http://files.kotisivukone.com/kansanaani.kotisivukone.com/kns2-13.pdf


IHMISEN "GENEETTINEN YDINTIETO" ON PSEUDOTIETEELLINEN KÄSITE


Annika Svedholm:

Paranormaalien, taikauskoisten, maagisten ja yliluonnollisten uskom...: Ydintiedon, intuitiivisen ja reflektiivisen ajattelun ja kognitiivisen inhibition roolit. 1)

Tämä väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella 1. 3. 2013.

Työn ohjaaja on dosentti PhD Marjaana Lindeman (HY) ja ”vastaväittäjänä” toimi PhD Will M. Gervais (Kentucky, USA), jonka tuotannon viitteet vilisevät kumottua "geenitietoteoriaa": Marc Hauseria, Noam ChomskyaSteven Pinkeriä jne.

Tarkastajat kokeellinen emootiotutkija prof.Jari Hietanen (TamY) ja lukikehitystutkija prof. emeritus Pekka Niemi (TurY) näyttäisivät tarkastaneen pelkästään ”kokeita”.


Ohjaaja Lindeman on julkaissut kaikki ”tulokset” vuosia sitten


Annika Svedholm: Tiivistelmä1):Tässä tutkimussarjassa tutkittiin,miksi jotkut ihmiset uskovat esimerkiksi astrologiaan,henkiin ja enteisiin toisten pitäessä niitä täysin epä- uskottavina. Paranormaaleja,taikauskoisia, maagisia ja yliluonnollisia (PTMY-) usko- muksia selittäviä ajatteluun liittyviä tekijöitä on tutkittu useasta näkökulmasta, mutta näitä uskomuksia koskevia teorioita ei ole kyetty todentamaan eikä uskomusten sy-vempää olemusta ole kyetty selittämään. Väitöskirjassa ehdotetaan, ettei läpimurto ole todennäköinen niin kauan kuin selityksiä etsitään ”aihepiiristä riippumattomista” ajattelun heikkouksista tai muista yleisistä tekijöistä. ”


RK: ”Aihepiiristä riippumaton” (domain-general) voidaan tulkita tarkoittavan pavlovilaista ehdollistumismekanismia.


AS: ” Ensimmäinen osatyö on katsaus PTMY-uskomusten määritelmiin ja arviointimenetelmiin.

Katsauksen perusteella kaikki nämä uskomukset pystytään parhaiten kattamaan ja samalla erottamaan muista heikosti perustelluista uskomuksista määrittelemällä ne sekaannuksiksi, joissa psyykkisten ilmiöiden,aineellisten kappaleiden, elollisten ja ajattelevien olentojen sekä näitä koskevien prosessien ydinominaisuudet ulotetaan asianmukaisten kategorioidensa ulkopuolelle. ”


RK: Annetaanpa ohjaaja Lindemanin kertoa, mitä se ”ydintieto” tarkoittaa (Skeptikko 1/2008)2):


“ Lindeman lähti lähestymään asiaa määrittelemällä yliluonnollisen ja sen selittä-misen ns. ydintiedolla, joka perustuu jaivojen toiminnalliseen erikoistumiseen.

…Osa tiedosta on sellaista, joka opitaan helpommin kuin muu tieto. Se opitaan universaalisti saman ikäisenä.

Ihmisillä on synnynnäinen, evoluution tuoma valmius oppia tiettyjä asioita ilman opetusta. Tätä kutsutaan Lindemanin mukaan alasidon-naiseksi ydintiedoksi. “

(Ehdollistuminen ei muuten suinkaan tarkoita edes kielellisestä tiedosta, että välttämättä pitäisi tietoisesti opettaa, kuten Lindeman tuossa yrittää huijata.)

