Suomen kansa ja iltikset humahti Elop-salaliittoteoriaan

Risto Koivula , 10.9.2013 21:52:36, 373199

Lainaus: viereinen pöytä, 10.09.2013 20:13:00, 373198


No kyllä palavalautta-puheet romahduttivat puhelinmyynnin. Kulutustavaroissa hy- väksihavaitut tuotteet pysyvät pitkään uskollisten asiakkaiden suosiossa, vaikka parempia tuotteita on markkinoilla.Nämä rahat jäi sabotaasin jälkeen nokialta saa- matta. On kerrottu,että uuden tuotteen saaminen markkinoille vaatii miljardeja dol- lareita, joten vaihtoehto ei voinut olla kaikkien nokian voimavarojen sitominen uusiin tuotteisiin.


Mitäs tämä sitten teki asiakasvaltioden isoista kaupoista päätettäessä:

keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347498?page=1#347498

" 11.11.2011: ... tutkija, professori Riitta Hari Aalto yliopistosta sai eilen Nokia Foundation Awardin tutkimuksistaan aivojen alalla. Kyllä ne peilisolutkin mainittiin tilaisuudessa. "


http://nokiafoundation.com/archives/nokia-foundation-recognition-award/2011-2/



jukx
11.11.2011 02:05:01
347501

Re: Peilisolut palkittiin! -linkillä

jukx kirjoitti 11.11.2011 (347498)...

>No ei ihan noin mutta tunnettu tutkija, professori Riitta Hari Aalto yliopistosta sai >eilen Nokia Foundation Awardin tutkimuksistaan aivojen alalla. Kyllä ne >peilisolutkin mainittiin tilaisuudessa.

>Toivottavasti RK ei ihan kokonaan >polta proppujaan :-)

Linkki ym. uutiseen:

http://www.aaniblogi.fi/2011/11/11/nokian-saatio-palkitsi-aivotutkimuksen-huipun-haastattelussa-akatemiaprofessori-riiitta-hari/

Ihmiset ja ilmiöt

Nokian Säätiö palkitsi aivotutkimuksen huipun – haastattelussa akatemiaprofessori Riitta Hari.

Julkaissut juuso marraskuu 11, 2011

Aiheeseen liittyvät artikkelit

ESPOO – Nokian Säätiön palkinnon saaja julkistettiin eilen Nokian pääkonttorissa Espoossa, Nokia Research Centerin 25-vuotisjuhlan avajaisten yhteydessä.

Tämän vuotisen palkinnon sai Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa toimiva akatemiaprofessori, akateemikko Riitta Hari.

Riitta Hari on työskennellyt aivotutkimuksen parissa jo yli kolmenkymmenen vuo-den ajan.Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa lukeutuu aivojen sähköisestä toi-minnasta muodostuvien magneettikenttien kuvantamiseen käytetyn MEG-teknii-kan parissa tehty kehitys- ja tutkimustyö. Menetelmän avulla voidaan muun muas-sa tutkia reaaliajassa sitä, kuinka aivomme vastaavat meille esitettyihin ärsykkei-siin ja millä aivojen alueella tämä reaktio tapahtuu.

Nokian Säätiön puheenjohtaja Henry Tirri kertoo, että juuri Riitta Harin tutkimus-työn kansainvälinen korkeatasoisuus ja aivotutkimuksen merkitys poikkitieteellise-nä toimintana olivat keskeisiä syitä palkinnon myöntämiselle.

“Viimeisen kymmenen vuoden aikana aivotutkimuksessa on tapahtunut hämmen-tävän suuria kehitysaskelia. Se on tieteenalana monipuolinen, eri tutkimusaloja yhdistelevä kenttä, jonka saavutukset säteilevät pitkälle muualle yhteiskuntaan ja muihin tieteentekijöihin. Riitta Hari on tällä alalla maailman ehdotonta kärkeä”.

Muita keskeisiä syitä palkinnon myöntämiselle olivat Riitta Harin omistautuneisuus tieteelliselle työlle ja toimiminen alan nuorien tieteentekijöiden esikuvana. Henry Tirri kuvaa valintaprosessia pitkäksi ja haastavaksi, mutta kiittelee ehdokkaiden korkeaa tasoa.

“On ilahduttavaa todeta, että kotimaisen tieteellisen tutkimuksen taso on monilla aloilla todella korkea. Tässä todella palkitaan maailmanluokan tieteentekijä, jolla on kansainvälistä arvostusta”, Henri sanoo.

Mutta mitä tunnustuksesta ajattelee itse palkittu? Vaikka Riitta Harin pitkälle uralle mahtuu palkintoja ja tunnustuksia, osaa valituksi tuleminen edelleen yllättää.

”Kyllä tämä tuli täytenä yllätyksenä. Kaiken kaikkiaan otan tämän suurena tunnus-tuksena täällä tehdylle työlle. On aina hienoa ja ilahduttavaa, että tieteellinen työ huomataan ja saa tunnustusta yhteiskunnassa.”

Monikäyttöistä tutkimustyötä

Riitta Harin tutkimusryhmän käyttämillä MEG-mittauksilla voidaan seurata mitkä aivojen alueet toimivat aktiivisesti silloin, kun tutkittava henkilö tekee annettua tehtävää tai saa erilaisia aistinärsykkeitä. Tämä mahdollistaa aivojen tutkimisen monissa eri yhteyksissä ja tilanteissa.

”Aivot ovat niin keskeinen osa kaikkea toimintaa, että niiden tutkimus on kuin koh- tauspaikka esimerkiksi yhteiskunnan, geenien ja kulttuurin vaikutuksien tutkimuk-selle”, Riitta kuvailee, mutta pystyy kysyttäessä heti mainitsemaan pari käytännön esimerkkiä siitä, miten tutkimustulokset muuttavat maailmaa, jossa elämme.

”Kun tiedetään miten aivot toimivat, voidaan parantaa sairauksien diagnostiikkaa ja potilaiden kuntoutusta. Suomessa kärsii joka vuosi noin 13000–14000 henkilöä vakavasta aivoverenkiertohäiriöstä, mikä tarkoittaa sitä, että uusia potilaita syntyy vuosittain yhden Hartwall Areenan verran”, hän havainnoillistaa.

Riitta myös mainitsee aivojen tutkimuksen roolin keskeisenä osana jokapäiväisen toimintamme ymmärtämistä ja tulevaisuuden suunnittelua.Siinä missä me Nokialla valmistamme tulevaisuuden laitteita ja palveluja, Riitan työ kuvaa sitä, miten aivot ovat kaiken meille tarjotun tiedon ja tapahtumien kannalta keskeisessä asemassa.

”Aivot eivät toimi tyhjiössä, vaan ne muovautuvat sen mukaan minkälaisessa ym-päristössä ja kulttuurissa me elämme ja millaisia työkaluja ja teknologiaa käytäm-me. Tämä täytyy ottaa huomioon kun uutta teknologiaa kehitetään”, hän sanoo, mutta painottaa myös tutkimuksen merkitystä puhtaasti tieteellisen tiedon lisääjänä.

”Haluaisin kuitenkin korostaa, että pelkästään jo se, että ymmärrämme ihmisen aivojen toimintaa itsessään, voi tulevaisuudessa auttaa meitä vähentämään kärsimyksiä ja sairauksia. Eli pelkkä tiedon lisääminen aiheesta on tärkeää.”

Elokuvista arkimaailmaan

Riitan mukaan aivokuvantamisen avulla on jo alettu seurata ihmisen aivotoimintaa entistä luonnollisemmissa ja arkipäiväisemmissä tilanteissa.

”Klassisessa aivotutkimuksessa käytetyt ärsykkeet ovat hyvin kontrolloituja mutta keinotekoisia, esimerkiksi shakkiruudukkoja tai äänenpiipahduksia. Me olemme alkaneet esittää ihmisille elokuvia ja tarkkailla niiden synnyttämiä muutoksia aivotoiminnassa.”

Tulevaisuudessa tutkimustyö keskittyy entistä enemmän sosiaalisen kanssakäymisen ja aivotoiminnan suhteisiin.

”Toinen tärkeä tutkimuskohde on ihmisten välinen vuorovaikutus. Tämä työ on vasta alussa, mutta yritämme mitata kahta ihmistä samanaikaisesti ja analysoida esimerkiksi puheen, kasvojen ilmeiden tai kehon eleiden synnyttämää aivotoimin-taa luonnollisen vuorovaikutuksen aikana”, hän toteaa ja lisää, että tätä on kuitenkin vielä todella vaikea tutkia.

”Elokuva on mahdollista toistaa katsojalleen ja myös muille,mutta jokapäiväisiä tilanteita ei. Kun mukaan tulee ympäristön ja toisten ihmisten vaikutus meidän mieleemme, niin välillä iskee melkein pakokauhu siitä,kuinka monimutkaista tämä on”, hän sanoo, mutta tuumaa heti perään, että haasteet ovat myös osa työn palkitsevuutta.

