vuosituhansien takaa

Suomen kielessä on tutkijoiden mukaan muistoja niiden ihmisten kielestä, joka asui- vat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.


kielitutkijat


Suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Ulla-Maija Forsberg ja itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Marja Väänänen / Yle

Suomen kieli

Kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Lähimpiä sukukieliä ovat karjala ja viro.

Muita sukukieliä ovat esimerkiksi unkari, mari, udmurtti ja hanti.

Kantasuomea puhuttiin jo ennen ajanlaskun alkua Suomenlahden molemmin puolin.

Kala, vesi, elää, kuolla... Harva nykysuomen puhuja tullee ajatelleeksi, että käyttää jokapäiväisessä puheessaan samoja sanoja kuin muinaiset uralilaisen kantakielen puhujat leirinuotioillaan kuusi seitsemän tuhatta vuotta sitten.

Hätäisemmälle voikin tulla mieleen, että suomi olisi hyvin vanha kieli, ehkäpä jopa vanhimpia kieliä maailmassa. Vielä 1700-luvulla uskottiinkin vakaasti, että suomalai- set ovat Nooan jälkeläisiä, jotka vedenpaisumuksen jälkimainingeissa olivat muuttaneet Pohjolan perukoille.

Tai ei ehkä sittenkään. Nykykielitieteilijät eivät jaa parinsadan vuoden takaisia käsi- tyksiä, eikä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta ole poikkeus. Hän ei pidä suomea esimerkkinä erityisen muinaisesta kielestä.

Ikivanhoja piirteitä suomen kielestä toki löytyy edelleen. Tällaisia ovat Forsbergin mukaan mm. omistusliite ja sijapäätteiden ainekset.

– Näitä voidaan pitää alkuperäisimpänä suomena, Forsberg muotoilee.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikille kielille tyypillistä on muuttuminen ja kehittymi- nen – toiset kielet vain muuttuvat nopeammin kuin toiset. Suomi esimerkiksi on säilyttänyt enemmän vanhaa kuin lähimpiin sukukieliimme kuuluva viro.

Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä- vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.



Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10 000 vuoden ajan, ja uusia asukkaita on virran- nut tänne vuosituhansien ajan,mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edusta- jia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin.

Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on maininnut, että paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutkijat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle:jos sanalle ei löydy vasti- netta etenkään kaukaisemmista sukukielistä,voidaan olettaa, että sana ei ole suoma- lais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee.

– Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta, Grünthal huomauttaa.

Rekonstruktiot kertovatkin ikivanhoista kontakteista eri kielikuntiin kuten esimerkiksi indoeurooppalaisten kielten puhujiin. Kontaktien myötä myös geenit ovat sekoittuneet kielenpuhujien ja kansojen kesken.

Kielisukulaisuus ei kerrokaan mitään geneettisestä sukulaisuudesta; tuoreiden tutki-musten mukaan esimerkiksi nykyisten itä- ja länsisuomalaisten geneettisessä peri- mässä on huomattavia eroja, vaikka heidän puhumansa kieli onkin suunnilleen sama.

Jotain tuttua, mutta kuitenkin vierasta

Suomen ja kaikkien sen sukukielten alkulähteenä pidetään uralilaista kantakieltä, jo- ta puhuttiin kuutisentuhatta vuotta sitten. Suomen kielessä on edelleen sanoja, jotka ovat kielentutkijoiden mukaan perua vuosituhansien takaa – mutta ymmärtäisivätkö nykysuomalainen hipsteri ja 6 000 vuotta sitten elänyt metsästäjä toisiaan?

Professori Grünthal puistelee päätään.

– 1800-luvulla eläneen "suomalaisen", oli hän sitten hämäläinen tai savolainen, olisi vaikea ymmärtää nykysuomea, koska yhteiskunta on muuttunut. Nykysuomalaisen kielellinen maailma poikkeaa merkittävästi jo 1800-luvun suomenkielisestä ympäristöstä, hän sanoo.

Lieneekin toiveajattelua, että ymmärtäisimme muinaisten kielisukulaistemme puhumaa kieltä.

Helsingin yliopiston kielentutkija Jaakko Häkkinen on rekonstruoinut tuhansia vuosia sitten puhuttua kieltä. Tältä se hänen mukaansa näytti:

Poji ena-ma kala-m sewi-k.

Isja-mi wudji jôngsi-msa njôwxi-kasa.

Mun kôlmi koska-ni tuli-t.

Nykysuomeksi:

Poika syö isoimman kalan.

Isäni noutakoon uuden jousensa.

Minun kolme tätiäni tulevat.

Kielentutkijatulkki olisi siis tarpeen suomalais-ugrilaisella leirinuotiolla.




Nämä kielipuoskarit tietävät taatusti itsekin puhuvansa paskaa:

MItä WITTUA tuolla sössötyksellä ajetaan takaa?

HAISTAPASKANTIEDE WITTUUN YLIOPISTOSTA NYT, KUN KERRAN RAHATKIN ON VÄHISSÄ!!!

" Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grün- thal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä- vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.
Tuntematon kansa jätti jälkensä "

RK: Germaanit ovat myöhäisiä tulokkaita, ajalaskun alusta.

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…

Sana kauppa on preussia eikä kermaania. Se on preussilaina myös germanissa ja laitinassa (caupus = viinuri).

" Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10 000 vuoden ajan, ja uusia asukkaita on virran- nut tänne vuosituhansien ajan,mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edusta- jia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin. "

RK: Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

Sellaisia muistoja on hyvin vähän, pääasiassa ns.pan-germanistikoulukunnan, joihin Grünthal ja kuulvat,ovat olleet selvääkin selvempiä baltti-lainoja (Imatra,Saimaa, Päi- jänne, Kymi, jänis, ilves on liiviä jne.) Myös yhteinen aines vaikka tshuktshin ja itel- meenin kanssa on joko niiden SU tai IE lainoja. Oikeitakin muinasissanoja voi olla, mutta ensin on oltava oikeaa tietoa esimerkiksi itäbalttilaisesta vasarakirveskielestä, jotta muut snat6 voidaa "perata päältä pois".

" Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

" Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutki- jat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle: jos sanalle ei löydy vastinetta etenkään kaukaisemmista sukukielistä, voidaan olettaa, että sana ei ole suomalais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee. "

HM : Itäbalttilainen vasarakirveskieli pystytään rekosktruoimaan, kun nämä terroristit saadaan pois sekoittanmasta.

Sitten tiedetään helvetin paljon enemmän myös heitä Suomssa edeltäneestä SU kielestä, ja muistakin kielistä.

" Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi on puolestaan maininnut, että paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

HM : Imatra(s) tarkoittaa liettuassa "silmiinpistävää (imatrus) paikkaa".

Yhteen liettuan suomen sanakirjaankin on päätynyt, että silmiinpistävä, erkoinen olisi suomeksi "imatra". SE tulee kasrtasta mielee eikä sitä osaa epäillä.

NÄmä tiedehuijarit TIETÄVÄT ASIAN ERINOMAISESTI, ja sellaisesta on heille jaheidän johtajilleen tiedottetu julkisesti ja yksityisesti, vastaansanomattomasti, MUTTA JAUHAVAT SILTI PASKAA,

Oikea tiedemies ei ikinä tee sellaista, ja tietää myös absoluutisen varmasti käryävänsä, ja että oikea tiede voittaa. Vain puoskari rahastaa haistapaskalla!

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…