https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/euroopan-norsunraatoneuvosto-ja-sen-ihmioikeustuomioistuin-eit-vaativat-ranskaa-noudattamaan-lakejaan-ykn-lakien-sijasta/

Euroopan Neuvosto (EN, engl. European Commission) on kylmän sodan infosota-organisaatio, jonka tuntematon riviedustaja marginaalisesta jäsenmaasta Tarja Halonen elvytti koomasta 80-luvun taitteessa keräämään jäseniä puolueettomista ja entisen Varsovan liiton maista, joita sitten ”valvottiin” ja ”ohjattiin” Halonen Order -ohjesäännön mukaisesti.

Erityisesti EN tunnetaan ”94 miljoonaa kommunismin poliittisen väkivallan uhrin” SEPITTÄMISESTÄ (Suomen Pilastokeskuksen piereskelemien ja hävittämien, mutta mm. minun talteen ottamieni ”oppimateriaalien” mukaan)  vuonna 2005.

Muodollisesti EN:n organisoima ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on yrittänyt tunkea itseään jäsenmaiden ”ylimmäksi (usein neljänneksi) oikeusasteeksi” asioissa, jotka se itse tulkitsee ”ihmisoikeusasioiksi”, ja jotka sitten SEN OIKEUSFILOSOFIAN MUKAAN ”menisivät kaiken muun yli maailmassa”.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasburgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoi-keussopimukseen ovat liittyneet useimmat Euroopan valtiot (ks.Euroopan neuvosto), ja se takaa sopimusvaltioiden kansalaisille ja niiden alueella oleskeleville ihmisille ihmisoikeuksina muun muassa oikeuden elämään, yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan.”

”Euroopan ihmisoikeussopimus” EI ole samaa kuin YK:n Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus, joka ON YK:ssa asianmukaisessa järjestyksessä säädettyä ja sen jälkeen jäsenmaiden valtaenemmistön yleissitovaksi ratifioimaa KANSAINVÄ-LISTÄ LAKIA, eikä mikään pelkkä valtioiden sopimus. Se ei kuitenkaan kuulu YK:n Peruskirjaan kuten esimerkiksi valtioiden ja kansojen (esimerkiksi saamelais-tenkin) oikeudet, ja sen ylin konkreettinen tulkinta kuuluu kansallisvaltioille riippuen näiden muustakin (YK:n hyväksymästä) lainsäädännöstä.

Nämä normistot poikkeavat sekä pykäliltään että koko oikeusfilosofialtaan: Euroopan ihmisoikeussopimus ei varsinaisesti ole perusoikeussopimus vaan oikeistoliberaalin perusvapausteorian mukainen ”perusvapaussopimus”.

Edistyksellinen Ranska on kirjannut YK:n Peruskirjan myös KANSALLISEEN PERUSTUSLAKIINSA SELLAISENAAN ja on näin ollen sidottu ”fundamentaaliseen tulkintaan” (aina muualla kuten USA:ssa kuolemaan vastoin siis YK:n peruskirjaa tuomittujen suojelua myöten), ja sitä perukirjanmukaisuutta valvoo Perustuslakituomioistuin.

TÄMÄ ON NYT JOUTUNUT NAPIT VASTAKKAIN EIT:N JA EN:N ”TULKINTOJEN” KANSSA OMISTA SÄÄNNÖKSISTÄÄN!

EN JA EIT VAATIVAT, ETTÄ KAIKKIA UUSLIBERAALIN OIKEDENKÄYNTIKAAREN HIENOUKSIA NOUDATETTAISIIN ULKOMAISIIN TERRORISTEIHINKIN, mikä mm. YK:nkin mukaan on sekä tarpeetonta että MAHDOTONTAKIN käytännössä. Itse Tur-vallisuusneuvostokaan ei kaikkia EIT:n_hienouksia noudata julistaessaan kansainvä-liseksi terroristiksi jonkun tutkinnallisesti sellaiseksi varmasti todistetun.YK ei esimer- kiksi määrää,minkä elimen pitää todeta syyllisyys: tutkijoiden (mm. Venäjä), tuoma-reiden (mm. Suomi) vai valamiehistön (mm. USA). Se on kansalliseen lakiin kuuluva asia kuten mm.sekin,mitä saa yksityisesti omistaa a) kansalaiset ja b) ulkomaalaiset. Kaikki YK:n hyväksymät, sen lakeja kuten Ihmisoikeuksien julistusta rikkomattomat kansalliset lait ovat yhdenvertaisia.

