Näin hän sanoi äsken lähes ensimmäisinä sanoinaan valtionvarainministerinä Eduskunnan puhujapöntöstä. Ja kehua retosti Sip
... Ei kai tässä parane kuin toivottaa menestystä...
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomi-investoi-yli-20-miljoonaa-kvanttitietokoneen-hankintaan
VTT julkisti saaneensa rahoituksen Suomen ensimmäiseen kvanttitietokoneeseen.
Kvanttitietokone tarjoaa käyttäjilleen valtavan suurteholaskentakapasiteetin,jota käy- tetään esimerkiksi säätilojen ennustamiseen, kvanttimaailman ilmiöiden tutkimiseen, geenitutkimukseen ja moneen muuhun valtavasti laskentatehoa vaativiin toimituksiin
Laskentatehoa tarvitaan erityisesti tekoälyprojekteissa, jossa puuttuva laskentateho on usein pullonkaulana.
Suurlaskentatehoprojekteja on Suomessa ollut jo ennestään, sillä tämän vuoden lo-pulla, kiitos EU:n, Kajaanissa alkaa raksuttaa toden teolla supertietokone LUMI. Sen on noin kymmenen kertaa tehokkaampi kuin Euroopan edellinen tehokkain tietokone
Miten kvanttitietokone, jota nyt ollaan hankkimassa, erottuu perinteisestä supertietokoneesta?
Kvanttitietokone hyödyntää, kuten nimestä voi päätellä, kvanttimekaanisia ilmiöitä. Kvanttimekaniikassa tai -fysiikassa tutkitaan ja kuvaillaan luonnonilmiöitä atomitasolla ja sitä pienemmissä kokoluokissa.
Kvanttimekaniikan erikoisiin piirteihin kuuluu esimerkiksi superpositio,jossa asiat voi- vat olla useassa tilassa yhtä aikaa ja kvanttilomittuminen, jossa kaksi hiukkasta ovat yhteydessä toisiinsa niin, että toiseen vaikuttaminen vaikuttaa myös toiseen, vaikka hiukkasilla olisi pitkäkin välimatka.
Näitä kahta ilmiötä hyödynnetään kvanttitietokoneiden paljolti perinteisistä tietokoneista poikkeavassa toiminnassa.
Kvanttitietokoneiden koon perusyksikkö on kubitti, eli tietokonemaailmasta tutun bitin kvanttiversio.
Googlen kvanttiherruuden lippulaivassa Sycamoressa näitä kubitteja on 54 kappalet-ta. Suomeen hankittavan kvanttitietokoneen tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2024 mennessä 50 kubittia, joten kauaksi emme jää. Tosin, neljään vuoteen mahtuu todennäköisesti monta teholoikkaa alalla.
''' Hankkeen tausta on vähän outo Suomessa.
https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/aalto-rupeaa-kehittamaan-kvanttitietokonetta/
...
" ... Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö ovat myöntäneet Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen vetämälle työryhmälle yhteensä 950000 euron rahoituksen. Työryhmä haki rahoitusta säätiöiden yhteisen Tulevaisuuden tekijät -rahoitusohjelman kautta, jossa säätiöt etsivät uusia, rohkeita tutkimusavauksia. "
Mää en nimittäin jaksa muistaa ainakan pienellä pohhtimisella, ETTÅ KONEEN JA ERKON SÄÄTIÖIDEN RAHOITUKSILLA OLISI IKINÄ SYNTYNYT MITÄÄN KUNNOLLISTA! ... "
***
https://www.hs.fi/visio/art-2000008945213.html
Jan Goetz opiskeli Münchenissä fysiikkaa ja muutti Suomeen tekemään tutkimusta väitöskirjansa jälkeen. Hän liittyi professori Mikko Möttösen tutkimusryhmään Aalto-yliopistossa 2017. Pari vuotta myöhemmin Möttönen pyysi häntä vetämään perustettavaa yritystä.
Poliittisesti tärkeä tehdas
Kiinan ja Yhdysvaltojen taistellessa kvanttitietokoneiden herruudesta, espoolaisen kerrostalon kellarissa humiseva konesali on Euroopan teknologiastrategian ytimes-sä. HS Visio vieraili 128 miljoonan euron jättirahoituksen keränneen teknologiayhtiön tehtaassa, jonne ulkopuolisilla ei tavallisesti ole mitään asiaa.
Menemme hissillä kaksi kerrosta maan alle Espoon Keilarannassa.Perillä on kahden teräksisen palo-oven eristämä salainen tila,johon vain harvat pääsevät.Huoneen sei-nät ja katto on tehty metallista, joka eristää sen ulkopuoliselta elektromagneettiselta säteilyltä, kuten matkapuhelinten aallonpituuksilta.
”Luomme täällä kvanttitietokoneen rakennuspalikoita eli kubitteja. Ne tarvitsevat tarkkaan säädetyn aallonpituuden, jota ulkopuolinen häly häiritsee. Se on vähän kuin virittäisit radiota tarkasti tietylle taajuudelle”, kvanttitietokoneita kehittävän IQM:n insinööri Jean-Luc Orgiazzi selittää.
Kuuden erikokoisen sylinteritankin uumenissa on toiminnassa IQM:n kehittämiä kvanttitietokoneita tai niiden eri osia.
Yhtiö ymmärtää kuvauksellisuuden päälle: sylintereiden ympärille on rakennettu sinisen ja vihreän sävyissä hehkuvat led-valot, joiden äärellä toimitusjohtaja Jan Goetzia saa kuvata.
Muutoin kuvaaminen onkin tässä huoneessa kiellettyä.
