Kybersota- ja tekoäly-ketkut myyvät Suomeen hävittäjää, jota puolustusministeri Shanahan sanoo ”täydeksi romuksi”!

Mielipiteet tekoälystä menevät ristiin:

Tässä esimerkiksi USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ” F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri, sitä pantiin ennen mm. Latviasa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista  ruoka muuten(kin) oli),eikä Lockheed-Martin tiedä,miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä.”

https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml?fbclid=IwAR0fe1RYFJqRKrErYCSq-m5WD9u_EAy4Fc9wRGZk9fcn3yxwvOvAhmz3Xjk

” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35

Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22

Täällä taas kyseistä romua esittellään ehdottomana välttämättämyytenä Suomen ameijalle juuri sen ”lyömättömiin tekoälyominaisuuksiin” vedoten:

https://yle.fi/uutiset/3-10552743?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR38X9bCzf9zYgOeQgIVbDcvfJNpd9yS28lfbw_V3JqAqlfBcrDF-FJKL44

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta

Hävittäjät ovat puolustusteollisuuden terävintä huipputeknologiaa.

Tero Keränen:

5.1.2019 klo 13:54

Suomi valmistautuu tekemään kaikkien aikojen suurimman puolustustarvikediilinsä, kun se päättää reilun parin vuoden päästä 64 uuden hävittäjän hankinnasta.

Taustaa

Suomi saa ensimmäiset tarjoukset hävittäjistä tammikuun loppupuolella.

Hävittäjähankinnasta on tulossa yksi keskeisistä aiheista kevään eduskuntavaaleissa.

Jutun kirjoittaja on osallistunut Ylen kustantamana tutustumismatkaan Saabin tehtaille Ruotsissa. Lisäksi tutustumismatkoja ovat tarjonneet F-35:n valmistaja Yhdysvaltoihin ja Eurofighterin valmistaja koneen käyttäjämaihin.

Jutun kirjoittaja ei ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Hän on seurannut Puolustusvoimien toimintaa yli kaksi vuosikymmentä.

Maanpuolustuksen kannalta edessä on ratkaiseva päätös, sillä ilmavoimien merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilma-aseen merkitys valkeni viimeistään vuoden 1991 Persianlah-den sodassa, kun liittouman ilmavoimat tekivät tarkkoja iskuja jo ensimmäisten minuuttien ja tuntien aikana.

Irak lamautettiin strategisilla iskuilla, joissa häivehävittäjillä oli suuri merkitys.

Ei siis ihme,että hävittäjäkauppa otetaan Suomessa tosissaan. Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Martti Lehto siteeraa Tuleva sota -kirjassa yhdysvaltalaista everstiä John Wardenia:

”Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.

Tämä tarkoittaa sitä, että pienellä maalla – kuten Suomella – ei ole varaa virheinvestointiin.


ML13-3-10553079.jpg


Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto

… Tiedon määrä ylittää ihmisen kyvyt

Hävittäjän hankinnasta vastaava puolustusministeriö on linjannut, että Suomi ei osta hävittäjää vaan järjestelmän. ”

T.:  Systeemin, tämä on sinänsä selvää. Termi systeemi on tässä mielessä. Termi on peräisinio venäjästä,mm. ohjuspuolutussysteemeistä, jollaisina paketteina niitä mm. myydäänkin.

” … Edelleen: sana (ja käsite) SYSTEEMI (sistema, system), tarkoittaa varsinkin ve-näjässä TOIMINNALLISTA JÄRJESTELMÄÄ, kokonaisuutena ohjautuvaa ja ohjattua systeemiä. Esimerkiksi ne ohjukset MYYDÄÄNKIN SYSTEEMEINÄ (eikä minään pi-notavarana).Voidaan myös sanoa,että ”systeemissä” jotakin vaikka teknistä kokonai- suutta TARKASTELLAAN TUOLLAISENA, kun taas esimerkiksi KOMPLEKSISSA sellaista tarkastellaa enempi ”laitteiden pinona”, esimerkiksi kaikki telarivaunun veh-keet, vaikka kompleksi on yleensä paljon yksinkertaisempi kuin systeemi. (KOMP-LEKTI, esimerkiksi ohjus, on sitten yksi vehje, jossa on vaihtoehtoisia osia.) DSB:n raportissa pitäisi olla ”The oldest (version) of the missile systems (KUB)… ”

TK: ” Tästä jutusta voit lukea tarkempaa vertailua Suomeen ehdolla olevista hävittäjämalleista. Tämän jutun lopussa esitellään puolestaan hävittäjäkauppojen tämänhetkistä tilannetta Euroopassa.