http://www.coe.int/en/web/commissioner/-/france-le-projet-de-loi-sur-la-lutte-contre-le-terrorisme-doit-etre-mis-en-conformite-avec-la-jurisprudence-de-la-cour-europeenne-des-droits-de-l-homm

You are here:  

Letter

France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights

Strasbourg 17/07/2017
France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights


The Commissioner publishes a letter today in which he calls on the French senators to improve the bill strengthening internal security and anti-terrorism measures so as to bring it fully into line with Council of Europe standards, particularly the case-law of the European Court of Human Rights.

The Commissioner stresses the need to ensure that the bill does not result in the indefinite extension of the state of emergency. He also draws the senators’ attention to certain provisions which he considers to be problematic,particularly those giving prefects powers to set up protective perimeters within which searches and frisking can be organised, which have previously always been subject to a judicial order. He is concerned about the lack of detailed criteria and adequate legal safeguards gover-ning these powers and the possibility of closing down places of worship in which statements are made which constitute incitement to commit acts of terrorism or violence.

The Commissioner is also worried about the possibility of placing persons suspected of posing a particularly serious threat to public safety and order under house arrest or electronic surveillance without any detailed criteria in this respect having been prescribed by the law.

“Terrorism poses a serious threat to human rights and democracy and states have a duty to take measures to prevent and punish terrorist activities effectively. However, any restriction on individual freedoms must be strictly necessary to protect the public and proportionate to the legitimate aim pursued” points out the Commissioner in his letter.

> Read the letter addressed to the French Senate

Read further information on the Commissioner’s work to promote the protection of human rights in the fight against terrorism 

Mitkään EN:n jäsenmaat eivät tietääkseni ole suoraan tunnustaneet ”sopimuksista” huolimatta EIT:tä ”ylimmäksi oikeusasteekseen”. Sen päätöksiä on kuitenkin haettu ja niitä on noudatettu viime kädessä vapaaehtoisesti esimerkiksi liike-elämässä kuten porvarillisessa meediassa ja kansalaisjärjestöissä.

Eräät maat,mm.Ruotsi ja Itävalta ovat ilmoittaneet,mitä EN:n/EIT:n linjauksia ne eivät noudata, varsinaisesti kuitenkaan sanoutumatta niistä organisaationa irti. Joissakin toisissa maissa kuten Belgiassa ja Hollannissa on säädetty ja pantu toimeen EN:n / EIT:n säädöksiä rikkovia lakeja ja arvosteltu ankarasti sopimuksia. Ranska jo tulikin mainittua: sen hienolla perustuslailla on pyyhitty EIT:llä pöytää. Ainakin Englannissa on vakavasti keskusteltu virallisesta erosta EIT:stä (ja EN:stä tai tämän lakkauttamis- ta). Venäjä on irrottautunut ajat sitten EIT:n toiminnasta ja päätöksistäja vähintäänkin puolivirallisella taholla on epäilty EIT:n tuomareita kuten nykyisin KKO:ssa olevaa Päivi Hirvelää natsismista.

Poikkeuksellinen maa on Suomi: täälläkään KKO ei ole väistänyt omine päätöksi-neen EIT:n tieltä (kuten ei minkään muunkaan maan korkein- tai perustuslakioikeus, mutta se on itse tehnyt Suomen lain kirjaimen vastaisia ratkaisuja ”perusteluinaan” EIT:n kanta, josta tarkemmin linkissä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-eit-on-lakkautusputkessa

 

 

***

 

Risto Koivula jakoi muiston.

22 t  ·
Jaettu seuraaville: Julkinen
 
4 vuotta sitten
 
Hoh-hoijaa,en paremmin sano käynnissä olevista eduskuntavaaleista. Näin suppeal-la asiasisällöllä ovat vaaleissa harvoin ohitettu tärkeät koko maata koskevat asiaky-symykset. On hämmästyttävä, miten media kykenee vaikenemaan sekä sen, miten asiat ovat, että myös sen, miten niiden pitäisi olla.
 
