Suomen kansa ja iltikset humahti Elop-salaliittoteoriaan

Risto Koivula , 10.9.2013 21:52:36, 373199

Lainaus: viereinen pöytä, 10.09.2013 20:13:00, 373198

 

No kyllä palavalauttapuheet romahduttivat puhelinmyynnin.Kulutustavaroissa hyväk-si havaitut tuotteet pysyvät pitkään uskollisten asiakkaiden suosiossa, vaikka parem-pia tuotteita on markkinoilla.Nämä rahat jäi sabotaasin jälkeen nokialta saamatta. On kerrottu, että uuden tuotteen saaminen markkinoille vaatii miljardeja dollareita, joten vaihtoehto ei voinut olla kaikkien nokian voimavarojen sitominen uusiin tuotteisiin.


Mitäs tämä sitten teki asiakasvaltioden isoista kaupoista päätettäessä:

keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347498?page=1#347498

" 11.11.2011:

... tutkija, professori Riitta Hari Aalto yliopistosta sai eilen Nokia Foundation Awardin tutkimuksistaan aivojen alalla. Kyllä ne peilisolutkin mainittiin tilaisuudessa. "


http://nokiafoundation.com/archives/nokia-foundation-recognition-award/2011-2/
 


 

jukx
11.11.2011 02:05:01
347501

Re: Peilisolut palkittiin! -linkillä

jukx kirjoitti 11.11.2011 (347498)...

>No ei ihan noin mutta tunnettu tutkija, professori Riitta Hari Aalto yliopistosta sai >eilen Nokia Foundation Awardin tutkimuksistaan aivojen alalla. Kyllä ne peilisolutkin >mainittiin tilaisuudessa.

>Toivottavasti RK ei ihan kokonaan >polta proppujaan :-)

Linkki ym. uutiseen:

http://www.aaniblogi.fi/2011/11/11/nokian-saatio-palkitsi-aivotutkimuksen-huipun-haastattelussa-akatemiaprofessori-riiitta-hari/

Ihmiset ja ilmiöt

Nokian Säätiö palkitsi aivotutkimuksen huipun – haastattelussa akatemiaprofessori Riitta Hari.
 

Julkaissut juuso marraskuu 11, 2011

Aiheeseen liittyvät artikkelit

ESPOO – Nokian Säätiön palkinnon saaja julkistettiin eilen Nokian pääkonttorissa Espoossa, Nokia Research Centerin 25-vuotisjuhlan avajaisten yhteydessä.

Tämän vuotisen palkinnon sai Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa toimiva akatemiaprofessori, akateemikko Riitta Hari.

Riitta Hari on työskennellyt aivotutkimuksen parissa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa lukeutuu aivojen sähköisestä toiminnasta muodostuvien magneettikenttien kuvantamiseen käytetyn MEG-tekniikan parissa tehty kehitys- ja tutkimustyö. Menetelmän avulla voidaan muun muassa tutkia reaali-ajassa sitä, kuinka aivomme vastaavat meille esitettyihin ärsykkeisiin ja millä aivojen alueella tämä reaktio tapahtuu.

Nokian Säätiön puheenjohtaja Henry Tirri kertoo,että juuri Riitta Harin tutkimustyön kansainvälinen korkeatasoisuus ja aivotutkimuksen merkitys poikkitieteellisenä toimintana olivat keskeisiä syitä palkinnon myöntämiselle.

“ Viimeisen kymmenen vuoden aikana aivotutkimuksessa on tapahtunut hämmentä-vän suuria kehitysaskelia. Se on tieteenalana monipuolinen, eri tutkimusaloja yhdis-televä kenttä, jonka saavutukset säteilevät pitkälle muualle yhteiskuntaan ja muihin tieteentekijöihin. Riitta Hari on tällä alalla maailman ehdotonta kärkeä”.

Muita keskeisiä syitä palkinnon myöntämiselle olivat Riitta Harin omistautuneisuus tieteelliselle työlle ja toimiminen alan nuorien tieteentekijöiden esikuvana. Henry Tirri kuvaa valintaprosessia pitkäksi ja haastavaksi, mutta kiittelee ehdokkaiden korkeaa tasoa.

“ On ilahduttavaa todeta, että kotimaisen tieteellisen tutkimuksen taso on monilla aloilla todella korkea. Tässä todella palkitaan maailmanluokan tieteentekijä, jolla on kansainvälistä arvostusta”, Henri sanoo.

Mutta mitä tunnustuksesta ajattelee itse palkittu? Vaikka Riitta Harin pitkälle uralle mahtuu palkintoja ja tunnustuksia, osaa valituksi tuleminen edelleen yllättää.

”Kyllä tämä tuli täytenä yllätyksenä. Kaiken kaikkiaan otan tämän suurena tunnus-tuksena täällä tehdylle työlle. On aina hienoa ja ilahduttavaa, että tieteellinen työ huomataan ja saa tunnustusta yhteiskunnassa.”

Monikäyttöistä tutkimustyötä

Riitta Harin tutkimusryhmän käyttämillä MEG-mittauksilla voidaan seurata mitkä ai-vojen alueet toimivat aktiivisesti silloin,kun tutkittava henkilö tekee annettua tehtävää tai saa erilaisia aistinärsykkeitä. Tämä mahdollistaa aivojen tutkimisen monissa eri yhteyksissä ja tilanteissa.

” Aivot ovat niin keskeinen osa kaikkea toimintaa, että niiden tutkimus on kuin koh-tauspaikka esimerkiksi yhteiskunnan, geenien ja kulttuurin vaikutuksien tutkimuksel-le”, Riitta kuvailee, mutta pystyy kysyttäessä heti mainitsemaan pari käytännön esimerkkiä siitä, miten tutkimustulokset muuttavat maailmaa, jossa elämme.

”Kun tiedetään miten aivot toimivat, voidaan parantaa sairauksien diagnostiikkaa ja potilaiden kuntoutusta. Suomessa kärsii joka vuosi noin 13000 – 14000 henkilöä vakavasta aivoverenkiertohäiriöstä, mikä tarkoittaa sitä, että uusia potilaita syntyy vuosittain yhden Hartwall Areenan verran”, hän havainnoillistaa.

Riitta myös mainitsee aivojen tutkimuksen roolin keskeisenä osana jokapäiväisen toi-mintamme ymmärtämistä ja tulevaisuuden suunnittelua.Siinä missä me Nokialla val-mistamme tulevaisuuden laitteita ja palveluja, Riitan työ kuvaa sitä, miten aivot ovat kaiken meille tarjotun tiedon ja tapahtumien kannalta keskeisessä asemassa.

”Aivot eivät toimi tyhjiössä, vaan ne muovautuvat sen mukaan minkälaisessa ympä-ristössä ja kulttuurissa me elämme ja millaisia työkaluja ja teknologiaa käytämme. Tämä täytyy ottaa huomioon kun uutta teknologiaa kehitetään”, hän sanoo, mutta painottaa myös tutkimuksen merkitystä puhtaasti tieteellisen tiedon lisääjänä.

”Haluaisin kuitenkin korostaa, että pelkästään jo se, että ymmärrämme ihmisen aivo-jen toimintaa itsessään, voi tulevaisuudessa auttaa meitä vähentämään kärsimyksiä ja sairauksia. Eli pelkkä tiedon lisääminen aiheesta on tärkeää.”

Elokuvista arkimaailmaan

Riitan mukaan aivokuvantamisen avulla on jo alettu seurata ihmisen aivotoimintaa entistä luonnollisemmissa ja arkipäiväisemmissä tilanteissa.

”Klassisessa aivotutkimuksessa käytetyt ärsykkeet ovat hyvin kontrolloituja mutta keinotekoisia, esimerkiksi shakkiruudukkoja tai äänenpiipahduksia. Me olemme alkaneet esittää ihmisille elokuvia ja tarkkailla niiden synnyttämiä muutoksia aivotoiminnassa. ”

Tulevaisuudessa tutkimustyö keskittyy entistä enemmän sosiaalisen kanssakäymisen ja aivotoiminnan suhteisiin.

”Toinen tärkeä tutkimuskohde on ihmisten välinen vuorovaikutus. Tämä työ on vasta alussa, mutta yritämme mitata kahta ihmistä samanaikaisesti ja analysoida esimer-kiksi puheen, kasvojen ilmeiden tai kehon eleiden synnyttämää aivotoimintaa luon-nollisen vuorovaikutuksen aikana”, hän toteaa ja lisää,että tätä on kuitenkin vielä todella vaikea tutkia.

”Elokuva on mahdollista toistaa katsojalleen ja myös muille,mutta jokapäiväisiä tilan-teita ei. Kun mukaan tulee ympäristön ja toisten ihmisten vaikutus meidän mieleem-me, niin välillä iskee melkein pakokauhu siitä,kuinka monimutkaista tämä on”, hän sanoo, mutta tuumaa heti perään, että haasteet ovat myös osa työn palkitsevuutta.

”Siinä mielessä tämä on mukavaa, että ongelmat ovat haastavia ja mielenkiintoisia. Tässä kietoutuu niin monen tieteenalan yhteistyö yhteen”, hän kiittelee antoisaa alaansa ja mainitsee myös, että yksi suomalaisen yhteiskunnan hienoista puolista on tieteen nauttima laaja arvostus.

Omalta uraltaan yli 300 artikkelia julkaissut ja Nokian uunituoreen tunnustuksen lisäksi muun muassa Suomen tiedepalkinnon voittanut akateemikko ei kuitenkaan halua nostaa esiin yksittäistä huippuhetkeä.

”En osaa sellaista sanoa. Joskus tämä työ etenee pieninä askelina ja välillä sitten isoin harppauksin”, professori naurahtaa.

Me Äänessä onnittelemme Riitta Haria palkinnon johdosta ja toivomme hänelle me-nestystä  merkittävässä tieteellisessä työssään. Nokian Säätiö palkitsee vuosittain tieteen ja teknologian alan toimijan,jonka työ on merkittävästi edistänyt yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvointia.

Tänä vuonna säätiö ja Nokia Research Center myönsivät myös kunniamaininnan tekniikan tohtori Yrjö Neuvolle hänen saavutuksistaan digitaalisen signaalinkäsittelyn ja sen käytännön sovellusten parissa.

