"Aivokaapelitelepatia" on edelleen humpuukia, kuten "kaapelitonkin":
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kulki Intiasta Ranskaan
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisaivoista toisen ihmisen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.
Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäy-rää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys "hei!". "
HM: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pääideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapettaviksi, mutta väitti sen välittävän myös "telepatiaa" niin langattomasti kuin varmati lanagallisestikin ...) kuningasajatus!
Tosiasiassa sama fyskikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TARKOITA SA-MAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen "fysiikka" riippuu oppimishistoriasta!
AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat "analogisesti"!
Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.
" Laite purki ajatellun viestin binäärikoodiksi, joka lähetettiin Ranskassa olleelle toi-selle koehenkilölle, hänen päähänsä asennettuun purkulaitteeseen. Laite sai aikaan aivostimuloinnin, mikä näkyi vastaanottajan silmissä näkökentän laidalla pieninä valonvälähdyksinä. Vastaanottaja pystyi tulkitsemaan viestin sisällön. "
Binäärikoodi on TÄYDELLISESTI LAITTEEEN ITSENSÄ LUOMUS, eikä mikään "aivojen binäärikoodi"!
Helvetti taas tätä paskanruskeaa valehtelua!
YLE: " Koetta johtivat Harwardin yliopiston tutkijat. Heidän mukaansa kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat viestineet suoraan aivoista aivoihin, joskin teknologiaa hyväksikäyttäen.
- Halusimme nähdä,onko mahdollista kommunikoida pelkästään ajatuksilla internetin kautta, mutta jättäen väliin internetiin käyttöön kuuluvan puhumisen tai kirjoittamisen, kertoi Harvard Mecical Schoolin professori Alvaro Pascual-Leone.
" Tutkijat kiinnittivät erityistä huomiota siihen, ettei koehenkilöiden välillä voinut olla mitään muuta yhteyttä, joka olisi voinut edesauttaa viestin perillemenoa. Koe toistettiin siten, että lähettäjä oli Espanjassa.
Aivoista-aivoihin viestiminen on toki vasta alkeellisella tasolla ja vaatii paljon lisäke-hittelyä. Tutkijat uskovat kuitenkin,että tietokoneiden ja ihmisaivojen välinen, samoin kuin tietokonevälitteinen aivoista-aivoihin kommunikointi lisääntyy ja muuttuu suju-vammaksi lähitulevaisuudessa. Nyt tehdyissä kokeissa tutkijat huomasivat tietokoneen tulkinneen väärin noin 15 prosenttia aivojen välittämästä informaatiosta.
Ihmisaivot suoraan teknisiin laitteisiin yhdistävä teknologia lisääntyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi toukokuussa Saksassa tutkittiin lentokoneiden ohjaamista pelkillä aivojen käskyillä.
Tutkimuksesta kertoo tiedejulkaisu Plos One. "
Shanghain listalla persmäkeä luistelleen MIT-"yliopiston" uusin hölynpälypläjäys:
MIT discovers the location of memories: Individual neurons
By Sebastian Anthony on March 23, 2012
Update 12/2/15: We’ve now followed up on this story: The more we learn about memory, the weirder it gets. The original continues below.
MIT researchers have shown, for the first time ever,that memories are stored in spe-cific brain cells. By triggering a small cluster of neurons,the researchers were able to force the subject to recall a specific memory. By removing these neurons,the subject would lose that memory.
As you can imagine, the trick here is activating individual neurons, which are incre-dibly small and not really the kind of thing you can attach electrodes to. To do this, the researchers used optogenetics, a bleeding edge sphere of science that involves the genetic manipulation of cells so that they’re sensitive to light. These modified cells are then triggered using lasers; you drill a hole through the subject’s skull and point the laser at a small cluster of neurons.
Now, just to temper your excitement, we should note that MIT’s subjects in this case are mice - but it’s very, very likely that the human brain functions in the same way. To perform this experiment, though, MIT had to breed genetically engineered mice with optogenetic neurons - and we’re a long, long way off breeding humans with optogenetic brains.
In the experiment, MIT gave mice an electric shock to create a fear memory in the hippocampus region of the brain (pictured above) - and then later, using laser light, activated the neurons where the memory was stored. The mice “quickly entered a defensive,immobile crouch",strongly suggesting the fear memory was being recalled.
Bear in mind, too, that this research follows on from MIT’s discovery last year of Npas4, the gene that controls the formation of memories; without Npas4, you can-not remember anything. MIT has successfully bred mice without the Npas4 gene.
The question now, though, is how memories are actually encoded - can we prog-rammatically create new memories and thus learn entire subjects by inserting a laser into our brain?
We know that a cluster of neurons firing can trigger the memory of your first kiss - but why? How can 100 (or 100000) neurons,firing in a specific order,conjure up a beauti- fully detailed image of an elephant? We’ve already worked out how images are encoded by the optic nerve, so hopefully MIT isn’t too far away from finding out.
Read more at MIT or check out the research paper at Nature (paywalled)
http://www.extremetech.com/extreme/110249-mit-discovers-memory-gene-breeds-fearless-mammals
MIT discovers memory gene, breeds fearless mammals
By Sebastian Anthony on December 23, 2011
Neuroscientists at MIT have discovered what appears to be the master gene that controls the forming of new memories in your brain. Called Npas4, the gene triggers a complex reaction that results in memories (events) being encoded into your brain’s neurons - and by knocking out Npas4 from test subjects, the neuroscien-tists were able to stop new memories from forming.
Before you scrunch up your face in disgust, MIT carried out this research on mice, not humans.In specific, the neuroscientists discovered Npas4’s effect by testing for contextual fear conditioning. Basically,in the control test,a healthy mouse receives a mild electric shock whenever it enters a specific chamber - and within a few minutes, it freezes in fear when it next comes across the same chamber. By knocking out Npas4 - manipulating the DNA so that the Npas4 gene is no longer present - the neuroscientists created mice that couldn’t form memories and kept running through the chamber, irrespective of the continued electric shocks. In other words, they bred mice that were fearless.
Now, I don’t want to get you too excited, but Npas4 is also present in humans, and it almost certainly has the same effect as mice. We’re obviously a long way from bree- ding memoryless, fearless human beings - well, legally at least;the American military is probably already working on it - but it does make you think.It’s also possible to suppress a gene through drugs, rather than having to genetically engineer a human cell line and wait 18 years for your fearless baby to reach adulthood - though whether Npas4 in specific can be suppressed, who knows.
Read more at MIT
Hölynpölyä: Sellainen seikka, että jonkin. mahdollisesti "pimeän" geenin akti-voiminen tuottamaan vaikka jotkin myrkkyä estäisi muistojen muodostumista, EI TARKOITA, että tuollainen geeni jotenkin SÄÄTELISI MUISTOJEN MUODOSTUMISTA!!! Helvetin helvetti kuinka tyhminä meitä pidetään!
Aamupaskan "ajatuksensiirto rotan aivoihin"...
” Päivitetty 28.2.2013 16:01, julkaistu 28.2.2013 16:00
Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin
Vesa Vanhakakka
Kaksi rottaa on saatu viestimään toisilleen pelkästään yhden rotan aivoista toisen rotan aivoihin siirrettyjen sähköisten signaalien avulla. Rotat pystyivät ikään kuin lukemaan toistensa ajatuksia ja suoriutumaan yhdessä yksinkertaisista tehtävistä.
Rottien aivojen välisestä suorasta viestinnästä kertoi muun muassa se, että molemat rotat muuttivat käytöstään kokeen aikana toisilleen välittyneiden viestien perusteella.
Koe tehtiin Duken yliopistossa Yhdysvalloissa brasilialaisen aivotutkijan Miguel Nicolelisin johtamassa aivolaboratoriossa.
Laboratoriossa kehitetään ajatuksen voimalla toimivia laitteita,joita avulla esimerkiksi halvaantunut ihminen voi oppia uudelleen kävelemään.
Laboratoriossa koeapinat osaavat jo ohjata robottikäsivarsia ja kokonaisia robotteja ajatusten voimalla.
– Kokeessamme rotat viestivät toisilleen suoraan yhdestä aivosta toiseen.
Olemme luoneet suoran viestintäyhteyden kahden eläimen aivojen välille aivokäyttöliittymän avulla, Nicolelis kommentoi uutta tutkimusta.
Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.
Rotat eivät nähneet toisiaan
Koeasetelmassa rotat olivat eri kopeissa,eivätkä ne nähneet toisiaan. Ensimmäinen rotista ohjattiin ledivalon avulla kahdesta vivusta sen ääreen, joka avaa vesilähteen josta rotta pääsee hörppäämään vettä.
Kun ensimmäinen rotta etsi ja painoi oikeaa vipua, sen liikeaivokuoren tietyn alueen aivosolujen sähköinen toiminta tallentui neurosirulle ja siirrettiin reaaliajassa toisen rotan aivoihin täsmälleen samaan paikkaan sen liikeaivokuorelle.
Saatuaan ensimmäisen rotan aivosoluilta viestin,toinen rotta osasi sen perusteella hakeutua kahdesta vivusta sen ääreen, joka avasi pääsyn koekopin takaosassa olevalle vesilähteelle.
Tämän jälkeen ensimmäinen rotta sai koekumppaninsa onnistumisesta viestin aivoihinsa, ja se sai palkinnoksi ylimääräisen vesihörpyn.
Kokeen aikana tutkijat ohjasivat ledivalon avulla (keltaisen ympyrän sisällä) ensimmäistä rottaa vivulta toiselle.
Videolla näkyy,kuinka toinen rotta löytää oikean vesivivun aivoihinsa ensimmäisen rotan aivoista saapuvien viestien avulla. Sillä ei ollut ledivaloa oppaana. Se oppi pai-namaan oikeaa vipua seitsemän kertaa kymmenestä. Tämä on selvästi enemmän kuin sattuman kautta olisi mahdollista.
Rottien keskinäisen aivoviestinnän tehokkuudesta kertoo, että kun jälkimmäinen rotta painoi väärää vipua eikä ensimmäinen rotta saanut ylimääräistä vesihörppyä, niin ensimmäinen rotta osasi toisella yrittämällä lähettää koekumppanilleen aiempaa selkeämmän signaalin.
– Se pystyi kirkastamaan viestiään, Nicolelis sanoi.
