https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/euroopan-norsunraatoneuvosto-ja-sen-ihmioikeustuomioistuin-eit-vaativat-ranskaa-noudattamaan-lakejaan-ykn-lakien-sijasta/

Euroopan Neuvosto (EN, engl. European Commission) on kylmän sodan infosota-organisaatio, jonka tuntematon riviedustaja marginaalisesta jäsenmaasta Tarja Halonen elvytti koomasta 80-luvun taitteessa keräämään jäseniä puolueettomista ja entisen Varsovan liiton maista, joita sitten ”valvottiin” ja ”ohjattiin” Halonen Order -ohjesäännön mukaisesti.

Erityisesti EN tunnetaan ”94 miljoonaa kommunismin poliittisen väkivallan uhrin” SEPITTÄMISESTÄ (Suomen Pilastokeskuksen piereskelemien ja hävittämien, mutta mm. minun talteen ottamieni ”oppimateriaalien” mukaan)  vuonna 2005.

Muodollisesti EN:n organisoima ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on yrittänyt tunkea itseään jäsenmaiden ”ylimmäksi (usein neljänneksi) oikeusasteeksi” asioissa, jotka se itse tulkitsee ”ihmisoikeusasioiksi”, ja jotka sitten SEN OIKEUSFILOSOFIAN MUKAAN ”menisivät kaiken muun yli maailmassa”.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasburgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoi-keussopimukseen ovat liittyneet useimmat Euroopan valtiot (ks.Euroopan neuvosto), ja se takaa sopimusvaltioiden kansalaisille ja niiden alueella oleskeleville ihmisille ihmisoikeuksina muun muassa oikeuden elämään, yksityisyyteen ja omaisuuden suojaan.”

”Euroopan ihmisoikeussopimus” EI ole samaa kuin YK:n Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus, joka ON YK:ssa asianmukaisessa järjestyksessä säädettyä ja sen jälkeen jäsenmaiden valtaenemmistön yleissitovaksi ratifioimaa KANSAINVÄ-LISTÄ LAKIA, eikä mikään pelkkä valtioiden sopimus. Se ei kuitenkaan kuulu YK:n Peruskirjaan kuten esimerkiksi valtioiden ja kansojen (esimerkiksi saamelais-tenkin) oikeudet, ja sen ylin konkreettinen tulkinta kuuluu kansallisvaltioille riippuen näiden muustakin (YK:n hyväksymästä) lainsäädännöstä.

Nämä normistot poikkeavat sekä pykäliltään että koko oikeusfilosofialtaan: Euroopan ihmisoikeussopimus ei varsinaisesti ole perusoikeussopimus vaan oikeistoliberaalin perusvapausteorian mukainen ”perusvapaussopimus”.

Edistyksellinen Ranska on kirjannut YK:n Peruskirjan myös KANSALLISEEN PERUSTUSLAKIINSA SELLAISENAAN ja on näin ollen sidottu ”fundamentaaliseen tulkintaan” (aina muualla kuten USA:ssa kuolemaan vastoin siis YK:n peruskirjaa tuomittujen suojelua myöten), ja sitä perukirjanmukaisuutta valvoo Perustuslakituomioistuin.

TÄMÄ ON NYT JOUTUNUT NAPIT VASTAKKAIN EIT:N JA EN:N ”TULKINTOJEN” KANSSA OMISTA SÄÄNNÖKSISTÄÄN!

EN JA EIT VAATIVAT, ETTÄ KAIKKIA UUSLIBERAALIN OIKEDENKÄYNTIKAAREN HIENOUKSIA NOUDATETTAISIIN ULKOMAISIIN TERRORISTEIHINKIN, mikä mm. YK:nkin mukaan on sekä tarpeetonta että MAHDOTONTAKIN käytännössä. Itse Tur-vallisuusneuvostokaan ei kaikkia EIT:n_hienouksia noudata julistaessaan kansainvä-liseksi terroristiksi jonkun tutkinnallisesti sellaiseksi varmasti todistetun.YK ei esimer- kiksi määrää,minkä elimen pitää todeta syyllisyys: tutkijoiden (mm. Venäjä), tuoma-reiden (mm. Suomi) vai valamiehistön (mm. USA). Se on kansalliseen lakiin kuuluva asia kuten mm.sekin,mitä saa yksityisesti omistaa a) kansalaiset ja b) ulkomaalaiset. Kaikki YK:n hyväksymät, sen lakeja kuten Ihmisoikeuksien julistusta rikkomattomat kansalliset lait ovat yhdenvertaisia.

http://www.coe.int/en/web/commissioner/-/france-le-projet-de-loi-sur-la-lutte-contre-le-terrorisme-doit-etre-mis-en-conformite-avec-la-jurisprudence-de-la-cour-europeenne-des-droits-de-l-homm

You are here:  

Letter

France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights

Strasbourg 17/07/2017
France: the anti-terrorism bill must be in line with the case-law of the European Court of Human Rights


The Commissioner publishes a letter today in which he calls on the French senators to improve the bill strengthening internal security and anti-terrorism measures so as to bring it fully into line with Council of Europe standards, particularly the case-law of the European Court of Human Rights.

