Suomen alueen vanhimpien asukkaiden teknologiaa
 

Keski-Puolasta löydetty koristeltu poronsarvisauva on peräisin Pohjois-Skandinaviasta. (KUVA: Google Maps, Twitter)

Tämä on sen verran vanha, että ei välttämättä pidä puhua suomalaisista, SU-kileistä, jotka ovat tulleet todennäköisimmin n. 7000 vuotta sitten kampakeraamisen kulttuurin ja tattarinviljelyn myötä. Tosi  varmaakaan "ei-suomalaisuus" ei ole...
https://www.is.fi/tiede/art-2000005396973.html

Puolasta löytyi 10000 vuotta vanha muinaissuomalainen sauva – tekivätkö esihistorialliset suomalaiset tuhansien kilometrien kauppamatkoja?



Tämä juttu kaipaa oikaisua:

Suomalaisten uudet juuret

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta. Ranta- ja metsäsuomalais- ten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

Teksti: Jani Kaaro Kuva: Shutterstock

Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta

Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

... Suomalaisuus on kansallinen projekti, joka on rakentunut vähitellen kahdensadan viime vuoden aikana, eikä sillä ole välttämättä paljonkaan tekemistä niiden ihmisten kanssa, jotka tulivat tänne ensin, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin ylio- pistosta. Ennen kuin meistä tuli suomalaisia, olimme lappalaisia, hämäläisiä ja savo- laisia. Suomi oli täynnä erilaisia etnisiä ryhmiä, jotka olivat saapuneet tänne eri aikoina ja eri suunnista. "

HM: Tällainen näkemys ei ole selitysvoimainen.Suomi on paitsi just nykyinen kieli, valtio ja kansa, myös KULTTUURI(PIIRI), kuin kreikka, persia, rooma (latina), saame, unkari, arabia, heprea, preussi, liettua, baskimaa, eskimo.

Ei ole mitenkään epätieteellistä sanoa, että englannissa on suomiperäisiä sanoja, kuten pot (<pata) tai ale (olut, vaikka tämä tarkasti ottaen olisi sitten väärinkin).

Nuo erilaiset suomeen tulleet ryhmät eivät ole "tasa-arvoisessa asemassa suomalai-suudessa",vaan siellä on yksi,joka on ylitse muiden ja kilpaillut,mahdollisesti tapel- lutkin siitä roolista parituhatta vuotta TOISEKSI TÄRKEIMMÄN kanssa, ja näiden yhdistelmä sitten kolmanneksi ja neljänneksi eniten vaikuttaneiden kanssa.

 

JK: " Genomi kuin historiankirja

Geenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Geenejä on toki käytetty väestöhistorian tutkinnassa aikaisemminkin, mutta viime vuosina on suorastaan harpottu eteenpäin.– Nykytekniikoilla DNA-näyte erottaa italialaisen suo- malaisesta helposti, sanoo dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. Ripatti on ollut mukana tekemässä tänä vuonna koottua Suomen geeniatlasta. Tietopankin läh- tökohtana ovat viime vuosikymmenien aikana kerätyt  tuhannet verinäytteet, joista on seurattu esimerkiksi suomalaisten riskiä sairastua verenpainetautiin tai diabetek- seen. – Väestöhistoria on meille eräänlainen sivupolku, mutta se voi kertoa, miksi olemme alttiita sairastumaan joihinkin tauteihin.Geneettinen arkeologia perustuu aja- tukseen, että genomi on eräänlainen historiankirja. Kun jokin väestö vaeltaa uusille leveysasteille ja joutuu sopeutumaan uusiin oloihin, kuten niukempaan auringonva- loon tai tuntemattomiin taudinaiheuttajiin,muutokset tallentuvat geeneihin. Jos muun- nos esimerkiksi helpottaa D-vitamiinin saantia niukasta auringonvalosta, se yleistyy ja siitä tulee tekijä,joka erottaa väestön lähtöväestöstä. Samalla tavalla geeneihin tal- lentuvat väestöjen kohtaamiset ja niissä tapahtuvat geenien sekoittumiset sekä väes- töjen jakautumiset kahdeksi tai useammaksi joukoksi. – Menetelmiemme tarkkuus on sitä luokkaa, että näemme, miten tietyt geeniklusterit siirtyvät jokivartta ylöspäin, sanoo Ripatti.

Jääkausi jakoi Euroopan

Geenien ja uusien arkeologisten löytöjen perusteella kuva Suomen ja koko Euroo- pan asutushistoriasta 20 000 viime vuoden ajalta on yksinkertaistunut. – Me pohjois-eurooppalaiset jakaudumme kaikki oikeastaan kahteen porukkaan, sanoo antropolo- gi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. Kun viime jääkausi oli laajimmillaan, nämä kaksi porukkaa olivat asettuneet Etelä-Euroopan lämpimiin taskuihin, niin sanottuihin refugioihin, joissa olot olivat siedettävät. Yksi tällainen tasku sijaitsi suunnilleen ny- kyisten Ranskan ja Espanjan rajamailla ja toinen Ukrainan alueella. Refugioissa elä- neet ihmiset saattoivat olla jo alun perin melko erilaisia, tai sitten erot syntyivät pitkän eristyksen aikana.Joka tapauksessa nämä itäiset ja läntiset populaatiot voidaan jäljit- tää geneettisten erojensa perusteella Euroopan joka kolkkaan Baskimaasta pohjois-kalotille. Niskasen mukaan Suomen asutushistoria on nähtävä osana tätä laajempaa eurooppalaista asutushistoriaa. Kun jääkausi alkoi hellittää ja jään reuna vetäytyi, re- fugioiden ihmiset aloittivat hitaan vaelluksen kohti pohjoista.Eurooppaa asutettiin sitä mukaa kuin maata vapautui jään alta. Läntisestä refugiosta lähteneet valloittivat Län- si-Euroopan, ja Ukrainasta lähteneet levittäytyivät itäpainotteisesti.Keski-Euroopassa syntyi vyöhykkeitä, joissa populaatiot kohtasivat ja sekoittuivat keskenään. Toinen kosketusvyöhyke syntyi Suomen alueella, mutta täällä sekoittuminen oli vähäisem- pää. – Populaatioiden erot näkyvät edelleen kirkkaasti itä- ja länsisuomalaisten perimässä, Ripatti sanoo. "

HM: "Ukrainan" (Venäjän) refugi on totta, sen asukkaat olivat "läntisiä"

Tuo jako ei välttämättä ole silti kovin olennainen itä- ja länsisuomalaisten geenierossa.

Scandinavians are the earliest Europeans


November 19, 2014 - 05:30

By: Rasmus Kragh Jakobsen



Scientists have sequenced a 37,000-year-old genome.The results show that present- day Scandinavians are the closest living relatives to the first people in Europe.

An international team of scientists have sequenced the genome of a 37,000-year-old male skeleton found in Kostenki in Russia.

The study, which was recently published in Science, sheds entirely new light on who we are as Europeans.