Muokannut: Risto Koivula , 11.9.2013 16:13:47



Lainattu blogistin luvalla täältä:

tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104527-nokia-ja-hölynpölytiede

Tämä kirjoitus oli vastaus Mikael Jungnerin Kirjoitukseen "Miten NOKIAn käy?", mutta aihe ei ole nyt liiketalous, vaan teknisten tieteiden filosofiset kysymykset.

http://mikaeljungner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104510-miten-nokian-k%C3%A...

Aluksi vähän taustaa:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/147131?page=2#147665

" Amerikkalaiset ovat todella härskisti pissannet silmään japanilaisia esimerkiksi informaatioteknologian perustutkimuksessa, vieläkin härskimmin kuin suomalaisia:

keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=73062

” Tiedon pihtaaminen lienee mm.jenkkien ja entisen Neuvostoliiton tiedekilpailun pe-ruja. Asia on yleisesssä tiedossa, kts. esim. Yliopisto 16/2001, kirjoitukset koneälyn tutkimuksesta japanilaisessa Riken-instuutissa"yhteistyössä" MIT:n Steven Pinkerin kanssa...). ”

Viittaan tuossa tuohon Riken-instituuttiin...


http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/86523?page=1#86576

” Ja pieni lainaus Yliopisto-lehdestä 16/2001 koskien sitä kuuluisaa MIT-yliopistoa, chomskistien "kotipesää":

"Laitos (MIT:n Pinkerin yhteistyökumppani) on määritellyt tavoitteensa viiden vuoden jaksoissa aivojen ymmärtämisen, suojelun ja luomisen aloilla. Viimeisenä tavoite-vuonna 2020 on muun muassa selvitetty niin yksilöllisen kuin sosiaalisenkin tietoi-suuden aivomekanismit. ... Koneet luovat ystävällismielisiä suhteita ihmisten kanssa ja voivat osallistua ihmiskunnan henkiseen elämään.

- Niin kuin ihminen ilman korkeita pyrkimyksiä on kuin tuuliajolla oleva laiva, samoin tutkimusohjelma ilman suuria tavoitteita heittelee sinne tänne nopeasti kehittyvän tieteen myrskyissä, instituutin johto vertaa.

Tällaista retoriikkaa viljelee japanilainen Riken-instituutti, joka toimii läheisessä yhteistyssä yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n kanssa."

Ei se ollut niinkään tarkoitettu signaaliksi Riken-instituutista, ei SE muodosta Suo- messa kauheaa vaaraa... Asioista tiedetään. myös Suomessa, vaikkei sitä lehdistä helposti huomaa. ”

PS: Riken Instituutti, perustettu 1917 sotatekniseksi tutkimuslaitokseksi, jollaisena se toimi myös Hirohiton aikana, nettisivut ovat valehtelua ja puutaheinää: se väittää mm. "kehitellensä Japanille ydinpommia 1930-luvulla". Todellisuudessa Japanissa ei ollut harmaintakaan haisua ainakaan lännen eikä NL:n ydinpommeista. Saksahan yritti kehitellä suoraan vetypommia, joka vaatii kuitenkin nallikseen uraanipommia.

 

https://en.wikipedia.org/wiki/Riken
 

" ...In 1927,Viscount Masatoshi Ōkōchi,the third Director, established the Riken Kon- zern (a zaibatsu). This was a group of spin-off companies that used Riken's scientific achievements for commercial ends and returned the profits to Riken. At its peak in 1939 the Konzern comprised about 121 factories and 63 companies, including Riken Kankōshi, which is now Ricoh.

During World War II the Japanese army's atomic bomb program was conducted at Riken. In April 1945 the US bombed Riken's laboratories in Komagome, and in November, after the end of the war, Allied soldiers destroyed its two cyclotrons.

After the war, the Allies dissolved Riken as a private foundation, and it was brought back to life as a company called Kagaku Kenkyūjyo (科学研究所), or Kaken (科研). In 1958 the Diet passed the Riken Law, whereby the institute returned to its original name and entered its third incarnation, as a public corporation (特殊法人 tokushu hōjin), funded by the government. In 1963 it relocated to a large site in modern day Wakō then “” until 1970 in Saitama Prefecture, just outside Tokyo. ... "



Ja sitten vähän politiikkaa:

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3127175/kuka-presidenttiehdokas-on-s...

Ja lopuilta itse asiaan:

Nokiassa on hörhöilty näkyvästi mm. "ajattelevien tietokeniden" ja "peilineuronien" kaltaisten aivopierujen kanssa...Ja Jungner tätä paskaa tuuttasi YLEllä... Ja varoitettu on...

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103967?page=2#104125

" RK
26.01.2003 01:08:45
104125

Re: Lisää ihmemíehiä?

HJP kirjoitti 26.01.2003 (104058)...

>RK kirjoitti 26.01.2003 (104054)...

>>HJP kirjoitti 25.01.2003 (104046)...

>>>Olisitpas kertonut 3-5 vuotta sitten,

>>>että Sonerasta maksetaan ylihintaa

>>>ja vielä törkeää. Olet varmaan aika

>>>varakas mies (henkilö).

 

>>Minä ainakin toitotin tuota kurkku putkella esimerkiksi erilaisilla palstoilla ja taisin

>>joissakin lehdissäkin, mutta yhäti olen jotakuinkin PA... Mutta jos olisin silloin just

>>UMTS-kaupan aikoihin sattunut vaikka perimään lihavan tukun Sonera-osakkaita,

>> niin sitten olisin todellakin nyt rikas.

>>RK

>Ai jaa! Taas jälkiviisautta. Miksi et käyttänyt johdannaisia, jos tiesit, että Soneran

>osakkeella on väärä arvo?

En tullut ajatelleeksikaan keinotella katastrofilla.

En osaa myöskään käyttää niitä johdannaisia.

Ja romahduksen tarkka ajankohta on tietysti arvoitus, mutta tuossa tapuksessa kuitenkin alle kaksi vuotta.

On niitä katastrofeja polittisesti vältettykin, esimerkiksi Tampereella niiden SKOPin / Tampellan pilvenpiirtäjien rakennushanke Tampereen keskustaan. Ne olisivat mm. pahimmassa tapauksessa jääneet keskentekoisiksi ja ehkä purettaviksikin, ja miljardeja oliosi kaatunut tamperelaisten veronmaksajien niskaan.

>Merkillistä, että vaikka maailman parhaat aivot parhailla tiedoilla miettivät

>pörssikurssien kehitystä hyvin usein onnistumatta arvauksissaan, niin silti aina

>ilmestyy amatöörejä, jotka ilmoittavat, että he tiesivät kehityksen etukäteen, mutta

>eivät viitsineet aikanaan ottaa miljoonia pois kuleksimasta. Kerro RK jotakin tämän

>hetken tilanteesta?

Jos yliopistoja ja korkeakouluja lähdetään "yksityistämään" ja viemään pörssiin, seu-raa katastrofi,jonka rinnalla pankiikriisit ja sonerat ovat pikkuininää.NOKIAn konkurs- sin mahdollisutteen sitä ei kannata yrittääkään verrata, sillä pienellä viipeellä myös NOKIAn tekninen romahdus olisi yksi sen seurauksista.

Että siitä vaan korvan taakse.

Keinotella en tuolla asialla aio, tuli sitten mitä tuli.

RK "



http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/122724?page=1#122815

" ´Tekoäly´ on vähän eri asia, mutta tuon "ajattelevan koneen" mahdollisuudesta oli Hesarin vieraskynässä 6.9.2003 Nokian tutkijan Pentti Haikosen kirjoitus. Kunhan saan se jostakin linkkinä, niin siltä pohjalta tuosta asiasta olisi mahdollista keskustella. "

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/149308?page=4#150094

"NOKIA KAIKEIN VÄHITEN YHTÄÄN MITÄÄN TEKEE HAISTAPASKANTIETEELLÄ kuten "evoluutiopsykologialla" (niin mieleistä kuin se ehkä joillekin osakkeensa perineille onkin, ehkä joillekin muillekin osakkenomistajille...)

Nokialla siinä suhtessa on nimenomaan kaikkein eniten menetettävää.

(Pois potkitut Tuomet ja Heinämaat olivat yhden sortin sosiobiologisteja, chomskis-teja, ja ehkä "evoluutiofeministejäkin"... Se päätös sinänsä oli ihan oikea, tuli sitten tilalle lähes keitä hyvänsä.) "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/175827?Page=3

" Re: Peilisoluväitös?

Ikiteekkari kirjoitti 16.06.2005 (176425)...

>Harmaa.Eminenssi kirjoitti 15.06.2005 (176422)...

>>Tätä kautta nopeammin perille:

>> lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn951227681X/

>Sinä aikana kun täällä viisastellaan niin fiksummat näköjään tekee töitä ja
>väitöskirjat valmistuu.

Printtasin justiin tuon homman ja se "fiksuus" katsotaan.

Sanon ihan suoraan, että ei kovin lupaavalta näytä...

En oikein myöskään ymmärrä, mitä h..tin tekemistä tuolla aiheella teknisen tietojen-käsittelytieteen (Computational Engineering) kanssa, jolla laitoksella väikkäri on hyväksytty.

Paitsi sitä, että INFORMAATIOTEKNOLOGEILLE OPETETAAN TÄYSIN PERÄTÖNTÄ JA OSIN JÄRJETÖNTÄKIN HÖLYNPÖLY"PSYKOLOGIAA"!

Mutta eipä ole onneksi ensimmäistäkään Nokian osaketta...

Kyllä tuolla konstilla pudotaan teknologisesta kärjestä niin kuin eno veneestä. Ja nauru piisaa paitsi Rapakon myös tuon vähän pienemmän Lahden takana... "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/183715?page=2#184255

" Kiiski kirjoitti 29.09.2005 (183722)...

>Tieteen.tikanpoika kirjoitti 29.09. 2005 (183715)...

>>Suomalaiset tuntevat ansaittua(?)ylpeyttä Nokiasta ja sen saavutuksista. Tämä
>>kaikki on kuitenkin vain harhaa. Suomalaiseen professorikuntaan ei juuri ole
>>eksynyt soveltavia tieteilijöitä. Syy on korkeakoululaitoksen.