”Siinä mielessä tämä on mukavaa, että ongelmat ovat haastavia ja mielenkiintoi-sia. Tässä kietoutuu niin monen tieteenalan yhteistyö yhteen”, hän kiittelee antoi-saa alaansa ja mainitsee myös, että yksi suomalaisen yhteiskunnan hienoista puolista on tieteen nauttima laaja arvostus.

Omalta uraltaan yli 300 artikkelia julkaissut ja Nokian uunituoreen tunnustuksen lisäksi muun muassa Suomen tiedepalkinnon voittanut akateemikko ei kuitenkaan halua nostaa esiin yksittäistä huippuhetkeä.

”En osaa sellaista sanoa. Joskus tämä työ etenee pieninä askelina ja välillä sitten isoin harppauksin”, professori naurahtaa.

Me Äänessä onnittelemme Riitta Haria palkinnon johdosta ja toivomme hänelle menestystä  merkittävässä tieteellisessä työssään. Nokian Säätiö palkitsee vuo-sittain tieteen ja teknologian alan toimijan, jonka työ on merkittävästi edistänyt yhteiskunnan kehitystä ja ihmisten hyvinvointia.

Tänä vuonna säätiö ja Nokia Research Center myönsivät myös kunniamaininnan tekniikan tohtori Yrjö Neuvolle hänen saavutuksistaan digitaalisen signaalinkäsit-telyn ja sen käytännön sovellusten parissa.

Muokannut: Risto Koivula , 11.9.2013 16:13:47

MG_6952.jpg

Lainattu blogistin luvalla täältä:

tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104527-nokia-ja-hölynpölytiede

Tämä kirjoitus oli vastaus Mikael Jungnerin Kirjoitukseen "Miten NOKIAn käy?", mutta aihe ei ole nyt liiketalous, vaan teknisten tieteiden filosofiset kysymykset.

http://mikaeljungner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104510-miten-nokian-k%C3%A...

Aluksi vähän taustaa:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/147131?page=2#147665

" Amerikkalaiset ovat todella härskisti pissannet silmään japanilaisia esimerkiksi informaatioteknologian perustutkimuksessa, vieläkin härskimmin kuin suomalaisia:

keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=73062

” Tiedon pihtaaminen lienee mm.jenkkien ja entisen Neuvostoliiton tiedekilpailun peruja. Asia on yleisesssä tiedossa, kts. esim. Yliopisto 16/2001, kirjoitukset kone-älyn tutkimuksesta japanilaisessa Riken-instuutissa, "yhteistyössä" MIT:n Steven Pinkerin kanssa...). ”

Viittaan tuossa tuohon Riken-instituuttiin...


http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/86523?page=1#86576

” Ja pieni lainaus Yliopisto-lehdestä 16/2001 koskien sitä kuuluisaa MIT-yliopistoa, chomskistien "kotipesää":

"Laitos (MIT:n Pinkerin yhteistyökumppani) on määritellyt tavoitteensa viiden vuo-den jaksoissa aivojen ymmärtämisen, suojelun ja luomisen aloilla. Viimeisenä tavoitevuonna 2020 on muun muassa selvitetty niin yksilöllisen kuin sosiaalisenkin tietoisuuden aivomekanismit. ... Koneet luovat ystävällismielisiä suhteita ihmisten kanssa ja voivat osallistua ihmiskunnan henkiseen elämään.

- Niin kuin ihminen ilman korkeita pyrkimyksiä on kuin tuuliajolla oleva laiva, samoin tutkimusohjelma ilman suuria tavoitteita heittelee sinne tänne nopeasti kehittyvän tieteen myrskyissä, instituutin johto vertaa.

Tällaista retoriikkaa viljelee japanilainen Riken-instituutti, joka toimii läheisessä yhteistyssä yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n kanssa."

Ei se ollut niinkään tarkoitettu signaaliksi Riken-instituutista, ei SE muodosta Suo- messa kauheaa vaaraa... Asioista tiedetään. myös Suomessa, vaikkei sitä lehdistä helposti huomaa. ”

Ja sitten vähän politiikkaa:

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3127175/kuka-presidenttiehdokas-on-s...

Ja lopuilta itse asiaan:

Nokiassa on hörhöilty näkyvästi mm. "ajattelevien tietokeniden" ja "peilineuronien" kaltaisten aivopierujen kanssa...Ja Jungner tätä paskaa tuuttasi YLEllä... Ja varoitettu on...

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/103967?page=2#104125

" RK
26.01.2003 01:08:45
104125

Re: Lisää ihmemíehiä?

HJP kirjoitti 26.01.2003 (104058)...

>RK kirjoitti 26.01.2003 (104054)...

>>HJP kirjoitti 25.01.2003 (104046)...

>>>Olisitpas kertonut 3-5 vuotta sitten,

>>>että Sonerasta maksetaan ylihintaa

>>>ja vielä törkeää. Olet varmaan aika

>>>varakas mies (henkilö).


>>Minä ainakin toitotin tuota kurkku

>>putkella esimerkiksi erilaisilla

>>palstoilla ja taisin joissakin

>>lehdissäkin, mutta yhäti olen

>>jotakuinkin PA...Mutta jos olisin

>>silloin just UMTS-kaupan aikoihin

>>sattunut vaikka perimään lihavan

>>tukun Sonera-osakkaita,niin sitten

>>olisin todellakin nyt rikas.

>>RK

>Ai jaa! Taas jälkiviisautta. Miksi

>et käyttänyt johdannaisia, jos tiesit, 

>että Soneran osakkeella on väärä arvo?


En tullut ajatelleeksikaan keinotella katastrofilla.

En osaa myöskään käyttää niitä johdannaisia.

Ja romahduksen tarkka ajankohta on tietysti arvoitus, mutta tuossa tapuksessa kuitenkin alle kaksi vuotta.

On niitä katastrofeja polittisesti vältettykin, esimerkiksi Tampereella niiden SKOPin/TAMPELLAN pilvenpiirtäjien rakennushanke Tampereen keskustaan. Ne olisivat mm. pahimmassa tapauksessa jääneet keskentekoisiksi ja ehkä purettaviksikin, ja miljkardeja oliosi kaatunut tamperelaisten veronmaksajien niskaan.

>Merkillistä, että vaikka maailman

>parhaat aivot parhailla tiedoilla

>miettivät pörssikurssien kehitystä

>hyvin usein onnistumatta

>arvauksissaan, niin silti aina

>ilmestyy amatöörejä, jotka

>ilmoittavat, että he tiesivät

>kehityksen etukäteen, mutta eivät

>viitsineet aikanaan ottaa miljoonia 

>pois kuleksimasta. Kerro RK jotakin

>tämän hetken tilanteesta?


Jos yliopistoja ja korkeakouluja lähdetään "yksityistämään" ja viemään pörssiin, seuraa katastrofi, jonka rinnalla pankiikriisit ja sonerat ovat pikkuininää. NOKIAn konkurssin mahdollisutteen sitä ei kannata yrittääkään verrata, sillä pienellä viipeellä myös NOKIAn tekninen romahdus olisi yksi sen seurauksista.

Että siitä vaan korvan taakse.

Keinotella en tuolla asialla aio, tuli sitten mitä tuli.

RK "



http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/122724?page=1#122815

" ´Tekoäly´ on vähän eri asia, mutta tuon "ajattelevan koneen" mahdollisuudesta oli Hesarin vieraskynässä 6.9.2003 Nokian tutkijan Pentti Haikosen kirjoitus. Kunhan saan se jostakin linkkinä, niin siltä pohjalta tuosta asiasta olisi mahdollista keskustella. "

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/149308?page=4#150094

" NOKIA KAIKEIN VÄHITEN YHTÄÄN MITÄÄN TEKEE HAISTAPASKANTIE-TEELLÄ, kuten "evoluutiopsykologialla" (niin mieleistä kuin se ehkä joillekin osakkeensa perineille onkin, ehkä joillekin muillekin osakkenomistajille...)

Nokialla siinä suhtessa on nimenomaan kaikkein eniten menetettävää.

(Pois potkitut Tuomet ja Heinämaat olivat yhden sortin sosiobiologisteja, choms-kisteja, ja ehkä "evoluutiofeministejäkin"... Se päätös sinänsä oli ihan oikea, tuli sitten tilalle lähes keitä hyvänsä.) "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/175827?Page=3

" Re: Peilisoluväitös?

Ikiteekkari kirjoitti 16.06.2005 (176425)...

>Harmaa.Eminenssi kirjoitti 15.06.2005 (176422)...

>>Tätä kautta nopeammin perille:
>> lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn951227681X/

>Sinä aikana kun täällä viisastellaan niin  fiksummat näköjään tekee töitä ja
>väitöskirjat  valmistuu.

Printtasin justiin tuon homman ja se "fiksuus" katsotaan.

Sanon ihan suoraan, että ei kovin lupaavalta näytä...

En oikein myöskään ymmärrä, mitä h..tin tekemistä tuolla aiheella teknisen tieto-jenkäsittelytieteen (Computational Engineering) kanssa, jolla laitoksella väikkäri on hyväksytty.