"From a genetic point of view he's an European," says Professor Eske Willerslev, Director of the Centre for GeoGenetics at the University of Copenhagen, who was involved in the new study, and adds:

“Actually, he is closer to Danes, Swedes, Finns and Russians than to Frenchmen, Spaniards and Germans”. Split happened within a 8.000 year gap

The new results reveal that the man is the oldest that we know of so far to genetically represent a separate line from the forebears of present-day Asians. This is decisive when it comes to dating one of the most important events in history.

"We can now date the separation time between Asians and Europeans," says Professor Rasmus Nielsen from the University of Copenhagen and the University of California, Berkeley, who was also involved in the study.

He points out that the Kostenki ("Luunpalaset"!) genome sets a line 37000 years ago.

Here the lines must have split, while the 45,000-year-old genome from the recently discovered Ust' Ishim in Siberia sets the limit in the other direction.

This gives the answer to one of the biggest questions in the history of mankind; scientists now know that it is within the 8000 year gap that Europeans and Asians went their separate ways
.


Meta-population: sex across populations

Previously the impression was that our forebears lived in separate populations and had children within the group, instead, Willerslev now paints a very different picture consisting of one large meta-population.

A meta-population consists of several populations which mate with each other.

The meta-population is connected through the neighbour's neighbours, consisting of people who generally resemble each other a lot, but who also have their own unique traits.

"It was a huge, complex network, and not separate branches that lived in isolation,” says Willerslev.

He believes the Europeans must have been one enormous meta-population stretching across Europe, the Middle East and Central Asia.

It is possible to follow the genetic trail; all the way from the Kostenki genome, to hunter-gatherers in Siberia 25,000 years ago and farmers 7-8000 years ago in Spain, Luxembourg and Sweden, up to present-day Europeans.


Mixed opinions

A study published in September, led by two professors, Johannes Krause from Eber- hard Karl's Universität Tübingen in Germany and David Reich from Harvard Univer- sity in the US, concluded that present-day Europeans descends from at least three separate groups.

David Reich acknowledges the importance of the new study, but is not convinced that it changes history very much.

"It's wonderful to have the Kostenki genome and it’s also important and interesting to find a degree of continuity from the population represented by Kostenki to present-day Europeans," says Reich and adds:

"On the basis of a statistical test or two, it's a pretty far-reaching conclusion as to how our history proceeded. However, It’s exciting - if it's true”.


 Extremely important if true

Although Willerslev and Nielsen admit that further tests could be carried out, they are pretty convinced that their idea is waterproof.

The Swedish scientist Pontus Skoglund from Harvard University, who was not in- volved in either Willerslev's new study or that of Reich, published in September, also finds it quite convincing.

"It'll be interesting to see more tests done, and as a field we need the time to digest these conclusions. But for now, it looks as though it may well be true, in which case it is an extremely important result," says Skoglund. 


Scandinavians are the earliest Europeans

It turns out that Scandinavians are more closely related to the Kostenki man than any other now-living population. This means that Scandinavians are the earliest Europeans.

However, the genome also indicates that many European traits, including those from the Middle East, were already present in the first Europeans.

So from a genetic point of view it makes no sense to categorise the Scandinavians as a separate people. "In those days people didn't respect our virtuous, well-ordered ideas of belonging to specific groups," comments Professor of Evolutionary Studies, Peter C. Kjærgaard, from Aarhus University.

http://ristokoivula1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172231-suomalaiset-eroavat-geneettiseti-muista-eurooppalaisista#comment-2684772




 

JK: " Tarkka tuloaika auki

Suomen on arvioitu olleen osin jäätön noin 10 000 vuotta sitten, mutta emme tiedä, milloin ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne. Aivan äskettäin on tehty kiinnostavia löytöjä - toinen Joutsasta ja toinen Tornionjokilaaksosta - jotka viittaavat asutukseen jo yli 10 000 vuotta sitten. – Näihin tietoihin on suhtauduttava varovasti, sillä ne ovat ristiriidassa geologisen aineiston kanssa, sanoo arkeologian professori Mika Laven- to Helsingin yliopistosta. On kuitenkin mahdollista,että ensimmäiset ihmiset vaelsivat tänne nenä kiinni jäätikön reunassa. Sen jälkeen, kun ensimmäiset ihmiset asettuivat asumaan Suomen alueelle, uutta väestöä on tullut aika ajoin.

Suomen vanhin kulttuuri, niin sanottu Suomusjärven kulttuuri, levisi kaikkialle Suomeen 10000 – 7000 vuotta sitten."

HM: Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.) on ainoa laajalle Suomessa, koko maahan levittäytynyt kulttuuri, jonka kielestä emme ja ihmisten piirteistä emme tiedä oikeastaan mitään.

Suomusjärven kulttuuriin liittyy piirre, joka yhdistää sitä vasarakirveskansaan ja luul- tavasti näiden "välissä" ja rinnalle vaikuttaneeseen kampakeraamiseen kansaankin, nimittäin punamultahautaus: punainen on ollut surun väri myös balttikielissä. Liettu- assa jopa sana sana raudà tarkoittaa sekä punerrusta että valitusta, erityisesti itku- virttä. Sana tulee mahdollisesti vainajaa (f. yks.) tai hautausmaata (n. mon.) sanasta *remda,verbistä remti (remia) = levätä.Tuollainen äänteenmuutos on länsibalttilainen, mutta on silti voinut tulla maantieteellisesti itäistä,saamelaista tietä: jotvingissa rauda = itkuvirsi, raudainas = ruosteenvärinen.

kk-7-jonsaksen-hauta.jpg

Vantaan Jönsaksesta löytynyt punamultahauta on Suomen vanhimpia hautoja.

On epäselvää, olivatko kaikkien ensimmäiset asukkaat (mm.Antrean kalaverkon teki- jät) samaa väkeä kuin Suomusjärven kulttuuri. Niitä erottaa lähinnä kiven työstämi- nen ja punamultahautaus jälkimmäisessä. Molemmat ovat tulleet samalta suunnalta, idästä. Ruotsi oli tuolloin jäätikön ja meren eristämä Suomesta. On mahdollista että kyseessä on ollut Ukrainan refugiväestö, joka on antroplogisten tutkimusten mukaan ollut lähinnä "nordic-tyyppistä", pitkäkallista, todennäköisesti vaaleaa kuten länsieu-rooppalainenkin jääkauden väestö, joka on ollut isommankokoista kelttiläis-cro-mag- non-tyyppistä,niin ikään pitkäkalloista mutta toisella tavalla ja vaaleaa.Balttikansoista yksi oli muista poiketen voittopuoleisesti pitkäkalloisia: vasarakirveskansa.

Jos suomen kielessä on jotakin erityistä "paleota", se on todennäköisesti peräisin "suomusjärveläisten" kielistä.