>>Se kannustaa lähinnä vastaanottavaa lahjakuutta, panostaa tietoon, joka voidaan
>>omaksua kirjoista. Minkäänlaisiin omiin kokeiluihin ei kannusteta, tästä johtuen ei
>>Suomesta ole koivusokerin lisäksi tullut mainittavia kansainvälisiä innovaatioita.

>>Tiedemieskuntamme tiedostaa oman luovuutensa vajavuuden ja elämisen
>>sitaattitavaralla. Kaikenlaisesta tuotekehittelystä luovutaan sillä perusteella, että
>>se muka olisi liian kallista. Katsotaan että raaka raha korkaa luovuuden puutteen, >>mikäon tietenkin lähinnä epätosi.

>>Suuret keksinnöt eivät vaadi erityisemmin rahaa, sitä enemmän luovaa järkeä.
>>Kun professorikuntamme ryhtyy ainoastaan sellaisiin vaarattomiin tutkimuksiin,
>>joiden lopputulos on jo etukäteen tiedossa, ei pidä ihmetellä, että meitä pidetään >>luovan tieteen takapajulana.

>Tässä ilmeisesti tehdään sellainen oletus, että hyvää tiedettä on vain sellainen,
>josta syntyy suoraan käytännön sovelluksia. Lisäksi väitetään, että kun ei ole luotu
>käytännön sovelluksia, niin ei ole ollenkaan luotu mitään uutta.

>Näin rajoittunut kuva luovuudesta ja tieteen tarkoituksesta on minusta väärä.
>Vaikka tietysti on ihan mukava, jos myös sovelluksia saadaan aikaan, niin ei >sellaisia voi pelkästään päämääräksi ottaa.

Kiiski on oikeassa.

Perustutkimukselle on luonteenomaista, että tutkimaan lähdettäessä ei tiedetä, mikä tulos tulee olemaan, ja sellaisetkin asiat, jotka luullaan tiedettävän, saattavat muuttua radikaalisti.

'Jos tutkimuksen ohjenuoraksi otetaan, että "etsitään vain sellaista, jolla olisi paljon välittömiä sovellutukisia, jos sellaista olisi", ollaan joron jäljillä tutkimuksen johtamisessa.

Perustutkimus pinoaa todistettua faktaa toisen päälle, ja se prosessi etenee siihen suuntaan, jonka teoreettinen ja esimerkiksi koevälineiden kehitystaso myöten antaa, eikä esimerkiksi markkinoiden toi- veista ole siinä vaiheessa mitään muuta kuin haittaa uuden objektii- visen tiedon löytämiselle.

Usein on pitkä rivi "väliaskelmia", jotka eivät yksin olisi koskaan johtaneetkaan sovellutuksiin. Kun niitä on riittävän paljon, aukeaa uusi teknologianhaara.

Tietysti voidaan jokin kokonainen tieteenala, sanotaan vaikka kosmologia, jättää kokonaan "ulkoisen tiedon varaan", mutta jonkin tieteenalan sisällä ei sellaisesta tuloksesta, jota ei edeltäkäsin tunneta, voida edeltäkäsin sanoa paljoa sen "hyödyllisyydestäkään".

(Aikanaan nenäkäs tiedetoimittaja pisti sähkön eräiden peruslainalaisuuksien keksijälle Faradaylle täysin jauhot suuhun kysäisemällä historiallisessa julkistamistilaisuudessa, että

"Mitä tästä tämmöisestä sähköstä on hyötyä?"

Faraday vastasi pitkään ja hartaasti mietittyään "rehellisesti", että

"Ei varmaan mitään".) "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/208124?page=1#208186

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/223999?page=1#224031

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/295833?page=1#296359

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/332231?page=1#332231

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/336450?page=1#336550
 


" Skepo: " Ajattelin ruveta antamaan ennustuksia rahasta

Jostakin syystä olen taloususkomusten suhteen ollut ikävästi oikeassa. Kyse ei tietenkään ole ennustamisesta eikä ihan tyhjästä ar- vauksesta vaan olen päätynyt kantaani mielestäni ihan ajattelemalla.

Toivoisin, etten olisi oikeassa, mutta minusta taloususko on edennyt siihen vaihee- seen, että Euroa alue hajoaa kahden vuoden sisään. Päätöksen tekoa olisi hilattava vahvasti evidenssi-pohjaiseksi, jotta voimme yleensä selvitä ilman vakavaa romahdusta, joka voi johtaa jopa sotaan Euroopassa lähimmän 10 vuoden sisällä.



Aihealue:    Tiede
Otsikko:    Re: Ammattijohtajat
Kirjoittaja:    Skepo
Päiväys:    07.07.2010
Viestinumero:    308134

HJP kirjoitti 06.07.2010 (308042)...

>Kännykät, tai mitä ne nyt jatkossa tulevat olemaan, ovat jo lähitulevaisuudessa
>sovellusalustoja, joissa puhelin on yksi itsestäänselvä sovellus muiden joukossa.
>Nyt jo gprs on näissä laitteissa. Nokia ei omine insinööreineen ikinä pystyisi
>rakentamaan gprs:ää. Eikä ole järkevää pitää yllä ammattitaitoa kaikilta >mahdollisilta sovellusaloilta. On pakko käyttää alihankkijoita.

Pointtihan oli se, että ylempää johtoa on palkittu suunnittelijoiden aikaansaannoksista.

Pörssin uskomusarvo ei kerro mitään oikeasta osaamisesta. Alaspäin vielä mennään, jos mitään uutta ei osata julkistaa.Kiinasta saa Nokian veroisia kännyköitä kolmasosa hintaan, turha maksaa brändistä satoja euroja. "



RK: " Täällä 10 vuoden takainen madonlukuni:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

"Marxilainen taloustiede ei ole teknologianvastaista

... "

Olen kirjoitellut asiasta jo ainakin 25 vuotta aikaisemminkin. Itse sain sen päähäni si-ten kuin se on Tampereen TKK:n taistolaisteekkareiden opintopiiristä. Opintovetäjä joutui sen minulle selitämään pilkku pilkulta, koska minunkin oli vaikea saada nuore-na innokkaana teekkarina kaaliini, että tekniset innovaatiot eivät "luo" eivätkä "nosta" keskimäärin tuotteen arvoa (ja tätä kautta hintaa) vaan päin vastoin alen-tavat sitä,ja juuri TÄMÄ mm.onkin yhteiskunnallista ja teknologista edistystä! Tarkasti ottaen noin tekevät valmistustekniset innovaatiot, mutta valmistustekniikka on se kaiken a ja o aina jotakin kautta. "

(Nuo tekniset innovaatiot ja niiden tuom edistys muuten jäävät, vaikka kaikki firmat konkkaisivat...)

Sen sijaan TÄSTÄ PASKASTA EI JÄÄ KUIN RUSKEÄ LÄISKÄ LIPPUUN:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347498?page=1#347517

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347815?page=1#347852

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/348057?page=9#348644

" http://research.nokia.com/people/jukka_hakkinen

" Proceedings
....


Autism and mirror neurons. Psykologia 1/2006. ... " "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347542?page=1

Re: Peilisolut palkittiin!

Daatta kirjoitti 11.11.2011 (347524)...

>RK kirjoitti 11.11.2011 (347517)...

>>Jos Nokia haluaa munata itsensä, en mahda sille mitään.

>Nokia on munannut niin jatkuvalla syötöllä - eikä loppua näy - että tämä hyvin pieni >yhteys peilisoluihin häviää nopeammin kuin pieru saharaan.

Saapa nähdä. NOKIA mm. käyttää pierupeilisoluideologian nimeen vannovan (markkinoiti)tutkimusohjausfirman palveluksia:

www.allissocial.com/?tag=mirrorneurons

"Since witnessing the growth of youth media and technology having lived in Japan in the early 90s, Graham along with business partner Josh Dhaliwal has helped grow mobileYouth to serve over 250 clients in 60 countries worldwide – names such as Vodafone,

Nokia,

Coke, McDonald’s, Telenor, Orange, O2, Verizon, Boost Mobile, the UK government and the European Commission. "

www.mobileyouth.org/

www.youthmarketingacademy.com/

Asiakkaisiin kuuluu myös Euroopan Norsunraatoneuvosto, ja mm. rahoittaa "pierupeilisolututkimusta".

www.tiede.fi/keskustelut/post1392457.html?hilit=Fadiga#p1392457

 

RK 12.11.2011 02:05:43
347543

Re: Peilisolut palkittiin!

RK kirjoitti 12.11.2011 (347542)...

>Daatta kirjoitti 11.11.2011 (347524)...

>>RK kirjoitti 11.11.2011 (347517)...

>>>Jos Nokia haluaa munata itsensä, en mahda sille mitään.

>>Nokia on munannut niin jatkuvalla syötöllä - eikä loppua näy - että tämä hyvin >>pieni yhteys peilisoluihin häviää nopeammin kuin pieru saharaan.

>Saapa nähdä. NOKIA mm. käyttää pierupeilisoluideologian nimeen vannovan >(markkinoiti)tutkimusohjausfirman palveluksia:

>www.allissocial.com/?tag=mirrorneurons

>"Since witnessing the growth of youth media and technology having lived in Japan  >in the early 90s, Graham along with business partner Josh Dhaliwal has helped >grow mobileYouth to serve over 250 clients in 60 countries worldwide – names >such as Vodafone, Nokia, Coke, McDonald’s, Telenor,Orange, O2, Verizon, Boost >Mobile, the UK government and the European >Commission."

http://www.mobileyouth.org/

>http//www.youthmarketingacademy.com/

Nokia käyttää tuotenimiä, jotka johtavat Googlella "mirror neuron" -sivulle ja mainostaa niitä näillä sivuilla:

www.amazon.com/Buyology-Truth-Lies-About-Why/dp/0385523882

" for *** Nokia Nuron 5230 High Def Screen Protector Mirror ****

Buy new: $2.82 4 Used & new from $0.01 3.2 out of 5 stars (4) " " Inside This Book (learn more)

Key Phrases - Statistically Improbable Phrases (SIPs): (learn more) baby powder, guitar hero, brain scan study, mirror neurons, somatic markers Key Phrases - Capitalized Phrases (CAPs): 

Coca Cola, Hello Kitty, United States, American Idol, The Swan, New York City, Calvin Klein, Bang Olufsen, Silk Cut, Ralph Lauren, Formula One, James Bond, Kit Kats, Tom Freedman, Professor Silber, Holy Land, Martin Lindstrom "

Hyvä tietää...

