http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259540-paaministeri-salvini-syyllistaa-euta-genovan-siltaurmasta

Hän ei ole tässä asiassa välttämättä pelkästään väärässä.

Salvinin Lega-puolue esitti pari vuotta sitten sillan purkamista, mutta Viiden tähden liiki, erityisesti Peppe Grillo, esti sen vedoten säätämiseen ja EU:n tarkastuksiin.

En tarkoita pelkästään varojen ohjaamista liikennyhteyksiin, vaan myös EU:n "tiede-politiikkaa", ns. "eurotiedettä" yleisemmin, ja miten se on omiaan johtamaan juuri tällaisiin ongelmiin, mm. virheiden pysymiseen piilossa, kunnes pamahtaa.

 

Italy’s Deputy Prime Minister Matteo Salvini has laid the blame for the Genoa bridge collapse on the European Union, saying that spending restrictions has limited the country’s investment in its infrastructure.

Salvini, the leader of the eurosceptic Northern League,told reporters in Sicily that the fall of the 100-meter-long stretch of the A10 motorway in the port city on Tuesday showed that budgetary strictures imposed by the EU are putting lives of Italians at risk.

READ MORE: ‘It was a miracle’: Survivor of Genoa bridge collapse shares his story (VIDEO)

“If external constraints prevent us from spending to have safe roads and schools,then it really calls into question whether it makes sense to follow these rules,” said Salvini, according to Reuters. “There can be no tradeoff between fiscal rules and the safety of Italians.”

At least 35 people are reported to have died in the incident. The bridge, known as the Ponte Morandi,was built in the late 1960s and has undergone various redevelopment works over the years. The director of motorway operator Autostrade said the collapse of the bridge was impossible to predict, but its design has come in for criticism in the past.

Viestejä 3316

Liittynyt16.1.2016

klo 4:27 | 16.8.2018

Silta koostuu esijännittämällä tai sarananivelellä yhteen liitetyistä betonielenemteis-tä.Pylonien välillä on neljä elementtiä.Pyloni on keskellä elementtiä,kokonaan niiden välissä näkyvä on nivelöity molemmista päistään. siinä on mysliikuntaauma, kuten myös toisella puolen pylonia, mitä murtuma alkoi.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10352703

14.8.2018 klo 16:47päivitetty 14.8.2018 klo 17:56

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

1,2 kilometriä pitkä Ponte Morandi oli rakennettu 1960-luvulla.Sitä remontoitiin toissa vuonna. Eräs insinööri sanoi jo kaksi vuotta sitten, että se olisi pitänyt korvata kokonaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Morandi-silta

" Polceveran maasilta (ital. Viadotto sul Polcevera) [1], joka tunnetaan myös suunnit-telijansa mukaan nimellä Morandin silta (ital. Ponte Morandi) on vinoköysisilta Genovassa Italiassa. Vuonna 1967 avattu silta romahti osittain 14. elokuuta 2018. [2] Onnettomuudessa kuoli yli 30 ihmistä. [3]

 

Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisistä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin.

Vaikka en ole betonirakenteiden asiantuntija diplomityöstäni huolimatta, joka oli lu-juusopin teoriaa, voin sanoa, että tulloin tällaisten ns. ei-monolittiten tai epämonoliit- tisten betonipalkkrakenteiden toimintaa ei tunnettu kunnolla.Tuollainen pätkäpalkki ei toimi massiivipalkin tavoin,vaan muodonmuutokset ja myös suurimmat jännitykset keskittyvät siihen saumakohtaan. Sellaiset selvitettiin teoreettisesti - ja jossakin mää- rin kokeellisesti vasta meidän tutkimusten yhteydessä. Asiaa ei muuta se, että myös aivan tavallinen teräsbetonilakki muuttuu murtotilannetta lähestyttäessä sellaiseksi epämonoliittipalkiksi: myös siinä käyttäytymisessä ilmeni uusia seikkoja.

Myös itse betonissa tapahtuu ulkotiloissa ja vaihtelevissa lämpötuloissa ja kosteus-aloissa muutoksia kuten hydratoitumisra (hydroksidien muuttumista karbonaateiksi), joka ei välttämättä heikennä betonin lujuutta, mutta aiheuttaa terästen korroosiota betonin sisällä.