Kaksoisprosessointi väärässä merkityksessä muka ”opitun ja geneettisen” välillä…

AS: ” Tästä määritelmästä sekä tiedon kaksoisprosessointiteorioista3) johdettuja hypoteeseja testattiin neljässä empiirisessä osatutkimuksessa. Tulosten mukaan se-kaannusta sisältävien ydintietoväit-tämien hyväksyminen oli yhteydessä sekä perin-teisiin paranormaaleihin uskomuksiin (kuten telepatiaan ja noitiin) että sellaisiin PTMY-uskomuksiin, jotka eivät yleensä ole sisältyneet uskomusten arviointimene-telmiin (kuten uskoon satunnaisten tapahtumien tarkoituksellisuudesta). Energiaan liittyviä ydintiedon sekaannuksia tutkittiin myös lukiolaisilla. Vaikutti siltä, ettei sekaannuksiin ole helppoa vaikuttaa opetuksen keinoin. ”

RK: Kertokoon taas Lindeman: ” Arkikokemuksesta tiedämme,että ihmisellä on aina- kin kaksi erilaista tapaa ajatella. Jokapäiväisessä kielessä niitä nimitetään usein tun-teenomaiseksi ja järkiperäiseksi ajatteluksi. …Puhumme myös järjestä ja sydämestä. Voimme esimerkiksi todeta, että "järkeni kyllä sanoi…ei,… mutta kuuntelin sydämeni ääntä". 3)  ”

Lindeman erottelee myös ”ajattelun” kahteen toisensa täysin poissulkevaan kompo-nenttiin, ´järkiperäiseen´ (rational, analytical), joka sisältää ainoastaan ja vain sym-boliset operaatiot, ja ´tunteenomaiseen´ (intuitive), joka sisältää kaiken muun, mitä aivoissa tapahtuu vaikuttaen käyttäytymiseen, ja joka muka ”tulee geenistä” kuten ”ydintietokin”. Jälkimmäinen voi olla myös tiedostamatonta, edellinen (muka) ei.

AS: ” PTMY-uskomukset ja ydintiedon sekaannukset olivat yleisempiä niillä, joilla on intuitiivisempi ajattelutyyli. Myös vastausajan rajoittaminen lisäsi ydintietoväittämien hyväksymistä.Tulokset tukevat ajatusta, että uskomukset kumpuavat intuitiivisen ajat-telun vinoumista. Koska sekä teoria että aiempi tutkimus puoltavat käsitystä,että ana- lyyttinen ajattelu hillitsee intuitiivisia vinoumia, on yllättävää, ettei analyyttinen ajatte-lutyyli ole aiemmissa tutkimuksissa ollut johdonmukaisesti yh-teydessä PTMY-usko-muksiin. Väitöskirjassa osoitettiin,että yhteys löytyy, jos analyyttinen tyyli käsitteellis-tetään pyrkimykseksi reflektiiviseen ajatteluun, ja jos sen arvioimiseen käytetään asianmukaisia menetelmiä. ”

RK:”Reflektiivinen” on ”järkiperäistä ajattelua,joka pyrkii totuuteen (heijastavuuteen)”. Sitä ”intuitiivinen ajattelu” ei Lindemanin mukaan määritelmällisesti koskaan ole. 3)


AS: ” Viimeinen löydös oli, että sekä neuropsykologinen testi että aivokuvantamistu-lokset tukivat olettamusta skeptisyyden lisääntymisestä vahvan kognitiivisen inhibi-tion myötä. Tällainen lähestymistapa, jossa tutkitaan intuitiivisten ja reflektiivisten prosessien sekä kognitiivisen inhibition välisiä suhteita, antaa aiempaa paremmat lähtökohdat ymmärtää yksilöllisiä eroja PTMY-uskomuksissa. ”


RK:Kun joskin aivoalue aktivoituu toistuvasti jätettäessä ärsykkeitä huomioimatta, on perusoletus, että se liittyy tarkkaavaisuuteen, eikä epämääräiseen ”kognitiiviseen in-hibitioon”. Kielellisessä ajattelumallissa representaatioita herätetään sanalla (joka on biologisen ärsykkeen jatke), eikä vain ”valita ajatuksia inhibitiolla ties mistä syystä mieleen tunkevien joukosta”, kuten noissa toisissa malleissa!

Tieteellinen vallankumous neurofysiologiassa on vetänyt maton ”geeniperäisen tiedon” alta...

Malli on jälkijättöinen yritys todistella ”geneettisen tiedon” olemassaoloa, joskaan ei niin,että kaikenlainen ehdollistuminen ja oppiminen tai edes kielellinen ajattelu koko- naan kiistettäisiin. Opittu informaatio ei kuitenkaan koskaan ”mene geeniin evoluuti-ossa” (hypoteettisesta Baldwin-efektistä ei ole löydetty ainoatakaan varmaa esimerk-kiä), vaan oppiminen päinvastoin syrjäyttää aina geneettisiä malleja. Täysin valinnai- sille merkeille perustuva symbolinen sosiaalinen vuorovaikutusme-kanismi (kieli) ei voi matemaattisestikaan ”mennä geeniin”, koska jokainen yksilöl-linen mutaatio olisi määritelmällisesti negatiivinen ”geenikieliyhteisössä” ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen kannalta.