Kampakeraamikot olivat "oikeita perussuomalaisia"

 

" Tämän jälkeen arkeologiseen aineistoon ilmestyy kampakeraamisia esineitä, jotka ovat noin 7000 – 5000 vuoden takaa. Niitä on pidetty merkkinä siitä, että Suomeen oli tullut uusi väestö, jolla oli omat tavat ja omaleimainen kulttuuri. "

kampakk.jpg
 

HM: Kampakeraamista väestöstä (4200 - 2000 eKr.) jo tiedetäänkin huomattavasti enemmän: Suomeen tuli Uralin suunnalta väestöä, joka puhui uralilaista kieltä (joka tosin on muistuttanut enemmän unkaria kuin suomea), joka oli tummaveristä, keski-määrin myöskin peinikokoista, lyhyt- tai keskikalloista, ns. uralilaista väestöä. Kam- pakeraaminen kulttuuri, joka ei välttämättä puhunut vain yhtä kieltä, ulottui havumet-sävyöhykkeellä Itämereltä Uralille ja Jäämerelle. Väestön perusjoukko EI ollut Ukrai- nan refugista, vaan jostakin muualta: pohjoisempaa, idempää tai etelämpää. Jääkau- den yli tuo väestö oli selvinnyt syömällä kalaa, eikä vaalentamalla ihoa. Kalaa he Suomessakin luultavasti mieluiten söivät. Tummaveriset sisämaansuomalaiset ja saamelaiset ovat ulkonäöltään ennen kaikkea kampakeraamisen kansan perillisiä. Kysymys on saattanut olla tästä väestä:

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2759684/Europe-s-family-tree-THIRD-branch-Link-genetic-connection-Modern-Europeans-Native-Americans.html

" Europe's family tree has a THIRD branch: Link in genetic connection between Modern Europeans and Native Americans found

- Europeans share DNA with ancient hunters and Middle Eastern farmers

- Study claims Europeans also share their genes with North Eurasians

- This group gave their DNA to the people who travelled the Bering Strait

- Ancient Middle Eastern farmers and their European descendants can trace ancestry to a previously unknown lineage called the Basal Eurasians

... "

 


Northern Europeans (stock image left) have more indigenous hunter DNA, while southern Europeans (right) have more DNA from the Middle East. However, all Europeans have DNA from a third mystery group, called the Northern Eurasians. This group also contributed DNA to those who travelled across the Bering Strait

 

Kuvaa pohjoiseuraasialaista tuohon ei ole sisällyetty, mutta tässä on kuva Obin alajuoksun keettikansasta, jonka kieli ainoana paleosiperialaisena ryhmänä on sukua na dene -ryhmän intiaanikielille intiaanikielille:Kuvahaun tulos haulle "ket people"

Meikäläinen kuuluu ainakin kolmanteen.

Jos nyt joku haluaisi välttämättä nimittää Suomen kampakeraamisia asukkaista "suo- malaisiksi",tai muinaissuomalaisiksi,samoin kuin puhutaan esimerkiksi muinaiseng- lantilaisista kielineen ja kulttuureineen, tälle ei varsinaisesti ole esteitä,vaikka monet muutkin: virolaiset,saamelaiset,vepsäläiset ja nyttemmin äidinkielisten puhujien osal- ta edesmenneet liiviläiset ovat yhtä lailla heidän perillisiään. Sillä heidän perillisiään me kielellisesti ja kulttuurin ydinpiirteiden osalta olemme, ja aivan riittävässä määrin geneettisestikin, olletikin kun uralilaisten antropologiset piirteet ovat erittäin domi- nantteja. "ALKUPERÄISET SUOMALAISET SANAT", jotka EIVÄT OLE LAINAA mistään, ovat tulleet kampakeraamisesta kielestä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ensimmaiset_amerikkalaiset_tulivat_rannikkoa_pitkin_eivat_jaatikon_maakaytavan
 

Kampakeraamikot oli yksi aikansa mm. teknisesti edistyneimmistä kulttuureista. He tunsivat jopa metallejakin, kuten vasarakirveskansakin, mutta eivät tarvinneet niitä mihinkään. Kivestä sai siihen aikaan kaikkea paremmin.Metalleista tehtiin ensimmäi- seksi rituaalisia esineitä. Jos joku meidän edeltäjäheimoistamme on ollut SUMERI-LAISTEN sukulaisia tai näiden kanssa vuorovaikutuksessa olleita naapureita, niin se heimo oli ollut kampakeraamikot. Jo kampakeraamisen kielen mukana on voinut tulla muitakin lainoja kuin sumerilaisia, esimerkiksi kantaindoeurooppalaisia, jotka ovat vanhempia kuin balttilaiset.

Sitä vastoin KEITÄÄN MYÖHEMPIÄ tulokkaita EMME voi pitää suomalaisina, esi- merkiksi vasarakirveskansaa, ENNEN kuin he OVAT suomalaistuneet, vaikka suomalaisuus ja saamelaisuus olisivatkin siinä perin juurin mullistuneet.

400px-European_Middle_Neolithic.gif

 

Etelä Ruotsin rannikoilla vaikutti tuolloin erikoinen Erdbölle-kulttuuri, jossa selvittiin vähäruokaisten kausien yli sukeltamalla merenpohjasta simpukoita, talvellakin. Kult- tuuri harrasti myös riistan- ja hylkeenmetsästystä sekä avomerikalastusta. He tekivät savesta laakeita matalia ruukkuja, joissa poltettiin mahdollisesti rasvanuotiota veneessä sukellettaessa simpukoita, kuten Etelä-Amerikan tulimaalaisetkin tekivät (mistä paikka sai myös nimensä).

Yksi mahdollisuus pelkästään fyysisiä ominaisuuksien tulkiten on, että pohjoiseen kalastukseen sopeutunut uralilainen antropologinen tyyppi on Komsan kluttuurin vä- keä: he ovat kierrelleet merenrantoja pitkin Fennoskandian
ympärillä. Myös "erdböllet" olisi- vat sattaneet olla heitä, samoin Puolan Swidryn kulttuurin hylkeen pyytäjät, samoin periaatteessa suomusjärveläiset siinä tapauksessa, että EIVÄT olisi olleet refugioeurooppalaisia ("nordic").

Mahdollista on myös yhteys vastikään keksittyyn "pohjoiseuraasialaiseen perimään", joka on ilmaantunut Eurooppaan suomusjärven ajan jälkeen, mutta sisältyy kaikken europpalaisten perimään jossakin määrin. Tämä viittaa siihen, että se olisi levinnyt n. 2000 e.a.a.indoeurooppalaisen sotavaunukansan mukana,jonka yksi ryhmä oli vasa- rakirveskansa,jonka yksi osa taas oli kampakeraaminen väestö niin kielessä kuin pe- rimässäkin. Esimerkiksi liettuan hevosvaunusanasto, josta tuo suuri kielikunta alun perin idebtifioitiin,on liettuan vasarakirveslainoja.Sotavaunukansan hevosjumala(tar)
Ratainyčius (Ratainyčia) = Rattainen ("Rattaiska") on vasarakirveskieltä.

