otakin mätää professorin käsitemäärityksissä on, sillä noita ei voi yhdistellä...

1374039248007.gif
 
 

" Uusi fasismi pohjautuu pelon lietsontaan

18.7.2013

Johan Galtung

 

1900-luvulla käytyjen sotien järkytykset estävät meitä näkemästä, että monet demokratiaan verhotut uudet vallankäytön muodot ovat tosiasiassa uhka demokratialle.

Toinen maailmansota kauheuksineen vaurioitti meitä pysyvästi, koska se muutti käsityksiämme hyväksyttävyydestä. "

 

Kummallinen käsitys: mikään tilanne ei varmasti ollut "terveempi" ENNEN II maailmansotaa kuin sen jälkeen...

 

" Sota on paha, mutta jos kyse ei ole ydinsodasta, sota pysyy vielä hyväksyttävyyden rajoissa. Fasismi on paha, mutta jos siihen ei liity diktatuuria ja kokonaisen kansakunnan tuhoamista, sekin pysyy vielä hyväksyttävyyden rajoissa. "

 

YK on noista moplemmista eri mieltä.

 

" Hiroshima saa meidät suhtautumaan välinpitämättömästi valtioterrorismiin, joka kohdistuu saksalaisiin ja japanilaisiin kaupunkeihin. "

 

Tokion tribunaali "unohti" päikseen atomihyökkäyksen Japanin siviilejä vastaan ja Japanin armeijan suorittaman kansanmurhan Kiinassa. Jälkimmäisellä oli sataertaisesti kuolonuhreja.

Mistään "psykologiasta" tässä ei kannata puhua, sillä sellainen riippuu sotapropagandasta.

 

" Adolf Hitler ja Auschwitz saavat meidät sivuuttamaan poliittisten päämäärien tavoittelun väkivallalla ja sillä uhkailulla.

Fasismilla on yleensä tarkoitettu ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italiassa syntynyttä kansallismielistä totalitaristista liikettä ja muita samankaltaisia liikkeitä.

Fasismin perusolemus on määritelmän mukaan poliittisten päämäärien tavoittelun ja massiivisen väkivallan yhteenliittymä. "

 

Linkki? Tuo on enemmäkin sodankäynnin määritelmä...

 

" Sen torjumiseksi meillä on demokratia, poliittinen peli, jossa tavoitteisiin pyritään väkivallattomasti, erityisesti hankkimalla enemmistön kannatus vapaissa vaaleissa tai kansanäänestyksessä. Tällä on looginen seurauksensa: väkivallattomuus silloinkin, kun enemmistö ylittää vaikkapa ihmisoikeuksiksi kirjatut rajat. "

 

Demokratiasta ei seuraa loogisesti väkivallattomutta. Eikä välttämättä käytännössäkään.

 

" Nykyisessä vallankäytössä on piirteitä, jotka antavat aiheen tarkastella fasismia uudella tavalla. "

 

Epäilemättä...

 

" Uusi fasismi tarkoittaa vallan, myös väkivallattoman vallan, rajoittamatonta monopolia. "

 

Kiinnostavaa...

 

" Se tarkoittaa sodan näkemistä valtion hyväksyttävänä toimintana, sodan normalisoimista ja jopa sodan jatkamista loputtoman kauan. Se tarkoittaa myös vastakkainasettelua kaikkialla läsnä olevan vihollisen kanssa. "

 

Noita kaikkia fasismi todellakin tarkoittaa,mutta se tarkoittaa myös fasistista ideologiaa, ihmiskuvaa.

 

" Uusi fasismi on omien ja muiden ihmisten rajoittamatonta valvontaa, johon nykyinen tekniikka tarjoaa mahdollisuuden. Tärkeintä on, että ihmiset pelkäävät ja pidättäytyvät mielenosoituksista sekä väkivallattomasta toiminnasta välttääkseen äärimmäisen rangaistuksen.

Kaikkien sähköpostien tarkastamista ja jokaisen puhelun kuuntelemista tärkeämpää on se, että ihmiset uskovat näihin toimiin. Valvonta on sattumanvaraista eikä kohdistu pelkästään epäiltyihin. Näin ihmiset saadaan tuntemaan, että jokainen on mahdollinen epäilty.

Vielä yksinkertaisempi keino on fasismin ja demokratian yhteen sovittaminen. Sillan niiden välille muodostaa sana "turvallisuus".

Demokratia voidaan määritellä myös kansallisiksi monipuoluevaaleiksi. "

 

Mm. ulkoministeri Kerrykin on tästä demokratian määritelmästä eri mieltä, kun hän katsoo Egyptin sotilasvallankaappuksen "palauttaneen demokratian" Egyptin monipuoluevaalien jäljiltä. (Olen jossakin määrin samaa mieltä...)

http://www.huffingtonpost.com/2013/08/01/kerry-egyptian-military-re...

 

" Puolueet saattavat olla lähes täysin yhtä mieltä "turvallisuuskysymyksistä", valmiita käyttämään väkivaltaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi talous voidaan yksityistää "vapauden" nimissä. "Vapaus" oikeuttaa poliisin ja armeijan ohittamaan oikeuslaitoksen.

Pysyvä kriisi ja pysyvä vihollinen ovat käyttökelpoisia käsitteitä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Kriisin määritteleminen "sotilaalliseksi" nostaa armeijan valtaan, ja kriisin määritteleminen "taloudelliseksi" nostaa pääoman valtaan. "

 

Tässä on kyllä perää...

 

" Jos kriisin aiheuttaa se, että länsimaat syrjäytetään reaalitaloudessa, niin finanssitalous alkaa käsitellä biljoonia vapauden nimissä. "

 

Tässäkin on perää...

 

" Ihmiset maksavat noin 20 prosenttia (Yhdysvalloissa puolet tästä) veroa valtiolle, kun he ostavat tavaroita tai palveluita. Finanssitalouden maksamana viidenkin prosentin vero voisi ratkaista länsimaiden tilanteen, jossa talous ei tuota riittävästi ylijäämää modernin valtion pyörittämiseen sotavoimia lukuun ottamatta – eikä kohta niidenkään.

Jos vapaus määritellään vapaudeksi käyttää rahaa lisärahan tekemiseen ja turvallisuus voimaksi, jolla tapetaan valittu vihollinen, tuloksena on sotilaallis-taloudellinen verkosto: sotilaallis-teollisen verkoston manttelinperijä teollisuuttaan menettävissä yhteiskunnissa. "

 

Juu, varsinkin jos sitä lisärahaa saa tehdä suoraan painokoneesta...

 

" Olemme nyt tilanteessa, jossa kidutusta pidetään tehostettuna kuulusteluna ja jossa on perustettu Guantánamon kaltaisia, keskitysleiriä muistuttavia vankileirejä ja poistettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus.

Yhdysvaltain presidentti antaa lupauksia, joita ei pidetä. "

 

Kuten?

 

" Salailun verhoa raottavista, kuten Julian Assangesta, Bradley Manningista ja Edward Snowdenista, tehdään rikollisia. "

 

He EIVÄT ole maailmanoikeudellisesti rikollisia, vaan pikemminkin sankareita.

 

" Johan Galtung on rauhantutkija ja Transcend Peace University -virtuaaliyliopiston johtaja. "