Pavlovilaisen ehdollistumisen aivojen glia-soluille perustuvan ns.Fieldsin mekanis- min4) löytyminen todistaa lopullisesti sosiobiologistien ”kapinan” hävityksi sosiaalitie- teissä. Sovjetskaja entsiklopedija suhtautuu kielteisesti synnynnäisten ideoiden teoriaan (innate ideas). Siltä pohjalta jatketaan.


1)      https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38201

2)      http://www.skepsis.fi/lehti/2008/2008-1-jarvinen1.html

3)      http://www.tieteessatapahtuu.fi/597/lindema.html

4)      http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/tieteellinen-vallankumou... "


Olen käsitetllyt ongelmaa jo kahdessa muussakin blogissa:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ovatko-yliluonnolli...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/miksi-aamulehti-h-l...

Puoskari"väitöksen" sanoma on,että "sisällöltään vääränlaisia (tietyillä tavoilla, joita voi sitten keksiä uusia ja uusia, kun ensin saadaan huijausputken "pää auki"....!) aja-tuksia" voidaan ulkoisesti aivokuvantaa, koska ne muka johtuvat "geeniperäisistä se-kaannuksista" kyseisen henkilön "synnynnäisen ydintiedon" ja tavallisen (opitun) tie-don välillä (ja näin osoittaa henkilö (pseudo)lääketietellisin keinoin "syntymähulluk-si", vaikka jo aivan pienenäkin! "Tutkimus" parhaillaan rullaakin siinä,että kuinka pie-nenä voidaan ennakoida mitäkin "tietogeenivaurioita"..."Hulluja" ovat mm.uskovaiset ja kaikki erilaisiin "yliluonnollisiin ilmiöihin" uskovat (siten että eivät "pääse eroon" noista "sairaista" uskomuksistaan).

Tällaisilla "väitöksillä" sitten pääsee mm.terveydenhuollon ammattitaitoisten spesia- listien rekistereihin,jolloin me kansalaiset emme, tai työnantajatkaan eivät, voi lopul- takaan lainkaan tietää millainen skitsohörhö siellä rekisterissä oleva "parantaja" tai "diagnostikko" todellisuudessa on,ja koko kallis rekisteri menettää faktuaalisesti mer- kityksensä,ja joutuu gangsterien haltuun! Koska nämä puoskarit uskovat itse vuoren- varmasti olemattomiin "skitso-olioihin" vaikka sitten "vain" päiden sisälläkin, he LEIMAAVAT KAIKKI VIISAAMMAT JA TIETÄVÄMMÄT, jotka eivät NIIHIN usko,  "HULLUIKSI", ja katsovat vielä jostakin koneestakin!

Tästä skitsoilusta tieteessä on tultava loppu.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/10/alykkyyden-paivan-1-10-k...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/noam-chomskyn-ajattelu-e...

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/hels...

Tällaista saamme lukea yhä useammin, vaikka koko "empatia" ei edes ollut tietellinen käsite.


Aamulehti kampanjoi:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194810732754/artikkeli/puheenaihe+...

Päivikki Aatola: " Silloin jää pois sellainen tuonpuoleinen, joka ei ole uskonnollista: etiäiset, esi-isät, haltijat, paholaiset, pirut,noidat, kum- malliset hahmot, kummituk- set, neuvonantajat. Ne on helposti luettu mielisairauden piiriin. "

SB: Mikä ihme nuo erottaa uskonnollista uskomuksista?

PA: " Suomessa on ryhdytty monitieteisesti tutkimaan tuonpuoleista ihmisen koke- muksina, tuntemuksina - ei totuutena. Tuonpuoleisen tutkimus puhdistettiin pois tieteestä valistuksen jälkeen, kun todettiin, ettei se ole tiedettä vaan magiikkaa, tieteellisyyden suhteen ”toista”.

