https://areena.yle.fi/1-3963007

Historia: Rasputin

Grigori Rasputinin matka kulkurista yhdeksi Venäjän vaikutusvaltaisimmista henkilöistä kiinnostaa yhä tänäkin päivänä.


Rasputinin matka kulkurista yhdeksi Venäjän vaikutusvaltaisimmista henkilöistä kiin-nostaa ihmisiä yhä tänäkin päivänä. Häntä rakastettiin ja vihattiin, ja lopulta hänen kohtalonaan oli päätyä raa’an salamurhan uhriksi.

Linkit ja artikkelit

  • Historia: Rasputin
  • Rasputin vastusti jyrkästi Nikolaita ryhtymästä I maailmansotaan. Tä- mä olikin Nikolain tarkoitus, mutta hänen serkkunsa Saksan keisari Wil- helm II käsitti hä-nen suorittamansa joukkojensiirrot, joiden tarkoitus oli ”rauhoittaa Saksaa” (että ”Venäjä ei pelkää Saksan hyökkäystä”), väärin hyökkäysvalmisteluiksi Itävaltaa vastaan Serbian avuksi, ja julisti sodan.

Varmin todiste tästä on, että Nikolai pyrki myös erillisrauhaan. Kaikki ministerit eli senaattorit eivät tietenkään olleet samaa mieltä,ja he saat- toivat kusettaa Nikolaita johtamalla ministeriöitään tavalla, joka ei tosi- asiassa tukenut tämän politiikkaa. Ve-näjällä ei ollut varsinaisesti hallitus- ta eikä pääministeriä vaan Senaatti, joka ei ollut kollektiivinen päätök- sentekoelin, vaan kukin senaattori/ministeri johti itsevaltaisesti suoraan tsaarin alaisena ministeriötään.

Tämä kumoaa teorian, että Nikolai olisi ehdoin tahdoin pyrkinyt ”sota-seikkailuun” ja jopa aloittanut sodan Venäjän maatalouden pakkokula-kisoimisen, ns. Stolypinin agraarireformin vauhdittamiseksi ja läpiviemiseksi.Sitten kun sota oli alkanut,sitä kyllä käytettiin tähän, ja tsaari kutsui armeijaan kaksi kertaa niin paljon väkeä, kuin olisi ollut optimaalista taistelukyvyn kannalta, puolet aikaisemmin sotilaskouluttamat-tomia ns. keskivarakkaita talonpoikia, jotka juuri oli tarkoitus köyhdyttää kulakkien ja kaupunkien porvarien palkkatyövoimaksi. Itse kulakit oli vapautettu asepalveluksesta tuottamaan armeijalle ruokaa, puuta, kangasta (hevosia tuottivat kasakat), eikä hei-dän palkkatyövoimaansakaan oltu ensimmäisenä kutsumassa, elleivät he sitten itse pyrkineet armeijaan (syömään,kun olivat saaneet kulakilta potkut,tai sitten kiipimään sosiaalisesti ainoassa paikassa, jossa se oli omin ansioin mahdol- lista). Keskivarak-kaiden talonpoikien, meikäläisittäin perhe- ja pienviljelijöiden kutsuminen imperiumin armeijaan köhtymään, kuolemaan tur- haan rintamatauteihin ja osaamattomina taisteluihin ja vallankumouk- sellistumaan oli tsaarin armeijan tuho ja Puna-armeijan sotakoulu.

Suuriruhtinas Felix Jusupov ja suuriruhtinantar Irina os. Romanova. Valkoisten ”vara-tsaari”, Arkkienkeli Mikaelin seuran ”ydinpersoona”. , Tiettävästi Rasputinin ampuja, joka houkutteli tämän ansaan porukan suunnitelman mukaan sanomalla ”vaimon haluavan tavata”.

Dokumentin mukaan Rasputin saatettiin murhata viime kädessä tämän erillisrauhan estämiseksi, ja asiassa olisi edelleen dokumentin mukaan Englannilla saattanut olla sormensa pelissä, sillä erillisrauha olisi ollut Ententelle katastrofi tuossa vaiheessa.

Rasputin murhattiin otsaan ampumalla tsaarin veljen vävyn suuriruhtinas Jusupovin kellarissa. Tämä on koko ajan tiedetty joka paikassa joissakin piireissä, mutta silti on levitetty Jusupovin omaa versiota myrkkyineen ja leivoksineen, vaikka Rasputin ei lainkaan syönyt sokeria,eikä siitä eikä myrkyistä löydetty myöskään mitään merkkiä ruumiinavauksessa.Ruumis saatiin kahden päivän kuluttua talteen samasta avannos- ta, josta se oli pudotettukin, sillä Neva virtasi pudotushetkellä jäätymisistä johtuen sattumalta väärään suuntaan.”Outoja sattumuksia” Rasputinin ympärillä siis tapahtui loppuun saakka, ja hän seuraajineen osasi aina kiskoa niistä kaiken propagandahyödyn irti.

