http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1579249

riittinen 09.02.2014 10:13

Kukapa muu on asialla kuin tällaisiin ilmeisesti erikoistunt vanha "ystävämme" Riken-instituutti Japanista...

Uusi tapa tuottaa kantasoluja on mullistamassa lääketieteen

Tutkijat keksivät uuden tavan, jolla kantasoluja tuotetaan nopeammin kuin koskaan ennen. Edessä voi olla lääketieteen vallankumous. Se alkoi vihreänä hohtavista soluista.

Kantasoluista on kohistu lääketieteessä koko 2000-luku.

On odotettu, että lääkärit pystyisivät antamaan kantasolujen avulla potilaalle räätälöityä soluhoitoa. Tuhoutuneiden solujen tilalle voitaisiin kasvattaa uusia solukudoksia, jopa kokonaisia elimiä.

Kahden viime viikon aikana kantasolujen kokeiluihin on tullut uusia käänteitä. Tiedelehti Nature kertoi tammikuun lopussa, että jo kahdessa laboratoriossa on tuotettu hiiren kantasoluja nopeasti ja halvalla.

Keskiviikkona samat tutkijat kertoivat, että myös aikuisen ihmisen soluja on onnistuneesti palautettu kantasoluiksi. Mutta he eivät vielä paljastaneet, miten.

Kantasolut ovat solujemme aarreaitta. Niistä kehittyy ensiksi alkio ja lopulta ihminen, kaikkine soluryhmineen. Jos eri menetelmät arkistuvat, voi se mullistaa lääketiedettä jo 2020-luvulla.

Uusi löytö tehtiin hiirten valkoisten verisolujen avulla. Solututkijat ottivat verinäytteen viikon vanhoista hiiristä. Sitten he altistivat valkoiset verisolut eli T-solut stressille.

Tutkijat tiesivät ennestään, että kun kasvin soluja rasittaa, ne muuttuvat. Solu puolustautuu. Solusta voi lähteä itämään jopa kokonaan uusi kasvi. Myös jotkut liskot ja linnut muovaavat solujaan, jos niihin kohdistuu kova rasite.

Muuttuuko myös nisäkkään solukko? Nuori japanilainen solututkija Haruko Obokata Rikenin tutkimuslaitoksesta Kobessa uskoi niin. Hän oli pitkään pohtinut, että solut voisivat jopa palautua kantasoluiksi.

Obokata altisti ryhmänsä kanssa soluja happamassa liuoksessa, jonka pH oli 5,7. Solut jätettiin liuokseen puoleksi tunniksi. Sitten ne pantiin laboratorion elatusastialle.

[img=http://hs13.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1391770478107?ts=587]

Aluksi ne eivät muuttuneet mitenkään. Mutta toisena päivän solut alkoivat hohtaa vihreinä. Tutkijoille vihreä oli merkkiaine. Se kertoi, että solut alkoivat tuottaa proteiinia, jonka nimi on Oct-4. Sitä tuottavat vain monikykyiset kantasolut. Sellaiset voivat erilaistua kaikiksi solutyypeiksi.

Seitsemäntenä päivänä kaksi kolmasosaa soluista hohti vihreätä valoa. Kokeet toisti myös solututkija Charles Vacanti Harvardin yliopistossa.

Uusi tapa tuottaa monikykyisiä kantasoluja on saanut nimen stap. Se on lyhenne englannin sanoista "ärsytyksellä tuotetut monikykyiset kantasolut".

Stap tulee kahden vanhan konstin rinnalle, joilla on jo aiemmin saatu monikykyisiä kantasoluja. Niitä voi ensinnäkin ottaa muutaman päivän ikäisestä alkiosta. Toinen keino on tuottaa kantasoluja aikuisista soluista niin sanotulla iPSC-menetelmällä. Sen kaltainen on myös stap, mutta paljon, paljon nopeampi.

Obokata ja Vacanti osoittivat myös eri tavoin, että koe todella tuotti monikykyisiä kantasoluja.

Tutkijat siirsivät stap-soluja varhaisen vaiheen hiirialkioon, sen alkiorakkulaan. Alkiorakkulassa oli vain viiden tai kuuden päivän ikäisiä kantasoluja. Hedelmöittynyt munasolu oli silloin jo jakautunut noin sadaksi soluksi. Stap-solut alkoivat muodostaa kehittyvässä alkiossa rakenteita. Ne kykenivät erilaistumaan aikuisen kaikiksi solutyypeiksi.

Varmistuksena solututkijat kokeilivat stap-kantasoluja nuoressa hiiressä. Ne osoittivat taas kykynsä. Stap-solut kasvoivat aivo-, iho-, lihas-, rasva- ja luukudoksissa.