Turun yliopiston kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professorin, Helsin-gin yliopiston kansanterveystieteen ja lääketieteellisen antropologian dosentin Marja-Liisa Honkasalon tutkimushanke Mieli ja toinen kurkottaa sinne, minkä tiede hylkäsi 300 vuotta sitten."

SB: Tämä ei ole tieteellistä tutkimusta, vaan uuden uskomuskummituksen "synnyn-näisen tiedon" olettamista lähtökohtaisesti, ilman että sitä saisi tavullkaan asettaa kyseenalaiseksi, vaikka tiede on siitä aivopierusta ajat sitten luopunut.

PA: " Rohkeaa on tutkia tuonpuoleisen kokemusta kulttuurisena ilmiönä tuomitsematta sitä. "

SB: Subjektiivista kokemusta ei varsinaisesti voida tutkia tieteellisesti, ellei siinä ole mitään objektiivista,sillä tiede tutkii objektiivisia ilmiöitä.Tiede ei tule koskaan tuossa suhteessa, subjektiivisen kuvaamisessa, pärjäämään taiteelle. Paras keino tutkia subjektiivista tieteellisesti on tehdä siitä ensin taidetta ja sitten tutkia sitä.

PA: " Hanke kyseenalaistaa luonnontieteellisen lähestymistavan, sen että jos asialle ei ole selitystä, se ei ole tärkeä. "

SB: Tiede ei tutki ilmiöiden "tärkeyksiä" vaan teorioiden todenperäisyyttä. Soveltami-nen voi sisältyä tutkimuskohteeseen (soveltavat tieteet) tai sitten ei (perustieteet).

PA: " Vain osalle tuonpuoleisen kokemuksista löytyy fyysinen syy. Miksei aihetta ole otettu vakavasti ihmismielen tutkimuksen kohteeksi? Miksi länsimainen tutkimus on perustanut tässä pelkkään mielipiteeseensä? "

SB: Honkasalo rymineen ainakin nojaa PELKKÄÄN PSEUDOTIETEESEEN, huijaukseen. Ja tuloksena on huijausta eikä tiedettä.

PA: " Mieli ja toinen -tutkimus on eettisesti merkitsevä, ovathan tutkijat vastuussa ihmisille, joiden henkilökohtaisia kokemuksia tutkivat. "

SB: MITEN ja MISTÄ he "ovat vastuussa" heille??!!

KAIKKI HUIJAUS ON MORAALISESTI TUOMITTAVAA, JA KAIKKEIN TUOMITTAVINTA SE ON TIETEESSÄ!

PA: " mielen (aivot), "

SB: MIELI EI OLE SAMA KUIN AIVOT.

Mieli on tietynlaisten aivojen toiminto, ei suinkaan "aivot itse".

PA: " kielen (kertomukset) ja tiedostamattoman tajunnan kautta. "

SB: Tukija ei saa kenenkään TIEDOSTAMATTOMASTA eli alitajunnasta sen "PAREMPAA" tietoa kuin asian- omainen itse!

PA: "Kun valistunut nykyihminen törmää yliluonnolliselta vaikuttavaan ilmiöön omas- sa arkielämässään, hänen reaktionsa ei ole järkiperäinen: yliluonnollinen pyritään torjumaan, tarvit-taessa vaikka his- toriallista todellisuutta vääristämällä. "


Keskustelua: Spammiro Botti (AL Blogit):

Ovatko yliluonnollisiin ilmiöihin uskovat "Keenistä hulluja"?


Tähän tulokseen tulee Helsingin yliopiston Psykologian laitoksella 1.3.2013 tarkastettava väitöskirja:

http://yle.fi/uutiset/vaitoskirja_valottaa_paranormaaleja_uskomuksi...

 Täällä teoksen "käsitteistö":

 http://www.tiede.fi/artikkeli/677/taikausko_juontaa_ydintiedon_seka...

joka on peräisin täältä, mm. "domain specific/general (core knowledge)":

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38201

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38201/svedholm_dis...

