Tämä ilmaus on ainoa, jossa minä muistan lapsena käytetyn sanaa säkä.
 

HYVÄKIN säkä oli negatiivinen ilmaus, silla se tarkoitti, että jonkun onnistunut suo-ritus ei perustunut taitoon, vaan oli tapahtunut taitojen puuttumisesta huolimatta.

Säkä taipui omituisesti: ei siten kuin häkä (hä´ään), väkä (vä´ään) tai räkä (rään, rä´ään). Räkää ei saanut taivuttaa **räkän, räkkä tarkoitti täysin eri asiaa. Yksi muu sana taipui samoin: korttipeli sökö. Ja oli myös soppa-aines myky ja "naurettavan pieni erä" nökö, mutta mykky ja nökkö(nen) tarkoittivat ihan samaa asiaa.

Halveeraava vivahde viittaa hämeessä lainasanaan.

Lainaan keskustelua (jossa itse esitän ensin tyhmiä, mutta onneksi on myös tieteellistä lähdettä):

 

https://www.facebook.com/groups/tampereenmurre/permalink/3327749583986691/

 
Keskustelunaloittaja
  · 18. syyskuuta kello 3.10  ·
 
Onko säkä tamperetta ja mitä se alun perin tarkottaa?
 
Eikö säkä ole tuuri tai onni
 
Mulla oli joskus säkää korttipeleissä.
Eli säkä = tuuri. Onni.
 
Eli töhö. 🙂
 

töhö? Ikinä kuullukka!

Heikki Jormalainen
No en oo itekään ku varmaan pari kertaa...
 
Markku Heikkilä

, nykyään hyvä munkki!

Säkä tarkoittaa hyvää tuuria.Viuhka käy ku viärestä viärään,vai miten se men i.🤪🤪
 
Jätkällä kävi (ka)uuuuheee säkä🤣
 
On joskus käyny hyvä säkä,eli onni,tuuri...
 
Mulla kävi säkä jos joku sattu pokkaan mulle tansseissa. 💜💜💜
 
Risto Koivula
 
Tekijä
Ai siitä jo tiäsi? 🤗
 
Mulla kävi hyvä säkä/onni.
 
On se, toisilla vaan on parempi säkä ku toisilla 😄
 
Kävi hyvä säkä. = Kävi hyvä tuuri, onni potkas. 😍
 
Risto Koivula
 
Tekijä
Ja Onni oli hevonen...
 
Hyvällä säkällä säki tiärät.
 
Kyllä mullakin on joskus säkä käyny ☺
 
Mulla kävi joskus kyllä huonokin säkä.
 
Eikös ole hyvä tuuri se säkä.
 
Kyllä huanooki säkää on, varmaan enemmän ku hyvää.
 
Markku Koskela
Hannu Kiilama

Niimpä niin tahtonut vähän unohtua tuo Tampereen murre kun on tullut oltua täällä Ruotsissa 43v. En olis mielelläni lähtenyt mutta oli vähän pakko    .🤔🙋‍♂️👋👍👍

Jussi Leppäkoski

Ei tuurilla vaan takuulla sano.........
 
Matti Siren
Jussi Leppäkoski
Tampereen likka.
Jätkällä kävi hyvä kenkä!
 
Risto Koivula
 
Tekijä
Se on tansseissa... eikä takaa viä mitää...
 
...munkki...
 
Ari Heikkilä
merkkikuvake
onnihan se on jos lykästää, kävi hyvä tuuri
 
Markku Kivennenä
Säkä tarkoittaa hyvää tuuria
 
Marja Saarinen
Kaikki oikein - mutta ainakin hevosella ja koiralla on säkäkorkeus?
 
Matti Siren
Säkä, myös tsäkä = hyvä tai huono onni. Hevosella ja koiralla on säkäkorkeus.
Sekä monella muulla nelijalkaisella.
 
Hyvä tuuri
 
Esim.tansseissa kun oikein haettiin,niin sai sanoa kävi hyvä säkä.
 
Sirpa Harra-Varjus
Säkä on ja tarkoittaa hyvää tuuria.
 