Paitsi sitä, että INFORMAATIOTEKNOLOGEILLE OPETETAAN TÄYSIN PERÄTÖNTÄ JA OSIN JÄRJETÖNTÄKIN HÖLYNPÖLY"PSYKOLOGIAA"!

Mutta eipä ole onneksi ensimmäistäkään Nokian osaketta...

Kyllä tuolla konstilla pudotaan teknologisesta kärjestä niin kuin eno veneestä. Ja nauru piisaa paitsi Rapakon myös tuon vähän pienemmän Lahden takana... "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/183715?page=2#184255

" Kiiski kirjoitti 29.09.2005 (183722)...

>Tieteen.tikanpoika kirjoitti 29.09. 2005 (183715)...

>>Suomalaiset tuntevat ansaittua(?)ylpeyttä Nokiasta ja sen saavutuksista. Tämä
>>kaikki on kuitenkin vain harhaa. Suomalaiseen professorikuntaan ei juuri ole
>>eksynyt soveltavia tieteilijöitä. Syy on korkeakoululaitoksen.

>>Se kannustaa lähinnä vastaanottavaa lahjakuutta, panostaa tietoon, joka
>>voidaan omaksua kirjoista. Minkäänlaisiin omiin kokeiluihin ei kannusteta, tästä
>>johtuen ei Suomesta ole koivusokerin lisäksi tullut mainittavia kansainvälisiä >>innovaatioita.

>>Tiedemieskuntamme tiedostaa oman luovuutensa vajavuuden ja elämisen
>>sitaattitavaralla. Kaikenlaisesta tuotekehittelystä luovutaan sillä perusteella, että
>>se muka olisi liian kallista. Katsotaan että raaka raha korkaa luovuuden >>puutteen, mikä on tietenkin lähinnä epätosi.

>>Suuret keksinnöt eivät vaadi erityisemmin rahaa, sitä enemmän luovaa järkeä.
>>Kun professorikuntamme ryhtyy ainoastaan sellaisiin vaarattomiin tutkimuksiin,
>>joiden lopputulos on jo etukäteen tiedossa, ei pidä ihmetellä, että meitä >>pidetään luovan tieteen takapajulana.

>Tässä ilmeisesti tehdään sellainen oletus, että hyvää tiedettä on vain sellainen,
>josta syntyy suoraan käytännön sovelluksia. Lisäksi väitetään, että kun ei ole luotu
>käytännön sovelluksia, niin ei ole ollenkaan luotu mitään uutta.

>Näin rajoittunut kuva luovuudesta ja tieteen tarkoituksesta on minusta väärä.
>Vaikka tietysti on ihan mukava, jos myös sovelluksia saadaan aikaan, niin ei >sellaisia voi pelkästään päämääräksi ottaa.

Kiiski on oikeassa.

Perustutkimukselle on luonteenomaista, että tutkimaan lähdettäessä ei tie-detä, mikä tulos tulee olemaan,ja sellaisetkin asiat,jotka luullaan tiedettävän, saattavat muuttua radikaalisti.


Jos tutkimuksen ohjenuoraksi otetaan, että "etsitään vain sellaista, jolla olisi paljon välittömiä sovellutukisia, jos sellaista olisi", ollaan joron jäljillä tutkimuksen johtamisessa.

Perustutkimus pinoaa todistettua faktaa toisen päälle, ja se prosessi etenee siihen suuntaan, jonka teoreettinen ja esimerkiksi koevälinei- den kehitystaso myöten antaa, eikä esimerkiksi markkinoiden toi- veista ole siinä vaiheessa mitään muuta kuin haittaa uuden objektii- visen tiedon löytämiselle.

Usein on pitkä rivi "väliaskelmia", jotka eivät yksin olisi koskaan johtaneetkaan sovellutuksiin. Kun niitä on riittävän paljon, aukeaa uusi teknologianhaara.

Tietysti voidaan jokin kokonainen tieteenala, sanotaan vaikka kosmologia, jättää kokonaan "ulkoisen tiedon varaan", mutta jonkin tieteenalan sisällä ei sellaisesta tuloksesta, jota ei edeltäkäsin tunneta, voida edeltäkäsin sanoa paljoa sen "hyödyllisyydestäkään".

(Aikanaan nenäkäs tiedetoimittaja pisti sähkön eräiden peruslainalai- suuksien keksijälle Faradaylle täysin jauhot suuhun kysäisemällä historiallisessa julkistamistilaisuudessa, että

"Mitä tästä tämmöisestä sähköstä on hyötyä?"

Faraday vastasi pitkään ja hartaasti mietittyään "rehellisesti", että

"Ei varmaan mitään".) "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/208124?page=1#208186

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/223999?page=1#224031

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/295833?page=1#296359

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/332231?page=1#332231

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/336450?page=1#336550

" Skepo: " Ajattelin ruveta antamaan ennustuksia rahasta

Jostakin syystä olen taloususkomusten suhteen ollut ikävästi oikeassa. Kyse ei tietenkään ole ennus- tamisesta eikä ihan tyhjästä ar- vauksesta vaan olen päätynyt kantaani mielestäni ihan ajattelemalla.

Toivoisin, etten olisi oikeassa,mutta minusta taloususko on edennyt siihen vaihee- seen, että Euroa alue hajoaa kahden vuoden sisään. Päätöksen tekoa olisi hilat-tava vahvasti evidenssi-pohjaiseksi, jotta voimme yleensä selvitä ilman vakavaa romahdusta, joka voi johtaa jopa sotaan Euroopassa lähimmän 10 vuoden sisällä.

Aihealue:    Tiede
Otsikko:    Re: Ammattijohtajat
Kirjoittaja:    Skepo
Päiväys:    07.07.2010
Viestinumero:    308134

HJP kirjoitti 06.07.2010 (308042)...

>Kännykät, tai mitä ne nyt jatkossa tulevat olemaan, ovat jo lähitulevaisuudessa
>sovellusalustoja, joissa puhelin on yksi itsestäänselvä sovellus muiden joukossa.
>Nyt jo gprs on näissä laitteissa. Nokia ei omine insinööreineen ikinä pystyisi
>rakentamaan gprs:ää. Eikä ole järkevää pitää yllä ammattitaitoa kaikilta mahdolli- >silta sovellusaloilta. On pakko käyttää alihankkijoita.

Pointtihan oli se, että ylempää johtoa on palkittu suunnittelijoiden aikaansaannoksista.

Pörssin uskomusarvo ei kerro mitään oikeasta osaamisesta. Alaspäin vielä men- nään, jos mitään uutta ei osata julkistaa. Kiinasta saa Nokian veroisia kännyköitä kolmasosa hintaan, turha maksaa brändistä satoja euroja. "

RK: " Täällä 10 vuoden takainen madonlukuni:

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/marxismin_teknologia.html

Olen kirjoitellut asiasta jo ainakin 25 vuotta aikaisemminkin. Itse sain sen päähäni siten kuin se on Tampereen TKK:n taistolaisteekkareiden opintopiiristä. Opintove- täjä joutui sen minulle selitämään pilkku pilkulta, koska minunkin oli vaikea saada nuorena innokkaana teekkarina kaaliini,että tekniset innovaatiot eivät "luo" eivätkä "nosta" keskimäärin tuotteen arvoa (ja tätä kautta hintaa) vaan päin vastoin alen-tavat sitä, ja juuri TÄMÄ mm. onkin yhteiskunnallista ja teknologista edistystä! Tar- kasti ottaen noin tekevät valmistustekniset innovaatiot, mutta valmistustekniikka on se kaiken a ja o aina jotakin kautta. "

(Nuo tekniset innovaatiot ja niiden tuom edistys muuten jäävät, vaikka kaikki firmat konkkaisivat...)

Sen sijaan TÄSTÄ PASKASTA EI JÄÄ KUIN RUSKEÄ LÄISKÄ LIPPUUN:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347498?page=1#347517

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347815?page=1#347852

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/348057?page=9#348644

" http://research.nokia.com/people/jukka_hakkinen

" Proceedings
....
Autism and mirror neurons. Psykologia 1/2006. ... " "

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/347542?page=1

Re: Peilisolut palkittiin!

Daatta kirjoitti 11.11.2011 (347524)...

>RK kirjoitti 11.11.2011 (347517)...

>>Jos Nokia haluaa munata itsensä, en mahda sille mitään.

>Nokia on munannut niin jatkuvalla syötöllä - eikä loppua näy - että tämä hyvin >pieni yhteys peilisoluihin >häviää nopeammin kuin pieru saharaan.