Annika Svedholm: The cognitive basis of paranormal, superstitious, magical, and supernatural beliefs:

The roles of core knowledge,intuitive and reflective thinking, and cognitive inhibition

Työn ohjaajana on toiminut Marjaana Lindeman, tarkastajina Jari Hietanen Tampe-reen yliopistosta ja emeritusprofessori Pekka Niemi Turun yliopistosta ja vastaväittä- jänä Will M. Garvais Kentuckyn yliopistosta USA:sta.Ohjaajien, tarkastajien ja vasta-väittäjän tuotanto vilisee kumottua "keenitietoteoriaa": Marc Hauseria, Noam Choms-kya, Steven Pinkeriä, Tooby&Cosmidesta, Ilkka Pyysisäistä, E.O. Wilsonia, Giacomo Rizzolattia, Riitta Haria,joka on mukana myös yhden osajulkaisun yhtenä tekijänä. Tässä vastaväittäjän "työnäyte".

Tiivistelmä:

Tässä tutkimussarjassa tutkittiin,miksi jotkut ihmiset uskovat esimerkiksi astrologi- aan, henkiin ja enteisiin toisten pitäessä niitä täysin epäuskottavina. Paranormaale-ja, taikauskoisia, maagisia ja yliluonnollisia (PTMY-) uskomuksia selittäviä ajatte-luun liittyviä tekijöitä on tutkittu useasta näkökulmasta, mutta näitä uskomuksia kos-kevia teorioita ei ole kyetty todentamaan, eikä uskomusten syvempää olemusta ole kyetty selittämään. Väitöskirjassa ehdotetaan, ettei läpimurto ole todennäköinen niin kauan kuin selityksiä etsitään aihepiiristä riippumattomista ajattelun heikkouksista tai muista yleisistä tekijöistä.

Ensimmäinen osatyö on katsaus PTMY-uskomusten määritelmiin ja arviointimene-telmiin. Katsauksen perusteella kaikki nämä uskomukset pystytään parhaiten katta-maan ja samalla erottamaan muista heikosti perustelluista uskomuksista määrittele-mällä ne sekaannuksiksi,joissa psyykkisten ilmiöiden,aineellisten kappaleiden, elol-listen ja ajattelevien olentojen sekä näitä koskevien prosessien ydinominaisuudet ulotetaan asianmukaisten kategorioidensa ulkopuolelle.

Tästä määritelmästä sekä tiedon kaksoisprosessointiteorioista johdettuja hypoteese-ja testattiin neljässä empiirisessä osatutkimuksessa. Tulosten mukaan sekaannusta sisältävien ydintietoväittämien hyväksyminen oli yhteydessä sekä perinteisiin para-normaaleihin uskomuksiin (kuten telepatiaan ja noitiin) että sellaisiin PTMY-usko-muksiin, jotka eivät yleensä ole sisältyneet uskomusten arviointimenetelmiin (kuten uskoon satunnaisten tapahtumien tarkoituksellisuudesta). Energiaan liittyviä ydintie-don sekaannuksia tutkittiin myös lukiolaisilla.Vaikutti siltä, ettei sekaannuksiin ole helppoa vaikuttaa opetuksen keinoin.

PTMY-uskomukset ja ydintiedon sekaannukset olivat yleisempiä niillä, joilla on intui- tiivisempi ajattelutyyli. Myös vastausajan rajoittaminen lisäsi ydintietoväittämien hy-väksymistä. Tulokset tukevat ajatusta, että uskomukset kumpuavat intuitiivisen ajatte-lun vinoumista. Koska sekä teoria että aiempi tutkimus puoltavat käsitystä, että ana-lyyttinen ajattelu hillitsee intuitiivisia vinoumia, on yllättävää, ettei analyyttinen ajatte-lutyyli ole aiemmissa tutkimuksissa ollut johdonmukaisesti yhteydessä PTMY-usko-muksiin. Väitöskirjassa osoitettiin, että yhteys löytyy, jos analyyttinen tyyli käsitteellis-tetään pyrkimykseksi reflektiiviseen ajatteluun, ja jos sen arvioimiseen käytetään asianmukaisia menetelmiä. Viimeinen löydös oli että sekä neuro-psykologinen testi että aivokuvantamistulokset tukivat olettamusta skeptisyyden lisääntymisestä vahvan kognitiivisen inhibition myötä. Tällainen lähestymistapa, jossa tutkitaan intuitiivisten ja reflektiivisten prosessien sekä kognitiivisen inhibition välisiä suhteita, antaa aiempaa paremmat lähtökohdat ymmärtää yksilöllisiä eroja PTMY-uskomuksissa.

 List of original publications

This thesis is based on the following publications,referred to in the text by their roman numerals.

