Ohjelmajohtaja Olli-Pekka "UMTS" Heinonen ja pääjohtaja Mikael "Synnynnäinen Riistäjäpersoonallisuus" Jungner tekivät Suomen valtion YLEstä täysin yksisilmäi-sen ääliömäisen puoskaritieteen tuutin, josta tavuakaan oikeata ihmistiedettä ei ole sen koommin kuulunut.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuutin-taydelta-paskaa-muka-vauvoilla-moraalivaisto

Olli-Pekka Heinonen valittiin huippuvirkaan

Torstai 29.9.2016 klo 14.22

Ex-ministeri nousee opetushallituksen pääjohtajaksi.

Olli-Pekka Heinonen on tehnyt uraa poliitikkona, Ylen johtajana sekä virkamiehenä.
 
Olli-Pekka Heinonen on tehnyt uraa poliitikkona, Ylen johtajana sekä virkamiehenä. (AOP)
 

Kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen (kok) on valittu opetushallituksen pääjohtajaksi.

Kolmehenkinen virkamiestyöryhmä oli yksimielinen esittäessään Heinosta pääjohtajan paikalle.

Pääjohtajan nimittää virallisesti valtioneuvosto opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) esityksestä.

Pääjohtajan virkaan oli 23 hakijaa.Paikkaa hakivat Heinosen lisäksi muun muassa kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok) ja ex-kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).

Ensi vuoden alussa opetushallitukseen yhdistetään kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo, ylioppilastutkintolautakunta sekä kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

Helsingin Sanomien mukaan opetushallituksen pääjohtajan kuukausipalkka ennen yhdistämisten tuomia lisätehtäviä on noin 10 000 euroa kuukaudessa. "

Heinonen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1990. Vuosina 1990–1991 hän työskenteli kokoomuksen eduskuntaryhmän suunnittelusih-teerinä ja vuosina 1991–1994 opetusministeri Riitta Uosukaisen erityiavustajana. [1]

Vuosina 1994–1995 Heinonen oli Ahon hallituksen opetusministeri. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Heinonen valittiin kansanedustajaksi Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Vaalien jälkeen hän jatkoi opetusministerinä Lipposen I hallituksessa. Vuoden 1999 vaaleissa Heinonen valittiin jatkokaudelle. Lipposen II hallituksessa hän hoiti liikenneministerin ja syyskuusta 2000 myös viestintäministerin tehtäviä. [1]

Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 mil-jardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin.Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomik- si. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa. Oikeus-kangsleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään,etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöi-den virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvi-tyksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä. [5]

Heinonen joutui UMTS-kohussa suurimpaan vastuuseen ja ilmoitti lokakuussa 2001 jättävänsä politiikan. Hän siirtyi helmikuussa 2002 Yleisradion suomenkielisen tele-vision johtajaksi. [2] Heinosen seuraajaksi kansanedustajaksi nousi Anne Hölmlund.

YLEllä Heinonen toimi myöhemmin Asia- ja kulttuuri -ohjelmistoalueen johtajana, josta hän siirtyi yhtiön organisaatiouudistuksen yhteydessä vuonna 2011 Yle Julkaisujen johtajaksi.

Tammikuussa 2012 Heinonen ilmoitti jättävänsä Ylen pääministeri Jyrki Kataisen tiedusteltua hänen halukkuuttaan valtiosihteerin tehtävään. Heinonen aloitti 1. maaliskuuta 2012 Kataisen valtiosihteerinä. [2]

Toukokuussa 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb nimitti Heinosen poliittiseksi valtiosihteerikseen. "



Vaskisti-YLE


Jungnerin luonnehdinta "Synnynnäinen Riistäjäpersoonallisuus" ei tarkoita tässä niinkään sitä,että hän maksaisi helvetin huonosti työstä,vaan se on hänen IDEOLO-GIKSEEN (yhtä tyhmän RAWLSin ohella) ILMOITTAMANSA ERICH FROMMIN POLIITTISEN IDEOLOGIAN KULMAKIVI:

" Fromm, Erich

Born Mar.23,1900 in Frankfurt am Main; died Mar.18, 1980, in Muralto, Switzerland. German-American psychologist and sociologist of the neo-Freudian school.

From 1929 to 1932, Fromm was on the staff of the Institute for Social Research in Frankfurt am Main. In 1933 he emigrated to the United States; he was for many years a practicing psychoanalyst and, from 1951, a university professor in Mexico City.

Deviating from the biologism of S. Freud, Fromm came close to anthropological psy-chologism and existentialism. He sought to explain how the personality - which he regarded as an integrated whole - is formed through the interrelation of psychological and social factors. Social character, according to Fromm, is an expression of the link between the individual psyche and the structure of society, and fear is an important factor in its formation.Traits that are incompatible with the prevailing social norms are suppressed by fear and forced into the unconscious.