Lue lisää perjantain Aamulehdestä. Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhakakka tapasi tutkimusta johtaneen neurobiologin Miguel Nicolelisin Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa. Lue haastattelu Aamulehden SU-liitteestä sunnuntaina 3.3.
[Nicolelis on potkaisitu Saõ paulon tiedekaupungista fideen, USA.aan...]
RK: Huijausta!
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374760?page=1#377020
Lainaus: lenska, 25.08.2013 15:57:35, 372999
3. Seuraavaksi tultiin ajatusten eli informaation luonteeseen. Telepatia olisi mahdo-tonta ilman ajatusenergian olemassaoloa. No sitähän ei ole todistettu vedenpitävästi.
Telepatiaa ei voi olla olemassa. Ei edes Antti Revonsuon "sähkökaapelitelepatiaa". Siamilaisilla kaksosilla, joilla on yhteinen aivokuori, on silti kokonaan eri persoona. He eivät tiedä, mitä toinen ajattelee.
Oho. Antti "Aivokaapeli" Revonsuon tietoisuusteoriaa koskeva keskustelu ei aukea.
Tässä:
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=222468
” Olennaista tajunnassa ei ole,että "kvanttia tai ei",vaan olemuksellista on, että tajun- ta on jonkin ilmiöjoukon KUVAA, ja edeelleen aivan tietynlaista, päänsisäistä kuvaa. (Se toisin samoen MATKII ulkoisten kohteiden aiheuttamia aistimuksia aistimuksia.) Tajunnan vaikutus muuhun elimistöön, on ´viivytettyä ja muokattua aistimusten vaikutusta, eli työstettyä, organisoitua, ja varastoitua refleksitoimintaa.
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=159238
Ainakaan tässä suhteessa MITÄÄN "PARADIGMANMUUTOSTA" EI OLE TULOSSA ITSE PERUSASIAAN, vaikka Suomen "Akatemia" kuinka hartaasti "murtaisi mustoa haventa".
Uusimmassa Psykologia-lehdessä kritisoidaan Revonsuon "fysikalistista" teoriaa:
www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti/sisluettelot/sisalto06/sisalto_0606.htm
Jo ei "puutu yritystä" FT:ltä, ei sitä puutu Antti Revonsuoltakaan:
Hän ei aja vain "paradigaman" eli (darwinistis-pavlovistisen) TIETEELLISEN IHMIS-KUVAN, vaan myös ns. (galileilaisen) TIETEELLISEN AJTUSTYYLIN muutosta, sen, mitä me ylipäätään tarkoitamme ´tieteellä´!
Kirjoittaja Leo Näreaho kirjoittaa artikkelinsa lopuksi:
" Revonsuon "biologinen realismi" näyttää sisältävän kovin puutteellisen merkitysten teorian.On uskottavaa väittää,että tällainen teoria sisältää ainakin viittausta referenti- aalisuuteen (joka vastaa representationaalisuutta ehkä kausaalisen suhteen avulla ymmärrettynä) ja kontekstuaalisuuteen (joka tarkoittaa merkitystä kantavan tilan suhdetta muihin vastaviin tiloihin tai erilaisiin ilmaisuympäristöihin).
Revonsuon tietoisuuden mallintamisideaan sisältyy tässä suhteessa myös eräs toisenlainen ongelma.
Revonsuon mukaan tulevaisuuden neurotiede ei voi ilmaista kaikkia fenomenaalisen tietoisuuden ominaisuuksia perinteisellä proposistionaalisella kielellä. Ne voidaan ilmaista vain niin,että mallintamisvälineenä on tutkijan itsensä (ensimmäisen persoo-nan) tietoisuus. Mutta jos fenomenaaliset tilat ovat biologis-fysikaalisia tiloja, miksi niiden olemusta (ainakin kausaalista vaikuttavuutta ja suhdetta muihin fysikaalisiin tiloihin) ei voitaisi ilmaista myös kolmannen persoonan tieteellisellä kielellä?
Voidaanko ne ainoastaan kokea? Kaiken kaikkiaan Revonsuon vastaus tutkimukselliseen kysymykseen sisältää monia ongelmallisia oletuksia.
Revonsuon biologinen realismi on kunnioitettava teoreettinen ja myös käytäntöön suuntautuva yritys ottaa kokemuksellinen ensimmäisen persoonan perspektiivi vaka- vasti tietoisuuden tutkimuksessa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Revonsuon tutkimus-ohjelmassa arkipäivan kokemuksellisen näkökulman yhdistäminen empiiristieteelli-seen tutkimukseen ja toisaalta filosofiseen tietoisuudenteoriaan muodostaa niin laajan kokonaisuuden, että jokin näistä osa-alueista joutuu ristiriitaan toisten kanssa.
Ehkä tulevaisuuden tietoisuudentutkimus joutuu vielä Revonsuon ohjelmaakin selvemmin luopumaan fysikalistisesta paradigmasta. "
FT kirjoitti 20.12.2006 (222310)...
>Seuraavien dokumenttien mukaan paljon kiistelty kvanttimieli/- tietoisuus-hypoteesi
>nyt tunnistettu ja tunnustettu relevantiksi tieteenteoriaksi, eli edessämme
>paradigman muutos:
>www.bcs.org.uk/siggroup/cyber/cmg_neur.htm
>www.bcs.org.uk/siggroup/cyber/cmg_wid.htm
>he following facts, emergent from the new interdisciplinery area of quantum
>information processing [1], preview a major paradigm change in science: -in
>computer science,a physical theory - the quantum theory of computation - is now
>be regarded as the theory of computation,replacing the mathematical/Turing theory
>as the correct one, the nature of information is radically extended by the concept of
>quantum information, beyond what, until now, has generally been accepted in
>science to be the case,information therefore becomes a new concept on a par with
>the accepted concept of energy, needing incorporation in understanding physics,
>and as already experimentally validated, this incorporation radically changes the
>scientific understanding of how chemistry may be performed - specifying new
>designs for chemical systems employing optimally controlled quantum signal
>induced, rather than approximately thermodynamically induced, chemical reactions.
>en.wikipedia.org/wiki/Alan_Turing
>Here the premise is that the brain is the role model for the computer, and not vice >versa!
>The criterion therefore concerns such alternative models as can be experimentally
>validated against the actual fact of, say, neurophysiology and cognition, so as to
>provide sound mathematical, physical, chemical, etc, explanations of why the
>morphology and dynamics, of brain, neuron, or biological system are the way they >are. ”
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=222537
QM kirjoitti 22.12.2006 (222479)...
>RK kirjoitti 22.12.2006 (222468)...
>>Olennaista tajunnassa ei ole, että "kvanttia tai ei", vaan olemuksellista on, että
>>tajunta on jonkin ilmiöjoukon KUVAA,ja edelleen aivan tietynlaista, päänsisäistä
>>kuvaa. (Se toisin sanoen MATKII ulkoisten kohteiden aiheuttamia aistimuksia.)
>>Tajunnan vaikutus muuhun elimistöön, on ´viivytettyä ja muokattua aistimusten
>>vaikutusta, eli työstettyä, organisoitua, ja varastoitua refleksitoimintaa.
>Sanot siis, että tietoinen ajattelu mallintaa aistimustason tapahtumia.
Tarkasti ottaen sanon, että se MATKII aistimustoimintaa, aikaisempien aistimusten ehdollistumiskoneistoon jättämiä "jälkiä" hyödyntämällä.
>Varmaan haluat tuohon väliin sijoittaa vielä ehdollistumisen, jolloin syy-seuraus-
>ketju olisi ärsyke(fysikaalinen)-aistimus(fysiologinen)-ehdollistuminen
>(psykologinen) - mieltäminen (kognitiivinen).
No juu, vähän käsitteitä vääristellen.
>Onko kuitenkin mielestäsi niin, että fysikaalinen tapahtuma AIHEUTTAA
>fysikaalisesti selitettävällä tavalla (reduktiivisesti) myös koko tietoisuuden, mukaan
>lukien siis mm. muistin,joka ei ole suoraan mallinnettavissa aistimuspsykologialla
>tai ehdollistumisella?
Tietoisuus ei redusoidu fysikaalisesti, eikä edes kemiallisesti eikä biologisesti.
On esimerkiksi niin,että mikä tahansa tietty signaalinkulku ehdollistumisjärjestelmäs- sä, joka tapahtuu "tietoisesti" (ilmenee joten tietoisuudessa),VOI TAPAHTUA MYÖS TIEDOSTAMATTOMASTI.
Ehdollistuneen ilmiön tietoisuuteen liittyy sen "uutuus" kontra "urautuneisuus", ja samoin siihen liittyy se, rakentuuko se varaan jotakin edelleen uutta tietoista tai automatiositunutta hermo(ym.)toimintaa.
Sellaiset asiantuntijat kuten urheilijat tietävät tämän aivan pilkulleen, koska he "lataa- vat" päähänsä (ja selkäytimeensä) tuollaista systemaattista tietoa (ja syntyhistoria onkin ainoa tapa tietää adekvaatisti ehdollistuneen tiedon rakenteesta, siksi koko ehdollistuminen usein samaistetaan aivan virheellisesti VAIN EHDOIN TAHDOIN päähän ajettuun informaatioon). Esimerkiksi jokin tietty nilkan tai ranteen nytkäytys opetellaan ensin tietoisena, mutta kun se on kerran automatisoitu ja sen varaan on rakennettu / rakentunut uusia toistuvia elementtejä, sen nytkäytyksen ei enää PARANEKAAN tapahtua tietoisesti, tai se sotkee lappin suorituksen.
Tiedostamattomiksi viilatut suoritukset voivat olla erittäin "korkeatasoisia" mihin tahansa muuhun verrattuna, määreet "korkeatasoisuus" (monimutkaisuus) tai "yksinkertaisuus" eivät kerro mitään VARMAA suorituksen tietoisuudesta.
>Halunnet varmaan kuvata enemmänkin emergenssiä kuin fysikaalista yksi yhteen
>vastaavuutta. Enqvistiläistä "naiivia reduktionismia" (kaikki redusoituu fysiikkaan,
>kun vain tietäis miten, ja minne se fysiikka sitten redusoituu) taidat vierastaa yhtä
>paljon kuin allekirjoittanut ja ymmärtääkseni myös Leo Näreaho sekä suurin osa
>myös fyysikoista.
Vierastan sitä aivan totaalisesti.