 I   Lindeman, M., & Svedholm, A. M. (2012). What’s in a term? Paranormal, super-stitious, magical, and supernatural beliefs by any other name would mean the same. Review of General Psychology, 16, 241–255. doi: 10.1037/a0027158

 II  Svedholm, A.M.,Lindeman,M., & Lipsanen,J.(2010). Believing in the purpose of events – why does it occur,and is it supernatural? Applied Cognitive Psychology, 24, 252–265. doi: 10.1002/acp.1560

 III  Svedholm, A.M., & Lindeman, M. (2012). Healing,mental energy in the physics classroom: Energy conceptions and trust in complementary and alternative medicine in grade 10–12 students. Science & Education. Advance online publication. doi:10.1007/s11191-012-9529-6

 IV  Svedholm, A.M., & Lindeman,M. (2012). The separate roles of the reflective mind and involuntary inhibitory control in gatekeeping paranormal beliefs and the under-lying intuitive confusions. British Journal of Psychology. Advance online publication. doi:10.1111/j.2044-8295. 2012.02118.x

 V   Lindeman,M., Svedholm, A. M., Riekki, T., Raij, T., & Hari, R. (2012). Is it just a brick wall or a sign from the universe? An fMRI study of supernatural believers and skeptics. Social Cognitive and Affective Neuroscience. Advance online publication. doi: 10.1093/scan/nss096

Mahtavatkohan siellä kaikki olla yhtä mieltä synnynnäisen "ydintiedon" olemassa-olosta,"epäkielellisestä ajattelusta" osana tiedon "kaksoisprosessointia", "kognitii-visesta inhibitiosta" (eli miksi EI muisteta jotakin seikkaa, vaikka sitä lähellä olevia sivutaan), "asiatiedosta ilman oppimista"...

http://www.ircs.upenn.edu/pinkel/lectures/spelke/index.shtml

HY:n vanhaa humpuukia: http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/05/tiedat-vaikka-et-tieda-tietavasi-miten-intuitiota-voi-havaita

Tiedät vaikka et tiedä tietäväsi - miten intuitiota voi havaita?


Joskus herää tuntemus, ettei kaikki ole kohdallaan, vaikka päällisin puolin asiat ovat hyvin. Onko kyse intuitiivisesta tiedosta? Voiko päätöksenteossa luottaa intuitioon - tai pitääkö luottaa? Prisma Studion vieraana ollut tutkija Asta Raami kehottaa kysy-mään pikemminkin,miten intuition tarjoamaa tietoa voi opetella havaitsemaan ja hyödyntämään.

Mitä intuitio on - ja miten sitä voi havaita? Useimmat meistä ehdottavat kenties, että intuitio on vaistoa, aavistusta tai tunnetta. Tutkija etsii intuitiivisesta ajattelusta tietoa.

- Minulle intuitio on tietämisen tapa. Ja tätä tietämisen tapaa voi kehittää samoin kuin tietoista päättelyäkin, Asta Raami toteaa.

Aalto-yliopistossa pian väittelevän Asta Raamin mukaan intuitio on siis erilainen tapa prosessoida tietoa.

- Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

Miten huomata intuitio?

Raami on opettanut Aalto-yliopistossa suunnittelun opiskelijoille intuition havaitse- mista luovissa prosesseissa sekä tutkinut intuitiota Suomen Akatemian hankkeessa.

Luovassa työssä tarvitaan intuitiivista ajattelua.Tätä voidaan siis opetella ja havaitse- mista kehittää.Miten se onnistuu? Yksinkertaisimmillaan intuitiota voi selittää kolmen komponentin avulla, Raami summaa

Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

- Ensinnäkin aletaan havainnoida, millä tavalla saan tai prosessoin tietoa. Tavallaan huomioidaan signaaleja. Eri ihmisille ne voivat olla erilaisia, joillekin voi tulla esimer-kiksi kehontuntemuksia kuten kylmiä väreitä, joku tuntee ikään kuin "sydämessään", ettei asia täsmää tai ole oikein. Nämä ovat usein hankalasti sanallistettavia tuntemuksia, eivätkä välttämättä ole siis tunteita.