"102 of 112 people found the following review helpful:01.0 out of 5 stars Should have been a 3 page magazine article, November 6, 2008 0By John Coley (Lake Martin, AL) - See all my reviews (REAL NAME) 0This review is from: Buyology: Truth and Lies About Why We Buy (Hardcover) 0This book was 50% review of other brands and ad campaigns,30% bragging about how cool the "experiments" were, 10% new data that was only semi compelling, and 10% telling you what they just told you.

If they really stretched it, this should have been a 3 page article in a reader's digest. Maybe a 1,000 word article in the WSJ.

The most interesting thing I learned was about "mirror neurons" and how our brains imagine, e.g., eating an apple when only watching someone else do it. But that is not enough for a whole book. There were other tidbits but not worth the $ or effort to learn them.

I bought this book on tape along with "Tribes" by Godin. Audible is giving that one away for free. I would have paid $20 for Tribes and nothing for Buyology.

It's almost as if the author of Buyology said "well since I have spent all this money for research I guess I should write a book. "

 

 

RK  12.11.2011 02:05:45
347545

Ei ole ihme, kun Nokian konkka irvistää!

Ja täällähän onkin ihan oikein puoskarifirman itsensä asiaa...

www.doria.fi/handle/10024/7328/search?query=%2241+(2006)+%3A+1%22&

page=1 0" Hakutulokset kokoelmassa: Psykologia

Viitteet 1-10 / 22 0* 1 0* 2 0* 3 0* Autismi ja peilisolut 0Häkkinen, Jukka (Helsinki : Suomen psykologinen seura, 2006)

Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus

" www.doria.fi/handle/10024/33934

" research.nokia.com/people/jukka_hakkinen

" Jukka Pekka Häkkinen

Principal Member of Research Staff Immersive Communication Team, Helsinki Finland "

Meinaako Steven "Flop" liittää Kanadan EU:un?

Tästä ei kunnain kukko laula muualla maailmassa...

Eikä EU:ssa laula kohta enää kukko eikä kana...

 

 

RK   14.11.2011 02:07:54 347674

Re: Ei ole ihme, kun Nokian konkka irvistää!

RK kirjoitti 12.11.2011 (347545)...

>Ja täällähän onkin ihan oikein puoskarifirman itsensä asiaa...

>www.doria.fi/handle/10024/7328 elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/41/1/autismij.pdf

>Tarkoitat siis, että siellä sinun ja RK:n hegeliläis-marxilaisessa todellisuudessa
>Popper on väärässä.

Popperin falsifikationismi on pirun kova sana USKONNONFILOSOFIASSA,koska se paljastaa luonteeltaan uskonnolliset käsitteet (tai ainakin huomattavan osan niistä), kuten tässä "Hurtan" esille kaivamassa linkissä:

'www.talkingbrains.org/2010/03/mirror-neurons-unfalsifiable-theory.html

Tieteenfilosofiassa Popperin falsifikationismi (jonka jo Epikuros esitti ja sitten Bacon jne.) on puolitotuus, koska on yhtä helppoa keksiä lauseita, joita äärellinen koemäärä ei voi osoittaa vääriksi, mutta yksi ainoa koe voi todistaa oikeaksi.

Falsifikaatioteorian mukaan nämäkin olisivat kuitenkin "epämielekkäitä" ja "uskonnollisia" lauseita.

Lisäksi LAUSEEN TOTUUS EI YLIPÄÄTÄÄN OLE PERIMMÄISINTÄ TOTUUT-TA, vaan sitä on nimenomaan teorian totuus.

Jos lauseen totuus olisi perimmäisintä totuutta, niin Higgsin bosoninkin voisi olemas-saolo-hypoteesina osoittaa VAIN TODEKSI, mutta EI EPÄTODEKSI äärellisellä koemäärällä.

Mutta kun siinä testataankin kokonaista teoreettista rakennelmaa, jonka monet muut osat on todistettu, ja se on rakennettu näiden varaan, niin se voidaan kyllä osoittaa varmasti vääräksikin ainakin sen teorian raameissa. Noin vuoden kahden kuluessa se tapahtuu. Voi mennä vähän pidempikin aika,kun niitä vääriä hälyjäkin varmasti tapahtuu, kuten tapahtui edelliselläkin laitteistolla...

Lue Sami Pihlströmin teos "Tutkiiko tiede todellisuutta", niin siellä Popper asete-taan tuossa suhteessa myös positivistin hyväksymällä tavalla paikoilleen. "


 


http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/86576

Re: kielielimestä

RK, 24.7.2002 1:49:36, 86576

Gustavsson kirjoitti 23.07.2002 (86523)...

>Väittely kielielimen olemassaolosta on hautautunut kauas ja hedelmättömästi. RK
>tuntuu olevan sitä mieltä, että kielielintä ei ole ja että kieli opitaan ehdollisten
>refleksien kautta ja että kieli on lähes sama asia kuin yhteiskunta. Vastakkainen
>teoria postuloi kielielimen olemassaolon.

>Tässä nyt näyttää olevan kaksi kilpailevaa teoriaa. Tyypillistä on kai,että empiirinen
>evidenssi ratkaisee kilpailevien teorioiden paremmuuden. Paljosta lukemisesta ja
>kirjoittamisesta huolimatta en ole ymmärtänyt RK:n kannattamaa teoriaa, joten
>ehdotan toista lähestymistapaa.

>Voitko RK kertoa, mitä falsifioitavia hypoteeseja teoria kielen oppimisesta
>ehdollisten refleksien perusteella (samoin kuin kielen ja yhteiskunnan samuus)
>tuottaa?

Esimerkiksi seuraavia falsifiotavia hypoteeseja:

1. Kieli opitaan vain vuorovaikutuksessa esimerkiksi vanhempien kanssa, ensin eh-dollistamalla, sitten matkimalla, ja loppujen lopuksi itsenäisesti. Tällä keinoin opitaan aina jokin kieli tai kielen korvike,jos lapsi kasvaa yhteiskunnassa, vaikka hän olisikin esimerkiksi kuuro. Ja mm. sitä kieltä käytetään ajattelussa.

2. Yhteiskunnan ulkopuolella kasvanut lapsi ei opi puhumaan eikä ajattelemaan.

3. Mitään "kieltä" ei tule geenistä, vaan esimerkiksi kuurosokeita opetettaessa kaikki kommunikaatiomerkit on aluksi annettava ja ehdollistettava ulkopuolelta (niin kuin muillekin), kunnes opetettava oppii ajattelemaan. Tästä asiasta olisi pitänyt löytyä poikkeuksia ja ihmeellisyyksiä tämän teorian kannalta, jos olisi kielelin. Esimerkiksi, että ihmiset tietäisivät jotakin sellaista, mistä heillä ei voi olla ulkoista informaatiota.

4. Äidinkieli on kaikkiin muihin kieliin nähden ikuisesti erikoisasemassa. Periaatteelli-sesti puutteellisesti opittu äidinkieli voi aiheuttaa sen, että muutkin kielet opitaan puutteellisesti. Äidinkieliä voi olla kaksi, mutta ne on opittava rinnakkain.

5.Ihmisellä ei ole synnynnäisiä tietoa,eikä synnynnäisiä yhteiskuntapiirteitä.Yksilö on yhteiskunnan tuote siinä missä yhteiskuntakin yksilöiden, oikeastaan enemmänkin, ja kokonaisuus kehittyy omalakisesti (esimerkiksi suhteessa yksilönkehitykseen).

6. kielellistä tietoa voi varastoitua aivojen eri alueille. Vähäiset ja jotkin melko suuretkin vauriot on korjattavissa oppimalla asiat uudelleen.

>Mitä falsifioitavia hypoteeseja teoria kielielimistä tuottaa?

1. Geenistä tulevaa kieltä ilmenee ainakin jossakin.

2. Kielien oppiminen riippuu ensi sijassa iästä, eikä eroa periaatteellisesti eri kielillä.

3. Ihmisellä on synnynnäistä tietoa (muuten siitä kielielimestä olisi kieleoppimises-sa enemmän haittaa kuin hyötyä)

4. Ihmisellä on synnynnäisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä (seuraa edellisestä) eli sosiobiologia.

5. Pitäisi olla neurofysiologisesti paikannettavissa oleva kielielin, jonka vauroita ei voi korjata.

6. sitten on sanottava vielä vastoin Chomskya,että jos kielielin on kehittynyt ja ke- hittyy biologisesti,se ei voi olla kaikilla samanlainen. Muuten se ei ole biologinen kielelin.

>Millainen empiirinen evidenssi tukee edellistä teoriaa ja osoittaa jälkimmäisen
>vääräksi?

1. Viimeistään aistivammaisten systemaattisen opettamisen yhteydessä olisi pitänyt löytyä "geenikieltä", jos sellaista olisi. Tai sitten se opetus on järjrstetty siten syste-maattisesti väärin, ettei asioita tarkastella ollenkaan tieteellisen tiedon saamisen ja testaamisen näkökulmasta, mitä en missään tapauksessa usko.

2. Puolikielisyys. Äidinkielen rooli on kokeiden muiden tapaustenkulkujen mukaan enemmän kielielimettömän teorian mukainen.

3. Yhteiskunnallisten muotojen ja kehitysvaiheiden moninaisuus ja valinnaisuus, jos jokin ulkoinen luonnonolosuhde ei muuta määrää.

4. Susilapset

5. Ehdottomien refleksien vähäinen rooli myös apinoilla.

6. Kielellisen tiedon jakaantuminen nerofysiologisesti pitkin aivokuorta.

Behavioristien typeryydet erilaisten ehdollistamiselle perustuvien kiristysmallien virittelemiseksi myös ihmisille on aiheuttanut paljon harmia minun tieteelliseksi katsomalleni teorialle.