 

Itäbalttilainen vasarakirveskansa edelleen idästä toi luontoa aktiivisesti muuttavan maatalouden

JK: " Myös vasarakirveskulttuurin saapuminen noin 5 000 vuotta sitten ja varhaisen metallikauden alkaminen noin 1 500 vuotta myöhemmin ovat mahdollisesti osoitus uusien ihmisten saapumisesta. Vaikka tyypillistä kampakeramiikkaa ja varhaista me- tallikautta pidetäänkin ”idän tuontina” ja vasarakirveskulttuuria lännestä tulleena,niitä on pelkästään materiaalisen kulttuurin perusteella mahdotonta sijoittaa joko itäiseen tai läntiseen väestöön. "

HM: Itäbalttilainen, jos tullessaan valmiiksi erittäin voimakkaasti uralilaisten kielten vaikuttama vasarakirveskieli, josta suurin osa suomen sanastoa on peräisin,tuli idäs- tä,se oli Fatjanovon kulttuurin kieli.Myöhäiseen Fatjanovon kulttuuriin liittyi läheisesti uralilaiskielinen Balanovon kulttuuri,joka luetaan pronssikauteen,vaikka Ftajanovo ja vasarkirves on kivikautta, vaikka mm. vasarakirveet matkivat metallityökaluja, ja jopa sana "vas-ar-a" tarkoittaa "kuparisen (vas, kampak.) kaltainen)! Balanovolaiset söivät kalaa ja kaivoivat myydäkseen metalleja kuten rautaa (suomalmia) ja kuparia, vaikka eivät ilmeisesti laajaa metallinvalmistusta itse harrastaneetkaan.

300px-Fatyanovo-culture.jpg

Vasarakirveskieli on mahdollisesti tullut Suomeen kahdessa eri erässä: ensin pitem- mälle kantabaltista ehtineessä muodossa suoraan idästä (Akaa = Oka = "iso joki, laaja vesi", Saimaa = (sisä)maa = Zēme > Häme, saame suomi, ym.) ja toisen kerran etelästä ARKAAISEMMASSA lähempänä kantabalttia olevassa "seeliläisessä" (Saame?, Aapa jne.). Jälkimmäinen on saattanut liittyä juuri saamelaisiin.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/su-ja-balttilaisten-kielten-kehtysyhteyksita-balttilaisen-lahteen-mukaan

Vasarakirveskansa oli pääasiassa pitkäkalloista ja siten enemmän sukua refugieu-rooppalaisille kuin kampakeraaminen kansa. Se oli kuitenkin sekoittunut muihin vä- estöryhmiin kuten lyhytkalloisiin mustatukkaisii persialaisen näköisiin kantaindoeu-rooppalaisiin (yläbaltteihin,aukštaiteihin).Kombinaatio oli sama kuin välimerenrodus- sa, joka on muodostunut monessa paikassa riippumattomasti. (Yhteen aikaan olisi suuri ylläri, että venäläiset muistuttivat kovasti portugalilaisia jossakin geenivertailus- sa...) Vastaavasti myöhemmät alaanit (jotka tunsivat Kalevalaakin ja ihalivat mestari- lista oluenpanijaa Pohjolan emäntää) olivat pitkäkalloinen poikkeus iranilaisten kansojen joukossa.



JK: " Esineistön ilmaantumista on vaikea suoraan yhdistää ihmisiin, sillä erilaiset tyy- lit voivat levitä myös muotien tavoin.– Arkeologinen aineisto kuitenkin vahvistaa, että Suomessa on jo hyvin varhaisessa vaiheessa muodostunut jako itäiseen metsä-Suomeen ja läntiseen rannikko-Suomeen, Lavento sanoo. "

Omaleimaisia eurooppalaisia

Suomalaisten alkuperää seuranneelle uusi käsitys suomalaisista ”kantaeurooppalai- sina” voi olla hämmentävä. Aikaisemmin on korostettu sitä, miten suuresti me eroam- me muista eurooppalaisista.Ovatko aikaisemmat tutkimukset olleet täysin hakoteillä? - Eivät ole,sanoo Markku Niskanen. - Me olemme kantaeurooppalaisia,mutta samalla myös omaleimaisia. Geeneiltään suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista lä- hinnä kahdesta syystä. Maanviljely alkoi levitä Etelä-Eurooppaan noin 8500 – 9000 vuotta sitten. Tämän uskotaan tapahtuneen ainakin osittain jonkinlaisen ”kansainva- elluksen” myötä, samalla kun maanviljelijäkansoja alkoi vaeltaa Lähi-idästä kohti pohjoista. Niskasen mukaan vaellus näkyy esimerkiksi Balkanin alueella Y-kromoso- missa kulkevien isälinjojen lisääntymisenä. Tämä eurooppalaisen perimän uusi gee- niaines on sitä voimakkaampi, mitä lähemmäksi Lähi-itää mennään, ja siten sitä on suomalaisessa aineksessa hyvin vähän.Toiseksi Suomeen,havumetsävyöhykkeelle, vaeltaneilla ihmisillä on erilainen historia kuin kansoilla, jotka jäivät etelämmäksi. – Meillä on voinut olla esimerkiksi nälkävuosia,jotka ovat suosineet tietynlaisten geeni- muunnosten yleistymistä, tai geneettisiä pullonkauloja, joissa elä- män karut tosiasiat ovat jättäneet jäljelle enemmän tai vähemmän  sattumanvaraisen geenivalikoiman, sanoo Samuli Ripatti.

Elintapa muokkasi piirteitä

Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista myös fyysisiltä piirteiltään.Meillä on kaarevat poskipäät ja kulmikkaat ja matalat silmäkuopat, kun taas etelämpänä ihmis- ten poskipäät ovat tasaisemmat ja silmäkuopat korkeammat ja pyöreämmät. Niska- sen mukaan nämä piirteet eivät todista, että kuuluisimme johonkin toiseen porukkaan kuin muut eurooppalaiset, vaan heijastelevat suomalaisten elintapaa. –  Metsästäjä-keräilijäkulttuuri jatkui pohjoisessa paljon pidempään kuin muualla Euroopassa, Nis- kanen sanoo. Metsästäjä-keräilijät söivät kovaa ravintoa, joka vaati paljon purulihak- sia. Kun leukalihakset kasvoivat, myös leuat suurenivat, ja tämä vaikutti kallon muo- toon. Sen sijaan etelämpänä siirryttiin pehmeämpään ravintoon. Se aiheutti omat muutoksensa sikäläisten ihmisten kalloon. Viljelijäkansojen leuat pienenivät mutta hampaat eivät, mikä näkyy tätä nykyä purentahäiriöinä. Ne ovat lisääntyneet myös Suomessa ravitsemuksen muututtua. Yhtenä Euroopan viimeisimmistä metsästäjä-keräilijäkansoista suomalaiset kiinnostavat terveystutkijoita muistakin syistä kuin pu- rentahäiriöiden takia. Tiedetään esimerkiksi, että kakkostyypin diabetes vaivaa pahi- ten juuri niitä kansoja, jotka ovat verraten hiljattain siirtyneet metsästäjä-keräilijöiden elämäntyylistä länsimaiseen elämäntapaan. - Suomalaiset ovat juuri tällainen kansa, Markku Niskanen sanoo. Diabeteslukumme voi olla merkki siitä, ettemme ole vielä kunnolla sopeutuneet maanviljelijäkansojen ravintoon.