Different types of social character coincide with the various historical types of self-alienated man - accumulative, exploitative, “receptive",or passive, and “market” man.

Fromm also established a connection between alienation and various forms of social pathology in contemporary bourgeois society.While criticizing capitalism as a sick and irrational society, Fromm adopted a position of supraclass humanism, as ref-lected in his Utopian vision of a harmonious sane society to be created with the aid of “social therapy.” "

Sovjetskajan juttu on kovin myötäsuksinen Frommille, joka ainoana Freudin lisäksi frankfurtisteista tunnettiin hyvin myös Neuvostoliitossa, vaikka hänelle ja Freudille naurettiinkin, kun taas esimerkiksi EU:n pääideologi Hannah "Uusi Totilateralismi" Arendt ja Wilhelm "Orgoni" Reich olivat tuttuja korkeintaan yhteiskuntatieteiden tutki-jakoulutetuille. Fromm on ENEMMÄN (sosio)biologisti kuin Freud: jälkimmäisen per-soonallisuustyypit (mm. "oidipaalinen", "anaalinen",joka vastaa Frommin "akkumula- tiivista": Claes Anderssonin mukaan mm. entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen on tällainen,ahne jne.) ovat seurausta varhaislapsuuden "oppimispoluista", erityisesti oppimisen (sosiaallistumisen) ulkoisista ja sisäisistä yksilöllisistä ongelmista (ja voi-daan tulkita myös Konrad Lorenzin leimautumisteorian kautta),kun taas nuo Frommin "synnynnäiset persoonallisuustyypit" ovat "geneettisiä".

Olen lukenut hänen kirjojaan, mm. Ihmisen osan yli puolenvälin, minkä naurulta olen voinut...Frommin "korkein persoonallisuustyyppi"...

Nää on koko ajan ajaneet viime kädessä ydinsotaa. Nyt se on myös sanottu...


276281775_1683127802026511_3103888064946

Etelärnnassa EK:ssa jo vähän arveluttaa rahoittaa SDP:tä...

 

Opetushallituksen antia:
 

http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunteet_mita_ne_ovat#2

 

 
 

Tunteesta tunteeseen

 

 

Tunteet - mitä ne ovat?

 

1.1  Tunteet mukana ihmisessä

1.2  Tunteet mukana vuorovaikutusympäristössä

1.3  Mitä tunteet ovat?

1.4  Miksi tunteita on?

1.5  Tunteiden hermostollinen perusta

1.6  Missä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät ulospäin?

1.7  Miten tunteet vaikuttavat?

 

 

 

 

Lapsen tunteet eli emootiot ja kyky empatiaan eli toisen ihmisen tunteiden huomioon ottaminen rakentuvat askeleittain, kun lapsi on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. "

 

Lause on monimielinen ja joka tapauksessa virheellinen: jonkin ärsykkeen nostamat fyysisen perustan omaavat emootiot, joita on eläimilläkin, ja sosiaaliset kohteelliset tunteet on erotettu eri asioiksi ainakin sata vuotta, myös sellaisten "sosiobiologien" kuin William Jamesin,Carl Langen ja Antonio Damasion taholta, jolla on niiden suh-teesta väärä ratkaisu,ns.James-Lange-hypoteesi, jonka mukaan tunteet ovat tiedostettuja, "aistittuja" emootioita.

http://jatkumo.net/index.php?topic=2096.msg153345#msg153345

Empatian käsite on peräisin estetiikasta:

Empathy

 (German, Einfühlung), term used in psychology, art, and aesthetics to designate the transference to an object of the feelings and moods which it has evoked.The feelings of sadness or joy which a person experiences on beholding a certain landscape, for example, are projected into that landscape and are perceived as its properties; thus it appears as a sad or a happy landscape.
 

The concept of empathy was first set forth by Friderich Theodor Vischer in 1887,and it became a fundamental principle in the aesthetics of the German philosopher Tho-dor Lipps,who defined empathy as “objectified feeling.” It became wide-spread in the theory of art at the beginning of the 20th century - Vernon Lee and Wilhelm Worrin-ger, among others,used the term - and it was frequently interpreted in a subjective and idealist spirit.

REFERENCES

Vygotskii, L. S. Psikhologiia iskusstva, 2nd ed. Moscow, 1968.
Worringer, W. “Abstraktsiia i vchuvstvovaniie.” In Sovremennaia kniga po estetike: Antologiia. Moscow, 1957. (Translated from English.)
Lipps, T. Zur Einfühlung. Leipzig, 1913.