Betonin väsyminen keskittyy niihin pätkien väleihin.Vaaralliset ilmiöt ovat mm. palkin poikkisuuntaisia eli pystysuuntaisia vetojännityksiä, jotka yrittävät "ampua puristetun särmän irti",ylös.Ne voivat olla esimerkiksi 40% siitä puristusjänntyksestä - ja betonil- le jo sellaisenaan vaarallisempia,ja lisäsksi on mises-vertailujännitysvaikutus: ankarat leikkausvoimat vinossa suunnassa.

Noita juttuja ei tutkittu tietääkseni juurikaan pitemmälle,tehtiin kymmenkunta dippistä, osa teoreettisia ja osa kokoeellisia ja yksi lisuri.

Italiaiset olvat ainoita ulkomaalaisia, jotka alivat kinnostuneita.

Betonissa tapahtuu myös kemiallisia ilmiöitä, joita ei tuolloin tunnettu kuten karbona-toitumista eli hydroksidien muuttumista karbonaateiksi, vaihtelevissa koskeus- ja lämpöoloissa

EU:n "uudessa ("hyöty")tiedesysteemissä, joka Suomessa alkoi jo tuolloin Suomen "Akatemian" toimenkuvan muutoksella, jota on sittemmin matkittu myös eräissä EU- organisaatiossa, tuollaita tiedettä ei saanut tehdä, tai sitä ei ainakaan rahoittanut ku- kaan, ellei sitten olisi ollut jokin tuollainen valtava projekti tekeillä puolivillaisin tie-doin ... vaikka nimenmomaan turvallisuuden takia ja vanhojenkinrakenteiden käyttö-kuntoisuuden arvioimiseksi perustutkimustietoa ehdottomasti aina tarvitaan, ja siihen on tartuttava silloin, kun sitä löytyy,

Screenshot_2018-08-16%20Italy%27s%20Auto

Ei voi kuin ihmetellä luottamusta insinööreihin, kun asutuksen yläpuolelelle noin moternia viritetään.

Venezuelassa on romahtanut saman suunnittelijan samantyyppinen silta laivan töytäisystä

Riccardo4b259554-a09d-11e8-97d7-83795301

 

Morandin patentoima palapalkkirakenne ei käyttäydy murtuessaan samoin kuin massivipalkki

screenshot_2018-08-17_rakmek_23_4_1990_3

Historiallinen kuva, kun meidätn graniittipalkit hakesivatkin pituussuunnassa! Loppu-jen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ – uskomatonta mutta totta. ika ei ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkiksillisiä…

Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin ele-mentteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:

Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.

Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhemmin Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 – 2019 ) johdolla.
Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.

https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130

Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.

Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf

ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS

H. Parland

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 – 89

Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by linearization be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.

The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals  that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.

This renders possible simple graphical methods to determine the positions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.

Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.

Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theore-tical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.

1. Introduction

Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century.The first investigation carried out by H.M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates,which led to an approxi- mately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].


Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 – 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].


For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the struc-tural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere Univer-sity of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].


The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam,and the state induced by the edge effect of the cracks.Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero tensile stresses.

... "

 

***

 

Silta romahti sittenkin kannatinvaijerin katkeamisen takia toisen pylonin päällä, salaman mutta epäilemättä myös muiden seikkojen vaikutuksesta, jotka liittyvät rakenteen vanhenemiseen.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006159844.html

***

https://www.pirkanblogit.fi/2020/risto-koivula/hyva-okumantti-prisma-tappavat-sillat/

Hyvä dokumäntti: Prisma: Tappavat sillat

Genovan Morandi-sillan vetokannattimien uusimisesta oli jo tehty päätös, mutta se ehti romahtaa ennen sitä.