Saapa nähdä. NOKIA mm. käyttää pierupeilisoluideologian nimeen vannovan (markkinoiti)tutkimusohjausfirmsan palveluksia:

www.allissocial.com/?tag=mirrorneurons

"Since witnessing the growth of youth media and technology having lived in Japan in the early 90s, Graham along with business partner Josh Dhaliwal has helped grow mobileYouth to serve over 250 clients in 60 countries worldwide – names such as Vodafone,

Nokia,

Coke, McDonald’s, Telenor, Orange, O2, Verizon, Boost Mobile, the UK government and the European Commission. "

www.mobileyouth.org/

www.youthmarketingacademy.com/

Asiakkaisiin kuuluu myös Euroopan Norsunraatoneuvosto, ja mm. rahoittaa "pierupeilisolututkimusta".

www.tiede.fi/keskustelut/post1392457.html?hilit=Fadiga#p1392457


RK 12.11.2011 02:05:43
347543

Re: Peilisolut palkittiin!

RK kirjoitti 12.11.2011 (347542)...

>Daatta kirjoitti 11.11.2011 (347524)...

>>RK kirjoitti 11.11.2011 (347517)...

>>>Jos Nokia haluaa munata itsensä, en mahda sille mitään.

>>Nokia on munannut niin jatkuvalla syötöllä - eikä loppua näy - että tämä hyvin >>pieni yhteys peilisoluihin häviää nopeammin kuin pieru saharaan.

>Saapa nähdä. NOKIA mm. käyttää pierupeilisoluideologian nimeen vannovan >(markkinoiti)tutkimusohjausfirman palveluksia:

>www.allissocial.com/?tag=mirrorneurons

>"Since witnessing the growth of youth media and technology having lived in >Japan in the early 90s, Graham along with business partner Josh Dhaliwal has >helped grow mobileYouth to serve over 250 clients in 60 countries worldwide – >names such as Vodafone, Nokia, Coke, McDonald’s, Telenor, Orange, O2,  >Verizon, Boost Mobile, the UK government and the European >Commission."

http://www.mobileyouth.org/

>http//www.youthmarketingacademy.com/

Nokia käyttää tuotenimiä, jotka johtavat Googlella "mirror neuron" -sivulle ja mainostaa niitä näillä sivuilla:

www.amazon.com/Buyology-Truth-Lies-About-Why/dp/0385523882

" for *** Nokia Nuron 5230 High Def Screen Protector Mirror ****

Buy new: $2.82 4 Used & new from $0.01 3.2 out of 5 stars (4) " " Inside This Book (learn more)

Key Phrases - Statistically Improbable Phrases (SIPs): (learn more) baby powder, guitar hero, brain scan study, mirror neurons, somatic markers Key Phrases - Ca-pitalized Phrases (CAPs): 

Coca Cola, Hello Kitty, United States, American Idol, The Swan, New York City, Calvin Klein, Bang Olufsen, Silk Cut, Ralph Lauren, Formula One, James Bond, Kit Kats, Tom Freedman, Professor Silber, Holy Land, Martin Lindstrom "

Hyvä tietää...

"102 of 112 people found the following review helpful: 01.0 out of 5 stars Should have been a 3 page magazine article, November 6, 2008 0By John Coley (Lake Martin, AL) - See all my reviews (REAL NAME) 0This review is from: Buyology: Truth and Lies About Why We Buy (Hardcover) 0This book was 50% review of other brands and ad campaigns,30% bragging about how cool the "experiments" were, 10% new data that was only semi compelling, and 10% telling you what they just told you.

If they really stretched it,this should have been a 3 page article in a reader's digest. Maybe a 1,000 word article in the WSJ.

The most interesting thing I learned was about "mirror neurons" and how our brains imagine, e.g., eating an apple when only watching someone else do it. But that is not enough for a whole book. There were other tidbits but not worth the $ or effort to learn them.

I bought this book on tape along with "Tribes" by Godin. Audible is giving that one away for free. I would have paid $20 for Tribes and nothing for Buyology.

It's almost as if the author of Buyology said "well since I have spent all this money for research I guess I should write a book. "



RK  12.11.2011 02:05:45
347545

Ei ole ihme, kun Nokian konkka irvistää!

Ja täällähän onkin ihan oikein puoskarifirman itsensä asiaa...

www.doria.fi/handle/10024/7328/search?query=%2241+(2006)+%3A+1%22&page=1 0" Hakutulokset kokoelmassa: Psykologia

Viitteet 1-10 / 22 0* 1 0* 2 0* 3 0* Autismi ja peilisolut 0Häkkinen, Jukka (Helsinki : Suomen psykologinen seura, 2006)

Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus

" www.doria.fi/handle/10024/33934

" research.nokia.com/people/jukka_hakkinen

" Jukka Pekka Häkkinen 0Principal Member of Research Staff Immersive Communication Team, Helsinki Finland "

Meinaako Steven "Flop" liittää Kanadan EU:un?

Tästä ei kunnain kukko laula muualla maailmassa...

Eikä EU:ssa laula kohta enää kukko eikä kana...



RK   14.11.2011 02:07:54 347674

Re: Ei ole ihme, kun Nokian konkka irvistää!

RK kirjoitti 12.11.2011 (347545)...

>Ja täällähän onkin ihan oikein puoskarifirman itsensä asiaa...

>www.doria.fi/handle/10024/7328 elektra.helsinki.fi/se/p/0355-1067/41/1/autismij.pdf

>Tarkoitat siis, että siellä sinun ja RK:n hegeliläis-marxilaisessa todellisuudessa
>Popper on väärässä.

Popperin falsifikationismi on pirun kova sana USKONNONFILOSOFIASSA, koska se paljastaa luonteeltaan uskonnolliset käsitteet (tai ainakin huomattavan osan niistä), kuten tässä "Hurtan" esille kaivamassa linkissä:

www.talkingbrains.org/2010/03/mirror-neurons-unfalsifiable-theory.html

Tieteenfilosofiassa Popperin falsifikationismi (jonka jo Epikuros esitti ja sitten Bacon jne.) on puolitotuus, koska on yhtä helppoa keksiä lauseita, joita äärellinen koemäärä ei voi osoittaa vääriksi, mutta yksi ainoa koe voi todistaa oikeaksi.

Falsifikaatioteorian mukaan nämäkin olisivat kuitenkin "epämielekkäitä" ja "uskonnollisia" lauseita.

Lisäksi LAUSEEN TOTUUS EI YLIPÄÄTÄÄN OLE PERIMMÄISINTÄ TOTUUT-TA, vaan sitä on nimenomaan teorian totuus.

Jos lauseen totuus olisi perimmäisintä totuutta, niin Higgsin bosoninkin voisi olemassaolo-hypoteesina osoittaa VAIN TODEKSI, mutta EI EPÄTODEKSI äärellisellä koemäärällä.

Mutta kun siinä testataankin kokonaista teoreettista rakennelmaa, jonka monet muut osat on todistettu, ja se on rakennettu näiden varaan, niin se voidaan kyllä osoittaa varmasti vääräksikin ainakin sen teorian raameissa. Noin vuoden kahden kuluessa se tapahtuu. Voi mennä vähän pidempikin aika,kun niitä vääriä hälyjäkin varmasti tapahtuu, kuten tapahtui edelliselläkin laitteistolla...

Lue Sami Pihlströmin teos "Tutkiiko tiede todellisuutta", niin siellä Popper asete-taan tuossa suhteessa myös positivistin hyväksymällä tavalla paikoilleen. "




http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/86576

Re: kielielimestä

RK, 24.7.2002 1:49:36, 86576

Gustavsson kirjoitti 23.07.2002 (86523)...

>Väittely kielielimen olemassaolosta on hautautunut kauas ja hedelmättömästi.
>RK tuntuu olevan sitä mieltä, että kielielintä ei ole ja että kieli opitaan
>ehdollisten refleksien kautta ja että kieli on lähes sama asia kuin yhteiskunta.
>Vastakkainen teoria postuloi kielielimen olemassaolon.

>Tässä nyt näyttää olevan kaksi kilpailevaa teoriaa. Tyypillistä on kai, että
>empiirinen evidenssi ratkaisee kilpailevien teorioiden paremmuuden. Paljosta
>lukemisesta ja kirjoittamisesta huolimatta en ole ymmärtänyt RK:n kannattamaa
>teoriaa, joten ehdotan toista lähestymistapaa.

>Voitko RK kertoa mitä falsifioitavia hypoteeseja teoria kielen oppimisesta
>ehdollisten refleksien perusteella (samoin kuin kielen ja yhteiskunnan samuus)
>tuottaa?

Esimerkiksi seuraavia falsifiotavia hypoteeseja:

1. Kieli opitaan vain vuorovaikutuksessa esimerkiksi vanhempien kanssa, ensin ehdollistamalla, sitten matkimalla, ja loppujen lopuksi itsenäisesti. Tällä keinoin opitaan aina jokin kieli tai kielen korvike,jos lapsi kasvaa yhteiskunnassa, vaikka hän olisikin esimerkiksi kuuro. Ja mm. sitä kieltä käytetään ajattelussa.