Empatia lanseerattiin estetiikasta aluksi uskonnolliseen psykologiaan 60-luvulla käsitteenä, jonka olisi pitänyt "ylittää ehdollistumisteorian positiivisen ja negatiivisen arvovarauksen dikotomia". Sitä ruvettiin väittämään "geneettiseksi perusominaisuudeksi" eikä opituksi taidoksi, eläytymiseksi.

"Emotionaalinen kehitys etenee yksilöllisesti. Jo pieni vauva tunnistaa kasvoilta toi-sen tunteita ja reagoi itkulla toisen vauvan itkuun. Kaksivuotias lohduttaa ja kiusaa. Näin hän pyrkii vaikuttamaan toisen tunteisiin. Kolmivuotiaalle kehittyy kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu.Aktiivinen toisen lohduttaminen lisääntyy.Nelivuotias osaa jo pii-lottaa omia tunteitaan.Viisivuotias nimeää ja tunnistaa tunteitaan, kuten vihan, surun ja ilon. Kouluiässä tunteiden tunnistaminen laajenee yhä abstraktimpiin tunteisiin ku-ten mustasukkaisuus, syyllisyys ja jännittyneisyys. Kouluikäinen osaa pukea tuntei-taan sanoiksi. Hänelle on tärkeää tulla hyväksytyksi niin hyvän- kuin pahantuulisena.

Tunteet koetaan yksilöllisesti,ne vaihtelevat ja muuntuvat ja ilmenevät eri tavoin.Tun- teilla on taipumus tarttua herkästi henkilöstä toiseen. Tunteita on hankalaa tutkia ja määritellä, vaikka merkitystä ja voimaa niissä on sitäkin enemmän. Tunteita on luke-mattomia erilaisia. Niiden nimeäminen yksiselitteisesti on mahdotonta. Silti tunteiden kuvaileminen ja tunteista puhuminen on tärkeää, jotta ihmiset voisivat oppia ymmärtämään itseään ja toisiaan.

Joillekin ihmisille tunteiden tunnistaminen on helpompaa ja niiden ilmaiseminen hal-litumpaa. Toisille taas tunteiden tunnistaminen on vaikeaa ja niiden ilmaiseminenkin voi olla hallitsematonta. Erityistä vaikeutta tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ke-hon tuntemuksista nimitetään aleksitymiaksi. Suomessa tätä ongelmaa lasketaan il-menevän 13 prosentilla ihmisistä (naisista 10 %,miehistä 17%). Aleksitymia on ulkoi- siin, konkreettisiin asioihin suuntautunut ajattelutapa, johon liittyy vaikeus sanoin ku-vailla omia tunteita.Joihinkin neurologisperäisiin oireyhtymiin (esim. Aspergerin ja Touretten oireyhtymiin sekä ADHD:hen kuuluviin tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden ongelmiin) liittyy tunteiden tunnistamisen ja hallinnan vaikeuksia.Myös lapsen kasvu- oloilla ja koko yksilöllisellä oppimishistorialla on vaikutuksensa tunnekokemuksiin ja tunnetaitoihin.

 

 

 

Taustan kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle luovat tunteet. Ne vaikuttavat ihmissuhteiden laatuun,pysyvyyteen ja mielekkyyteen. Voisi myös sanoa, että tunteet ovat yksi viestinnän keino. Tunnemme ja ymmärrämme toinen toisemme kielellistä, fyysistä ja intuitiivista viestintää sekä tunteiden kieltä. Jollain tavoin huomaamme tai vaistoamme myötämielisyyden ja ystävällisyyden, samoin myös viha-mielisyyden ja välinpitämättömyydenkin. Tunteet ovat mukana ja osana kaikessa, mitä ihmisten keskuudessa ja ihmisten välillä tapahtuu.

Lapsen tunne-elämän perustana on läheinen suhde vähintään yhteen aikuiseen. Ra-kastava ihmissuhde luo pohjan luottamukselle, jossa voi ilmaista koko tunteidensa kirjon.Koti ja oma perhe on paikka,jossa harjoitellaan,miltä tuntuu olla iloinen, surulli- nen,vihainen jne.Kun saa riittävästi harjoitella,oppii käsittelemään tunteitaan ja puhu- maan pahan olonsa pois. Puhuminen tunteista niiden nimillä auttaa lasta tunnista- maan niitä. Aikuisen malli on tunnetaitojen oppimisessa merkityksellinen.

Tunne-elämän vaikeudetkin tarvitsevat syntyäkseen ympäristön. Emotionaaliset vai-keudet näkyvät vuorovaikutustilanteissa.Ei ole olemassa hankalaa lasta tai hankalaa oppilasta vaan ytimenä on aina lapsen tai nuoren sekä hänen ympäristönsä välinen vuorovaikutus.Kun yritetään vaikuttaa lapsen tunne-elämään tai siinä oleviin pulmiin, tulee vaikuttaa myös ympäristöön.