Noin vuosi ennen Genovan siltaturmaa puolueet mm.olivat napit vastakkain Legan ja Salvinin vaatiessa Genovan sillan purkamista ja yleisemminkin EU:sta riippumatonta teknistä valvontaa eri aloilla – ja Viiden tähden liikkeen, erityi-sesti Peppe Grillon vastustaessa sellaista ”tuhlauksena” ja ratkaistessa asian – päin persettä.

https://areena.yle.fi/1-50147521

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/16/prisma-tappavat-sillat-voiko-polceveran-kaltainen-onnettomuus-toistua

TV1 keskiviikkona 22.1.2020 klo 19.00 – 19.55, uusinta lauantaina 25.1. klo 7.00 ja maanantaina 27.1. klo 23.15, Areenassa

Palomies Davide Capello ajoi elokuun 14. päivä 2018 työvuoronsa jälkeen moottori-tietä kohti Genovan kaupunkia Italiassa. Samana päivänä oli annettu säävaroitus. Näkyvyys alkoi heikentyä, ja Davide hiljensi vauhtia.

Mies ajoi kohti kuuluisaa Polceveran siltaa.Samaan aikaan vastakkaisesta suunnas- ta kohti siltaa lähestyi huonekaluliikkeen esimies Gianluca Ardini. Kello 11.36 maailma miesten välillä repesi kahtia.

Asvaltti avautui kuin elokuvissa ja tapahtui katastrofi. Valtava, 260 metrin osuus nelikaistaisesta sillasta romahti.

Onnettomuudessa Gianlucan kuorma-auto syöksyi kymmeniä metrejä alas laaksoon. Daviden katumaasturi putosi romahtaneen sillan muodostamaan onkaloon. Molemmat selvisivät kuin ihmeen kaupalla katastrofista hengissä.

Siltaonnettomuudessa kuoli 43 ihmistä ja 27 ajoneuvoa syöksyi sillalta.

Kyseessä oli yksi pahimpia siltojen romahduksia Euroopassa yli sataan vuoteen. Polceveran silta seisoi yli 50 vuotta Genovan kaupungin maa-merkkinä. Se oli Italian kuuluisimpia siltoja – ikoninen maamerkki, joka yhdisti Genovan eri osat.

Brittiläinen dokumentti Tappavat sillat selvittää, miksi päällisin puolin kunnossa ollut Polceveran silta yhtäkkiä sortui? Mikä aiheutti romah- duksen ja onko mahdollista, että onnettomuus toistuu jossain muualla?

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on romahtanut yli 60 siltaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on sortunut yli 20 siltaa vuoden 2000 jälkeen. Kuinka monta siltaa on parhaillaan sortumispisteessä?

Maailman kymmenissä tuhansissa silloissa on rakenteellisia ongelmia, jotka vaativat seurantaa. Voivatko insinöörit taata vanhenevien siltojen turvallisuuden niin, että sortumisilta vältyttäisiin?

Why Bridges Collapse? Ohjaus: Martin Gorst. Tuotanto: Windfall Films/BBC, Iso-Britannia, 2019. Lukijana on Harri Oksanen.

 

Kaikki Morandin sillat ovat joko hajonneet tai käyttökiellossa. Tämä oli viimeinen käytössä ollut.

Asiassa on taatusti esiintynyt vakavaa eurosalailua. Siitä tapeltiin vuosia ennen kata-strofia. Matteo Salvini vaati sillan purkamista. Hänen hallituskumppaninsa Viiden tähden liike (Peppe Grillo) ratkaisi salailun hyväksi…

Riccardo Morandi oli riesa ainakin tutkimukselle patentteineen yritteliäistä virityksis-tä, joita hän tai kukaan muukaan siihen aikaan ei osannut laskea (ainakaan oikein…) – tai joissa vaikuttavia ilmiöitä kuten betonin karbonatisoitumista (joka ruostuttaa teräksiä  ilman, että vesi pääsisi niihin asti – eivät muuten näytä tunteneen tuon okun tekijätkään!), betonin ja teräksen väsymistä, elenteistä koottujen epämonoliittisten taivutettujen rakenteiden erikoispiirteitä jne.

Hän oli erityisen ”eurotieteilijän” varhainen prototyyppi noin 30 vuotta ”edellä aikaansa” … "

***

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ristojkoivula/259675-riccardo-morandi-ei-ollut-ainoa-eurotieteellinen-siltaguru/


 

Riccardo Morandi ei ollut ainoa "eurotieteellinen" siltaguru…

ristojkoivula

Risto Koivula 19.8.2018 6:23

https://www.tiede.fi/comment/2527340#comment-2527340

 

danilography:  Liberty Bridge, Novi Sad

Liberty Bridge is a bridge over the Danube in Novi Sad. Opened on 23 October 1981.

