Näin on, vaikka jotkut "kollega"-yliopistot, joukossa "oikeitakin", maailmalta protestoisivat.
Hallitukset myöntävät - tai on myöntämättä - tiedeyliopiston statuksen.
Näin on niin kauan kuin YK:n tieteellisesti hallinnoimaa, tieteellisin periaattein toimivaa Maailman Tiedeakatemiaa, jolla tuollaiset ongelmat voitaisiin konsultoida "ylöspäin", ei ole olemassa.
Tämä johtuu siitä, että tied ON MYÖS OIKEUSLÄHDE: tiede vaikuttaa tieteellisillä todistuksillaan siihen, mikä teknologia, hoito, tuomio ja ON LAILLISTA JA MIKÄ EI.
Lainsäädäntövaltaa EI SAA LUOVUTTAA YKSITYISHENKILÖILLE TAI YKSITYISILLE YRITYKSILLE.
Juuri sitä kuitenkin "yksityiset, mm. säätiö-yliopistot" tarkoittavat!
http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3489264/EU+otti+ensiaskeleen+kohti...
EU otti ensiaskeleen kohti oikeustoimia Unkaria vastaan
Pääministeri Orban puolusti linjaansa ja syytti EU:ta ennakkoluuloista
Viktor Orban on KGB-Putinin kavereita,joten häneen on suhtauduttava juuri tästä tu-lokulmasta.Orban on pikku hiljaa tuhonnut orastavan demokratian Unkarissa. Medi-aa valvotaan ja oikeusistuimien jäseniksi nimitellään Orbanin tukijoita. Orbanin arvot eroavat jo niin paljon EU:n prinsiipeistä, että kyllähän Unkari pitäisi potkia pois EU:sta. Maa roikkuu EU:ssa vain hyvien tukien takia. On vain ajan kysymys koska tämä tapahtuu.
John kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 00:21
EU on hajoamassa joten EU:ssa aletaan olla epätoivoisia.Todellisuudessa EU:sta ei eroteta vaikka haluaisi ja tulevaisuudessa siitä ei varmaan pystyisikään ilman asein. Ukrainan eroaminen Neuvostoliitosta oli helpompaa kuin Britanmian ero EU:sta.
Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 00:26
Hyvä esitys yhdenrivinjohn. Siinä on jopa kolme riviä nyt.
Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 00:36
"Ukrainan eroaminen Neuvostoliitosta oli helpompaa kuin Britanmian ero EU:sta."
yhdenrivinjohn, kommunistinen diktatuuri Neuvostoliitto luhistui omaan mahdotto-muuteensa, Ukraina vain jätti ne rauniot kuten muutkin samaan aikaan. Ukraina lähti Neuvostoliitosta koska sitä ei enää ollut. Siinä mielessä se oli helppoa.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 00:58
Kysymys on periaatteesta. Yliopistojen todistukset ovat VALTIOLLISIA papereita, vaikka tiede itsessään ei valtiollista olekaan. Valtiot ovat myös osaltaan vastuussa-kin niiden nojalla tehdyistä toimista. Jos tuollainen porsaanreikä jätetään, siitä lukertelee lohikäärme sisään.
Make kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 01:08
Putin ja Orban tuskin välittävät yhtään mistään periaatteista, varsinkaan niistä jotka eivät tue heidän agendaansa ja vallassaoloaan.
EU:lla on sen sijaan hyvin vahva yhteinen arvopohja, siinä on demokratia aina ensisijaisena.
Unkari on itse heittämässä itseään ulos EU:sta. Niin myös näyttää tapahtuvan ja Unkarista tulee Orbanin oma pikku saareke, Impivaara.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 04:46
EU:n "tiedepohja" on täydellisesti perseestä.
EU ei kuitenkaan määrää eikä ole virkavastuussa jäsenmaiden tieteestä, vaan sitä ovat jäsenmaat.
Ja silloin nilllä on oikeus estää sellaista "tiedettä", joka ei niille kelpaa, asettu-maksi taloksi niiden alueelle ulkomaisella rahoituksella, jolla ne rupeavat jauha-maan siellä paskaa UNKARIN VALTIOLLISELLA ARVOVALLALLA mutta ilman, että Unkarin valtiolliset elimet asiaan voisivat mitenkään vaikuttaa.
Ne voivat kuitenkin vaikuttaa siten, että niillä on oikeus lyödä lappu luukulle "yliopistolle".
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 05:11
Ei kai se nyt vaan perääntymään rupea:
http://yle.fi/uutiset/3-9584050?origin=rss
Orbán puolustautui Brysselissä: "Unkari ei ole autoritaarinen maa"
EU-komissio käynnisti rikkomusmenettelyn Unkarin viimeisen riippumattoman yli-opiston takia. Pääministeri Orbán kiisti,että hallitus olisi sulkemassa CEU-yliopistoa.
BRYSSEL Unkarin pääministeri Viktor Orban ei pyydellyt anteeksi linjaansa,kun hän esiintyi keskiviikkona iltapäivällä Euroopan parlamentin edessä. Keskustelussa käsi- teltiin Budapestin Central European University -yliopistoa, joka on lakkautusuhan alla hallituksen lakiuudistuksen takia.
Kymmenet tuhannet unkarilaiset ovat marssineet Budapestin kaduilla yliopiston puo- lesta. Orban kiisti, että hallituksen tarkoitus olisi sulkea yliopisto. Hän vetosi rehtorin henkilökunnalle lähettämään kirjeeseen, jonka mukaan CEU pyrkii jatkamaan toimintaansa normaalisti.
- Tämä syytös on perusteeton.Tilanne on absurdi.Kuin syytettäisiin murhasta, vaikka uhri on yhä hengissä ja voi hyvin, ja vielä osoittaa murhaajaa sormella, Orban sanoi.
Euroopan komissio ei ole uskonut Orbanin selityksiä, vaan aloitti samaan aikaan rikkomusmenettelyn Unkaria vastaan yliopistokiistan takia.Komission mukaan laki rikkoo mm. sisämarkkinalainsäädäntöä vastaan, joka takaa oikeuden tarjota vapaasti palveluita EU:ssa. Unkarilla on kuukausi aikaa vastata komission kirjelmään.
Pääministeri Orbán kiisti Ylelle,että uusi laki olisi eurooppalaisen oikeuden vastainen.
– Emme ole sitä mieltä, hän sanoi kävellessään parlamentin täysistuntoon.
Taustalla Soros-kauna
Orbánin puheista kävi selväksi hänen antipatiansa unkarilaissyntyistä sijoittajaa George Sorosia kohtaan. Sorosin Open Society -säätiö on perustanut CEU-yliopiston.
– Emme ole yhtä voimakkaita kuin Soros,joka hyökkää Unkaria vastaan, Orbán sanoi.
Moni euroedustaja muistutti puheenvuorossaan, että Orbán oli vuosia sitten saanut itsekin Sorosin säätiöltä apurahan, jonka turvin hän oli opiskellut Britanniassa Oxfordin yliopistossa.
Soros on itse Brysselissä samaan aikaan kuin Orbán. Hän tapasi EU-komission va-rapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.), ja tapaa huomenna torstaina puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin.
Yliopistokiista ei ole ainoa asia, jossa Orbánin johtama Unkari on kulkenut EU-linjaa vastaan.Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans luetteli puheen-vuorossaan pitkän listan ongelmia maahanmuuttolinjauksista kansalaisjärjestöjen tilanteeseen.