Hiukan oikoen järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että hävittäjien pitää pystyä jakamaan tietoa vihollisesta keskenään ja samalla välittämään sitä maa- ja merivoimille. ”

HM : ”Systeemillä”!

TK: ” Lisäksi niiden täytyy pystyä häiritsemään vihollisen tutkia, tuhoamaan maahan tunkeutuvat viholliskoneet ja ohjukset sekä kyettävä iskemään syvälle vihollisen selustaan.

Toisin sanoen koneen nopeus ei enää ole yksistään ratkaiseva, vaan se nopeus, millä tietoa käsitellään ja analysoidaan. Martti Lehdon mukaan tällöin kyse on koko systeemin nopeudesta. ”

HM: Lehto osaa käyttää termejä, toimittaja ei.

TK: Käytännössä tietoa tulee kuitenkin hävittäjän ohjaajalle niin paljon ja niin nope-asti, että tämä ei joka tilanteessa siitä yksin selviä. Hänelle tarvitaan avustaja vaikka viime kädessä päätöksen tekeekin ihminen.

Avustaja voisi olla eräänlainen J.A.R.V.I.S., siis supersankari Iron Manin persoonallinen tekoäly, kuten Martti Lehto asian kuvaa.

– Tekoäly kykenee nopeasti analysoimaan ja kertomaan ohjaajalle, miltä homma näyttää. Siitä tulee aktiivinen avustaja ja tuki kuskille.

13-3-10568743.jpg

Lehto lienee oikeassa, sillä tekoälystä tulee vääjäämättä osa tulevaisuuden sotaka-lustoa. Samalla tavalla, kun tekoäly on voittanut ihmisen shakissa ja muissa peleissä vuodesta 1996 alkaen, se voittaa lopulta ihmisen oikeassa sodassakin. ”


HM: Kyseessä ei ole AITO TEKOÄLY vaan havaintojen esikäsittely. Se voi tedä myös karmeita virheitä. Lopullinen päätös on sotilaalla.

TK: ” Tekoäly ei pelkästään analysoi uutta tietoa vaan vertaa sitä aiemmin kerättyyn tiedustelutietoon ja erottelee olennaisen epäolennaisesta.

Taannoisessa esitelmässään Air Power Conference 2018:ssa lokakuussa Martti Lehto esitteli simulaatiota, jossa kokenut taistelulentäjä, eversti Gene Lee kilpaili ALPHA-nimistä tekoälyä vastaan ilmataisteluissa. Vaatimattomaan tietokoneeseen asennettu tekoälyohjelma voitti Leen joka ikisessä yhteenotossa.


graf13-3-10568715.jpg

Mikko Airikka | Yle

… Eri kysymys onkin sitten se,miten käy,kun tekoäly ottaa mittaa toisesta tekoälystä. Venäjä on jo ilmoittanut kehittävänsä tekoälyyn perustuvaa ohjusta, joka osaa itse valita maalinsa. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on vastaavia hankkeita.

Muutenkin uusien koneiden ohjaaminen ilman softan, siis tietokoneohjelmien, apua olisi mahdotonta. Kun vuonna 1970 tietokoneohjelmat hoitivat amerikkalaisen F-111 hävittäjän toiminnoista 20 prosenttia, vastaava luku kolmekymmentä vuotta myöhemmin F-22 koneessa oli jo 80 prosenttia.

Tekoäly ja digitaalinen osaaminen näkyy kaiken kaikkiaan hävittäjäkaupassa, kuten myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa.

Yllä oleva grafiikka kuvaa, mihin kaikkeen uuden hävittäjän vähintään täytyy kyetä.