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "


HM: Suomessa elivat tuhansia vuosia rinnakkain ja limittäin maanviljelijät (varsakir- ves), jotka olivat aina kynnet pystyssä muutamassa kaikkea luonnossa, mitä suinkin vain pystyivät:kasveja,eläimiä,maata,vesistöjä ja metsästäjät/kalstajat/tarhaajat (suo- malaiset, kampak.), joille oli kunnia-asia muuttaa niin vähän kuin mahdollista (ilmiö tunnetaan lähes kaikkialta muualtakin maapallolta, legendaarinen arkeologisesti näkymätön kansa ovat olleet tunguusit (evenkit), joiden vaikutus kuitenkin näkyy joka paikassa heidän laajan alueensa laidoilla muihin), sekä paimentolaiset (saamelaiset).

JK: Saamelaiset oma lukunsa

Saamelaiset ovat geneettisesti ja fyysisiltä piirteiltään vielä omaleimaisempia kuin suomalaiset, minkä vuoksi heidän on aikaisemmin ajateltu tulleen jostakin Euroopan ulkopuolelta. Muutama vuosi sitten taas herätti suurta kohua havainto, että saamelai- set ovat geneettisesti läheisintä sukua baskeille. Nämä havainnot selittyvät sillä, että saamelaiset ovat lähtöisin samasta jääkauden aikaisesta turvasaarekkeesta kuin baskit. – Nykytiedon valossa baskit jäivät paikoilleen Espanjan ja Ranskan raja-alu- eille, mutta saamelaiset jatkoivat matkaa ja päätyivät pohjoiseen, sanoo antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta. "

HM: Baskit eivät ole "cro magnon" -tyyppiä. Heidän kielensäkin on kaukaista sukua kaukaasialaisille kielille. He ovat todennäköisesti tulleet aluella, ja mahdollisesti laivoilla. Samaa väkeä on voinut tasan yhtä hyvin tulla pohjoisemmaksikin.

JK: " Suomeen saamelaiset saapuivat luultavasti Norjan rannikkoa, joka vapautui jäästä ensin, ja on mahdollista, että he ovat aina eläneet vain pohjoisessa. Käsitys voi kuitenkin vielä muuttua, kun geenejä tutkitaan lisää, arvioi dosentti Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta. – Ei ole täysin pois suljettua,että he tulivat idästä. Geneettinen omaleimaisuus selittyy sillä, että saamelaisia on ilmeisesti aina ollut melko vähän ei- vätkä he ole juuri sekoittuneet muihin väestöihin.Kun populaatio pysyy pienenä, tietyt geenimuunnokset voivat yleistyä sattumalta prosessissa,jota kutsutaan geneettiseksi ajautumiseksi.- Geneettinen ajautuminen on johtanut sekä baskeilla että saamelaisil- la sattumalta samojen geenimuunnosten yleistymiseen, mikä saa heidät näyttämään läheisemmiltä sukulaisilta kuin tosiasiassa ovat, Niskanen sanoo. Saamelaisten fyy- siset piirteet, korkeat poskipäät ja matalat silmäkuopat, ovat samankaltaiset kuin suo- malaisten, mutta vielä korostuneemmat. Tämä johtunee siitä, että saamelaiset pysyivät metsästäjä-keräilijöinä vielä pidempään kuin suomalaiset.

Kieli vaihtui kevyesti

Suomea on meillä puhuttu vasta noin 1 500 vuotta. Sitä ennen kukin heimo käytti omaa kieltään ja osasi kolmea–neljää muuta. "

HM: Suomalaisuuden kytkeminen tähän viimeiseen hännänhuippuun Suomen alueella on vikapisto.

Suomesta erotukseksi saamesta voi periaatteessa puhua jo silloin, kun saame- ja Häme-sanat ovat eriytyneet. Suomi (Sōmis) on viimeisin, kuurilainen tulokas parvessa.

JK: " Geenit ja arkeologinen aineisto eivät kerro mitään siitä,mitä kieltä Suomea asut- taneet varhaiset ryhmät ovat puhuneet. – Ainoa asia, joka on varma, on se, etteivät he puhuneet suomea, sanoo kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Vaikka emme koskaan saa tietää, mitä kieltä ensimmäiset asukkaat käyttivät, kielen vaiheita tutkimalla siitä voidaan saada vihjeitä. Saarikiven mukaan kielemme van- hinta kerrosta ovat erilaiset paikannimet, kuten Saimaa, Imatra ja Koli. Niitä ei voi yhdistää suomeen tai lähisukukieliin. "

HM: " Saimaa ja Imatra ovat vasarakirveskieltä. Se on varmaa kuin köyhän kuolema. Kolikin saattaa olla sitä, se voi olla samaa juurta kuin kallio, liettuan kalnas. Tulee kohoamista, nostamista tarkoittavasta sanasta, josta muuten tule myös sana kela.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/suomen-balttilaisia-vesistonnimia-imatra-keitele-simpele-inkere-kymi-vanaja-saimaa-paijanne-jne

JK: " Suomen alueella puhuttiin siis kauan sitten jotakin tuntematonta kieltä, josta emme tiedä mitään.

Saamen aika mysteeri

Tämän tuntemattoman kielen jälkeen toiseksi vanhin kerros muodostuu saamelais-kielistä. Saamenpuhujat ovat asuttaneet melko varhaisessa vaiheessa suuren osan Etelä- ja Keski-Suomea, ja heidän perintöään suomen kielessä ovat sellaiset sanat kuin kahlata, kenttä ja nuotio. "

HM: Kaikkikin nuokin saattaisivat olla balttiperäisiä,joskin suomessa saamen kautta: esimerkiksi nuotio on jotvingiksi node, ja leivinuuni on sitten (v)umpnode eli umpinuotio.

JK: " Kyse ei kuitenkaan ole samasta saamen kielestä, jonka nyt tunnemme, vaan eräänlaisesta kantasaamesta, josta nykyinen saamen kieli on kehittynyt. Keitä nämä saamea puhuvat ihmiset olivat, on toistaiseksi mysteeri. Aikaisemmin ajateltiin, että saamelaiset olivat Suomen alkuperäisasukkaita, jotka joutuivat vetäytymään pohjoi- seen suomalaisten tieltä. Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa tukea geneettisestä aineis-tosta. Jos Etelä-Suomen saamelaiset olisivat olleet samaa porukkaa kuin nykyajan saamelaiset, tämän pitäisi näkyä saamelaisvaikutuksena suomalaisten geeneissä, mutta sellaista ei ole. Saarikivi myös muistuttaa, että suullisessa perinteessä näitä ”saamelaisia” kuvataan kaskiviljelijöiksi.Tämä viittaa siihen,että he harjoittivat toisen- laista kulttuuria kuin pohjoisen saamelaiset. Tämä yhtälö ei jätä paljon vaihtoehtoja. Todennäköisin selitys on, että etelän saamenpuhujat olivat eräs niistä etnisistä ryh- mistä, joista tämän päivän suomalaiset on tehty, ja että ryhmä jossakin vaiheessa vaihtoi kielensä. "

HM: Juu, ja siellä oli koko ajan myös suomalaisia. Ei tehnyt tiukkakaan. Kireämäpää saattoi olla vasarakirveskansan kanssa!