Vaalit käydään jättämällä poliittisen eliitin päätettäväksi Suomen natottaminen. EU:n liittovaltioiminen. Suomen ja Venäjän suhteiden geopolitiikka. EU:n meille sanelema rahapolitiikka. Euroopan keskuspankin pääomamarkkinaelvytys eli raha- ja muiden finanssituotteiden tyhjästä synnytetty 2 500 000 000 000 euron bittirahoitus.
 
Tulevalla vaalikaudella mitä todennäköisin kansainvälinen pankkikriisi.Suomen asuntopolitiikka. Työeläkerahastojen tulevaisuus. Ja niin päin paljon pois.
 
Suomi on yksi Euroopan unionin federalistisimpia maita, sanoi aikoinaan jo presi-dentti Mauno Koivisto. Hän ei sanonut sitä hyvässä vaan pikemminkin kielteisessä merkityksessä. Federalistit ovat eurokraatteja, jotka kannattavat ylikansallista (vastakohtanaan kansallista ja kansanvaltaista päätöksentekoa.
 
EU-Suomessa ei ole yleisesti tiedossa se, että EU:ssa kaikki unionin lait ovat ensisi-jaisia meidän perustuslakiimme ja muuhunkin Suomen omaan lainsäädäntöön näh-den. Harva tietää, että EU-lakien toimeenpanosta vastaavat viran puolesta ja ensisijaisesti jäsenmaan omat viranomaiset, Suomessa suomalaiset virkamiehet.
 
Ihmetellä sopii, miten tässä asiassa niin on päässyt käymään, että EU-oikeus on Suomessa ensisijaista, omaan päätöksentekoomme nähden ylempää oikeutta, vaik-ka sitä ei ole kirjattu mihinkään Suomen hyväksymään EU:n päätökseen, ei ennen Suomen jäsenyyttä eikä sen aikana. Se johtuu siis siitä, että EU:lla ei ole sellaista päätöstä.
Kerronpa niille, jotka eivät ole tätä tienneet, miten EU-lakien ensisijaisuus ja ylemmyys kansallisiin lakeihin nähden on muodostunut osaksi ”EU-oikeutta” meidän noudatettavaksemme.
 
EU:n jäsenmaiden johtajien Eurooppa-neuvosto on EU:n korkein poliittinen päätök-sentekoelin. Se päätti vuona 2002 kutsua koolle erityisen konventin valmistelemaan EU:n lähes puolelle miljardille EU-kansalaiselle yhteisen perustuslain. Konventissa oli 206 jäsentä jäsenmaiden hallituksista ja parlamenteista sekä Euroopan parlamentista ja komissiosta. Minä olin yksi sen joukon mepeistä eli europarlamentin edustajista.
 
Konventissa koko konventin valtaa käytti erittäin epädemokraattisesti koottu puhe-miehistö,jossa oli tusinan verran jäseniä pääasiassa suurista maista. Muut konventin parisataa jäsentä olivat vain kirkastamassa kuvaa konventin muka laajapohjaisuu-desta. Se oli näköharha.. He antoivat puhemiehistölle ja en sihteeristölle kaiken vallan kirjoittaa luonnos EU:n perustuslaiksi. Kun valmis luonnos jo keväällä 2003 esiteltiin uutena perustuslakina, sitä ei ollut jaettu edes konventin osanottajille.
 
Konventti kirjasi siihen EU-oikeudelliseksi perustaksi artiklan (I-10), johon oli kirjoitet-tunäin: ”Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden.” Se oli selvästi sanottu.
 
Jäsenmaiden hallitukset hyväksyivät hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) tämän artiklan.
 
Voimaan tullakseen konventin ja HVK:n hyväksymä teksti vaati vielä jäsenmaiden yksimielisen hyväksymisen.. Suuri oli sitten yllätys, kun Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kansat äänestivät sen nurin.
 