Vladimir Mitrofanovitš Puriškevitš, 1870 – 1920 Duuman äärioikeiston ja Arkkienkeli Mikaelin seuran johtaja 1916. ”Finis Finlandiae!”, Rasputinin murhaajia, jotkut ihaile-vat taas mm. Venäjällä. AMS:n johdon natsipedofiilisadistihomot eivät olleet ainakaan vähemmän pervoja kuin Raspu tai Talvipalatsin naisetkaan…

Fasistinen valeuskonnollinen homomafia ”Arkkienkeli Mikaelin seura” johti ”Valkoisia”

Jusupovin perimmäinen motiivi ”kunnostautua” Ententen silmissä oli, että hän pyrki itse tsaariksi.Seuraa johti Duuman äärioikeistoryhmän johtaja bessarabialainen tilan- omistaja Vladimir ”Finis Finlandiae!” Pu- riškevitš. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen Seuran jäsenet karkotettiin Pietarista lusimaan, mikä pelasti luultavasti heidän hen-kensä, sillä erää. Puriškevitš viihtyi hyvin valkoisen osapuolen rintamalla, vaikka ei ollut sotilas, vaan teki ”aatteellisia” rintamalehtiä. Hän oli siis valkoinen politrukki. Ja linja tiedetään! Hän kuoli rintamatauti pilkkukuumeeseen 1920.Seuran kolmas kan- tava voima ja Rasputinin murhaaja oli dokumentin mukaan tsaarin serkku suuriruhti- nas Dmitri Pavlovitš Romanov. Suomalainen Wiki väittää virheellisesti, että Dmitri olisi palvellut Puna-armeijassa Persiassa, josta loikannut englantilaisten puolelle. Hän tappeli kuitenkin  Georgian menshevikkihallituksen nimittämän georgialaisen ka-sakkakenraali Nikolai Baratovin (Baratašvili) joukoissa.Myös kenraali Nikolai Judenitš oli tavoitellut tuota eteläisen rintaman komentajan paikkaa kolmatta kertaa eläissään tultuaan ensin Rasputinin ja sitten Kerenskin erottamaksi, mutta ei-kaukasialaisena ei ollut tärpännyt. Baratov ei Dmitristä tykännyt,koska tätä oli vaikea suojella joukko- jen epäluuloilta ja salahankkeilta. Dmitrin ”bolševikkien teloittama per- he” tarkoittaa hänen isäänsä suuriruhtinas Pavel Romanovia. Hän oli poikamies tuolloin, ja hänen äitinsä oli kuollut hänen syntyessään. Dokumentin jälkeen on entistä ”hämärämpää” kenen ja millaisissa asioissa suuriruhtinas Dmitri surffasi…

Suuriruhtinas, ”arkkienkeli” Dmitri Romanov, Rasputinin murhaajia.

Tsaarin toinen homoserkku Tiedeakatemian johtaja suuriruhtinas Konstantin Roma-nov ei kuulunut arkkienkeliseuraan, vaan sai korkealla kruununperimysjärjestyksessä olevana pelätä henkeään sekä näiden että Raspun jengin taholta. I maailmansodan sytyttyä keuhkosairas suuriruhtinas tuli talvella jalkaisin metsien ja rintamien läpi (kuin Rasputin ikään) saksalaisesta hoitolaitoksesta Pietariin,mutta kuoli kesäkuussa 1915 tämän uroteon pahentamiin terveysongelmiin. Kommunikaatio tsaarinhuoneen ja Pietarin akatemian välillä näyttää katkenneen Konstantinin kuolemaan palkamak- sua lukuun ottamatta niin, että Akatemia ei ehdottanut mitään (edes uutta puheenjohtajaa), eikä valtio nimittänyt ketään esimerkiksi vapautuviin virkoihin.


Konstantin Konstantinovitš Romanov

Ilja Repinin maalaus

Raspun jengi hovissa

Raspun jengiä olivat hovissa paitsi naiset, myös ja erityisesti korkein sotilashenkilö kenraali, suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov Jr., läntisen rintaman komen-taja ensimmäisen vuoden aikana. Hänen ja Raspun kytkentä EI kulkenut keisarinnan kautta,sillä keisarinna halveksi ja katsoi alaviistoon Nikolaita, joka oli 1905 vallanku-mouksen aikaan ratkaissut tsaarinhuoneen kannan Duuma-uudistukseen kieltäyty-mällä ryhtymästä sotilasdiktaattoriksi niin, että neuvoa-antava Duuma perustetaan, mutta sen todellinen vaikutusvalta vesitetään. Hän oli vanha kokenut taantumukselli-nen monarkistinen sotilas ja hallintomies, ei mikään höyrypää eikä bimbo.

Nikolai Nikolajevitš Romanov Jr.,

Kytkentä lienee ollut sellainen, että Nikolai todella uskoi, että Rasputin saattaa rat-kaista kruununperillinen Aleksin pysymisen hengissä, mikä olisi parempi kuin vaikka-pa Dmitrin tai pahimmassa tapauksessa Jusupovin nousu valtaistuimelle. Hänellä itsellään ei ollut lapsia vaimonsa Montenegron prinsessan kanssa.

Joko suuriruhtinas Nikolai järjesti itse Rasputinin avulla, tai ”Rasputin järjesti” (joku muukin siinä kumminkin oli takana) Turkin-vastaisen rintaman komentajan Judenitšin vaihtamisen Nikolaihin.

Koska Rasputin ajoi erillisrauhaa, voidaan päätellä, että sitä ajoi myös suuriruhtinas Nikolai. Nikolain tasoinen komentaja ei poukkoile Raspun mukaan, ei vaikka tsaari itse poukkoilisikin, vaan Raspu poukkoilee hä- nen mukaansa, tai herrat sattuvat ai-dosti olemaan tasan samaa mieltä. Nikolain luottohenkilöitä olivat sekä Mannerheim että Claes Charpentier (Yrjö Nenosesta en tiedä), joten voidaan olettaa heidänkin havitelleen erillisrauhaa.

Englantilaisille mikä tahansa natsi_pedofiili_arkkienkelinritari oli parempi kuin kukaan erillisrauhan kannattaja. Saattaa olla, että brittien antipatia Mannerheimia kohtaan juontaa jo täältä.