Mutta erityisesti vierastan kaikkea antipavlovismia,ehdollistumismekanismin olemas-saolon kieltämistä.Se on väärennettyä biologiaa,ei niinkään välttämättä väärennettyä fysiikkaa.
>>keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=159238
>>Ainakaan tässä suhteessa MITÄÄN "PARADIGMANMUUTOSTA" EI OLE
>>TULOSSA ITSE PERUSASIAAN, vaikka Suomen "Akatemia" kuinka hartaasti
>>"murtaisi mustoa haventa".
>Tai jos on, niin kokonaan toisesta suunnasta.
Se EI ole sitten paradigmanmuutos, vaan pelkkä "kurinpalautus".
>>Uusimmassa Psykologia-lehdessä kritisoidaan Revonsuon "fysikalistista" teoriaa:
>>www.psykologienkustannus.
>Tämäkö: Leo Näreaho: Antti Revonsuon tietoisuusteorian tarkastelua
>Olisiko linkkiä artikkelin lukemiseen? Liian tuore julkaisu?
En valitettavasti ole löytänyt netistäkään.
Suosittelen käymään kirjastossa lukemassa Psykologia-lehdestä.
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226580
Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee "koneellista telepatiaa" viimeisimmässä Tiede-lehdessä.
www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007
Revonsuo pitää tajuntaa "puhtaasti biologisena ilmiönä", jossa sama fysikaalinen kokonaisuus "edustaa samaa ajatusta" (mitä tuokin sitten eri henkilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa "yliluonnollisen".
Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
"Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa.Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.
Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen ta-junnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.
Tämä johtaisi Matt "Trofim" Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen DNA / RNA -mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien biokemial-linen mekanismi.Teoria ratkaisisi näppärästi mm.Antonio Damasion ja Steven Pinke-rin teorioiden ongelmat, joissa mm.synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamat-tomana sekamelskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että "yksi Keeni = yksi ajatus" -periaate.
Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneet-tisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia.
www.nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=781.msg273203;topicseen#msg273203
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226652
RJP kirjoitti 07.02.2007 (226588)...
>RK kirjoitti 07.02.2007 (226580)...
>>Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee "koneellista telepatiaa" viimeisimmässä Tiede- >>lehdessä.
>>www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007
>>Revonsuo pitää tajuntaa "puhtaasti biologisena ilmiönä", jossa sama fysikaalinen
>>kokonaisuus "edustaa samaa ajatusta" (mitä tuokin sitten eri henkilöillä
>>tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa "yliluonnollisen".
>>Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
>>" Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan
>>pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data
>>koodaa) itselle.
>>Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan.Tällainen
>>tajunnansiirto kulostaa huikean mielikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on
>>vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
>>Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on
>>samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat
>>yksittäiset proteiinit.
>>Tämä johtaisi Matt "Trofim" Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen
>>DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien
>>biokemiallinen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja
>>Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa
>>esiintyy erottamattomana sekamelskana tajunnan sisällöissä ikään kuin >>sellaisenaan. Että "yksi geeni = yksi ajatus" -periaate.
>>Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on varmasti väärä.
>>Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit,
>>jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia.
>>www.nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=781.msg273203;topicseen#msg273203
>Tuon teorian ongelmana on myös se, että jos kerran tietoisuus johdetaan
>genetiikasta, niin saman tulisi päteä myös alempiin emergensseihin.
Totta sikäli kuin tuota "sosiobiologiaa/evoluutiopsykologiaa" edelleen perustellaan filosofisesti fysikalismilla, kuten muuten Revonsuo tekee,vaikka siitä ei tässä TIEDE- lehden viimeisimmässä jutussa erikseen mainittukaan:
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=222468
> Ensin olisi siis selvitettävä, miten genetiikka johdetaan yksi yhteen >hiukkasfysiikan standardimallista.
Standardimalli edelleen natisee ja pahasti, varsinkin jos osoittatuu ettei n. Higgsin bosonia, jolle EU:n CERNin olemassaolo on pyhitetty, ole olemassakaan:
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=72823
>Eiköhän emergenssejä ole useampia kuin yksi(siis mikä?), kunnes löytyy se
>luonnon peruslaki, josta kaiken todistetaan olevan lähtöisin.
Sikäli kuin sellaista ehdottoman ”lopullista” lainkaan on olemassa.
Ontologian kannalta voitaisiin periaatteessa ajatella, että vain fysikaalisten ja biolo- gisten lakien välissä olisi emergenssiraja,mutta ei biologisten ja yhteiskunnallisten välissä. Että siis olisi mahdollinen ”ei-fysikalistinen sosiobiologia”. Käytännössä ne näyttävät kuitenkin olevan sama oppi,vieläpä niin että ”fysikalismi” ja ”fysikaalinen” ”redusoituvat” antipavlovistiseen väärennettyyn ”biologiaan”, eikä päin vastoin.
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226712
JuSa kirjoitti 08.02.2007 (226690)...
>RK kirjoitti 07.02.2007 (226654)...
>>JuSa kirjoitti 07.02.2007 (226616)...
>>>RK kirjoitti 07.02.2007 (226580)...
>>>>Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
>>>>" Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa.Sen mukaan
>>>>pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data
>>>>koodaa) itselle.
>>>>Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan.
>>>>Tällainen tajunnansiirto kuulostaa huikean mielikuvitukselliselta, mutta
>>>>Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
>>>"yksi geeni = yksi ajatus" -periaate."
>>>Tuskin tällaista on kukaan missään väittänyt.
>>Minusta teoria johtaa tuohon loogisesti.
>Oletan, että Revonsuonkin mielestä (täytyy hankkia hänen kirjansa, johon
>artikkelissa viitataan) "ajatus" on suunnilleen sama kuin "mielikuva" eli neuronien
>keskinäisen aktivaatiotilan muodostama hahmo. Tämä hahmokokonaisuus on
>valtaosaltaan riippuvainen ko biologisen olennon elämänkokemuksesta,
>ympäröivästä maailmasta ja yhteiskunnasta,joka sitten heijastuu unien sisältöön.
>Geenit vaikutavat korteksissa valtaosin vain arkkitehtuurin muodostumiseen
>lukuunottamatta joitakin erikoistapauksia (esim. geneettisesti jollakin
>mielenkiintoisella tavalla valmiiksi ohjelmoitu kasvojen tunnistus: kasvojen hahmo,
>mielikuva, ajatus on siis geeneissä).
Ajatus ei ole geenissä.(Ellei sitten "Trofim" Ridley ole oikeassa siinä,että DNA /RNA- mekanismi olisi myös ehdollistumisen mekanismi, ja se on mahdotonta muista syistä.)
Geenissä saattaa olla
a) joiltakin osin kasvolihasten ohjaus siten, että tiettyä emotionaalista tilaa vastaavat tietyt ilmereaktiot, ja
b) geeneissä saattaa olla myös jokin vauvaikäisen reaktio kasvokuvioon. Kummas-sakaan tapauksessa tuo ehdoton reaktio (johon voidaan liittää myös ehdollinen ärsy-ke, jolloin saadaan ns."klassinen ehdollinen refleksi",joka ei siis ole aivan aito ehdol- linen refleksi, vaan välimuoto) ei ole aivokuorella, vaan syvemmissä kerroksissa, ja aivokuorelle muodostuu samasta prosessista ehdollinen malli, joka alkaa tätä prosessia ohjata "normaalitilanteessa".
Reagoinnin kasvokuvioon EI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ olla geenissä, koska äänestä tunnistaminenkin ajaa tasan saman asian kuin kasvoista tunnistaminenkin. Sitä vas-toin kasvolihasten ohjaaminen on varmasti jossakin määrin geenissä emootioiden biokemialliseen perustaan liittyen. Ne ovat esimerkkejä ihmisen ehdottomista reflek-seistä. Aivokuoren osat,joihin noita ilmeitä ohjaavien sisempien aivoalueiden synap-sit ulottuvat, saattavat ruveta ohjaamaan myös kasvonilmeiden tunnistusta. Tunnis-taminen ja ohjaaminen pitää kuitenkin ehdollistuneesti kytkeä aivokuorella, eikä se silloin ole "ehdotonta".
>>>Sen sijaan simuloidun unen visualisointi (vaikka se vaikealta kuullostaakin) ei
>>>ole kai minkään periaatteen vastaista.
>>Minusta se on ainakin heijastusperiaatteen vastaista: aivofysiologiset prosessit
>>matkivat aistimusten aiheuttamia unessakin, ja niiden esittämien aistimusten
>>"edustus" aivoissa johtuu mm. oppimishistoriasta ja aistinten ja hermoston
>>yksityiskohdista, joita ei niitäkään fenotyyppisinä geenit yksin määrää.
>Totta.
>>>Siispä Revonsuo on "uploading" -miehiä, kiinnostavaa, en tiennytkään.
>>>Meitä on harvassa.
>>Uploading?
>Mind Uploading:
www.ibiblio.org/jstrout/uploading/
>Uploading on ymmärtääkseni välttämätön välivaihe ennen unien simulointia.
Epäilemättä, jotta sitä dataa voitaisiin josskin kaapelissa tmv. välittää.
Mutta jos uploadingkaan ei ole periaatteellisesti mahdollista,niin sitten ei ole unien simulointikaan ohi aistinten mahdollista, eli juuri tuo Revonsuon idea.
Tämä taas ei kerro siitä, olisko mahdollista vai ei olla jokin sellainen tekninen vaivo-jen laajennus, jonka kuitenkin omat aivot SEKÄ täyttävät ETTÄ "lukevat"(tulkitsevat). Tuollaista dataa taas periaatteessa voitaisiin välittää kaapelissa, mutta sitä eivät silti muut aivot pystyisi tulkitsemaan, VAIKKA OLISI TEKNISESTI SAMANLAINEN EHDOLLISTUMISMEKANISMIN LAAJENNUSKIN, koska aistimet ja hermot eivät kuitenkaan ole aivan samanlaisia, eivät edes kaikki molekyylit.
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226856
” JuSa kirjoitti 09.02.2007 (226800)...
>RK kirjoitti 08.02.2007 (226712)...
>>Geenissä saattaa olla
>>a) joltakin osin kasvolihasten ohjaus siten ettätiettyä emotionaalista tilaa
>>vastaavat tietyt ilmereaktiot, ja
>>b) geeneissä saattaa olla myös jokin vauvaikäisen reaktio kasvokuvioon.