Lapsen tunne-elämän taso saattaa olla hänen ikätasoaan jäljessä, ja se vaikuttaa muihinkin kehityksen osa-alueisiin. Lapsi tai nuori tulee nähdä kokonaisvaltaisesti, ja tunteiden ja tunnetaitojen osuus on osattava ottaa huomioon.Lapsen ongelmat voivat näkyä kyvyssä leikkiä, solmia kontakteja ja tulla toimeen ikätovereiden kanssa. Hänellä ei ehkä ole kykyä havaita tunteita,eikä hän pysty näkemään tilanteita toisen näkökulmasta tai ymmärtämään omaa osuuttaan toisen tunteissa.

Lapsi saattaa vaikuttaa tunteettomalta, ja hänen on hankala kontrolloida tunteitaan. Nämä ongelmat näkyvät mm. niin, että lapsi riehuu tai vetäytyy. Hänen saattaa olla vaikea motivoitua yhdessä tekemiseen.Toiset lapset saattavat vältellä tai kiusata las- ta,jolla on puutteita tunteidenkäsittelytaidoissa.Aikuiset ovat tällöin haasteen edessä. Miten järjestää lapselle tai nuorelle sellaisia vuorovaikutuskokemuksia,että hän oppii riittävästi tunteiden käsittelyn ja hallinnan taitoja?

 

 

 

Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa ja ovat mukana kaikessa tekemisessä. Tunteet tulevat ja menevät kuten ajatuksetkin. Tunteet sekä kuluttavat energiaa että antavat sitä - tukahdutettuina ne vievät energiaa merkittävästi.Tunteita voi kokea myönteisinä tai kielteisinä, mutta koska kyse on yksilöllisestä kokemuksesta, tunteita ei voida varsinaisesta arvottaa eikä juurikaan jaotella kielteisiin ja myönteisiin. Tunteet eivät myöskään ole oikeita tai vääriä. Tunteet vaan ovat.Ne eivät ole perusteltuja tai perus- teettomia - ihminen vaan sattuu kokemaan niitä ja voi yleensä hyvin, mikäli pystyy ilmaisemaan ne. Moni kielteiseksi määritelty tunne, esimerkiksi pelko, voi johtaa hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin lopputuloksiin.

Ihminen kohtaa joka päivä erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Jotkut tunteet kestävät vain hetken ja lipuvat ohi,toiset pysyvät ja tuntuvat kovasti. Osa tunteista on niin heik- koja, ettei niitä edes huomaa. Tunteiden tunnistaminen,nimeäminen ja erotteleminen ei ole helppoa tai yksiselitteistä. Monet tutkijat ovat luokitelleet tunteita eri tavoin. On nimetty niin sanottuja perustunteita eli emootioita: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häm-mästys. Näillä tunteilla on usein jokin kohde ja ne tunnetaan tässä hetkessä. Näiden lisäksi on erilaisia mielialoja kuten huolestuneisuus, tyytyväisyys tai surumielisyys. Näillä ei ole selkeää kohdetta. Mieliala on pitkäkestoinen tunnetila. Lisäksi voidaan erotella affektiiviset luonteenpiirteet,jotka ovat taipumuksia tuntea tietyllä tavalla. Näi-tä ovat mm.kateellisuus tai ujous. Sosiaalisia tunteita ovat häpeä,syyllisyys ja nolous. Saman nimikkeen alle voi liittää myös välittämisen tunteen, hoivaamisen halun, rakkauden ja velvollisuuden tunteen.

 

Joitakin tunteita voidaan tarkastella vastakohtapareina. Tunnevastakohtien nimeämi- nen ei ole suinkaan kiistatonta, vaan siinäkin yksilöllinen kokemus vaikuttaa. Esimer-kiksi rakkauden vastakohdaksi voisi nimetä välinpitämättömyyden ja vihan vastakoh-daksi hyväksynnän. Vastakohtapareja pohdiskelemalla voidaan kuitenkin ikään kuin selkiinnyttää tunteen kokemuksellisuutta yleisesti. Tunteiden kokemiseen ei voi pa-kottaa, eikä tunteita voi tuottaa suunnitelmallisesti. Tunteet tulevat ”lupaa kyselemät-tä”. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on itsetutkistelun mielenkiintoinen haas-te. Tunteiden havaitseminen on itsetarkkailua ja itsehavainnointia, ja se vahvistaa it-setuntemusta. Tunteiden oppiminen tiedollisesti ei riitä tunnetaitojen omaksumiseen, vaan tunnetaitojen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Tunteet opitaan tunte-malla. Tunteiden kannalta ongelmallisissa tilanteissa on yleensä valittavana monen-laisia reagointitapoja ja tunteita, joista jotkut auttavat eteenpäin ja toiset ovat täysin toimimattomia. Stressaavissa tilanteissa tunteita on säädeltävä, etteivät voimakkaat tunteet johtaisi tilanteen ratkaisemisen kannalta huonoon käyttäytymiseen. Tunnetai- tojen harjoittelemisen mahdollisuuk-sia tulee päivittäin vastaan erilaisissa vuorovai-kutustilanteissa: perhepiirissä, kavereiden kanssa ja arkisia asioita hoitaessa.