2. Yhteiskunnan ulkopuolella kasvanut lapsi ei opi puhumaan eikä ajattelemaan.

3. Mitään "kieltä" ei tule geenistä, vaan esimerkiksi kuurosokeita opetettaessa kaikki kommunikaatiomerkit on aluksi annettava ja ehdollistettava ulkopuolelta (niin kuin muillekin), kunnes opetettava oppii ajattelemaan. Tästä asiasta olisi pitä-nyt löytyä poikkeuksia ja ihmeellisyyksiä tämän teorian kannalta, jos olisi kielelin. Esimerkiksi, että ihmiset tietäisivät jotakin sellaista, mistä heillä ei voi olla ulkoista informaatiota.

4. Äidinkieli on kaikkiin muihin kieliin nähden ikuisesti erikoisasemassa. Periaat-teellisesti puutteellisesti opittu äidinkieli voi aiheuttaa sen, että muutkin kielet opitaan puutteellisesti. Äidinkieliä voi olla kaksi, mutta ne on opittava rinnakkain.

5.Ihmisellä ei ole synnynnäisiä tietoa,eikä synnynnäisiä yhteiskuntapiirteitä. Yksilö on yhteiskunnan tuote siinä missä yhteiskuntakin yksilöiden, oikeastaan enemmänkin, ja kokonaisuus kehittyy omalakisesti (esimerkiksi suhteessa yksilönkehitykseen).

6. kielellistä tietoa voi varastoitua aivojen eri alueille. Vähäiset ja jotkin melko suuretkin vauriot on korjattavissa oppimalla asiat uudelleen.

>Mitä falsifioitavia hypoteeseja teoria kielielimistä tuottaa?

1. Geenistä tulevaa kieltä ilmenee ainakin jossakin.

2. Kielien oppiminen riippuu ensi sijassa iästä, eikä eroa periaatteellisesti eri kielillä.

3. Ihmisellä on synnynnäistä tietoa (muuten siitä kielielimestä olisi kieleoppimises-sa enemmän haittaa kuin hyötyä)

4. Ihmisellä on synnynnäisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä (seuraa edellisestä) eli sosiobiologia.

5. Pitäisi olla neurofysiologisesti paikannettavissa oleva kielielin, jonka vauroita ei voi korjata.

6. sitten on sanottava vielä vastoin Chomskya, että jos kielielin on kehittynyt ja kehittyy biologisesti, se ei voi olla kaikilla samanlainen. Muuten se ei ole biologinen kielelin.

>Millainen empiirinen evidenssi tukee edellistä teoriaa ja osoittaa jälkimmäisen
>vääräksi?

1. Viimeistään aistivammaisten systemaattisen opettamisen yhteydessä olisi pitä-nyt löytyä "geenikieltä", jos sellaista olisi. Tai sitten se opetus on järjrstetty siten systemaattisesti väärin, ettei asioita tarkastella ollenkaan tieteellisen tiedon saamisen ja testaamisen näkökulmasta, mitä en missään tapauksessa usko.

2. Puolikielisyys. Äidinkielen rooli on kokeiden muiden tapaustenkulkujen mukaan enemmän kielielimettömän teorian mukainen.

3. Yhteiskunnallisten muotojen ja kehitysvaiheiden moninaisuus ja valinnaisuus, jos jokin ulkoinen luonnonolosuhde ei muuta määrää.

4. Susilapset

5. Ehdottomien refleksien vähäinen rooli myös apinoilla.

6. Kielellisen tiedon jakaantuminen nerofysiologisesti pitkin aivokuorta.

Behavioristien typeryydet erilaisten ehdollistamiselle perustuvien kiristysmallien virittelemiseksi myös ihmisille on aiheuttanut paljon harmia minun tieteelliseksi katsomalleni teorialle.


Sosiobiologisteilla on sitten omat (sisäiset) ristiriitansa siitä, minkä puolueen ohjelman yhteiskunta siellä geenissä tarkasti ottaen muka olisi...

>Toivottavasti kirjoitat ainakin ensi alkuun lyhyesti. Pitkiä selvityksia teorioista ei
>kai kannata heti alkajaisiksi toistaa, koska niitä löytyy "Muut aiheet" osiosta
>sivulta 2 kohdasta "Kielielin ja koodinmurtaminen".

Minä siirrän tuolta suoraan tänne keskustelun Virpi Kaukon kanssa tuosta lasten keksimästä kielestä, joka chomskyn mukaan todistaisi kielielimen puolesta.

RK:

>Yhtään ainokaista tapausta, jossa uutta lapsen ympäristössä ennen
>esiintymätöntä puhetta alkaisi tulla "geenistä", ei tunneta. Chomsky on
>sellaista ollut kerran viittomakielellä havaitsevinaan, mutta havainto ei ole
>luotettava, ennen kuin muut mahdollisesti onnistuvat vahvistamaan sellaista.

VK: Julistat taas luulojasi asiasta, josta et ole viitsinyt ottaa selvää. Tästä on ollut puhetta ennenkin. Asiaa ei havainnut Chomsky vaan Judy Kegl, ja hän on tutki-musryhmineen sen erinomaisen luotettavasti dokumentoinut. Tässä muutama linkki ensialkuun:

www.nsf.gov/sbe/nuggets/028/nugget.htm
www.brown.edu/Administration/Brown_Alumni_Magazine/98/3-98/features/portrait.html
www.bbc.co.uk/science/horizon/silent.shtml
www.usm.maine.edu/lin/Program/KeglCV.HTML

Ja jos haluat suomenkielisen yhteenvedon, olen kirjoittanut täällä sellaisen, haulla löytyy...

Millähän hakusanalla?

RK: >Olosuhteiden toistettavuuskin olisi aivan liikaa vaadittu: kun olisi edes
>jokin muu, mutta luotettavammin dokumentoitu havainto...

VK: Ymmärrettävistä syistä moista asiaa varten ei voida järjestää varsinaisia ih-miskokeita. Nicaraguan tapauksessa oli onnekas sattuma, että kielitieteilijä osui paikalle. Muita kreolikieliä on maailmassa pilvin pimein, niiden syntyä ei tosin ole saatu yhtä tarkoin dokumentoiduksi.

Tuossa ilmeinen esimerkki siitä, että uusi kieli, viitomakielen kreoli on syntynyt,ja että kuurot lapset ovat olleet sen luomisessa keskeisessä asemassa.

Mutta jos tarkkoja ollaan, niin vaikka asiat olisivat aivan noin,niin geenistä siinä ei ole tarvinnut tulla yhtään sanaa,vaan kieli on syntynyt ensin lasten välisenä vuoro-vaikutuksena alkeellisten ja muualla opittujen merkkien yhteensovittamisena, ja sitten kun jotkut ovat sillä ruvenneet ajattelemaankin, se on näin ytimensä säilyt-täen ruvennut leviämään otollisessa yhteisössä, ja varsin pian siihen onkin sitten tarttunut chomskylainen lingvisti ruveten viilaamaan ja dokumentoimaan kieltä. Chomsky on vanha poliitikko, joka osaa polkaista joukkoliikkeen tällaisen asian ympärille,ja saada myös matkailu- ym. viranomaiset kiinnostumaan.

Lapset olivat osanneet jollakin järjestelmällä vähän ajatella jo ennen tätä kieltä, kun yksikin muisteli, kuinka "tylsää oli ilman kieltä"...

Jutussa annetaan kuva, että nimenomaan Nicaragua olisi ollut maailmassa ainoa- laatuinen takapajula kuurojen kannalta, jossa kuurot olisi piilotettu yksin jonnekin peräkamariin, eikä olisi ennen ollut hajuakaan mistään viittomakielestä. Somozan Nicaragua katolisten taantumuksen hallitessa kulttuuria ei varmasti mikään edis-tyksen etuvartio ollutkaan, mutta Nicaragua on kuitenkin monikulttuurinen valtio, jossa on espanjankielisiä, englanninkielisiä ja intiaanikielisiä kulttuureita omine yh-teyksineen muualle, uskonlahkoineen jne, ja siihen vähemmistöt kuten intialaiset, saksalaiset, mustalaiset, juutalaiset ja amerikkalaiset päälle. Ei siellä mitään yhte-näistä kuurojen boikottia ole ollut,vaan päin vastoin näistä eri piireistä on tullut eri- laisen taustan omaavia kuuroja.Osa oli tullessaan lähes aikuisia. Ja uusi kieli mui- den tutkijoiden mukaan on kuin onkin AMESLANia lähellä. En väitä, tää tässä ku-kaan olisi kauheasti tietoisesti bluffannut (mutta aivan ehdottomasti sitäkään mah-dollisuutta ei voi jättää laskuista, CIA:llakin oli siellä vaikka millä mitalla korkeasti koulutettua ideologiseen taisteluun spesialisoitunutta väkeä tuohon aikaan).

Ja pieni lainaus Yliopisto-lehdestä 16/2001 koskien sitä kuuluisaa MIT-yliopistoa, chomskistien "kotipesää":

"Laitos (MIT:n Pinkerin yhteistyökumppani) on määritellyt tavoitteensa viiden vuo-den jaksoissa aivojen ymmätämisen, suojelun ja luomisen aloilla. Viimeisenä ta-voitevuonna 2020 on muun muassa selvitetty niin yksilöllisen kuin sosiaalisenkin tietoisuuden aivomekanismit. ... Koneet luovat ystävällismielisiä suhteita ihmisten kanssa ja voivat osallistua ihmiskunnan henkiseen elämään.