Kantasolujen asiantuntijat tarkistivat kokeet huolellisesti.

Viikko Naturen uutisen jälkeen Vacanti pudotti uuden uutispommin. Hän sanoi, että menetelmällä on jo muutettu onnistuneesti myös ihmisen soluja. Tulokset näyttävät samoilta kuin hiiren stap-soluilla. Hän on kokeillut myös apinan soluilla. Näistä kokeista Vacanti ei tosin ole vielä julkistanut artikkelia.

Naturen stap-uutisoinnin jälkeen kokeita jo varmasti toistetaan eri puolilla maailmaa.

"Jos stap tuottaa ihmisessäkin kantasoluja, on löytö todella mullistava", sanoo uutistoimistoille soluhoitojen asiantuntija Chris Mason Lontoon University Collegesta.

"Kantasoluja voisi siis 'dipata' liemeen puolessa tunnissa! Jos tämä on totta, niin voimme sanoa, että räätälöidyn lääketieteen aikakausi on alkanut."

2 10

Timo Paukku

Helsingin Sanomat

(Sivu 2/2)

Solututkijat eivät vielä tiedä, alkavatko uudet stap-solut ohjelmoitua uudelleen juuri happamuuden takia.

Hiiren verisoluja altistettiin näet moneen stressiin, kuten kuumuuteen. Ne myös jätettiin ravinnotta. Parhaiten kantasoluja tuotti kuitenkin hapan ympäristö.

Tutkijoiden pitäisi myös ymmärtää, mikä ohjelmoi solun uudelleen. Ympäristön happamuus vai stressi yleensä?

Stressissä solun hallinta näyttää muuttuvan perustavasti. Ympäristö pakottaa solut erikoistumaan kantasoluksi, kun solut ovat pahassa pinteessä.

Mitä enemmän keho rasittuu, sitä vahvemmin solut palaavat alkutilaansa, pohtii Vacanti. Kantasoluihin palaaminen olisi siis luonnon oma keino korjata tilaansa.

Jos ihmisen kantasoluja voi tuottaa yhtä helposti kuin hiiren kantasoluja, niitä voisi kasvattaa elimistömme kudoksiksi. Mutta kasvatuksen ohjailu ei ole helppoa. Esimerkiksi hylkiminen on mahdollista, vaikka kantasolut ovat peräisin samasta yksilöstä.

Aikuisessa ihmisessä on satoja solutyyppejä. Kantasoluilla voisi ehkä hoitaa sydäntä, silmiä ja aivoja – kaikkia elimiä. Ne voisivat sopia myös syövän hoitoon. Nyt kantasolut auttavat eniten sairauksien mallintamisessa. Niillä voi myös etsiä oikeita hoitoja ja lääkeaineita.

Tutkijat alkavat nyt testata soluja eri ympäristöissä. Näin he oppivat ohjailemaan solujen erilaistumista.

Stap-soluja voisi muokata esimerkiksi kasvutekijöillä. Ne ovat solujen kasvua sääteleviä proteiineja.

"Olen melko varma, että stap-menetelmää kokeillaan pian Suomessakin, ellei joku ryhmä jo kokeile", sanoo kantasolujen erikoistutkija Riikka Lund Turun Biotekniikan keskuksesta.

Vanhat menetelmät etenevät myös. Ihmisen alkiorakkulasta otetaan siksi yhä kantasoluja.

Ruotsissa Karoliinisen sairaalan suomalainen Outi Hovatta ja Suomessa opiskellut Karl Tryggvason kertoivat viime viikolla, että heidän ryhmänsä osaa nyt tuottaa alkion kantasoluja kerralla paljon.

Yksi ainoa alkion kantasolu riittää viljelyyn. Kuukauden aikana kantasoluja voi syntyä yli 400 kiloa, eikä ihmisalkiota tarvitse tuhota.

Menetelmän pitäisi sopia myös abortin vastustajille.

Pian tukholmalainen silmäsairaala kokeilee näitä soluja ihmisiin, joilla on iän tuoma silmänpohjan rappeuma.

IPSC-kantasoluja kokeillaan ihmisiin ensi kertaa vasta nyt, vaikka ne kehitettiin jo 2006.

Japanissa niillä yritetään myös hoitaa vanhusten silmänpohjan rappeumaa. Tutkijat uskovat, että ihmisiä aletaan hoitaa stap-soluilla nopeammin kuin iPSC-soluilla, alle kahdeksassa vuodessa.

"Sain sydämeen stappeja, ja olo koheni heti huomattavasti."

Näin voisi tokaista potilas 2020-luvulla terveyskeskuksen vastaanoton jälkeen.