Maanpuolustus tarvitsee tekoälyä

Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat määritelleet,että hävittäjähankkeessa asete- taan vaatimuksia suoralle ja epäsuoralle teolliselle yhteistyölle myyjämaan kanssa. Teollisen yhteistyön arvo on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.

Epäsuora teollinen yhteistyö ei välttämättä liity suoraan hankittaviin järjestelmiin, mutta yhteistyön täytyy olla maanpuolustuksen kannalta tärkeää.

Painopistealueiden kärjessä ovat, kuinka ollakaan, kyberosaaminen ja tekoäly.

Myös puolustushankintojen ulkopuolella viritellään hävittäjähankinnan kylkiäisenä kaupallista yhteistyötä. EK:n ja Business Finlandin tavoitteena on edistää innovaatioiden vientiä ja investointeja Suomeen.

Tämänkin listan kärjessä ovat tekoäly ja muun muassa meriteollisuuteen liittyvät autonomiset järjestelmät. Ensimmäinen markkinointimatka tehdään tammikuussa Yhdysvaltoihin.

Mitä sitten tekoäly on maanpuolustuksessa? Määrittely on hankalaa, mutta viime kädessä se liittyy tiedon käsittelyyn, sanoo puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist.Aivan kuten siviilipuolella,myös puolustuksessa pyritään tietotekniikan avulla verkostoihin.

– Kaikki mahdolliset taistelukentän sensorit ja muut datalähteet keräävät tietoa ja niistä jalostetaan tilannekuvaa.

Tekoäly ei tunge kaikkialle sotavälineisiin vaan keskimäärin aseet ovat varsin perinteistä teknologiaa. Vain pieni osa aseistuksesta on niin korkeaa osaamista, että siviipuolella sitä ei ole vielä saavutettu.

– Ilman muuta hävittäjät edustavat terävintä kärkeä.

Toinen puoli tekoälystä on lisääntyvä koneautomaatio. Aseista tulee yhä omatoimi-sempia, mikä ei Appelqvistin mukaan tarkoita ihmisen jäämistä sivurooliin, sillä tekoäly ratkoo ihmisen sille antamia tehtäviä.

– Ihminen on merkittävässä roolissa mutta esimerkiksi nopeuteen liittyvissä tehtävis-sä kone ikään kuin ehdottelee ratkaisumalleja ja niiden pohjalta ihminen päättää asioita.

39-5309085c124fa414e29.jpg

Tämä ketku yrittää yhä myydä ”täyttä romua ja paskaa” USA:n puolustusministeriön mukaan:

Bryan Crutchfield, kuvaHenrietta Hassinen / Yle

… jatkuu:

” … Enää ei turvata pelkästään omaa ilmatilaa

Vielä yhdeksänkymmentäluvulla ajateltiin,että hävittäjien tehtävä on pystyä pitämään oman maan ilmatila hallussa. Sittemmin ajattelu on muuttunut.

Nyt hävittäjän täytyy pystyä vaikuttamaan pitkälle vihollismaahan strategisten kohtei-den tuhoamiseksi. Tätä varten Suomeenkin on hankittu lähes 400 kilometrin päähän kantavia JASSM-risteilyohjuksia. Lehto pitää Yhdysvaltojen myöntämää myyntilupaa merkittävänä, sillä ohjusta ei ole myyty edes kaikkiin Nato-maihin.

JASSM-risteilyohjuksia tai muitakaan nyt käytössä olevia aseita ei välttämättä saa asentaa kaikkiin Suomeen ehdolla oleviin hävittäjiin, mikä voi Lehdon mukaan painaa koneen valinnassa.

Hävittäjien toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi myös niiden häiveominaisuudet ja mahdollisuudet ilmatankkaukseen. Näiden avulla voidaan nopeasti siirtää sodan painopistettä paikasta toiseen.

Viidennen sukupolven amerikkalainen F-35 Lightning on häiveominaisuuksiltaan paras. Häivettä on lisätty piilottamalla aseistusta koneen rungon sisään.