- Niin kuin ihminen ilman korkeita pyrkimyksiä on kuin tuuliajolla oleva laiva, samoin tutkimusohjelma ilman suuria tavoitteita heittelee sinne tänne nopeasti kehittyvän tieteen myrskyissä, instituutin johto vertaa.

Tällaista retoriikkaa viljelee japanilainen Riken- instituutti, joka toimii läheisessä yhteistyssä yhdysvaltalaisen huippuyliopiston MIT:n kanssa."

Ei se ollut niinkään tarkoitettu signaliksi Riken-instituutista, ei SE muodosta Suomessa kauheaa vaaraa...

Asioista tiedetään, myös Suomessa, vaikkei sitä lehdistä helposti huomaa.

RK

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan



" Risto Koivula, DI, Tampere

Assosiatiiviselle muistille perustuva tietokone ei ajattele

Helsingin Sanomien 10.11. tiedesivulla on kirjoitus Nokian tutkijan tohtori Pentti Haikosen kehittämästä oppivasta neuronimikropiiristä. Tällaisella mikropiirillä olisi tarkoitus yhdistää esimerkiksi koneen "aistimaan" hahmoon jokin esimerkiksi sa-nallinen koodi, jos nämä hahmot  esiintyvät riittävän monta kertaa yhdessä, ja eri koodien osia yhdistelemällä voitaisiin saada kone myös muodostamaan ikäänkuin assosioimalla uusia hahmoja aikaisempien hahmojen osien tai "ominaisuuksien" avulla.

Mikropiirin "oppimia" hahmoja nimitetään kirjoituksessa "mielikuviksi", ja koska ajattelu yleisesti ja ilmeisen oikein ymmärretään (ihmisen) mielikuvien yhdistele-miseksi signaalien (kielen, sisäisen puheen) avulla, herää kysymys, voisiko riittä-vän monimutkainen ja ennen kaikkea riittävän monimutkaisista mikropiireistä koostuva oppiva konekokonaisuus "ajatella": "Voiko kone muka todella oppia ihan itse merkityksiä, älytä?", kysyy toimittaja.

Edelleen Haikosen yritys poikkeaa muista tuhansista yrityksistä rakentaa oppiva kone tarkastelunäkökulmaltaan: "Muut ovat lähteneet hermoverkkomalleissa alhaalta ylös. Minulla on uusi näkökulma, eli katson koko systeemin arkkitehtuuria ylhäältä päin." 

Edelleen todetaan mm.: Haikonen käyttää sirussaan rinnakkaisia signaalien ryhmiä. Niistä jää muistijälki verkottuneeseen piirimuistiin, kuten muistijäljet meillä aivoihin.

"Hahmo on tärkeämpi kuin 0 ja 1. Ei ihminenkään käytä numeerisia laskuja koko ajan. Kaikki ajatuksemme ovat itse asiassa hahmotusta."

"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Jo Aristoteles selitti, että ajattelemme assosioimalla, yhdistelemällä asioita."


Mutta ajatteleeko se kone sitten? "Ainakin siihen syntyy sisäisiä mielikuvia, joiden merkitys on sidottu ulkomaailmaan", Haikonen vastaa:

"Assosiatiivinen muisti poikkeaa tietokoneiden vakiintuneista 0/1-ohjelmista siinä, että muistin merkitys on sidottu "rautaan" eli tässä tapauksessa piikiekkoihin. Samalla tapaa mielikuvamme on sidottu aivojen hermoverkkoon", todetaan kirjoituksessa, ilmeisesti toimittajan taholta.

Haikosen molemmat perusnäkökohdat ovat varmasti periaatteeltaan oikeita myös tarkasteltaessa todellista ajattelua. Tieto on päässämme varmasti jonkinlaisessa assosiatiivisessa eikä esimerkiksi digitaalisessa muodossa, ja systeemin arkkiteh-tuuria on tarkasteltava ylhäältä alaspäin eikä päin vastoin. Viimeksi mainittu on jo sikälikin selvää, että mitä pienemmiksi osiksi me systeemin jaamme, hermosoluik-si, synapseiksi, välittäjäaineiksi jne., sitä laajemmalle joukolle kauempana ja kau-empana inhimillisestä ajattelusta olevia eläinryhmiä nämä peruspalikat ovat yhtei-siä. Esimerkiksi simpanssin ja ihmisen perusaivosolut tuskin paljonkaan poikkea-vat toisistaan, rotan synapsit ovat samanlaisia kuin näiden kehittyneempien lajien (luulisin), niitä vain on solua kohti vähemmän jne. Sen sijaan ei ole lainkaan sel-vää, että mielikuva olisi nimenomaan sidottu johonkin hermosoluun tai niiden ryh-mään. Ajattelu ei myöskään ole mitä tahansa hahmotusta, vaan se on nimen-omaan kieltä ja mm. logiikkaa käyttä- vää hahmotusta, sillä on niin "digitaalinen" (tosi/epätosi) kuin assosiatiivinenkin puolensa. Paitsi ajattelumme kieli, myös sen logiikat kehittyvät historiallisesti.

Tämä vertaus muihin lajeihin,kuten simpansseihin,jotka eivät ajattele ympäristöstä riippumattomalla tavalla kuten ihmiset, vaikka nekin orientoituvat ympäristöönsä opitun tiedon avulla,myöskin pääasiassa opitun ns. ärsykehierarkian ohjaamina, kertookin vastauksen siihen, ajatteleeko kone vai ei: hienoimmatkaan komponentit eivät takaa, että syntyisi ajattelua. Sen sijaan voi syntyä uusia tehokkaita tapoja kuvata ympäristöä koneeseen ja kehittää tätä automaattina. Mitä enemmän men-nään solu- ja komponenttitasolle, sitä enemmän se, mitä simpanssin aivoissa ta-pahtuu, on täsmälleen samaa fysikaalisesti, kemiallisesti, sähköisesti ja informatii-visestikin kuin se,mitä meidänkin aivoissamme tapahtuu.Tosin eri asiat ovat vä. hän eri paikoissa. Koneisto on perusteiltaan sama ja ehdollisten refleksien järjes-telmän kehittämä, mutta ihminen käyttää sitä eri tavalla. Ajattelu edellyttää tietoi-suutta, jossa me kielellisesti mielikuviamme yhdistelemme, ja "oikeiksi" eli tosiksi katsomamme johtopäätökset objektivoimme uusiksi muistijäljiksi takaisin alitajun-taamme, josta niitä sitten voimme taas palauttaa mieleemme edelleen prosessoitaviksi.

Haikosen ja muiden tutkimus, jolle toivotan parhainta menestystä, saattaa tietysti poikia vaikka miten järisyttäviä parannuksia tietoteknologiaan,joskaan digitaalista laskemista sellaiset automaatit eivät syrjäytä. Niille syntyy muita, nyt ennakoimat-tomiakin käyttökohteita.

Helsingin Sanomien 13.10. tiedesivulla käsitellään periaatteessa samaa kysymys-tä: milloin ihmisen keksimän koneen voidaan katsoa olevan älykäs? Alaotsikko antaa yhden vastauksen: "Koneille voidaan luoda historia ja persoonallisuus, mutta ei tietoisuutta."

Voidaan keskustella siitä, mitä ovat historia ja persoonallisuus,mistä kone ikään kuin "luulee" olevansa peräisin, ja mitä se itse "luulee" olevansa, ja voidaanko koneesta tällaisia termejä käyttää johtamatta "yleistä tietoisuutta" ehdoin tahdoin harhaan. Mut- ta tietoisuus on ilmiö, joka ikään kuin peilautuu ihmispäähän yhteis-kunnan kautta, muiden kehittämän päidemme ulkopuolelle koodatun tietopohjan, palautteen (joka sekin on osattava tarvittaessa tulkita jopa valheelliseksi), paitsi ympäristön myös omien ajatusten havainnoinnin ja niiden todenperäisyyden testaamisen jne. kautta.

Koneellisen tietoisuuden kehittäminen edellyttäisi, että koneet ikään kuin eläisivät omassa yhteiskunnassaan, josta käsin ne sitten tekisivät havaintoja esimerkiksi tästä meidän yhteiskunnastamme, ja vaikuttaisivat siihen. Ei oikein vaikuta mah-dolliselta, eikä välttämättä kauhean toivottavaltakaan. Ja kuten mainittu, tietoisuus on ajattelun, ja ajattelu tietoisuuden ehdoton edellytys.

Risto Koivula, DI, Tampere



http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tietoinen_kone_tarvitsee_lapsuuden

"   Tietoinen kone tarvitsee lapsuuden

Jos halutaan ymmärtävä ja oppiva kone, sille pitää antaa aisteja, tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.

tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.