The architect [engineer, T.] was Nikola Hajdin.

Bridge pylons are 60 meters high, with a gap of 361 meters between them. In total there are 48 cables, who support structure. Construction of the bridge is 1382 meters long.
Construction of the bridge lasted 5 years.
The bridge was bombed and destroyed on 3 April 1999 by the NATO alliance.

laiskimus kirjoitti:

Tokkura kirjoitti:

En minä muuten näistä dippisasioista olisi kirjoittanut, koska näitä esijännittämällä yhteenkiristettyjä pätkäpalkkeja on käytetty nimenomaan pylonien aluella (välissä olevat nivelpalkit ovat "TTTT-laattoja"):

" Kuvan siltapalkki koostuu esijännittämällä yhteen liitetyistä elementeistä: pylonivalillä on neljä elementtiä, pyloni on keskellä elementtiä.

Salvini ei ole asiassa välttämättä aivan väärässä, erityisesti kun otetaan huomi-oon paitsi EU:n liikenneyhteuspolitiikka myös sen (uusi) "innovaatiopolitiikka", ns. "euro(puoskari)tieteen pohjalta.

Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisitä,sittemmin harvinaisiksi jää- neistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin. "

Laiskimus:

Et ole lainkaan perustellut tuota vahvennetulla fontilla laittamaani kohtaa, etkä selittänyt miten se liittyy mitenkään sitä ennen tai sen jälkeen kirjoittamaasi asiaan.

Väitteen esittäjällä on näyttövelvollisuus, eikä sen lukijoilla.

Esitä siis näyttö siitä:

1) mikä EU:n liikenneyhteuspolitiikka on

2) siitä mikä EU:n (uusi) "innovaatiopolitiikka" on, sekä

3) siitä mitä ns. "euro(puoskari)tieteellä tarkoitat ja miksi se on nimenomaan puoskaritiedettä.

Ellei näyttöä löydy peruuttanet tältä osin puheesi.

Tokkura:

 

Riccardo Morandi 1902 – 1989

Riccardo Morandi ei suinkaan ole edes ainoa eikä kuulusinkaan virheitään peittelevä ns. ns. "eurosiltaguru":

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259540-paaministeri-salvini-syyllistaa-euta-genovan-siltaurmasta

Tämän herran sillat ovat pysyneet ylhäällä (kunnes esim. NATO on pommittanut…), mm. kun ne ovat metallirakenteisia, mutta silti hänen "perusteoriana" vuoskymmeniä pidettyä kotelopalkkien teoriaansa on ollut pakko raskaasti korjata (ja samalla yksinkertaistaa):

https://books.google.fi/books?id=z6BZTYuq_dQC&pg=PA35&lpg=PA35&dq=%22Curt+F+Kollbrunner%22&source=bl&ots=dzFHqAm0Au&sig=Fu-JNMndc_E9ppQt0MOetkWGYOs&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjCrtSeq_ncAhVhpIsKHWJaCOQ4FBDoATABegQICRAB#v=onepage&q=%22Curt%20F%20Kollbrunner%22&f=false

Allekirjoittaneen juttua aiheesta:

https://books.google.fi/books?id=Utaxsx4pJK8C&pg=PA535&lpg=PA535&dq=Guided+Vlasov+Beams%22&source=bl&ots=EQLrQtMx6x&sig=NnJZaDq1a79A_IT0R6NcqdnFr1E&hl=fi&sa=X&ei=ccT_Ut3bGYiEyAOGu4DQBg&ved=0CEQQ6AEwAw#v=onepage&q=Guided%20Vlasov%20Beams%22&f=false

https://www.tiede.fi/comment/2527328#comment-2527328

" (Bannatulla nimimerkki RJK:lla on aivan erityisesti ollut ongelmia hänen kanssaan … ja hän on luennoinut asiata myös Britannian valtion Avaruuskeskuksessa Aerospece Centerissä Loughborough'ssa.)