Lehto pitää häivettä hyvänä ominaisuutena, koska sen avulla kone voi tunkeutua vihollisen alueelle, mutta sen toimivuus tulevaisuudessa on epävarmaa.

– Ei se mikään hopealuoti ole, sillä tulevaisuudessa kehitään uusia matalan taajuuden tutkia ja sensoreita.

Lehto arvioi, että lähes jokainen merkittävä kohde pinnalla ja pinnan alla voidaan havaita, sillä kaikesta jää jonkinlainen jälki.

Ilmatankkaus on niin ikään välttämätön ominaisuus. Joidenkin hävittäjien tankkaami-nen onnistuu toisesta hävittäjästä eli ilmaan ei tarvita suurta ilmatankkauskonetta.

Yksi vaihtoehto toimintasäteen kasvattamiseksi on häiritä vihollisen tiedustelua ja tutkia. Kaikissa koneissa ominaisuus on sisään rakennettuna tai se hoidetaan erillisellä koneella, kuten tekee amerikkalaisen Boeingin Growler.

Growler on elektroniseen sodankäyntiin ja tutkahäirintään erikoistunut aseistettu hä-vittäjä. Sitä ei ole vielä myyty Eurooppaan, mutta myynti- lupa saattaa tulla Suomeen ja Saksaan, mahdollisesti myös Puolaan, sanoo Boeingin myyntijohtaja Bryan Crutchfield.

– Growler pystyy häiritsemään vihollisen tutkia kaikilla taajuuksilla, Chrutchfield sanoo.
Crutchfield ei ota kantaa siihen, kuinka monta Growleria Suomi tarvitsisi mutta jos esimerkkiä haetaan Yhdysvaltain laivaston tukialuslennostosta, määrä voisi olla mitä tahansa 7–16 väliltä.

Tietoja ei vaihdeta, mutta naapuriin voi vilkuilla

Lähivuosina Euroopan maista uusia hävittäjiä tilaavat tai ovat jo tilanneet ainakin Saksa, Sveitsi, Puola, Espanja, Turkki, Tanska, Norja, Slovakia, Serbia, Bulgaria, Belgia, Kroatia, Hollanti, Britannia. Osa näistä maista tekee päätöksensä samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Muualla maailmassa kauppoja pohtivat Kanada, Intia, Singapore sekä monet Persianlahden maat. Japani on jo päättänyt ostaa yli 140 kappaletta F-35 -hävittäjiä

Kysyntää ja myyntimiehiä siis riittää, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Puolus-tusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan maat eivät saa vaihtaa tarjouskilpailuissa saatuja tietoja keskenään.

Useimmissa maissa ehdolla ovat samat hävittäjät kuin Suomessa. Viimeaikaisten kauppojen menestyjä on ollut amerikkalainen Locheed Martinin F-35 Lightning.Pentti Perttulan syksyllä julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomella todetaan, että kai-kissa ehdokkaissa on paremmat sensorit kuin nykyisessä Hornetissa, ja jokaisessa koneessa on tehokas AESA-tutka.

Euroopan osalta myyntitilastoja kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Onko F-35 ottanut Euroopassa paalupaikan?

F-35 on amerikkalaisen Lockheed Martinin uusi viidennen sukupolven häivehävittäjä.

Konetta on tilattu 13 maahan, joista 9 on ollut mukana kehitysohjelmassa alusta pi-täen. Alustavia tai sitovia tilauksia on noin 3000.Euroopan maista F-35:n ovat pääty-neet kokonaan tai osaksi ilmavoimia Belgia, Norja, Tanska, Britannia, Italia, Hollanti ja Turkki. Turkin osalta tilanne on kuitenkin toistaiseksi epäselvä.

Monet koneen valinneista maista ovat korvanneet sillä Locheed Martinin F-16 hävittäjän eli nämä maat pysyvät saman valmistajan asiakkaina.

F-35 on ehdolla myös ainakin Singaporeen, Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Kanadaan.

Koneen myyntiä Euroopassa saattaa jarruttaa Saksan ja Ranskan suunnitelma ke-hittää sille kilpaileva viidennen sukupolven hävittäjä. Myös Espanja aikoo osallistua hankkeeseen.