Sen jälkeen eurooppalaisissa seurojentaloissa saksalaiset tanssittivat liittolaisiaan pieniä maita (mukaan lukien Suomi) heidän pilliensä soiton tahdissa ja siinä henges-sä, ettei enää koskaan missään kansanäänestyksiä! Liittovaltiomieliset voimat eivät antaneet periksi vaan jatkoivat perustuslain valmistelua. Kansalaisten vastareaktion pelossa he karsivat uudesta esityksestä pois liian selkeät liittovaltion ainekset. Sen perusteella sai kyytiä myös sana ”perustuslaki”.Se korvattiin myöhemmin Lissabonin sopimuksella, joka pitää sisällään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroo-pan yhteisön perustamissopimuksen. Ne eivät ole EU:n perustuslaki, jota ei ole olemassakaan.
 
Pois jäi myös kirjaus EU-lakien ensisijaisuudesta kansallisiin lakeihin (mukaan lukien niiden perustuslait) nähden. Artiklan kätkemistä EU:n perussopimusten ulkopuo1elle perusteltiin niin, että ensisijaisuus toteutuu myös ilman että se on laiksi kirjoitettu.
 
Tämä näkemys perustuu EU-tuomioistuimen kolmeen merkittävään päätökseen, joil-la se loi eurooppaoikeuteen lainsäädännöllisen tulkinnan. Päätökset olivat 1) Costa vastaan Enel -tapas vuodelta 1964,2) Internationale Handelsgesellschaft -tapaus vuodelta 1970 ja 3) Simmenthal-tapaus vuodelta 1977.
 
Jos ei ole demokratiaa, näinkin voidaan menetellä. Pyhä istuin on Brysselin Baabelin torni. "
 
***

Euroopan norsunraatotuomioistuin perustuu sellaisella väärälle ja vilpilliselle teorialle, että "kaikka maailman lainsäädäntö voitaisiin johtaa joistakin ehdottomista yksilön perus"oikeuksista" -  jotka lisäksi eivät ole todellisuudessa oikeuksia vaan "vapauksia". "Teoria" ei yleensä sano, mitä ne vapaudet tai oikeudet tarkastiottaen ovat, vaan se on olevinaan "asia, jota tutkitaan". Kansainvälisessä YK_laissa valtiot säätävät konkreettisesti ja takaavat kansalaisten oikeudet YK-oikeuden mieluiten melko väljissä raameissa. Valtioiden oikeudet ja velvollisuudet menevät yksilöiden vastaavien yli, mikä ei tietenkään tarkoita, että valtioiden ja vranomaisten ei tarvistisi noudattaa omiaan ja kansainvälisiä lakeja kansalaisiaan ja muitakin ihmisiä kohtaan. Mutta jotta esimerkiksi yksityinen henkilö voitaisiin tuomita kansanmurhasta tai joukkomurhasta, siitä on oltava ensin tuomittu jokin valtio. Valtioita tuomitsevat eri tuomioistuimet kuin yksilöitä. Jne.
 
 
" Oikeus

”Yllin kyllin mustia pilviä” – ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä Juha Lavapuro kertoo, miksi oikeusvaltio on vaakalaudalla

Eurooppaan siirtyvä KHO:n tuomari Juha Lavapuro puolustaa ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja mediaa joutumasta Puolan ja Unkarin tielle.

Esikatselukuva
 
 
 
Juha Lavapuro siirtyy Korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen tehtävistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Merja Niilola
 
 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittu oikeusneuvos Juha Lavapuro aloittaa yhdeksän vuoden vahtivuoronsa Pauliine Koskelon jälkeen vuodenvaiheessa.

Lavapuro on yksi niistä 46 tuomarista, jotka valvovat, että Suomi ja sopimukseen sitoutuneet maat noudattavat Euroopan Ihmisoikeussopimusta.

Yle kysyi uudelta tuomarilta muun muassa sitä, onko oikeusvaltiomme uhattuna ja käytetäänkö sananvapautta jopa väärin.

Lisäksi Yle kysyi Juha Lavapurolta, onko Euroopan ihmisoikeussopimus pelkkä juhlapuheiden paperi.

– Jos ihmisoikeussopimusta ei noudateta, todennäköisin seuraus on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa, että Suomi on loukannut velvoitteitaan. Tällaisista asioista puhutaan nyt eduskunnassa ratkaistavana olevassa käännytyslakiasiassakin.

Juha Lavapuro.
 