Pikkulintu pyrähtää orapihlaja-aidan läpi loukkaamatta itseään piikkeihin, vaikka tuulisi puuskaisesti. Suoritus on hämmästyttävämpi kuin äkkiseltään kuulostaa.

Jos tehtävä uskottaisiin supertietokoneelle, se ohjaisi lintua mittaamalla nopeutta ja suuntaa sekä etäisyyttä esteistä ja laskemalla kaiken aikaa uusia ohjausarvoja siiville. Tähän kone tarvitsisi koko nopeutensa. Lisäksi koneessa pitäisi olla kaikki laskentakaavat valmiiksi ohjelmoituina.

Linnusta ei ole laskijaksi. Aivosolut ovat suhteellisen hitaita,eikä edes niiden valta- va rinnakkaisuus riitä korjaamaan asiaa. Aivot eivät kerta kaikkiaan ehtisi laskea tarvittavia ohjaustietoja ajoissa.

Jotenkin muutaman gramman painoiset linnunaivot kuitenkin päihittävät nykyiset supertietokoneet. Mitä aivoissa tapahtuu? Saisiko koneet yhtä tehokkaiksi?


Tekoälylle ei ole saatu maalaisjärkeä

Koneet voivat hyvinkin alkaa pärjätä aivoille, jos numerolaskentaan ja valmiiseen ohjelmakoodiin perustuvan tekoälyn sijasta saadaan tietokone itse oppimaan ja ymmärtämään. Näin uskoo tekoälytutkija Pentti Haikonen. Hän ei ole yksin: maa-ilmalla monissa koneymmärryksen ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn hankkeissa haluttaisiin saada aikaan ensimmäinen toimiva konetietoisuuden sovellus.

Konetietoisuuden ajatus virisi osaltaan nykyisten tekoälyohjelmien rajoittuneisuu-desta. Ne kyllä suoriutuvat luotettavasti tarkoista ja yksitoikkoisista tehtävistä, mutta ohjelmoijaa tarvitaan aina, kun mennään ennalta ohjelmoitujen rajojen ulkopuolelle. Koneelle ei ole saatu maalaisjärkeä.

Nykyisillä tietokoneilla konetietoisuutta voi tutkia vain simuloimalla, panemalla ta-vallinen tietokone matkimaan toisella tavoin toimivaa järjestelmää. Uudet lähesty-mistavat tähtäävät enemmän aivojen kaltaiseen koneeseen, jossa tietoisuuden ilmiöt esiintyisivät luontaisesti.

Kokonaan toimivaa konetta Haikosella ei vielä ole, mutta joitakin järjestelmän osia on kokeiltu nykyisillä tietokoneilla ja erityisesti tätä varten rakennetuilla piiriratkai-suilla. Haikonen uskoo, että nopeuden ja suorituskyvyn läpimurto nähdään, kun käyttöön saadaan rinnakkaisia neuroverkkomikropiirejä.


Tietoinen kone harrastaa sisäistä puhetta

Konetietoisuuden luojan kannattaa aluksi analysoida, mistä ihmisen tietoisuus koostuu. Sen voi eritellä esimerkiksi näin:

- tietoisuus itsestä ja ympäristöstä
- käsitys menneisyydestä ja nykyhetkestä
- tietoisuus omista tarpeista ja tavoitteista
- tietoisuus omista ajatuksista.

Jotta Haikosen koneesta tulisi toimintakykyinen, sillä täytyy siis olla muistoja sekä käsitys nykyhetkestä ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Sillä pitää olla tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja niihin pääsemiseksi. Koneen täytyy osata etukäteen suunnitella, kuvitella ja ennakoida toimiensa mahdollisia lopputuloksia.

Tämä tarkoittaa käytännössä koneen sisäistä mielikuvavirtaa ja myös sisäistä puhetta, samaa, jota me käytämme. Haikosen mukaan nämä ilmiöt ovat ainakin lähellä sitä, mitä ihmiset ovat kautta aikojen pitäneet tietoisena ajatteluna.


Saadaan robotti reagoimaan mielikuviin

Tietoiseksi koneeksi valmistettu robotti ei suorittaisi ohjelmaa mekaanisesti, käs-kystä toiseen. Robotti reagoisi mielikuviin,jotka perustuvat sen omien havaintojen, liikkeiden ja päämäärien vertailuun.

Jotakin tehdäkseen tällaisella koneella pitää olla motiiveja, aivan kuten ihmisellä-kin. Koemme esimerkiksi nälkää, uteliaisuutta, halua ja väsymystä. Mielihyvää tuottavaa toimintaa haluamme jatkaa ja mielipahaa välttää.

Haikosen mallin mukaisella tietoisella koneella olisi tunnetilojen vastineita: robotti voi esimerkiksi ryhtyä uteliaaksi, kun akut ovat tarpeeksi täynnä ja kaikki systee-mit toimivat eikä muuta aktiivisuutta ole. Tai jos odotettu tavoite ei toteudu, seuraa pettymystä vastaava reaktio - hyödyllinen opetus tilanteen toistumisen varalle. Motivoimalla konetta voisi myös ohjata haluttuihin suorituksiin.

Tunnetilat ovat Haikosen mallissa jatkuvasti muuttuvia reaktiotiloja. Ne muun mu-assa siirtävät koneen huomion kohteesta toiseen aina, kun kohteen aiheuttaman reaktion voimakkuus ylittää jonkin kynnysarvon. Tällaisia systeemireaktioita ei ole tavallisessa tietokoneessa, eikä niitä edes voida ohjelmoida siihen, koska tietokoneen piirikytkentä ei ole aivojen kaltainen systeemi.


Lapsuus tutustuttaa aisteihin ja kieleen

Ensimmäinen Haikosen kone tarvitsee lapsuuden eli oppimisjakson. Lapsuuden aluksi koneelle annetaan aisteja, kuten näkö, sekä alkeishahmojen tunnistuksessa tarvittavia menetelmiä.

Nämäkin vastaavat paljolti sitä, mitä ihmisaivoissa on valmiina. Vaistomme - koneen tapauksessa valmiiksi annetut osat - ohjaavat vauvaa alkuun, esimerkiksi tunnistamaan ihmiskasvoja.

Kun kehitys etenee, yhä suurempi osa aistihavainnoista perustuu oppimiseen. Aistihavaintoja opitaan ymmärtämään yhdistämällä eri aistien antamaa tietoa. Esi-merkiksi käsitys nähtyjen esineiden muodosta syntyy alun perin koskettelun ja eri kulmista katselun avulla. Esineisiin aletaan yhdistää myös käsitys niiden käytettä-vyydestä ja niiden arviointi vaikkapa hyviksi tai pahoiksi.

Havaintojen kohteille voidaan antaa nimiä. Pelkät nimisanat eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan muun muassa verbejä. Verbit kertovat muutoksista ja tapahtumista ja myös riippuvuussuhteista: kuka teki, mitä teki, mille teki. Sanojen käyttöön tarvitaan kielioppia.

Kielitaitoisen koneen kanssa voi keskustella, ja sitä voi opettaa sanallisesti. Tietyn pisteen jälkeen kone voi opiskella lisää kirjasta tai katsoa mallia toisten tekemisistä.

Kun ensimmäinen tietoinen kone on läpäissyt lapsuutensa, seuraavia koneita ei tarvitse enää opettaa alusta alkaen. Niiden muistiin voi ladata kopion prosessin oleellisista osista ja lopputuloksista.


Tietoinen ja tiedostamaton kytkeytyvät

Motoriikan kone voi oppia kuten ihminen: kokeilemalla ja leikkimällä, ensi alkuun satunnaisin liikkein. Kustakin liikkeestä jää mielikuva,joka kytkeytyy tämän liikkeen aiheuttaneisiin tiedostamattomiin liikesäätelysignaaleihin.


Myöhemmin pelkkä liikkeen mielikuva herättää vastaavat liikesäätelysignaalit. Sil-loin robotti voi liikuttaa esimerkiksi kättään mutkikkaasti ilman liikeratalaskentaa. Ihmisellä samaa vastaa liikemuisti.

Haikosen mukaan tässä koneelle muodostuu kytkentä tietoisen ja tiedostamatto-man välille. Vastaavasti ihminen vaikkapa tarttuu kahvikuppiin tiedostamatta mi-tenkään omia hermosignaalejaan - puhumattakaan mistään liikeratalaskuista.Näin ihminen säästää valtavasti tietojenkäsittelykapasiteettiaan. Hän antaa maailman "laskea" eli kertoa oikeat vastaukset, jotka hän havaitsee ja oppii kokemuksen kautta.


Kokeillen oppinut liikkuu tehokkaasti

Tällä tavoin opetettu robotti voi päihittää nykykoneet kirkkaasti monessa sellaisessa tehtävässä, jotka ovat ihmiselle yksinkertaisia.