Säkä maali
 
Risto Koivula
 
Tekijä
Koskilaisia?
 
 
merkkikuvake
Tsäkä /säkä slangia ,
joka tarkoittaa hyvää onnea / tuuria
 
Neljällä jalalla kulkevilla on säkäkorkeus, siitä tietää eläimen koon. Hyvä säkä, stadissa tsägä, taas on hyvä tuuri, mäihä, kertakaikkisen hyvä onni!
 
"Sana säkä tarkoittaa sekä eläimen selän korkeinta kohtaa, että slangisanana hyvää onnea, tuuria. Sanan alkuperä on tuntematon, eikä myöskään ole tietoa onko sanan eri merkityksillä yhteyttä toisiinsa. Säkä-sanalla on vastineensa itäisissä lähisukukielissä, esim. karjalan säkä ja lyydin šägä. 3.12.2011"
 
Kyllä se alkuperä tunnetaan. Monni on ollut säkäkala esiintymialueillaan Hämeessä Hämeenlinnan seudulla niin kauan kuin niitä vielä täällä oli.
Se vaan on balttisana, liettuan sekia, [säkjä] suomalaisen korvaan, että se halutaan häivyttää.
 
Preussiksi monni on "kalis", joka tulee suomen kala-sanasta.
 
 
" Onko kysymyksessä todellinen säkäkala, jolla nimellä monnia on meillä myös kutsuttu, vai onko saanti niin varmaa, ettei säkää eli tuuria erityisemmin edes tarvita? "
 
Risto Koivula
 
Tekijä
" Merjalais-kysymyksen selvittelyä
 
Toivo Vuorela
Avainsanat: merja(laiset)
Abstrakti
Kirja-arvio
Vasmer, Max: Merja und Tscheremissen
Kielenainekset
joutsen (kieli: suomi, sivulla: 175)
Lappeenranta (kieli: suomi, sivulla: 172)
metso (kieli: suomi, sivulla: 175)
säkiä, säkäkala (kieli: suomi, sivulla: 175)
särki (kieli: suomi, sivulla: 175)
Valitettavasti toi miälenkiintonen juttu ei o netissä. Täytyy mennä Metsosta kysyyn.
 
Risto Koivula
 
Tekijä
Nimi säkä, säkiä liänee samaa perua kun säkeet ja säikeet, ja johtuu säkiän - säkäkalan 6 pitkästä viiksisäikeestä, myös nimi säekala tunnetaan.
 
Janakala on kuuria, ja tarkoittaa "juhannuskalaa". Monni aloittaa kutemisen juhannuksena, ja "kutu" vaikuttaa jatkuvan elokuun puolelle, koska koirasmonni rupeaa vahtimaan ja puolustamaan kutupaikkaa ja poikasia kaislikossa.
 
" Monni eli säkiä (Silurus glanis) on monnikaloihin kuuluva kookas makean veden petokala, joka Suomesta on hävinnyt sukupuuttoon.
'
... Monnia on kutsuttu myös nimillä säekala, säkäkala ja janakala, josta myös Janakkalan kunnan on arveltu saaneen nimensä. "
 
Monni saattaa olla vanhastaankin istutustavaraa Suomen vesissä.
Risto Koivula
 Tekijä
 
Kaiken lisäksi preussissa itse suomesta tai vasarakirveskielestä lainattu kala-sana tarkoittaa monnia! Muoto -kalis on yhdyssanoissa, se voi erikseen olla kala (fem) tai kalas (msk), -kalis voi olla kumpi vaan, mutta taipuu erilailla eri suvussa.
 
kalis = monni
 
< kala, SU-laina. Säkiä ("säkä"!) on liettuan sekia.
 
kalis „welz (Wels) - šamas = sekia (lt.) = monni = säkiä, “E 569 nom. sg. masc. = pr. (o-kamienis) *kalls < *kalas „t.p.“ [arba kalis = pr. (i-kamienis, masc.) *kalĭs ar kalis = pr. (i̯o-kamienis) *kalīs]. Jis slypi ir Karaliaučiaus apylinkių vietovardyje dk. (1419 m.) Calyen = pr. vv. *Kalijās (pl. tantum) ← pr. up. *Kalijā (plg., pvz., lie. vv. Dùsetos ← up. Dusetà) ← subst.pr. *kala- „šamas“, plg. (dėl darybos) lie. up. Taũrija ← subst. taũras. Tas pats subst. pr. *kala- ieškotinas ir dk. lytyse vv. (1303 m.) Calis, ež. (1340 m.) Kalcz, vv. (1349 m.) Kalis (Gerullis l.c.), bet apie juos – kitąkart.