>>Kummassakaan tapauksessa tuo ehdoton reaktio (johon voidaan liittää myös
>>ehdollinen ärsyke, jolloin saadaan ns. "klassinen ehdollinen refleksi", joka ei siis
>>ole aivan aito ehdollinen refleksi, vaan välimuoto) ei ole aivokuorella, vaan
>>syvemmissä kerroksissa, ja aivokuorelle muodostuu samasta prosessista
>>ehdollinen malli, joka alkaa tätä prosessia ohjata "normaalitilanteessa".
>>Reagoinnin kasvokuvioon EI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ olla geenissä, koska
>>äänestä tunnistaminenkin ajaa tasan saman asian kuin kasvoista
>>tunnistaminenkin. Sitä vastoin kasvolihasten ohjaaminen on varmasti jossakin
>>määrin geenissä emootioiden biokemialliseen perustaan liittyen. Ne ovat
>>esimerkkejä ihmisen ehdottomista reflekseistä. Aivokuoren osat, joihin noita
>>sisempien aivoalueidensynapsit ulottuvat, saattavat ruveta ohjaamaan myös
>>ilmeitä ohjaavien kasvonilmeiden tunnistusta. Tunnistaminen ja ohjaaminen
>>pitää kuitenkin ehdollistuneesti kytkeä aivokuorella, eikä se silloin ole "ehdotonta".
>En ala saivartelemaan ajattelutapojen ja sanojen tulkintojen eroista.Vaikka olen itse
>vakuuttunut, että monet visuaaliset, ja äänihahmot, ehkä myös kosketushahmot
>ovat ihmiselläkin geneettisesti koodattuja (niitä voi nimittää,jos haluaa, ehdottomiksi
>reflekseiksi, vaikka minusta ne eivät ole refleksejä sanan alkuperäisessä
>merkityksessä) niin ei niitä tarvitse pitää "ajatuksina", vaikka ne mielikuvia ovatkin.
Ne EIVÄT ole kumpaakaan ENNEN kuin ne ovat muodostaneet itsestään ehdollistu- neen mallin aivokuorelle.Sitä ennen sellaiset ovat geneettisiä reaktioita johonkin ais-tiärsykkeeseen. Sitä ennen ne ovat kuin se vanhanpiian orgasmi, josta vanhapiika ei tiedä mitään, ennen kuin on itse sellaisen todella jysäyttänyt, vaikka geneettisenä reaktiona se "on olemassa" ns. potentiona jo ennen sitäkin TOISIN kuin ehdolliset refleksit, jotka ilmetessään myös vasta kaikinpuolisesti muodostuvat, ja muuttuvat jossakin määrin joka kerta kun niitä käytetään (eli ne "laukeavat").
Tuollaisia reaktiota kyllä on, esimerkiksi poispäin vetäytyminen pistävästä / poltta-vasta / syövyttävästä kohteesta (joita se ehdoton refleksi ei "erottele"). Jos ärsyke-aistimus on riittävän voimakas, tuollainen reaktio laukeaa ohi tajunnan ja muun ehdollistumisjärjestelmän ehdottoman refleksin tapaan.
Joskus noita nimitetään "haamureflekseksi". ”
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/226580?page=1#226858
JuSa kirjoitti 09.02.2007 (226798)...
>hum-boogie kirjoitti 08.02.2007 (226715)...
>>JuSa kirjoitti 08.02.2007 (226690)...
>>>Mind Uploading: www.ibiblio.org/jstrout/uploading/
>>>Uploading on ymmärtääkseni välttämätön välivaihe ennen unien simulointia.
>>Vaikuttaa humpuukilta. Ihmisen mieli ja tietoisuus kun ovat aina sidoksissa
>>kroppaan jonka yhteydessä ne ovat syntyneetkin.
>Minusta "mind upload" on ihan asiallinen tieteellinen hanke, vaikka sen
>toteuttaminen onkin näillä näkymin vuosikymmenien päässä. Kropan mallintaminen
>oleellisilta osin aivosimulaatiolle on muuhun haasteeseen verrattuna suhteellisen
>pieni ongelma.
>Tietysti kaikki, mikä nyt on teknisten mahdollisuuksien ulkopuolella, voidaan tulkita
>humbuugiksi, mutta se on silloin vain sanan uusi merkitys.
"Mind upload" olisi mahdollista, jos "ajatukset tulisivat geenistä": pitäisi mallintaa vain niiden etsimisjärjestelmä.
"Ongelma" on, että ne EIVÄT tule geenistä eivätkä ylipäätään "sisältä" vaan ulkoa, ulkomaailman vaikutuksista aistinten kautta keskushermostoon, jotka vaikutukset kopioituvat (vaihtelevassa määrin eri tekijöistä johtuen) suhteellisen pysyvästi aivokuorelle.
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226661
FT kirjoitti 07.02.2007 (226648)...
>RK kirjoitti 07.02.2007 (226580)...
>>Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee "koneellista telepatiaa"
>>viimeisimmässä Tiede-lehdessä.
>>www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007
>>Revonsuo pitää tajuntaa "puhtaasti biologisena ilmiönä", jossa sama fysikaalinen
>>kokonaisuus "edustaa samaa ajatusta" (mitä tuokin sitten eri henkilöillä
>>tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa "yliluonnollisen".
>>Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa,suora lainaus lehdestä:
>>" Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan
>>pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data
>>koodaa) itselle.
>>Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan.Tällainen
>>tajunnansiirto kulostaa huikean mielikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on
>>vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
>>Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on
>>samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat
>>yksittäiset proteiinit.
>>Tämä johtaisi Matt "Trofim" Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen
>>DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien
>>biokemiallinen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja
>>Steven Pinkerin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa
>>esiintyy erottamattomana sekamelskana tajunnan sisällöissä ikään kuin
>>sellaisenaan: Että "yksi geeni = yksi ajatus" -periaate.
>>Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on varmasti väärä.
>>Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit,
>>jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia.
>>www.nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=781.msg273203;topicseen#msg273203
>Olet RK kehittynyt, ei kijroituvsirheitä!
En ole kehittynyt,mutta NAKOKULMALLA pystyi korjamaan jälkikäteen tekstiään...
>Kirjotit: Geneettisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit,
>jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia."
>Mistä kaivoit tiedon, ts. mistä varmistan? Dawkins, Ridley?
Tuosta on vaikea noin päin antaa linkkiä,sillä teorian siitä, että biokemiallinen perin-nöllisyysmekanismi olisi sellaisenaan myös ehdollistumismekanismi, on esittänyt vasta "Trofim" Ridley (tieteen ulkopuolelta, Ridley on potkittu paitsi yliopistoista myös brittien laatulehtien tiedetoimituksista pihalle) teoksessaan "Nature via nurture" pari vuotta sitten.(Lysenkokaan ei sellaista tietääkseni esittänyt,vaikka olisi kyllä jyrkkänä antimendelistinä saattanut riehaantua "positiivisesti" Ridleyn "teoriasta".)
[HM: Väärin: sitä on ensimmäisenä esittänyt Pölhö-Eric Kandel, ehkä karmaisevin kökkönoopelisti.].
Sekin teoria on uudehko,että ehdollistumisenkin mekanismi olisi nimenomaan bioke- miallinen,eikä rakenteellisesti neurofysiologinen (synapsien "mekaaniset" kytkennät), ja että ylipäätään olisi jokin "ehdollistumisaine" samoin kuin on perinnöllisyysainekin. Ja ko. aineen vieläpä pitäisi olla sellainen, jota geenit yksityiskohtaisesti EIVÄT MÄÄRÄÄ, eli muu kuin valkuaisaine, kuten hiilihydraatti. Kuumimmat epäilykset kohdistuvat glykosaminglykaaneihin:
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=215948
Mutta myös prioniproteiineja ja nimenomaan niiden ei-geenien-määräämiä laskostusominaisuuksia on epälty (Eric Kandel).
Varmaa on, että noillakin molemmilla erittäin monimutkaisilla aineilla on jokin erittäin olennainen tehtävä aivoissa.
>Koska Dawkins kirjoitti suunnilleen seuraavasti: "Geenien kyky varastoida,
>vuorovaikuttaa ja siirtää informaatiota perustuu kvanttimekaanisiin juttuihin."
>Ja oletukseni mukaan luulen tarkoittaneen geneettistä informaatiota,ei siis lainkaan
>opittua?
>Lähde, linkki, kiitos?
>Wolf
Biokemia perustuu "kvanttimekaanisiin juttuihin" (kuten kaikki muukin kemia).
>P.S. Jokohan tunnustat a) kuulevasi ääniä
Vannon, että ainakaan toistaiseksi en koskaan ole kuullut olemattomia ääniä.
> b) vapaan energian
En tiedä, mitä tarkoitat sillä.
>c) kvanttitietoisuuden?
Tietoisuus on johtavalta tasoltaan yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiö, jolla saattaisi periaatteessa olla jopa erilaisia fysikaalsia/kemiallisia/biologisia perustoja, jotka täyttävät jotkin tietyt perusedellytykset (kute esimerkiksi, että mikään "ennalta ohjelmoitu(nut)" EI MÄÄRÄÄ tahtia (jolloin erityinen tietoisuus olisi tarpeeton!) ”
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226860
” H5.eirek kirjoitti 09.02.2007 (226820)...
>RK kirjoitti 08.02.2007 (226661)...
>>Sekin teoria on uudehko, että ehdollistumisenkin mekanismi olisi nimenomaan
>>biokemiallinen, eikä rakenteellisesti neurofysiologinen (synapsien "mekaaniset"
>>kytkennät),
www.scienceblog.com/cms/common-gene-version-optimizes-thinking-12563.html
Vaikka perinnöllisyys vaikuttaakin skitsofrenian esiintymistodennäköisyyteen (ja jot-kut voivat olla sille vaikka täysin "immuuneja"),niin epäilen että tuolle yhdelle "kaiken selittävälle skitson geenille" tulee käymään tasan samoin kuin kävi "homongeenille" ja monille muille vastaaville: vähin äänin todetaan kauhea tohinan ja hyvin myynei-den irtonumeroiden jälkeen, että "Totaa..., ei se sitten kuitenkaan ollutkaan niin... "
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=156568
” Uutisia: Suomen Akatemian hallitus on päättänyt rahoittaa kolmea uutta tutkimusohjelmaa, joista yksi on neurotieteen tutkimusohjelma.