Sosiobiologisteilla on sitten omat (sisäiset) ristiriitansa siitä, minkä puolueen ohjelman yhteiskunta siellä geenissä tarkasti ottaen muka olisi...

>Toivottavasti kirjoitat ainakin ensi alkuun lyhyesti. Pitkiä selvityksia teorioista ei kai
>kannata heti alkajaisiksi toistaa, koska niitä löytyy "Muut aiheet" osiosta sivulta 2
>kohdasta "Kielielin ja koodinmurtaminen".

Minä siirrän tuolta suoraan tänne keskustelun Virpi Kaukon kanssa tuosta lasten keksimästä kielestä, joka chomskyn mukaan todistaisi kielielimen puolesta.

RK:

>Yhtään ainokaista tapausta, jossa uutta lapsen ympäristössä ennen esiintymätöntä
>puhetta alkaisi tulla "geenistä", ei tunneta. Chomsky on sellaista ollut kerran
>viittomakielellä havaitsevinaan, mutta havainto ei ole luotettava, ennen kuin muut
>mahdollisesti onnistuvat vahvistamaan sellaista.

VK: Julistat taas luulojasi asiasta, josta et ole viitsinyt ottaa selvää. Tästä on ollut puhetta ennenkin. Asiaa ei havainnut Chomsky vaan Judy Kegl, ja hän on tutkimus-ryhmineen sen erinomaisen luotettavasti dokumentoinut. Tässä muutama linkki ensialkuun:

www.nsf.gov/sbe/nuggets/028/nugget.htm
www.brown.edu/Administration/Brown_Alumni_Magazine/98/3-98/features/portrait.html
www.bbc.co.uk/science/horizon/silent.shtml
www.usm.maine.edu/lin/Program/KeglCV.HTML

Ja jos haluat suomenkielisen yhteenvedon, olen kirjoittanut täällä sellaisen, haulla löytyy...

Millähän hakusanalla?

RK:

>Olosuhteiden toistettavuuskin olisi aivan liikaa vaadittu:kun olisi edes jokin muu,
>mutta luotettavammin dokumentoitu havainto...

VK:Ymmärrettävistä syistä moista asiaa varten ei voida järjestää varsinaisia ihmisko- keita. Nicaraguan tapauksessa oli onnekas sattuma,1. Kieli opitaan vain vuorovaiku- tuksessa esimerkiksi vanhempien kanssa,ensin ehdollistamalla, sitten matkimalla, ja loppujen lopuksi itsenäisesti. Tällä keinoin opitaan aina jokin kieli tai kielen korvike, jos lapsi kasvaa yhteiskunnassa, vaikka hän olisikin esimerkiksi kuuro. Ja mm. sitä kieltä käytetään ajattelussa,että kielitieteilijä osui paikalle. Muita kreolikieliä on maail- massa pilvin pimein, niiden syntyä ei tosin ole saatu yhtä tarkoin dokumentoiduksi.

Tuossa ilmeinen esimerkki siitä, että uusi kieli, viitomakielen kreoli on syntynyt,ja että kuurot lapset ovat olleet sen luomisessa keskeisessä asemassa.

Mutta jos tarkkoja ollaan,niin vaikka asiat olisivat aivan noin,niin geenistä siinä ei ole tarvinnut tulla yhtään sanaa,vaan kieli on syntynyt ensin lasten välisenä vuorovaiku-tuksena alkeellisten ja muualla opittujen merkkien yhteensovittamisena, ja sitten kun jotkut ovat sillä ruvenneet ajattelemaankin, se on näin ytimensä säilyttäen ruvennut leviämään otollisessa yhteisössä, ja varsin pian siihen onkin sitten tarttunut choms-kylainen lingvisti ruveten viilaamaan ja dokumentoimaan kieltä. Chomsky on vanha poliitikko, joka osaa polkaista joukkoliikkeen tällaisen asian ympärille, ja saada myös matkailu- ym. viranomaiset kiinnostumaan.

Lapset olivat osanneet jollakin järjestelmällä vähän ajatella jo ennen tätä kieltä, kun yksikin muisteli, kuinka "tylsää oli ilman kieltä"...

Jutussa annetaan kuva,että nimenomaan Nicaragua olisi ollut maailmassa ainoalaa- tuinen takapajula kuurojen kannalta, jossa kuurot olisi piilotettu yksin jonnekin perä-kamariin, eikä olisi ennen ollut hajuakaan mistään viittomakielestä.Somozan Nicara-gua katolisten taantumuksen hallitessa kulttuuria ei varmasti mikään edistyksen etu-vartio ollutkaan, mutta Nicaragua on kuitenkin monikulttuurinen valtio, jossa on es-panjankielisiä, englanninkielisiä ja intiaanikielisiä kulttuureita omine yhteyksineen muualle, uskonlahkoineen jne, ja siihen vähemmistöt kuten intialaiset, saksalaiset, mustalaiset, juutalaiset ja amerikkalaiset päälle.Ei siellä mitään yhtenäistä kuurojen boikottia ole ollut,vaan päin vastoin näistä eri piireistä on tullut erilaisen taustan omaavia kuuroja.

Osa oli tullessaan lähes aikuisia. Ja uusi kieli muiden tutkijoiden mukaan on kuin onkin AMESLANia lähellä. En väitä, tää tässä kukaan olisi kauheasti tietoisesti bluffannut (mutta aivan ehdottomasti sitäkään mahdollisuutta ei voi jättää laskuista, CIA:llakin oli siellä vaikka millä mitalla korkeasti koulutettua ideologiseen taisteluun spesialisoitunutta väkeä tuohon aikaan).

Ja pieni lainaus Yliopisto-lehdestä 16/2001 koskien sitä kuuluisaa MIT-yliopistoa, chomskistien "kotipesää":

"Laitos (MIT:n Pinkerin yhteistyökumppani) on määritellyt tavoitteensa viiden vuo-den jaksoissa aivojen ymmätämisen,suojelun ja luomisen aloilla.Viimeisenä tavoite-vuonna 2020 on muun muassa selvitetty niin yksilöllisen kuin sosiaalisenkin tietoi-suuden aivomekanismit. ... Koneet luovat ystävällismielisiä suhteita ihmisten kanssa ja voivat osallistua ihmiskunnan henkiseen elämään.

- Niin kuin ihminen ilman korkeita pyrkimyksiä on kuin tuuliajolla oleva laiva, samoin tutkimusohjelma ilman suuria tavoitteita heittelee sinne tänne nopeasti kehittyvän tieteen myrskyissä, instituutin johto vertaa.

Tällaista retoriikkaa viljelee japanilainen Riken- instituutti, joka toimii läheisessä yhteistyssä yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n kanssa."

Ei se ollut niinkään tarkoitettu signaliksi Riken-instituutista, ei SE muodosta Suomessa kauheaa vaaraa...

Asioista tiedetään, myös Suomessa, vaikkei sitä lehdistä helposti huomaa.

RK

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan



" Risto Koivula, DI, Tampere

Assosiatiiviselle muistille perustuva tietokone ei ajattele

Helsingin Sanomien 10.11. tiedesivulla on kirjoitus Nokian tutkijan tohtori Pentti Hai-kosen kehittämästä oppivasta neuronimikropiiristä.Tällaisella mikropiirillä olisi tarkoi-tus yhdistää esimerkiksi koneen "aistimaan" hahmoon jokin esimerkiksi sanallinen koodi,jos nämä hahmot  esiintyvät riittävän monta kertaa yhdessä,ja eri koodien osia yhdistelemällä voitaisiin saada kone myös muodostamaan ikäänkuin assosioimalla uusia hahmoja aikaisempien hahmojen osien tai "ominaisuuksien" avulla.

Mikropiirin "oppimia" hahmoja nimitetään kirjoituksessa "mielikuviksi", ja koska ajat-telu yleisesti ja ilmeisen oikein ymmärretään (ihmisen) mielikuvien yhdistelemiseksi signaalien (kielen,sisäisen puheen) avulla, herää kysymys,voisiko riittävän monimut- kainen ja ennen kaikkea riittävän monimutkaisista mikropiireistä koostuva oppiva ko-nekokonaisuus "ajatella": "Voiko kone muka todella oppia ihan itse merkityksiä, älytä?", kysyy toimittaja.

Edelleen Haikosen yritys poikkeaa muista tuhansista yrityksistä rakentaa oppiva kone tarkastelunäkökulmaltaan: "Muut ovat lähteneet hermoverkkomalleissa alhaalta ylös. Minulla on uusi näkökulma, eli katson koko systeemin arkkitehtuuria ylhäältä päin." 

Edelleen todetaan mm.: Haikonen käyttää sirussaan rinnakkaisia signaalien ryhmiä. Niistä jää muistijälki verkottuneeseen piirimuistiin, kuten muistijäljet meillä aivoihin.

"Hahmo on tärkeämpi kuin 0 ja 1. Ei ihminenkään käytä numeerisia laskuja koko ajan. Kaikki ajatuksemme ovat itse asiassa hahmotusta."

"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Jo Aristoteles selitti, että ajattelemme assosioimalla, yhdistelemällä asioita."


Mutta ajatteleeko se kone sitten? "Ainakin siihen syntyy sisäisiä mielikuvia, joiden merkitys on sidottu ulkomaailmaan", Haikonen vastaa:

"Assosiatiivinen muisti poikkeaa tietokoneiden vakiintuneista 0/1-ohjelmista siinä, et-tä muistin merkitys on sidottu "rautaan" eli tässä tapauksessa piikiekkoihin. Samalla tapaa mielikuvamme on sidottu aivojen hermoverkkoon", todetaan kirjoituksessa, ilmeisesti toimittajan taholta.

Haikosen molemmat perusnäkökohdat ovat varmasti periaatteeltaan oikeita myös tar- kasteltaessa todellista ajattelua. Tieto on päässämme varmasti jonkinlaisessa as-sosiatiivisessa eikä esimerkiksi digitaalisessa muodossa, ja systeemin arkkitehtuuria on tarkasteltava ylhäältä alaspäin eikä päin vastoin. Viimeksi mainittu on jo sikälikin selvää,  että mitä pienemmiksi osiksi me systeemin jaamme, hermosoluiksi, synap-seiksi, välittäjäaineiksi jne., sitä laajemmalle joukolle kauempana ja kauempana inhimillisestä ajattelusta olevia eläinryhmiä nämä peruspalikat ovat yhteisiä.

