Uskontoa jankutetaan Keeniin... pöyristyttävää puoskaritiedettä!


https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/uskonto-ei-lahde-ihmisesta-tiede-on-ryhtynyt-kyseenalaistamaan-tieteellisen-ateismin-periaatteita/

Uskonto ei lähde ihmisestä – Tiede on ryhtynyt kyseenalaistamaan tieteellisen ateismin periaatteita

Tiede Ulkomaat 7.4.2012 12:00

adam.jpg
Michelangelon fresko Aatamin luominen Sikstuksen kappelissa Vatikaanissa. Kuva Sheila Terry / Science Photo Library / SKOY.

Viime vuosina on ilmestynyt paljon luonnontieteelliseen ajattelutapaan perustuvia uskontokriittisiä kirjoja. Muun muassa Richard Dawkinsin, Daniel Dennettin, Sam Harrisin ja Christopher Hitchensin uusateistisia teoksia on käännetty 2000-luvulla suomeksikin.

Nyt eletään englanninkielisessä tiedekirjallisuudessa jo vastareaktion aikaa. New Scientist -lehti esitteli maaliskuisessa Jumala-teemanumerossaan kirjallisuutta, joka kyseenalaistaa monien uusateistien hellimät ajatukset lasten luonnollisesta uskonnottomuudesta ja uskontojen haitallisista vaikutuksista.

Evoluutiopsykologi Justin Barrettin väittää kirjassaan Born Believers: The science of children’s religious belief, että olemme ”synnynnäisiä uskovaisia”.

Kognitiivinen uskontotiede on osoittanut, että uskonnon omaksuminen on lapsille yhtä luonnollista kuin kielen tai kävelemisen oppiminen. Lapsi oppii nopeasti mitä tahansa luonnollista kieltä, jota hän kuulee, eikä hänen tarvitse nähdä minkäänlaista vaivaa kasvuympäristönsä uskonnollisten ajattelutapojen sisäistämiseen.

Kriittisen, tieteellisen ajattelutavan omaksuminen sen sijaan edellyttää taistelua luonnollisia intuitioitamme vastaan.

Lapsi uskoo yliluonnollisen

Jo hyvin pienet lapset osaavat erottaa tavalliset fyysiset esineet ”toimijoista”. Vauvat tietävät intuitiivisesti, että palloja ja kirjoja pitää tönäistä saadakseen ne liikkeelle, mutta ihmisten ja eläinten kaltaiset toimijat voivat liikuttaa itse itseään.

Ihmisillä on vahva luontainen taipumus tunnistaa toimijoita ja selittää ilmiöitä toimijoi-den tarkoitusperillä.Nämä yleisinhimilliset piirteet tekevät jo lapset vastaanottavaisik-si uskonnollisille selityksille maailmasta, jonka jumala on luonut ja jonka kaikki yksityiskohdat palvelevat jotakin kokonaisvaltaisempaa tarkoitusta.

Kokeellisessa tutkimuksessa kävi ilmi,että alle kymmenenvuotiaat lapset pitivät krea- tionistisia selityksiä elävien olentojen alkuperästä evoluutioselityksiä uskottavampi-na – myös ne lapset, joiden opettajat ja vanhemmat hyväksyivät evoluution.

Kokeellisen tutkimuksen mukaan pienillä lapsilla on myös yleisesti uskomus, että muut toimijat tietävät kaiken. Sen sijaan että lapset oppisivat vähitellen uskomaan yhteen toimijaan, jolla on yliluonnollisia kykyjä, he vähitellen oppivat, että useimmat toimijat eivät ole kaikkitietäviä tai kaikkivaltiaita.

Usko jumalaan ei siksi Barrettin mukaan edellytä mitään indoktrinaatiota, kuten esimerkiksi Richard Dawkins ajattelee. Lapset löytävät jumalan idean luonnostaan. Viehtymys selityksiin, jotka sisältävät toimijan ja tarkoituksen tai suunnitelman sekä oletus muiden toimijoiden yliluonnollisista voimista riittävät.

Jumalan muotoinen aukko

Barrettin mukaan on kuitenkin tärkeää erottaa tällainen uskonnollisuus varsinaisista teologisista uskomuksista.

Lapset eivät synny varustettuina kristinuskon, islamin tai minkään muunkaan uskon-non uskomuksilla. Sen sijaan heidän mielessään on ikään kuin jumalan muotoinen aukko, jonka ympäröivä kulttuuri helposti täyttää.

Ihmiset elivät maanviljelyksen alkuun asti suhteellisen pienissä yhteisöissä, joissa kaikki tunsivat toisensa. Tällaisissa yhteisöissä altruismi perustuu joko sukulaissuhteisiin tai ystävien väliseen vastavuoroisuuteen.

Suuremmissa yhteisöissä yhteistyö ei voi tukeutua näihin kahteen uhrautuvaisuuden muotoon, koska suurin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu toisilleen tuntemattomien ihmisten kesken. Tarvitaan instituutioita, jotka rankaisevat vapaamatkustajia.

Sosiaalipsykologi Ara Norenzayan mukaan uskonnot, joiden jumalien uskotaan tarkkailevan ihmisiä, ovat toimineet suuren osan ihmiskunnan historiasta yhteistyön takaavana sosiaalisena liimana.

Reilua peliä edistävät myös erikoiset rituaalit ja käytännöt, joilla ihmiset vakuuttavat uskonsa aitoutta tavalla, jota on vaikea teeskennellä.

Kokeellisissa tutkimuksissakin on osoitettu, että jo jumalasta muistuttaminen saa ihmiset käyttäytymään uhrautuvaisemmin tuntemattomiakin ihmisiä kohtaan.

Uskontoa ateisteille

Kirjailija Alain de Botton kritisoi maallistumisen nurjia puolia uusimmassa kirjas-saan Religion for Atheists: A Non-Believer´s Guide to the Uses of Religion. Bottonin mukaan uskonnoilla on hyviäkin puolia, ja niitä ei pidä hylätä, vaikka taivaan isästä ja muusta yliluonnollisesta luovuttaisiinkin.

Botton jakaa käsityksen, jonka mukaan on yhteisölle hyväksi, että uskonto muistuttaa ihmisiä olemaan hyviä ja uhrautuvaisia.

Itsekin uskonnoton Botton ehdotti kirjassaan muun muassa ateistisia temppeleitä Bri-tanniaan, mutta sai osakseen lähinnä pilkkaa – muun muassa Richard Dawkinsilta, jonka mielestä ateistit eivät mitään temppeleitä tarvitse.

Dawkins käyttäisi temppelirahat sekulaariin kasvatukseen ja ei-uskonnollisiin kouluihin, jotka opettavat rationaalista, skeptistä ja kriittistä ajattelua.