Lue lisää: Aalto-yliopiston uudenlainen mikroaaltolaite lupaa pienen parannuksen kvanttitietokoneeseen
Kvanttitietokoneiden laskentateholla voidaan ratkaista ongelmia,jotka ovat nykytieto- koneille mahdottomia. Tulevaisuudessa niiden avulla voidaan mallintaa uusia materi-aaleja ja lääkeaineita, ennustaa säätä ja sijoitusmarkkinoita tai kehittää esimerkiksi parempia akkuteknologioita.
Suurin IQM:n tuotekehityksessä nyt oleva kone on 20 kubittinen, mutta se on vasta alkua. Yhtiön seuraava tavoite on rakentaa moninkertaisesti tehokkaampi 50 kubitin kvanttitietokone vuoteen 2024 mennessä. Sen on tilannut Teknologian tutkimuskeskus VTT, eli käytännössä Suomen valtio.
IQM on juuri kerännyt 128 miljoonan euron rahoituksen, joka varmistaa sen teknolo-giakehityksen jatkumisen seuraavien parin vuoden ajan. IQM ei kuitenkaan ole mikä tahansa startup, joka kerää sijoittajilta rahaa.
Kvanttiteknologia on suurvaltapolitiikan näyttämö, jossa Kiina ja Yhdysvallat kisaavat miljardien panostuksilla teknologian kehityksestä. Myös Euroopalle on strategisesti tärkeää kehittää omaa kvanttiteknologiaa.
”Kvanttiteknologia voi mullistaa monia aloja, ja sillä on myös turvallisuuteen liittyvä näkökulma esimerkiksi salausteknologioissa. Se tekee tästä poliittisen kysymyksen. On oltava eurooppalainen ratkaisu”, Jan Goetz sanoo.
Tällaisessa hankkeessa vaaditaan kärsivällisiä sijoittajia, paljon pääomaa ja valtioiden, yliopistojen ja yritysten välistä kansainvälistä yhteistyötä.
IQM:n kvanttitietokoneen sisällä näyttää tältä. Varsinainen kvanttiprosessori on laitteen alaosassa.
Fakta
Kvanttitietokone
-
Kvanttitietokoneet ovat huipputehokkaita tietokoneita, jotka hyödyntävät laskemiseen kvanttimekaniikassa tunnettuja superpositioita.
-
Koneen sisällä on kubiteissa vangittuna viisi valon hiukkasta, fotonia. Ne ovat niin sanotuissa superpositioissa, siis ikään kuin kahdessa eri tilassa samaan aikaan.
-
Jos tavallisen tietokoneen laskentayksiköltä, bitiltä, kysytään, onko vastaus 1 vai 0, se kokeilee molemmat vaihtoehdot peräkkäin. Kvanttitietokone laskee molempia vaihtoehtoja samaan aikaan.
-
Kahden kubitin kohdalla näitä vaihtoehtoja on neljä, kolmella kahdeksan, neljällä kuusitoista ja viidellä 32. Kahdenkymmenen kubitin kone voisi teoriassa olla yli miljoonassa tilassa yhtä aikaa.
-
Ongelma on, että kubitit häiriintyvät herkästi, ja pysyvät superpositioissaan vain sekunnin kymmenestuhannesosia.
-
***
https://newatlas.com/computers/jiuzhang-chinese-quantum-computer-supremacy/
Chinese quantum computer completes 2.5-billion-year task in minutes
Traditional computers process data as binary bits – either a zero or a one. Quantum computers, on the other hand, have a distinct advantage in that their bits can also be both a one and a zero at the same time. That raises the potential processing power exponentially, as two quantum bits (qubits) can be in four possible states, three qubits can be in eight states, and so on.
That means quantum computers can explore many possibilities simultaneously, while a classical computer would have to run through each option one after the other. Progress so far has seen quantum computers perform calculations much faster than traditional ones, but their ultimate test would be when they can do things that classical computers simply can’t. And that milestone has been dubbed “quantum supremacy.”
Last year, Google was the first to claim it had cracked quantum supremacy. The company said that its 53-qubit Sycamore processor had performed a certain computation within 200 seconds – a task that Google estimated would have taken the world’s most powerful supercomputer 10,000 years.
And now China claims to have joined the quantum supremacy club. The Jiuzhang computer reportedly found the solution to a particularly challenging problem within three minutes and 20 seconds. A traditional supercomputer, on the other hand, would take no less than 2.5 billion years to do the same – for reference, that’s more than half the current age of the Earth.
The calculation was what’s known as boson sampling, which computes the output of a complex optical circuit. Basically, photons are sent into the system via many inputs, and once inside they’re split by beam splitters and bounced around by mirrors. Boson sampling takes all those variables into account and calculates the possible output of this maze – an incredibly difficult task for a regular computer, but a good test for quantum computers.
In this case, Jiuzhang was working with 50 photons, 100 inputs, 100 outputs, 300 beam splitters and 75 mirrors. The computer managed to calculate a distribution sample in about as long as it takes to make a coffee, whereas Sunway TaihuLight – currently the fourth most powerful supercomputer in the world – would have needed a fifth of the entire age of the universe to do the same job.
That’s clearly a huge achievement, but it doesn’t mean that traditional computers are going anywhere any time soon. These kinds of calculations aren’t particularly useful work in themselves – they’re mostly tests to show off the potential power of quantum computers. Plus, they still have some stability issues that need addressing, and won’t necessarily be better at everything than their predecessors.
The research was published in the journal Science.
Source: Science via Phys.org
Kommentit