Erityisen ongelmallisena hän piti Unkarin hallituksen aloittamaa Pysäyttäkää Bryssel -konsultaatiota, jossa kansalaisilta kysytään postitse kantaa EU-linjauksiin. Timmermansin mukaan suurin osa kyselyn väitteistä on vääriä.
– Unkari ei ole autoritaarinen maa, Orbán lopetti puheenvuoronsa.
PetrusK kommentoi_ 27. huhtikuu 2017 09:36
No ainakin jos YLE:n käyttämiä kaiken maailman dosentteja kuuntelee, niin hukkaan ovat menneet heidänkin koulutukset. Sitä jatkuvaa mankumista ja Rostedtin käyttä- mää termiä kitinää kun kuuntelee,niin tulee kyllä ajatus,että kaikki korkeakoulut Suo- messa pitäisi lakkauttaa, jos tuollaiset niissä pääsee huseeraamaan nuorten parissa. Edesvastuutonta!
Ja toiseksi ihmettelen YLE:ä ja muutakin valtamediaa, että käyttävät näitä "asiantun-tijoina" kommentointeihin. Hehän kommentoivat asioita,joita ovat suunnitelleet ja teh- neet virkavastuulla olevat ministeriöiden virkamiehet, joilla on käytettävissä kaikki taustatiedot ja vastuu kokonaiisuuksista.Ja sitten tulee ilman vastuuta ja ilman tarvit- tavia taustatietoja jokin "dosentti" ja haukkuu pystyyn nämä suunnitelmat käsitellen vain jotain pientä yksityiskohtaa.
Yliopistojen sisältä ja alempienkin koulutusalojen (esim. Sammonkadun Tredu) tulee tietoja, että professorit ja dosentit ovat ihan sekaisin käydessään loputonta valtatais-telua määrärahoista ja toisiaan vastaan. Ja tällaiset sitten kouluttaa nuorisoa. On pakko todeta, että Suomeen ei enää koskaan saada toimivaa koululaitosta eikä toimivia korkeakouluja.
***
Pietarin "Eurooppalainen yliopisto" menetti toimilupansa
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201612102200038777_ul.shtml
Pietarin eurooppalainen yliopisto on venäläismedian mukaan menettänyt toimilupansa ainakin toistaiseksi.
Viranomaiset tai yliopisto eivät ole kommentoineet päätöstä.
Vedomosti-lehti siteeraa yliopiston professoria Ilja Utehinia, jonka mukaan päätös on osa trendiä, jolla pienet etenkin yksityiset korkeakoulut pyritään sulkemaan. Niille esitetään vaatimuksia, jotka ovat toisinaan jopa ristiriitaisia eivätkä ole kytköksissä opetuksen sisältöön.
Yliopistoon tehtiin keväällä viranomaistarkastus, jonka jälkeen yliopisto menetti oikeuden myöntää virallisia tutkintotodistuksia.
Suomessa asiasta uutisoi Helsingin Sanomat. Sen mukaan Helsingin Sanomain Säätiö on tänä syksynä aloittanut yhteistyön yliopiston kanssa. Yliopistolla on HS:n mukaan yhteistyötä myös muun muassa Helsingin yliopiston kanssa.
STT "
Sulkeminen ei ollut ensimmäinen kerta, mutta nyt meni toimilupakin:
http://blogs.helsinki.fi/t-retki/2008/03/04/pietarin-eurooppalainen-yliopisto-ja-venajan-poliittinen-kulttuuri/
Erkon ja Koneen säätiöiden rahoittamilla "tutkimuksilla" alkaa olla sellainen maine sivistyneessä maailmassa, että se on lappu luukulle tiedeyliopistoille, jos niiden kanssa diiliä tekee...
Keskustelua:
Tarmo Leinonen kommentoi_ 11. joulukuu 2016 06:42
"Erkon ja Koneen säätiöiden rahoittamilla "tutkimuksilla" alkaa olla sellainen maine sivistyneessä maailmassa, että se on lappu luukulle tiedeyliopistoille, jos niiden kanssa diiliä tekee..."
Eivät taida vientiä helpottaa.
Suljettu yliopisto on pikkuriikkinen, 275:n opiskelijan, muttei kuitenkaan kylän huonoin.
Neuvos kommentoi_ 11. joulukuu 2016 13:3
Josko siellä oli länsimaista suuntausta tai josko joku luuli olevan?
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. joulukuu 2016 03:55
http://mvlehti.net/2016/12/12/suomalaisten-nato-trollien-yliopisto-kaatui-pietarissa/
Suomalaisten Nato-trollien ”yliopisto” kaatui Pietarissa
”Pietarin eurooppalaiseen yliopistoon” liittyy useita hämäryyksiä. Tämän pikkuruisen yliopiston lisenssi on juuri peruutettu. Sinne Arja Paananen vei rahaa oman pankkitilinsä kautta. Sanoma konsernin Säätiö ja Kone Säätiö ovat pikkuyliopiston läheiset tukijat.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 21. helmikuuta 2017 12:02
Hesarin hölynpölyä...
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005096326.html
Venäjän parhaimpiin lukeutuva yliopisto yritetään sulkea kaikin keinoin Pietarissa – häädön syyksi esitetty muun muassa väärin vaihdettuja ikkunoita
Venäjällä ihmetellään, johtuvatko arvostetun yliopiston ongelmat keskiportaan virkamiesten laintulkinnoista vai korkeamman tason poliittisesta päätöksestä.
Pietarin eurooppalaisen yliopiston perustajiin kuuluva professori Nikolai Vahtin levittää kätensä ja pudistelee päätään.
”En ymmärrä tätä. Tämä kuulostaa niin absurdilta”, hän sanoo.
Venäjän opetusministeriön tammikuisessa vertailussa Pietarin eurooppalainen ylio-pisto on jälleen yksi maan parhaista korkeakouluista. Siksi ministeriö käyttää sen opettajia komiteoissaan.Silti saman ministeriön alainen opintotarkastusviranomainen on yrittänyt jo kuukausia viedä siltä toimiluvan.
Opintotarkastusviranomaisen mukaan yliopisto rikkoo korkeakouluille asetettuja vaa-timuksia. Sen mukaan opettajien pätevyyttä ei esimerkiksi mitata riittävän usein eikä valtio-opin ja sosiologian opettajista tarpeeksi moni tee alansa käytännön töitä.
”Ministeriöllä ei ole ollut mitään ongelmia yliopiston opetuksen tason suhteen”, Vahtin lisää.
Tilanne on valtiotieteisiin ja humanistisiin aloihin keskittyvän yliopiston kannalta vakava. Venäjän menestyksekkäin yksityinen yliopisto taistelee nyt tosissaan tulevai-suutensa ja olemassaolonsa puolesta. Tilanne on sen verran herkkä, että Vahtin huomauttaa puhuvansa yksityishenkilönä.
Tässä kuussa yliopisto hävisi moskovalaisessa oikeudessa haasteensa pysyvän toimilupansa takaisin saamiseksi.Opetustarkastusviranomainen vei sen joulukuussa, mutta tuolloin oikeus antoi heti väliaikaisen toimiluvan käynnissä olevien oikeuspro-sessien loppuun. Yliopisto on valittamassa moskovalaisoikeuden päätöksestä, joten prosessi jatkuu.
Moskovan opintotarkastusviranomaisen lisäksi yliopisto on saanut vastaansa myös Pietarin kaupungin, joka yrittää häätää yliopiston tiloistaan kesken vuokrasopimuksen. Tästä aletaan käydä oikeutta maaliskuussa.
Yliopisto sijaitsee Pietarin keskustassa marmoripalatsissa, joka on rakennettu 1700-luvulla. Yliopisto mahtuu pienehköön palatsiin, koska siinä voi suorittaa vain jatkotutkintoja. Opiskelijoita on siksi vain parisataa.
Vahtin lähtee esittelemään tiloja. Niin kuin Pietarissa usein, pelkästä rakennuksesta voisi puhua tunteja. Sen tunnetuin asukas oli keisari Aleksanteri II:n rakastajatar ja salainen vaimo Jekaterina Dolgorukaja eli ruhtinatar Jurjevskaja.
”Tilat on remontoitu neuvostoaikana”, Vahtin sanoo yläkerran kellertävässä pääsalissa.
Seminaaritilana toimiva sali on koristeellinen, kohokuviot ovat kullanvärisiä.
Lähempää huomaa,että entistämisestä on jo aikaa. Siksi yliopisto haluaisikin remon- toida rakennuksen toden teolla: kunnostaa kaiken mahdollisen mutta samalla saada siitä modernin oppilaitoksen. Remontin budjetti on 35 miljoonaa euroa.
Hanke on nyt jäissä. Pietarin kaupunki tuki remonttia, kunnes tammikuussa se alkoi yllättäen syyttää yliopistoa sisäpihan ikkunoiden vaihtamisesta. Kaupungin mukaan tämä rikkoo arvorakennusten käytön sääntöjä.
Yliopiston kohtaamat vaikeudet ovat herättäneet Venäjällä huomiota laajalti. Se joh-tuu osin yliopiston tasosta, mutta huomiolla on poliittisempikin puoli: arvailu, ovatko ongelmien takana vain laveita lakeja ikävästi tulkitsevat väliportaan virkamiehet vai jokin korkeampi taho.
Yliopistolla on ollut perustamisestaan asti eli vuodesta 1994 kriittinen ja liberaali mai-ne. Vuonna 2008 yliopisto joutui vaikeuksiin paloviranomaisten kanssa, kun se oli aloittanut vaalitarkkailuun liittyvän ohjelman. Siksi jotkut liberaalit ovat nyt tulkinneet yliopiston vaikeudet jälleen yhtenä merkkinä kaikenlaisen arvostelun kitkemisestä.
Toisaalta yliopisto ei ole koskaan ollut mikään oppositioyliopisto. Sen perustamisen taustahahmona oli Pietarin silloinen pormestari Anatoli Sobtšak. Hän oli Venäjän nykyisen presidentin Vladimir Putinin esimies, josta Putin on aina puhunut kunnioittavasti.
Yliopistoa haluaa välttää spekulaatiot. Sen mukaan välit valtakunnan johtoon ovat hyvät: professoreja on esimerkiksi useissa presidentin ja ministeriöiden kokoamissa asiantuntijaryhmissä. Yliopiston käsityksen mukaan Putin, presidentin hallinto ja hallitus tukevat yliopistoa.
Kaiken keskellä yliopisto on yrittänyt jatkaa toimintaansa normaalisti. Opetusta on ollut koko ajan tavalliseen tapaan, sanoo valtio-opista maisterin tutkintoa tekevä Viktorija Poltoratskaja.
Hän valitsi yliopiston korkean tason vuoksi. Akateemista uraa suunnittelevalle se on hänestä paras vaihtoehto.
Poltoratskajan mukaan opiskelijat kyllä puhuvat asiasta silloin tällöin keskenään, mutta enemmän siitä haluavat keskustella ystävät ja sukulaiset, mikä on välillä rasittavaa.
”Huolissaan olo ei auta mitään”, hän sanoo.
Yliopiston mukaan prosessilla on kyllä ollut vaikutuksia. Uusia ulkomaalaisia opiske-lijoita ei ole voitu ottaa maksulliseen ohjelmaan, mikä tarkoittaa aukkoa budjetissa. Lisäksi opintotarkastusviranomaiselle on jouduttu laatimaan kilokaupalla raportteja, mikä on pienessä yliopistossa sitonut sekä hallintohenkilökunnan että opettajien aikaa.
Työ on kuitenkin auttanut. Kun viranomaiset sanoivat vielä viime kesänä rikkeitä olevan pitkälti toistasataa, yliopisto on saanut kirjelmöinnillään todistettua useimmat arviot vääriksi ja kyse on enää neljästä kohdasta.
Vahtin sanoo olevansa optimisti. Nyt on jo tullut selväksi, että henkilökunta ja opiskelijat ovat lojaaleja yliopistolle.
Hän muistelee, kuinka Sobtšak soitti professori Boris Firsoville ja kertoi uuden yliopiston ideasta. Sobtšak halusi silloin Pietariin vaihtoehtoisen yliopiston, koska pelkäsi valtiollisten yliopistojen pääsyn neuvostotaakasta vievän liian pitkään. Seuraavana aamuna Firsov soitti Vahtinille.
Tutustumisretkien jälkeen päätettiin perustaa tutkimukseen ja jatkotutkintoihin keskittyvä pieni kansainvälisen tason eliittiyliopisto,jossa ratkaisevat vain tieteelliset meriitit.
”Yliopisto on nyt juuri sellainen kuin ajattelimme, että sen pitäisi olla”, Vahtin sanoo.
Euroopan aika: Vuosi 2017 on Euroopan suurten mullistusten vuosi. HS julkaisee uutisia taustoittavaa journalismia näillä viikoittaisilla Eurooppa-sivuilla. Kaikki Eurooppa-vuoden artikkelit ovat luettavissa aihesivulla HS.fi/aihe/eurooppa.
Fakta
Pietarin eurooppalainen yliopisto
Perustettiin vuonna 1994, toiminta alkoi vuonna 1996.
Tarkoitus oli parantaa valtiotieteellistä ja humanistista tutkimusta sekä hidastaa venäläisten tutkijoiden pakoa ulkomaille.
Yksityinen yliopisto, jolla on tukenaan säätiöityä omaisuutta.
Tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa.
**
/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/6d790d10-d193-459e-9d4f-a304276bb63a_cx0_cy8_cw0_w1023_r1_s.jpg?itok=nVNBc-ZK)
Hungarian Prime Minister Viktor Orban (left) shakes hands with Chinese President Xi Jinping during a meeting in Beijing in April 2019.
BUDAPEST -- A controversial Chinese university project has renewed concerns about Beijing's growing influence in Hungary and pushed Prime Minister Viktor Orban's close ties to China back into the spotlight.
Hungary signed a strategic agreement with Fudan University on April 27 that would open a campus in Budapest by 2024. The deal would make it the first Chinese uni-versity in the European Union and the first foreign outpost for the prestigious Shang-hai-based school, which the government says will raise higher-education standards in Hungary.
But growing concern about a lack of transparency over the project, as well as revelations that the Hungarian government is planning to take on a huge, opaque Chinese loan to build the campus, has left the venture embroiled in controversy.
"Until the government provides full disclosure of all the details of the project,we have nothing to negotiate about, which means that we will not give our consent to the con-struction of the Chinese university", Budapest Mayor Gergely Karacsony told RFE / RL.
Karacsony remains one of the most vocal critics of the project, saying the planned campus places an undue financial burden on taxpayers and that the government is refusing to disclose all of its "decisions, contracts concluded or in preparation, and strategic agreements" regarding Fudan's plans in Budapest.
Documents obtained in early April by Direkt36, a Hungarian investigative-journalism outlet, show that pretax construction costs for the Fudan campus are estimated at $1.8 billion, more than the Hungarian government spent on its entire higher-education system in 2019.
The state plans to finance around 20 percent of the project from its central budget, with the rest of the money provided by a $1.5 billion loan from a Chinese bank. Ac-cording to the documents, the construction will be carried out using mostly Chinese materials and labor, and Fudan University has agreed that the China State Con-struction Engineering Corporation -- the largest construction company in the world -- will bid for the lucrative contract.
The area where the government wants to build Fudan University was previously picked to host a Student City that would provide accommodation and other facilities for Hungarian students. Karacsony said that the city's plans were being overridden by the Hungarian government and that he and other high-ranking city officials planned to launch a referendum to block construction of the university. The strategic cooperation agreement "is about giving huge buildings to China for [free]. It serves the expansion of Chinese companies in Europe," he said.
Budapest Mayor Gergely Karacsony (right) and Krisztina Baranyi, the mayor of Budapest's 9th district, pose at the planned site of the Chinese Fudan University campus in Budapest on April 26.
The proposed Fudan University campus is the latest manifestation of China's growing footprint in Hungary, which has expanded since Orban returned to power in 2010 and launched an "Eastern Opening" policy meant to cultivate close ties with Beijing and Moscow in order to attract investment and new economic opportunities for Hungary following the global financial crisis.
While Chinese investment into Hungary and Central Europe as a whole has been slow to materialize, Orban has cultivated a strong relationship with Beijing over the years.
Chinese President Xi Jinping spoke with Orban on the phone on April 29, with Xi praising the nationalist leader for his China-friendly policies and deepened cooperation throughout the pandemic before inviting him to visit Beijing.
"Hungary is -- and will remain -- the centerpiece for Chinese engagement in Central Europe and that's only become more true during the pandemic," Paul Stronski, a senior fellow at the Carnegie Endowment for International Peace, told RFE/RL. "For the Chinese, Hungary is the gateway to the rest of Europe."
A New Opening
Finding the right balance between friendly gestures to Beijing and still maintaining the trust of Western allies has been a unique feature of Hungary's foreign policy. But walking that tightrope has become increasingly hard for Budapest during the pandemic.
The Orban government's decision to move forward with the Fudan campus stirred concern in Washington for its NATO ally, with the U.S. Embassy in Budapest expres-sing reservations over the project. "The possible opening of Fudan University's first campus in Europe is a cause of concern, as Beijing has a proven track record of using its higher-education institutions to gain influence and stifle intellectual free-dom," the embassy said in a statement to the Hungarian newspaper Magyar Hang.
Budapest has also found itself at the heart of several incidents with the EU in which the Hungarian government has sought overtures to Beijing.
Following tit-for-tat sanctions in March between China and the EU over Beijing's hu-man rights abuses in its western Xinjiang region, Hungarian Foreign Minister Peter Szijjarto denounced the measures as "pointless, self-aggrandizing, and harmful."
A few days later, Chinese Defense Minister Wei Fenghe was in Budapest as part of a planned visit and used the opportunity to condemn EU sanctions and praise Hun-gary's conciliatory approach, claiming that Beijing "has always regarded Hungary as a good brother."
Budapest also reportedly blocked an EU statement the same month that criticized China's new security law in Hong Kong, preventing the bloc from initially joining the United Kingdom and the United States in their own statements over the erosion of human rights in the former British colony.
Hungarian President Janos Ader (left) hosts Chinese Defense Minister Wei Fenghe at the Sandor Palace in Budapest on March 24.
Hungary is also the only EU member country that hasn't acknowledged potential se-curity concerns posed by Chinese vendors like Huawei to 5G mobile networks. Bu-dapest is even home to Huawei's largest manufacturing base outside of China and hosts a new regional research and development center for the company.
Opposition politicians in Hungary have also raised concerns about the proposed Fudan University campus, pointing to potential debt problems and a potential lack of academic freedom at the institution.
Katalin Cseh, a member of the European Parliament from Hungary's Momentum Mo-vement, told RFE/RL that she asked EU foreign-policy chief Josep Borrell to prevent the establishment of the Budapest campus due to the wider risks it could pose to the bloc.
"Beijing needs 'Trojan horses' within the EU, and the Hungarian government volunta-rily offers Hungary for this role," Cseh said. "It is a high risk when a country puts Chi-na's interests above the European community's interests, or above its own country's interests."
Between China And The EU
According to Tamas Matura, an assistant professor at Corvinus University in Buda-pest and the founder of the Central and Eastern European Center for Asian Studies, these moves should be viewed as political gestures to Beijing rather than substantial policy shifts,with the overtures to China functioning as a bargaining chip in Hungary's ongoing standoff with the EU.
"In the framework of Orban's battle with the EU, he needs a big brother like China," Matura told RFE/RL.
Orban has championed what he calls "illiberal democracy" in Hungary and Budapest was singled out in human rights watchdog Freedom House's annual report, pub-lished in April, for an "unparalleled democratic deterioration over the past decade."
Orban's Fidesz party has also been suspended from the EU Parliament's European People's Party and, as Budapest and Brussels remain locked in a tug-of-war set off by EU concerns over the rule of law and misuse of the bloc's funds, observers like Matura say the prime minister is using his relationship with China for domestic purposes.
Hungarian Prime Minister Viktor Orban arrives for an EU summit at the European Council building in Brussels in Decemer 2020.
"None of these ideas are coming from China, they are coming from the Hungarian side, but of course Beijing is happy to go along with them," Matura said.
Hungary took out a 20-year, $1.9 billion loan in 2020 from Beijing to build a railway link that would connect Budapest with the Serbian capital, Belgrade, but the project remains controversial at home and across the region due to delays and a lack of transparency.
In April 2020, the Hungarian parliament voted to give the government extraordinary emergency powers on the premise of combating the pandemic, but it also voted to keep all details around the railway project classified, including a feasibility study about its profitability, arguing that it was required in order to secure a loan from the Export-Import Bank of China.
This has led some critics in the country to question the project's true benefit. Further concerns were raised after a significant contract for the construction work went to a consortium owned by billionaire Lorinc Meszaros, Hungary's richest person and a childhood friend of Orban.
Elsewhere, Orban's close relationship with Beijing has helped solidify his standing at home in at least one area.
While public approval in Hungary for China has declined since the start of the COVID-19 pandemic, Budapest's use of Chinese vaccines has helped give Orban a domestic boost in combating the virus.
Hungary ordered doses of the BioNTech/Pfizer, Moderna, and AstraZeneca vaccines through the EU, but is the only member of the bloc that also approved China's Sinopharm and Russia's Sputnik V vaccine, despite neither shot being approved by the European Medicines Agency.
So far, the move appears to have paid off for the populist Orban, who is looking to increase support ahead of parliamentary elections in 2022. Hungary has fully vacci-nated 21.5 percent of its population as of May 2 -- nearly double the EU average -- and has begun to ease coronavirus restrictions.
"There might be a sense of satisfaction right now in the Hungarian government," Ma-tura said. "A satisfaction that ties with Beijing paid off when they needed help fighting the pandemic, which were also helpful ahead of the general elections next year."
The Home Front
Analysts say the Orban government's embrace of Beijing is difficult to separate from the shifts taking place within Hungary's domestic politics.
The strategic agreement with Fudan University also coincided with recent changes to the management of Hungarian universities, which not only transfers billions in state assets to those close to the prime minister, but also could enable Orban and his supporters to exert long-term control over public education in the country.
A doctor administers the first dose of Chinese Sinopharm coronavirus vaccine to a patient at his office in Kallosemjen on March 25.
The Fudan announcement also comes shortly after the Central European University -- founded by billionaire George Soros and considered one of Hungary's premier postgraduate institutions -- was effectively forced out of the country in 2018 after amendments were passed to a higher education law that were widely seen as targeting the university.
The European Court of Justice said in October 2020 that the move against the uni-versity violated Hungary's commitments under the World Trade Organization and in-fringed upon the provisions of the EU Charter of Fundamental Rights relating to aca-demic freedom. Despite that ruling, the Central European University remains based in Vienna.
All this leaves Hungary at a crucial junction as it gears up for next year's elections, Stronski says.
The shifts in the country's domestic and foreign policies over the last decade have largely been led by Orban and should he and his Fidesz party lose in 2022, many of those changes could see a swift reversal.
"Having Orban in place for the last decade has allowed the Chinese to invest in him and also in the Hungarian elite," Stronski said. "If the government changes hands there's no certainty that this China policy would stay in place. There isn't much sup-port in Hungary for these pro-China policies beyond Orban's current government."
-
-
Akos Keller-Alant
Akos Keller-Alant is a senior correspondent with RFE/RL's Hungarian Service based in Budapest.
***
https://www.tiede.fi/comment/3261113#comment-3261113
42/46 |klo 4:37 | 13.6.2022/tiede.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/screenshot_2022-06-13_at_04-16-15_hs_unkarissa_poikkeustila_unkarin_malliin_-_viktor_orban_vetaa_aivan_omaa_linjaansa_suhteessa_venajaan_ja_ukrainaan.png?itok=XEsQewh-)
Unkarin pääministeri Viktor Orbán parlamentissa Budapestissä toukokuussa. Kuva: Attila Kisbenedek / Lehtikuva
Suomen ongelmat NATO-jäsenyyden kanssa eivät lopu pelkkään Turkkiin, eivät ainakaan niin kauan kuin Suomi riehuu päällimmäisenä kieliveljeskansan EU-tukien lakkauttamiseksi, tiedepolitiikan takia, joka on Uknkarissa rieteellisempää kuin muissa EU-maissa...
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008866726.html
" Poikkeustila Unkarin malliin – Viktor Orbán vetää aivan omaa linjaansa suhteessa Venäjään ja Ukrainaan
Kaikkien unkarilaisten sympatiat eivät ole varauksettomasti Ukrainan puolella. Kansalaiset maksavat venäläisestä energiasta alle markkinahinnan, ja ukrainalaisten kanssa hiertää kansallisuuskysymys.
Heikki Aittokoski HS
12.6. 2:00
Unkarissa on poikkeustila, mutta eipä sitä Budapestin kaduilla huomaa. Ei näy yrmeitä sotilaspartioita, ei ole öisiä pidätyksiä eikä ulkonaliikkumiskieltoja. Ei tietenkään ole.
Ulkona suorastaan kannattaa liikkua. Budapestissä paistaa aurinko, helleraja on rikki. Tonava virtaa niin kuin aina ennenkin, ja jyhkeän parlamenttitalon kupeessa koululaisryhmä ilakoi luokkaretkellään.
Herää kysymys, mikä tämä Unkarin poikkeustila ylipäätään on. Pääministeri Viktor Orbán sen julisti toukokuun lopussa.
Orbán voi nyt hallita asetuksin eli sivuuttaa parlamentin. Parlamentti ei pannut Orbánille hanttiin, koska se on hänen taskussaan. Orbánin Fidesz-puolueella oli jo entuudestaan kahden kolmasosan määräenemmistö, ja huhtikuun vaalivoiton myötä hänen 12 vuotta kestänyt valtakautensa jatkuu.
”Brysselin asettamat pakotteet ovat johtaneet valtaisaan talousmyllerrykseen ja dramaattiseen inflaatioon”, Orbán perusteli. ”Maailma horjuu talouskriisin partaalla. Unkarin on pysyttävä erossa tästä sodasta ja turvattava perheiden toimeentulo.”
On huomionarvoista, että Orbán lateli talousmyllerryksen syyksi ”Brysselin asettamat pakotteet” eikä siis Venäjää, joka pakotteet laukaisi raakalaismaisella helmikuun hyökkäyksellään.
Unkari on ollut jo vuosia Euroopan unionin outolintu. Koko ajan tuntuu tapahtuvan kummallisuuksia, eikä niiden määrä ole vähenemään päin.
Toukokuussa Orbán jarrutti EU:n kuudetta pakotepakettia 26 päivän ajan. Se runnottiin lopulta läpi, mutta niin, että Unkari saa jatkaa öljyntuontia Venäjältä.
Samassa rytäkässä Orbán esti Moskovan patriarkka Kirillin asettamisen EU:n pakotelistalle. Kirill on Venäjän hyökkäyssodan innokas tukija, eikä ole tiedossa, miksi Orbán halusi tehdä Venäjälle mieliksi.
Orbán perusteli tekoaan uskonnonvapaudella. Kesäkuun alussa Venäjältä saapuikin sitten arvovieras, Volokolamskin metropoliitta Hilarion, joka tapasi varapääministeri Zsolt Semjénin ja lausui tälle sydämelliset kiitokset Unkarin osoittamasta tuesta.
Lisää outouksia: kesäkuun alussa Unkarin parlamentin puhemies László Kövér – Fideszin miehiä, tietenkin – totesi, että Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä on ”mielenterveysongelmia”.
Orbánin välit Zelenskyiin ovat viileät. Samalla Orbán on ihmeellisen hyvää pataa Vladimir Putinin ja Venäjän kanssa.
Anikó Pethö (vas.) ja Ilona Hernádi olivat lastenlastensa Zenten (vas.kesk.) ja Attilan kanssa päiväretkellä Budapestissä. Kuva: Martin Fejér
" ... Mitä Unkarissa oikein tapahtuu?
Parlamenttitalon edustalla on Lajos Kossuthin aukio. Sitä on ylittämässä hyväntuulinen seurue: kaksi eläkeläistä ja kaksi pojanvesseliä.
Isoäidit Ilona Hernádi ja Anikó Pethö ovat lähteneet kuusivuotiaan Attilan ja viisi-vuotiaan Zenten kanssa päiväretkelle. He asuvat Budapestin liepeillä Érdissä.
Bussi ja ratikkamatkat ovat pojille elämyksiä, ja nyt määränpäänä on leikkipuisto Tonavan rantatörmällä.
Pysähdytään kuitenkin hetkeksi puhumaan politiikkaa. Mitä tuumitte Orbánin Venäjä-politiikasta?
”Kannatan”, Hernádi sanoo. ”Pitää pysyä puolueettomana. Pitää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, mutta aseita ei pidä lähettää.”
Unkari tasapainoilee lännen ja Venäjän välillä.
Hallitus on kyllä enimmäkseen pysynyt EU-rintamassa ja tuominnut Venäjän hyökkäyksen. Satunnaisten katuhaastattelujen perusteella myös enemmistö kansalaisista, ainakin Budapestissä, on vankkumatta Ukrainan puolella.
Unkari on ottanut vastaan satojatuhansia pakolaisia Ukrainasta, joita tosin ensi alkuun auttoivat lähinnä kansalaisjärjestöt.
Toisaalta Unkari ei halua antaa Ukrainalle aseapua, vaikka on naapurimaa ja puolustusliitto Naton jäsen. Lisäksi Unkari kieltää muiden Nato-maiden asetoimitukset alueensa kautta Ukrainaan.
Orbánin mantroihin kuuluu, ettei Unkarista saa tulla sodan osapuoli.
Eläkeläiset Ilona Hernádi ja Anikó Pethö ovat Orbánin ja Fideszin vankkoja kannattajia.
”Me äänestämme sitä, mikä on meille hyväksi”, sanoo Pethö, joka teki työuransa alakoulun opettajana.
”Orbán on karismaattinen johtaja”, toteaa Hernádi, joka taas on entinen lastentarhanopettaja.
”Oikein lahjakas”, Pethö täydentää.
Hernádi ja Pethö arvostavat etenkin hallituksen avokätistä perhepolitiikkaa. Lapsiperheitä tuetaan viljalti.
”Jos nainen saa neljä lasta, hänen ei tarvitse enää koskaan maksaa tuloveroa”, Hernádi kertoo esimerkin.
Lapsiperheiden vanhemmat saivat talvella, sopivasti ennen vaaleja, suuret palautukset maksamistaan tuloveroista.
Orbánin johtamaa Fidesziä voi perustellusti kutsua oikeistopopulistiseksi, van-hoillis-kansallismieliseksi tai vaikka änkyränationalistiseksi. Toukokuussa Orbán luonnehti tyypilliseen tapaansa Unkaria ”läntisen maailman viimeiseksi kristillis-konservatiiviseksi linnakkeeksi”.
Tämä heijastaa laajan väestönosan arvomaailmaa, kuten vaalituloksistakin näkee. Unkarin poliittinen kilpailuasetelma on tosin epäreilu. Valtapuolue on valjastanut omaan käyttöönsä mittavat resurssit,esimerkiksi valtion investoinnit ja julkisen median.
Mutta yhtä kaikki: huhtikuun vaaleissa Fidesz sai 54 prosenttia äänistä. Vaalijärjestelmä kanavoi tämän ääniosuuden kahden kolmasosan enemmistöksi parlamenttipaikoista.
Ihmiset äänestävät usein lompakollaan. Jos Fideszin suosiota pitäisi selittää yhdellä sanalla, valinta olisi helppo: rezsicsökkentés.
Sana ei käänny ytimekkäästi suomeksi. Se tarkoittaa elinkustannusten alennuksia.
Hieman alle 10 miljoonan asukkaan Unkari on eräänlainen subventoidun elämi-sen koelaboratorio. Valtio asettaa hintakattoja ja takaa kansalaisille edulliset polttoaineet, kaasun, sähkön ja veden sekä peruselintarvikkeet.
Tukiaispolitiikan näkee helpoiten Unkarin bensapumpuilla. Joka ikisen huoltoase- man mainostaululla on sama hinta 95-oktaaniselle bensiinille ja dieselille: 479,9 forinttia. Se on noin 1,20 euroa litralta, mikä on noin puolet Suomen hintatasosta.
Pariskunta kuvasi itseään Budan linnakukkulalla, jonka hallintokortteleihin nousee uusvanhoja ministeriörakennuksia. Kuva: Martin Fejér
" ... Rezsicsökkentés on kansalaisten parissa ymmärrettävän pidetty ohjelma. Se myös selittää Orbánin Venäjä-politiikkaa.
”Me olemme heistä riippuvaisia”, eläkeläisrouva Ilona Hernádi toteaa. ”Öljy ja kaasu tulevat sieltä.”
Unkari lämpiää pitkälti kaasulla, ja kaasusta 80 prosenttia tulee venäläisjätti Gaz-promilta. Öljystäänkin Unkari ostaa Venäjältä yli puolet. Öljy virtaa Družba- eli Ystävyys-putkessa.
Kuten Viktor Orbán helmikuun alussa kiteytti: ”Jos on venäläistä kaasua, on rezsicsökkentés. Jos ei ole venäläistä kaasua, ei ole rezsicsökkentés.”
Jää nähtäväksi,kuinka kauan hallitus voi jatkaa anteliasta politiikkaansa. Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen, EU-tukia on katkolla ja talousnäkymät ovat synkkiä. Yksi Orbánin ensimmäisiä poikkeustilan aikaisia päätöksiä oli kiristää suuryritysten liikevoittojen verotusta.
Unkarin talouskasvu on ollut enimmäkseen rivakkaa, ja Orbán on myös käynnis-tänyt mittavia rakennushankkeita. Niistä näkyvin on käynnissä Budan kukkulalla, jonne nousee näköiskopioita vanhoista hallintorakennuksista.
Uushistorialliset rakennukset tulevat ministeriöiden käyttöön. Tekeillä taitaa olla monumentti Orbánin aikakaudelle.
Unkarin näkymistä ja erityisesti Venäjä-suhteista osaisivat tietysti parhaiten kertoa hallituksen edustajat.
Se ei kuitenkaan onnistu. HS:n esittämiin haastattelupyyntöihin tulee joko torjuva vastaus tai ei vastausta laisin.
Onneksi Budapestissä on vireä ajatushautomoiden verkosto. Nytkin kaupungissa järjestetään muutaman tunnin välein kaksi paneelikeskustelua, jotka edustavat vastakkaisia poliittisia suuntauksia.
Iltapäivällä Magvetö-kahvilassa aiheena on sananvapaus Unkarissa. Siinä onkin aihetta kerrakseen. Unkari on ainoa EU-maa, jonka yhdysvaltalainen Freedom House -järjestö on pudottanut luokituksissaan ”osittain vapaaksi”.
Panelistien joukossa on liberaalin Republikon-instituutin tutkija Dániel Mikecz. Tilaisuuden päätteeksi hän kertoo HS:lle näkemyksiään Orbánin idänpolitiikasta.
Siinä on ristiriita, Mikecz valottaa. Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan vuonna 2008, Orbán oli oppositiojohtaja ja tuomitsi Venäjän aggression jyrkästi.
”Tälläkin kertaa he [Orbán ja hänen hallituskumppaninsa] tuomitsevat sodan, siitä ei ole epäilystäkään”, Mikecz sanoo. ”Mutta he korostavat haluavansa pragmaattista suhdetta Venäjän kanssa.”
”Orbánilla on hyvät suhteet Putiniin, joka on ollut Budapestissä monta kertaa. Ja Orbán vieraili Moskovassa juuri sodan alla.”
Mikecz sanoo, että mielipidekyselyiden perusteella Fideszin äänestäjillä ei ole läheskään yhtä kielteinen näkemys Putinista kuin opposition äänestäjillä.
”Niinpä Fideszin kannasta tuli sellainen, että ollaan väkivaltaa ja sotaa vastaan, mutta ei Ukrainan puolesta.”
Tässä Unkari eroaa tuntuvasti useimmista Euroopan maista, joissa kansalaisten sympatiat ovat varauksettomasti Ukrainan puolella.
Liberaali tutkija Dániel Mikecz ei tiedä, miksi Orbán meni niin pitkälle, että asettui patriarkka Kirillin tueksi.
”Hyvä kysymys”,Mikecz toteaa. Hän jatkaa,että vaikka Orbán ei ole Putin, heidän arvomaailmassaan on jotain yhteistä.Kumpikin katsoo läntisen Euroopan rappeu- tuvan, koska kristillinen identiteetti on hylätty, perinteiset perhearvot työnnetty lokaan ja seksuaalivähemmistöjä suvaitaan.
”Tässä on yhtäläisyyksiä.”
Fideszin kannattajien sallivaa Venäjä-suhdetta saattaa Mikeczin mukaan osittain selittää juuri arvopohja.
”Se auttaa unohtamaan, mitä tapahtui vuonna 1956 tai miten Neuvostoliitto riisti Unkarilta itsemääräämisoikeuden melkein puoleksi vuosisadaksi.”
Unkarilla on ollut vaikea historia Venäjän kanssa, niin kuin monilla muillakin Euroopan mailla. Unkari joutui toisen maailmansodan jälkeen sosialistileiriin, ja vuonna 1956 Neuvostoliitto kukisti verisesti kansannousun.
Alkuillasta Budapestissä järjestetään toinen paneelikeskustelu, jossa yleisö on nuorekkaampaa ja menestyvän oloista. Paikkana on konservatiivien Scruton-kahvila parin korttelin päässä Tonavasta.
Unkarissa ”konservatiivi” viittaa yleensä Fidesziin, eli aatesuuntaus on selvästi nationalistisempi ja vanhoillisempi kuin Euroopan maltillisten oikeistopuolueiden konservatiivisuus.
Tämäniltaisen keskustelun järjestäjänä on aikakauslehti Hungarian Conservative. Aiheena on energiapolitiikka,ja siihen osallistuu konservatiivisen Danube-instituu- tin tutkimusjohtaja Anton Bendarjevskiy. Instituutti on lähellä Fidesz-puoluetta.
Miksi Orbán on niin ystävällisissä väleissä Putinin kanssa?
”En kutsuisi välejä ystävällisiksi”,Bendarjevskiy sanoo HS:lle.”Kyse on pragmaat- tisista suhteista. Kyse on talouspolitiikasta, ei ystävyydestä Putinin kanssa.”
Bendarjevskiyn mukaan Orbánin hallitus käynnisti 2010-luvun alussa uuden idänpolitiikan, koska halusi löytää Unkarin taloudelle uusia tukijalkoja.
Kun kerran energiapaneelissa ollaan, pitää kysyä ydinvoimasta. Unkarilla ja Suomella on nimittäin kiintoisa yhtäläisyys: venäläisen Rosatom-konsernin piti toimittaa kumpaankin maahan ydinvoimala.
Suomessa voimalahanke tuli tiensä päähän käytännössä heti 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Unkarissa neuvostovalmisteista Paks-voimalaa on määrä laajentaa kahdella ydinreaktorilla. Noin 12 miljardin euron hanke on yhä vireillä, ainakin teoriassa. Ulkoministeri Péter Szijjártó tapasi toukokuun alussa Rosatomin johtoa ja vakuutti, että voimalahanke on Unkarin strategisten etujen mukainen.
”Henkilökohtaisesti en olisi niin varma, että Venäjä tulee lopulta reaktoreita rakentamaan”, Bendarjevskiy toteaa. ”Ehkä he [Unkarin päättäjät] odottavat Venäjän ilmoittavan, että se vetäytyy hankkeesta.”
Unkarin toimintaa Ukrainan sodan aikaan olisi houkuttelevaa selittää yksinomaan kaasulla, öljyllä ja ydinvoimalla.
Se vain olisi aivan liian helppoa. Mukana on myös arvaamattomampi elementti, kansallistunne.
Ukrainassa on alue nimeltään Taka-Karpatia, joka Unkarista katsottuna on heti rajan takana. Taka-Karpatia kuului aikanaan Unkarin kuningaskuntaan. Sitten tuli ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeinen Trianonin rauha, jossa Unkari menetti suurimman osan alueistaan.
Trianonin rauha on Unkarin kansallinen trauma. Taka-Karpatiassa elää edelleen-kin unkarinkielinen vähemmistö – jota unkarilaiset katsovat Ukrainan sortavan.
Erityisenä silmätikkuna on Ukrainan koululaki, joka edellyttää opetuksen tapahtuvan nelosluokalta lähtien vain ukrainaksi.
”Unkarille se on iso asia, ja näyttää siltä, että Ukraina ei ole halukas tulemaan vastaan”, sanoo Bendarjevskiy.
”Suhteet ovat huonontuneet neljän viime vuoden aikana, ja nyt on myös henkilö-kohtainen ongelma Orbánin ja Zelenskyin välillä. Ongelmat ovat kärjistyneet Zelenskyin aikana.”
”Silti me autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin”, Bendarjevskiy jatkaa. ”Mitä aseapuun tulee, meillä ei ole aseita, mitä antaa heille.”
***
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marttiissakainen1/unkarin-tie-sopisi-myos-suomelle/Unkarin tie sopisi myös Suomelle
Martti Issakainen 19.2.2023 16:54
Unkarin pääministeri Viktor Orbán totesi vuotuisessa kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan, että Eurooppa on jo epäsuorassa sodassa Venäjän kanssa. Unkari on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja osallistunut EU:n Venäjän vastaisiin pakotteisiin. Unkari on lähettänyt Ukrainaan ainoastaan humanitääristä apua, ei aseita eikä muutenkaan ole osallistunut sotatoimiin. Orbán on myös varoittanut Eurooppaa ajautumasta suoraan konfliktiin Venäjän kanssa. ”Aiomme säilyttää taloudelliset suhteemme Venäjään ja suosittelemme samaa myös liittolaisillemme”: sanoi Orbán .
Unkarin hallitus ei myöskään pidä realistisena väitettä, että Venäjä olisi uhka Unkarin tai Europaan turvallisuudelle. Orbán myös painotti, ”että Unkarilla on vain yksi vaihtoehto: pysyä poissa sodasta. Se ei ole helppoa Naton ja EU:n jäsenenä, kun kaikki muut jäsenmaat ovat sodan kannalla.”
Näin Unkari maalla, jos millä olisi syytä olla tiukka Venäjää kohtaan. Useimmat muistavat Unkarin kansannousun 1956 ja sen väkivaltaisen kukistamisen Neuvostoliiton tankeilla. On hyvä muistuttaa mieliin , että viha kasvattaa vihaa ja asemäärien lisääminen kasvattaa sodan riskiä. Sodan petoa ei pitäisi päästää irti. Tällä hetkellä Venäjä/ Ukraina/ Nato/USA- konfliktin laajenemisriski Ukrainan ulkopuolelle on suuri. Sen kasvattamiseen ei ainakaan pienen Suomen pitäisi osallistua.
Suomella on Unkaria verisemmät ja katkerammat muistot yhteenotosta Neuvostoliiton kanssa. Silloin Saksan aseveljenä, nytkö Nato/ USA:n? Suomen valtion johto on tehnyt näyttävää sotapropagandaa EU:n ja Naton puitteissa. Ei vähiten merkittävän sotakaluston , aseavun ja muun avun muodossa. Mikä syy ja motivaatio Suomen kaltaisella pienellä maalla on toimia eturintamassa ja sotapsykoosin kasvattajana. Miksi ei Unkarin tapaan pysytellä takarivissä, toimia matalalla profiililla ja koettaa ylläpitää rauhaa maassa? Suomi on käytännössä katkaissut kaikki suhteet Venäjään. Moni Euroopan maa jatkaa kaupankäyntiä. Tosiasiassa Suomikin ostaa mutkan kautta Venäjän tuotteita.Tosin vähemmän kuin ennen. Korvaava öljy ja kaasu tulee kyllä muista maista tosin huomattavasti kalliimmalla kuten esim, nesteytetty kaasu USA:sta.
On myös hyvä muistaa miten meneteltiin, kun USA hyökkäsi Afganistaniin, Irakiin, Libyaan ja pommitti Belgradia yhtäjaksoisesti 78 vrk. Silloin ei boikotoitu tai demonisoitu USA:aa. Mikä ero nykytilanteessa on? Onko sotaretoriikassa menty liian pitkälle? Vaikuttaa ainakin Suomessa, että kansa on sairastunut sotapsykoosiin. Olisi aika herätä. Olipa Suomella millaiset tukijat ja arsenaali tahansa lännessa, niin tosipaikan tullen ruumiita ja raunoita syntyisi. Sotatantereena olemista pitää välttää kaikin tavoin. On aina parempi olla aseellisen konfliktin ulkopuolella kuin osa sitä. Suomen Nato-politiikka ja sen määrätietoinen ajaminen vie meitä vääjäämättä kohti konfliktia. Haluammeko me todella sitä?
Olisi järkevää kääntyä Unkarin tielle. Kun jossain vaiheessa Ukrainan sodassa saadaan rauha aikaan, sitä puuhataan jo kulisseissa, Suomella ei ole kovin monta johtavaa poliitikkoa, jotka olisivat sopiva tai uskottavia neuvottelemaan suhteiden palauttamisesta Venäjän kanssa."
***
TÄNÄ PÄIVÄNÄ4 vuotta sitten1. maaliskuu 2019 ·Jaettu seuraaville: JulkinenLUULITTEKO, ETTÄ ME LIIOITTELEMME, KUN SANOMME, ETTÄ EU:A JOHTAVAT RIKOLLISETVeli Matti WilskaYesterday at 10:41 ·EU-JOHTAJAT HÄDISSÄÄN!Unkarissa on jo aloitettu "totuuskampanja" Sorosin vaikuttamisesta EU:n päätöksiin. Kohta paljastuu sellaista, mikä saa koko Euroopan tavalliset kansalaiset haukkomaan henkeään! Tuossa julistekuvassa viestitään kansalaisten oikeudesta saada tietoonsa mitä EU:ssa puuhataan. Sekös päättäjiä pelottaa!Median on aivan turha luoda Orbanista kuvaa salaliittoteoreetikkona. Orban on koko ajan ollut EU-päättäjien pöydissä ja tietää suunnitelmat kaikilta osin! Meillä FIdesin sisarpuolueen, Kokoomuksen Orpo oli ensimmäinen Fidesin erottamista vaatinut puoluejohtaja.HS tässä sanankäytöllään viittailee salaliittoihin, mutta totuus on todella karmiva.Merkel kehoittaa kutakin jäsenmaata luopumaan itsenäisyydestään. Myös YK:n GCM - pakolaisopimus olisi kaikkien allekirjoitettava ja kaikkien EU-maiden on osallistuttava pakolaisten vastaanottamiseen 288 0000 (288 miljoonan) pakolaisen potista. EU suunnittelee heille "humanitaarisiä" passeja (Fidesin paljastus)!Miksi: Koska näillä passeilla varmistetaan Schengenin sopimuksen jatkuminen. Ne EU-maat, jotka eivät allekirjoita YK:n pakolaissopimusta, joutuvat ottamaan pakolaiset passien velvoittamina vastaan halusivat tai eivät. Nuo passit mahdollistavat "vapaan liikkumisen EU-alueella"! Jos tuollaista passijärjestelmää muine matkustaja-asiakirjoineen ei luotaisi, pitäisi EU:ssa ottaa rajavalvonta käyttöön ja kumota Schengenin sopimus!Tekisi mieli kirjoittaa millaiset taustavoimat hallitsevat YK:n tekemisiä, mutta fiksuimmat tietävät asian. Muilla on käsitys YK:n edistävän rauhaa ja sopusointua!https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006009682.html
Unkarin hallituksen salaliittoteoriaa levittävä julistekampanja suututti EU-johtajat – Orbánin puolueen lähtö europarlamenttiryhmästä lähempänä kuin koskaan
Unkarin hallituksen masinoima, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria vastaan hyökkäävä julistekampanja on monille EPP-parlamenttiryhmän jäsenille viimeinen pisara.
Unkarin hallituksen masinoiman EU-vastaisen kampanjan juliste oli liimattu puhelinkopin kylkeen Budapestissä. Julisteessa ovat vieri vieressä miljardööri ja Unkarin hallituksen vihollinen George Soros sekä Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
Unkarin hallituksen alkuviikosta käynnistämä julistekampanja on saanut useiden EU-johtajien ja Euroopan keskustaoikeiston edustajien mitan täyttymään.
Pääministeri Viktor Orbánin hallitus julistaa kampanjassaan, että Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja unkarilais-yhdysvaltalainen miljardöörisijoittaja George Soros ”vaarantavat Unkarin turvallisuuden” muun muassa edistämällä Eurooppaan kohdistuvaa maahanmuuttoa.
... "https://hungarytoday.hu/eu-commissioner-hahn-apologizes-over-eu-funds-misunderstanding/
" EU Commissioner Hahn Apologizes over EU Funds Misunderstanding
Tibor Navracsics and Johannes Hahn in Budapest
In a letter obtained by Mandiner, Budget Commissioner Johannes Hahn has apologized to Tibor Navracsics, the minister responsible for the use of EU funds for Brussels’ decision to exclude Hungarian universities from a new program.
A number of Hungarian state and foundation universities, including Corvinus University of Budapest, Budapest University of Technology, and ELTE, are involved in a new higher education conflict between the European Commission and the Hungarian government, Mandiner reported.
It emerged at the beginning of the year that for the time being, the suspension of EU funding means that Hungarian educational institutions that are run by or in the form of public interest trusts cannot receive fresh funding from the EU-funded Erasmus+ cooperation and educational exchange program and the Horizon Europe research and innovation framework program, the news site recalled.
In the latest case, the European Climate, Infrastructure and Environment Executive Agency (CINEA) – which manages the European Commission’s programs to promote decarbonization and sustainable growth – has challenged the inclusion in the so-called LIFE Capacity Building project of Hungarian universities that were excluded from EU funding programs under the Council decision of December 15, 2022, which also suspended the funding.
Although the Hungarian side explained that these universities are only included in the project as a target group and do not benefit from the financial support and therefore do not have to assume any legal obligations, it finally gave in to Brussels’ demands and several of the institutions that originally were planned to be included were deleted from the list.
But then Minister of Regional Development Tibor Navracsics, who negotiated the EU funds, wrote to EU Education Commissioner Marija Gabriel, warning that
CINEA’s demand and actions were illegal and that the request made by the executive could in no way be derived from last year’s Council decision.
Mandiner has obtained a letter from Johannes Hahn, the Budget Commissioner. In it, he indicated that there had been a misunderstanding during the preparatory procedure regarding the expenditure item in the proposal that was categorized as “financial support to third parties.” According to him, CINEA wrongly considered that the universities concerned would be beneficiaries of EU financial support, in breach of last year’s decision. “CINEA apologizes for the misunderstanding and remains fully committed to continuing the excellent cooperation with the consortium to conclude the grant contract and to successfully implement the project,” Johannes Hahn wrote to Navracsics, adding that the universities wrongly removed could be reinstated in the project.
Viktor Orbán Negotiates About EU Funds in Budapest
***
https://hungarytoday.hu/foreign-minister-hails-strong-cooperation-with-china/
" Foreign Minister Hails Strong Cooperation with China