Esimerkiksi simpanssin ja ihmisen perusaivosolut tuskin paljonkaan poikkeavat toi-sistaan,rotan synapsit ovat samanlaisia kuin näiden kehittyneempien lajien (luulisin), niitä vain on solua kohti vähemmän jne. Sen sijaan ei ole lainkaan selvää, että mieli-kuva olisi nimenomaan sidottu johonkin hermosoluun tai niiden ryhmään. Ajattelu ei myöskään ole mitä tahansa hahmotusta,vaan se on nimenomaan kieltä ja mm. logii-kkaa käyttävää hahmotusta, sillä on niin "digitaalinen" (tosi/epätosi) kuin assosiatiivi-nenkin puolensa. Paitsi ajattelumme kieli, myös sen logiikat kehittyvät historiallisesti.

Tämä vertaus muihin lajeihin, kuten simpansseihin, jotka eivät ajattele ympäristöstä riippumattomalla tavalla kuten ihmiset, vaikka nekin orientoituvat ympäristöönsä opi-tun tiedon avulla,myöskin pääasiassa opitun ns. ärsykehierarkian ohjaamina, kertoo-kin vastauksen siihen, ajatteleeko kone vai ei: hienoimmatkaan komponentit eivät ta-kaa, että syntyisi ajattelua. Sen sijaan voi syntyä uusia tehokkaita tapoja kuvata ym-päristöä koneeseen ja kehittää tätä automaattina. Mitä enemmän mennään solu- ja komponenttitasolle, sitä enemmän se,mitä simpanssin aivoissa tapahtuu, on täsmäl-leen samaa fysikaalisesti,kemiallisesti,sähköisesti ja informatiivisestikin kuin se, mitä meidänkin aivoissamme tapahtuu. Tosin eri asiat ovat vähän eri paikoissa. Koneisto on perusteiltaan sama ja ehdollisten refleksien järjestelmän kehittämä,mutta ihminen käyttää sitä eri tavalla. Ajattelu edellyttää tietoi-suutta, jossa me kielellisesti mieliku-viamme yhdistelemme, ja "oikeiksi" eli tosiksi katsomamme johtopäätökset objekti-voimme uusiksi muistijäljiksi takaisin alitajun-taamme, josta niitä sitten voimme taas palauttaa mieleemme edelleen prosessoitaviksi.

Haikosen ja muiden tutkimus,jolle toivotan parhainta menestystä, saattaa tietysti poi-kia vaikka miten järisyttäviä parannuksia tietoteknologiaan,joskaan digitaalista laske-mista sellaiset automaatit eivät syrjäytä. Niille syntyy muita, nyt ennakoimattomiakin käyttökohteita.

Helsingin Sanomien 13.10. tiedesivulla käsitellään periaatteessa samaa kysymystä: milloin ihmisen keksimän koneen voidaan katsoa olevan älykäs? Alaotsikko antaa yhden vastauksen: "Koneille voidaan luoda historia ja persoonallisuus, mutta ei tietoisuutta."

Voidaan keskustella siitä, mitä ovat historia ja persoonallisuus, mistä kone ikään kuin "luulee" olevansa peräisin, ja mitä se itse "luulee" olevansa, ja voidaanko koneesta tällaisia termejä käyttää johtamatta "yleistä tietoisuutta" ehdoin tahdoin harhaan. Mutta tietoisuus on ilmiö,joka ikään kuin peilautuu ihmispäähän yhteiskunnan kautta, muiden kehittämän päidemme ulkopuolelle koodatun tietopohjan, palautteen (joka sekin on osattava tarvittaessa tulkita jopa valheelliseksi), paitsi ympäristön myös omien ajatusten havainnoinnin ja niiden todenperäisyyden testaamisen jne. kautta.

Koneellisen tietoisuuden kehittäminen edellyttäisi, että koneet ikään kuin eläisivät omassa yhteiskunnassaan,josta käsin ne sitten tekisivät havaintoja esimerkiksi tästä meidän yhteiskunnastamme, ja vaikuttaisivat siihen. Ei oikein vaikuta mahdolliselta, eikä välttämättä kauhean toivottavaltakaan. Ja kuten mainittu,tietoisuus on ajattelun, ja ajattelu tietoisuuden ehdoton edellytys.

Risto Koivula, DI, Tampere

 

 

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tietoinen_kone_tarvitsee_lapsuuden

"   Tietoinen kone tarvitsee lapsuuden

Jos halutaan ymmärtävä ja oppiva kone, sille pitää antaa aisteja, tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.

tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.

 

Pikkulintu pyrähtää orapihlaja-aidan läpi loukkaamatta itseään piikkeihin, vaikka tuulisi puuskaisesti. Suoritus on hämmästyttävämpi kuin äkkiseltään kuulostaa.

Jos tehtävä uskottaisiin supertietokoneelle, se ohjaisi lintua mittaamalla nopeutta ja suuntaa sekä etäisyyttä esteistä ja laskemalla kaiken aikaa uusia ohjausarvoja siiville. Tähän kone tarvitsisi koko nopeutensa. Lisäksi koneessa pitäisi olla kaikki laskentakaavat valmiiksi ohjelmoituina.

Linnusta ei ole laskijaksi. Aivosolut ovat suhteellisen hitaita,eikä edes niiden valtava rinnakkaisuus riitä korjaamaan asiaa. Aivot eivät kerta kaikkiaan ehtisi laskea tarvittavia ohjaustietoja ajoissa.

Jotenkin muutaman gramman painoiset linnunaivot kuitenkin päihittävät nykyiset supertietokoneet. Mitä aivoissa tapahtuu? Saisiko koneet yhtä tehokkaiksi?

 

Tekoälylle ei ole saatu maalaisjärkeä

Koneet voivat hyvinkin alkaa pärjätä aivoille,jos numerolaskentaan ja valmiiseen ohjelmakoodiin perustuvan tekoälyn sijasta saadaan tietokone itse oppimaan ja ym-märtämään. Näin uskoo tekoälytutkija Pentti Haikonen. Hän ei ole yksin: maailmalla monissa koneymmärryksen ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn hankkeissa haluttaisiin saada aikaan ensimmäinen toimiva konetietoisuuden sovellus.

Konetietoisuuden ajatus virisi osaltaan nykyisten tekoälyohjelmien rajoittuneisuudes- ta. Ne kyllä suoriutuvat luotettavasti tarkoista ja yksitoikkoisista tehtävistä, mutta ohjelmoijaa tarvitaan aina, kun mennään ennalta ohjelmoitujen rajojen ulkopuolelle. Koneelle ei ole saatu maalaisjärkeä.

Nykyisillä tietokoneilla konetietoisuutta voi tutkia vain simuloimalla, panemalla tavalli- nen tietokone matkimaan toisella tavoin toimivaa järjestelmää.Uudet lähestymistavat tähtäävät enemmän aivojen kaltaiseen koneeseen, jossa tietoisuuden ilmiöt esiintyisivät luontaisesti.

Kokonaan toimivaa konetta Haikosella ei vielä ole,mutta joitakin järjestelmän osia on kokeiltu nykyisillä tietokoneilla ja erityisesti tätä varten rakennetuilla piiriratkaisuilla. Haikonen uskoo, että nopeuden ja suorituskyvyn läpimurto nähdään, kun käyttöön saadaan rinnakkaisia neuroverkkomikropiirejä.

 

Tietoinen kone harrastaa sisäistä puhetta

Konetietoisuuden luojan kannattaa aluksi analysoida, mistä ihmisen tietoisuus koostuu. Sen voi eritellä esimerkiksi näin:

- tietoisuus itsestä ja ympäristöstä
- käsitys menneisyydestä ja nykyhetkestä
- tietoisuus omista tarpeista ja tavoitteista
- tietoisuus omista ajatuksista.

Jotta Haikosen koneesta tulisi toimintakykyinen, sillä täytyy siis olla muistoja sekä käsitys nykyhetkestä ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Sillä pitää olla tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja niihin pääsemiseksi. Koneen täytyy osata etukäteen suunnitella, kuvitella ja ennakoida toimiensa mahdollisia lopputuloksia.

Tämä tarkoittaa käytännössä koneen sisäistä mielikuvavirtaa ja myös sisäistä puhet-ta, samaa, jota me käytämme. Haikosen mukaan nämä ilmiöt ovat ainakin lähellä sitä, mitä ihmiset ovat kautta aikojen pitäneet tietoisena ajatteluna.

 

Saadaan robotti reagoimaan mielikuviin

Tietoiseksi koneeksi valmistettu robotti ei suorittaisi ohjelmaa mekaanisesti, käskystä toiseen.Robotti reagoisi mielikuviin,jotka perustuvat sen omien havaintojen, liikkeiden ja päämäärien vertailuun.

Jotakin tehdäkseen tällaisella koneella pitää olla motiiveja, aivan kuten ihmiselläkin. Koemme esimerkiksi nälkää, uteliaisuutta, halua ja väsymystä. Mielihyvää tuottavaa toimintaa haluamme jatkaa ja mielipahaa välttää.

Haikosen mallin mukaisella tietoisella koneella olisi tunnetilojen vastineita:robotti voi esimerkiksi ryhtyä uteliaaksi,kun akut ovat tarpeeksi täynnä ja kaikki systeemit toimi- vat eikä muuta aktiivisuutta ole. Tai jos odotettu tavoite ei toteudu,seuraa pettymystä vastaava reaktio - hyödyllinen opetus tilanteen toistumisen varalle. Motivoimalla konetta voisi myös ohjata haluttuihin suorituksiin.

Tunnetilat ovat Haikosen mallissa jatkuvasti muuttuvia reaktiotiloja.Ne muun muassa siirtävät koneen huomion kohteesta toiseen aina, kun kohteen aiheuttaman reaktion voimakkuus ylittää jonkin kynnysarvon.Tällaisia systeemireaktioita ei ole tavallisessa tietokoneessa,eikä niitä edes voida ohjelmoida siihen,koska tietokoneen piirikytkentä ei ole aivojen kaltainen systeemi.