Ihmisoikeustuomioistuimen valvontaan kuuluu myös sananvapaus. Juha Lavapuro sanoo, että sananvapauden väärinkäyttöä on rasististen mielipiteiden levittäminen tarkoituksen heikentää toisen asemaa. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Viisas tuomari on vaiti eteensä tulevista asioista

Rajaturvallisuuslaki eli niin sanottu käännytyslaki jakaa mielipiteitä juuri ihmisoikeuskysymyksiensä vuoksi.

Käännytyslaki antaisi Suomen viranomaisille luvan käännyttää Venäjän tai muun vieraan vallan tarkoituksellisesti rajalle tuomien turvapaikanhakijoiden pääsyn maahan, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.

Juha Lavapuro on viisas tuomari. Hän kieltäytyy lähes tyystin puhumasta eduskunnassa viime metreillä etenevästä käännytyslaista, sillä laki saattaa tulla lopulta hänen pöydälleen.

– Käännytyslakiin liittyy problematiikkaa, joka saattaa tulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltäväksi. Tuomarin on syytä välttää ottamasta ennakolta kantaa asioihin.

Hän on toki tietoinen julkisessa keskustelussa esitetyistä ihmisoikeusongelmista. Emeritusprofessorit Martti Koskenniemi, Kaarlo Tuori sekä lukuisat asiantuntijat ovat todenneet lain ensimmäisessä käsittelyssä perustuslakivaliokunnassa, että laissa on ristiriitoja ihmisoikeuksien, perustuslain ja EU-oikeuden kanssa.

Rajapartio Jyrki Piitulainen ja Toni Loijas ja rajakoira Nita Suomen ja Venäjän välisellä rajalla kesällä 2024, kuvassa myös rajapaalu.
 
Rajapartio valvoo Suomen ja Venäjän välisellä rajalla Tuupovaarassa 5.6.2024. Kiisteltyä käännytyslakia sorvataan äänestykseen poikkeuslakina. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Turvapaikanhaku ja siihen liittyvät ihmisoikeudet herättävät isoja oikeudellisia kysymyksiä ympäri Eurooppaa.

Parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuressa jaostossa on tulossa käsittelyyn tapaus, jossa liettualaiset rajavartijat työnsivät neljä kuubalaista turvapaikanhakijaa aseella uhaten takaisin Valko-Venäjälle vuonna 2022. Suomi seuraa tuomioistuinkäsittelyä tarkasti, sillä Liettua on vedonnut välineellistetyn maahantulon estämiseen.

Vaikka tuleva ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Lavapuro vaikeneekin Suomen käännytyslaista, hän pohtii turvapaikan hakemisen estämistä yleisesti.

– Monissa maissa on ongelmia siinä, pääsevätkö ihmiset asianmukaiseen turvapaikkaprosessiin. Ihmisoikeussopimukseen on kirjattu kolme artiklaa ehdottomasta palautuskiellosta. Voi pohtia myös, onko loukattu neljännen lisäpöytäkirjan neljännen artiklan mukaista joukkokarkotuksen kieltoa?

Osa käännytyksen ongelmista Euroopassa on Lavapuron mukaan liittynyt niin sanottuun pushback-tyyppiseen toimintaan. Silloin ihmisellä ei ole ollut mahdollista tehdä rajalla asianmukaisesti turvapaikkahakemusta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päämaja Strasbourgissa joen äärellä.
 
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päämaja Strasbourgissa on Juha Lavapuron työpaikka seuraavat yhdeksän vuotta ensi vuoden alusta alkaen. Kuva: Petteri Bülow / Yle

”Vakavasti kuuntelisin Kaarlo Tuoria”

Lavapuro on oikeustieteilijänä perehtynyt juuri perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Ennen korkeimman hallinto-oikeuden tuomariaikaa Lavapuro toimi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professorina ja dosenttina. Hän oli tuolloin yksi perustuslakivaliokunnan eniten käyttämistä asiantuntijoista

Lavapuro oli myös yksi niistä valtiosääntöasiantuntijoista, joita pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella herjattiin eduskunnassa pilkkanimellä ”perustuslakitalebani” ja ”perusoikeusfundamentalisti ”. Tämä juonsi juurensa Lavapuron, Kaarlo Tuorin, Tuomas Ojasen ja Martin Scheininin tiukoista perusoikeuksia ja lakien perustuslainmukaisuutta puolustavista kannoista.