 

 

 

Tunteet eivät ole vain tunteilua varten. Ne ovat selviytymistä varten. Ne virittävät eli-mistöä ja ohjaavat toimimaan tilanteen mukaan. Useimpiin tunteisiin liittyy fysiologi-nen aktivoituminen.Esimerkiksi säikähdyksen nopea humaus herättää silmänräpäyk- sessä verisuonet,hengityksen,lihakset ja koko vartalon.Säikähtäminen nostaa hartiat vaistonvaraisesti suojaamaan kaulaa ja kyyristää asennon valmiiksi pakenemaan.

Samalla säikähtänyt vetäisee henkeä ja pidättää sitä ja ikään kuin valmistautuu tais-telemaan tai pakenemaan tilanteen mukaan. Vastaavasti voimakas rakastumisen ja rakkauden tunne johtavat välittämiseen, läheisyyden lämpimään tunteeseen. Myös pelon tunne varmistaa henkiinjäämistä ja kertoo, mikä tilanne on ihmiselle vaaralli-nen. Syyllisyyden tunteella on vahva merkitys vastuullisuuden kehittymisessä.

Tunteet eivät aina ilmene selkeästi, vaan sekoittuvat keskenään. Vaaralliseksi koe-tussa tilanteessa voi kokea yhtä aikaa niin pelkoa kuin vihaakin. Riidellessä läheisen ihmisen kanssa voi kokea samanaikaisesti raivoa, syyllisyyttä ja rakkautta.

Tunteilla on vahva merkitys ihmissuhteissa, onnellisuudessa ja oppimisessa. Kasva-tuksessa tunteilla on aivan erityinen merkitys, koska siinä vaikutetaan toiseen henkilöön vuorovaikutuksen kautta.

 

 

 

Tunteet ovat osa neurobiologiaa. Tunteiden säätelystä vastaa mm.limbinen järjestel- mä, joka koostuu isojen aivojen vanhimmista osista,talamuksesta, hypotalamukses-ta, hippokampuksesta ja amygdalasta. Limbinen järjestelmä säätelee tunneaktivaati- ota, saa aikaan mielihyvän ja mielipahan vaikutuksia ja säätelee tilanteen mukaista käyttäytymistä. Hypotalamus toimii välittäjänä kognitiivisten toimintojen (hahmotuk-sen, tarkkaavaisuuden, ongelmanratkaisun, muistin, ajattelun) ja autonomisen (ei-tahdonalaisen) hermoston välillä. Amygdalassa (mantelitumake) tulkitaan aistien kautta tulevia vaikutteita tunteiden näkökulmasta. Amygdala analysoi tunteita ja säi-lyttää tunnemuistoja. Sinne varastoituvat myös eri tilanteiden käyttäytymismallit. Amygdala vastaa mm. pelkoreagoinnista ja taistele-pakene-reaktioista.

Ihminen kokee myös elimistön muutokset tunteina.Tunnekokemukset ovat seurausta autonomisen hermoston ja hormonien toiminnasta. Kun ihminen on kiihtynyt, se tun-tuu joka paikassa. Pulssi kiihtyy,hengitys nopeutuu,hikoilu lisääntyy,kädet vapisevat. Pelko ja muut vahvat tunteet aktivoivat sisäelinten toimintaa kuten sydämen, vatsan ja hengityksen ja jännittävät lihakset. Tällöin vaikuttaa autonominen hermosto, sym-paattinen järjestelmä.Tunteilla ja aivokemialla on yhteys.Aivojen kemiaa muuttamal-la voidaan vaikuttaa tunteisiin. Esimerkiksi oksitosiini-hormonilla tiedetään olevan merkittävä vaikutus mm. rakastamiseen ja siihen liittyvään käyttäytymiseen.