 

Lapsuus tutustuttaa aisteihin ja kieleen

Ensimmäinen Haikosen kone tarvitsee lapsuuden eli oppimisjakson. Lapsuuden aluksi koneelle annetaan aisteja, kuten näkö, sekä alkeishahmojen tunnistuksessa tarvittavia menetelmiä.

Nämäkin vastaavat paljolti sitä, mitä ihmisaivoissa on valmiina. Vaistomme - koneen tapauksessa valmiiksi annetut osat - ohjaavat vauvaa alkuun, esimerkiksi tunnistamaan ihmiskasvoja.

Kun kehitys etenee, yhä suurempi osa aistihavainnoista perustuu oppimiseen. Aisti-havaintoja opitaan ymmärtämään yhdistämällä eri aistien antamaa tietoa. Esimerkik-si käsitys nähtyjen esineiden muodosta syntyy alun perin koskettelun ja eri kulmista katselun avulla. Esineisiin aletaan yhdistää myös käsitys niiden käytettävyydestä ja niiden arviointi vaikkapa hyviksi tai pahoiksi.

Havaintojen kohteille voidaan antaa nimiä. Pelkät nimisanat eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan muun muassa verbejä. Verbit kertovat muutoksista ja tapahtumista ja myös riippuvuussuhteista: kuka teki, mitä teki, mille teki. Sanojen käyttöön tarvitaan kielioppia.

Kielitaitoisen koneen kanssa voi keskustella, ja sitä voi opettaa sanallisesti. Tietyn pisteen jälkeen kone voi opiskella lisää kirjasta tai katsoa mallia toisten tekemisistä.

Kun ensimmäinen tietoinen kone on läpäissyt lapsuutensa, seuraavia koneita ei tarvitse enää opettaa alusta alkaen. Niiden muistiin voi ladata kopion prosessin oleellisista osista ja lopputuloksista.

 

Tietoinen ja tiedostamaton kytkeytyvät

Motoriikan kone voi oppia kuten ihminen: kokeilemalla ja leikkimällä, ensi alkuun satunnaisin liikkein. Kustakin liikkeestä jää mielikuva,joka kytkeytyy tämän liikkeen aiheuttaneisiin tiedostamattomiin liikesäätelysignaaleihin.

 

Myöhemmin pelkkä liikkeen mielikuva herättää vastaavat liikesäätelysignaalit. Silloin robotti voi liikuttaa esimerkiksi kättään mutkikkaasti ilman liikeratalaskentaa. Ihmisellä samaa vastaa liikemuisti.

Haikosen mukaan tässä koneelle muodostuu kytkentä tietoisen ja tiedostamattoman välille. Vastaavasti ihminen vaikkapa tarttuu kahvikuppiin tiedostamatta mitenkään omia hermosignaalejaan - puhumattakaan mistään liikeratalaskuista. Näin ihminen säästää valtavasti tietojenkäsittelykapasiteettiaan. Hän antaa maailman "laskea" eli kertoa oikeat vastaukset, jotka hän havaitsee ja oppii kokemuksen kautta.

 

Kokeillen oppinut liikkuu tehokkaasti

Tällä tavoin opetettu robotti voi päihittää nykykoneet kirkkaasti monessa sellaisessa tehtävässä, jotka ovat ihmiselle yksinkertaisia.

Esimerkiksi siirtyäkseen vaikkapa vain pari metriä perinnäinen robotti tarvitsee tarkkaa paikkatietoa infrapuna-antureilta tai GPS-laitteesta. Lisäksi reitin pitää olla valmiiksi koodattuna. Vasta tämän jälkeen robotti voi laskea, miten sen on käytettävä moottoreitaan, jotta siirtyminen toteutuisi.

Haikosen kone sen sijaan selviää oudossakin ympäristössä ihmisen tavoin. Robotti ymmärtää havaitsemansa vapaan tilan liikkumismahdollisuutena, ja jos senhetkiset tavoitteet tai uteliaisuusreaktio ovat riittävän vahvoja, robotti alkaa liikkua. Reittiä ei tarvitse etukäteen suunnitella ja laskea, vaan kone toimii tilanteen mukaan.

 

Koneella pitää olla tärkeysjärjestys

Tiedon yhdistelemisessä ja pilkkomisessa sekä mieleen painamisessa pitää päästä tasapainoon. Yksityiskohtia on valtava määrä,joten koneella täytyy olla tärkeysjärjes- tys. Onnistuneet ratkaisut kannattaa ihmisen tavoin muistaa herkästi ja käyttää uudelleen.

Ihmisen muistissa säilyvät lisäksi monet epäonnistuneet yritykset, joiden turha toista-minen veisi aikaa, kun seuraavan kerran on kokeiltava samantyyppistä ratkaisua.

Ennalta annetut tunteet tai vaistot voivat Haikosen mukaan ohjata koneenkin tär-keysjärjestystä.Haikonen uskoo,että näin rakennettu kone selviää myöhemmin myös uusista tilanteista kuten ihminen: yhdistelemällä kokemuksesta hankittua tietoa, soveltamalla tunteitaan ja ennakoimalla.

 

Sopii tulipaloihin, sarsiin ja Marsiin

Filosofien iloksi konetietoisuuden kehitys voi valaista ikiaikaista tietoisuuden arvoitusta. Tämä on kuitenkin sivutuote. Varsinaisina tavoitteina ovat nykyisiä tehokkaammat robotit.

Vieraissa ja vaarallisissa oloissa tietoinen kone kykenisi itsenäiseen toimintaan. Se pelastaisi tulipalosta ihmisiä tai tavaroita, jotka ovat inhimillisille savusukeltajille liian vaarallisissa paikoissa.

Robotit eivät sairastu,eivät ainakaan ihmisen tauteihin.Yksi nykymaailman uhkakuva on superinfluenssan tyyppinen,helposti leviävä uusi tauti,johon ei ole vielä lääkitystä. Hoivarobotti toimisi epidemioissa, joissa hoitavat ihmiset olisivat kuolemanvaarassa.

Marsissa robotti osaisi paitsi liikkua itsenäisesti myös etsiä uteliaisuuttaan kiihottavia kohteita, jotka samalla olisivat tieteellisesti mielenkiintoisia.

Jeff Hawkins,Palm Pilot -tietokoneen keksijä,on sanonut kirjassaan On Intelligence, että "kymmenen vuoden sisällä nämä koneet ovat teknologian ja tieteen kuumimpia aloja".Haikosen mukaan Suomella on vielä mahdollisuus olla maailman eturivin mai-ta kognitiivisen teknologian tutkimuksessa ja soveltamisessa, jos alaan satsataan.

 


Risto Kaivola on tekniikan lisensiaatti ja entinen toimittaja, nykyinen Nokian akustiikkasuunnittelija.

Asiantuntija, tekniikan tohtori Pentti O. A. Haikonen tutkii tekoälyä Nokian tutkimus- keskuksessa. Haikonen on myös kirjoittanut kirjan The Cognitive Approach to Conscious Machines (Imprint Academic, UK, 2003)

Lisätietoja konetietoisuuden taustoista: http://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_consciousness

Aiheesta aiemmin: Kun robotti ihmismäistyy, Tiede 5/03, s. 30-32.


Teksti myös nettiarkistossa:

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=380&vl=2003

 

Miten kohdella konetta?

Jos Atorox on ihminen, onko sen pahoinpitely tai tappaminen samanlainen eettinen vääryys kuin ihmisen tappaminen? kysyy filosofi Timo Airaksinen tuoreessa kirjassa Ihmiskoneen tulevaisuus (WSOY 2006). Robottietiikka vaatii vastausta, hän painottaa.

Kirjailija Aarne Haapakoski (1904-1961) eli nimimerkki Outsider loi 1940-luvulla mielikuvituksessaan Atorox-robotin. Tarinassa nerokas professori Mitax kopioi robottiin ihmisaivojen täydelliset "sähkövärähtelykuvat".

 

Nyt kysymys kehittyneiden koneiden kohtelusta on siirtynyt fantasiasta akateemiseen tieteeseen.

Tekoälytutkija Pentti Haikonen puhuu "robotin lapsuudesta". Ihmisen ominaisuuksia vain siirretään opetuksen avulla, ei "aivofilmillä", kuten Atoroxin tapauksessa.

Ei edes tarvitse odottaa Atoroxin tasoista tekniikkaa,ennen kuin eettiset ongelmat tu-levat vastaan.Kysymys ei kuulu "voivatko ne järkeillä?" eikä myöskään "voivatko ne puhua?", vaan "voivatko ne kärsiä?", julisti brittiläinen filosofi ja juristi Jeremy Bent-ham (1748-1832) jo vuonna 1789 kirjassaan Moraalin ja lainsäädännön periaatteet.

Bentham puhui eläinten oikeuksista, mutta muuttuuko asia miksikään, jos sanan "eläin" tilalle pannaan sana "kone"?

 

Kettutytöistä konetyttöihin

Joidenkin tutkijoiden mielestä edes kärsimisen kyky ei ole tarpeen. Yhdysvalloissa pidettiin 1970-luvun alussa oikeudenkäynti, jossa ympäristöjärjestö Sierra Club ajoi eräässä Nevadan laaksossa kasvavien puiden asiaa. Puut - tai pitäisikö sanoa pui-den puolustajat - hävisivät jutun tuomariäänin 4-3. Kolme tuomaria oli siis valmis an-tamaan puille oikeuksia. Oikeustieteen professori Christopher D. Stone Etelä-Kali-fornian yliopistosta julkaisi vuonna 1972 artikkelin otsikolla "Tulisiko puiden saada oikeudellinen asema? Kohti luontokappaleiden laillisia oikeuksia".