Sana *kala on kuurissa tarkoittanut monnia.

 
Žodį *kala- „šamas“ bus turėję matyt ir kuršiai: lie. žem. (up.) Kalùpė / Kãlupis lengvai gali būti iš kurš. (up.) *Kalapē / *Kalapis „Šamo upė = Monnijoki“.
 
Subst. vak. balt. *kalas „šamas“ kartu su germ. (i-kamieniu) *ƕalis „t.p.“ (> s. isl. hvalr „banginis = aalto-“ ir kt.) yra matyt vak. balt.-germ. izoleksa - suponuoja subst. ide. dial. (vak. balt.-germ.) *ku̯alo -/*ku̯uali- (ar *ku̯olo-/*ku̯oli-) „šamas“,
 
kuris - skolinys greičiausiai iš fin.-ugr. *kal- „t.p.“ (> suom. kala „t.p.“, mardv. kol „t.p.“ ir kt.). Ne tik 89 vak. balt. *kalas „šamas“,
 
bet ir ryt. balt.-sl. *śamas „t.p.“ (> lie. šãmas „t.p.“, la. sams „t.p.“, serb.-chorv. sȍm „t.p.“ ir kt.) etimologiškai yra neskaidrus: šis ryt. balt. -sl. žodis greičiausiai taip pat neindoeuropietiškos kilmė̃s.
 
Hevosen säkä korkeus
 
Risto Koivula
 Tekijä
 
Juu on se sitäkin. Mutta siitä tuskin tulee toi hyvä tuuri.
 
 
 
Risto Koivula
 Tekijä
On, tuuri, viuhka, mäihä, mäsis, mutta alun perin?
 
tuuriaha se
 
Eikö säkä ole tuuri tai onni
 
yleensä läpi elon kirottua epäonnee😉
 
Tuuri
 
Onni se o Mabsessa
 
Risto Koivula
Tekijä
 
Risto Koivula
 Tekijä
 
 
Risto Koivula
 Tekijä
 
Venäjän tuota vastaava sana on setshj (seka) = leikata, halkoa, hakata. Eli osittaa, palotella. Tshactj = osa ja setshj saattavat hyvinkin tulla samasta juuresta, joka kantaindoeuroopassa todennäköisesti on ollu k´-alkuinen. Nuo ovat satemisoitumisen eri vaiheissa. Kaikki slaavikielet ovat satem-kieliä.
 
 
секу́ сечь, др.-русск. сѣку, сѣчи, ст.-слав. сѣкѫ, сѣшти κόπτειν (Супр.), болг. сека́ «секу», сербохорв. сиjѐче̑м, сиjȅħи, словен. sẹ́kati, sе̣̑kаm «рубить, сечь», чеш. sekati, síci, слвц. sеkаt᾽, siесt᾽, польск. siес, siecę, в.-луж. sykać, sус, н.-луж. sekaś, sес, полаб. sесt Праслав. *sěkǫ, *sěkti, первонач. атемат. глаг., родственно др.-лит. į̀sekti «насечь», išsekti «высечь», лат. sесō, -ārе «обрезаю», ирл. ésgid «отрубает», далее сюда относится секи́ра и сечь (см.), лат. sасēnа «тесак жреца», д.-в.-н. segansa «коса», sеh ср. р. «лемех», sёgа, saga «пила», алб. shat «кирка, мотыга»; см. Мейе, МSL 17, 195; Мейе-Вайан 220; Мейе-Эрну 1071 и сл.; Траутман, ВSW 255; Вальде-Гофм. 2, 504 и сл.; Г. Майер, Alb. Wb. 400; Педерсен, Kelt. Gr. 2, 612.


***

100 vuotias monni oli osallistunut Puolan puolustamiseen II maailmansodassa: syönyt natsiupseerin.
 
Screenshot%202023-06-15%20at%2012-36-17%