Talamusteorian mukaan tunne syntyy, kun jokin vaikute aktivoi tunteita sääteleviä ai-voalueita - tunne ei ilmesty tyhjästä.Vaikutteena voivat olla ajatukset,tilanne, jännitty- neisyys ja monet muut tekijät. Stressaantuneena keho on valmiiksi kiihtyneessä tilas- sa, eikä voimakkaiden tunteiden ja tunteenpurkausten laukaisemiseen silloin tarvita paljoakaan vaikutteita. Tunne nousee siitä, mitä havaitsemme ja miten tulkitsemme asioita ja tapahtumia.Joskus on vaikea tunnistaa,mikä aiheutti reaktion. Vaikute saat- taakin olla tiedostamaton. Esimerkiksi lapsuuden tunnekokemukset vaikuttavat aivo-jen tunneratojen muotoutumiseen ja toimintaan. Emotionaaliset kokemukset jättävät jäljet tunneaivojen alueelle.

 

 

 

Tunteet sijaitsevat ihmisen koko kehossa. Sydän,keuhkot, selkäranka, hartiat, kädet, jalat, pää ja lihakset ovat tunteiden asuinpaikka. Tunteet tuntuvat kaikkien aistien kautta, ja mitä suurimmassa määrin ne myllertävät mielessä ja ajatuksissa. Tunteet saavat aikaan elimistössä fysiologisia muutoksia, jolloin sydämen lyöntitiheys kas-vaa,verenpaine nousee ja ihminen saattaa hikoilla,punastua tai vapista.Osa tunteista siis näkyy myös ulospäin ihmisen ilmeissä,eleissä,asennossa ja käyttäytymisessä.  

Toisen ihmisen ilmeestä voi nähdä, miltä hänestä tuntuu, vaikka tunteen syytä ei tie-täisikään. Ilme on sanaton viesti tunteesta. Tutuin ja selkein näistä ilmeistä on hymy. Perustunteita kuvaavat kasvojen ilmeet ovat hyvin yleismaailmallisia, ja ne tunniste-taan kulttuurista riippumatta. Tunteiden ilmaisu on kuitenkin kulttuurisidonnaista.

Tunteet tuntuvat neljällä eri tasolla

  • fysiologian taso
  • ilmaisun taso
  • sosiaalinen taso
  • subjektiivinen kokemus

Subjektiivinen kokemus tarkoittaa sitä,että vertailemme tunteita toisiinsa, luokittelem- me (miellyttävä - epämiellyttävä), muistelemme tunteita ja tunnekokemuksia sekä pohdimme tunteiden voimakkuutta ja tyypillisyyttä. Tähän tunteiden kognitiiviseen osatekijään pohjautuu se, että tunteita voi käsitellä ja säädellä.

 

 

 

Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen sekä fysiologiset reaktiot kulkevat käsi kädessä toisiinsa vaikuttaen. Ihmisen ajatusten,tunteiden ja käyttäytymisen välillä saattaa olla hyvin toimivia tai toimimattomia kehiä.Haitallinen noidankehä on sellainen, jossa esi- merkiksi itsekriittisyys johtaa ahdistuneisuuteen, joka johtaa itsekriittisyyttä kasvatta-vien tilanteiden välttelyyn. Tai yleinen negatiivinen ajattelutapa johtaa masennuk-seen, joka johtaa luovuttamiseen ja tekee suhtautumistavasta entistä kielteisemmän. Toimiva kehä on sellainen, jossa ihminen uskoo onnistuvansa, saa hyvän olon tun-teen, luottaa taitoihinsa ja yleensä myös sitten onnistuu tehtävässään. Positiivinen ajattelutapa ja asenne johtavat iloon ja yritteliäisyyteen.

Tunteilla on suuri vaikutus työn ja toimintojen sujumiseen. Mitä innostuneempana ryhtyy tehtävään, sitä mielenkiintoisempaa ja mukavampaa on tehdä sitä. Vaikeitakin työssä kohdattavia ongelmia on helpompi ratkaista,kun on asennoitunut niihin innok- kaasti ja myönteisesti.Työstä ja toiminnoista tuleva innostus on tekemisen riemua, jo-ka johdattaa tekijää yhä parempiin saavutuksiin tai korkeampia tavoitteita kohti. Täl- laista tunnelatauksesta tulevaa energiaa sanotaan flow'ksi.Taiteilijat ja huippu-urhei- lijat pystyvät joskus lähes yli-inhimillisiin suorituksiin, kun flow ja tunne-energia pääsevät vaikuttamaan vapaasti.