Ohoh! TÄÄLLÄhän se nykyinen EUROTIETEILJIÄ euroräyhää, eikä ole vastannut yhteenkään sähköpostiin virkansa eikä omasta puolestaan koskien pääteoksensa virheellisyyttä, joilla on noihin asemiin noussut:

Nikola Hajdin 1923 – , Serbian Tiedeakatemian puheenjohtaja vuoteen 2015, eurotieteilijä.

… "

A thin-walled rigid-in-plane rectangular box beam under torsion according to the theory of guided beams.

A revision of the Kollbrunner-Hajdin solution of the problem

4nd ICTWS Conference, Loughborough, United Kingdom 2004

(Ohutseineämäisten rakenteiden 4. maailmankonferenssi)

https://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false

Laiskimus: Salvinin oikeassa/väärässä oleminen jäänee myöhempään ajankohtaan.

Ps, jos kukaan ei esitä eikä ole esittänyt mitään kritiikkiä sinun esijännitteisiin  betonirakenteisiin perustuvaa silta-alan osaamistasi kohtaan, ei sitä tarvitse turhaan loputtomiin perustella.

Tokkura: Minä en ole mikään silta-alan osaaja, vaan rakennustatiikan perustutkija.

"Eurotieteen" dogmeihin kuuluu, että "siellä on ollut kaikki loppuuntutkittu jo iät ja ajaat", ja jos tulee vastakkaista näyttöä, se jyrätään ja terrorisoidaan maan rakoon.

Laiskimus: Sen liittyminen kyseiseen siltaromahdukseen jäänee toistaiseksi epäsel-väksi, ellet pysty osoittamaan miten, miksi, ja missä järjestyksessä silta tosisiassa romahti.

Tokkura: Se ei ole tässä olennaisinta. Tuo on erittäin yritteliäs rakenne, joka on tehty osista, ja aineistakin, joiden todellista rakenteellista ja fyskaalista ja KEMIALLISTA-KAAN toimintaa ei ole silloin tunnettu ainakaan oikein, ja rakenteen on täysin perus-teettomasti myös oletettu kestävän "ikuisesti". Sen jälkeen on kertynyt sanoisinko hä-lyttävää tutkimustietoa mm.pätkäpalkkirakenteen toiminnasta, betonin hydratoitu- misesta ja sen aiheuttamasta terästen korrosiosta, betonin väsymisestä ja teräk-sen väsymisestä, joista kukin erikseenkin saattaisi aiheuttaa tämän asumustenkin yläpuolella kulkevan rakenteen romahduksen. Vastaavat rakenteet muuallakin ovat kokeneet romahduksia tai ovat käyttökiellossa.

Mutta EU:ssa on viranomaisten siunauksella huristeltu karvat korvilla ja suljettu silmätkin tutkimustiedolta.

Laiskimus: Oletan ettei tämä ole toistaiseksi mahdollista, joten aihe kannattaisi jättää siihen aikaan kun jostain jotain faktaa aiheesta löytyy.

Tokkura: Tämä EI ole erkoistapaus vaan TYYPPITAPAUS…

Jos tätä tutkimustietoa ei työnnetä europuoskaritiedesysteemille lusikalla perseestä sisään, SITÄ REI TUNNETA NIISSÄ "TUTKIMUKSISSAKAAN" joista puhut!

Laiskimus: Esim jos saat jostain sillan rakennepiirustukset mitoituksineen voisi teoreettinen tarkastelu muuttua järkevämmäksi.

Tokkura: Ei o mun asia.

Laiskimus: Ilman tietoa siitä tai romahtamisen toteutuneista yksityiskohdista koko osaamisesi asiassa jäänee tämän siltaromahduksen kannalta hyödyttömäksi.

Tokkura: Se on julkista tietoa. Jos se jätetään ehdoin tahdoin "hyödyttömäksi", asia rinnastuu joukkomurhaan, rikokseen ihmiskuntaa vastaan, josta voidaan tuomitakin missä maasa tahansa. En puhu vain omasta tuottamastani, vaan kaikesta paikkansa pitävästä titeellisestä tiedosta.

Laiskimus: Emmehän tiedä edes sitä hajosiko sillasta ensin teräsrakenne, betoni vai niiden välinen liitos.

Tokkura: Eiköhän tuo selviä. Mutta se olisi voinut olla toisinkin päin.