https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3898437-etanalle-tehtiin-muistinsiirto

Aplysia californica -merietana.

Etanalle tehtiin muistinsiirto

Maippi Tapanainen 15.5.2018 11.09

Kuvahaun tulos haulle "Maippi Tapanainen"

 

Tutkimus auttaa ymmärtämään muistin fysiologista perustaa.

Muistojen siirtäminen olennolta toiselle kuulostaa science fictiolta. Tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet lähestymään fantasialta vaikuttavaa ilmiötä etanoille tehdyllä muistinsiirrolla.

[RK: Muistista ei yleensä puhuta selkäranagattomien kohdalla eikä tavallisesti aivokuorettomien selkärankaistenkaan kuten kalojen kohdalla, vaikka niilläkin kyllä tapahtuu ns. habituaatio-oppimista eli alkuperältään geneettisten ehdottomien refleksien viilautumista tarkoitukseensa, mikä usein on hyvinkin tärkeää esimerkiksi aistien kuten näkökyvyn kannalta. Habituaattio tapahtuu ainakin osin samalla ns. Fieldsin mekanismilla kuin täysin uuden informaation pavlovilainen ehdollistuminen aivokuorellisilla.]

Maippi: Muistinsiirto tapahtui siirtämällä tietyn ribonukleiinihapon eli RNA:n sisältämää geneettistä informaatiota etanalta toiselle. Tutkimuksessa käytetyn RNA:n uskotaan säätelevän muun muassa solun kehitykseen ja sairauksiin liittyviä tehtäviä.

[RK: Tämä lienee enemmäkin verrattavissa vaikka hormonipiikkiin ja tai hormonihäiritsijäkemikaalin syömiseen kuin muistiin: jälkkimmäisessä kemikaali antaa ikään kuin ”vääränhälyn” solun homoestaatisesta tilasta, että ”pitää lukea RNA:lla solun geenistä tiettyä kemiaalia lisää”. Kun sen RNA:n herättämä kemikaali on ”käytetty käyttäytymiseen” tai muuten vaan haihtunut, myös ”muisto” on (oletttavasti) tiessään. Eric Kandelin huijarikoilukunta on erikoistunut tällaisiin bluffeihin ja sellaisten tekolaitteiden patentteihein ja niistä saatavavien ”tiede-” ja ”tuotehitys”määrärahojen lypämiseen. Tämäkin on just sitä.

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Kuva 2009.]

Maippi: ” Osa Aplysia californica -merietanoista opetettiin sähköstimulaatiolla kehittämään puolustusreaktio, sitten puolustusreaktion kehittäneiden etanoiden RNA:ta siirrettiin etanoille, joille sitä ei ollut opetettu. Siirron jälkeen niiden havaittiin toimivan opetettujen etanoiden tavoin. ”

[RK: Tämä ”sähköstimulaatiolla optettaminen” om Kandelin koulukunnan spesiaaleja: se ei tosiasiaas ole opettamista, vaan ehdottoman refeleskin, esimerkiksi banaanikärpäsellä alkoholinhaistajaneuronilinjan, jolla se löytää ruokansa käyneen mehun, katkaiseminen:

” [HM: Kandelin huijausmenetelmä oli yksinkertainen ja härski: hän poltti sähköiskulla (joka oli muka ”ehdollinen ärsyke”!, koska hän luuli, että aksonit ovat ”sähkölankoja” neuronien välillä!), ja näin hän muutti banaanikärpäsen ”käyttäytymistä” siten, että se ei tunnistanut esimerkiksi alkoholin hajua, joka ohjaa sen ruoanetsintää. Tällainen vamma kuitenkin korjaantuu, jos eliö elää tarpeeksi kauan:sillä on useita alkoholireseptoreita (aistimia), jois- ta toinen ”kypsyy” tähän tehtävään, kun alkuperäinen on poistettu pelistä.

JA TÄMÄ ON SITTEN KANDELIN MIELESTÄ PAVLOVILAISEN VÄLIAIKAISEN YHTEYDEN KUOLEUTUMISTA!!! … ]

 

Maippi: ” Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta

Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta. [toisto Maipin] Siitä, voisiko samalla menetelmällä joskus siirtää elämäntapahtumien muistoja Glanzman on epävarma, mutta uskoo, että muistojen säilymisen ymmärtäminen antaa mahdollisuuksia muistin syvempään tutkimukseen.

[RK: Tällä EI ole varsinaista tekemistä muistojen sälymisen kanssa, kaikkein viimeksi ihmisellä: muistot EIVÄT OLE GENNISSÄ, EIVÄT ”TULE SIELTÄ”- EIVÄTKÄ MENE SINNE, MILLÄÄN KONSTILLA!]

 

Maippi: ” Perinteisesti pitkäkestoisen muistisisällön on oletettu varastoituvan aivojen synapseihin eli hermosolujen liittymiin. Jokaisella hermosolulla on useita tuhansia synapseja. Mikäli kyseinen oletus pitäisi paikkansa, etanakoe ei Glanzmanin mukaan olisi voinut onnistua. Synapsien sijaan hän uskoo muistojen varastoituvan hermosolujen ytimeen. ”

[RK: Näin onsaatettu ajatella juuri selkärangattomien kohdalla sikäli kuin niillä mitään muistia esiintyy, mutta selkärankaisilla ja varsinkin aivokuorellisilla synapsit liittyvät LYHYTAIKAISEEN muistiin. Puhutaan myös ultralyhtyaikaisesta ja työmuistista. Muisti jaetaan usein kolmeen konpunettii: synaptiseen, LTP- (long term potentiation) ja aksoni- eli ehdollistumismuistiin (Fieldsin mekanismiin), mutta nuo toimivat kaikki yhdessä esimerkiksi ihmisen muistamisprosessissa.]

Maippi: ” Merietanan ja ihmisen molekulaariset prosessit ovat samanlaisia, joskin etanan keskushermostossa neuroneja on vain 20 000, ihmisellä niitä oletetaan olevan noin 100 miljardia. ”

[RK: Etanalla tai millään selkärangattomalla ei ole keskushermostoa, eikä Fieldsin mekanismia.]

Maippi: ” Tutkimustulos antaa uusia näkökulmia muistin fysiologista perustaa tutkiville. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi Alzheimerin taudin ja post-traumaattisen stressisyndrooman hoidossa. ”

[RK: Turha toivo.]