Tunteet ja tapa reagoida voivat vahvistua monista eri syistä. Käyttäytymiseen vaikut-taa edeltävä tilanne, mutta myös käyttäytymisen seuraukset sekä niihin liittyvät aja-tukset ja tulkinnat. Seuraukset voivat vahvistaa tai heikentää käyttäytymistä. Käyttäy-tymistä voidaan myös tarkoituksellisesti muuttaa muuttamalla edeltäviä tilanteita ja toisaalta seurauksia.Käyttäytymiseen vaikuttavat myös kaikki kognitiiviset prosessit, ja niitäkin vaihtelemalla voidaan muokata käyttäytymistä. Irrationaaliset, negatiiviset ja yliyleistyneet ajatukset muokkaavat ja muuttavat tunteita. Tunteita työstettäessä on tehtävä työtä myös ajatusten kanssa.

 
 
 
 

© Opetushallitus | [email protected] | Tulosta

13.06.2013

 

 

***

 

http://www.tiede.fi/keskustelu/22652/ketju/halosen_linjalla_tuposta...

 

Täällä esiintyy termi "Heinos-TV" ensi kertaa netissä ja JUST SIINÄ asiayhteydessä:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/90250

" >>>>Minkä pirun takia tuossa piti juuri tiede ottaa esimerkiksi, joka ei siihen
>>>>ollenkaan sovellu? Ja sitä paitsi naisten keskuudessa sävähdyttävimpiä
>>>>toimenkuvia eri kulttuureissa ovat "tutkimusten" mukaan mm. juuri nuo miesten
>>>>yllämainitut, rokkivaari, öljysheikki ja sumopainija eikä suinkaan mikään
>>>>pölyinen tieteenväkertäminen...

>>>Väitettiinkö siinä tutkimuksessa,että tieteenteko olisi naisten mielestä erityisen
>>>sävähdyttävää? Mikä se pointti oikein mahtoikaan olla?

>>Siinä väitettiin,että miestieteentekijät erityisesti poukkoilevat noiden senssien
>>mukaan ihan muissakin asioissa, mutta ehkä siinä todellakin tarkoitettiinkin sitä,
>>että miestieteentekijät ovatkin keskimääräistäkin pahemmassa puutteessa...

>Eivät ainakaan sellaiset, jotka julkaisevat maailmalla siteerattuja tutkimuksia ja
>kirjoja ja joita´haastatellaan BBC:n tiedeohjelmiin. Ehkä sitten sellaiset, joiden
>julkaisuluettelo on melko lyhyt ja joiden aika kuluu suomenkielisillä
>keskustelufoorumeilla.

BBC:n tiedeohjelmiin haastateltavaksi pääseminen saattaa olla kriteeri sille, ettei ole seksin puutteessa (en tiedä, kun en ole ainakaan toistaiseksi päässyt sinne), mutta mikään tieteellisen tuotannon paikkansapitävyyden kriteeri se ei ole, kuten ei ole Hesariin tai "uuteen" Heinos-TV:enkään haastateltavaksi pääsy...

Siteerausindeksi ei ole sekään mikään tieteellisyyden objektiivinen kriteeri:maailman eniten tieteellisissä julkaisuissa siteerattu henkilö lienee Noam Chomsky. "

Heinos-TV valehteli taas Neuvostoliiton historiasta

Niin ikävää ja kammottavaa kuin tuo Tshetsenian sota ja poliittinen tilanne onkin, katson välttämättömäksi oikaista Heinos-TV1:n keskiviikkona 30.10 Tshetshenian historiasta antamia tietoja.

Kysymys on tshetshenikansan karkoituksesta Kazahstaniin,toiselle puolelle Kaspian merta toisen maailmansodan aikana, kun alueella oli ollut saksalaismielinen kapina. Thsetsenia oli kaukaisin alue kaakossa, jonne saksalaisten sotatoimet ulottuivat.

TV1:n ohjelmassa väitettiin, että YLI MILJOONA tshetsheeniä karkoitettiin alueelta. Tshetshenejä oli kuitenkin koko Neuvostoliitossa tuolloin vain noin puoli miljoonaa henkeä, aivan tarkkaa lukua ei ole saatavilla.Vuonna 1970 heitä oli vähän yli 600000 ja vuonna 1985 jo 850000.

Sotatoimiin liittyen karkoitettiin useita kansallisuuksia,nimittäin Pohjois-Kaukasuksen tshetsheenit, ingushit, tsherkessit, balkaarit, karatshait, Krimin tataarit sekä Kaspian meren pohjoisrannikon kalmukit, ja Volgan saksalaiset (joilla silloin oli oma autonominen tasavalta).

Pohjois-Kaukasuksen osseetteja, kabardiineja, avaareita jne. ei karkoitettu, vaikka heidän alueensa olivat aivan yhtä hyvin uhattuina ja sotatoimien alla, heidän uskotiin toimivan tarvittaessa partisaaneina. Kaiken kaikkiaan karkotettuja oli noin miljoona, ilmeisesti ilman saksalaisia.