Vasarakirveskansalla ei ole enää suoria seuraajia,lähimpinä ovat yläliettualaiset, jot- ka eivät ole sen geneettisiä perillisiä ja jotkut latgallit. Suoria perillisiä ovat ilmeisesti olleet Volgan goljadit eli "itäiset galindit", jotka ruhtinas Juri Dolgoruki voitti 1100-lu-vulla, latvian ja Liettuan välillä vaikuttaneet, latgalleihin liittyneet seelit ja ilmeisesti myös kuurinmaan kuurilaiset, suomalaisia lähimpänä ollut balttikansa.

RK: " Toinen mahdollisuus on, että nämä ihmiset hävitettiin, ennen kuin he ehtivät sekoittua muuhun väestöön. Niin tai näin, jossakin vaiheessa he ennättivät siirtää kielensä geneettisille saamelaisille.

Kantasuomea ei koskaan

Myös suomen kielen saapuminen Suomeen on hämärän peitossa, mutta tapahtuma vaikuttaa varsin tuoreelta. "

HM: Suomi on syntynyt Suomessa Kiukaisten kulttuurin muodossa. Se vaikutti myös Virossa.

JK: " Kielitieteilijät jäljittävät kielten alkuperää tutkimalla niiden hajoamista erilaisiksi murteiksi. Kun kielelle annetaan aikaa, se eriytyy aina murteiksi, ja kun aikaa kuluu riittävästi, murteista kehittyy erillisiä kieliä. Mitä erilaisemmiksi murteiksi ja kieliksi kieliryhmän puhuma-alue on pilkkoutunut, sitä todennäköisempää on, että kieltä on puhuttu alueella pitkään. Tästä näkökulmasta kielitieteilijät ovat melko yksimielisiä siitä, että kantasuomea, josta kaikki itämerensuomalaiset kielet ovat kehittyneet, ei ole koskaan puhuttu Suomen alueella. "

HM: Tyhjää pulinaa.

JK: " Se kehittyi luultavasti Itämeren eteläpuolella. Tästä viestii viron, eteläviron ja liivin erilaisuus, joka on paljon vanhempaa perua kuin esimerkiksi suomen ja viron kirjakielen erilaisuus. "

HM: Liivi on useinkin lähempänä suomea kuin viro.

JK: " Kielitieteilijät ovat yksimielisiä myös siitä, että keskusalue, jonne suomi juurtui ensin, oli Etelä-Suomessa. Vaikka murteista puhuttaessa meille nykyään tulee mie- leen savolainen ”viäntäminen”, murteet ovat aikoinaan olleet kirjavimmillaan eteläs- sä. Suomen oletetaan saapuneen eteläiseen Suomeen aikaisintaan vuoden 500 tienoilla. "

HM: Pläp pläp pläp

JK: " Muualle maahan se on levinnyt 1200-luvulta lähtien. Murteita ja kieliä vertaile- malla kantaurali, jonka jälkeläisiä suomikin on, on sijoitettu Volgan mutkaan. Siellä toistensa naapureina elävät mordvalaiset, marit ja permiläiset, joiden kielissä on hyvin vähän yhteistä. Vaikka itse emme ole siis tulleet Volgan mutkasta, kielemme alkuperä viittaa sinne.

Suomi lainattiin bättre folkilta

Jos kielitieteilijöiden arvio suomen kielen iästä pitää paikkansa, mistä kieli tuli? Saa- rikiven mukaan tästä voi esittää vain hyviä arvauksia. Arkeologisen aineiston perus-teella Suomeen saapui rautakaudella lisää väestöä, mutta yhteys kieleen on vain ajallinen. Suomen kielen tuojiksi on ehdotettu Itämeren eteläpuolella eläneitä itäme-rensuomalaisia, jotka kävivät kauppaa germaanien kanssa. He olisivat voineet olla jonkinlaista ”bättre folkia” Suomessa asuneiden ”metsäläisten” näkökulmasta. Saari- kiven mukaan kielen vaihtuminen ilman merkittävää kansainvaellusta on historian saatossa ollut mitä tavallisin tapahtuma. Kun Rooman Caesar valtasi Gallian, ihmiset alkoivat muutamassa vuosisadassa puhua latinaa – Asterixin kotikylää lukuun otta- matta. Vastaavasti Rovaniemen pohjoispuolella ei vielä 1600-luvulla asunut ensim-mäistäkään suomenkielistä, mutta nyt siellä ei muuta kuulekaan kuin suomea. – Kie- len vaihtumiseen riittää aivan pienikin porukka, etenkin, jos porukalla on jotakin, jota muut haluavat.

Käytännöllinen suhde kieleen 

Janne Saarikivi muistuttaa, että esihistoriallisella ajalla kielikartta ja ihmisten suhtau-tuminen kieleen olivat kovin toisenlaisia kuin nykyään. Ihmiset elivät pienissä ryh- missä, ja ryhmät olivat vain vähän kosketuksissa toistensa kanssa, joten kielet pilk- koutuivat nopeasti ”omikseen”. Millä tahansa alueella saattoi olla useita heimoja, jot- ka kaikki puhuivat eri kieltä. Ihmiset kuitenkin osasivat yleensä kolmea–neljää naa- purikieltä vähintään sen verran, että pystyivät käymään kauppaa. Näin ihmiset ovat vaihtaneet kieltä koko ajan tarpeen mukaan. Kieli ei siis ollut esisuomalaisille samal- la tavalla osa identiteettiä kuin se on kansallisvaltion ihmisille. Se oli käyttötavaraa. 

Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja. "


HM: Suomalaiset, suomalaisen oman kulttuurin juuret, ovat olleet Suomessa 5000 vuotta.


Samaa ne jaksaa jauhaa niinkun leipämuyylyä tuota "saimaan ja Imatran muka tuntematonta etymologiaaksi...

 

Kieli kantaa muistoja vuosituhansien takaa

Suomen kielessä on tutkijoiden mukaan muistoja niiden ihmisten kielestä, joka asui- vat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

 
kielitutkijat

 

Suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Ulla-Maija Forsberg ja itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal. Marja Väänänen / Yle

Suomen kieli

Kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.

Lähimpiä sukukieliä ovat karjala ja viro.

Muita sukukieliä ovat esimerkiksi unkari, mari, udmurtti ja hanti.