KHO:n tuomarina Lavapuro ei enää ole ollut perustuslakivaliokunnan asiantuntijana vuosikausiin, mutta suostuu sanomaan muutaman sanan perustuslakivaliokuntaan liittyvästä korkeilla laineilla käyvästä keskustelusta.

Mies on sulkemassa ovea.
 
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kertoi perjantaina 5.7., ettei ole esteitä säätää käännytyslaki määräaikaisena poikkeuslakina. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kova keskustelu alkoi, kun lähes kaikki oikeusasiantuntijat tyrmäsivät lausunnoissaan käännytyslain. Lisäksi emeritusprofessori Kaarlo Tuori varoitti Helsingin Sanomien haastattelussa oikeusvaltion olevan vaarassa perustuslakivaliokunnan politisoitumisen vuoksi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) tyrmäsi Tuorin kritiikin ja sanoi, ettei perustuslakivaliokunta ei ole hänen kaudellaan politisoitunut.

Yle kysyi Juha Lavapurolta, näyttääkö siltä, että perustuslakivaliokunta on toteuttanut sille perustuslaissa säädettyä tehtävää asianmukaisesti.

Lavapuron vastasi seuranneensa keskustelua ainostaan julkisuuden kautta. Lavapuro kuitenkin muistuttaa, että kansainvälisesti arvostetuimpiin kuuluvaa valtiosääntötutkijaa Kaarlo Tuoria ei ole syytä sivuuttaa.

– Hänellä on vuosien kokemus Euroopan neuvoston Venetsian toimikunnassa. Tuori perehtynyt laaja-alaisesti eurooppalaisen oikeusvaltiokehitykseen. Kyllä minä vakavasti kuuntelisin, mitä Tuorilla on asioista sanottavanaan Suomen suhteen.

Pelko median nujertamisesta

Suomessa oikeusvaltion rapautumisen vaaroista on aiemmin varoittanut korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi.

Lavapuron mukaan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut käyvät yhä tärkeämmiksi myös suomalaisen oikeusvaltion kehittämisessä. Ei pidä astua Puolan ja Unkarin tielle.

– Jos katsoo horisonttiin, on siellä yllin kyllin mustia pilviä. On tärkeää, että varmistamme Suomessa, ettei vastaava ei voisi tapahtua täällä.

Lavapuro luettelee vaaran merkkejä.

– Oikeusvaltio murenee, kun esimerkiksi lakien ja perustuslainmukaisuuden valvontaa otetaan pois riippumattomilta tuomioistuimilta. Tai kun perustuslakituomioistuimiin koetetaan istuttaa tuomareita, jotka seuraavat hallituksen toiveita.

Juha Lavapuro senaatintorilla.
 
Juha Lavapuron elämässä muuttuu kaikki, kun mies muuttaa yhdeksäksi vuodeksi Strasbourgiin. Eikä tehtäväkään ole vähäinen: eurooppalaisten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion turvaaminen. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Ihmisoikeustuomioistuin valvoo myös sananvapautta. Lisäksi sananvapaus on meillä kirjoitettu myös perusoikeuksiin.

– Vaarallista on se, että median riippumattomuutta koetetaan murskata. Unkarissa ja Puolassa ei voida puhua oikeusvaltiosta, johon Pohjoismaissa ja Suomessa on totuttu.

Sananvapaus voidaan käyttää myös väärin. Sen varjolla voidaan loukata toisen ihmisen perusoikeuksia.

– Tätä tapahtuu myös meillä. Väärinkäyttöä ovat rasistiset mielipiteet, joita levitetään tarkoituksena heikentää jo valmiiksi heikoilla olevan ihmisten asemaa.

Entä vielä viimeinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarille: Mikä muuttuu Juha Lavapuron omassa elämässä?

– Varmaan kaikki. Tehtävä on vastuullinen, jonka keskeinen sisältö ei ole vähäinen: eurooppalaisten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion turvaaminen.

Juha Lavapuro, Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomari 1.1. 2025

  • oikeustieteen tohtori Turun yliopistosta
  • Master of Laws, New York University
  • oikeusneuvos, Korkein hallinto-oikeus
  • valtiosääntöoikeuden dosentti, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto
  • julkisoikeuden professori Turun Turun yliopisto "
Lavapuron on turha mulliostella ja pällistellä.