Perusteluissa sanotaan:
"Uutta neurotieteen tutkimusohjelmaa rahoitetaan 7155000 eurolla. Ohjelman on tar-koitus kattaa kaikki keskeiset neurotutkimuksen alueet molekyyli- ja solubiologiasta käyttäytymispsykologiaan ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen."
Siis yritetäänkö aivotutkimuksesta tehdä paitsi "aivopsykologiaa", myös "aivososiologiaa"? Onko yhteiskunta "keskeinen neurotutkimuksen alue"?
Eteneekö tällaisilla määrittelyillä ja perusteluilla tiede vai HAISTAPASKANTEIDE eli humpuuki?
Mitä sanovat RK ja vapaapalokunta? ”
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226702
1200 kirjoitti 08.02.2007 (226680)...
>RK kirjoitti 07.02.2007 (226580)...
>>Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee "koneellista telepatiaa" viimeisimmässä Tiede-
>>lehdessä.
>Sanooko Revonsuo todella kehittelevänsä koneellista telepatiaa? Luin artikkelin
>mutta tuo on kyllä mennyt ohi. Ellet sitten, RK, taas mausta juttua oman mielesi
>mukaan?
>>Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:
>>" Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan
>>pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data
>>koodaa) itselle.
>>Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan.Tällainen
>>tajunnansiirto kulostaa huikean mielikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on
>>vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
>Tästä lainauksesta saa käsityksen että Revonsuon mukaan ollaan menossa kohti
>jotakin, joka vielä tällä hetkellä tuntuu huikean mielikuvitukselliselta. Hän tuntuu
>raportoivan oman tietenalansa arvailuja tulevaisuuden kehityksestä. Vaikka miten
>luen tätä niin en löydä siitä Revonsuota harrastamassa telepatiaa.
>Et kai, RK, tullut hiukan tulkinneeksi juttua omia tarkoitusperiäsi varten?
>Vai lainasitko "vahingossa" kohtaa joka ei anna mitään tukea väitteellesi?
Miten määrittelet ´telepatian´? Eikö se ole "tajunnasiirron" synonyymi, dialektisesti sanottuna "tajunnan ideaalisten objektien suoraa keskinästä vastaavuutta"?
(Sovjetskaja entsiklopedija 1989 määrittelee seuraavasti:
"Telepatia (kr.tele... ja kr. patia - tunne), termi, jota käytetään merkitsemään ajatusten ja tunteiden välittämistä etäisyyden päähän ilman aistinten välitystä. Kts. Parapsykologia. "
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/156568?page=1#156568
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=229304
” Nyt tämä TIEDE-lehden juttu Antti Revosuon „teknologisesta telepatiasta“ näkyy tulleen nettiin:
www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=740&vl=2007
" Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa. Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.
Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen tajunnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "
Asiasta on aikaisemmin keskusteltu vähemmän yksityiskohtaisesti:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/226580?page=1#226580
Nyt voidaan nostaa tarkempaan keskusteluun jutun väitteitä.
Tietoisuus aivojen „ominaisuus“, vai/eli toiminto/funktio?
„Kaikkien mielestä aivojen ominaisuus
Tähän päivään mennessä ei ole syntynyt kummoista yhteisymmärrystä lähtökohdis-ta, joista tietoisuuden kysymyksiin etsitään vastauksia. Yksi on sentään nykyisin melko selvää: tietoisuus on aivojen ominaisuus. ”
Tuo ”selvyys” riippuu siitä,miten ”ominaisuus” määritellään,onko jonkin objektin funk- tio, sen toiminto tai tehtävä ilman muuta myös sen ominaisuus:ainakaan artefakteilla noin EI ole asian laita: ”syöminen” ei ole ”lusikan ominaisuus” eikä ”kaivaminen” ”la-pion ominaisuus”, jo siksikään, että muutenkin voidaan syödä ja kaivaa kuin lusikalla ja lapiolla. Sen sijaan ajatella ei voida ilman aivoja,mutta aivot eivät ole tuossa ainoa edellytys:ei voida myöskään ajatella esimerkiksi ilman symbolijärjestelmää, tavallisesti luonnollista kieltä.
Minkä muun, ”isomman” objektin ominaisuus oli kankaalle maalattu, pois pestävissä oleva maalaus? Onko se lopulta minkään muun objektin ominaisuus,tuskin ainakaan kankaan, jolle se on piirretty, koska se olis voitu piirtää muuallekin, esimerkiksi seinään?
Jos (ja kun) tajunnan perusta on ehdollistumisjärjestelmä,ja jos tämän biokemiallinen perusta edelleen on hermosolujen ulkopuolella synapsien ns.hermotuppiverkon glykosaminoglykaaneissa (ja/tai muissa vastaavissa ei-geenien yksityiskohtaisesti määräämissä informaation kantajissa, niin tajunta on fysikaalisesti verrattavissa ”pois pestävissä olevaan kuvaan” jollakin pinnalla).
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/100343?page=1#100343
Muut voivat katsoa muista sanakirjoista minä katson Sovjetskajasta:
encyclopedia2.thefreedictionary.com/Property
” Свойство, философская категория,выражающая такую сторону предмета, ко-торая обусловливает его различие или общность с другими предметами и об-наруживается в его отношении к ним. Всякое С.относительно: С. не существует вне отношений к другим С.и вещам.С. вещей внутренне присущи им, существу-ют объективно, независимо от человеческого сознания. Для объективного идеа-лизма характерен отрыв С. от вещи,т. е.понимание С. как общего, существую- щего независимо от единичных вещей и включаемого в сферу сознания.
Субъективный идеализм отождествляет С. с ощущениями и тем самым отрицает его объективный характер. ”
(Tämä on käännetty venäjästä! Mahdolliset erot johtuvat siitä!)
”Ominaisuus, filosofian kategoria, joka ilmaisee kohteen sellaista puolta, joka saa aikaan sen eroavuuden ja ykseyden muiden objektien kanssa ja paljastuu sen suh-teessa niihin. jokainen ominaisuus on suhteellinen: ominaisuutta ei ole olemassa muutoin kuin suhteessa muihin ominaisuuksiin ja olioihin. ***Olioiden ominaisuudet ovat niille SISÄISESTI OMINAISIA***, ovat olemassa objektiivisesti, inhimillisestä tietoisuudesta riippumatta.
Objektiiviselle idealismille on ominaista ominaisuuksien irrottaminen olioista, ts. ominaisuuksien ymmärtäminen yleisenä, erillisistä oloioista riippumatta olemassa olevana ja tietoisuuden alueeseen kuuluvana. Subjektiivinen idealismi samaistaa ominaisuudet aistimusten kanssa ja samalla kiistää niiden objektiivisen luonteen.
Erilaiset tutkittavat ominaisuustyypit määräävät suuresti tieteenalajakoa. Riippuen siitä, millä tavalla ominaisuudet muuttuvat,ne voidaan jakaa kahteen lajiin: ominai-suudet, joilla ei ole intesiivisyyttä eikä siten kykyä sitä muuttaa (esimerkiksi taloudel-liset, historialliset jne.); ominaisuudet, joilla on kohteessa määrättyä intensiivisyyttä (mitattavuutta pelkästään objektista itsestään? RK) (esimerkiksi massa, lämpätila, nopeus). Jos humanistiset tieteet koskevat pääasiassa ensin mainittuja ominaisuuk-sia, niin luonnontieteet ja myös matematiikka pyrkivät tutkimaan ennen kaikkea toi-sen tyypin ominaisuuksia. Nykyaikaisessa tieteessä voimistuu pyrkimys tämän eron voittamiseen ( )”.
Tällaisia ovat siis ”ominaisuudet”.
Onko tajunta (tietoisuus on tietoinen tajunta) ”aivojen sellainen”, mm. ”sisäisesti niille ominainen” ominaisuus, vaijotakin muuta?
Palataan sitten muihin kysymyksiin myöhemmin, esimerkiksi siihen mkitä kaikkea on ”funktio, toiminto”, jota on kyllä käsitelty usein aikaisemminkin. ”
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/236676?page=1#236676 "
” keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=229304
Tuli vielä mieleeni mieleeni tuosta Revonsuon-kaapelista eräs ajatus, jonka olen saattanut kyllä joskus lukea jostakin muualta, mutta en muista mistä eikä se merkitys silloin ollut valjennut harrastajalle, jos noin oli. esitän sen nyt omanani.
Voitaiiin ajatella sellaistakin Revonsuon-kaapelia,joka sekä koodaisi ja veisi henkilön A tajuntaa henkilön B aivoihin,ja A myös tätä kautta LUKISIKIN sitä kautta välitettyä tietoa B:n aivoista! NYT ei tulisi ongelmia eri tavoin koodaavista aistimista, koska kaikki olisi henkilön A aivojen koodaamaa, mitä kaapelissa liikkuu. Nyt herää kysymys, tietäisikö edes henkilö B,milloin ja miten A HÄNEN AIVOJAAN käyttää?
Juuri tällainen Revonsuon-kaapeli onkin olemassa: siamilaisilla kaksosilla, joilla on yhteinen aivokuori! (Tietääkseni kaikki yritykset erottaa leikauksella tuolaisia kakso-sia ovat epäonnistuneet, ja potilaat ovat kuolleet. Vimeisin tunnettu tapaus olivat iranilaiset täysi-ikäiset sisarukset.)
Sikäli kuin tiedän, tuollaisilla kaksosilla on täysin erilliset tajunnalliset prosessit "kaapelista" huolimatta, ja molempien prosessit ovat luultavimmin jakautuneet koko yhteisen aivokuoren alueelle.
Korjatkaa, jos olen väärässä!
Kysymys on esitetty ennenkin, myös neurologien taholta:
minduploading.org/pipermail/murg/2003-July/000510.html
Täysin eri persoonilta vaikuttavat:
www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?387424
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=350200
KanavaKeijo kirjoitti 11.12.2011 (351010)...
>Tuosta linkistä lainaisin mielenkiintoisen kohdan:
>John Searlen tapaa käsittää kvalioiden ongelma voi tällä hetkellä pitää melko
>laajalti edustavana.7
>Kysymys olisi eri tasojen yhteensovittamisesta. Sielullisten tapahtumien
>kuvauksessa voitaisiin erottaa ainakin kolme tasoa: elimistön (tai aivojen)
>fysiologinen taso, käyttäytymisen taso ja kolmantena subjektiivisen kokemuksen
>taso eli varsinainen tietoisuus, jonne siis laadulliset tietoisuudentilat sijoittuisivat.