Prisma Studio 4.2. Joni Kämäräinen, Asta Raami, Jukka Häkkinen
Prisma Studiossa keskusteltiin päätöksenteosta. Vieraina Joni Kämäräinen, Asta Raami ja Jukka Häkkinen. Kuva: Yle/ Emilia Cronvall

Kyse on myös erottelukyvyn kehittämisestä. Ihminen voi kehittää kykyä tunnistaa oikeat signaalit ”kohinasta”, eli voimme harjoittaa tunnistamaan, mistä jokin ajatus tai tuntemus tuli. Kolmas tekijä taas liittyy mielen avartamiseen; päättelymme voi olla tavallaan ”ylikoulutettu” ja dominoiva.


- Intuitiolle pitää raivata hieman tilaa. Se ei voi toimia tietoisen päättelyn ahtaassa boksissa, Raami kuvailee.

Tietoinen päättely intuition apuna

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaises-sa päätöksenteossa. Olemme Raamin mukaan tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joihin olemme käyttäneet intuitiivista päättelyä.

Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan tutkia myös tietoisen päättelyn avulla.

- Väitöstutkimukseni peruslähtökohta on se,että prosessi voidaan kääntää toisinpäin; tietoista päättelyä voidaan käyttää apuna,kun intuitiosta haetaan tietoa.Osa tutkimuk- sista, joita on tehty huippuintuitiivisilla henkilöillä, viittaa siihen,että intuition avulla on mahdollista hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa, pienin rajoituksin, Raami sanoo.
Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tun-nereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitio ja arki

Millaista elämä olisi, jos emme käyttäisi intuitiivista ajattelua lainkaan?

- Arkipäivän elämässä se olisi mahdotonta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on-nettomuuden seurauksena osa ajatustoiminnoista, eli juuri intuitiivisen ajattelun puoli vaurioituu, voi olla kyky ratkoa ristisanatehtäviä mallikkaasti,mutta heidän on mahdo-tonta tehdä kaupassa yksinkertaista ostopäätöstä. Intuition avulla nivomme tavallaan asioita yhteen.

Vaaka
Kuva: Yle/Arja Lento


Intuitio voi johtaa myös harhaan. Kuten voi Raamin mukaan käydä kaiken tiedon kanssa.

- Ei ole luotettavaa tietoa, vaan on olemassa tietoa,jota voidaan arvioida erilaisin kei- noin. Myös rationaalinen päättely voi johtaa harhaan, mikäli analyysi ei ole pitävä ja pätevä. Samalla tavalla intuitio voi sekoittua esimerkiksi pelkoihin ja olla erittäin epäluotettava.

Entä jos pitäisi valita kahden merkittävän päätöksen välillä,esimerkiksi asunnonosto- tilanteessa. Millainen päätöksentekoprosessi siihen liittyy,jos molemmat asunnot vai-kuttavat ratkaisuna järkeviltä, mutta toinen tuntuu enemmän "omalta". Valitsisinko sen?

- Jokainen tekee päätöksen itse, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, sillä se on tär-keä tietämisen tapa. Jos asuntoa ostaessa on olo, että jokin ei nyt ole kohdallaan, kannattaa pohtia, mistä tämä voisi johtua. Tai toisaalta, jos tuntuu, että tämä on hyvä, sekin kannattaa pyöräyttää ympäri, ja punnita, mistä tässä on kyse.

Mitä kohinasta erottuu?

Raamin mukaan intuitiota voi siis yrittää havainnoida kaiken kohinan keskeltäkin. Tutkija kertoo lempiesimerkkinsä.

- Voi ajatella,että mieli on vähän kuin radiovastaanotin,joka on viritetty tietylle taajuu- delle. Kun intuitiota alkaa tietoisesti kehittää,vastaanotinta viritetään ikään kuin uusil- le taajuuksille.Ennen kuin signaali alkaa erottua,kuuluu kohinaa, mutta vähitellen ka- nava voi muodostua selkeämmäksi. Samalla tavalla intuitiota ja intuitiivisen ajattelun ja päättelyn taitoa voi pyrkiä kehittämään, Asta Raami pohtii.

Asta Raami oli haastateltavana Prisma Studiossa 4.helmikuuta, jossa luodattiin päätöksentekoa, sen vaikeuksia ja vaikuttimia.


***


https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136509/neurocog.pdf?sequence=1


Neuro-cognitive factors contributing to
paranormal beliefs: core knowledge violations,
cognitive inhibition, and the social brain

Tapani Riekki



Synnynnäisen ydintiedon pölhöapostoli Harvarajärkiopistosta: