En osaa viroa. Aikaisemmin olen kommentoinut sellais- ten kielten etymologioita, joita ainakin auttavasti osaan kuten suomen, ruotsin, saksan, englannin, venäjän ja liettuan. Nytkin näkökulma on viime kädessä niissä.

Sanakirjassa on joitakin oikeitakin linjauksia, joista Suomessa ei saa puhua, ja joita kehitän edelleen kritiikissäni, kts. esim. "ambuma".

[ETY] Eesti etümoloogiasõnaraamat

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=aade&F=M&C06=et


aade : aate : aadet 'ülev mõte'

soome aate 'idee, aade, vaade; mõte'
Laenatud kirjakeelde 19. sajandi lõpus.

HM: Mielenkiintoista, että tällaisia sanoja on lainattu suomesta viroon, vaikka suomi ei kielenä mitenkään ole sen "korkeammalla tasolla" kuin virokaan, eikä ole ollut ennenkään. Etymologiaan kuuluisi, että lainatunkin sanan taustaa jotenkin selvennettäisiin.


aader: aadri : aadrit van 'veresoon'

aater
alamsaksa ader(e) 'kõõlus = jänne; veresoon = verisuoni'

HM: Sana on tuskin lähtöisin saksasta, vaikka olisi välittömästi sieltä viroon tullutkin...

aam : aami : aami 'suur vaat; endisaegne vedelikumõõt'


alamsaksa am(e) 'veini, harvem õlle mõõt'

SSA:n (Suomen sanojen alkuperä) mukaan sana aami on lähtöisin kreikasta,josta tullut latinan kautta saksaan. Sana sattaa tulla myös, vaikka kreikkaankin, kanta-baltoslaavin sanasta *embti, emba = appaa, ammentaa (joka tosin venäjässä tarkoittaa seksiä).


aare : aarde : aaret '(peidetud) väärisvara = piilotettu arvotavara; miski v keegi väga väärtuslik' = aarre

soome aarre 'varandus, vara'

Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome sõna on peetud germaani või skandinaavia laenuks, ← alggermaani *arđi-, mille vaste on nt vana-ülemsaksa art 'kündmine', või ← algskandinaavia *arđo-, mille vaste on nt vanaislandi ǫrð (mitm arðir) 'saak = sato, aastasaak = vuodentulo'. Vt ka maare1.

SIIS TÄSSÄ VÄITETÄÄN, ETTÄ SANA AARE ON TULLUT VIROON SUOMEN KAUTTA VARHAISYLÄ-SAKSAN KYNTÄMISTÄ TARKOITTAVASTA SANASTA!

Suomessa ei kuitenkaan ole tähän liittyvää kyntää-sanaa, ellei sellaisena sit-ten pidetä sanaa "aurata", jonka on ymmärretty tulevat aura-sanasta (< aatra?), jonka on arveltu tulevan esimerkiksi viron sanasta ader (adra). Sääksmäen murteella se hevosella vedettävä kyntölaite oli sahra, ja aura tarkoitti koneellista lumiauraa, tai sitten kurkiauraa.

Yksi pieni kysymys: KUN VIRON RAJAN TAKANA ON LATVIAN MITÄ SOPIVIN KYNTÄMIS-SANA
ārt (āru), NIIN MIKSI TÄMÄ EI VOI OLLA TULLUT VIROON SUORAAN SIELTÄ???!!!

Sellainen seikka,että virossa on myöhemmässä kielen-huollossa säilytetty(?) sana aar, koska suomessakin on sille ilmeinen vastin (ja syrjäytetty täysin "vierashei-moisia" sanoja) EI KERRO MITÄÄN VANHAN LAINAUTUMISEN SUUNNASTA.

Viron yleisnimistä on jätetty ilmeisesti pois sana *aarn = "aarni", joka esiintyy kui-tenkin tavallisena etu- ja sukunimenä. Virossa *aarn voisi olla sanan aar johdos toisin kuin suomessa "aarni" sanan aarre. Varmaahan se- kään ei tietenkään ole. Suomen aarni tarkoittaa (van- haa) aarnipuuta, asumatonta ja hakkaamatonta aarni(o)metsää sekä aarnivalkeaa eli virvatulta (sininen liekki, joka valaisee, mutta ei polta, ja toimiii aarteen tai jonkin muun tärkeän merkkinä tai varoituksena).

Tällainen ignis fatuus,"kohtalonliekki" tunnetaan mytologiassa ympäri Maapallon, se voi olla hyvin pieni, jonka vain valitut tietäjät näkevät, tai taivaalla suuri roihu, joka tietää kauheita. Se on myös "saavuttavattoman" symboli "sateenkaaren pää", joka aina pakenee etsijäänsä.Se tarkoittaa vielä aarni-kotkaa,-haukkaa, mystistä kimairaa eli kotkanpästä, nisäkäsvartaloista siivekästä olentoa (kreikan grips), joka toimii aarteenvartijana. Hahmo on ilmeisesti peräisin Kreikasta, mutta voi olla Latviastakin: sellaisen löytäminen olisi ollut varsinainen korkein kuviteltavissa ole-va täyttymys keimerysten eli luonnon ja satokauden erikoisuuksien etsijälle, jol-laisten suuren määrän katsottiin ennustavan hyvää ja osoittavan luonnonjumalien suosiota.

Virvatuli on samaa balttilaista juurta kuin virmatuli, joka tarkoittaa revontulta. Se on myös samaa juurta kuin suomen virta, sana tulee kantaindoeuroopan vartalos-ta *ver- = kääntyä, myllertyä, kiehua (joidenkuiden mukaan *kwer- tarkoittaen so-tilaallisia mullistuksia), liettuan virti (verda) = kiehua, keittää, verti (veria ["väärä" suomalaisen korvaan]) = lävistää, läpäistä, lyödä (piikki) läpi, kumota, kääntää nurin. *Virw- on ollut aktiivin partisiipin preesens "kiehuva,väreilevä" (viri, vire, väre),*virm- on presensin agenttipartsiippi, ja *virt- = passivin preteriti.


Yöllinen maisema Mätäsvaaralla. Asko Kuittinen halusi saada kuvaansa hieman valoa, minkä vuoksi hän päätti mennä kuvaamaan normaalia aiemmin.


Sanan aarni alkuperää voimme hakea paitsi (latvian) kyntämisestä art (aru) myös mm. kreikasta: ornis = lintu, keltistä erne = kotka, liettuan erelis, preussiin aralis.

Etunimi Arnwald > Arnold (joka ei tule välttämättä germaanista) tarkoittaa "Kotka-johtaja". Aarnimetsä tarkoittaa asumatonta ja tuntematonta metsää,jossa on kot- kia ja noin ollen VARMASTI MYÖS RIISTAA,sillä muuten siellä ei olisi kotkiakaan. Kotka oli metsästettävyyden indikaattorieläin kuten pyhä tarhakäärme oli viljeltä-vyyden. Aarnipuu on "kotkapuu" eli kotkan (mahdollinen) pesäpuu. Kotkaa palvottiin jotakuinkin varmasti jumaluutena.

erne (n.)

"sea eagle = merikotka" from Old English earn "eagle" from Proto-Germanic *aron-, arnuz "eagle" (cognates:Old High German arn,German Aar, Middle Dutch arent,Old Norse örn,Gothic ara "eagle"), from PIE root *or- "great bird" (cognates: Greek ornis "bird", Old Church Slavonic orilu, Lithuanian erelis, Welsh eryr "eagle"). The Germanic word also survives in the first element of names such as Arnold and Arthur.

arelie = kotka (preussi)

arelie „are (Adler = kotka) - erelis = kotka“ E709. Vok. are (E709) plg. su v.v.a. ar „Adler“.Pr.arelie taisytinas į *arelis (plg.dar geytye,naricie): lie. erẽlis, dial. arẽlis, la. ereļi (nom.pl.) resp. ḕrglis < *erdlis < *erlis (su išnykusiu balsiu tarp -r- ir -l-.

[välikonsonaltit -g- ja -d- EIVÄT OLE "KADONNEITA"; vaan ne ovat VÄLIIN LISÄTTYJÄ, koska "-lr-" ja "-rl-" ovat luvattomia yhdistelmiä!],

sl. *orьlъ (lenk. orzeł,(<) ček.orel ir kt. [huom. tšekkiläi- nen "ž-pitoinen" -r-!], go. ara „t.p.“ (n-kam.), kimr. eryr „t.p.“ (< *eriro-), korn. bret. er (<*ero-) „t.p.“, het. ḫaraš (gen. ḫaranaš) „t.p.“ (> egyptin Horus! HM.), gr. ὄρνις „paukštis = lintu“ ir kt. Būgos nuomone, pr. *arelis (kaip ir lie. dial. arẽlis) kildintinas iš balt.*erel- (t.y. su *e-) ir dėl to lygintinas, pvz., su kimr. eryr. Su šiuo prūsišku erelio pavadinimu Kiparsky’s sieja vieno viduramžių prancūzų rašto minimą XIVa. vartotos Prūsuose monetos (su erelio atvaizdu) pavadinimą harelavt (var.: arelare) ar (pl.) harelaz (var.: arelars)

(Preussin rahassa 1300-luvulla kotka, josta se siirtyi useisiin muihin vaakunoihin, HM).

*h₃orno-eagle

Gm. arn/Aar, Arm. որոր ‎(oror), ուրուր ‎(urur), Eng. earn/erne, Gk. órnis; ὄρνεον ‎(órneon), Russ. орёл (orjol), Lith. erelis, Ltv. ērglis, Hitt. aran, Pol. orzeł, Welsh eryr, ON ari, Goth. ara, Alb. orë, OPruss. arelis, Ir. irar/

(Tämä ei ole juuri vaan johdallainen...)

*h₂erh₁-to_plowToch. āre/āre, Lat. arō; aratrum, Gk. ἀροτήρ ‎(arotḗr), Lith. arti; ārklas, Ltv. art, OCS orati, Russ. орать (orat'), Arm. արաւր ‎(arawr), Pol. orać, Goth. arjan, Eng. erian/, ON arðr, Welsh arddu; aradr, OIr. airim; arathar, OPruss. artoys, OHG erien


Näiden sanojen välillä saattaa olla yhteys, joka liittyy ilmaa tarkottavaan sanaan (keltin air), joka olisi ollut *her(h)-:kotka ="(korkea)ilmalintu", ja kyntää = "ilmata, ilmastaa" (ihmiset olivat syistä ja seurauksista tavatto- man hyvin selvillä kivikau-dellakin, kun kaikki oli kantapään kautta opittua). Sanojen alussa on h-, joten esi- merkisi suomen ja saamen höyry ja/tai hara (joka siten ei tulisikaan liettuan sa-nasta žerti=kohentaa tulta) sekä egyptin/filistean Horus voivat kuulua joukkoon. Ne eivät voi kuitenkaan tulla vasarakirveskielestä, sillä kantabaltissakaan ei ole ollut enää h:ta. 

Aarteen ja kyntämisen mahdollista mahdollista yhteyt- tä on etsittävä preussin sanan "artun (artwei) = kyntää" johdannaisen > arrien (arjan) = vilja, jyvät avulla. (En viitsi kääntää pitkää liettuankielistä tekstiä, ellei joku nimenomaisesti halua.)

arrien = (kuivattu kylvö)vilja, "kyntövilja", siemenvilja

arrien „javai = jyvät,(Getreide = vilja)“ III 892 [5534] = *aren acc.sg.fem. pasakyme: Beggi stwi bille stai peisālei tu turei stesmu kurwan kas arrien tlāku ni stan āustin perrēist „Denn es spricht die Schrifft/Du solt dem Ochsen der da Dreschet/nicht das maul verbinden“ III891–2 [5533–34] = Nesa bila raschtas/iauczui kulenczem ne vschrischi nasru VE 3724–381,=Aesto tas Raxtcz ßack/Thoͤw nhe buhs tham Weer- scham/katteers tur strada/to Mutte ayßeth LK 5911–13. Šis pasakymas paimtas iš Pauliaus pirmojo laiško Timotėjui: έγει γὰρ ἡ γραφή·βοῦν ἀλοῶντα οὐ φιμώσεις = Dicit enim Scriptura: Non alligabis os bovi trituranti = Kalba nes Raßtas: Kulancia-muy jauciuy neuzryßy nasru ChB (32818). [Älä tuki yhä viljaa puivan härän suuta!", Raamattu, Paavali, HM]

Toliau, šis pasakymas imtas iš Deuteronomo 25,4: Non ligabis os bovis terentis in area fruges tuas. Visi šie teksto lyginimai iš pirmo žvilgsnio nepadeda suvokti pr. arrien reikšmė̃s, uri bei jo etimologija daugiau nei šimtmetis mėginama visaip aiš-kinti. Tačiau visi tie aiškinimai nėra įtikinami,plg. ir Endzelīns SV 143, kur sakoma, kad pr. arrien esąs „ar nezināmu nozīmi“.

[Sanan merkitys on ollut välillä hukassa. Sitä on luultu joksikin täytesanaksi preussilaisessa Raamatussa, joka oli yksi ensimmäisiä käännöksiä. HM]

Negalima pritarti ir nuomonei, kad pr. arrienvok.da ir reiškiantis „ten;čia“: 92 vok. da katekizmuose visur ver- čiamas tik į pr. stwi arba (rečiau) kāigi, kaden ir schan; todėl reikia manyti, kad vok. da (III 882) pasiliko į pr. kalbą visai neverstas (katekizmuose vok. žodžių, neverstų prūsiškai,yra nemaža!).

Taigi iš minėtų teksto lyginimų víena yra aišku:vok. dreschet „kùlia = pui (javus =  jyviä)“ (III 882) išverstas dviem žodžiais – arrien tlāku (šitaip dažniausiai ir galvo- jama).Toks vertimas yra visiškai teisingas ir, be to, jau vienas pats rodo, kad pr. tlāku reiškė ne tiek „kulia (javus)“= „drischt“ kiek „kulia (muša = lyö)“ = „schlägt = lyö“, plg. lie.kùlti „schlagen = lyödä“, kurio tolimesnė reikšmė yra „dreschen = puida viljaa“ (dėl pr. tlāku etimologijos žr. s.v.).

Kaip žodį vok. dreschen,norėdami jį tiksliai (nedviprasmiškai) perteikti lietuviškai, verčiame ne kùlti (jis gali reikšti ir „mušti“), o žodžiais javùs kùlti, taip ir A. Vilis vok. dreschet „drischt“ išvertė ne į pr.tlāku (jis bus reiškęs ir „schlagen = lyödä, > takoa“, žr. tlāku), o į arrien tlāku „javus kulia = puida viljaa, saks. dreschen“. Taigi visiškai drąsiai galima sakyti: pr. arrien (acc. sg.) buvo ne kas kita, o tik „javai = jyvät“: pr. kas arrien tlāku esąs „kurs javus arba kūlę (kluoną = luuva, puimahuo- ne) kulia“. Iš visų pr. arrien etimologinių aiškini- mų geriausiu laikytinas Būgos. Jo aiškinimo teigiamybė yra ta, kad pr. arrien „javai“ (acc.sg.) etimologiškai siejamas su lie. arúodas = aitta, (jyvä-) varasto, pastarajame įžiūrint aruo- „javai“ bei jį vedant iš lie.-la. *aru- „dirviniai = kyntömaat“.

[Jos liettuassa on vaikka vain joskus ollut sana *aruo (tai *arvuo) on kantabaltissa ollut *ar(w)en = kyntö-, kirj. ilmava. Tästä tulisi latviassa *arvens, josta edelleen yhdellä adjekiivin päätteellä (keltitä) arvensis, jonka jokainen kasveja joskus kerännyt tietää lainassa tarkoittavan pelto-.]

Tačiau tas Būgos aiškinimas turi ir nemažų trūkumų:pr.arrien „javai“ kildinamas iš pirmykščio pr.*ari „dirviniai“,jo visiškai nepagrindžiant darybiškai (morfologiškai), o pati Būgos suponuojamųjų lie.-la. *aru- bei pr. *ari reikšmė „dirviniai = kynnös“ at-statyta ne iš baltų ar kitų artimiausiai giminiškų kalbų medžiagos, o iš lo. arvum „dirva = kynnös“ ir pan. Iš čia galima suprasti, kodėl pr. arrien Būgos etimologijos nepalaikė ir,pvz.,Toporov PJ I 105t.Pr. arrien =*aren yra acc.sg.fem.forma, XVI a. prūsų šnektose egzistavusi greta archajiškesnės (bet nepaliudytos) acc. sg. fem. *arini-kamienės.

Reikia manyti, kad pr. arrien „javai“ resp. lie. arúo-das suponuoja pirmykščius substantyvus vak.balt.fem. *arī (nom. sg.) resp. ryt.balt.neutr. *aru (nom.-acc.sg.), kurie buvo adjektyviniai abstraktai 93 [abu reiškę *„javus = jyviä“ < „tai (nauda = hyöty, etu), kas gaunama iš arimo (dirvos)“ < *„tai, kas susiję su arimu = kyntöön liittyvä“] - atsirado iš u-kamienio adj. lyčių vak.balt.fem. *ar-ī [<*ar-u̯ī = s.ind. (pr̥th)-vī] resp. ryt.balt.neutr. *ar-u. Šis u-kamienis adj. balt.ar-us = kyntö- (:*ar-ī < *ar-u̯ī  fem., *ar-u neutr.), kuris yra labai senas vedinys iš verb. balt. *ar- „arti = kyntää“ (žr. s.v. artoys = kyntäjä, < atraj(a)s) ar net dar iš ide. *arH- „t.p.“, reiškė (maždaug) *„susijęs su arimu = kyntöön liittyvä“. Šitas senovinis balt. adj. po to, kai iš jo atsirado minėti subst. abstracta, galėjo būti perdirbtas į (vak.) balt.adj. *arva- „susijęs su arimu“ (plg. balt. adj. *lengu- lie. leñgvas), plg. lo.adj. arvus (< *arvŏs) „skirtas arti, susijęs su arimu“ [lo.ar-vum „dirva = kynnös“ (adj. neutr. arvum) ir kt.], kuris atsi-rado irgi panašiai (tik nepriklausomai nuo balt.adj.*arva-) iš italik. adj. *aru-, o pastarasis (jis gali būti labai senas) - vedinys iš italik. *ar- „arti“ ar net iš ide. *arH- „t.p.“. Iš to vak.balt.adj. *arva- „susijęs su arimu“ galėjo būti padarytas ir subst. pr. (*arvi̯as ) *arvīs (nom.sg.masc.) „tas,kuris aria (resp. kuriuo ariama)“ > „*arklys = kyntöhevonen, sm. orhi EI TULE tästä sanasta, vaan on on iranilaina!“ (žr. s.v. arwaykis), plg. lie. subst. balt. bal̃tis (< *-īs) „baltas arklys = valkoinen hevonen, valakka“ (iš adj. báltas) ir kt."

Preussin sana artun, "arruns" = kynnettävä tulee sanasta *arwens


As: arrearriAs asma arruns / arrusiAs wīrst arruns / arrusiarsei!arlaitēntiskas aktīws:
Tū: arrearriTū assei arruns / arrusiTū wīrst arruns / arrusiarreis!arlaiarīnts
3sg: arrearri... ast arruns / arrusi... wīrst arruns / arrusiarsei!arlaipragūbiniskas aktīws:
Mes: arrimaiarrimaiMes asmai arrusis/arrušasMes wīrstmai arrusis/arrušasarrimai!arlimaiarruns
Jūs: arriteiarriteiJūs astei arrusis/arrušasJūs wīrstei arrusis/arrušasarreiti!arliteipasīws:
3pl: arrearri... ast arrusis / arrušas... wīrst arrusis / arrušasarsei!arlaiarts


Kts. Ader = aura


aasa : aasa 'silmus = silmukka; obadus; kaarjas moodustis (rõiva) kinnisel' = ansa(lanka), silmukka, sanka, ongenkoukku, osa
balti
leedu ąsa 'käepide = kädensija, sang = sanka; silmus'
läti osa 'käepide, sang; silmus', osa
preisi ansis 'pajakonks = ongen ym. koukku'

liivi ōzõ(z), āzõz 'silmus, sang, käepide'
vadja aasa 'aas, silmus'
soome ansa 'püünis, pael, silmus, rauad'
isuri ansa 'püünis, pael, silmus, rauad'
karjala ansa 'püünis, pael, silmus, rauad'
? saami vuosˈsi '(paja, toobri) sang, käepide'
Vt ka aas2.

aas2 : aasa : aasa 'rohumaa, niit = niitty' = (tulva)niitty
● ? udmurdi aź- liitsõnas aźdor 'metsatu ala'
? komi mrd aʒ́ 'luht = luhta, lamm = lampi'
? ungari aszó 'org = lakso, orko, madal ala = alanko, jõgi = joki, oja = oja'

Võib olla soome-ugri tüvi. On ka arvatud, et sama tüvi mis aas1: sõna on algselt tähendanud jõelooget, pärast aga on sama nimetuse saanud rohumaa jõekäärus.

HM: Mielenkiintoista, että on tuollainen SU-sana, josta suomessa ei ole tietoa. Suomen ja viron niitty on germaanilaina, niitetty > snitan = leikattu


aasta : aasta = vuosi: aastat 'ajavahemik, mille vältel Maa teeb tiiru ümber Päikese; 12 kuu pikkune ajavahemik'

liivi āigast 'aasta'
vadja aigassaika, aastaika, aasta 'aasta'
soome ajastaika 'aasta'
isuri aastaga, aastaika 'aasta'
Kuluvorm läänemeresoome liitsõnast *aiγasta-aika, aeg. Selle jälgi on eesti keeles näha murdevariantides aastak, a(j)astaig. Eesti keelest võib olla laenatud soome mrd aasta 'aasta'.

Kts. 
aeg = aika.



abi = apu, tukeminen, kannatttaminen

abi1 : abi : abi 'toetamine = tukeminen; kergendus = kevennys helpotus, huojennus, kasu = hyöty, etu, voitto'
aitama
algindoiraani *avas-
vanaindia ávas- 'abi, toetus; headus, sõprus'
liivi ab 'abi = apu, toetus = tuki
vadja api 'abi, toetus'
soome apu 'abi, toetus'
isuri abu 'abi, toetus'
Aunuse karjala abu 'abi, toetus'
lüüdi abu 'abi, toetus'
vepsa abu 'abi, toetus'
Eesti keelest on laenatud eestirootsi ait 'aitama' (← aitama). Hiljem võib olla laenatud sama tüve germaani vaste, au. Vt ka abi-2, kaavitama.

abi- = avio

abi-2 liitsõnades abielu 'mehe ja naise (hrl seadusega vormistatud) pere-kondlik liit ning kooselu' = on avio, -liito, -elämä,  abikaasa 'üks abielupool teise abielupoole suhtes'
liivi ab- liitsõnas ab-jelāmi 'abielu'
soome avio 'abielu'
isuri rhvl aivoi- liitsõnas aivoinaine 'abielunaine'
Võib olla tuletis avama tüvest, esialgne tähendus on võinud olla 'avalik abi-eluühendus'. Rahvaetümoloogiliselt on sõna seostatud abi1 tüvega. Liivi vaste võib olla laenatud eesti keelest.

HM: mahdollisuutta, että sana voisi olla latvian abi = molemmat > yhteiselo, ei lainkaan muisteta.

Tällöin suomen sana avio olisi laina virosta.


ablas : apla : ablast 'ahne sööma v jooma; himukas'

soome mrd hapla 'kirglik soov = intohimoinen halu; kiire, rutt = kiire'
Läänemeresoome tüvi.

Eri sana kuin itäsuomen hapras/haplas,haplakka = hauras,kuiva (savi ym.). Tälle on monia mahdollisia alkuperiä pelkästään liettuassakin, kuten kiauras = rikkinäi-nen = latvian caurs [tsaurs] (josta edelleen tullee muitakin lainoja kuten käylä ja käyrä).

Ablas ja hapla eivät ole todennäköisesti SU-sanoja,on vain nämä kaksi yksittäistä tapausta.

Todennäköisesti nämä tulevat liettuan sanasta žėbti (žėbi) = žėbė|ti, žėbėja, žėbėjo = jauhaa kidassaan, hampaissaan

Tästä tulee myös mm. kokoonsa nähden legendaarinen ahmatti, suursyömäri lumikko = žeb(enkš)tìs = zebiekste (latvia), joka voi talvella myyrien koloissa syödä painonsa verran päivässä.

ryt. biralus = rehua, valgyti, ėsti, ryti: Vaikas cukrų žėbėja. Arklys avižas žėbėja. žėbėjimas.

Kantabaltin sana lienee tullut juuresta *g´wen- = puristaa (mehut ulos, kuoliaaksi), josta *gén-b-ti = *gemb-ti = jauhaa hampaissaan,> žėbti,žėbėti,žiaubti (žiaubia), jotvingin kautta *gemps-us > gobšus  = ahne;

*ǵebʰ-  = jaw [oma aravaus kantabaltin g´wen-b-]

Lith. žebiu (žebti = kaluta), Ltv. zebiekste = lumikko, Czech žábra = em., Gm. kivel/Kiefer = kita, Eng. ceafl = kita/jowl = suupala, ON keptr, Av. zafar = kita

jowl (n.2)

"fold of flesh under the jaw," 1590s,alteration of Middle English cholle "fold of flesh hanging from the jaw" (c. 1300), perhaps from Old English ceole "throat," from PIE root *gwele- (3) "to swallow" (see glut (v.)). This word and jowl (n.1) influenced one another in form and sense.

jowl (n.1)

"jaw," 1570s, alteration of Middle English chawl (late 14c.), chavel (early 14c.), from Old English ceafl, from Proto-Germanic *kefalaz (cognates: Middle High German kiver, German kiefer, Old Norse kjoptr "jaw," Danish kæft, Flemish kavel, Dutch kevel "gum"), from PIE *gep(h)- "jaw, mouth" (cognates: Old Irish gop, Irish gob "beak, mouth"). The change from ch- to j- has not been explained.

jaw (n.)

late 14c., "the bones of the mouth = leukaluut," perhaps from Old French joue "cheek", from Gaulish *gauta "cheek",or perhaps a variant of Germanic words related to chew (q.v.); compare also jowl. Replaced Old English ceace, ceafl.

chaff (n.)

"husks," Old English ceaf "chaff," probably from Proto-Germanic *kaf- "to gnaw, chew = kaluta,jauhaa" (cognates Middle Dutch and Dutch kaf, German Kaff), from PIE root *gep(h)-"jaw = leuat,mouth = suu" (see jowl (n.1) = jauhettava suupala). Used figuratively for "worthless material" from late 14c.


abu = hartiat, vyötärö

abu : abu : abu mrd 'piht = hartiat, pihakoht = vyötäröalue, uuma; abaluukoht = olkaluunalue; liistik, naiste pihik = liivi'
aba-1
liivi ab 'õlg = olka(pää)', ab-lū 'abaluu = olkaluu'
On arvatud, et tüve vasted võivad olla soome mrd häväs, häpäs, häpä 'looma, peamiselt hobuse selja kõrgeim koht', saami seahpi '(põhjapõdra, lehma, hobuse) selja esiosa'.

Tähän liittyvät:

saps : sapsu : sapsu 'looma, eriti hobuse eesjala ülemine, õlavarrelihase piirkond' = eläimen, erityisesti hevosen lapa
liivi saps 'tüür = peräsin'
vadja sapsu 'hobuse eesjala õlavarrelihase piirkond'
soome mrd sapsa, sapsu 'hobuse abaluu lihas; kirve tera ja pea vahel olev osa'
isuri sapso 'looma jala ülaosa', sapsu '(sea)sink = (sian)kinkku'
karjala sapso, sapsi 'looma abaluu = eläimen olkaluu, saps; kirve laba = kirveen (ym.) lape', säpsü 'looma abaluu, abaluu v ristluu lihas; inimese rind v süda = ihmisen rintalasta'
Läänemeresoome tüvi.

Sanat tulevat muinaisliettuasta sanasta (suomessakin puhutaan harjakorkeudesta elukoilla säkäkorkeuden ohella)

šèpti  (šem̃pa, šẽpo) noaugt ar bārdu  (matiem) = parroittua, harjoittua (harja, tukka), josta šèpas, šèpis

Sanasta tulee eläimen harja (< sanasta šerys = harjas, mahdollisesti *šep-ris = "harjaan, kuontoon kuuluva").
šepetė̃lis  (2)  dem.  suka = harja, suka
dantų šepetėlis - zobu suka
šepetininkas   ~ė  (2) suku izgatavotājs   -a; suku meistars   -e  = harjamestari;
šepetys  (3b) suka; beržamais  = juuriharja ym.
drabužių šepetys - drēbju suka = vaateharja
šepetukas  (2) sk.   šepetė̃lis

Herää kysymys , saattaisko tästä hevosen sopivanpaksuisets nahkaholkista tulla saapas, jota pidetään venäläisenä sanana.
Myös suomen haiven (häiven) on epäilemättä samaa perua, mutta kieli (reitti) jää epäselväksi. Álgu ehdottaa tähän heinää, mutta jos yhteys jostakin kaukaa on, eli heinä tulisi muodosta tyyppiä *šep-na (mikä ei ole mahdotonta), se yhteys EI ole germaaanin kautta, kanta- eikä muunkaan. Kermaanit ovat tulleet paljon paljon myöhemmin kuin nämä sanat.


ader = aura

ader : adra : atra 'maaharimisriist kündmiseks, muldamiseks jms'
kirderanniku atr(a)
alggermaani *arþra-, *arđra-
vanaislandi arðr 'ader'
vanarootsi arþer 'ader'
liivi addõrz, adrõz 'ader'
vadja adra 'ader'
soome aura 'ader'
isuri adra 'ader'
Aunuse karjala adru 'ader'
lüüdi adr(e͔) 'ader'
vepsa adr 'ader'

Tässä yhteydessä on oletettu, että suomen sana aura on laina esimerkiksi vatjan sanasta "adra" > aura kuten esimerkiksi baltin sanasta kakla tulee > kaula ja sa-nasta dagla tulee > taula. Analogia ontuu pahasti eikä tallaisesta lainautumisesta ole ainoatakaan muuta esimerkkiä: tässä on d/t ei k/g, joka muuttuu tavun lopussa u:ksi, lainautuminen olisi ymmärettävästä lähisukukielestä jne.

Verbistä kyntää, aurata Fraenkelin liettuan etymologinen sanoo seuraavaa:

Lithuanian: aŕti..aria...arė = kyntää

Etymology: 'ackern = kyntää peltoa, pflügen = aurata',
lett. ārt (ar, ara) = em.,
lit. artójas 'Pflüger = kyntäjä', ebenso
preuss. artoys 'Ackermann = peltomies',
preartue 'Reutel, Gerät zum Abstreifen der Erde vom Pflugbrett',
cf. aksl. orati, toch. A ére, griech. aroun 'pflügen', lat. arare, ir. airim, got. arjan, cf. auch lit. árklas 'Pflug = aura', lett. arkl(i)s,
aksl. ralo, skr. ralo, čech. rádio, russ. ralo, poln. radło (metateesi), (tuo siis on myös sanskriitissa, herää kysymys, onko kyseessä laina vai alkuyhteys!)
arm. araur aus *arotroa-,griech. arotron, at. aratrum,air. arathar, aisl. arir.

Verwandt sind auch lit. óras 'Luft = ilma, Freies = ulkoilma',

[no SIELTÄ se tuli: koko parvi voi olla johdos sanasta ILMA eikä sanasta VIPU...!]

lett. ār s, āra, -e 'freies Feld = avoin kenttä, Freies, Aussen = ulkoilma'
lit. õrė 'Pflügen = kyntäminen'. Mit lit. artójas, preuss. artoys vgl. noch abg. ratajü 'Pflüger, Ackermann'.
Dagegen kleinruss. ortaj (1603) aus lit. artójas entlehnt. Über duratives paorėć im Wilnagebiet. Aus dem Griech. erwähne ich noch polúhroj. poluárouroj Hesych.

Edelleen nämä sanat ovat edellisten johdannaisiaaaaa.

Lithuanian: ardýti (ardo...ardė) = irrotella toisistaan, selvittää vyyhti, rikkoa (pienemmäksi)
Etymology: 'Zusammengefügtes lösen = irrottaa yhteensotkeutunut, auftrennen = ajaa ratkoa, zerlegen = lyödä hajalle, abbrechen = rikkoa',
ardùs 'brüchig, aufgelöst, losgelassen', auch 'frech, aufsässig, grob, zerstörend',
àrdia, ardà 'Unordnung = epäjärjestys, mangelnde Übereinstimmung, Streitigkeiten', als Nom. sg. 'zänkisch, zänkischer, händelsüchtiger Mensch',

érdėti (érdėja, érdėjo), ìrti 'auseinanderfallen,sich auflösen, sich auftrennen, aufgehen', erottaa (erityisesti jokin marteriaali toisesta, vaikka jyvät akanoista)
árdvas 'geräumig, ausgedehnt, weit', ãrdvas, ẽrdvas dass.,
ãrdvinti, ẽrdvinti 'geräumig machen, ausbreiten',
érdvė 'Raum = tila', ẽrtas 'gerumig, weit, gross', erčià 'offener Ort, freier Platz, leerer Raum',

értinti 'ausweiten = levitä',

lett. ērdῑt 'trennen' = erottaa, ῑrt 'sich lostrennen', ērds, ārds, ērdavs 'locker = irtain, gewandt, geläufig = juokseva, juoksu- (hiekka ym.), fliessend, von der Rede = sujuva, puhe, geräumig = tilava, bequem = mukava',
ēdrs (Gdf. ērdrs) 'locker = irtain, bequem = mukava, klar = selkeä, deutlich = täsmällinen',
ērst (ērzu, ērdu) 'auseinanderbringen = erottaa toisistaan, reffeln, trennen = purkaa, erottaa',
ērdināt 'lockermachen = möyhentää', irdens 'mürbe = murea, hauras, locker = irtain, löysä, weich = pehmeä (maa ym.), geläufig = juokseva, juoksu-',
aksl. oriti 'auflösen = irrottaa, zerstören = hävittää', razoriti 'corruere', súnoriti 'fortwerfen = heittää pois',
skr. obòriti 'niederwerfen', razòriti 'zerstören = tuhota, hävittää',
russ. razorit' 'zerstören = hävittää, verderben = rappeutua, ruinieren = raunioittaa',
ai. árdati, radáti 'zerstiebt = häipyä, hajaantua',
ardáyati 'zersplittert = pirstoa, pirskottaa, hävittää, verwundet = haavoittaa, tötet = tappaa',
rádhak 'getrennt = erotettu,irrotettu,besonders = erityisesti, einzeln = yksin',
árdha- 'Seite = puoli, Teil = osa, Ort = paikka (kunta), Platz = paikka, Gegend = seutu, puoli, kohta, Hälfte = puolikas',
toch. A ārts, B arts 'jeder = kukin, jokainen',
griech. œrámoj 'einsam = yksinäinen, öde = autio', araiòj 'dünn = ohut, schmal = kapea'.
Weiterer Zusammenhang besteht mit lit. rẽtas, lett. rēts 'selten, undicht = harva, harsu',
(Metateesi er- > re- , esiintyy erityisesti lainattaessa slaavikieleen muista, vaikkapa SU-kielestä: Aldoga > Ladoga, akmen (vsk) > kamen' (ven. ) > liett. kamuolys = pallo)
aksl. réd'k', skr. rijèdak, poln. rzadki, russ. redkij 'selten = harvoin (harvinainen)',
cf. lett. rēni rudzi 'undicht stehender Roggen = harva ruis', rēns 'undicht = harva';
vgl. auch lat. rerus 'locker = löysä, undicht = harva, selten = harvoin' ,
rœte 'Netz = verkko, Garn = lanka';
wo noch hingewiesen ist auf lit. užretėti 'verhärten, hart werden = koveta, kovettua',
lett. retēt 'zur Heilung bewachsen, Kallus ansetzen = arpeutua',

saretēt 'dick werden = paksuta,gerinnen = kuorettua,vernarben = arpeutua',

rēta, -e 'Narbe = arpi', lit. retỹs dass., rėtis 'Bastsieb = niiniseula';

Zu obiger Sippe gehören noch lit. arvas 'frei = vapaa',
preuss. arwis 'wahr = tosi, gewiss = varma, Adv. arwiskai 'zwar = tosin', isarwiskas 'wahrhaft = todenperäinen', perarwi 'fürwahr = todella, totisesti' usw.

Nach O. Hoffmann Festschr. Bezz. 82 ff. ist mit dieser ganzen Familie auch verwandt
griech. œraj. ghῑj (1. ghῑ); resimétrán tán geometrian Hesych, (2, Tl. =
ai. metre 'Mass = mitta, Massstab = mittakaava'), raze 'zur Erde = maassa, zu Boden = pohjassa',
got. airja, aisl. jodr (aus *eru), as. ertha, ae. eor‹e, ahd. erda 'Erde = maa'; cf. ausser den von O. Hoffmann gegebenen griech. Parallelen besonders lit. érdvė 'Raum = (avoin) tila, avaruus'
sowie arm. art 'Acker = pelto (”kynnetty”), Feld = kenttä'. "

Sanasta žarà seuraa edelleen yksi auran etymologiakandidaatti, sillä se tarkoittaa myös hiillosharaa, hiilihankoa.
hara

[hara]  ?= kantasaame   [sōrē]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= eteläsaame   [suörie-]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= uumajansaame   [süerree]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= piitimensaame   [suorrie]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= luulajansaame   [suorēk]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= luulajansaame   [suorrē]  tietokannan päättelemä
hara  = pohjoissaame   suorri  Aikio, A. 2009 SaLw  s. 149
[hara]  ?= inarinsaame   [syeri]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= koltansaame   [sɯər̜r̜ᵉ̇]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= kildininsaame   [sū͕r̜r̜]  tietokannan päättelemä
[hara]  ?= turjansaame   [sī̮r̜r̜ɛ]  tietokannan päättelemä
[hara]  = suomal.-saamel. kk.   [šara]  
[hara]  != suomi   [harava]  SSA 1 1992  s. 141
[hara]  = suomal.-volgal. kk.   [šara]  UEW 1988  s. 783
hara  = niittymari   šor-  Aikio, A. 2009 SaLw  s. 149

[hara]  ?< balttilaiset kielet:     tietokannan päättelemä


kantabaltti žarā 


liettua žarà

 Tässä nyt vaikuttaisi, että tässä ei ainakaan ole ei niin minkäänlaista pan-germanismia!

Mutta aivan näinkään ei ole asian laita: samalla kun kerrotaan auran olevan "kan-tagermaanista" (tosin Álgussa juuri tällä hetkellä näin ei tehdä ainakaan sanassa aura, mutta esimerkiksi tässä tehdään, saman porukan toimesta)

Tästä on nimittäin JÄTETTY POIS seuraavat hara-sanat:
viro - haru, hare = haara, haarautumaa, joka tulee latvian sanasta čara = haara, myös tulva tämäkin (joki haaroo), mutta tästäkin voi tulla žara, sillä latvian suhuässät ovat aina myös liudentuneita.

PIstetään koko Álgun mukaan balttiperäinen "roska" tähän:


haru : haru : haru 'mingist tervikust jagunev või eri suunda liikuv suhteliselt iseseisev osa, haar = haara'
arenema, harali, hargnema
liivi ar 'oks = oksa, haru = haara; suund = suunta'; arā 'viltu = vinossa, kierossa, lintallaan, kaldu = kallellaan, vinossa'
vadja aro 'reha = harava'
soome hara 'kobesti; traalankur'; mrd 'karuäke'; harava 'reha' [eri selitys kuin Álgussa]
isuri haristua 'hargneda = haarautua'
Aunuse karjala harav 'reha'
saami suorri 'haru; hargnemiskoht = haara(npaikka)'
mari šor- sõnas šorβondo 'reha = harava'
Läänemeresoome-mari tüvi. [jos on sitä (*ker-), niin latvian kautta, HM] Eesti keeles on -u vana liide,murretes esineb ka liiteta tüvi ara 'haru=haara'.

Sõnas arenema on h-ta tüvevariant, mis on murretes ka tähenduses 'hargnema'. Sõnas hargnema on lisahäälik g tekkinud astmevahelduslike sõnade analoogial.

Kieli:suomi
Sanue:aura
Pflug

?Sanueen sanat (1) aura

Suomen sana aura tarkoittaa paitsi kyntövälinettä myös liikkuvaa ilmaa, "henkeä", usvaa, jossa se on yhdistetty myös sanoihin höyry, viron aur, sekä auer (autere) ja huuru: kts. edellinen aur

Ralf-Peter Ritter teoksessaan "Itämerensuomen varhaisimmat germaanilainat" yhdistää myöskin auran sanaan ilma:

" Eine vorgermanische, "alteuropäische" Bevölkerung - nach KILIAN würde es sich "mit hoher Wahrscheinlichkeit" um die Bootaxtleute handeln (298 f.) - scheint durch den Namen des südwestfinnischen Flusses Aurajoki (fi. joki ‘Fluß’) be-zeugt,falls SCHMIDs Heranziehung der anklingenden alteuropäischen Gewässer- namen das Richtige trifft (1973). Beipflichten muß man SCHMID in seiner Ableh-nung eines Zusammenhanges des finnischen Flußnamens mit fi. aura ‘Pflug’.

Dagegen ist ein Zusammenhang mit fi. aura, auer ‘Dampf, Dunst’ nicht so ohne weiteres von der Hand zu weisen,wenn auch der Dunst über dem Aurajoki sicher nicht größer als über anderen der zahlreichen südwestfinnischen Gewässer ist.

Die Variante aure kommt jedenfalls in der Gewässernamengebung vor: Aurejärvi (järvi ‘See’)‚ "dessen Name Aurajoki verdächtig ist" (KILIAN 293 f.‚Anm.22b). Sachlich gerechtfertigt ist jedoch auch die Deutung als ‘Geröllfluß’ (KARSTEN 1943, 75).

KARSTEN bringt ein Lemma fi. aura ‘stenig, ofruktbar sjö- l. åstrand’, das er einer Mitteilung VILKUNAS verdankt.In SKES ist diese Angabe nicht berücksichtigt wor- den, was Bedenken hinsichtlich ihrer Vertrauenswürdigkeit erweckt. Die Existenz eines solchen finnischen Wortes ist jedoch für die Erklärung des in Rede stehenden Flußnamens durch KARSTEN belanglos.

Das für das Appellativum genannte Etymon, urnord. *aura- (an. aurr ‘sten, grus’, schwed. ör ‘stengrund, Sandbank; mindre klippig holme’ usw.), kann ja direkt die Benennungsgrundlage für den Flußnamen abgegeben haben; wir hätten es mithin mit einer Namengebung germanischer, d.h. nordischer Besiedler zu tun.

Damit wäre auch der von KILIAN zugunsten der alteuropäischen Deutung von Aurajoki verwendete Umstand, daß "Aurajoki der einzige Flußname in Finnland ist, der das Bestimmungswort aura enthält" (293) die Betonung liegt offenbar auf Fluß (s.o.) - verständlich”.
"

[HM: Tuo "aura" tarkoittanee (tulva)veden kasaamaa kiviainesta, särkkää.]

Viron ader tulee "terällistä" tarkoittavasta sanasta ahtras < atš-t-ras  atš´ < kanta-IE ak´- = terä.

Tämä yhteiskäsitteen muodostus on tapahtunut satemisoitumisen jälkeen, sillä -kr- olisi sallittu äänneyhdistelmä, mutta š-r ei: sen väliin tulee "loisvokaali" -t-. Joissakin kielissä se olisi k.

Ader liittyy suomen sanaan atrain < a(h)train(as), jonka -ain-johdin kertoo kyse olevan vasarakir-veskielestä:  *Raudain- = punainen (surun (veren), *raudan eli punamullan, mahdollisesti "ruumiinvärin" kaltainen, geltain- = pistetyn (geltas), verettömän ruumiin värinen = keltainen jne.]

Myös atstas on etikka, "pistävänmakuinen".

adru : adru : adrut 'pruunvetikas = ruskolevä'
soome haura, mrd hatru 'pruun-, põisvetikas'


On oletatud, et tüve vasted võivad olla ka soome mrd hautera, houtere, höyteri, houver, höyveri 'pruunvetikas' ja isuri hovver 'must vetikas, mille torm on kaldale ajanud = mussta levämassa'; nimetatud soome murdetüvest võivad olla laenatud soomerootsi hautär, höutär, höytär, eestirootsi häuter 'pruunvetikas', aga laenu-suund võib olla hoopis vastupidine, rootsi murretest läänemeresoome keeltesse, sest sõna on rootsi murretes tuntud ka Gotlan-dil ja mujal Rootsis. Soome vasteid hauru ja hatru on peetud ka eesti keelest laenatuks.

HM: Nykysuonen sanakirja tuntee sanat haura ja hatra merkityksessä "vita-kas-veihin kuuluva uposvesikasvi Zannichellia palustris", ruotsiksi hårsärv, joka on ko-tiutunut Yhdysvalloista lähtöisin oleva painolastikasvi.Nykärin linjauksista on syytä pitää kiinni, jopa sinne on päässyt muutama tyhjästä sepitetty "kermaanisana".

Etymologinen Álgu-tietokanta antaa murresanana inkeroisen,viroksi isurin kielen sanan. Se saattaa tarkoittaa "*auru(u)levää" eli kyntölevää, koska sitä on sekoitettu sontaan ja aurattu peltoon maanparannusaineeksi.

Kts. ader

aduma : aduda : adun 'aru saama = saada ymmärtää, mõistma = muistaa, taipama = oivaltaa'
● ? soome mrd aattua 'harjuda = tottua, harjaantua; innustuda = innostua'
? isuri aattua 'harjuda; rahuneda, vaibuda'
? karjala oattua 'harjuda; rahuneda, vaibuda'
Võib olla läänemeresoome tüvi.

HM: Suomessa ei ole sanaa "aattua", vaan on (taas kuten edellinenkin) isuria (inkeroista, karjalan, ven. karel, murretta näiden omasta mielestä, aiheellisesti). Suomessa murteellisesta sanasta aatella = ajatella, voidaan ajatella "takaisinpäin johdetuksi" sanaa "*aattaa"=(esim.) "painaa mieleensä, saada joku uskomaan", josta delleen "*aattua" = "tulla, alkaa, tottua, harjaantua uskomaan, ymmärtämään (jollakin tietyllä tavalla)".

Viron sana lienee katsottava isurilainaksi verbin ajada = ajaa johdoksesta: ajaa > ajattaa > ajatella, vasarakirveskielen *aiti (aina, ajoi), jotvingissa yhä näin.


aed : aia : aeda '(hrl taraga piiratud) viljelusala = aidattu vilejysala, kus kasvata-takse köögi- v puuvilju = keittiökasveja ja helemäpuita, lilli = kukkia ("liljoja"), jne; taraga piiratud ala mingiks otstarbeks (peale viljeluse);tara = tarha (< liett. darzas), piirav v eraldav tõke = e(ri)stetty alue'
lõunaeesti aid, kirderanniku aid(a)
?alggermaani *aiđa-
vanaislandi eið 'maakitsus; teeosa, kus tuleb jätta veetee ja minna maad mööda'
vanarootsi ēþ 'maakitsus; teeosa, kus tuleb jätta veetee ja minna maad mööda'

EI ole kermaania, vaan vasarakirvestä: kb. *en-ti = pistää, jättää sisään > vsk: *aiti, pass. pret.part *aita(s) = aidattu, voi olla myös aidas = sisään mahan painettu, aidantolppa; erityisesti pakottaa sisään (maahan ym.) = *en-k-ti, josta mm. akkuri
vadja aita 'aed = aita(us), tara = tarha; sard = puutarha'
soome aita 'aed, tara'
isuri aida 'aed, tara'
Aunuse karjala aidu 'aed, tara'
lüüdi aid() 'aed, tara'
vepsa aid 'aed, tara'


aeg = aika

aeg = aika: aja : aega 'lõputu, piiramatu kestus, lõputult voolavad tunnid, päevad, aastad jne; piiratud kestus'
lõunaeesti aig, kirderanniku aig
aga
balti *ei-
leedu eiga 'tee, käik, kulg = kulku'
liivi āiga 'aeg; ilm; mõõt', agā 'võib-olla, küll; aga; või'
vadja aika 'aeg', aka 'küll (alles)'
soome aika 'aeg'
isuri aiga 'aeg'
Aunuse karjala aigu 'aeg'
lüüdi aig 'aeg'
vepsa aig 'aeg'
aga on vana sisseütlevavorm, milles on võinud olla omastusliide. Liivi agā võib olla laenatud eesti keelest. Vt ka aasta, millal, praegu, sellal, tollal.

HM: Aika on vasarakirveskielen "kulku", liettuan eiga, no TÄSTÄ ONKIN NAPPIETYMOLOGIA!

aer : aeru : aeru = airo 'eeskätt tulli külge kinnitatav paariline sõudevahend'; mrd 'veskitiib'
kirderanniku air(u)
alggermaani *airō- [tämä on nyt PERSERMAANIA, krs. eteenpäin...]
vanaislandi ár 'aer'
vanarootsi ār 'aer'
rootsi år, åra 'aer'
liivi āiraz, aīrõz 'aer'
vadja airo 'aer'
soome airo 'aer'
isuri airo 'aer'
Aunuse karjala airo 'aer'
lüüdi air(o) 'aer'
vepsa air 'aer
Suomen sana airo ei ole tullut ruotsin sanasta åra, eikä tämä suomen sanasta.

Álgu-tietokannan sivulta tämä on myös aivan "rehellisesti" luettavissa:

airo  = inkeroinen   [airo]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = karjala   [airo]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = lyydi   [air]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = vepsä   [air]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = vatja   [airo]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = viro   [aer]  SSA 1 1992  s. 59
airo  = liivi   [ài̯raᴢ]  SSA 1 1992  s. 59

[airo]:itämerensuomi ?> eteläsaame   airu  Qvigstad, J. 1893
[airo]:itämerensuomi ?> uumajansaame   airoᵉ  Qvigstad, J. 1893
[airo]:itämerensuomi ?> piitimensaame   airo  Qvigstad, J. 1893
[airo]:itämerensuomi ?> luulajansaame   aiˈro  Qvigstad, J. 189
airo : itämerensuomi ?> pohjoissaame   aiˈro  Sköld,T.1980 FUS
airo : itämerensuomi ?> pohjoissaame   aiˈro  SSA 1 1992  s. 59
[airo]:itämerensuomi ?> inarinsaame   airu  Qvigstad, J. 189
[airo]:itämerensuomi ?> koltansaame   air Qvigstad, J. 189
[airo]:itämerensuomi ?> kildininsaame   ārj  Qvigstad, J. 1893
[airo]:itämerensuomi ?> turjansaame   ārja  Qvigstad, J. 189
[airo] : itämerensuomi ?> ruotsinlappi   airo  Qvigstad, J. 1893
[airo] : itämerensuomi ?> norjanlappi   airro  Qvigstad, J. 1893
airo  < skandinaavisetkielet     Sköld,T. 1980
airo  < germaaniset kielet:     SSA 1 1992  s. 59


kantaskandinaavi [airō-


muinaisnorja [ár

row (v.) = "propel with oars," = soutaa airoin,

Old English rowan "go by water, row" (class VII strong verb; past tense reow, past participle rowen), from Proto-Germanic *ro- (cognates:Old Norse roa, Dutch roeien, West Frisian roeije, Middle High German rüejen),

from PIE root *ere- (1) "to row", VÄÄRIN: kanta-IE-juuri on *er- , joka tarkoit-taa oikeastaan vivuta, ja on lähes sama myös kuin kyntää, lapiolla kääntä-minen on myös vipuamista. Nuo e:t ja i:t ovat pääte- ja johdinainesta.

(cognates: Sanskrit aritrah "oar;" Greek eressein "to row," eretmon "oar," trieres "trireme;" Latin remus "oar;"

Lithuanian iriu (irti) "to row," irklas "oar;", tässä ja vain tässä eiintyy oikea lähtöyhteys!

Old Irish rome "oar," Old English roðor "rudder").

"(Europuoskari-)Tieteen" palsatalta "Erkko-sensuroitua" keskustelua:

Pertinax: ” Airut

http://books.google.com/books?id=39UUAAAAIAAJ&lpg=PP1&lr=&hl=fi&pg=PA19

Jotuni: ” Tuonkin mukaan airut/airue 'viestinviejä' sanan etymologia on epäselvä.

Siinä mainitaan kantagermaanin airo, mutta sellaista sanaa ei ole Köblerillä.

Olisiko niin taas, että joku suomalainen on keksinyt kantagermaaniin sanan airo, jotta saisi suomen kielestä germaanisemman.Aika usein esitellään germaanisina sanoina sanoja, jotka puuttuvat Köbleriltä. Herättää epäilyksiä.

Airue voisi olla veneellä kulkenut viestinviejä tai airue merkityksessä lähetystö, joka esiintyy linkissäsi. ”

Arkkis: ” Tuo viimeinen minullakin tuli mieleen, että airut olisi voinut olla nopealla kevyellä soutuveneellä kulkeva viestinviejä(porukka) laivojen sekä niiden ja sata-mankin välillä, koska liikaa ei ole kannattanut huudella esimerkiksi laivan lastista, eikä liikaa turhan takia kuljetella laivasta maihin.

Sellainen olisi baltiksi "airu(n)" ja jotakin, monikon genetiivi (esimerkiksi) sanasta "airas".

Sana voi kyllä olla balttilanen "eir-" = soutaa ja germaaninen "aar", ja ne voivat kauempaa olla keskenään samaa lähtöä. Liettuassa "ei-" ei ole muuttnut "ie-":ksi eikä "ẽ-":ksi tuon r:n takia, jolla se nouseva paino varsinaisesti "makaa", vaan typistynyt pelkäksi "i-":ksi. [Noin ei välttämättä ole asia, HM]

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1111622.html?hilit= airo#p1111622

Sana "airo" on taustaltaan iranilainen(?) tullen vartalosta "*er-", joka tarkoittaa "vipu, vivuta". Esimerkiksi airo ja kääntölapio ovat myös toimintaperiaatteeltaan vipuja. Niinpä tästä sanasta tulee myös "aura".

(Sana ”vipu” näyttäisi olevan kumma kyllä todellakin germaaninen, ja Kalevalan noidalla Antero (toinen) Vipusella (heittomies) olisi täysin germaaninen nimi.Tämä juuri on kummallista, sillä Antero Vipunen ikään kuin balttilaisen Väinämöisen edeltäjä suurena noitana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Vipunen)

[Noinkaan ei välttämättä ole: Antero vipunen voisi olla skalvin Antara Vilpunen, ”Toinen Linkoaja” (vilpsnis = linko, viipsi, köysivyyhti), joka on femiini. Skalvit olivat ainoa kansako Baltoskandiassa, joka hautasi tärkeitä henkilöitä kammiohautoihin, jollaisessa Vipunen jo Kalevalan aikaan oli.]

Lithuanian: ìrti (iria/irsta, yrė) = irrota toistaan, irrottautua.

Etymology: 1. 'sich auflösen = irrota, sich trennen = irrottautua, auseinanderfallen = hajota, erota' s.s.v. ardýti.
Latvian irt (irst, iru) = em.  [Tämä liittyy enemmän kyntämiseen kuin soutamiseen...]

Lithuanian: irti (iria, yrė) = soutaa (venettä);
irtis (iriasi, yrėsi) = soudella ( = soutaa itseään)

Etymology: 2. (1. prs. iriù, ýriau) 'rudern = soutaa', [Tämä lähtöyhtäläysyys souta-misen ja kyntämisen välillä puhuu enemmän kyntämisen "vipuamisteorian" kuin ilmaamisteorian puolesta.]
irklas 'Ruder = airo, Ruderboot = soutuvene',davon irklúoti 'rudern= soutaa',
lett. ῑrt (ῑr... ῑra) (1. prs. iru, ῑru) dass., ῑrkls 'Ruder' = airo,
preuss. artwes (f. Pl.) Voc. 413 'Schiffsreise = laivamatka' (d.i. 'Kriegsfahrt zu Wasser' = sotaretki vesillä, merisotaretki),
ai. arítra- 'Ruder = airo', aritár- 'Ruderer = soutaja',
griech. rétáj 'Ruderer = soutaja', retmón 'Ruder', retmòj 'Rudern = soutelu', réssein 'rudern = soutaa, soudella', [metateesi!], ja sitä samaa edelleen (kumpi lopulta on orginaali?):
lat. rœmus 'Ruder', alat. triresmom = trirœmis 'Dreiruderer = kolmisoutu', septeresmom = septirœmis 'Siebenruderer = seitsensoutu', rœmex (2. Tl. āgẽre 'treiben = ajaa, ajelehtia, toimia, harjoittaa') 'Ruderer = soutaja',
air. roráiset 'sie ruderten = soutelitte, soutelivat',
remae (aus *röm-ijo-) 'remi = ratkaisematon, remie?',
aisl. róa, ae. rówan, mnd. röien, mhd. ruejen 'rudern = soutaa',
aisl. róδr, ae. róδor, ahd. ruodar 'Ruder = airo'.

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=850599&r=10621063&lid=850599&g=2&q=&h=4549

Latviešu—lietuviešu vārdnīca

2.a) irt tik 3 prs. (irst, ira, irs)
1. irti = irrota, irrottautua, ardytis = hajota, purkautua
šuve irst - siūlė yra = lanka irtoaa (”silmä pakenee”)
griūti = katketa,
3.žlugti = loppua,
cerības irst - viltys žlunga = toiveet haihtuvat
draudzība irst - draugystė yra (irsta) = ystävyys katkeaa

irt (iru, ir, ir, īra, irs) irti (irklais) = soutaa (venettä, airoin)

irt laivu - irti valtį = soutaa venettä
irties (iros, iries, iras, īrās, irsies)

1. irtis (irklais) = soudella (= soutaa itseään)
irties malā - irtis į krantą = soutaa (itsensä) rantaan

2. prk. judėti pirmyn, irtis = edetä (erityisesti kurjet ym. ”aurassa”), ”avata tietä” [kurjet siis "auraavat"]

dzērves uz dzimteni īrās - gervės į gimtinę yrėsi (traukė) = kurjet lentävät (aurassa, ”auraavat”) synnyinseuduilleen

(Myös sana kurki (sumerin kurge) on iranilaista perua (tai välitystä) ja muistuttaa airo/aura-ryhmää monessa suhteessa.Se tarkoittaa erityisesti linnun ”kaulaa”, kur- ki on ”kaulalintu”,ja siitä tulee myös ihmisen ym.”kurkku”,joka on baltissa kuitenkin ”gerklė”,joka NÄYTTÄSI tarkoittavan ”juomavälinettä” sanasta ”gerti (geria, gerė)” = juoda, mutta todellisuudessa juominen onkin ”kurkuttamista”.) Täältä tulee lisää iraniyhteysiä, yksi keskeinen sanakin verti = kääntää tähän yhteyteen:

http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm

” Finnish "Orja", - slave, Estonian [gen.] "Orja", Udmurt "Var ", Komi "Ver ", Mokša "Uŕä", Erzya "Uŕe" - slave, indicates some later conflicts with the Āryans - as do some archaeological sites (note - all the various late Finnic "Āryan" terms lack archaic nominative "s" - like later Timber-Grave Iranian). In contrast, Saami "Oar'je", designates a direction. Variations among Saami mtDNA now show an earlier link to the Volga-Ural region. ”

Sintashta [iranilainen asutus etelä-Uralilla] intensifies the regional forest-zone copper metallurgy of the Corded Ware Abaševo and the earlier pioneering Bala-novo East Balt metalworkers. Balanovo copper (varis) metallurgy in the Urals had become an attractive alternative to the then destabilized Carpathian sources, drawing the attention of southerly (Saami "Oar'je") Volga Pit-grave Āryans who had endured cyclic periods of drought.
The Urals quickly became a major metallur- gic center. Sintašta stock-breeding reflects the earlier Abaševo Corded Ware culture, as does some of it's me- tallurgic products,and flat graves. The Sintašta slightly concave knife-sickles are connected to the Abaševo polyfunctional ones (Skt. "kṛpā-", Latvian "cirpe", Lith "kirpe-" (kantabalttia, -p- on kb. johtopääte!). Many Sintashta remains were dolichocephalous europoids, like the forest-steppe Corded Ware Abaševans, and earlier Fatyanovans, while others resemble Pit-grave / Poltavka types. In fact, kurgans only accounted for about one third of the burials at Sinatašta (Epimakhov 2002). E.Kuz'mina (The Origin of the Indo-Ira-nians) suggests Sintashta was not purely Āryan in composition, and quite possibly bilingual. Over a period time, the cultures consolidated by the need for mutual co-operation. ”


agan : agana : aganat = akanat 'teravilja peksmisel ning tuulamisel terade hul- gast eraldunud õisikute, kuparde, lehtede peenemad, kergemad osad, kõluterad jm'
alggermaani *aǥanā
vanarootsi aghn 'agan'
vanaülemsaksa agana 'agan'
rootsi agn 'agan'
liivi agān, agānõz 'agan'
vadja akana 'agan'
soome kanaa 'agan'
isuri akaana 'agan'
Aunuse karjala aganot (mitm) 'agan'
lüüdi agan 'agan, sõkal'
vepsa aganod (mitm) 'sõelmed'

Niin tai näin kantakermaanissa, tämä preuusin sgonas on tullut täysin säännönmuksiesti kantaindoeuroopasta asti:

ackons [akkons] = > akana, vihne, kirj. "terällinen"

ackons „grane (Granne = vihne) - akuotas = vihne,kirj. “terätty", E277 nom. sg. masc. Jo etimologizavimą sunkina tai, kad ackons gali būti skaitomas įvairiai - *akans  (pr. *a po guturalių ir labialių neretai rašomas raide o) arba *akōns, *akāns (t.y.*akɔ̄ns) ir net *akuns (pr.*u neretai rašomas raide o); atrodo,kad iš tų skaitymų mažiausiai patikimas yra ackons =*akuns (šitaip ir nėra niekas skaitęs). Visuotinai priimtą nuomonę, kad ackons segmentas -ons yra sufiksinis (sufiksinis-fleksinis), matyt reikia laikyti geresne už tokį spėjimą: tas segmentas, jį skaitant *-ans, gal yra o- kamienio subst., apie kurį žr. toliau, acc.pl. fleksija (plg., pvz., ausins E83 acc. pl.,žr.s.v.)? Visai aiškus dalykas čia yra tik tai, kad ackons „akuo-tas“ savo šaknimi *ak- giminiuojasi su lie. ak-úotas „Granne“ = la. ak-uõts (-uôts) „t.p.“, lie. ak-stìs (akštìs) „smailus daiktas = terävä esine iešmas = paistinvarras“ (ãk-stinas „Stachel = piikki,oka“) = la.ak-sts „akstinas,smailus daiktas“ = sl. *ostь ( > rus. ость „smailus daiktas, akuotas“ ir kt.), go. ahs „varpa = tähkä“, ahana „pelai = pelut (silputut oljet, vsk.)“, lo. acus (-eris) „pelai“, gr. ἄκαινα „smailuma, akstinas = terävyys“, ἄχνη „pelai“ (< *aksnā) ir kt., ἄκρος „smailus“, lie. ak-muõ = kivi ir kt., taip pat (su asibiliuotu ide. *k) lie. aš-trùs = terävä, pistävä, ãš-menys „Schneide = terä(yys),tarmo“,s.ind.áś-man- „akmuo = kivi“ ir kt.,- visi jie suponuoja ide. *ak-, kurį įprasta laikyti adjektyvu „aštrus, smailas“. Yra duomenų, leidžiančių galvoti, kad šis ide. *ak- buvo ne adj., o verb.,kurio reikšmė - maždaug „durti = lä-vistää, badyti = puskea (sarvin ym.)“, pvz.,žodžio balt.-sl.*akstis „akstinas ir pan.“ (> lie. akstìs = varras, ir kt., žr. anksčiau) daryboje (sufikso *-sti- deverbatyvas!) aiškiai prasišviečia verb. balt.-sl. *ak- „durti, badyti“<verb.ide.*ak- „t.p.“ (žr.dar s.v. aketes = äes,karhi).

Iš anksčiau minėtų keturių šio pr. ackons skaitymo variantų tinkamiausiais laikyti- ni, kaip įprastai ir daroma, turbūt šie: *akans 65 arba *akōns. Tiesa, K.Būga rašė: „Prūsiškasis akuoto vardas tesiskiria [nuo lie. akúotas = la. akuõts. - V.M.] viena tik galūne:ackons,kas būtų lietuviškai *akuonìs“.

Vadinasi, K. Būga (ir Toporov) iš ackons skaitymo varianto *akōns atstatė pr. *akōnis. Toks atstatymas yra dvigubai nepagrįstas:

1) jeigu būtų buvęs pr. *akōnis, tai jis E žodynėlyje būtų parašytas ne ackons, o *ackonis,

2) lie. akúo-tas = la. akuõ-ts < *akō- negali eiti argumentu, kad pr. ackons turi *akō- (pr. žodis nuo lie.-la. žodžio smarkiai skiriasi darybiškai!); dėl pastarosios priežasties ir pati prielaida ackons = *akōns yra labai rizikinga Taigi belieka ma-nyti, kad patikimiausias iš visų minėtų keturių ackons skaitymų yra ackons = *akans. Subst. *akans < *akana- „akuotas“, daug kuo prime-nantis go. ahana „pelai“, gr. ἀκόνη „galąstuvas = teroitin (kovasin?)“ ir pan., yra savarankiškas vak. baltų darinys.Jis kildintinas iš adj.vak.balt.*akana- „duriantis = lävistävä, smailus = terävä“, kuris yra sufikso *-an- vedinys grei-čiausiai iš o-kamienio subst. vak. balt. *aka- „duriantis,smailus dalykas“,plg.lie.var̃g-anas „vargingas = köyhä“ (:var̃gas), rū̃kanas „miglotas= savu-(stettu)“ (:rū̃kas) ir kt  Iš to paties subst.balt. *aka- „du-riantis, smailus dalykas“ tik su kitu sufiksu buvo padarytas ir ryt. balt.adj. *ak-ōta- „duriantis, smailus“ subst. *ak-ōta- „akuotas,Granne“>lie. akúotas = la. akuõts. Tas subst.balt. *aka- yra fleksinis vedinys iš verb.alt.*ak- „durti,badyti“ < ide. *ak- „t.p.“,plg., pvz., gr. ἀκή „smailuma, smaigalys“ – fleksijos * vedinį (deverbatyvą).

agins „ouge (Auge) – akis = silmä“ E 80. Taisytina į *akins ne tik dėl pr. ackis III 838 [5314] nom. pl., ackins III 414 [2931],9511 [5933] acc. pl.,bet ir dėl giminaičių: lie. akìs, la. acs,s.sl. ok-o,s.ind. ák-ṣi „akis“,gr. ὄσσε „akys“ (nom.du.) < *oki̯e, arm. akn, lo.oc-ulus,toch. A ak,B ek „akis“ ir kt.< ide. *ok-. [se ei ole ok-, vaan *ek´-]


Kts. ai.





agar : agara : agarat 'innukalt midagi tegev, hakkaja; virk, usin = '

liivi agār 'elav = eloisa, nobe = nopea, reibas = reipas'
soome häkärä 'hirmus tahtmine = kauhea pyrky,ind = into,rutt = kiire; kiim = kiima'

karjala häkärä 'kiim = kiima'
Läänemeresoome tüvi.

[Suomen sana "häkärä" tarkoittaa NSK:n (Nykysuomen sanakirjan) mukaan: "sumu, usva, huurre, auer, kuv. älyllisesti vaikeasti käsitetävä ongelma.

Álgu-tietokannan mukaan " Rauchgeruch, Kohlenoxyd; Dunst, Reif ", eli häkäkaa-suun liittyvä sanoja. "Häkäpääkin" voi näihin kuvaannollisesti liittyä,ja tarkoittaa yli-innokasta ponnistelua ja koheltamista. Sana on silloin täysin häkä-sanan johdan-nainen. Suomen sana on vahvasti negatiivisen värinen. Häkä on viroksi hägu, häkärä on "myöhäisbalttiainen" huumorijohdannainen. HM.]

Jos sanalla "agar" on mitään tekemistä (se voi olla liivistä), se voidaan tässä mielessä katsoa itämerensuomen sanaksi.]

On arvatud, et sama tüve vasted võivad olla ka soome häkärä 'suitsulõhn, ving (saunas); uduvine, härm', Aunuse karjala hägär 'härmatis' ja lüüdi hagar 'härma-tis' ning et võib olla sama tüvi mis sõnas hägu. Teise võimalu-sena on arvatud, et võib olla sama tüvi mis sõnas hakkama. Kolmandaks on arvatud, et tüve vasted võivad olla hoopis soome ahkera 'usin, virk, agar' (ahker) ja vepsa oger 'kuri, halb (inimene) = huono (ihminen); reibas, terve (inimene, loom)'.


HM: Valitsemani linjan mukaisesti tarkastella sanakirjaa, myös merkityksiä balttikielten valossa, katson viron sanan agar merkitykset näiden valossa: 

Latvia:
agar   ~a = ahkera, (3) darbīgs = ahkera, rosīgs = eloisa, uuras, uuttera, vilkas, vilkas, cītīgs = ahkera,

agarus   ~e = akeruus, (26) darbīgums; rosme, cītība = ahkeruus, uutteruus

Nämä liettuaksi: citība uolumas, stropumas = ahkeruua, uutteruus, uuraus

citīgs   -a ,  uolus   -i , stropus   -i = ahkrea, uuttera, uuras

Liettua: uolùmas  (2) centīgums; centība = ahkeruus, kestävyys, samaa juurta kuin liettuan kuuriperäinen kantrumas (mutta missä lajissa...?);
uolus   -ì  (4) centīgs -a = ahkera, kestävä (toiminnassa); cītīgs -a = ahkera
Latvia:

rosīgs Tulkojumi, Sinonīmi


rosība
1. gyvumas, judrumas; judėjimas, sujudimas
rosība uz ielām - gatvėse[didelis] sujudimas
2. veiklumas, aktyvumas
rosīgs   -a
1. gyvas   -a, judrus   -i, intensyvus   -i
rosīgs darbs - intensyvus darbas = intesiivinen, tehokas, liikkuva työ
rosīga tirdzniecība - gyva prekyba = vilkas kaupankäynti
2. veiklus   -i = työteliän, tekevä(inen), aktyvus   -i = aktiivinen
rosīgs cilvēks - veiklus žmogus = toimelias ihminen
rosīgums veiklumas, aktyvumas
rosināt   (~inu,  ~ini,  ~ina,  ~ināja,  ~inās) ,  skatinti, raginti
rosīties   (~os,  ~ies,  ~ās,  ~ījās,  ~īsies) ,  triūsti = , plušėti, ruoštis
rosīties saimniecībā - ruoštis  (triūsti) namuose
rosme  tik  sg.  = liikunta, voimistaelu
1. gyvumas, judrumas; judėjimas
2. sport. 
rīta rosme - rytinė mankšta = aamuvoimisteku
rosmīgs   -a ,   sk. rosīgs
= liikkuva, ahkera, uheilullinen



triūstiminus.PNG

triū̃sas  (2) pūles  dsk.; pūliņi  dsk.; rosība; darbība = toiminta, (esim. sota-) toimet;
triūsėti   (~a,  ~ė́jo) = työskennellä,
triūsinėti   (~inė́ja,  ~inė́jo) ,   iter. sk.   triū̃sti;
triūsingas   -a  (1)
1. sk.   triūslùs = ahkera
2. ek. darbietilpīgs   -a = työntäyteinen;
triūsingumas  (2)
1. sk.   triūslùmas = ahkeruus
2. ek. darbietilpīgums, darbietilpība = työntäyteisyys;
triūslys   -ė̃  (4) darbarūķis   -e; urķis   -e;
triūslumas  (2) rosīgums; darbīgums;
triūslus   -ì  (4) rosīgs   -a; darbīgs   -a; rosmīgs   -a;
triūsti   (~ia,  ~ė) ,  rosīties; darboties = työkennellä; pūlēties; rauties = työkennellä (jonkin parissa), omistautua (jollekin)
triūsus   -ì  (4) sk.   triūslùs


Baltissa ei ole tavukaan mistään häkäpäisestä ja kiimaisesta muusta sellaisesta menosta tässä yhteydessä, vaan oikein harvinaisen (itse)kurinalaista työtä, liiketoimintaa ja urheilua...



agul : aguli : agulit '(vilets,armetu) ääre-,eeslinn' = laitakupunki, esikaupunki
vanarootsi hakul-, hagull- liitsõnades hakulverk, hagullverk 'ristatud teivastest aed = ristiseiväsaita'

Yksinkertaisesti epäilyttää.

ahas : ahta : ahast 'kitsas' = ahdas, kapea, tiukka, piukka, kaita, suppea
ahastama
balti
leedu ankštas 'kitsas'
liivi ōdõz 'kitsas'
vadja ahas 'kitsas'
soome ahdas 'kitsas'
isuri ahas 'kitsas'
Aunuse karjala ahtas 'kitsas'
lüüdi ahtaz 'kitsas'
vepsa ahtaz 'kitsas'
On ka arvatud, et sama tüvi mis sõnas ahtma. Kirjakeelde on murdesõna toodud soome keele eeskujul. Vt ka ahistama.
Jo vain on baltti:


Ahi  = ahjo, uuni liittyy sanaan ahas:

ahdas: Thomsen 1890: 158 VBL vrt. lt ankštas. Ahlqvist 1891: 3 = mns. Setälä 1891a: 295 301 < ahtaa (= *ankšti, *ankčia)  t. VBL. Wiklund 1896: 42 VBL. Kalima 1936: 86 ?VBL *anštas ellei < ahtaa

Muuten, tähän liittyy eräs mielenkiintoinen juttu: alun perin verbi on

*en-k-s-ti, jossa en- on sisään-, josta on nyt tehty verbivartalo, -k- on johdin joka tarkoittaa pakotettua toimintaa,- s- on kantabaltin johdin, joka tarkoittaa toistuvaa, vastavuoroista,refleksiivistä jne.toimintaa,ja -ti on verbin nominatiivin pääte. Tästä muodostetaan vokaali vaihtamalla a:ksi sellainen transitiivinen aspekti, jossa ob-jektina on jokin tila, joka ah- detaan täyteen, *ankšti = > ahtaa,täyteen (tai ainakin melkein) ahdettu =*ankštas => ahdas (balttijohtimella). Ahto tai ahtamus olisi *ankštis, gen.*ankčio,joista voisi tul-la myöa ahjo, varsinkin kunnoita yksikön ja monikon genetiivejä (*ankščiu) käytetään yhdyssananmuodostuksessa.Tästä on tullut juuri suhu-š- tuonne vartaloonkin, se ääntyy joka tapauksessa useimmiten niin.

Jos nyt kuitenkin vaihdammekin tarkastelunäkökulmaksi esimerkiksi sellaisen,ettei ahdetakaan mitään onkaloa objektina täyteen,vaan ahdetaan, (vielä) yksi palanen tai murena lisää johonkin massaan,niin aspektissa perus-verbin -e- vaihdetaankin -i-:ksi, saadaan verbi *inkšti = TUNKEA jokin vaik-ka rusina pullaan (tämä sana tosin tarkoittaa myös lasten rutinaa ja kitisemistä sekä hankaamista vastaan), alun perin enemmänkin jonkin töhnän, esimerkiksi tervan KIINNI johonkin kuin jostakin irti, inkšti (inkčia, inktė), niin suomeen lainatuisi verbi *i(h)tää, ja tuppaamisen tulos olisi *inkštis, josta suomeen lainautuisi *i(h)tiöInkštiras on finni, näppylä, ihomato, saivartaja, kiiliäisen toukka (lehmän nahkassa).

Verbin *anksti (ankst´a) (kb) partisiippina, passiivin preteritinä saadaan paljon edellistä keskeisempi sanue

ankstus = aikainen, -anksti = aikaisin, varhain
= agrs -a (latvia); = aikainen,  agrs < an-g-(e)r(a)s (kur)]

Aspektistä *inkti (kb) (inkia, inkei?) > *īk´a joka tarkoittaa "rajoitetun yksilöllisen ajanjakson "luomista",voi tulla sana ikä. Ja siitä "aikava", pitkäveteinen: ikävä.

IE-kantakieltä tai vasarakirvestä, tammen skandinaavinen nimitys ek, eiche, oak näyttäisi olevan lainaa eteläsaamesta ja "ikäpuu", "erityisen vanha puu"! (Tai sitten molemmat ovat erikseen lainaa vsk:sta!) Alkuperäinen IE-sana (deru) on siirtynyt puun nimeksi yleensä: tred.

" oak (n.)

Old English ac "oak tree", from Proto-Germanic *aiks [vasarakirvestä,HM] (cogna- tes: Old Norse eik, Old Saxon and Old Frisian ek, Middle Dutch eike, Dutch eik, Old High German eih, German Eiche),of uncertain origin with no certain cognates outside Germanic.

The usual Indo-European base for "oak" (*deru-) has become Modern English tree (n.); likewise in Greek and Celtic words for "oak" are from the Indo-European root for "tree", probably reflecting the importance of the oak to ancient Indo-Euro-peans. The Old Norse form was eik,but as there were no oaks in Iceland the word came to be used there for "tree" in general. Used in Biblical translations to render Hebrew elah (probably usually "terebinth tree") and four other words. "

Tammen slaavilainen nimi dub < *damb tarkoittaa "patopuuta".

Suomen tammi (<*tamn) on kelttilaina (joka tosin sekin on saattanut merkitä patopuuta ja tulla IE-vartalosta dem- = pinota, rakentaa), taipuu vanhalla kaavalla kuten myös mm. paasi (paaden < basis = pohjakivi; paaden > Paatene voi olla kuitenkin myös vsk:ta):

" tan (v.)

late Old English tannian "to convert hide into leather" (by steeping it in tannin), from Medieval Latin tannare "tan,dye a tawny color" (c.900),from tannum "crushed oak bark," used in tanning leather, probably from a Celtic source (such as Breton tann "oak tree"). The meaning "make brown by exposure to the sun" (as tanning does to hides) first recorded 1520s;intransitive sense also from 1520s.Of persons, not considered an attractive feature until 20c.; in Shakespeare, "to deprive of the freshness and beauty of youth" (Sonnet CXV). As an adjective from 1620s. To tan (someone's) hide in the figurative sense is from 1660s. Related: Tanned; tanning. German Tanne "fir tree" (as in Tannenbaum) might be a transferred meaning from the same Celtic source. "

Täysin mahdotonta ei ole etteikö tammi voisi ollla SU-sana, jolloin se olisi keltissäkin SU-laina.

Kts. ais


ahel : ahela : ahelat  'kett = ketju, vitja'

alggermaani *χāχilaz, *χāχlō
vanaislandi hæll 'kepp = keppi, teivas = seiväs, vai = vaaja'
vanarootsi (tiūþer-) hæ̅l 'pulk = palikka; tikk = tikku'
vanaülemsaksa hāhala, hāhila, hāhla, hāla 'konks, mille otsas pada tulel ripub = padankannatinkoukku'

vadja ahila 'kett = kettinki; raudkütke = rautakytky; vangiahelad = kahleet'
soome haahla 'rauast v puust pajaahelad, pajakook = pajakoukku; rauast kett, mille konksu otsas pada ripub = patakoukku'

isuri hahlad (mitm) 'kandepuud ja selle põikpuud ühendavad klambrid; pajaahelad'
Aunuse karjala huahlu 'konks ahjukoldes paja riputamiseks'
lüüdi huahlad (mitm) 'pajaahelad'
vepsa hahl 'pajakonks'

HM: Viron ja vatjan sanat liittyvät yhteen, muut hahlot ja haahlat (Hahl), jotka ovat merimiesslangia, eivät liity näihin välttämättä mitenkään.


aher1 : ahtra : ahtrat = maho 'sigimatu;viljatu = hedelmätön;napp = niukka, kasin = puhdas, siisti, siivo, kohtuulinen'

liivi ōdõr(z), ādõr 'viljatu = hedelmätön, aher'
vadja ahõr 'aher'
soome mrd ahtera 'aher'
ersa ekšťer, jakšťeŕ 'viljatu, aher'
mokša äšťəŕ 'viljatu, aher'
Läänemeresoome-mordva tüvi.

Sana on latviaksi ālava
aher   a`htra,  ~t  vai  a`htrat  (12) ālava  īp.
aher lehm - ālava govs

Tämä liittyy Fraenckelin liettua sankirjan mukaan vihreää, raakaa, kypsymätötä takoittavaan sanaparveen, tässä hakusanan alus = olut alla:



Lithuanian: alùs = olut

Etymology: 'Bier' = olut,

lett. alus = olut,
preuss. alu 'Met' = sima,
abg. (muinaisbulgaari) olú 'sicera,ein berauschendes Getränk' = väkijuoma,
aruss. (muinaisvenäjä), russ. (valkovenäjä) dial. olovina 'Treber = mäski, Hefe = hiiva, sakka, Absatz = sakka, kanta(vierre), Überrest von Brage, Bier = olut, oder Kwas = kalja',
slov. õl 'Bier', õlovina 'Bierhefe' = olutmäski.
Nach Būga, Stender-Petersen 131. 294 ff. aus dem Germanischen entlehnt
(*aluϸ, cf. aisl. (muinaisislanti) ōl, ae. ealu(d) 'Bierfass. = olutastia, -tynnyri,
mhd. (muinaisyläsaksa) alschaf 'Trinkgefäss' = juontiastia).
Kiparsky 78ff. rechnet mit Urverwandtschaft der baltosl. und germ. Wörter.

Finn. dial, olu, weps. olus sind wohl Entlehnungen aus dem Baltischen.

Machek Slavia 8, 209ff. vergleicht mit den Wörtern noch
ā. álúdoimon pikròn Sophr. fr. 139 K. (nach Hesych),
lat. alūmen 'Alaun, bitteres Tonerdensalz' = aluna,
alūta 'Alaunleder' = aluna(parkittu)nahka.
Diese Wörter beruhen nach ihm auf einem Adj. *alu- 'bitter' = karvas, kitkerä;
vgl. lett. ālava, -e, -īca 'nicht trächtige, nicht milchende Kuh' = hieho,
russ. jalovica 'gelte Kuh' = maho lehmä, jalovyj, čech. jalový 'gelt, unfruchtbar' = hedelmätön,
žem. (žemaitti = alaliettua, liettuan ja kuurin sekoitus) olaus, Fem. olava 'ledig, unverheiratet' = (nuorehko) naimaton,
evtl. noch lett. jēls 'roh, ungar, unreif, wund, abgerieben' = raaka, epäkypsä, jälsi = vireä kasvava puuaines (mit Liter. sowie s.v. olaus).

(”Olut” tulee siis alunperin ”raakaa”,”karvasta”,”keittämätöntä”, kitkerää, vaaleanvihreää, orasta, itua, ja (esiin ym.) pistämistä takoittavasta sanasta ”*g'el-”, kts. gelti.

Lithuanian: žãlias = vihreä, raaka (hedelmä, ruoka, aine)

Etymology: 1. 'grün = vihreä, roh = raaka, ungekocht = keittämätön'
(vgl. Szyrwid Dict. surowy; zielony; grynszpyn- žalas warinis),
Adv. žaliaĩ,
žali in žalli Plaukai 'graue Haare',
žaliùmas 'Grün(heit), Rohes', žãliumas 'grüne Pflanze' und wie
žãlymas 'grüne Farbe, grünes Garn usw.' vihreä väri, lanka ym.,
žaliumà 'grünes, unreifes Gemüse und Obst' raa'at vihannekst tai hedelmät,
žalӲbė 'Grün(heit), Rohes = vihreys, vihreä'
(Szyrwid Dict. s.v.v. suroivizna; zielonos'c'), žalýbė dass.,
žãliava 'Rohstoff = raaka-aine',
žãlinti 'grün machen = viherryttää, nicht gar kochen = keittää puolikypsäksi'
(vgl. Szyrwid Dict. s.v. zielenię),
žaliúoti 'grün werden = vihertyä, gar werden = jäädä raa'aksi'
(s. Szyrwid Dict. s.v. zielenię się, Refl.);
žaliuõnis (-nė) 'grün',
žaliuõnys (beides Šlapelis) 'Grünes, (grünes) Gemüse', žãliuonys dass. (ostlit.) und wie
žãliaukė (westaukšt.) 'grüner Speichel = vihertikka'.

Vgl. noch žaliūkė 'grüner Wasserfrosch = vihreä sammakko',
žaliuõkė dass. (in Rietãvas) und 'Pilz, Bovist' (in Anykščiai) neben
žaliū'kšnis 'grün, noch nicht reif' (auch žaliuñgis),
žaliūgės (-ių) 'unreifes Getreide, Korn' = tuleentumaton vilja.

Hierher ausserdem atkalà 'junger Spross,Sprössling,Reis' oras,versot,vesat
atãžala (in Dùsetos) neben ãtžela (Daukantas),
žalùmas 'Grün(heit), Rohes', dial. žãlumas 'grüne Pflanze; grüne Farbe, grünes Garn',
žalesà (-õs) 'früh im Jahr spriessendes Gras; Grün, Gemüse' (žem.),
žalesas 'Grünspan' neben žalasas (beides Nesselmann 541),
žalėsà 'Wasserpflanze',
žalễsai 'Grünes' (zur s- Erweiterung s. Skardžius a.a.O. und 313).

Lett. zaļš 'grün; frisch, unfertig, unreif, roh',
žaļums 'Grünsein, Grünes', zaļuōt 'grünen, kräftig sein; sich aufrichten, zu Kräften kommen: grün färben; lustig und in Freuden leben; schlemmen'; preuss. saligan 'grün' Voc. 468.

Lett. zaļš bedeutet noch 'gesund, kräftig, stark; sorglos, lustig',
vgl. s.v. žãlias 2. 'stark, kräftig, hart'.

Aus dem Balt. sind entlehnt estn. haljas 'blank, glänzend grün', haljakas 'hellgrün; grünes Gras, Grün', finn. haljakka 'blass-, hellgrau, fahl, falb'.

(Tämän lisäksi tästä tulee mm. salava, halava, jalava (= vihreä puuaines), haalea, jne. , puhumattakaan noiden alla olevien verbien lukemattomista johdannaista suomessa.)

Weiteres s.s.v.v. žìlas, žélti; hierzu noch die s.v.v. žãlas, žaĨsvas, žaltӲs
und (mit o = idg. *ā) žolễ genannten Wörter (s. dazu s.v. geĨtas, Wb. 145).

http://www.etymonline.com/index.php?term=yellow&allowed_in_frame=0

PS: Kellanvihreä väri ( lt. ”žalias”, lv. ”zaļš”, ”jels”, pr. ”zallis”, ”jalovs”, jtv. ”zalijan”) on ollut munaisbalttilaisessa semiotiikassa (paitsi ”raakuuden ja kypsymättömyy-den”) myös (yllätys yllätys) vihan (”sapen”),kaunan,kateuden ja koston tunnusväri, mikä johtuu ainakin osin kreikkalaisen mytologisen ”lääketieteen” karvaasta vihreästä 'sapesta' ”temperamentin” osana.

Suomen sana "keltainen"ei tule suoraan maasta essintitävästvästä osraasta sillä se ei tarkoita "(esiin) pistävää",vaan "(kuoliaaksi) pistettyä" eurooppalaisen henki-lön verettömän ruumiin väristä "geltas","geltaonas", jälkimmäinen kirjaimellisesti. ("Lyöty" on sitten vastaavasti "mushta(s)".

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=aade&F=M&C06=et

viir-2 liitsõnas viirpuu 'valgete õitega astlaline lehtpõõsas v -puu (Crataegus) = orapihlaja'
● ? liivi ri 'kollane = keltainen'
? vadja viherä 'roheline'
? soome vihreä 'roheline'
? isuri vihheerä 'haljas = vihanta, vihertvä, väritön; roheline = vihreä'
? vepsa viher 'haljas; toores = tuore; värske = veres'
Murretes esineb tüvevariant viher-, Saaremaal tähendab viherpuu 'türnpuu (Rhamnus cathartica) = paatsama'. viirpuu on toodud kirjakeelde vanemast murdekeelest. Läänemeresoome vastetele pakub tuge tõik, et türnpuud kasutati riide värvimisel rohekate toonide saamiseks.

viha : viha : viha 'äge pahameel, ärritatud vaenulikkuse tunne; mõru = karvas, kibe = karvas, katkera'
vihuti
algindoiraani *viša- [unkarin "kukkia"]
vanaindia viṣám 'mürk = myrkky'
uuspärsia vīša- 'mürk'
liivi vijā 'mürk; piibupigi = piipunterva; puukoore all olev mõru kiht = karvas nila (kellanvihreä)'
vadja viha 'viha, õelus, vaen; mõru, kibe'
soome viha 'viha; vaen = vaino, vihavaen'
isuri viha 'viha; vaen'
Aunuse karjala viha 'viha; vaen; ärritus = ärsytys, põletik'
lüüdi viha 'viha'
vepsa viha 'viha'
udmurdi vož 'roheline = vihreä'
komi vež 'roheline; toores = tuore; hele = heleä'
vihuti on ti-liitega vorm tuletisest vihus 'viha, vaen'. Vt ka vihkama.

OHO! Täältä väitetään tulevan VIRUSkin...

viha  !pohjoissaame   vâšše  FUV 1977
viha  

!

suomi   [vihollinen]  SSA 3
viha  ! suomi   [vihreä]  FUV 1977
viha  !suomi   [viho]  FUV 1977 
viha  ! suomi   [vihanta]  FUV 1977  
viha  = karjala   [viha]  FUV 1977  
viha  = viro   [wiha]  FUV 1977  
viha  = liivi   vija  FUV 1977  
viha  ! ersämordva   ožo  Korhonen,M.
viha  ! ersämordva   ožo  FUV 1977 
viha  ! mari   uža·r  Korhonen,M.
viha  ! niittymari   [užar]  FUV 1977
viha  ! vuorimari   [žar]  FUV 1977 
viha  = suomal.-permil. kk.   [wiša]  UEW 1988  
viha  = komi   vež  SSA 3 2000 
viha  = komi   vež  FUV 1977 
viha  = udmurtti   vož  SSA3 2000  
viha  = udmurtti   vož  FUV 1977  

[viha]:itämerensuomi > kantasaame   [ve̮šē]  Aikio,A.2006
viha : itämerensuomi > kantasaame   ve̮šē  Lehtiranta,J.
[viha]:itämerensuomi > kantasaame   vëšē  Aikio,A.2007
viha : itämerensuomi > kantasaame   [ve̮šē]  Korhonen,M.
viha : itämerensuomi > eteläsaame   [vissjie]  Lehtiranta,J.1989
viha : itämerensuomi > uumajansaame   [vassjee]  Lehtiranta, J.
viha : itämerensuomi > piitimensaame   [vaššê]  Lehtiranta, J.
viha : itämerensuomi > luulajansaame   [vassjē]  Lehtiranta, J.
viha : itämerensuomi > luulajansaame   vassjē  UEW 1988  s.
viha : itämerensuomi > luulajansaame   [vassjē]  Korhonen, M.
[viha] :itämerensuomi > pohjoissaame   vašši  Aikio, A. 2006
viha : itämerensuomi > pohjoissaame   [vâšše]  Lehtiranta, J.
viha : itämerensuomi > pohjoissaame   vâšše  UEW 1988 
[viha]:itämerensuomi > pohjoissaame   vašši  Aikio, A. 2007
viha : itämerensuomi > pohjoissaame   vâšše  Korhonen, M.
viha : itämerensuomi > pohjoissaame   vâšše  SSA 3 2000  s. 4
viha : itämerensuomi > inarinsaame   [vaije]  Lehtiranta, J.
viha : itämerensuomi > koltansaame   [vȧ̮̀š̜š̜ᴱ]  Lehtiranta, J.
[viha]:itämerensuomi ?> koltansaame   [vaije]  tietokannan p.
viha : itämerensuomi > koltansaame   vȧ̮̀š̜š̜ᴱ  Korhonen, M.
[viha]:itämerensuomi ?> kildininsaame   [vȧ̮i̭jd̜eᵟ]  tietokannan p.
[viha]:itämerensuomi ?> ruotsinlappi   [wassje]  tietokannan p.
viha  < arjalaiset kielet:     SSA 3 2000


sanskriitti [viṣám


avesta [vīša-
viha  < arjalaiset kielet:     FUV 1977  s.151


sanskriitti viša- 
viha  < indoeurooppalaiset_kielet:  FUV 1977  s.151


avesta viš- 


kreikka [ι͗ός


latina [vīrus

[viha]  ~ suomi   [viho]  Lönnrot, E. 1880 SRS 2  s. 961

Kellanvihreä, kaunis kvään väri vihan, koston, kateuden, kaunan ja mustasukkai-suuden värinä näyttää ulottuvan paljon Baltiaa ja Englantia laajemmalle, myös suomalaisiin. Sille on esitetty selityksiä, kuten:

- se on sapen väri, ja kreikkalaiset arvelivat sapen määrän aihettavan vihan

- sorretut pakenivat superäisiin iki-Vihreisiin Metsiin (Žalgiris, Sferwood) ja hautoi-vat siellä kostoa ja metkuja; kun sortajien kimppuun hyökättiin, he tarvitsivat näiden "vihreiden" apua, joka ei ollut ilmaista.

- myrkyt olivat usein vihreitä, ja tuntemattomat vihreät aineet (levät ym.),  ja kasvit ja jopa eläimet myrkyllisiä.

- uskonnossa jokin "vihreä" voima kosti esimerkiksi "mustalle"

- vihreä ehkä miellettiin srun ja tappion, veren värin punaisen vastakohdaksi (liettuassa rauda on sekä puna että suru).

Jos tuo sana on iranilaisperäinen, sellainen uskotokin on saattanut olla iranilais-peräinen, "zarathustralainen". ellaiset uskonnot olivat laajalle levinneitä Eurooppaan (manikealaiset, kataarit, bogomiilit ym.)


aher-2 liitsõnas ahervare 'põlenud hoone(te) (kivi)jäänused = palaneen talon rauniot' ahi


ahi : ahju : ahju 'seade, ehitis, milles kütuse põlemisel vm keemilise reaktsiooni tagajärjel eraldub soojus'

aher-2
alggermaani *asjōn- [ei ole uskottava: germaanin s ei lainaudu suomeen h:ksi.]
vanarootsi æsia 'ääs, hõõguvad söed'
rootsi ässja '(sepa)ääs'
saksa Esse 'ääs; korsten'
liivi ōi, āi 'ahi'
vadja ahjo 'ahi'
soome ahjo 'ääs'
Aunuse karjala ahjo 'ääs'
lüüdi ahď(o), ahjo 'ääs'
vepsa ahj 'ahjus hõõguvad söed, kuumus'
aher- on rahvakeelne tuletis, kus j on välja langenud.

Eesti keelest on laenatud
soome mrd ahjo 'ahi' ja võib-olla ka soome mrd aherrus 'põlenud v lammutatud ehitise v küttekolde varemed;leivaahju põhi'. Hiljem on laenatud tüve alamsaksa vaste, ääs.

HM: No lopultakin myös oletettu suomen laina virosta., tarkemmin sanoen vatjas-ta, jossa sana TUSKIN on lain suomesta! Vatjassa ei taatusti ole kantagermaani-lainoja ainakaan sen enmpää kuin suomessakaan... Germaanit ovat tulleet Tonavan suunnalta.

Sanasta *ankštis = ”*ahta(m)us” voisi suomeen lainautua **ahtio, **ähtö tai ahjo mm.reitistä riippuen. (Lt. ankštis, m.pl ankščiai = ahtaus, ankštis, f. pl. ankštys = korvasieni)

Muuten, tähän liittyy eräs mielenkiintoinen juttu: alun perin verbi on

*en-k-s-ti, jossa en- on sisään-,josta on nyt tehty verbivartalo, -k- on johdin joka tarkoittaa pakotettua toimintaa,- s- on kantabaltin johdin, joka tarkoittaa toistuvaa, vastavuoroista,refleksiivistä jne.toimintaa,ja -ti on verbin nominatiivin pääte. Tästä muodostetaan vokaali vaihtamalla a:ksi sellainen transitiivinen aspekti, jossa ob-jektina on jokin tila, joka ahdetaan täyteen, *ankšti = > ahtaa, täyteen (tai ainakin melkein) ahdettu = *ankštas => ahdas (baltti-johtimella). Ahto tai ahtamus olisi *ankštis, gen.*ankčio, joista voisi tulla myös ahjo varsinkin, kun noita yksikön ja monikon genetiivejä (*ankščiu) käytetään yhdyssananmuodostuksessa.Tästä on tullut juuri suhu-š- tuonne vartaloonkin, se ääntyy joka tapauksessa useimmiten niin.

Jos nyt kuitenkin vaihdammekin tarkastelunäkökulmaksi esimerkiksi sellaisen, et-tei ahdetakaan mitään onkaloa objektina täyteen, vaan ahdetaan (vielä) yksi pala-nen tai murena lisää johonkin massaan, niin aspektissa perus-verbin -e- vaihde-taankin -i-:ksi, saadaan verbi *inkšti = TUNKEA jokin vaik-ka rusina pullaan (tämä sana tosin tarkoittaa myös lasten rutinaa ja kitisemistä,sekä hankaamista vas-taan), alunperin enemmänkin jokin töhnän,esimerkiksi tervan KIINNI johonkin kuin jostakin irti, inkšti (inkčia, inktė), niin suomeen lainatuisi verbi *i(h)tää, ja tuppaa-misen tulos olisi *inkštis, josta suomeen lainautuisi *i(h)tiöInkštiras on finni, näppylä, ihomato, saivartaja, kiiliäisen toukka (lehmän nahkassa).

http://www.suduva.com/virdainas/
anzal'as strap, leather
anzōnas oak tree
anzt (Inf) to become narrower
anzukis narrow

Verbin *anksti (ankst´a) (kb) partisiippina, passiivin preteritinä saadaan paljon edellistä keskeisempi sanue

ankstus = aikainen, -anksti = aikaisin, varhain
= agrs -a (latvia); = aikainen,  agrs < an-g-(e)r(a)s (kur)]


ahin : ahina : ahinat 'õhin, rutt, tõtt'


Häälikuliselt ajendatud tüvi. Tüve vasted võivad olla ka murdesõnad ahke 'tragi, hakkaja',ahkats 'tragi, hakkaja', soome ahku 'ind,agarus,kihk; innukas, agar, ablas' ja võib-olla ka lõunasaami aatskaadidh 'energiliselt, tarmukalt teha'. Selle tüve tuletis võib olla ahker. Vt ka õhin.


ahing : ahingu : ahingut 'kisuliste harudega torkeriist kalapüügivahendina'


balti
leedu akstinas 'astel, nõel, oga'
läti akstins 'astel, nõel'
liivi aņgõz 'ahing'
soome ahingas 'ahing'
Liivi vaste võib olla eesti keelest laenatud,mõjutada on võinud ka ang 'hang'.


ahistama : ahistada : ahistan 'kitsikusse ajama, raskusi, häda põhjustama, tuge-vasti kimbutama; vaevama, piinama, rusuma, painama; ahtaks tegema, kokku suruma, pitsitama'
soome ahdistaa 'pigistada, pitsitada; taga ajada, taga kiusata; peale käia, survet avaldada, ahistada'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Sõna on tuntud ka kirderannikumurre-tes, kus võib olla samuti soome keelest laenatud. Soome allikas on tuletis sõnast ahas.


ahker : ahkra : ahkrat mrd 'hakkaja, igale tööle valmis, kärmas'


?soome ahkera 'usin, virk, agar'
Kirderannikumurretes levinud sõna. Võimalik soome allikas võib olla tuletis soome sõnast ahku, ahin. Teisalt on arvatud, et soome allikas võib olla soomerootsi laen, ← soomerootsi agär 'kergesti ärkav; ärgas, erk; kergesti kohkuv; täpne, hoolikas; innukas, agar'. Vt ka agar.


ahm : ahma ~ ahmi : ahma ~ ahmi 'kaljukass (Gulo gulo)'; mrd 'ahne'
ahmima
vadja ahmia 'ahmida (süüa)'
soome ahma 'kaljukass'; mrd 'õgard'
isuri ahmo 'ahne'
Aunuse karjala ahmoi 'kaljukass'
lüüdi ahmo 'kaljukass'
? saami vuosmmis 'raseda naise toidujäänus; raseda naise eriisu'
? komi aǯni̮ 'õgima'
Võib olla häälikuliselt ajendatud läänemeresoome või läänemeresoome-permi tüvi. Teisalt on arvatud, et indoeuroopa laen, ← indoeuroopa *aś-, mille vaste on vanaindia aśma 'sööja'. Tähendus 'kaljukass' on laenatud soome keelest. Vt ka ahvatlema.

ahmima : ahmida : ahmin 'korduvalt (ning ahnelt) midagi v millegi järele haarama; ahnelt enda valdusse haarama v saada püüdma' ahm
vadja ahmia 'ahmida (süüa)'
soome ahmia 'ahmida, õgida, kugistada', ahma 'kaljukass'; mrd 'õgard'
isuri ahmia 'ahmida, õgida, kugistada', ahmo 'ahne, inimene, kes tahab kõike endale'
Aunuse karjala ahmoi 'kaljukass'
lüüdi ahmo 'kaljukass'
? saami vuosmmis 'raseda naise toidujäänus; raseda naise eriisu'
? komi aǯni̮ 'õgima'


ahne : ahne : ahnet 'võimalikult palju endale tahtev v endasse ahmiv'
?algiraani *atsnas
vadja ahnas, ahnõ 'ahne'
soome ahnas 'ablas, ahne'
isuri ahnas 'usin, töökas; ablas'
Aunuse karjala ahnas 'ablas, ahne, täitmatu'
lüüdi ahnak 'ablas, ahne'
? vepsa ažlak 'ablas, ahne'


ahtma : ahta : ahan 'vilja parsile kuivama tõstma; tihedalt üksteise kõrvale asetama, (täis) toppima'
lõunaeesti atma
vadja ahtaa 'ahta, vilja jm kuivama panna'
soome ahtaa 'toppida, kiiluda, laduda; vilja parsile kuivama panna'
isuri ahtaa 'vilja, võrke parsile kuivama panna'
Aunuse karjala ahtua 'vilja, võrke kuivama panna'
lüüdi ahtada 'vilja, võrke kuivama panna'
vepsa ahtta 'vilja jm kuivama panna'
lõunasaami voektenje 'maa sisse löödud vai võrkude kuivatamiseks'
ersa aftuma 'võrk'
mokša aftə̑ms 'võrku, mõrda sisse panema; püünist üles seadma'
? mari optaš 'panema, asetama; laduma, kuhjama; kokku panema, ehitama; peale laadima; kummutama'
komi okti̮ni̮ 'püünist, raudu üles seadma'
handi eγət- 'üles riputama, kuivama panema; pooma'
Soome-ugri tüvi. Vt ka ahas.


ai : aia : aia 'seeliku (v särgi) äärispael = (tietynlaisen puoli)hameen (tai paidan) reunanauha'

alggermaani *aǥjā

Koko hakusana vaikuttaa sepitteelliseltä:

Ensinnäkin "aia" on genetiivi sanasta aed = aitaus, piha(piiri), aita, katsotaan putkeen, mitä se on latviaksi:

1. dārzs = tarha
2. sēta
= seeliläinen (Latvia,Liettua) kylä, maatila, seita, paimentolaisten va-rustettu tukikohta,sekä virolaiset (setut?) että seelit tunnetaan arkeologisesti näistä: usein oli pallutettu veteen, ja jopa asumukset rakentaa paalujen va-raan veden ylle, paimentamisen syynä olivat ajoittaiset tulvat eikä niinkään ajoittainen kuivuus kuten yleensä;

žogs = aita

Toisekseen: tuo seelik tarkoittaa vyöllä kiinnitettyä pitkää naisten puoliha-metta (jossa sitten veilä on se "aita", usein Latvian lipun punaisena (magen-tana...), jotenkin hyvin tutulta kuulostaa...Tämä sanakirja sanoo sen tulevan ruotsin/saksan sanasta segel = purje (viroksi puri, tulevat kantabaltoslaavin verbista bur- = tuulla, puhaltaa, pyryttää, vaikka tämä muuta valehteleekin). Koska kaikki muutkin selitykset ovat väärin,väitän niiden ohi, että tuolainen hame tarkoit- taa sitä, mitä siinä lukeekin: "seelikasta" eli seeliläishametta!

Foto: Jekabpils.lv

10. jūlijā Sēļu sētā notiks tradicionālais, jau devītais, Tautas mūzikas festivāls “Lustes Jēkabpilī”, LA.lv uzzināja pilsētas domē.

Vasarakirvessana "aita"< kb.en-ta on vasarakirveskielen toisessa suorassa seu-raajakielessä seelissäkin ollut *aita (se ensimmäinen vsk:n seuraajakieli on golia-di, volganbaltti), ja sieltä se tulee myös viroon eli nominatiivi vain on murteellinen. Ei mitään kermaanista todellisuudessa.

vanaislandi egg 'tera = terä, teravik = terävä kärki'
vanarootsi æg 'tera, teravik; kaugeim äär = kaukainen ääri, serv = syrjä'
vanaülemsaksa ekka 'tipp, ots; mõõga tera'

Näillä sanoilla ei ole mitään  tekemistä tuon "aidan" kanssa mihinkään suuntaan. (Eivätkä nämäkään luultavasti edes tule kantagermanista.)

liivi aigā 'kallas = rantaäyräs; äär = ääri; paikkond = paikkakunta; külg = kylki'

Tämä tarkoittaa "aidallinen, äyräällinen, rajan kanssa".

soome mrd aaja 'suur, lai; suur ala'

Suomen kielessä ei ole tällaista sanaa (Nykysuomen sanakirja), eikä myös-kään sanoja aaje tai aaju (lähde, suonsilmäke), vaan nuo Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta tavatut sanat ovat karjalaa tai vanhoja saamelaisia sanoja.

Aunuse karjala agju 'serv = reuna, ots = otsa, piir = raja, piiri'
lüüdi agď '(nööri = narun, küla = kylän, põllu = pellon, vms) ots = pää; lõpp = loppu'
vepsa aǵj 'ots; tükk = kappale, temppu; lõpp'

Näissä ag- on samaa kantaa "piikki" kuin preussin "akanassa", ackons [akkons, littuassa ja latviassa ck = tsk]

Eesti keelest on laenatud eestirootsi ai, aina, nai 'seeliku allääres olev punutud pael, tikitud kant = tikattu reuna´.

Tässä on sekoitettu useita kantabaltoslaavin ja vasarakirveskielen juuria, joista yksi, terää, alun perin piikkiä tarkoittava on *ek-, josta seuraa myös liettuan silmä = akis, preussin agins, venäjän oko. Siitä tulee myös liettuan "terällinen" = kivikir-ves = *akmuo < *akmen,josta metateettisesti lainaamalla tulee venäjään kamen´ = kivi. Tämä "kerros" voidaan pelata pois preussin etymologisen avulla ja katsoa, mitä jää jäljelle.

Agins = silmä

Taisymas agins į *akins yra visai galimas: prūsų raštuose pasitaiko skar-džiųjų ir dusliųjų priebalsių painiojimo atvejų; be to, čia galėjo veikti ir vok. ouge (E 80) su savo -g-. Bernekeris ir Būga manė, kad agins,t aip pat ausins = korva, E83 taisy-tini į *aknis resp.*ausnis. Bet tokiam taisymui prieštarauja tiek paties prūsų III ka-tekizmo, tiek ir lietuvių bei latvių kalbų atitinkami faktai. Dėl panašių priežasčių ne-pagrindžiama ir Trautmanno nuo-monė, pagal kurią žodžiai pr. *akins ir ausins E esą n- kamieniai perdirbi-niai. Patikimiausia kartu su Mikkola BS 7) galvoti, kad agins E (*akins) bei ausins E yra i-kamienės acc. pl. formos. [spėjęs, kad agins E80 ir ausins E83 ankstyvesnėje E redakcijoje (ar originale) galėję net abu greta būti].

Tos pat kilmė̃s yra ir lie. ak-ìs „kiaura vieta liūne = suonvilmäke, akivaras = upotta-va tai kasviton paikka, (luonnon) avanto“,la. ac-is „akivarai“ (plg. arm. ak-n „akis, skylė = reikä“, rus. ок-но „langas = ikkuna; akivaras = silmäke“ < sl.*ok- „akis“); turbūt tos pačios šakniẽs yra ir lie. ãk-as,ak-àeketė“, la. ak-a „šaltinis = lähde“, pagaliau, – lie. ak-etìs resp. ek-etìs (-ė̃, -ỹs) „eketė“, la. ak-ata (-e) „eketė ir kt.“ .Su šia ak- sietini dar pr. Ak-itz (ež. = järvi), Ak-icz (ež.) = *Ak-īts < *ak-ītas = "Pilkullinen" (plg. ak-ýtas), lie. Ak-ìs ir kt. (ež.), la. Ac-is ().


aim : aimu : aimu 'millegi hämara etteteadmise v vaistliku tajumise tunne; ebamäärane kujutlus v käsitus millestki'
aimeline
soome aimottaa 'kumada; koita; soojust õhkuda; pakitseda'
Läänemeresoome tüvi.

aimeline : aimelise : aimelist 'populaarteaduslik' aim


ain : aina : aina 'võrkpüünise äärest väljaulatuv (aasakujuline) selise ots'
?alggermaani *(j)ainija-z
vanaislandi einir 'kadakas'
vanarootsi ēn 'kadakas'
soome aina 'selis, ain'
Laen on kaheldav tähenduserinevuse tõttu, sitkest kadakakoorest on vara-semal ajal siiski nööri punutud. Eesti keelest on laenatud eestirootsi aina 'silmus selise otsas'.


aina 'kogu aeg; üha, järjest'
?balti
leedu vienat 'ainult'
läti vien 'ainult'
preisi ainat 'alati, alatasa'
vadja aina 'aina, üha, ikka; alati; ikkagi'
soome aina 'alati, ikka; üha'
isuri ain 'alati, ikka; üha'
Aunuse karjala ainos 'alati, ikka; üha'
lüüdi aino 'alati, ikka; üha'
On peetud ka võimalikuks germaani laenuks, ← alggermaani *aina-z, mille vasted on vanaislandi einn 'üks, ainus', vanarootsi en 'üks, ainus', gooti ains 'üks, ainus'.


aine = aine(s)

aine : aine : ainet 'see, millest koosneb füüsiline keha = se mistä fyysinen olio koostuu; mateeria vorm = materiamuoto, mida iseloomustab stabiilsus ja seisu-massi olemasolu = olevainen (s), kaikkeus; objekt = objekti, allikas = (alku)lähde, lähtematerjal = alkumateria, substanssi, materia'
soome aine 'aine; materjal'
Laenatud kirjakeelde 19. sajandi lõpus.

Soome allikas on germaani laen, ← alggermaani *afnija-, *aƀnija-, vana-islandi efni 'aine, materjal; põhjus; võime', vanarootsi æmne 'aine, materjal; põhjus; võime' ja rootsi ämne 'aine; materjal; teema'. Selle germaani tüve skandinaavia vaste võib olla sõna eine laenuallikas.

Liittyy myös sanaan:

eine : eine : einet '(kerge) söögikord = (kevyt) ateria; söök = ruoka, syötävä'
soome eine 'hommikusöök = aamiainen; eine = eine(s), söök = ruoka'
isuri eine 'hommikusöök; eine, söök'
Aunuse karjala eineh 'toit, toiduained'
Võib olla skandinaavia laen,← algskandinaavia *afnija,mille vasted on vana- islandi efni 'aine, materjal; põhjus; võime', vanarootsi æmne 'aine, materjal; põhjus; võime', rootsi ämne 'aine; materjal; teema'. Vt ka aine.

Àlgu-tietokannan aine(s) "kantakermaaniytymologialle" ei ole mitään muita perus-teita kuin että sanoissa on samoja kirjaimia. Nekin ovat kuitenkin eri järjestykses-sä. Ja "oivaltaja" on toiseksi pahin "eurotieteellinen" hölynpölymaakari. Koko "kan-tagermaaninsakin" lienee vain hänen keksimänsä. Sillä sitten naäennäisselittyy vaikka mitä, mm. eines joka on vielä kaempana "kantamuodosta...).

Sana on todennäköisesti vasarakirvestä: *ainens = käypä, kelpaava < *aiti = käydä, mennä, ajaa, kelvata > *en-ti (kb) = mennä, pistää sisään >

liettuan eiti (eina, ễjo) = mennä, käydä, sopia,

einąs (einantis) = käypä, sopiva, kelvollinen, toimiva,

latvian  iet(iet, gaju), ejošs = käypä, kulkeva, toimiva

preussin ēitwei (ēit gūbi/gūbē), ēnts = käypä, sopiva.

kuurin ëitum (ëit,g
ūbë), käypä = *ëinēš  (arvattu mm.sillä peristeella lopusta, että viikate = "kaikenleikkaava" = vīkaptēš; ei kauaksi mene todellisesta). Tästä voisi hyvinkin tulla se eines, joskin ääntyy enempi [äineš].

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=441

ēisei „gehest (gehst) - einì = menet,2.pers.“ III 811 [5129] praes. 2 sg.;praes. (conj. prasme) 3 sg. ēit (kailabban ēit „kad … gerai eitų“ = jotta kävisi/ menisi hyvin) III 2918 [253], (kailabban ēit „das… wol gehe“=„daß …wohl gehe“) III 953 [5928]; opt.3sg.ēilai (kaisemmai ēilai „das…untergehe“= „daß… untergehe“= "mennös hyvin"...) III 1213 [7515],imperat.2 sg. ieis „gehe (gehe) - eik=mene!“ III 7122 [4720], jei(s)schen „eik šen=mene sitten (=voit mennä)“ 2 pl.

ieiti „gehet (gehet) – eikite“ II 1112 [1313], III 5913 [412], ieithy „t.p.“ I 1110[713]. Čia turime pr. *ei-tvei (inf.):

lie. (inf.) eĩ-ti (praes. 1 sg. ei-mì „einu = menen“, 2 sg. ei-sì „eini = menet“, eĩ-ti „eina = menee“ ir kt.),

la. iê-t „eiti“, s.sl. i-ti „t.p“, s.ind. é-ti „(jis) eina“, gr.dor. εἶ-τι „t.p.“,lo. ī-re „eiti“ ir kt. < ide. *ei- „eiti“. Šalia pastarosios buvo 247 jos apofoninis variantas – šaknis ide. *i- „eiti“ (Pokorny l.c., taip pat žr.s.v. perioth), kuri galėtų slypėti ir minėtose pr. im-perat. lytyse: pr.ieis, ieiti ir pan. (žr.anksčiau) turi matyt iei- = *i̯-ai- (ar *i̯-ei-), plg. gr. ἴ-οι-ς (opt. 2 sg.). Žr. dar s.v.v. pareiīngiskai, perēit.

Kaisa Häkkisen "aineen" etymologiaksi ehdottama muinaisislannin ja muinaiseng- lannin "efni" ei tarkoita materiaalia, vaan se on adverbi "tasan",ja taustaltaan ehkä kelttiläinen "ebti" (gootin ibns = tasa(tt)ava?), josta tulee saksan ja tanskan Amt ja suomen ammatti (keltt.ambaktos = palvelija), joita näitäkin Álgu tarjoilee väärin "kantakermaanisina"...

" even (adj.)

Old English efen "level = taso," also "equal = samanlainen, like = kaltainen; calm = tyyni, harmonious = harmoninen; equally = samoin; quite = aivan, fully = täysin; namely nimellisesti",from Proto-Germanic *ebnaz (cognates:Old Saxon eban, Old Frisian even "level, plain, smooth", Dutch even, Old High German eban, German eben, Old Norse jafn, Danish jævn, Gothic ibns  (ja ruotsin jämn, ei ämne!).

The adverb is Old English efne "exactly, just, likewise." Modern adverbial sense (introducing an extreme case of something more generally implied) seems to have arisen 16c.f rom use of the word to emphasize identity ("Who, me?" "Even you").

Etymologists are uncertain whether the original sense was "level" or "alike." Used extensively in Old English compounds,with a sense of "fellow, co-" (as in efeneald "of the same age";Middle English even-sucker "foster-brother"). Of numbers, from 1550s.Sense of "on an equal footing" is from 1630s.Rhyming reduplication phrase even steven is attested from 1866;even break (n.) first recorded 1907. Even-tempered from 1712. To get even with "retaliate upon = maksaa potut pottuina" is attested by 1833. "

Ainoa asia, joka tuon yhdistää einekseen on tuo merkitys "yhtälailla syötetyt". Materiaaliin yleensä tuota ei yhdistä mikään. "


ainus : ainsa ~ ainu : ainsat ~ ainust 'vaid üks'
alggermaani *ainaǥa-z, *ainaχa-z
vanaislandi einga 'ainus'
vanarootsi enge 'ainus'
gooti ainaha 'ainus'
liivi āinagi 'ainus'
vadja ainago 'ainus'
soome ainoa 'ainus'
isuri ainava 'ainus'
Aunuse karjala aino 'ainus'
lüüdi ainag 'ainus'

ais : aisa : aisa 'puu(d), mille külge v vahele veoloom rakendatakse ja millest ta veokit, põllutööriista vm veab'
?balti *aisō, *aisa
vadja aisa 'ais'
soome aisa 'ais'
isuri aisa 'ais'
Aunuse karjala aižu 'ais'
lüüdi aiž(e͔) 'ais'
vepsa aižaz 'ais'
On ka arvatud, et võib olla slaavi laen, ← algslaavi *oje(s) (omastav *ojese) 'tiisel'. Kaugemate sugulaskeelte sõnad, ersa ažija 'ais', mokša ažijä 'ais', udmurdi vaji̮ž 'ais', komi vož 'ais', on vanemad laenud, ← algindoiraani *aiša, mille vaste on vanaindia īṣā́ 'ais'.


aistima : aistida : aistin 'meelte kaudu vastu võtma; tajuma, tunnetama'
soome aistia 'aistida'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome tüvi võib olla germaani laen,←alggermaani *aistē(ja)n-,mille vaste on gooti aistan 'kartma,austama'.


ait : aida : aita '(külm) hoone vilja, riiete vm säilitamiseks'
?balti *aita
leedu ait(i)- liitsõnas ait(i)varas 'luupainaja; kratt, kes toob omanikule vilja, heina, piima jm aidas hoitavat; aidavalvur [?]'
liivi āita 'ait'
vadja aitta 'ait'
soome aitta 'ait'
isuri aitta 'ait'
Aunuse karjala aittu 'ait'
lüüdi ait(te͔) 'ait'
vepsa ait 'ait'
On peetud ka tuletiseks ajama tüvest.


aitama : aidata : aitan 'abiks olema; tarvilikku mõju v toimet avaldama; piisama' abi


aituma : aituma : aituma (tänusõna, tänamissõna)
aitäh, aitüma
Kuluvorm sõnaühendist aita jumal. aitäh on samast ühendist kujunenud veelgi lü-henenud variant, kus rõhk on liikunud teisele silbile ja on tekkinud sõnalõpuline h: aita > aitah >aitäh. Samalaadsed on ka vene spasíbo 'aitäh', mis on sõnaühendist spasi bog 'päästa, jumal', ja läti paldies 'aitäh', mis on lühenenud sõnaühendist palīdz dievs 'aita,jumal'. Eesti keelest on laenatud eestirootsi lastek aiti,aitä 'aitäh' ning võib-olla ka liivi aītu·māl, aītjumāl 'aitäh; aita, jumal' ja vähemalt osaliselt soome lastek aatti, aitti 'aitäh'.


aitäh : aitähhi : aitähhi (tänamissõna) aituma


ajama : ajada :ajan 'kuhugi liikuma sundima = ajaa,pakottaa liikkumaan jonnekin; midagi tegema sundima = pakottaa tekemään jotakin; tagant kihutama = '

aelema = ajella, ajend = ajanta, ajo, aihe (toimintaan)

?indoeuroopa *aǵ-

[indoeurooppaa kyllä, mutta ei välttämättä ag´- , josta kyllä tulee ruotsin åka ja latinan agere > actio... ]
vanaindia ájati 'ajama'
avesta azaiti 'ajama; ära viima = ulkoilma'

ladina agere 'ajama'  [Agere on uuslatinaa, kuten myös reagere, eikä näille kan-nata panna painoa VANHOISSA etymologioissa! Agere tulee piikkiä, otaa, oasta tarkoittavasta sanasta, ja se tarkoitti työeläimen kuten norsun, härän tai hevosen "stimuloimista", kannustamista piikkipäisellä stimulus-kepillä.]

liivi aijjõ 'jahtida = jahdata, ajada ;tõugata= työntää;paarituda = parittaa?; pealetükkiv olla = olla päällekäyvä'
vadja ajaa 'ajada, minema sundida = pakottaa menemään; püüda = pyytää, otsida = etsiä; eraldada = erottaa; sõita = ajaa, ajella, matkustaa, kulkea'
soome ajaa 'ära ajada = ajaa ulos; viia = viedä, sundida = pakottaa; juhtida = juhtia, sõita = ajella'
isuri ajjaa 'hobust sundida = ohjata, komentaa hevosta, hobusega sõita = ajella hevosella; ära ajada = ajaa ulos'
Aunuse karjala ajua 'sõita; ajada'
lüüdi ajada 'hobusega sõita = ajaa hevosta; purjetada = pujehtia, sõuda = soutaa; suusatada = hiihtää; taga ajada'
vepsa ajada 'sõita; (taga) ajada = ajaa takaa'
saami vuodjit 'sõita, reisida = ajella, matkustaa'
udmurdi uji̮ni̮ 'ajama, taga ajama'
komi vojni̮ 'põgenema = paeta; kiiresti ära viima'
idamansi wojt- 'taga ajama'
Indoeuroopa laen on kaheldav häälikulistel põhjustel. Vt ka ait, laajama.

Viron sanan merkityksen tarkentamiseksi ja erityisesti balttikieliin, joihin suhteessa minä asiaa tarkastelen (mutta rehellisesti) pistetään tähän merkitykset ja vastinsanat latviaksi:

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=ajama&s=0&g=2&r=10611062
ajama   kse-tag.  ae`takse,  tud-part.  ae`tud  (94)

1. dzīt = ajaa (takaa, ulos, sisään)

taga ajama - dzenāt = ajaa takaa < kb.(w)enti < kIE
süüd teise peale ajama - uzvelt vainu citam = kääntää syy toisen niskaan
juttu ajama - sarunāties = ajaa asiaa
habet ajama - skūt bārdu = leikata parta
karva ajama - mest spalvu = ajaa karva, villa
läbi ajama - iztikt = tyhjentää
kitsikusse ajama - iedzīt strupceļā =
meeleheitele ajama - iedzīt izmisumā =
ära ajama - padzīt; aizdzīt = ajaa ulos
2.  ar  part.  darīt = tehdä, rīkoties , nodarboties
oma asja ajama - darīt savu darbu; veikt savu uzdevumu = ajaa asiaansa
3. tehn. pārtvaicēt, destilēt = tislata

viina ajama - dedzināt spirtu = tislata viinaa

kõrv ajab pilli - ausī džinkst = korvat soivat
ajab kananaha ihule - šermuļi skrien pa kauliem = ajaa, nostaa ihon kananlihalle
hirmu peale ajama - iedzīt bailes = aiheuttaa kauhua
ajab kopsu üle maksa - sirds kāpj pa muti laukā

Koska täällä dzīt  on ainoa suora käännös, katsotaan vertaamalla, mitä kaikkea sen takana on liettuassa:

dzīt a   (dzenu,  dzen,  dzen,  dzina,  ~s)
1. varyti = ajaa pois (< verti = kääntää), vyti = ajaa takaa, ginti = ajaa takaa, puolistaa, lyödä, tislata

dzīt lopus ganībās - varyti gyvulius į ganyklą = ajaa eläimet pyydykseen
dzīt ārā - varyti  (vyti) lauk[an] = ajaa ulos
dzīt iekšā - varyti vidun = ajaa keskelle
dzīt projām - varyti šalin, pavaryti = ajaa sivuun
dzīt izmisumā  prk.  - varyti į neviltį = ajaa, saattaa epätoivoon
līdzjūtības dzīts  prk.  - užuojautos paskatintas  (verčiamas) = myötätunnon ilmaus
2. vytis, persekioti = tavoitella, vaania, dzīt medījumu - persekioti  (vytis) grobį = vaania ryöstösaalista
3. varyti = ajaa pois, kišti = pistää, työntää, kalti = lyödä, takoa (isään, ulos)
dzīt naglu sienā - varyti vinį į sieną = lyödä naula seinään
dzīt patronu stobrā - kišti šovinį į vamzdį = työntää tulppa putkeen
4.
dzīt asnus - leisti daigus = orastaa, versoa
dzīt atvases - leisti  (varyti) atžalas
dzīt bārdu - skusti barzdą = leikata parta
dzīt vagu - varyti vagą = ajaa vako

dzīt jokus šnek.  - krėsti juokus  (pokštus, išdaigas)
dzīt naudu - kalti pinigą
dzīt [stāvus] kapā  (nāvē)  prk.  - varyti į kapą
dzīt pēdas -   1) sekti įkandin  (pėdsakais) -   2) ieškoti [pėdsakų]
dzīt velnu šnek.  - krėsti juokus / šunybes
darbs darbu dzen - darbas darbą veja
kas (velns) mani dzina ar viņu sapīties! šnek.  - kurių velnių[varomas] aš su juo susidėjau!
kā vadzi (ķīli) dzen, tā vadzis(ķīlis) lien - kaip pasiklosi, taip ir išsimiegosi

© Alvydas Butkus, Aesti, 2003; © Tilde, 2009



dzīt b  tik  3  prs.    (~st,  dzija,  ~s) ,  gyti = parantaa, lääkitä, liett. gyti (gyja, gijo) < kb. *gen-g-ti < *gʷʰen-

brūce dzīst - žaizda gyja  (traukiasi šašu)
roka dzīst - ranka gyja

© Alvydas Butkus, Aesti, 2003; © Tilde, 2009

Nyt tuli vaihtelua.

Vaihtoehto 1.:

*h₁ey- [*en-, *em-] = to go (drive with animal)

Skr. एति ‎(éti),Av. aēiti,Gk. εἶμι ‎(eîmi), Lat. ,Umbrian ier, Oscan eítuns, Kamviri ie, Gaul. eimu, Toch. i/i, Ir. ethaim/, Pers. 𐎠𐎡𐎫𐎡𐎹 ‎(aitiy) /, OCS ити ‎(iti), Luw. 𒄿𒄿 ‎(iti), Goth. 𐌹𐌳𐌳𐌾𐌰 ‎(iddja), Eng. ēode/--, Lith. eiti, Ltv. iet, Old Prussian eit, Russ. идти́ ‎(idtí), Polish iść, Alb. ik

Vaihtoehto 2.: Tätä viron etymologinen ja Álgu tarjoavat vähän joka paikaan ikää kuin sana olisi jotenkin mieleinen.

*h₁eǵʰi- = hedgehog = siili

Russ. ёж ‎(jóž), Lith. ežys, Ltv. ezis, Phryg. eksis, Gk. ἐχῖνος ‎(ekhînos), Gm. igil/Igel, Arm. ոզնի ‎(ozni), Eng. igil/--, ON ígul, Osset. уызын ‎(wyzyn), Polish jeż, Phryg. eksis, Alb. esh

Toinen versio:
act (n.) suoriettu teko, toimenpide, akti(o)

late 14c., "a thing done," from Old French acte "(official) document," and directly from Latin actus "a doing, a driving, impulse; a part in a play, act," and actum "a thing done",originally a legal term,both from agere "to do,set in motion,drive, urge, chase, stir up," from PIE root *ag- "to drive,draw out or forth,move" (cognates: Greek agein "to lead, guide, drive, carry off," agon "assembly, contest in the games," agogos "leader;" Sanskrit ajati "drives," ajirah "moving, active;" Old Norse aka "to drive;" Middle Irish ag "battle").

Tämä tarkoittaa sellaista toimintaa eläimen välityksellä, kun norsua tai hevosta pistämällä, kannustamalla ohjattiin esimrkiksi piikkipäisen kepin nimeltä stimulus avulla.

Vaihtoehto 3. (latvia, Álgun mielestä ajaa-sanaan lliitymättömät osat)

*gʷʰen- = to press = puristaa (löysät);to strike = lyödä,slay = surmata,kill = tappaa, Skr. हन्ति (hanti), Av. (jainti), Pers. /zahr; ajanam/, Lith. ginti, Ltv. dzīt, Old Prus-sian guntwei, OCS gŭnati, Russ. жать; гнать (žat'; gnat'), Polish gnać, Alb. gjanj, Arm. գան ‎(gan), ջին ‎(ǰin),ջինջ ‎(ǰinǰ),Ir. gonim/gonadh, Gk. θείνω (theinō); φόνος (phonos), Hitt. kwen, Lyd. qn-, Eng. gūþ/; bana/bane, Gm. gundfano/, Goth. banja; pano/Bahn ON gunnr; bani

Toinen sarja tästä juuresta:

gain (v.)

1520s, "obtain as profit," from Middle French gagner, from Old French ga-aignier "to earn, gain; trade; capture, win," also "work in the fields, cultivate land," from Frankish *waidanjan "hunt, forage," also "graze, pasture," from Proto-Germanic *waithanjan "to hunt, plunder," from *waithjo- "pursuit, hunting" (cognates: Old English waþ "hunting," German Weide "pasture, pasturage," Old Norse veiðr "hunting, fishing, catch of fish"),

from PIE *weie- "to strive after, pursue with vigor, desire" (see venison).

[väärin: kantabaltin sana on *gwen-ti, josta voi tulla kaikki nuo mainitut, ja paljon paljon muutakin.

Álgu-tietokannan v- ja w-alkuiset muodot saatavat olla toisesta verbist, joka on liettauksi vyti (veja, vejo) = aja takaa, > väijyä, vainota. Kanta-IE:n "kantamuoto" ja muutama muukin sana on väärin:

[ajaa]  = kantasaame   [vōjē]  Korhonen,M.
aja-  = kantasaame   [vōjē]  Sammallahti,
[ajaa]  = kantasaame   [ōjēldē-]  Korhonen,M.
[ajaa]  = kantasaame   [vōjē]  Lehtiranta,J.
[ajaa]  = eteläsaame   [vuöj´edh]  Lehtiranta,J.
[ajaa]  = uumajansaame   [vüejjeet]  Lehtiranta,J.
[ajaa]  = piitimensaame   [vûd́d́êt]  Lehtiranta,J.
[ajaa]  ?= piitimensaame   [vud́d́êlėt]  tietokannanp.
[ajaa]  ?= piitimensaame   [vⱷd́d́āt]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= piitimensaame   [vud́d́êm]  tietokannan p.
[ajaa]  = luulajansaame   [vuodjēt]  Lehtiranta, J.
aja-  = luulajansaame   [vuodjēt]  UEW 1988 
[ajaa]  ?= luulajansaame   [vuodjut]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= luulajansaame   [vuodjēm]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= luulajansaame   [vuodjāt]  tietokannan p.
aja-  = pohjoissaame   vuoggje-  UEW 1988 
ajaa  = pohjoissaame   vuoggjet  SSA 1 1992 
aja-  = pohjoissaame   vuoggje-  FUV 1977 
[ajaa]  = pohjoissaame   vuoggjet  Korhonen, M.
aja-  = pohjoissaame   vuoggje-  Sammallahti,
[ajaa]  = pohjoissaame   [vuoggjet]  Lehtiranta, J.
aja-  = pohjoissaame   vuodjit  Sammallahti,
[ajaa]  = inarinsaame   [vyeijiđ]  Lehtiranta, J.
[ajaa]  = koltansaame   [vɯəi̭jeᴅ]  Lehtiranta, J.
aja-  = koltansaame   [vɯəi̭jeᴅ]  UEW 1988 
[ajaa]  ?= akkalansaame   [vuajj]  tietokannan p.
[ajaa]  = kildininsaame   [vū͕i̭jeᵟ]  Lehtiranta, J.
aja-  = kildininsaame   [vū͕i̭jeᵟ]  UEW 1988 
aja-  = turjansaame   [vī̮i̭jeᵈ]  UEW 1988 
[ajaa]  = turjansaame   [vī̮i̭jeᵈ]  Lehtiranta, J.
[ajaa]  ?= norjanlappi   [vuögjet]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= norjanlappi   [vuögjemuš]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= norjanlappi   [vuögjāt]  tietokannan p.
[ajaa]  ?= venäjänlappi   [vujehemuš]  tietokannan p.
[ajaa]  = suomal.-saamel. kk.   [aja-]  Korhonen, M.
aja-  = suomal.-saamel. kk.   [aja-]  Sammallahti,
ajaa  != suomi   [ajos]  SSA 1 1992 
ajaa  != suomi   [ajo]  SSA 1 1992 
ajaa  != suomi   [ajatella]  SSA 1 1992 
ajaa  = inkeroinen   [aj̆jā]  SSA 1 1992 
ajaa  = karjala   [ajoa]  SSA 1 1992 
ajaa  = lyydi   [ajada]  SSA 1 1992 
ajaa  = vepsä   [ajada]  SSA 1 1992 
ajaa  = vatja   [ajjā]  SSA 1 1992 
ajaa  = viro   [ajama]  SSA 1 1992 
ajaa  = liivi   [aʾij̆jə̑]  SSA 1 1992 
aja-  = suomal.-permil. kk.   [aja-]  Sammallahti,
aja-  = suomal.-permil. kk.   aja-  Sammallahti,
[ajaa]  = komi   voi̯ni̮  Korhonen, M.
aja-  = komi   voj-  UEW 1988  s.
aja-  = komi   voj-  Sammallahti,
ajaa  = komi   vojni̮  SSA 1 1992 
aja-  = komi   voj-  FUV 1977 
aja-  = udmurtti   ujy-  FUV 1977 
aja-  = udmurtti   [ujᴉ̑nᴉ̑]  UEW 1988 
aja-  = udmurtti   ujy-  Sammallahti,
ajaa  = udmurtti   uji̮ni̮  SSA 1 1992 
[ajaa]  = udmurtti   uji̮ni̮  Korhonen, M.
aja-  = suomal.-ugril. kk.   aja-  UEW 1988  s.
aja-  = suomal.-ugril. kk.   åjå-  Sammallahti,
aja-  = suomal.-ugril. kk.   [aja-]  Sammallahti,
aja-  = kantaugri   åja-  Sammallahti,
ajaa  = itämansi   wojt-  SSA 1 1992
aja-  = itämansi   wujt-  UEW 1988 
aja-  = itämansi   wujt-  FUV 1977 
aja-  != pohjoismansi   oj-  FUV 1977

[ajaa]  ?>    [- -]  tietokannan p.
[ajaa]  ?>    [- -]  tietokannan p.
aja- : itämerensuomi > kantasaame   āj̀ē-  Sammallahti,
[ajaa]:itämerensuomi ?> eteläsaame   [aajaanidh]  tietokannan p.
[ajaa]:itämerensuomi ?> uumajansaame   [àjjànit]  tietokannan p.
[ajaa]:itämerensuomi ?> luulajansaame   [adjānit]  tietokannan p.
aja- : itämerensuomi > pohjoissaame   ádjánit  Sammallahti,
aja- : itämerensuomi > pohjoissaame   aggje-  UEW 1988 
ajaa : itämerensuomi > pohjoissaame   aggjet  SSA 1 1992 
[ajaa]:itämerensuomi ?> inarinsaame   [ääiji]  tietokannan p.
[ajaa]:itämerensuomi ?> koltansaame   [ȧī̭jᵄn̜eᴅ]  tietokannan p.
[ajaa]:itämerensuomi ?> kildininsaame   [ajeh]  tietokannan p.
[ajaa]:itämerensuomi ?> norjanlappi   [ajatallat]  tietokannan p.
aja-  < indoeurooppalaiset_kielet:     Sammallahti,


kantaindoeurooppa aǵ-[e/o]- 


latina agere



*en-ti (kb) = mennä, pistää sisään >

liettuan eiti (eina, ễjo) = mennä, käydä, sopia,

einąs (einantis) = käypä, sopiva, kelvollinen, toimiva,

latvian  iet(iet, gaju), ejošs = käypä, kulkeva, toimiva

preussin ēitwei (ēit gūbi/gūbē), ēnts = käypä, sopiva.

kuurin ëitum (ëit, g
ūbë), käypä = *ëinēš  (arvattu mm. sillä peristeella lopusta, että viikate = "kaikenleikkaava" = vīkaptēš; ei kauaksi mene todellisesta). Tästä voisi hyvinkin tulla se eines, joskin ääntyy enempi [äineš].

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=441

ēisei „gehest (gehst) - einì = menet, 2.pers.“ III 811 [5129] praes.2 sg.;praes. (conj. prasme) 3 sg. ēit (kailabban ēit „kad … gerai eitų“ = jotta kävisi/menisi hyvin) III 2918 [253], (kailabban ēit „das…wol gehe“ = „daß … wohl gehe“) III 953 [5928]; opt.3sg.ēilai (kaisemmai ēilai „das…untergehe“ = „daß… untergehe“ = "mennös hyvin"...) III 1213 [7515],imperat.2 sg. ieis „gehe (gehe) - eik=mene!“ III 7122 [4720], jei(s)schen „eik šen = mene sitten (= voit mennä)“ GGA(1874) 1239  , 2 pl. ieiti „gehet (gehet) – eikite“ II 1112 [1313], III 5913 [412], ieithy „t.p.“ I 1110 [713]. Čia turime pr. *ei-tvei (inf.):

lie. (inf.) eĩ-ti (praes. 1 sg. ei-mì „einu = menen“, 2 sg. ei-sì „eini = menet“, eĩ-ti „eina = menee“ ir kt.),

la. iê-t „eiti“, s. sl. i-ti „t. p“, s. ind. é-ti „(jis) eina“, gr. dor. εἶ-τι „t.p.“, lo. ī-re „eiti“ ir kt. < ide. *ei- „eiti“. Šalia pastarosios buvo 247 jos apofoninis variantas – šaknis ide. *i- „eiti“ (Pokorny l.c., taip pat žr. s.v. perioth), kuri galėtų slypėti ir minėtose pr. imperat. lytyse: pr. ieis, ieiti ir pan. (žr. anksčiau) turi matyt iei- = *i̯-ai- (ar *i̯-ei-), plg. gr. ἴ-οι-ς (opt. 2 sg.). Žr. dar s.v.v. pareiīngiskai, perēit.

Kaisa Häkkisen "aineen" etymologiaksi ehdottama muinaisislannin ja muinaiseng-lannin "efni" ei tarkoita materiaalia, vaan se on adverbi "tasan", ja taustaltaan ehkä kelttiläinen "ebti" (gootin ibns = tasa(tt)ava?), josta tulee saksan ja tanskan Amt ja suomen ammatti (keltt. ambaktos = palvelija), joita näitäkin Álgu tarjoilee väärin "kantakermaanisina"...

Ajaa on vasarakirvesverbi, joka on lainattu sieltä kautta euraasiaan mm. kamtshatkalaisiin kieliin:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/uralilaisten-ja-kamtshatkalaisten-kielten-yhtalaisyyksia

A. Parallels between Chukcho-Kamchatkan and Uralic, including partial branches.

1. ChK *'ajta "to drive" (M 20), cf. Chuk aj-ǝlg "sich fürchten"; FU *aja- "treiben, jagen" (UEW 4) = *åjå "to drive" (S 542); cf. Sm *åjtå "loslassen, schicken" (SW 17). Lit.: Bouda 1952: 33: Ch + FU.

Ajaa > ajattaa > ajatella, (aika, yhdistetty myös liett. laikas)

Seuraa todennäköisesti kantabltin verbistä *enti (tai *emti) = tulla, mennä, ajaa sisään. Liett. eiti (eina), latvian iet (iet), jotvingin ait (aina), preussin eitun, (uuden) kuurin *êitum, êima  = mennä, kävellä.

Indoeuroopplaisesta juuresta (joka on ollut *en- = (mennä, ajaa, työntää, vetää) sisään, eikä ei- , joka on tavallinen myöhempi muoto, mm. balttikielissä, vasarakir-veessä kuitenkin *ai-, latviassa latgallilainen ie-) on muodostettu uudissana "ioni" = "se, joka menee":

ion (n.) = ioni
1834, introduced by English physicist and chemist Michael Faraday (suggested by the Rev. William Whewell, English polymath), coined from Greek ion, neuter present participle of ienai "go," from PIE root *ei- "to go, to walk"
(Ei ole luultavasti oikea IE-juuri, vaan itäbalttia. Oikea on *en- = mennä ajaa sisään.)
(cf. Greek eimi "I go;" Latin ire "to go," iter "a way;"
Old Irish ethaim "I go;" Irish bothar "a road" (from *bou-itro- "cows' way"),
Gaulish eimu "we go," Gothic iddja "went,"
Sanskrit e'ti "goes," imas "we go," ayanam "a going, way;"
Avestan ae'iti "goes;" Old Persian aitiy "goes;"
Lithuanian eiti "to go;"
Old Church Slavonic iti "go;" Bulgarian ida "I go;" Russian idti "to go").
So called because ions move toward the electrode of opposite charge.

aju : aju : aju 'inimese ja selgroogsete loomade kesknärvisüsteem' = aivot

vadja aju 'aju; mõistus; üdi'
soome aivo 'aju', mrd aju 'aju; mõte = miete, mõistus = muisto'
isuri taju, aivod (mitm) 'aju'
Aunuse karjala aivot (mitm) 'aju'
vepsa aivod (mitm) 'aju'
saami vuoiŋŋamaččat (mitm) 'aju', vuoiŋŋamaš-, vuoiŋŋaš- 'aju-'
? mokša uj 'aju; üdi'
? ungari agy 'aju; (ratta) rumm; pealuu = kallo'
? neenetsi ŋæwej 'aju'
? eenetsi ebē 'aju'
? nganassaani ďia 'aju; mõistus = muisto'
? sölkupi k͔ǖŋ 'aju'  (tulevat todennäköisesti toisesta kantainoeuroopan ajaa-verbistä, josta tulee myös latvian iet-verbin preteriti gaju.
? kamassi kuju 'aju'
Läänemeresoome-saami või isegi uurali tüvi. Eesti keelest võib olla laenatud vadja aju ning eesti või soome keelest isuri ajut.

2. ChK *'ajvă "brain = aivot" (M 20); U *ojwa "Kopf, Haupt" (UEW 336) = *ojwå "head" (S 536); Yuk *öwj- "edge, tip"  (ovi? ovela? oiva? oima, oimen = päähänpisto (savo), josta oikku?, ohimo?)  (Nikolaeva, SFU 1988: 82).

Aivot (aivan)


Sanaparvi vaikuttaa vahvasti vasarakirveskieleltä sikäli kuin se on ollut sellainen balttilainen kieli kuin oletetaan.

Tuo savon sana oimen = päähänpisto olisi oletusten mukainen vasarakirvesmuo-to samasta sanasta joka on liettuassa (länsibalttilaisittain eli galindi/skalvilaina aumuõ, mon aumenys (m. ent. n.) = päähänpisto. oivallus,

są'monė 'Bewusstsein' = tajunta,
nesą'monė 'Unsinn, Widersinn' = älytömyys, hölmöys,
hierher auch aũmonis 'unsinnig = miletön, rasend = raivoisa',
aumeniomis, aũmonėmis, -iomis 'ohne Bewusstsein= tiedoton',
aumeniuoti, aũmenioti 'betrübt sein = olla huolissaan, surullinen, etwas bekriteln = huomautella, an etw. herummäkeln = repostella jtkn'
(zur Bed. cf. nusimiñti 'verzweifeln', s.s.v. aumuõ).
Lit. aũmonė 'Bewusstsein = tajunta' ist Angleichung des mit
slav. um´ urverw.
aumuõ 'Verstand = ymmärrys' an są´monė = tajunta.

jotvingin "aumoj (n.) = mieli",  tshekin aumuõ = mieli.
aumenevingis conscious
aumenis consciousness = tietoisuus
auminīt (Inf) to despond
auminīvens troubled
aumīt to comprehend (Inf)
aumōj mind
aumūsna ablution
aumūt to wash away (Inf)

preussin aumens,
AUMENEWÎNGIS aj <27> [~umens MK] conscious
AUMENEWÎNGISKU <49> [~umens MK] conscientious understanding
ÃUMENS <61> [aumu o + rozum MK] consciousness = tietoisuus
(tajunta = sammone)
ÃUMESENIS <40> [Aumestun drv] loss
AUMESTUN <72> [Mestun drv + pamesti MK] to drop (cast), lose
AUMINÎTWEI <139> [auminius 73 VM] to despair
AUMINÎWUNS ↑ Auminîtwei pc pt ac <68> [auminius 73] down-hearted

latvian sana "oma" [uoma] tarkoittaa mielialaa, liettuan "omė̃" = [oomeé] vaistoa,

Sana tulee kantabalt(oslaav)in sanasta *enmen, jossa  en-  on vartalona käytetty prepositio "sisään" ( > in, liett  į)   - m- on johdin, joka tarkoitta tekemistä, tapahtumista, -minen,  ja -en  on netrin pääte

Allekirjoittaneelle ei ole murteesta tuttu "oimen", mutta sen sijaan on kyllä tuttu "äimen, äimentää", ilmeisimmin kuurin "*êimens" tai "êimene", joka tarkoittaa jo- honkin toimeen tai käsityskantaan pakotta-mista jankuttamalla tmv., äimistyttämistä,"ohjaamista" joka pikemminkin vie (esimerkiksi ihmisen tai hevosen) toimintakyvyn eikä tuo sitä. Savos-sa esiintyy ainakin ilmauksessa "äemänkäkj" (äemenkäkj) = tyrmistynyt henkilö. (Sana äimä = neula liittyy tähän hyvin kaukaa, sekin tulee "sisään pistettävästä": kantabaltin "*enma(s)")

Toisaalta indoeuroopassa on arkkimuinainen ajaa takaa, ulos, tislata -verbi *g(w)en-ti, liett. ginti, gena, laitvian dzit, dzina, pr. guntun, gunna, venäjän gnat´, gonet.

(Nämä eivät ole ainoita tshukstsin lainoja vasarakirveskielestä, niitä on mm. "koivu" (goiwa = tervkasi poltettava(ksi kelpaava)"!)


aken : akna : akent 'raamitud klaasiga avaus valguse ja õhu sissepääsuks'
vanavene okŭno 'aken'
vadja akkuna 'aken; räppen, leitse-, suitsuauk'
soome akkuna 'aken'
Eesti keelest on laenatud eestirootsi akk 'aken; ava; tõmbeava, suitsuauk'.

(Yksi slaavilainakin malliksi)

ala : ala : ala 'mingi osa maast, piirkond; ainevaldkond, mõiste- v käsitluspiirkond, tegevus- v harrastussfäär'
alasi, alasti, alati = aina, all, alla, alles= vasta, vielä, alt = alta
liivi alā 'all, alla'
vadja ala, alla 'all; juures; enne'
soome ala 'pindala, territoorium; valdkond', ala- 'ala-, all'
isuri ala- 'ala-, all-'
Aunuse karjala ala 'ala'
lüüdi al 'all, alt'
vepsa alaz 'alla'
saami vuole, vuoli 'altkaudu', -vuolle, -vuolli '-alune'
ersa al 'all v madalal olev'
mokša al 'alumine osa, alus, millegi all olev koht'
mari ül- 'allpool olev'
udmurdi ul 'alaosa; alumine'
komi uv 'alune, all olev'
handi il 'allpool olev'
mansi jol- 'all'
ungari al 'alaosa; ase-, varu-'
neenetsi ŋil- 'all olev'
eenetsi iro 'all olev'
nganassaani ŋilea 'all olev'
sölkupi i̮l 'all olev'
kamassi il 'all olev'

Uurali tüvi. Samasuguseid või lähedasi tüvesid on ka teistes keeltes, nt uiguuri al 'esiosa, alaosa', mongoli aliusun 'alustaimestik = aluskasvisto', korea -al liitsõnas čib-al 'majaalune pind,koht = talonpohja,-paikka' (čib 'maja = talo,maja'). Läheda-ne tüvi on ka jukagiiri keeles: aal 'all = alla'.alla, all ja alt on vanad käändevormid. alati on vana tuletis (johdos), mille tähendusareng on olnud ilmselt 'kogu alal' > 'läbi ja lõhki, läbinisti = koko ajan. läpikotaisin' > 'pidevalt = pysyvästi,lakkamatult = lakkaamatta'. Määrsõna alles on vana alaleütlevavorm,millele on lisatud omastus- liide. Tartu ja Võru murdes on senini kasutusel vormid allae, alali tähenduses 'al-les'. ala abstraktne tähendus võeti kasutusele keeleuuendusele ajal soome keele eeskujul. Eesti keelest võivad olla laenatud vadja alati 'alati' ja läti mrd allaž, alla-žīn 'alati'. Vt ka alev = alava, alistama = alistaa, kaenal = kainalo = "kä(d)enala".

alasi : alasi : alasit 'metallide sepistamisel kasutatav terasest alustööriist = alasin' ala

alasti 'rõivasteta, palja kehaga' ala
vadja alassi 'alasti'
soome alasti 'alasti'
isuri alassin 'alasti'
Aunuse karjala alasti 'alasti'
lüüdi alašť 'alasti'
vepsa alasťi 'alasti'

alati 'iga kord, ikka; kogu aeg = aina, koko ajan' ala
liivi aldz, alz 'alati'
vadja alaltaa 'alati'
soome alati 'alati'
isuri alattuisee 'alati'
Aunuse karjala alalleh 'alati'


aldis : alti : aldist 'millelegi vastuvõtlik; kergesti mõjutatav = altis'
soome altis 'millekski valmis; heatahtlik; soostuv; vastuvõtlik; kaitsetu'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome tüvi võib olla germaani laen, ← alggermaani *alþijaz, *alđaz.


ale : ale : alet 'algeline maaharimisviis (maa väetatakse põletatud puude tuhaga) = kaski'
?balti
leedu želmuo 'võsu = vesa((i)kko), taim = taimi, oras = oras'

[HIENOA! Tuota minäkin olen vättänyt, ja pangermanistit ovat vannoneet "kantagermaaniin" vetämiensä ruotsin heinä-sanojen nimeen!]

läti salms 'õlekõrs = oljenkorsi'

Tulee kentabatin sanasta želti = (alkaa) vihertää < g´elti = pistää (itu esiin)(?)

?alggermaani *χalma-z (jos tuo oan balttilaina!)
vanaislandi halmr 'õled'
vanarootsi halmber 'õled'

soome halme 'alemaa = kaskimaa, -viljelys'

Aunuse karjala halmeh 'alemaa'
lüüdi halmeh 'alemaa'
vepsa haumeh 'alepõld, künnimaa'


alev : alevi : alevit 'linnast väiksem linnaline asula = kauppala'
Võib olla tuletis tüvest ala. Esialgu on sõna võinud tähistada madalamal asuvat linnaosa, eeslinnad olid Eestis enamasti madalal alal.


algama : alata : algan '(peale) hakkama; saabuma = alkaa, saapua'
vadja alkaa 'hakata; alata; tekkida'
soome alkaa 'alata; hakata'
isuri alkaa 'alata; hakata'
Aunuse karjala algua 'alata; hakata'
lüüdi algottada 'alustada, alata'
vepsa augotada 'alustada, alata'
saami álgit 'alata; hakata, alustada'
handi aləŋ 'algus, lõpp, ots '
mansi ɔ̅wl 'algus, lõpp, ots'
? eenetsi oðo 'varem'
? sölkupi ol 'ülemine osa, pea; (puu) latv'
? kamassi ulu 'pea'
Soome-ugri või uurali tüvi. Eesti keelest on laenatud soome mrd alustaa 'alustada' (← alustada).

alistama : alistada : alistan 'vastupanu murdma, alla heitma'

all 'millestki madalamal; millegagi kaetuna' ala

alla 'madalamale; hulgalt v kvaliteedilt vähem v vähemaks; hulgalt, määralt vähem kui' ala

alla 'madalamale; hulgalt v kvaliteedilt vähem v vähemaks; hulgalt, määralt vähem kui' ala

allikas : allika : allikat 'põhjavee loodusliku väljavoolu koht maapinnal v veekogu põhjas, läte = lähde'
?balti
leedu šaltenis 'allikas', šaltinis 'miski, mis on külm = kylmä paikka; (külm) allikas; vappekülm'

(Aivan ilmeisesti juuri täältä baltti, hienoa! Sanoisin että liivin välityksellä: šal- > *(h)āl = halla, kylmä < *āliga)
soome allikko 'laugas = suonsilmäke, hete; loik = lätäkkö, lammikko'
saami állet- liitsõnas Álletnjárga '(kohanimi)'
Balti laen eeldab, et läänemeresoome keeltes on varem tüve alguses olnud h. Eesti vanemas kirjakeeles on h sõna algul, samas on soome keeles sõnaalgulise h kadu tavatu. h on võinud kaduda ala- tüveliste sõnade mõjul. Saami vaste võib olla soome keelest laenatud.

soome alistaa 'alistada; alla suruda'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome allikas on tuletis ala tüvest.

almus : almuse : almust '(kerjusele antav) armuand'
alamsaksa halmosen 'armuand'
saksa Almosen 'armuand'

alp : albi : alpi 'edev, edvistav; rumal(uhke); narr'
On arvatud, et häälikuliselt ajendatud tüvi. Sellele viitab vokaalivaheldus a ~ u, murretes nt ulp 'edev', ulp-alp 'kergats'. Mõjutada on võinud ka saksa kõnek albern 'alp, lapsik, narr'. Eesti keelest on laenatud eestirootsi halep 'inimene, kes tahab ühel päeval üht ja teisel teist', halpat 'kõhklev, otsustusvõimetu; lohakas, hooletu'.

amb : ammu : ambu 'vibupüss'
vadja ampua 'tulistada, (maha) lasta; (välku) lüüa; nõelata'
soome ampua 'lasta, tulistada; söösta, viskuda'
isuri ampua 'lasta, tulistada; välku lüüa; nõelata'
Aunuse karjala ambuo 'lasta, tulistada; nõelata'
lüüdi ambuda 'lasta, tulistada; välku lüüa'
vepsa ampta 'lasta, tulistada; välku lüüa'
saami ábbut 'üle keeda, kõvasti keeda'
udmurdi i̮bi̮ni̮ 'laskma, tulistama'
Läänemeresoome-permi tüvi.

HM: sattaa tulla kantabaltin sanasta skembti, skemba = kimmota irti,
skemba = nuolenkärki, latv. šķemba:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/yha-vaan-suomen-muinaiskielista

JH: " *skiehč(č) - ’vedenjakaja’  [balttia, muinais - ja nykyliettuaa: skietis = "erote" = lastu = nuolen-kärki, kantabaltin vebistä *skenti, liett. skiautis = nuolenkärki, *skembti, lat. ṥḳemba = nuolenkärki]

*čiesti = ’jyrkkäreunainen ranta’ [voi olla samaa kuin skie-"]

Arkkis: Tämä selittänee sanoja *skiehč ja *čiesti, sekä sanaa "kieppi" tuolta aiempaa::

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/antibaltistista-pangermanistista-pseudokielitiedetta-helsingin-yliopistossa

Kantabaltti/PIE-muotoa ”*skeu-” on edeltänyt muoto ”*skembti” = kimmota, len- tää, ampua (”nuoli ampuu, kimmoaa”), josta seuraavat säännöllisesti lukemat- tomat eri balttikielten sanat ja näiden johdannaiset ja lainautumat. Liettuassa ja kuurissa sana jakautuu kahdeksi aspektiksi, joista iteratiivinen ”*skambti tarkoit- taa jatkuvaa, toistuvaa toimintaa ja kyseiseen toimintaan saattamista (”ajattaa”), kun taas ”*skambti tarkoittaa kertaluonteista, alkavaa ja ko. toimintaan saatetuksi tulemista. ”Perusverbi” on hävinnyt liettuasta ja aspektitkin vähän muuntuneet, mutta kaikkien johdanaiset ovat säännöllisiä.

Latviassa osoittautuu tässä tapauksessa olevan vanhempia ja vähemmän muuntu- neita muotoja kuin liettuassa, kuten nuolenkärki = šķemba =”(se, mikä) lentää”, mutta tarkastellaan ensin liettuaa. Olen kuitenkin pannut tärkeimmäksi lähteeksi liettua-latvia-sanakirjan ja kääntänyt sanat yhdessä sinne.


1. ”*skambti...*skamba...*skambo” > (lt.) skambinti...skambina...skambino” = soittaa

2. ”*skembti...*skemba...*skimbo” > ”*skiauti” > (lt.) skiáutė, skiáutis = nuolenkärki; > ”*skieti” > (lt.) ”skietas” = kampakuvio (ark.), pirta; > (lt.)
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata, [/b]

3. ”*skimbti...*skimba...*skimbe” > (lt.) skimbtelėti...skimbtelėti...skimbtelėti = helistä, helistää, kilistää

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1924

” skam̃biai adv. skanīgi; = kuuluvasti, kantavasti
skambinimas (1) = kuuluvuus, kantavuus, sointi
1. zvanīšana = äännen kuuluvuus, kantavuus
2. spēlēšana (uz klavierēm, ģitāras); = soivuus, sointi

skambinti (~ina, ~ino) = soittaa

1.zvanīt = soittaa puhelimella, aikamaerkki, herätyskello

pietų skambinti - iezvanīt pusdienas = soittaa puolenpäivän aikamerkki
skambinti pamokai - zvanīt uz stundu = soittaa välituntimerkki
skambinti telefonu - zvanīt pa tālruni (telefonu) = soittaa puhelimella
laikrodis skambina devynias - pulkstenis sit deviņi = kello soittaa yhdeksää

2.(kuo) spēlēt (ko) (klavieres, ģitāru) = soittaa soittimella

skambinti kanklėmiskoklēt = soittaa kanteleella
skambtelėti (~telėja, ~telėjo) = skambterėti, ieskanēties = peräänkuuluttaa (kuurismeja)
kišenėje skambtelėjo raktai - kabatā iežvadzējās atslēgas = avaimet kilisevät taskussa
skambumas (2) skanīgums; (äänen) kantavuus
skambus -ì (4) skanīgs -a = kantava (ääni)

2. ”*skembti” > ”skiautė” = ”skiautis” = nuolenpää, iskoskivi, (kranaatin ym. ) sirpale
”skietas” = (ark.) = kirj. ”nuolenkärjitetty”, kampa-, pirtakuvio ym.
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1001

skiáutė = nuolenkärki, (piikivi)iskos, repale, osoitin(nuoli), pyörivä nosturinpuomi

1. (nogriezts) audekla gabaliņš; atgriezums; lupatiņa = palkeenkieli (kank.), repale
2. (zemes) strēlīte = nosturin (ym. pyörivä) puomi

3. šķemba; lauska; drupata = nuolenkärki, teräosa, -kappale, sirpale, siru

danties skiautė - zoba drumsla = hampaan kappale
4. bot. (lapas) smaile, stars; = (kasvin) piikki, ruoti
skiauterė (3b) = heltta, (rosoinen) vuoren harja (< ”sierra”)
1. sekste (kukon päälaki)heltta, harja, töyhtö (linnun, lakin)
gaidžio skiauterė - gaiļa sekste
2. (kalna) smaile (vuoren terävä) huippu
3. bot. čemuru augstiņi; = terttukasvit
skiauterėtas -a (1) -a = sahalaitainen
skiauterėta višta - sekstaina vista = harjallinen
skiauteris -ė (2) sekstainis -e; sekstains putns; = harjapäinen, harjalintu
skiauteris (~eriẽs) (3b) s.sk. skiauterė̃; = harja (vaateissa, eläimellä)
skiautėtas ~a (1)
skiautėtas klevo lapas - staraina kļavas lapa = sahalaitainen lehti
skiautis (~ies) (1) s.sk. skiáutė  = nuolenkärki

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... C4%93t&h=0

LT ”skietas” = kampa(kuvio)

LV ”šķiets” arheol. = kampa, erityisesti arklologisesti, kutojan kampa/kaide


RU бёрдо, kutojankaide, pirta
EN reed, = (kutojan) kaide, järviruoko, ryti
DE Weberkamm, = kutojankaide
DE Kamm = kampa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

skiẽpas (4) = istukas, varte, oksas (bot.), ympe, ymppäys, istutettu terä

bot. potzars = oksas, varte (bot), istutettu terä (tekn.)
2. bot. potcelms = jalostettu puu

parasti dsk. (~aĩ) , med. pote, vakcīna = istukas, rokote
skiepai nuo raupų - pote (vakcīna) pret bakām
skiepijimas (1)

bot. potēšana; okulēšana; potējums; okulējums = oksastus, varttaminen, silmikointi
2. med. potēšana; potējums = rokotus
3. pārn. /ie/potēšana; (mikä tahansa, kuv.) ymppääminen (voipa olla skin samaa kantaakin!)

skiepyti (skiepija, skiepijo)” = ympätä, rokottaa, oksastaa.

potēt; okulēt = okastaa, varttaa, silmikoida
2. med. potēt = rokottaa
3. pārn. /ie/potēt = ympätä, upottaa

skiepyti naujas idėjas - iepotēt jaunas idejas = soveltaa käyttöön uusia ajatuksia

skiepytojas ~a (1) = ymppäjä, upottaja, rokottaja

bot. potētājs -a; okulētājs -a = oksastaja, silmikoija
2. med. potētājs -a = rokottaja
3. pārn. /ie/potētājs -a; = ymppääjä, upottaja

skiepti (skiepia, skiepė) , /pa/plest (uz abām pusēm) = rikkoa, lyödä, leikata palasiksi, avata siivet, levittää (kasa), kiepata, upottaa jne.

(huom. ”kieppi” = lumipesä, SSA väittää ”päättömästi” ”deskriptiiviseksi”)

3.*skimbti > skimbtelėti = helähtää, kilahtaa "

Etuliite s- = pois tulee kantainsoeuroopasta. Kantabaltissa ne s-:lliset on jo eri verbejä. Verbistä kem- tulee epäilemättä suomen "kimmota", sitä se jus- tiin tarkoittaa. Tämä tarkoittaa joko sitä, että kimmota on jommassa kum- massa kielessä präisin kantabalttia VANHEMMASTA vuorovaikutuksesta, tai sitten vasarakirveskilessä oli erikseen *skem- (skim-) ja *kem- (kim-) verbit. vasarakirveskielellkin on kyllä ominaista peräkkäiten alkukononanttien karsiminen ensimmäisestä alkaen.

Tämän tietokennan linjaa noudattaen ampua olisi katsottava oletusarvoi- sesti balttilainaksi.


amelema : amelda ~ ameleda : amelen 'armatsema, kergemeelselt armusuhteid looma; kurameerima'
Häälikuliselt ajendatud tüvi. Võib ka olla reeglipäratu variant sõnast jamelema 'jagelema, jändama', jama1. Sõna esialgne tähendus on olnud üsna laialivalguv: 'rabelema; tõrkuma (hobuste kohta); edvistama'. On arvatud, et sõna praegust tähendust on võinud mõjutada ka amüseerima, van amiseerima 'flirtima, kurameerima', ← saksa amüsieren 'amüseerima, lõbustama', mõjutada on võinud ka nt armastusjumala nimi Amor.

amet : ameti : ametit 'ülesannete kompleks, mida isik täidab oma töökohal ja mille eest ta saab ka tasu; (elu)kutse, kutseala; teenistus-, töökoht; tegevus, töö'
am(m)at, ammet, anep
alamsaksa ammet 'käsitöö; tsunft; amet'
Peamiselt Läti piiri ääres levinud murdevariante amat, ammat on võinud mõjutada läti keel või need on laenatud läti keelest, ← läti amats 'amet, töökoht'. Eesti keelest võivad olla laenatud eestirootsi ammet, ammbet, ambäit 'amet, töö, tegevus'.

Sana on kelttiläinen.

amm : amme : amme 'naine, kes imetab võõrast last'
alamsaksa amme 'amm'

Epäilen tästäkin edellistä.

ammendama : ammendada : ammendan 'täielikult ära kulutama, lõpuni ära kasutama, tühjaks ammutama; hankima, saama, endasse koguma'
soome ammentaa 'ammutada, tõsta; ammendada'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome allikas on tuletis ammutama tüvest.

ammu 'suhteliselt palju v pikka aega tagasi; liiatigi; alles'
liivi amū 'ammu'
vadja ammu- liitsõnas ammuaikaa 'väga ammu'
soome ammoin 'vanasti, ammu'
isuri aamuin 'ammune; ammu'
Aunuse karjala ammui 'ammu'
lüüdi amu 'ammu'
vepsa amu 'ammu'
Läänemeresoome tüvi.

ammuli '(pärani) lahti'
liivi amtlõ 'haigutada'
vadja ammullaa 'ammuli'
soome ammo 'pärani lahti olev', ammolla(an) 'ammuli'
isuri ammillaa 'ammuli'
koltasaami ämmsõddâd 'haigutada'
mari omeštaš 'unes rääkima, unes võpatama, ebaselgelt rääkima'
Läänemeresoome-mari tüvi. Häälikuliselt ja tähenduselt lähedasi tüvesid on ka kaugemates sugulaskeeltes, nt sölkupi āmmu- 'haigutama' ja kamassi amoi- 'haigutama'.

ammuma : ammuda : ammun (veise, ka muude veislaste häälitsemise kohta)
vadja ammua 'ammuda'
soome ammua 'ammuda; röökida, möirata'
karjala ammuo 'ammuda'
Häälikuliselt ajendatud läänemeresoome tüvi. Lähedasi häälikuliselt ajendatud tüvesid on ka kaugemates sugulaskeeltes, nt handi ŏmĭj- 'ammuma; helisema (kirikukell)'.

ammutama : ammutada : ammutan 'suuremast hulgast vedelikust vm vähemat hulka välja tõstma; hankima, endasse koguma'
soome ammentaa 'ammutada, tõsta; ammendada', van srmt ammultaa, ammuntaa 'ammutada, tõsta'
isuri ammuldaa 'ammutada, tõsta; ammendada'
Aunuse karjala ammuldua 'ammutada, tõsta'
lüüdi amulta 'ammutada, tõsta; ammendada'
vepsa amunta 'ammutada; kokku kraapida'
ersa amuľams 'ammutama'
mokša amǝľams 'ammutama'
handi um- 'ammutama, vett viskama (paadist välja)'
mansi ūm- 'ammutama'
Soome-ugri tüvi. Vt ka ammendama, anum.

amps : ampsu : ampsu '(hammustatud) suutäis'
Häälikuliselt ajendatud tüvi.


asi = asia

asi : asja : asja 'ese, vahend, riist; probleem; juhtum'
?alggermaani *us-anþja-
vanaislandi ørendi, erendi 'sõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö'
vanarootsi ærande 'sõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö'
rootsi ärende '(töö)ülesanne; asjatoimetus; (ametlik) asi'
liivi ažā 'asi; riist'
vadja aźźa 'asi, tegu; ese; anum'
soome asia 'asi, seik; küsimus, probleem; ülesanne'
isuri assiia 'asi; töö, tegevus; tööriist'
karjala asie 'asi; juhtum; ülesanne; põhjus'
lüüdi ažii 'asi; juhtum'
vepsa aźj 'töö, toiming; asi'
On peetud ka tuletiseks samast tüvest mis sõnas ase. Eesti keelest võib olla laenatud vadja asi '(abstraktne) asi, tegu, toiming'.




aur : auru = höyry, auer, huuru, aura: auru 'vee gaasiline olek = veden kaasumainen olomuoto'
?balti
leedu šiaurė 'põhi = pohjoinen (ilmakaar =ilmansuunta)', šiauras 'põhja- = pohjois-, külm = kylmä; karm = häkä'
liivi oūr 'aur'
soome auer 'põuavine = poutasää, -udu = utu', van srmt hauri 'soe aur = kuuma "aur" '
karjala auver 'põuavine, -udu'
lüüdi hauru 'härm, udu, sumu (talvel külmaga); aur; leil = löyly'
Soome ja lüüdi h-lisi variante on võinud mõjutada soome häyry 'ving = katku, karm; põuavine, udu, aur'; höyry 'aur, toss'. Eesti keelest on laenatud eestirootsi aur 'aur' liitsõnas aur-kähhl 'aurukatel', aur-maṣen 'aurumasin' (← aurumasin) ning aurat 'aurama' (← aurama = höyrystyä).

Uskon, että huuru voi todellakin olla sanasta
šiaurė, kun pohoistuuli toi sumua ja huurretta ja usvaa.Sanasta auer en olisi niinkään varma. Yhdistelmä auer (auver) -autere on muuten poikkeuksellinen: heikkoja asteita pitäisi säännömukaisesti vastata pitkä **aukere, ja autere-muotoa heikkona asteena *auder, joka tosin on joillakin läntisillä murteilla auer.

Otetaan tarkasteltavaksi tämä suomen kovasti balttilaisen oloinen sana myös sik-si, että ellei sillä voisi olla jotakin tekemistä asian kanssa, niin sen hämäävä vaiku- tus saataisiin tieteelli- sesti eliminoiduksi. Tässä yhteydessä haen sanan audra esiintymät preussin etymologi- sessa sanakirjassa. Se tarkoittaa "rajuilmaa", liet- tuassa ennen kaikkea myrskyä, preussissa ennen kaikkea sadekuurojen aiheuttamaa tulvaa:

auskandinsnan = vedenpaisumus

auskandinsnan „suͤndflut (Sintflut = vedenpaisumus) - nuskandinimą = vedenpai-sumus“ III 11910 [7331–32] (= audra „tvanas, potvynis = tulva“ VE 5818), „t.p.“ III 1211–2 [7513–14] (= audra „tvanas, potvynis = turva“ VE 5911acc. sg.), austkandinsnan (su nereikalinga -t-) „sindflut (Sintflut) – t.p.“ III 11924 [757] (= patwana VE 596gen. sg.), – ā-kam. acc. sg. fem. Yra sufikso *-snā (nom. sg., žr. s.v. bousennis) vedinys (nomen actionis) iš *auskandin-twei, žr. s.v. auskandints.

percunis = ukkonen

percunisdonner (Donner= ukkonen) – perkūnas = ukkonen“ E 50 nom.sg. masc. yra veikiausiai (o-kamienis) pr. (E) *perkūnis [su įterptiniu *-i- (prieš *-s); plg. pa-našius atvejus lie. žem. šnektose] < *perkūns < vak. balt. *perkūnast.p.“ (plg., pvz., s.v. dumis) < balt. *perkūnas „t.p.“ > lie. perkū́nas „t.p.“, la.dial. pḕ̹rkûns „t. p.“ (žr. dar s.v. alkunis). Dėl to,kad pr.(E 50) percunis suponuoja matyt o-kamienį (o ne kitokio kamieno) vak.balt. *perkūnas,plg.pr. (E) percunis, pirmiausia, būtent su (o-kamieniais) lie. perkū́nas bei la. dial. pḕ̹rkûns gretina.

Hipotezė, kad pr. (E 50) percunis esąs (i-kamienis) pr. (E) *perkūni-, yra nepa-grindžiama (tokios hipotezės, rodos, ir nėra kėlę baltistai). Prielaida, kad čia – (i̯o- kamienis nom. sg. masc.) pr. (E) *perkūnīs (kaip la. dial. pḕ̹rkūnis), būtų taip pat labai abejotina. Be to,lie. kalbõs (ji daugeliu atvejų arčiau,nei la.kalba, giminiuojasi su pr. kalba!) dialektuose niekur nėra nei *perkū́nis „perkūnas“ (i-kamienio), nei *perkū́nis „t.p.“ (i̯o-kamienio).

Pagaliau manyti, kad subst. lie. perkū́nija suponuojąs subst. (i-kamienį) balt. *perkūni-, vargu ar patikima:lie. perkūnijaaudra su griausmais,žaibais = ukkos- myrsky“ = „kai (kur) yra daug griausmų (bei žaibų)“ gali būti vedinys (nomen col-lectivum) iš subst. lie. (ne balt.!) perkū́nasgriausmas = jyrinä (perkūno = ukkosen)“, plg. subst. (nomen collectivum) lie. kelmijà „kur (kai) yra daug kelmų = kannosto“ ( kélmas = kanto) ir kt.

Subst.balt.*perkū́nas = *Perkū́nas „griausmo (bei žaibo) dievas = ukkosenjuma-la“ gali būti iš adj.(masc.) balt. *perkū́-nas „tas,kuris susijęs su 266 Perkūno med-žiu (ąžuolu) = Perkunasin puuhun (tammeen) liittyvä“ - sufikso *-na- vedinys iš subst. (masc.) balt. *perkus „Perkūno medis“ = „ąžuolas = tammi“, kuris dėl tabu buvo pakeistas žodžiais ryt.balt. *anźōlas „t.p.“ ir vak. balt. *anźōnas „t.p.“ (žr. ansonis).

(Puhdasta tyhjää yhteensattumaa tuo "Perkeleen puu".

Alun perin tammea tarkoittanut vasarakirvessana on korkki, joka on vain sovitettu myöhemmin uuteen IE-kaavaan. Siitä voi tulla myös korkea.)

Subst.(masc.) balt.perkus „ąžuolas“ < ide. *perkuus „t.p.“ [> lo. (*perkus „t.p.“) quercus „t.p.“ ir kt.], kurio tolimesnė istorija yra problemiška. Apie šį ide. *perku-, be to, ide. *peru-, jų semantiką ir veldinius arba darinius (taip pat ir sl. *perunъ „perkūnas“ kilmę).

sarote = karppi, "aamuroskukala"(?) (vai "saarokala", viljelty kala, vrt. lt. salatis = toutain?  Vaiko "hehkukala", "hiilloskala", siitä se sarastuksen värikin tulee)

sarote „carpe (Karpfen = karppi) - karpis = karppi“ E 576 nom.sg.fem.=pr. *zarɔ̄tē, t.y. *zarātē. Vok. (E 576) carpe „t.p.“ yra v.v.ž. karpe „t.p.“ = v. v. a. karpe „t.p.“ (Lex 104 s.v. karpfe).

Pr. E 576 žodis buvo mėgintas gretinti su lie. žarótas „schimmernd = hehkuva“, lie. žariúoti „feurig schimmern = hehkua tulisena“; bet iš tų gretinimų visai nepa-aiškėja pr. žodžio daryba – pagrindinis jo etimologijos klausimas. 65 Hipotezė, šį pr. žodį laikanti giminaičiu su rus. шаран „sazanas jauniklis, karpis“ ir kt.

Subst.(ē-kamienis) pr.(E) *zarātē „karpis“ yra spalvinės kilmės žodis - fleksijos ve- dinys iš adj. (ā-/o-kamienio) pr.*zarātā- (*zarāta-) „(žuvis) turinti žėrėjimo = puner- tava kala“ (plg.s.v. glumbe = saksanhirvi), o šis - sufikso *-(ā)tā- vedinys iš subst. pr. *zarā „žėrėjimas = punerrus, hehku“ [< balt. dial. *źarā́ „t.p.“ > lie. žarà „Röte (am Himmel) = punerrus taivaalla“] verb. balt.(-sl.) *źer- „žėrėti“ (žr. s.v. sari = sarastus). Dėl tokio adj.pr. *zarāta-/*zarātā- darybos plg.,pvz.,lie.adj. áudrotas (áudrota) „audringas=myrskyisä“ (subst.áudra „audra=myrsky“) ir kt.darybą.

Vaan entä se "ilma-aura":

Sanueen tiedot

Kieli:suomi
Sanue:aura

Hauch, Geist

Ja vielä kolmaskin on:
Sanue:aura
Zins für gepachteten Boden

Tämä on samaa kuin äyri, ruotsin öre, ja tämä on mukana tunnetusti siksi, että Aura-joesta saataisiin "ruotsinkielinen" "Verojoki". (Jos Aura on sellainen, niin ol-koon.) To- dennäköisimmin Aura ja Eura ovat samaa vasarakirvestäkin vanhem-paa tulvajoen perua kuin Oulu, Oulanka, Aulanko.Jokin aikaisempi -d- ("ree", "lee") on muuttunut itäisessä/pohjoisessa hämeessä -l-:ksi ja läntisessä -r-:ksi.

Kuten muistetaan IE_lähtöiset kyntää-verbit merkisevät itse asiassa "ilmata, ilmastaa":
*h₂erh₁-  = kyntää"
Toch. āre/āre,Lat. arō;aratrum,Gk. ἀροτήρ ‎(arotḗr),Lith. arti;ārklas, Ltv. art, OCS orati, Russ. орать (orat'),Arm. արաւր ‎(arawr), Pol. orać, Goth. arjan, Eng. erian /, ON arðr, Welsh arddu; aradr, OIr. airim; arathar, OPruss. artoys, OHG erien"
Me emme tiedä, mitä ilma on ollut vasarakirveskiellä, ei ainakaa "ilma" eikä "kaasu", jotka ovat SU-peräisiä, vaikka ovat nekin lainautuneet moneen suuntaan.

ON mahdollista, että ilma on vasarakirveskielellä - "aura", suomen aurata on myöskin "ilmastaa". (Mutta varmaa se ei ole.)

Ainakin jotvingissa kantabaltin(?) pitkä ā on mennyt -l-: ja -r-:n edellä -au-:ksi. Esimerkiksi kantabaltin *āla, liettuan ola = luola on jotvingiksi aula.   Jotvingin ilma = vinas.

Noin ollen kantabaltin sanasta āras,liettuan oras = ilma,voisi kuin voisikin tulla aura. Jo vain:

jotvingin sana aure = storm = mysrky (tavallinen?), myös audra = rankkasade, hirmumyrsky

audenis N.E. wind = koillistuuli, nouseva, aamutuuli
audetlis texture = rakenne (kankaan ym.)
audīja weaver (fem.) = kutoja, erbsta austi, pr. audi = kutoa, liett. asti aud
žia
audīt (Inf) to hinder = estää

audōsenis event = tapaus
audōtunsi to happen (Inf) = "tulla tehdykdi pois"

audra storm with rain

aulaikingas abstinent, sober
aulaukis S.W. wind = lounaistuuli, mielenkiintoista, liettuaksi  muös aulaukis, iltatuuli, laskeva tuuli
aul'ausenis death = kuolema
aul'aut to die, to cross over (Inf)
aulas boot top, bootleg (Translation challenges)
aulinis hollow
aulīs beehive dome


aulakilpė = saappaanvarren silmikka (jolla varsikiritettiin suusta esimerkiksi vedepitäväksi)

aulas = saappaanvrsi

aūlas

aulaukis = lounaistuuli

aulininkas = (saapas)suutari

aulinis = varsisaapas

aure = myrsky

Audra voi olla kuin tämä kreikan kautta kierrätetty sana:

uragãnas  (2) orkāns, viesuļvētra, viesulis; = hurricane = pyörremysky, alunp. vesipyörre (vielä Shakespearella)
uraganinis   -ė  (1) orkāna-; viesuļvētras-; viesuļa-; orkānu-; viesuļvētru-; viesuļu-uraganinė ugnis mil. - viesuļuguns

ibe : ibe : ibet 'mulla mineraalsed pisiosakesed'; mrd 'ebe, kübe; lible' = hiven


soome hiven 'raas, kübe; veidi, pisut'
On arvatud, et sama tüvi mis sõnas juus. Peamiselt läänemurdes tuntud sõna on kirjakeeles kasutusele võetud uues tähenduses oskussõnana.