>Searlen itsensä ja Suomessa esimerkiksi Antti Revonsuon edustama emergentti
>materialismi ei pyrikään tuhoamaan 'tietoisuuden linnaketta', vaan ikäänkuin
>vahingoittumattomana liittämään sen luonnontieteen valtakuntaan.
Revonsuo EI OLE EMERGENTTI VAAN REDUKTIONISTINEN VALEMATERIALISTI:
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=226702
keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=156568
webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:uCCSLeIWLyIJ:research.utu.fi/ccn/courses/KNT-diat.ppt+Suomen+Akatemia+neurotiede&hl=fi&lr=lang_fi
>Tietoisuus olisi todella olemassa kaikkine erikoispiirteineen, eikä sitä voisi
>palauttaa suoraan esimerkiksi hermostollisten prosessien kuvauksiin.
Revonsuo vaan "palauttaa" sen paitsi niihin ja vieläpä sellaisiin niihin, jotka olisi siirrettävissä "aivokaalissa", ja siitä eteenpäin myös datakaapeleissa...
>Toisaalta se olisi kuitenkin käsitettävä nimenomaan luonnossa vaikuttavien
>aineellisten lainalaisuuksien luonnolliseksi ilmentymäksi.
Yhteiskunnallinen emergenssitaso nousee luonnon varassa sen yläpuolelle.
ENKÄ TARKOITA NYT "enqvistin-revonsuon" "väärinkäsitys"-emergenssitasoja...
>Myös tämä elimistön (tai aivojen) fenomenologinen organisaatiotaso olisi
>Revonsuon mielestä tunnustettava (fyysisen) maailmankaikkeuden todelliseksi,
>selitystä vaativaksi osaksi.
Siis FYYSISEN VAI FYSKIAALSEN? (Tosin revonsuon "kysymyksillä" ei ole paskankaan väliä...)
>Vastaavasti tietoisen kokemuksen järjestelmällinen tutkimus, objektiivinen
>fenomenologia, voisi muodostaa neurobiologian ja käyttäytymistieteiden rinnalle
>itsenäisen tutkimusalansa.
EI OLE OLEMASSA "OBJEKTIIVISTA FENOMENOLOGIAA", vaan"se n jistiin sitä minkä Olli Lagerspetz Hurtan linkissä kumoaa!
>Jäljelle jäisi 'enää' kysymys, miten tietoisuuden ankkuroitumissuhde fysiologisiin
>prosesseihin on ymmärrettävä. Searle pitää tätä tietoisuuden ongelmanytimenä
>ja samalla nykybiologian keskeisenä haasteena:
>"Tarvitsemme neurobiologisen selityksen, miten oikeastaan mikrotason
>aivoprosessit aiheuttavat laadullisia tietoisuuden tiloja, ja miten oikeastaan nuo
>tilat ovat neurobiologisten järjestelmien ominaisuuksia." 11
Eivät ole. Mutta se on pitkä juttu.
Ne ovat objektiivisen todellisuuden HEIJASTUKSIA ja nimenomaan sitä kautta kiinni muussa kuin subjektiivisessa todellisuudessa.Ja se on niissä OLENNAISTA.
>(Tässä RAS:in ja kortikaalisen aktivaation feedback-suhde ja pikemminkin sen
>puuttuminen on se iso kysymys tietoisuuden selittämisessä)
Alitajuntakin on tahuntaa, vaikka siinä ei "taju" olekaan joka hetki mukana.
>Searle heittää siis pallon neurobiologialle.
Eli väärään paikkaan. Mutta Fields sitten kertoo tarkemmin!
>Luottamusta empiirisen tutkimuksen mahdollisuuksiin voi yleisestikin pitää
>tietoisuudentutkimuksen tämänhetkisenä vastauksena ns. tietoisuuden ongelmaan.
Myös yhteiskuntatieteellinen tutkimus on empiiristä...
>'Linnakenäkemyksen' kannalta
????
>asian empiirinen ratkaiseminen epäilemättä tuntuisikin vain tieteen (väitettyjen)
>aikaisempien aluevaltausten suoralta jatkolta.
>-------------------------------------
>Tämä on kirjoitettu v.1999.
NO ILMANKOS!!!!
>Vieläkään neurobiologia ei ole löytänyt selitystä, joka olisi hyvä, tai lähelläkään
>yleisesti hyväksyttyä.
Suosittelen Filedsin kirjaa ja nyt myös englanniksi luettavissa ole Sovejetskaja entsiklopedijaa. Minä sen vain venäjänkielisenä jo 1990.
>Tietoisuus on myös sosiaalinen konstriktio, mutta miten se neurobiologisesti
>asettuu on auki.
Ei vaallan kauheasti ole auki muilta kuin niiltä, joilta tiede on onnistuttu pimittämään!!!
>Mikä ohjaa aivoja tietoisuuden synnyssä?
Yhteiskunta kielen välityksellä.
>Mikä selittää myös muuntuneet tietoisuudentilat?
Jos tarkoitat hypnoosia, kieli ja kielellinen tajuntateoria senkin viime kädessä selittävät.
Se ei ole säteilevää energiaa. Fasistipsykiatri Hans Berger, natsijohdon salattu pääideologi, oli läpikotaisin väärässä.
MITÄ HELVETTIÄ nämä "kansainväliset rankingit" oikein on, KUKA NIITÄ TEKEE?! KUINKA PALJON ja KENELLE ne MAKSAVAT!!??
Turun "Yliopisto" on ABSOLUUTTINEN TÄYSPASKA nimenomaan PSYKOLOGI- ASSA (Antti Revonsuo) ja FILOSOFIASSA (sallii revonsuot!), mutta "RANKINGIN mukaan "MAAILMAN (SADAN)KÄRJESSSÄ"!!!!
www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/qs-ranking-viidella-tieteenalalla-maailman-huipulle.aspx
Totaa, ovatkohan Turun aivokaapeliantit myös olleet muualla "rankkaamassa"...? Missä?
Eivätpähän ole YLE ja UTU ainoita houruja:
You’re going to capture a thought in your head and share it with the world, says the Facebook founder
Mark Zuckerberg is excited about telepathy
Mark Zuckerberg has a vision for the future. A vision that could see the way we communicate and interact completely change.
In a wide-ranging Facebook Live chat, the company’s founder and CEO discusses the evolution of the internet,which now allows us a more enriched and powerful inter-active experience. Right now we have video - but, as Zuckerberg explains, there’s much more to come. We’ve moved from text, to photos, to video; next in line is virtual reality.
“Technology can always get better. We can always do a better job of giving everyone a voice, letting them share exactly what they’re thinking,” he argues.
Virtual-reality amphitheatres
Virtual reality is about presence, Zuckerberg says. It's about “feeling like you’re really there with someone” – and it can only get better.
The possibilities are endless, if you consider where we are now. Using the example of his live Q&A, he explains the progress we’re making.Historically, you might have been able to reach a room of hundreds. Now, the audience is exponentially bigger - with more than 100,000 people watching the Q&A live, he says.
But beyond video, virtual reality can take the immersive experience even further: “In a few years, maybe we’ll all be able to physically be in the same space. Maybe we’ll have VR amphitheatres or a VR Q&A.”
The potential of telepathy
Video is an interesting start,argues Zuckerberg, but you have to keep up with new ideas. However, it doesn't end with virtual or augmented reality. "There’s always something that goes beyond that,” he says.
While some of these ideas might seem more like the stuff of sci-fi, Zuckerberg says there is scientific research going on in these fields right now.
Telepathy is one such area.“You’re going to be able to capture a thought in its ideal and perfect form in your head,” he says. “You’ll be able to share that with the world, in a format where they can get it.”
However, he agrees that such a breakthrough is probably decades away: “There’s some pretty crazy brain research going on, that suggests we might be able to do this at some point.”
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/googlen-johtaja-liittyi-tekoalysta-varoittavien-joukkoon-ainoa-ratkaisu-lansimaisen-arvojarjestelman-muuttaminen-6696437
Tekoäly
Googlen johtaja liittyi tekoälystä varoittavien joukkoon – "Ainoa ratkaisu länsimaisen arvojärjestelmän muuttaminen"
Google X:n, eli Googlen salamyhkäisen Pelle Peloton -osaston, liiketoimintajohtaja Mo Gawdat pitää tekoälyn kehitystä ongelmana ihmiskunnalle.
Kauppalehden haastattelema Gawdat uskoo, että ihmistä älykkäämpi tekoäly syntyy 10–20 vuoden kuluessa ja sitä ei ihminen voi kontrolloida.
”Jos ymmärtäisit teknologian maailman samalla tavalla kuin minä, ymmärtäisit, että koneiden nousun aikakausi johtaa ihmiskunnan kannalta hyvin huonoon lopputulok-seen 25 vuoden sisällä, jos emme priorisoi onnellisuutta ja myötätuntoa”, loppuvuodesta Helsingissä vieraillut Gawdat sanoo Kauppalehdelle.
Hänen mukaansa ainoa ratkaisu, tai jopa pelastus, tarkoittaa länsimaisen arvojärjes- telmän muuttamista. Tähän saakka länsimaissa on arvostettu ahneutta, kilpailua, väkivaltaa ja yksilöllisyyttä, Gawdat toteaa.
”Tämä arvojärjestelmä auttoi meitä keksimään iPhonen. Mahtavaa. Mutta jos pitäydymme samoissa arvoissa seuraavat 25 vuotta, olemme pulassa.”
Lue Gawdatin perustelut Kauppalehden jutusta.
Zuckeri haluaa tyhmitää meidät FB-asiakkaat sisäänlämpiäviin klikkeihin:
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005544335.html
Mark Zuckerberg rysäytti maailmaan uuden algoritmin, joka ajaa ahtaalle juuri sellaiset ihmiset, jollainen hän itsekin on ollut
Ammattimaisten julkaisijoiden, kuten uutismedioiden, näkyvyys on vähene-mässä Facebookissa. Niiden tilalla näkyisi entistä enemmän käyttäjän kavereiden ja tuttavien päivityksiä.