Saattaa vaikuttaa saivartelulta, mutta ei ole sitä. Turha ruveta yrittämään "harsia ka-saan" jälkikäteen uusia "kommunismin uhreja" sieltä sun täästä, vaikka tuollaisella milli sieltä puoli täältä äkkiä "kertyisikin" "katetta" tietylle kirjalle. Historiallinen vale on historiallinen vale, ja tuosta olisi taas voinut lähteä "kehittelemään" kun muitakin karkotettuja kansallisuuksia varmasti tiedettiin olevan.

Näiden pienten vähemmistökansallisuuksien tilastot ovat paremmin selvillä kuin venäläisten tai ukrainalaisten. "

RK
04.11.2002 01:40:34
96034

valehteleminen ei ole tasapainottamista

Gustavsson kirjoitti 04.11.2002 (95944)...

>RK kirjoitti 01.11.2002 (95780)...

>>Tässä oli nyt kysen heinos-TV:n toimista. Ymmärtämykseni

>>veromaksajien rahoituksen lykkäämiselle sinne on vähenemään

>>pään. Sen pitäisi demokraattisesti kontrolloituna "tasapainottaa"

>>yksityisen puolen markinasyistä "hömppäpainotteista" tuotantoa, mutta

>>sille uhkakin muodostua ihan muu rooli...Ja ulkomailla se tulkitaan

>>"viraliseksi" valtiolliseksi asemaksi.

 

>Heinos-TV:n pitää toimia nykymenolla ainakin vielä 10 vuotta, jotta 70-

>luvulla YLE:n syytämä taistolaispaska tulisi tasapainotetuksi.

 

Ei tuollainen kirjoista tarkistettavissa olevien faktojen valehteleminen ole mitään "ta-sapainottamista",se on valtiollisen televisiokanavan suorittamana viime kädessä sitä, että muitakin virkamiehiä,esimerkiksi historianopettajia,suorastaan kehotetaan valeh- telemaan. Niin se ainakin maailmalla käsitetään, ja niin se viime kädessä ON myös meillä, olemme niin tottuneet ajattelemaan tai emme.

Jos joku katsoo, ettei ennen olisi kerrottu _tosiasioitakaan_ (että tuolloin puolimiljoo-naisesta tshetesheenikansasta Kaukauksella asuneet karkoitettiin toisen maailman-sodan aikana Keski-Aasiaan noin kymmeneksi vuodeksi), niin sen kertominen voisi sitten olla jotakin "tasapainottamista". Ainakaan sen kertomisesta ei varsinaisesti pitäisi olla mitään varsinaista vahinkoa.

Tuo Ylen juttu oli monikerroksinen kiero vale,kun tiedetään,että tshetseenejä on vas- ta NYT noin miljoona. Ja Kaukaasian islamilaisten kansojen maailmanennätysväes-tönkasvu tietään. Ja tiedetään, että neljä muutakin vähän pienempää kansaa karko-tettiin.(Tarkistin,että niiden kansalaismäärä oli kaikkiaan noin miljoona,kaikkia ei tie- tenkään karkoitettu, vaan nimenomaan noilla kansallisilla alueilla asuneet ko. kanso-jen jäsenet. Heitä oli tietysti muuallallakin kuten alueen suurkaupungeissa kuten Ba- kussa, NL:n suurkaupungeissa kuten Moskovassa, sodassa jne. Ja muutama oli jo valmiiksi siellä Keski-Aasiassa tai Siperiassa.)

Ja jos YLE valehtelee, niin silloin valehtelee valtio,se on pahempi, juttu kuin että joku Erkko valehtelisi, jolta ei kukaan nyt juuri muuta osaisi odottaakaan...

 

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/152521?page=3...

Helsingin puoskariyliopisto lallaa "peilineuroonia" ja YLEkin parhallaan PRISMASSA

Risto Koivula , 10.3.2014 19:17:12, 377039

Ei näytä kuin kaksi asiaa enää mahtuvan fasisti-Suomen henkiseen elämään: Ukrainan aateveljet/sisraet ja rotumurhapeilineuroonit!!!

" Helsingin ylipoisto jatkaa avoimen terrorin linjallaan.

Minkäänlaisia "peilineurooneja" ei ole. Myös Harvard on monottanut "Peilineurooni-professorinsa" Marc Hauserin ja ottanut tilalle kyseisen pseudoteorian kategorisen vastustajan Alfonso Caramazzan.

nakokulma.net/index.php?topic=8695.msg240945#msg240945

hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/yle-toraytti-taas-tuutin-taydel...


Kallon alta

Yliopisto-lehti 2/2014