Esimerkiksi siirtyäkseen vaikkapa vain pari metriä perinnäinen robotti tarvitsee tarkkaa paikkatietoa infrapuna-antureilta tai GPS-laitteesta. Lisäksi reitin pitää olla valmiiksi koodattuna. Vasta tämän jälkeen robotti voi laskea, miten sen on käytettävä moottoreitaan, jotta siirtyminen toteutuisi.

Haikosen kone sen sijaan selviää oudossakin ympäristössä ihmisen tavoin. Ro-botti ymmärtää havaitsemansa vapaan tilan liikkumismahdollisuutena, ja jos sen-hetkiset tavoitteet tai uteliaisuusreaktio ovat riittävän vahvoja, robotti alkaa liikkua. Reittiä ei tarvitse etukäteen suunnitella ja laskea, vaan kone toimii tilanteen mukaan.


Koneella pitää olla tärkeysjärjestys

Tiedon yhdistelemisessä ja pilkkomisessa sekä mieleen painamisessa pitää pääs-tä tasapainoon. Yksityiskohtia on valtava määrä,joten koneella täytyy olla tärkeys- järjestys. Onnistuneet ratkaisut kannattaa ihmisen tavoin muistaa herkästi ja käyttää uudelleen.

Ihmisen muistissa säilyvät lisäksi monet epäonnistuneet yritykset, joiden turha toistaminen veisi aikaa, kun seuraavan kerran on kokeiltava samantyyppistä ratkaisua.

Ennalta annetut tunteet tai vaistot voivat Haikosen mukaan ohjata koneenkin tär-keysjärjestystä. Haikonen uskoo, että näin rakennettu kone selviää myöhemmin myös uusista tilanteista kuten ihminen: yhdistelemällä kokemuksesta hankittua tietoa, soveltamalla tunteitaan ja ennakoimalla.


Sopii tulipaloihin, sarsiin ja Marsiin

Filosofien iloksi konetietoisuuden kehitys voi valaista ikiaikaista tietoisuuden arvoitusta. Tämä on kuitenkin sivutuote. Varsinaisina tavoitteina ovat nykyisiä tehokkaammat robotit.

Vieraissa ja vaarallisissa oloissa tietoinen kone kykenisi itsenäiseen toimintaan.Se pelastaisi tulipalosta ihmisiä tai tavaroita, jotka ovat inhimillisille savusukeltajille liian vaarallisissa paikoissa.

Robotit eivät sairastu - eivät ainakaan ihmisen tauteihin. Yksi nykymaailman uhka-kuva on superinfluenssan tyyppinen, helposti leviävä uusi tauti, johon ei ole vielä lääkitystä. Hoivarobotti toimisi epidemioissa, joissa hoitavat ihmiset olisivat kuolemanvaarassa.

Marsissa robotti osaisi paitsi liikkua itsenäisesti myös etsiä uteliaisuuttaan kiihot-tavia kohteita, jotka samalla olisivat tieteellisesti mielenkiintoisia.

Jeff Hawkins, Palm Pilot -tietokoneen keksijä, on sanonut kirjassaan On Intelli-gence, että "kymmenen vuoden sisällä nämä koneet ovat teknologian ja tieteen kuumimpia aloja". Haikosen mukaan Suomella on vielä mahdollisuus olla maail-man eturivin maita kognitiivisen teknologian tutkimuksessa ja soveltamisessa, jos alaan satsataan.



Risto Kaivola on tekniikan lisensiaatti ja entinen toimittaja, nykyinen Nokian akustiikkasuunnittelija.

Asiantuntija, tekniikan tohtori Pentti O. A. Haikonen tutkii tekoälyä Nokian tutki-muskeskuksessa. Haikonen on myös kirjoittanut kirjan The Cognitive Approach to Conscious Machines (Imprint Academic, UK, 2003)

Lisätietoja konetietoisuuden taustoista: http://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_consciousness

Aiheesta aiemmin: Kun robotti ihmismäistyy, Tiede 5/03, s. 30-32.


Teksti myös nettiarkistossa:

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=380&vl=2003


Miten kohdella konetta?

Jos Atorox on ihminen, onko sen pahoinpitely tai tappaminen samanlainen eetti-nen vääryys kuin ihmisen tappaminen? kysyy filosofi Timo Airaksinen tuoreessa kirjassa Ihmiskoneen tulevaisuus (WSOY 2006). Robottietiikka vaatii vastausta, hän painottaa.

Kirjailija Aarne Haapakoski (1904-1961) eli nimimerkki Outsider loi 1940-luvulla mielikuvituksessaan Atorox-robotin. Tarinassa nerokas professori Mitax kopioi robottiin ihmisaivojen täydelliset "sähkövärähtelykuvat".


Nyt kysymys kehittyneiden koneiden kohtelusta on siirtynyt fantasiasta akateemiseen tieteeseen.

Tekoälytutkija Pentti Haikonen puhuu "robotin lapsuudesta". Ihmisen ominaisuuk-sia vain siirretään opetuksen avulla, ei "aivofilmillä", kuten Atoroxin tapauksessa.

Ei edes tarvitse odottaa Atoroxin tasoista tekniikkaa, ennen kuin eettiset ongelmat tulevat vastaan.Kysymys ei kuulu "voivatko ne järkeillä?" eikä myöskään "voivatko ne puhua?" vaan "voivatko ne kärsiä?", julisti brittiläinen filosofi ja juristi Jeremy Bentham (1748-1832) jo vuonna 1789 kirjassaan Moraalin ja lainsäädännön periaatteet.

Bentham puhui eläinten oikeuksista, mutta muuttuuko asia miksikään, jos sanan "eläin" tilalle pannaan sana "kone"?


Kettutytöistä konetyttöihin

Joidenkin tutkijoiden mielestä edes kärsimisen kyky ei ole tarpeen. Yhdysvalloissa pidettiin 1970-luvun alussa oikeudenkäynti,jossa ympäristöjärjestö Sierra Club ajoi eräässä Nevadan laaksossa kasvavien puiden asiaa.Puut - tai pitäisikö sanoa pui-den puolustajat - hävisivät jutun tuomariäänin 4-3. Kolme tuomaria oli siis valmis antamaan puille oikeuksia. Oikeustieteen professori Christopher D. Stone Etelä-Kalifornian yliopistosta julkaisi vuonna 1972 artikkelin otsikolla "Tulisiko puiden saada oikeudellinen asema? Kohti luontokappaleiden laillisia oikeuksia".

Seuraava askel on sanoa, että oikeuksia pitää olla elottomillakin esineillä. Brittiläi-nen moraalifilosofian professori Mary Midgley julistikin jo 1980-luvulla, että meillä on moraalisia velvoitteita kuolemaa, jälkimaailmaa, lapsia, mielenvikaisia, ihmisen ja muiden sikiöitä, tuntevia ja tunteettomia eläimiä, kasveja, tehtyjä tai luonnonmu- kaisia elottomia esineitä, järjestelmiä (perhettä, lajia, maata, elonkehää), omaa itseä sekä Jumalaa kohtaan (lainaus Luc Ferryn ym. kirjasta Uusi ekologinen järjestys, Expertise 1993).

Filosofinen keskustelu ennakoi tulevaa. Kaksisataa vuotta Benthamin jälkeen kettutytöt iskivät turkistarhoihin ja metsien suojelijat sitoivat itsensä puihin. Kohta näemme ehkä konetyttöjä, jotka päästävät robotteja ulos tehtaista tai lukitsevat itsensä koneisiin.


Moraaliongelmia koneilla ja ihmisillä

Yhtä tärkeää kuin ihmisen suhtautuminen koneeseen on koneen suhtautuminen ihmiseen. Itsenäinen ja utelias robotti, jolta puuttuvat moraaliset tunteet, voi tap-paa ihmisen tutkiakseen, mitä hänen sisällään on. Tai kone voi keksiä, kuten tie-tokone HAL Arthur C. Clarken romaanissa 2001: Avaruusseikkailu, että ihminen on häiriö, joka on parasta raivata pois.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov (1920-1992) laati kaukonäköisesti jo vuonna 1942 roboteille kolme lakia. Ensimmäisen lain mukaan robotti ei saa vahingoittaa ihmis-tä. Toiseksi robotin on noudatettava ihmisen käskyä, paitsi jos ensimmäisen lain täyttäminen vaarantuu. Kolmanneksi robotin on suojeltava itseään, kunhan kahta ensimmäistä lakia ei tällöin rikota.

Koneiden oikeudet ovat yksi ongelma ja koneiden moraali toinen. Kolmas ja ken-ties suurin ongelma on se, mitä ihmiset tekevät robottien avulla toisilleen. Asimo-vin Alastomassa auringossa, joka ilmestyi vuonna 1956, ihminen antaa kahdelle robotille tehtävän. Erikseen suoritukset ovat vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat toisen ihmisen kuoleman. Robotiikan lakeja noudatetaan, mutta tuloksena on silti murha.



Kirjoittaja Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3003319/materialistisen-dialektiikan...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/leninin-oppi-objektiivisesta-ja-konkreettisesta-tieteellisesta-totuudesta-1

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=ie27613151734377&cmd=download