Mark Zuckerberg puhui Facebook-kehittäjille San Joséssa Kaliforniassa huhtikuussa 2017. (KUVA: Stephen Lam / Reuters)
Tomi Hilvo (pönttö): Jos on optimisti tässä on suuria mahdollisuuksia mutta myös uhkia...
Pimpula: Entä jos kaikki hommat semmonen ninkun ihan vaikka mennyt mihinkään sellaseen rikollisuuteen ja kyllä ainakin sit mä saisin toivoa et ois aika tiukasti sään-neltyä itsellä se että milloin ajatukset siirtyvät yhteisöjäsenet toisen ihmisen päähän ja ehkä jättää sen...
Ihmisen tiedonkäsittelykyvyn kapasiteetti on rajallinen. Ympärillämme tapahtuu koko ajan asioita, joista aistimme paljonkin mutta havaitsemme vain osan. Muistin avulla ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Muistijärjestelmät palvelevat tietojenkäsittelyä kustannustehokkaasti: kaikkea ei tarvitse muistaa enää seuraavana päivänä saati sitten vuosien jälkeen.
Tiedoksi: Ainakin osa tämän artikkelin videoista ja audioista on julkaistu alunperin 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa. Niiden sisältö voi silti olla täysin pätevää, mutta kannattaa huomioida tämä materiaalia katsoessa ja kuunnellessa.
HUOM! Tämä verkkosivu perustuu vanhaan opetussunnitelmaan, eikä sitä ole päivitetty. Otathan huomioon harjoittelussasi, etteivät kaikki tiedot välttämättä ole ajantasalla.
Aistiärsykkeiden automatisoitunut jaottelu olennaisiin ja epäolennaisiin on ollut ihmissuvun elossasäilymisen kannalta elintärkeää. Ympärillämme tapahtuu koko ajan asioita, joista aistimme paljonkin mutta havaitsemme vain osan. Muistin avulla ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Näin ajateltuna muisti on prosessi, jolla on kiinteä yhteys havaitsemiseen. Muisti on aina läsnä nykyhetkessä, tiedämme keitä olemme, missä olemme, miten ja miksi jouduimme olinpaikkaamme. Ilman muistin toimintaa tämä olisi mahdotonta
Aivot ja psyyke
Aivotutkimus kuuluu neurotieteisiin, mutta uusia yhteyksiä on syntynyt niin psykolo-gian, filosofian kuin tietojenkäsittelynkin suuntaan. Nämä tieteenalat yhdessä tutkivat mielen ja aivojen ongelmaa. Lapsen aivot ovat lähes valmiit syntymähetkellä.
Virikkeisellä ympäristöllä ja hoivaavalla ihmissuhteilla voidaan tukea lapsen aivojen kehittymistä suotuissaan suuntaan. Aivot säilyttävät toimintakykynsä, mikäli ihminen käyttää niitä aktiivisesti.
Nykyisten tutkimusten mukaan normaali vanheneminen aiheuttaa vain lievää yleis-luonteista toimintojen hidastumista. Aivotutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa mm. oppimishäiriöiden, aivosairauksien ja muistihäiriöiden tutkimisessa.
Kuuntele: Etälukio – Aivot ja psyyke (vuodelta 1997)
Aivojen kehitys ja toiminta
Evoluution myötä ihmisen aivot ovat kehittyneet pitkälle, mutta samalla niistä on ke-hittynyt myös hyvin haavoittuva elin. Miten aivot toimivat nykytietämyksen mukaan?
Kuuntele: Reseptori – Aivojen kehitys ja toiminta (vuodelta 2008)
Neuropsykologia
Mikä on hengen ja ruumiin suhde? Neuropsykologiassa päästään hyvinkin konkreet-tisella tasolla etsimään vastauksia tähän klassiseen filosofiseen kysymykseen. Nyky-aikaisilla aivojen kuvantamismenetelmillä voidaan esimerkiksi seurata koehenkilön havaitsemien ärsykkeiden aiheuttamia muutoksia aivojen verenkierrossa. Lisäksi neuropsykologian avulla tutkitaan ja hoidetaan erilaisia aivojen toimintahäiriöihin ja vaurioihin liittyviä ongelmia.
Aivotutkimus ja psykologiset ilmiöt
Uusi tiede mahdollistaa,että psykologian kentässä pystytään paremmin yhdistämään aivojen biologiset ilmiöt ja psykologiset käyttäytymisilmiöt. Näin kyetään luomaan yhtenäisempi ihmiskuva
Aivotutkimus
Psykologian ohella aivoja tutkitaan myös kognitiivisessa neurotieteessä. Testausme-netelmien lisäksi voidaan käyttää tarkkaa aivojen kuvantamista. Kognitio viittaa tiedon käsittelyyn aivoissa ja neurotiede tutkii aivojen hermostollisia ilmiöitä.
Tänä päivänä uudet laitteet mahdollistavat sen, että päästään jo ihmisen elinaikana katsomaan aivojen sisälle. PET-laitteella voidaan seurata aivojen toimintaa samalla kun koehenkilölle näytetään eri tunnetiloja herättäviä videoita. Tutkimus on kuitenkin vielä alkutaipaleella.
Hormonit vastaavat hitaasta elintoimintojen säätelystä. Hermosto on puolestaan erikoistunut nopeaan tiedonvälitykseen.
Neurobiologia pystyy jatkuvasti osoittamaan uusia tapoja, miten hermoverkot voivat muotoutua uudelleen.Aivotutkimuksen yksi keskeinen kiinnostuksen kohde on, miten hermoverkot voivat esimerkiksi onnettomuuden jälkeen kuntoutua palvelemaan muita tarkoituksia. Hermoverkot eivät jää toimettomiksi vaan aktivoituvat muualla.
Tajunta tarkoittaa mielenilmiöitä, joita koetaan subjektiivisesti ja elämyksellisesti. Turun yliopiston akatemitutkija Antti Revonsuo pohtii uusia kokeellisia tapoja tutkia tajuntaa. Revonsuo pohtii, voiko tajuntaa lainkaan tutkia tieteellisesti. Tiedehän pyrkii aina objektiiviseen otteeseen ja tajunnan suuri arvoitus taas pureutuu siihen, mitä me loppujen lopuksi ihmisenä olemme.
Ihmisen tajunta on elämyksellistä. Ihmisen subjektiivinen maailma koostuu havain-noista, aistimuksista ja tunteista. Niitä on vaikea tutkia. Ihmisen tajuntaa yritetään tutkia Turun Yliopistossa tutkimalla näköhavaintoja kokeellisesti käyttämällä ns. kyn-nyshavainto-koeasetelmaa. Siinä tutkitaan aivojen sähkökäyriä tajuamishetkellä tai kun asia jää tajuamatta.
Aivojen lohkoilla on omat vastuualueensa. Ohimolohkolla sijaitsee kuuloaivokuori, takaraivolohkossa sijaitsee näköaivokuori ja päälaenlohkossa sijaitsee tuntoaivokuori. Otsalohko vastaa liikkeestä ja yksilön psyykkeestä.
Oikea vireystila vaikuttaa olennaisesti suoriutumiseemme. Liian väsyneenä ei jaksa keskittyä, toisaalta ylikierroksilla käyminenkin voi olla yhtä haitallista. Muun muassa oppimisen psykologia ja liikennepsykologia tutkivat vireystilan yhteyttä suoritustasoon.
Aivot unitilassa
REM-unen ja valvetilan erona on, että valveilla ollessa aivot vastaanottavat reaalimaailman viestejä, kun taas unitilassa aivot aktivoivat itse itseään.
Unissakävelyä, öisiä hengityskatkoksia ja kuorsausta - monien ihmisten yöunta häiritsevät erilaiset unihäiriöt. Kuinka näitä vaivoja uniklinikan valvotuissa oloissa tutkitaan ja hoidetaan?
Draama tuo apua opiskelijoiden väsymykseen. Ilmaisutaidon opettaja Joonas Tast pystyttää Sveitsin lukiolaisista tunnepatsaita.
Koettaessamme keskittyä tiettyyn tehtävään meidän on hallittava tarkkavaisuuttam-me. Tarkkaavaisuus on suunnattava esimerkiksi luettavan tekstin sisältöön ja ylläpi-dettävä siinä ympäristön taustahälinästä piittaamatta, päästämättä ajatuksia harhai-lemaan. Se, paljonko muistamme tekstistä vielä seuraavana päivänä, riippuu tehtä-vään suunnatun tarkkaavaisuuden lisäksi myös muun kognitiivisen prosessoinnin tehokkuudesta.
Toisin kuin usein arkielämässä ajatellaan, muistikuvat tapahtuneista asioista eivät tallennu aivoihimme videonauhan kaltaisena kopiona. Muistitutkimus on osoittanut, että muisti on luonteeltaan rekonstruktiivista. Muistikuvat ovat muistelutapahtumassa kyseisellä hetkellä mielikuvien avulla syntyviä luomuksia. Ne eivät ole aikamatkoja todelliseen menneisyyteen sellaisena kuin se tapahtui.
Muistin monta tasoa
Aivoissa on useita eri muistijärjestelmiä. Implisiittinen muisti on tiedostamatonta muistamista. Eksplisiittinen muisti on selvästi tiedostettavissa. Eksplisiittiseen muistamiseen liittyy subjektiivisia elämyksiä.
Asiamuisti ja tapahtumamuisti ovat pitkäkestoisia. Lyhytkestoinen muisti eli työmuisti taas holehtii siitä, että alamme unohtaa asioita,ellemme pidä niitä erikseen mielessä.
Alle 2-vuotiailla ei nykykäsityksen mukaan vielä ole minuutta, jonka ympärille elämäkerrallinen muisti voisi rakentua. Näin ollen joihinkin lapsuuden ajalta oleviin muistikuviin voidaan suhtautua ristiriitaisesti.
Muistilla on keskeinen rooli esimerkiksi oikeuspsykologiassa, kun puhutaan todista-janlausunnoista ja haastatteluista. Vastausten tulisi olla luotettavia, mutta esimerkiksi lapset voivat olla herkästi johdateltavia.
Erilaisten muistitekniikoiden kehittäminen saattaa auttaa huomattavasti muistiin pai-namisessa ja muistista palauttamisessa. Muistettavat henkilöt voidaan esimerkiksi kuvitella tiettyihin tilanteisiin mielikuvien avulla ja antamalla niille jokin merkitys.