Seuraava askel on sanoa,että oikeuksia pitää olla elottomillakin esineillä. Brittiläinen moraalifilosofian professori Mary Midgley julistikin jo 1980-luvulla,että meillä on mo-raalisia velvoitteita kuolemaa, jälkimaailmaa,lapsia, mielenvikaisia,ihmisen ja muiden sikiöitä, tuntevia ja tunteettomia eläimiä, kasveja, tehtyjä tai luonnonmukaisia elotto-mia esineitä, järjestelmiä (perhettä,lajia, maata,elonkehää),omaa itseä sekä Jumalaa kohtaan (lainaus Luc Ferryn ym. kirjasta Uusi ekologinen järjestys, Expertise 1993).

Filosofinen keskustelu ennakoi tulevaa.Kaksisataa vuotta Benthamin jälkeen kettuty- töt iskivät turkistarhoihin ja metsien suojelijat sitoivat itsensä puihin. Kohta näemme ehkä konetyttöjä, jotka päästävät robotteja ulos tehtaista tai lukitsevat itsensä koneisiin.

 

Moraaliongelmia koneilla ja ihmisillä

Yhtä tärkeää kuin ihmisen suhtautuminen koneeseen on koneen suhtautuminen ih-miseen. Itsenäinen ja utelias robotti, jolta puuttuvat moraaliset tunteet, voi tappaa ih-misen tutkiakseen, mitä hänen sisällään on. Tai kone voi keksiä,kuten tietokone HAL Arthur C. Clarken romaanissa 2001: Avaruusseikkailu, että ihminen on häiriö, joka on parasta raivata pois.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov (1920-1992) laati kaukonäköisesti jo vuonna 1942 roboteille kolme lakia.Ensimmäisen lain mukaan robotti ei saa vahingoittaa ihmistä. Toiseksi robotin on noudatettava ihmisen käskyä, paitsi jos ensimmäisen lain täyttäminen vaarantuu. Kolmanneksi robotin on suojeltava itseään, kunhan kahta ensimmäistä lakia ei tällöin rikota.

Koneiden oikeudet ovat yksi ongelma ja koneiden moraali toinen. Kolmas ja kenties suurin ongelma on se, mitä ihmiset tekevät robottien avulla toisilleen. Asimovin Alas-tomassa auringossa, joka ilmestyi vuonna 1956,ihminen antaa kahdelle robotille teh- tävän. Erikseen suoritukset ovat vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat toisen ihmisen kuoleman. Robotiikan lakeja noudatetaan, mutta tuloksena on silti murha.

Kirjoittaja Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3003319/materialistisen-dialektiikan...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/leninin-oppi-objektiivisesta-ja-konkreettisesta-tieteellisesta-totuudesta-1

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ie27613151734377&cmd=download

 

***

 

Tässä vaiheessa Jorma Ollila käsitti MOKIAn haistapaskantiedeongelman...:

https://www.iltalehti.fi/talous/a/2015082820259884

Talous

Jorma Ollila myi Nokia-osakkeensa

Nokian entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila teki usean miljoonan arvoiset osakekaupat.
Screenshot%202023-12-06%20at%2003-45-29%
 

Nokian entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila myi Nokia-osakkeensa viime talvena ja sai niistä 5-6 miljoonaa euroa.

Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osake- ja osakasluetteloita hallinnoivan Euroclear Finlandin mukaan Jorma Ollila ei omista enää Nokian osakkeita.

Euroclearin ylläpitämän arvo-osuusluettelon mukaan Ollila omistaa tällä hetkellä vain yhden pörssiyhtiön, Outokummun, osakkeita (39 108 kappaletta).

Ollila on toiminut monikansallisen metalliteollisuusyhtiön hallituksen puheenjohtajana keväästä 2013 lähtien.

Euroclearin ylläpitämän sisäpiirirekisterin mukaan Ollilalla oli 791 284 Nokian osaketta, kun hän jätti Nokian hallituksen puheenjohtajan tehtävät keväällä 2012.

Ollilan Nokia-omistuksen arvo oli yhtiön tuonhetkisellä kurssilla noin 1,6 miljoonaa euroa.

Nokian kurssi kävi Ollilan lähdön jälkeen historiallisen alhaalla, alle kahdessa eurossa, mutta kipusi vajaassa kolmessa vuodessa seitsemän euron tuntumaan.

Iltalehden tietojen mukaan Ollila myi Nokia-osakkeensa viime talven aikana, jolloin yhtiön kurssi liikkui 6,3–7,3 euron välillä.

Näin ollen Ollila nettosi osakekaupoistaan tarkasta myyntihetkestä riippuen 5–6 miljoonaa euroa. Nokian kurssi on ollut viime päivät 5,5 euron tuntumassa.

Nokia ei halua kommentoida entisen pääjohtajansa osakeomistuksiin liittyviä asioita.

– Emme kommentoi yksittäisten osakkeenomistajien omistuksia, myyntejä tai ostoja, Nokian viestinnästä sanotaan.

Esimerkiksi Ollilan seuraajalla, Nokian entisellä toimitusjohtajalla Olli-Pekka Kallasvuolla on edelleen 159 164 Nokian osaketta.

Veroparatiisiyhtiö

Ollilalla on Kestrel-niminen sijoitusyhtiö, joka on rekisteröity veroparatiisina tunnettuun Luxemburgiin. Ollila on perustanut yhtiön vuonna 2000.

Kestrel nousi julkisuuteen elokuussa 2013, kun Helsingin Sanomat paljasti, ettei Ollila ollut ilmoittanut sitä 13 vuoden aikana sisäpiirirekisteriin.

Finanssivalvonta määräsi Shellin ja Outokummun hallitusten puheenjohtajana toimineelle Ollilalle 3 000 euron rikesakon arvopaperimarkkinalain rikkomisesta.

Helsingin Sanomille Ollila ilmoitti, ettei ole koskaan omistanut Kestrelin kautta Nokian tai muiden yhtiöiden osakkeita, joissa hän on ollut johtotehtävissä.

Uudet kuviot

Ollila yllätti kesäkuussa hankkimalla 10 prosentin vähemmistöosuuden viestintäkonserni Milttonista. Samalla Ollilasta tehtiin Milttonin hallituksen puheenjohtaja.

– Uran eri vaiheissa pitää tehdä erilaisia asioita. Tämä on mielenkiintoinen missio, 65-vuotias Ollila sanoi Kauppalehdelle kesäkuussa.

Toimitusjohtaja Mathias Järnström omistaa Milttonista 65 prosenttia. Loput 35 prosenttia yhtiöstä on yhtiön avainhenkilöiden omistuksessa.

Nokian ja Outokummun lisäksi Ollila on toiminut muun muassa öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajana (2006–2014).

MARKO-OSKARI LEHTONEN [email protected] "

 

***
 

Risto Koivula
18.09.2022 11:01:41
409675

Konkka irvistää - samasta syystä kuin ennenkin...

Lainaus: Risto Koivula, 04.06.2022 00:55:19, 409126
https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000008853985.html

" Nokian pomo: Äly­puhelin katoaa – näin 6g:tä käytetään vuonna 2030

Pekka Lundmark uskoo älypuhelinten jäävän vähemmistöön ennen 6g-mobiiliverkkojen saapumista.



Screenshot%202022-10-22%20at%2023-54-37%
Pekka Lundmarkin mukaan verkkojen tulee olla vähintään 100 kertaa nykyistä nopeampia vuonna 2030. Kuva: Timo Marttila

Tuomas Linnake

31.5. 12:07

Verkkoyhtiö Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark uskoo kuudennen sukupolven (6g) mobiiliverkkojen saapuvan vuoden 2030 paikkeilla. Siinä vaiheessa älypuhelin ei kuitenkaan liene pääasiallinen tapa 6g:n käyttöön.

– Siihen mennessä älypuhelin sellaisena kuin sen nykyään tunnemme ei ehdottomasti ole enää yleisin käyttöliittymä. Monet näistä asioista on rakennettu suoraan meidän kehoomme, Lundmark sanoi Davosin talousfoorumissa CNBC:n mukaan.

Arvio älypuhelinten korvaamisesta puettavalla teknologialla ei ole uusi. Esimerkiksi tunnettu Apple-asiantuntija Ming-Chi Kuo on ennustanut, että Apple korvaa iPhonen kymmenessä vuodessa päässä pidettävällä silmikolla eli lisätyn todellisuuden laitteella. "

https://www.youtube.com/watch?v=1rrwo-M17fU

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1



Vidioon uusi linkki

https://www.weforum.org/events/world-economic-forum-annual-meeting-2022/sessions/strategic-outlook-on-the-digital-economy?did=d000000003ye&utm_campaign=new_ceo+&utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_term=6fcc3a9f-9cc0-4dee-abd5-d7844859b6cb

Strategic Outlook on the Digital Economy

Speakers: Nicholas Thompson, Antonio Neri, Pekka Lundmark, Arvind Krishna, Ruth Porat, Julie Sweet

May 24, 202210:00 - 11:00CEST
Audio



Screenshot%202022-10-22%20at%2023-50-52%
The continued acceleration of technology transformation will be critical to building socially inclusive and environmentally sustainable economic growth. However, businesses face heightened cybersecurity vulnerabilities, supply chain issues, geopolitical fragmentation and reputational risks.

How can business and policy leaders manage emerging trade-offs in the digital economy to build shared value?

This is a livestreamed session.

 

***

https://telecom.economictimes.indiatimes.com/news/nokia-to-donate-1-mln-euros-to-unicef-to-support-humanitarian-aid-in-ukraine/90006247

Screenshot%202022-10-21%20at%2017-54-42%

 

 

***

https://telecom.economictimes.indiatimes.com/news/5g-definitely-not-a-missed-opportunity-for-india/90778853?redirect=1

Screenshot%202022-10-21%20at%2014-55-16%Screenshot%202022-10-21%20at%2014-51-28%

 

Screenshot%202022-10-21%20at%2014-56-16%

Screenshot%202022-10-21%20at%2014-58-11%

 

https://telecom.economictimes.indiatimes.com/news/nokia-wins-multi-year-5g-deployment-deal-from-jio/94911886?redirect=1

Screenshot%202022-10-23%20at%2001-53-12%

 

***

https://telecom.economictimes.indiatimes.com/news/india-to-spend-240-mn-by-2027-on-private-networks-nokia-report/97973422

Screenshot%202023-02-16%20at%2018-35-37%