Kantasuomea puhuttiin jo ennen ajanlaskun alkua Suomenlahden molemmin puolin.

Kala, vesi, elää, kuolla... Harva nykysuomen puhuja tullee ajatelleeksi, että käyttää jokapäiväisessä puheessaan samoja sanoja kuin muinaiset uralilaisen kantakielen puhujat leirinuotioillaan kuusi seitsemän tuhatta vuotta sitten.

Hätäisemmälle voikin tulla mieleen, että suomi olisi hyvin vanha kieli, ehkäpä jopa vanhimpia kieliä maailmassa. Vielä 1700-luvulla uskottiinkin vakaasti, että suomalai- set ovat Nooan jälkeläisiä, jotka vedenpaisumuksen jälkimainingeissa olivat muuttaneet Pohjolan perukoille.

Tai ei ehkä sittenkään. Nykykielitieteilijät eivät jaa parinsadan vuoden takaisia käsi- tyksiä, eikä suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Forsberg Helsingin yliopistosta ole poikkeus. Hän ei pidä suomea esimerkkinä erityisen muinaisesta kielestä.

Ikivanhoja piirteitä suomen kielestä toki löytyy edelleen. Tällaisia ovat Forsbergin mukaan mm. omistusliite ja sijapäätteiden ainekset.

– Näitä voidaan pitää alkuperäisimpänä suomena, Forsberg muotoilee.

Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikille kielille tyypillistä on muuttuminen ja kehittymi- nen – toiset kielet vain muuttuvat nopeammin kuin toiset. Suomi esimerkiksi on säilyttänyt enemmän vanhaa kuin lähimpiin sukukieliimme kuuluva viro.

Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä- vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.

 

 

Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10 000 vuoden ajan, ja uusia asukkaita on virran- nut tänne vuosituhansien ajan,mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edusta- jia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin.

Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on maininnut, että paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutkijat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle:jos sanalle ei löydy vasti- netta etenkään kaukaisemmista sukukielistä,voidaan olettaa, että sana ei ole suoma- lais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee.

– Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta, Grünthal huomauttaa.

Rekonstruktiot kertovatkin ikivanhoista kontakteista eri kielikuntiin kuten esimerkiksi indoeurooppalaisten kielten puhujiin. Kontaktien myötä myös geenit ovat sekoittuneet kielenpuhujien ja kansojen kesken.

Kielisukulaisuus ei kerrokaan mitään geneettisestä sukulaisuudesta; tuoreiden tutki-musten mukaan esimerkiksi nykyisten itä- ja länsisuomalaisten geneettisessä peri- mässä on huomattavia eroja, vaikka heidän puhumansa kieli onkin suunnilleen sama.

Jotain tuttua, mutta kuitenkin vierasta

Suomen ja kaikkien sen sukukielten alkulähteenä pidetään uralilaista kantakieltä, jo- ta puhuttiin kuutisentuhatta vuotta sitten. Suomen kielessä on edelleen sanoja, jotka ovat kielentutkijoiden mukaan perua vuosituhansien takaa – mutta ymmärtäisivätkö nykysuomalainen hipsteri ja 6 000 vuotta sitten elänyt metsästäjä toisiaan?

Professori Grünthal puistelee päätään.

– 1800-luvulla eläneen "suomalaisen", oli hän sitten hämäläinen tai savolainen, olisi vaikea ymmärtää nykysuomea, koska yhteiskunta on muuttunut. Nykysuomalaisen kielellinen maailma poikkeaa merkittävästi jo 1800-luvun suomenkielisestä ympäristöstä, hän sanoo.

Lieneekin toiveajattelua, että ymmärtäisimme muinaisten kielisukulaistemme puhumaa kieltä.

Helsingin yliopiston kielentutkija Jaakko Häkkinen on rekonstruoinut tuhansia vuosia sitten puhuttua kieltä. Tältä se hänen mukaansa näytti:

Poji ena-ma kala-m sewi-k.

Isja-mi wudji jôngsi-msa njôwxi-kasa.

Mun kôlmi koska-ni tuli-t.

Nykysuomeksi:

Poika syö isoimman kalan.

Isäni noutakoon uuden jousensa.

Minun kolme tätiäni tulevat.

Kielentutkijatulkki olisi siis tarpeen suomalais-ugrilaisella leirinuotiolla.



 

Nämä kielipuoskarit tietävät taatusti itsekin puhuvansa paskaa:

MItä WITTUA tuolla sössötyksellä ajetaan takaa?

HAISTAPASKANTIEDE WITTUUN YLIOPISTOSTA NYT, KUN KERRAN RAHATKIN ON VÄHISSÄ!!!

" Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grün- thal sanoo puolestaan, että suomen kielestä on myös kadonnut paljon, ja hyvin paljon on nähtä- vissä vierasta vaikutusta. Tämä näkyy mm. sanastossa. Hän ottaa esimerkiksi tutun sanan kauppa: lainasana, joka on samaa kantaa ruotsin köpa- ja saksan kaufen-verbin kanssa. Shoppailua on harrastettu germaanien kanssa jo vuosisatoja sitten.
Tuntematon kansa jätti jälkensä "

RK: Germaanit ovat myöhäisiä tulokkaita, ajalaskun alusta.

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…

Sana kauppa on preussia eikä kermaania. Se on preussilaina myös germanissa ja laitinassa (caupus = viinuri).

" Nykytietämyksen mukaan Suomen alueella on ollut asutusta aina edellisen jääkau- den päättymisestä lähtien eli noin 10 000 vuoden ajan, ja uusia asukkaita on virran- nut tänne vuosituhansien ajan,mukana myös suomalais-ugrilaisien kansojen edusta- jia. Mitään kansainvaellusta Volgan mutkasta neitseellisen asumattomaan Suomeen tuskin on siis tapahtunut, kuten joskus kouluissa opetettiin. "

RK: Suomen kielessä onkin tutkijoiden mukaan muistoja myös niiden ihmisten kielestä, joka asuivat nyky-Suomen alueella ennen kuin suomalais-ugrilaiset maahanmuuttajat saapuivat tänne.

Sellaisia muistoja on hyvin vähän, pääasiassa ns.pan-germanistikoulukunnan, joihin Grünthal ja kuulvat,ovat olleet selvääkin selvempiä baltti-lainoja (Imatra,Saimaa, Päi- jänne, Kymi, jänis, ilves on liiviä jne.) Myös yhteinen aines vaikka tshuktshin ja itel- meenin kanssa on joko niiden SU tai IE lainoja. Oikeitakin muinasissanoja voi olla, mutta ensin on oltava oikeaa tietoa esimerkiksi itäbalttilaisesta vasarakirveskielestä, jotta muut snat6 voidaa "perata päältä pois".

" Kielen ainekset itsessään kertovat myös historiasta.