Miten kognitiiviset toiminnot muodostuvat aivoissa? Kognitiivinen neurotiede tutkii ajattelua, havaitsemista ja oppimista monitieteisellä lähestymistavalla.
Kognitiiviset toiminnot
Kognitiivisia toimintoja on yritetty tutkia pitämällä ne erillään emootioista eli tunteista. Käytännössä tunteet liittyvät läheisesti ajattelemiseen ja oppimiseen. Kognitiivinen neurotiede tutkii ajattelun hermostollisia prosesseja monitieteisestä näkökulmasta. Tutkijat ovat selvittäneet missä osissa aivoja joitakin toimintoja tapahtuu, mutta tutkimus on vasta tiensä alussa.
Kognitiivinen neurotiede tutkii ihmisten psyykkisten toimintojen hermostollisia meka-nismeja. Aivojen korkeimpien toimintojen tutkimus vaatii monitieteellistä lähestymis-tapaa. Kognitiivisessa neurotieteessä yhdistyvät psykologian, lääketieteen, neurotieteen ja neurolingvistiikan tutkimusmenetelmät.
Havaitseminen ja aistit
Aistit välittävät ihmisille tietoa ulkoisista ärsykkeistä. Vaikka ihminen kykenisi havait-semaan kaiken ympärillään tapahtuvan, on ihmisen havaitsemisen kapasiteetti rajal-linen. Ihmisen havaitsemisessa on kyse valikoivasta tarkkaavaisuudesta. Tarkkavai-suuteen vaikuttavat useat eri asiat, kuten tunteet, motiivit, aikaisempien tilanteiden virittämät ennakoinnit ja kiinnostus havaittavaa asiaa kohtaan.
Katseen kulku kuvassa
Laite yhdistää pupillin liikkeet kuviin. Kokeet koululaisten kanssa vahvistavat sitä, mikä perustutkimuksestakin tiedetään eli että katse kiinnittyy erityisesti kiinnostaviin asioihin. Toisaalta yllättävät ja oudotkin asiat keräävät huomion puoleensa.
Kun on tutkittu lukevan ihmisen silmän liikkeitä on saatu selville, että ennen tekstin lukemista lukijalle annettu näkökulma aiheeseen vaikuttaa siihen kuinka lukeminen tapahtuu. Tekstiä lukiessamme katse pysähtelee ja liikahtelee välillä hyvin nopein liikkein.
Helsingin rikospoliisin poliisit rakentavat silminnäkijähavaintojen pohjalta epäiltyjen muotokuvia kasvojentunnistusohjelman avulla. Kolme koululaista yrittää kuvata ohjelman avulla vilaukselta näkemänsä toimittajan kasvonpiirteitä.
Aistien toiminta
Miten ihmisen aistit toimivat? Miten on mahdollista, että ihminen erottaa toisistaan tuhansia hajuja, miten ihminen aistii erilaisia makuja ja miten silmän valoa aistivien solujen kautta valon taajuudet muuttuvat aivoissa visuaaliseksi kuvaksi?
Kieli ja makuaisti
Kieli on monipuolinen elin. Tarvitsemme sitä puhumisen ja syömisen lisäksi maista-miseen. Makuaistimusta määräävät ruoan rakenne, lämpötila,haju sekä nälän tunne. Neljän perusmaun lisäksi on alettu puhua viidennestä mausta, umamista.
Tietokoneanimaatio avulla voit opetella nenän osat ja sen, miten hajuaisti toimii.
Animaatiossa opetellaan korvan osat ja kuuloaistin toiminta.
Animaation avulla voit opetella silmän osat. Animaatio liittyy ohjelmaan Suurenmoiset aistit.
Miten ihminen käsittelee tietoa?
Ihmisen tiedonkäsittely on monen eri tekijän summa. Tiedonkäsittelyyn osallistuvia toimintoja nimitetään kognitiivisiksi toiminnoiksi. Niitä ovat mm. ajattelu, havaitsemi-nen, kieli, muisti ja oppiminen. Kognitiivisista toiminnoista vastaa ihmisen aivokuori.
Kuuntele: Etälukio – Miten ihminen käsittelee tietoa? (vuodelta 1997)
Aiheeseen liittyvät linkit
- Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
- Persoonallisuus ja mielenterveys
- Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
***
Ultraääni ei ole sen "parempi" kuin kaapelikaan, koska tajuntaa ei ylipäätään voida "palauttaa (redusoida) pelkkään fysiikkaan" millään laitteella. Se on korkeamman emergenssitason ilmiö.
"
Mind Control Breakthrough: Caltech’s Pioneering Ultrasound Brain–Machine Interface
The study was conducted in the Caltech laboratories of Richard Andersen, James G. Boswell Professor of Neuroscience and director and leadership chair of the T&C Chen Brain–Machine Interface Center; and Mikhail Shapiro, Max Delbrück Professor of Chemical Engineering and Medical Engineering and Howard Hughes Medical Institute Investigator. The work was a collaboration with the laboratory of Mickael Tanter, director of physics for medicine at INSERM in Paris, France.
Advantages of Functional Ultrasound
“Functional ultrasound is a completely new modality to add to the toolbox of brain–machine interfaces that can assist people with paralysis,” says Andersen. “It offers attractive options of being less invasive than brain implants and does not require constant recalibration. This technology was developed as a truly collaborative effort that could not be accomplished by one lab alone.”
“In general, all tools for measuring brain activity have benefits and drawbacks,” says Sumner Norman, former senior postdoctoral scholar research associate at Caltech and a co-first author on the study. “While electrodes can very precisely measure the activity of single neurons, they require implantation into the brain itself and are diffi-cult to scale to more than a few small brain regions. Non-invasive techniques also come with tradeoffs. Functional magnetic resonance imaging [fMRI] provides whole-brain access but is restricted by limited sensitivity and resolution. Portable methods, like electroencephalography [EEG] are hampered by poor signal quality and an inability to localize deep brain function.”
The vasculature of the posterior parietal cortex as measured by functional ultrasound neuroimaging. Credit: Courtesy of W. Griggs
Ultrasound Imaging Explained
Ultrasound imaging works by emitting pulses of high-frequency sound and measu-ring how those sound vibrations echo throughout a substance, such as various tis-sues of the human body.Sound waves travel at different speeds through these tissue types and reflect at the boundaries between them. This technique is commonly used to take images of a fetus in utero, and for other diagnostic imaging.
Because the skull itself is not permeable to sound waves, using ultrasound for brain imaging requires a transparent “window” to be installed into the skull. “Importantly, ultrasound technology does not need to be implanted into the brain itself,” says Whitney Griggs (PhD ’23), a co-first author on the study. “This significantly reduces the chance for infection and leaves the brain tissue and its protective dura perfectly intact.”
“As neurons’ activity changes, so does their use of metabolic resources like oxygen,” says Norman. “Those resources are resupplied through the blood stream, which is the key to functional ultrasound.” In this study, the researchers used ultrasound to measure changes in blood flow to specific brain regions. In the same way that the sound of an ambulance siren changes in pitch as it moves closer and then farther away from you, red blood cells will increase the pitch of the reflected ultrasound waves as they approach the source and decrease the pitch as they flow away.
Measuring this Doppler-effect phenomenon allowed the researchers to record tiny changes in the brain’s blood flow down to spatial regions just 100 micrometers wide, about the width of a human hair. This enabled them to simultaneously measure the activity of tiny neural populations, some as small as just 60 neurons, widely throughout the brain.
Unlocking Movement: Helping Paralyzed People Use Thought to Control Computers and Robotic Limbs
Innovative Application in Non-Human Primates
The researchers used functional ultrasound to measure brain activity from the poste-rior parietal cortex (PPC) of non-human primates, a region that governs the planning of movements and contributes to their execution. The region has been studied by the Andersen lab for decades using other techniques.
The animals were taught two tasks, requiring them to either plan to move their hand to direct a cursor on a screen, or plan to move their eyes to look at a specific part of the screen. They only needed to think about performing the task, not actually move their eyes or hands, as the BMI read the planning activity in their PPC.
“I remember how impressive it was when this kind of predictive decoding worked with electrodes two decades ago, and it’s amazing now to see it work with a much less invasive method like ultrasound,” says Shapiro.
Promising Results and Future Plans
The ultrasound data was sent in real-time to a decoder (previously trained to decode the meaning of that data using machine learning), and subsequently generated cont-rol signals to move a cursor to where the animal intended it to go. The BMI was able to successfully do this to eight radial targets with mean errors of less than 40 degrees.
“It’s significant that the technique does not require the BMI to be recalibrated each day, unlike other BMIs,” says Griggs. “As an analogy, imagine needing to recalibrate your computer mouse for up to 15 minutes each day before use.”
Next, the team plans to study how BMIs based on ultrasound technology perform in humans, and to further develop the fUS technology to enable three-dimensional imaging for improved accuracy.
The paper is titled “Decoding motor plans using a closed-loop ultrasonic brain-ma-chine interface” and was published in the journal Nature Neuroscience on November 30.
Reference: “Decoding motor plans using a closed-loop ultrasonic brain-machine in-terface” by Whitney S.Griggs, Sumner L. Norman, Thomas Deffieux, Florian Segura, Bruno-Félix Osmanski, Geeling Chau, Vasileios Christopoulos, Charles Liu, Mickael Tanter, Mikhail G. Shapiro and Richard A. Andersen, 30 November 2023, Nature Neuroscience.
DOI: 10.1038/s41593-023-01500-7
Whitney Griggs (PhD ’23),UCLA-Caltech MD/PhD student,and Sumner Norman, former postdoctoral scholar now of Forest Neurotech, are the study’s first authors. In addition to Griggs, Norman, and Andersen, Caltech coauthors are graduate student Geeling Chau and Vasileios Christopoulos,visiting associate in biology and biological engineering. Other coauthors are Charles Liu of USC; and Mickael Tanter, Thomas Deffieux, and Florian Segura of INSERM in Paris, France. Funding was provided by the National Eye Institute, a Josephine de Karman Fellowship, the UCLA-Caltech MSTP, the Della Martin Foundation, the National Institute of Neurological Disorders and Stroke, the National Institutes of Health, the T&C Chen Brain-Machine Interface Center, and the Boswell Foundation. "
Kommentit