http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259540-paaministeri-salvini-syyllistaa-euta-genovan-siltaurmasta

Hän ei ole tässä asiassa välttämättä pelkästään väärässä.

Salvinin Lega-puolue esitti pari vuotta sitten sillan purkamista, mutta Viiden tähden liiki, erityisesti Peppe Grillo, esti sen vedoten säätämiseen ja EU:n tarkastuksiin.

En tarkoita pelkästään varojen ohjaamista liikennyhteyksiin, vaan myös EU:n "tiede-politiikkaa", ns. "eurotiedettä" yleisemmin, ja miten se on omiaan johtamaan juuri tällaisiin ongelmiin, mm. virheiden pysymiseen piilossa, kunnes pamahtaa.

 

Italy’s Deputy Prime Minister Matteo Salvini has laid the blame for the Genoa bridge collapse on the European Union, saying that spending restrictions has limited the country’s investment in its infrastructure.

Salvini, the leader of the eurosceptic Northern League, told reporters in Sicily that the fall of the 100-meter-long stretch of the A10 motorway in the port city on Tuesday showed that budgetary strictures imposed by the EU are putting lives of Italians at risk.

READ MORE: ‘It was a miracle’: Survivor of Genoa bridge collapse shares his story (VIDEO)

“If external constraints prevent us from spending to have safe roads and schools, then it really calls into question whether it makes sense to follow these rules,” said Salvini, according to Reuters. “There can be no tradeoff between fiscal rules and the safety of Italians.”

At least 35 people are reported to have died in the incident. The bridge, known as the Ponte Morandi, was built in the late 1960s and has undergone various redevelop- ment works over the years. The director of motorway operator Autostrade said the collapse of the bridge was impossible to predict, but its design has come in for criticism in the past.

Viestejä3316

Liittynyt16.1.2016

klo 4:27 | 16.8.2018

Silta koostuu esijännittämällä tai sarananivelellä yhteen liitetyistä betonielenemteistä. Pylonien välillä on neljä elementtiä. Pyloni on keskellä elementtiä, kokonaan niiden välissä näkyvä on nivelöity molemmista päistään. siinä on mysliikuntaauma, kuten myös toisella puolen pylonia, mitä murtuma alkoi.

 

https://yle.fi/uutiset/3-10352703

14.8.2018 klo 16:47päivitetty 14.8.2018 klo 17:56

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

1,2 kilometriä pitkä Ponte Morandi oli rakennettu 1960-luvulla. Sitä remontoitiin toissa vuonna. Eräs insinööri sanoi jo kaksi vuotta sitten, että se olisi pitänyt korvata kokonaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Morandi-silta

" Polceveran maasilta (ital. Viadotto sul Polcevera) [1], joka tunnetaan myös suunnittelijansa mukaan nimellä Morandin silta (ital. Ponte Morandi) on vinoköysisilta Genovassa Italiassa. Vuonna 1967 avattu silta romahti osittain 14. elokuuta 2018. [2] Onnettomuudessa kuoli yli 30 ihmistä. [3]

 

Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennustatiikasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisistä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä rakenteista, joita tässä betonielementtirakenteissa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin.

Vaikka en ole betonirakenteiden asiantuntija diplomityöstäni huolimatta, joka oli lu- juusopin teoriaa, voin sanoa, että tulloin tällaisten ns. ei-monolittiten tai epämonoliit- tisten betonipalkkrakenteiden toimintaa ei tunnettu kunnolla.Tuollainen pätkäpalkki ei toimi massiivipalkin tavoin,vaan muodonmuutokset ja myös suurimmat jännitykset keskittyvät siihen saumakohtaan. Sellaiset selvitettiin teoreettisesti - ja jossakin mää- rin kokeellisesti vasta meidän tutkimusten yhteydessä. Asiaa ei muuta se, että myös aivan tavallinen teräsbetonilakki muuttuu murtotilannetta lähestyttäessä sellaiseksi epämonoliittipalkiksi: myös siinä käyttäytymisessä ilmeni uusia seikkoja.

Myös itse betonissa tapahtuu ulkotiloissa ja vaihtelevissa lämpötuloissa ja kosteus-aloissa muutoksia kuten hydratoitumisra (hydroksidien muuttumista karbonaateiksi), joka ei välttämättä heikennä betonin lujuutta, mutta aiheuttaa terästen korroosiota betonin sisällä.

Betonin väsyminen keskittyy niihin pätkien väleihin. Vaaralliset ilmiöt ovat mm. palkin poikkisuuntaisia eli pystysuuntaisia vetojännityksiä, jotka yrittävät "ampua puristetun särmän irti", ylös. Ne voivat olla esimerkiksi 40% siitä puristusjänntyksestä - ja betonille jo sellaisenaan vaarallisempia, ja lisäsksi on mises-vertailujännitysvaikutus: ankarat leikkausvoimat vinossa suunnassa.

Noita juttuja ei tutkittu tietääkseni juurikaan pitemmälle, tehtiin kymmenkunta dippistä, osa teoreettisia ja osa kokoeellisia ja yksi lisuri.

Italiaiset olvat ainoita ulkomaalaisia, jotka alivat kinnostuneita.

Betonissa tapahtuu myös kemiallisia ilmiöitä, joita ei tuolloin tunnettu kuten karbonatoitumista eli hydroksidien muuttumista karbonaateiksi, vaihtelevissa koskeus- ja lämpöoloissa

EU:n "uudessa ("hyöty")tiedesysteemissä, joka Suomessa alkoi jo tuolloin Suomen "Akatemian" toimenkuvan muutoksella, jota on sittemmin matkittu myös eräissä EU- organisaatiossa, tuollaita tiedettä ei saanut tehdä, tai sitä ei ainakaan rahoittanut ku- kaan, ellei sitten olisi ollut jokin tuollainen valtava projekti tekeillä puolivillaisn tiedoin ... vaikka nimenmomaan turvallisuuden takia ja vanhojenkinrakenteiden käyttökuntoi-suuden arvioimiseksi perustutkimustietoa ehdottomasti aina tarvitaan, ja siihen on tartuttava silloin, kun sitä löytyy,

Screenshot_2018-08-16%20Italy%27s%20Auto

Ei voi kuin ihmetellä luottamusta insinööreihin, kun asutuksen yläpuolelelle noin moternia viritetään.

Venezuelassa on romahtanut saman suunnittelijan samantyyppinen silta laivan töytäisystä

Riccardo4b259554-a09d-11e8-97d7-83795301

 

Morandin patentoima palapalkkirakenne ei käyttäydy murtuessaan samoin kuin massivipalkki

screenshot_2018-08-17_rakmek_23_4_1990_3

Historiallinen kuva, kun meidätn graniittipalkit hakesivatkin pituus- suunnassa! Loppujen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ – uskomatonta mutta totta. ika ei ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkiksillisiä…

Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin elementteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:

Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.

Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhemmin Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 – ) johdolla.
Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.

https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130

Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.

Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf

ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS

H. Parland

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 – 89

Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by linearization be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.

The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals  that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.

This renders possible simple graphical methods to determine the positions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.

Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.

Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theoretical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.

1. Introduction

Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century. The first investigation carried out by H. M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates, which led to an approximately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].


Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 – 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].


For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the structural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere University of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].


The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam, and the state induced by the edge effect of the cracks.  Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero tensile stresses.

... "