" Koska muinaisista asukkaista ei ole jäänyt muuten juurin mitään jälkiä, kielentutki- jat perustavat näkemyksensä vertailevalle kielentutkimukselle: jos sanalle ei löydy vastinetta etenkään kaukaisemmista sukukielistä, voidaan olettaa, että sana ei ole suomalais-ugrilaista perua. Rekonstruktio on käytännössä paras päätelmä siitä, mitä joskus on ollut, Forsberg kuvailee. "

HM : Itäbalttilainen vasarakirveskieli pystytään rekosktruoimaan, kun nämä terroristit saadaan pois sekoittanmasta.

Sitten tiedetään helvetin paljon enemmän myös heitä Suomssa edeltäneestä SU kielestä, ja muistakin kielistä.

" Forsbergin ja Grünthalin mukaan esimerkiksi sellaiset sanat kuin saari ja mäki ovat peruja tuosta tuntemattomasta kielestä.

Kielitieteilijä Janne Saarikivi on puolestaan maininnut, että paikannimistä Saimaa ja Imatra olisivat saaneet nimensä täällä ennen suomalais-ugrilaisia asuneilta ihmisiltä.

HM : Imatra(s) tarkoittaa liettuassa "silmiinpistävää (imatrus) paikkaa".

Yhteen liettuan suomen sanakirjaankin on päätynyt, että silmiinpistävä, erkoinen olisi suomeksi "imatra". SE tulee kasrtasta mielee eikä sitä osaa epäillä.

NÄmä tiedehuijarit TIETÄVÄT ASIAN ERINOMAISESTI, ja sellaisesta on heille jaheidän johtajilleen tiedottetu julkisesti ja yksityisesti, vastaansanomattomasti, MUTTA JAUHAVAT SILTI PASKAA,

Oikea tiedemies ei ikinä tee sellaista, ja tietää myös absoluutisen varmasti käryävänsä, ja että oikea tiede voittaa. Vain puoskari rahastaa haistapaskalla!

http://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja-germaanist…

 

 

***

 

[quote=panterarosa]Henry Sweetin ja monen muun EUROOPPALAISEN indouralistin mielestä ne todistavat nimenomaan SU-KU-LAI-SUU-DES-TA ja samasta kantakielestä. Sinulle ja muille kalmukeille asia on ilmeisen vaikea ymmärtää, koska levinneisyytenne ei vastaa mitenkään finnougrilaisten ja - arjalaisten kielten muinaista, todellista levinneisyyttä. Ei sitä voi määritellä jonkin myöhäisemmän turkkilaismongolikielisen Y- haplon mukaan. [/quote]

Yhtä uralilais-sumerilaiseen kantakieleen uskovaa tutkijaa kohti on sata turkkilis-sumerilaiseen uskovaa.

Tässä on listattu sumerin ja pohjoiskaukasialaisen karatshai-balkaarin kielten yhtäläisyyksiä, ja verrattu myös muihin kieliin:

 

SUMERIAN-KARACHAEVO-BALKARIAN LEXICAL CONVERGENCIES

Sumerian words . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Karachaevo - Balkarian words

Abame  = elder . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Appa = grandfather, grandmother

Alty = six . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Alty = six

Az = little, few . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Az = little, few

Aur = weight . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. Auur = weight

Baba = ancestor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Baba = ancestor

Buzto = break . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Buzto = break

Char = circle . . . . . .IE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Charkh = wheel....... ir. chakra, preuss. kela

Chibin = fly (n) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Chibin = fly (n)

Cholpan = star . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .Cholpan = star (Venus)

Daim = continously . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . Dayim = continously

Ed  = come out . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .Eт = pass (v)..... su edetä, esi , enetä (SU?)

Egech = sister . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Egech = sister ......  akka?

El = death . . . . . . .  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . El = to die    (älä, älkää, kieltosana, lopettaa, tshuksthin "ei")

Er = warrior . . . .  IE: kr. Ares?  . . . . . . . . . . . . . . . Er = man ....    uros, ori, arm. orj , vyras (lt.) =(avio)mies,

Eshik = door . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . Eshik = door   (venäjän jashtshik = laatikko, rasia)

Ez = self . . . .. . . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ez = self . . . . . itse

Gaba = breast . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Gabara breast warmer,  bra

Gag = to thrust . . .  . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . .. . .K'ak = to thrust

Guruvash = servant . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Karauash = servant, slave girl

Jau = enemy . . . . . .  . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Jau = enemy

Jer = place, ground . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Jer = place, ground

Ikki = two . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .Eki = two

Irik = valuh (?)  (value?, T.) . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .Irik = valuh (?)

Kadau = lock (n) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . K'adau = lock (n)

Kalto = remain . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . K'alto  = remain

Kan = blood . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Kan = blood

Koruto guard... IE *kʷer = sotia, hakata, T. . . . K'oruuto = guard,  guerre, lt. karas, su, vsk, varus-, karsia, kirves

Kush = bird . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .K'ush = bird

Ku r=  to create, liett. kurti = luoda . . . . . . . . . . . .Kur= to build...

Küre = to row = panna, ajaa jonoon, riviin . . . .Küre = to row, su kuri, alun perin kapeneva aitaus jolla karja ajettiin riviin

Kyz= girl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .K'yz = girl

Me = I, me . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Men = I, me.... minä, me

Mu = he . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . Bu = he

Ne = what . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ne = what

Or = to press . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Or = harvest (v. and n.)

Ruto = hammer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Urto = hammer

San = number . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . San = number ....  su sanasõna,

 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Sana = to count, saattaisi olla sumerilaina: sanoa = laskea!

Sen = you . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . Sen = you...   sinä, sina? (ei tod., alussa t)

Sig = kick . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Sok = to beat, su sohia, vi sohk, g. sohi = petos?

Süz = to filter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . .. . .. Süz = to filter, su suotaa, suodattaa, suo

Ush = three ...  kampak. SU?.  . . . . . . . . . . . . . . . . .Uch = three . . . .  ase = puuvarsi, uosis, ash

Ud = fire . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ot = fire

Uzuk = long . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Uzun = long

Tu = to give birth . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuu = to give birth... tuoda? tulla?

Tud = to be born . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuudu = to be born...em.

Tush = to sit down, to go down . . . . . . . . . . . . . .Tüsh = to descend

Uat = to break . .  . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .  Uat = to break

Üz = to tear . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Üz = to tear

Ul = clan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ulson = descendant

Yaryk = light (adj) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  Yaryk = light (adj),ve jarkij = kirkas,selvä, su järki,vi  järg = (selvä) järjestys

Yarym = half . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . Yarym = half

Yaz = to write . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. .Yaz = to write

Yol = road . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Yol = road

Yün = wool . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Yün = wool

Yyr = song . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yyr = song

 

[quote]Ja finnoarjalainen kieli tuli Viroon ja muualle Baltiaan samaan aikaan kuin Suomeen ja Skandinaviaan, josta se myöhemmin katosi. Paskahaplonne levinneisyys ei korreloi mitenkään finnokielten levinneisyyden kanssa, vaikka miten vääntäisitte.

Jopa vasarakirves oli finnougrilaista ja tiukasti R1a. Euroopan kaskisanasto on SU. [/quote]