The Commissioner stresses the need to ensure that the bill does not result in the indefinite extension of the state of emergency. He also draws the senators’ attention to certain provisions which he considers to be problematic,particularly those giving prefects powers to set up protective perimeters within which searches and frisking can be organised, which have previously always been subject to a judicial order. He is concerned about the lack of detailed criteria and adequate legal safeguards gover-ning these powers and the possibility of closing down places of worship in which statements are made which constitute incitement to commit acts of terrorism or violence.

The Commissioner is also worried about the possibility of placing persons suspected of posing a particularly serious threat to public safety and order under house arrest or electronic surveillance without any detailed criteria in this respect having been prescribed by the law.

“Terrorism poses a serious threat to human rights and democracy and states have a duty to take measures to prevent and punish terrorist activities effectively. However, any restriction on individual freedoms must be strictly necessary to protect the public and proportionate to the legitimate aim pursued” points out the Commissioner in his letter.

> Read the letter addressed to the French Senate

Read further information on the Commissioner’s work to promote the protection of human rights in the fight against terrorism 

Mitkään EN:n jäsenmaat eivät tietääkseni ole suoraan tunnustaneet ”sopimuksista” huolimatta EIT:tä ”ylimmäksi oikeusasteekseen”. Sen päätöksiä on kuitenkin haettu ja niitä on noudatettu viime kädessä vapaaehtoisesti esimerkiksi liike-elämässä kuten porvarillisessa meediassa ja kansalaisjärjestöissä.

Eräät maat,mm.Ruotsi ja Itävalta ovat ilmoittaneet,mitä EN:n/EIT:n linjauksia ne eivät noudata, varsinaisesti kuitenkaan sanoutumatta niistä organisaationa irti. Joissakin toisissa maissa kuten Belgiassa ja Hollannissa on säädetty ja pantu toimeen EN:n / EIT:n säädöksiä rikkovia lakeja ja arvosteltu ankarasti sopimuksia. Ranska jo tulikin mainittua: sen hienolla perustuslailla on pyyhitty EIT:llä pöytää. Ainakin Englannissa on vakavasti keskusteltu virallisesta erosta EIT:stä (ja EN:stä tai tämän lakkauttamis- ta). Venäjä on irrottautunut ajat sitten EIT:n toiminnasta ja päätöksistäja vähintäänkin puolivirallisella taholla on epäilty EIT:n tuomareita kuten nykyisin KKO:ssa olevaa Päivi Hirvelää natsismista.

Poikkeuksellinen maa on Suomi: täälläkään KKO ei ole väistänyt omine päätöksi-neen EIT:n tieltä (kuten ei minkään muunkaan maan korkein- tai perustuslakioikeus, mutta se on itse tehnyt Suomen lain kirjaimen vastaisia ratkaisuja ”perusteluinaan” EIT:n kanta, josta tarkemmin linkissä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-eit-on-lakkautusputkessa

 

 

***

 

Risto Koivula jakoi muiston.

22 t  ·
Jaettu seuraaville: Julkinen
 
4 vuotta sitten
 
Hoh-hoijaa,en paremmin sano käynnissä olevista eduskuntavaaleista. Näin suppeal-la asiasisällöllä ovat vaaleissa harvoin ohitettu tärkeät koko maata koskevat asiaky-symykset. On hämmästyttävä, miten media kykenee vaikenemaan sekä sen, miten asiat ovat, että myös sen, miten niiden pitäisi olla.
 
Vaalit käydään jättämällä poliittisen eliitin päätettäväksi Suomen natottaminen. EU:n liittovaltioiminen. Suomen ja Venäjän suhteiden geopolitiikka. EU:n meille sanelema rahapolitiikka. Euroopan keskuspankin pääomamarkkinaelvytys eli raha- ja muiden finanssituotteiden tyhjästä synnytetty 2 500 000 000 000 euron bittirahoitus.
 
Tulevalla vaalikaudella mitä todennäköisin kansainvälinen pankkikriisi.Suomen asuntopolitiikka. Työeläkerahastojen tulevaisuus. Ja niin päin paljon pois.
 
Suomi on yksi Euroopan unionin federalistisimpia maita, sanoi aikoinaan jo presi-dentti Mauno Koivisto. Hän ei sanonut sitä hyvässä vaan pikemminkin kielteisessä merkityksessä. Federalistit ovat eurokraatteja, jotka kannattavat ylikansallista (vastakohtanaan kansallista ja kansanvaltaista päätöksentekoa.
 
EU-Suomessa ei ole yleisesti tiedossa se, että EU:ssa kaikki unionin lait ovat ensisi-jaisia meidän perustuslakiimme ja muuhunkin Suomen omaan lainsäädäntöön näh-den. Harva tietää, että EU-lakien toimeenpanosta vastaavat viran puolesta ja ensisijaisesti jäsenmaan omat viranomaiset, Suomessa suomalaiset virkamiehet.
 
Ihmetellä sopii, miten tässä asiassa niin on päässyt käymään, että EU-oikeus on Suomessa ensisijaista, omaan päätöksentekoomme nähden ylempää oikeutta, vaik-ka sitä ei ole kirjattu mihinkään Suomen hyväksymään EU:n päätökseen, ei ennen Suomen jäsenyyttä eikä sen aikana. Se johtuu siis siitä, että EU:lla ei ole sellaista päätöstä.
Kerronpa niille, jotka eivät ole tätä tienneet, miten EU-lakien ensisijaisuus ja ylemmyys kansallisiin lakeihin nähden on muodostunut osaksi ”EU-oikeutta” meidän noudatettavaksemme.
 
EU:n jäsenmaiden johtajien Eurooppa-neuvosto on EU:n korkein poliittinen päätök-sentekoelin. Se päätti vuona 2002 kutsua koolle erityisen konventin valmistelemaan EU:n lähes puolelle miljardille EU-kansalaiselle yhteisen perustuslain. Konventissa oli 206 jäsentä jäsenmaiden hallituksista ja parlamenteista sekä Euroopan parlamentista ja komissiosta. Minä olin yksi sen joukon mepeistä eli europarlamentin edustajista.
 
Konventissa koko konventin valtaa käytti erittäin epädemokraattisesti koottu puhe-miehistö,jossa oli tusinan verran jäseniä pääasiassa suurista maista. Muut konventin parisataa jäsentä olivat vain kirkastamassa kuvaa konventin muka laajapohjaisuu-desta. Se oli näköharha.. He antoivat puhemiehistölle ja en sihteeristölle kaiken vallan kirjoittaa luonnos EU:n perustuslaiksi. Kun valmis luonnos jo keväällä 2003 esiteltiin uutena perustuslakina, sitä ei ollut jaettu edes konventin osanottajille.
 
Konventti kirjasi siihen EU-oikeudelliseksi perustaksi artiklan (I-10), johon oli kirjoitet-tunäin: ”Tämä perustuslaki sekä lainsäädäntö, jota toimielimet antavat käyttäessään sille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden.” Se oli selvästi sanottu.
 
Jäsenmaiden hallitukset hyväksyivät hallitusten välisessä konferenssissa (HVK) tämän artiklan.
 
Voimaan tullakseen konventin ja HVK:n hyväksymä teksti vaati vielä jäsenmaiden yksimielisen hyväksymisen.. Suuri oli sitten yllätys, kun Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä kansat äänestivät sen nurin.
 
Sen jälkeen eurooppalaisissa seurojentaloissa saksalaiset tanssittivat liittolaisiaan pieniä maita (mukaan lukien Suomi) heidän pilliensä soiton tahdissa ja siinä henges-sä, ettei enää koskaan missään kansanäänestyksiä! Liittovaltiomieliset voimat eivät antaneet periksi vaan jatkoivat perustuslain valmistelua. Kansalaisten vastareaktion pelossa he karsivat uudesta esityksestä pois liian selkeät liittovaltion ainekset. Sen perusteella sai kyytiä myös sana ”perustuslaki”.Se korvattiin myöhemmin Lissabonin sopimuksella, joka pitää sisällään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroo-pan yhteisön perustamissopimuksen. Ne eivät ole EU:n perustuslaki, jota ei ole olemassakaan.
 
Pois jäi myös kirjaus EU-lakien ensisijaisuudesta kansallisiin lakeihin (mukaan lukien niiden perustuslait) nähden. Artiklan kätkemistä EU:n perussopimusten ulkopuo1elle perusteltiin niin, että ensisijaisuus toteutuu myös ilman että se on laiksi kirjoitettu.
 
Tämä näkemys perustuu EU-tuomioistuimen kolmeen merkittävään päätökseen, joil-la se loi eurooppaoikeuteen lainsäädännöllisen tulkinnan. Päätökset olivat 1) Costa vastaan Enel -tapas vuodelta 1964,2) Internationale Handelsgesellschaft -tapaus vuodelta 1970 ja 3) Simmenthal-tapaus vuodelta 1977.
 
Jos ei ole demokratiaa, näinkin voidaan menetellä. Pyhä istuin on Brysselin Baabelin torni. "