***

https://militaryembedded.com/ai/machine-learning/dod-must-innovate-in-ai-by-2025

" DoD must innovate in AI by 2025

Story

June 15, 2021

Sally Cole

Senior Editor

Military Embedded Systems

1623767132.jpg

Developing artificial intelligence (AI) technology for the battlefield is a top priority for the U.S. Department of Defense (DoD) as its adversaries continue to scale up their own AI and machine learning capabilities. Much of the DoD’s AI wizardry is spun out of the U.S. Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA), which looks to enable machines to become trusted, collaborative partners of not just warfighters but all humans.

Much like they have driven the increased emphasis on cybersecurity, trusted computing, and microelectronics, the U.S. government and the U.S. Department of Defense (DoD) are making dominance in artificial intelligence (AI) and machine learning (ML) technology essential across all domains.

The pressure is on: Earlier in 2021, the National Security Commission on Artificial Intelli-gence (NSCAI) submitted its Final Report to Congress and the President, outlining a need for the DoD to be AI-ready by 2025. The NSCAI report defines “AI-ready” as “Warfighters enabled with baseline digital literacy and access to the digital infrastructure and software required for ubiquitous AI integration in training, exercises, and operations.” [Note: this report can be found at https://reports.nscai.gov/final-report/table-of-contents/]

“Even with the right AI-ready technology foundations in place,the U.S.military will still be at a battlefield disadvantage if it fails to adopt the right concepts and operations to integrate AI technologies,” the report continues. “Throughout history, the best adopters and integra-tors, rather than the best technologists, have reaped the military rewards of new technolo-gy. The DoD should not be a witness to the AI revolution in military affairs, but should deli-ver it with leadership from the top,new operating concepts,relentless experimentation, and a system that rewards agility and risk.”

It’s important to realize “you can’t just flip a switch and have these capabilities in place,” according to NSCAI Commissioners Andy Jassy and Ken Ford.“It takes steady, committed work over a long period of time to bring these capabilities to fruition.”

The report says “the DoD must act now to integrate AI into critical functions, existing sys-tems, exercises, and wargames to become an AI-ready force by 2025.” To get there, the report recommends the U.S. government responsibly develop and use AI technologies, with an emphasis on implications and applications of AI for defense and national security.

Hardware will play a key role.The report notes that due to China’s conflict with Taiwan, the U.S. is dangerously close to losing access to the vast majority of cutting-­edge microelect-ronics (fabricated in Taiwan) that power U.S.companies and military.It recommends revita- lizing our domestic semiconductor design and manufacturing to ensure that the U.S. is two generations ahead of its adversaries. (See more on this in our Editor’s Perspective on page 5.)

The report also stresses the importance of innovation: “The U.S. needs to sustain and increase investment in AI research to set conditions for accessible domestic AI innovation and drive the breakthroughs to win the technology competition through establishing a national AI research infrastructure and doubling Federal investments in AI R&D to reach $32B by 2026.”

AI R&D starts with DARPA

Military AI research actually began literal decades ago. A few examples: In the 1960s, the DoD began training computers to mimic basic human reasoning. By the 1990s, work on machine learning (ML) advanced from knowledge-driven to data-driven approaches, and computer programs were created to analyze vast amounts of data and “learn” from the results. Deep learning, which uses algorithms to let computers recognize objects and text within images and videos, advanced in the 2000s and 2010s. Computer vision, a combi-nation of ML and neural networks, now can autonomously find objects of interest within video and imagery from drones within war zones. [Note: For more on AI/ML history, read  https://militaryembedded.com/ai/machine-learning/artificial-intelligence-timeline]

“Our vision for AI today is the same as it was at the very beginning: to enable machines as trusted, collaborative partners to help humans solve important national-security problems,” says Valerie Browning, director of the Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA) Defense Sciences Office.

AI is already providing value to humans for tasks in which decisions about how to execute a task are either governed by a limited set of well-understood rules or can be based on statistical pattern recognition, she says; this value will continue to increase.

“But AI that can be trusted to augment and support humans in a broader range of real-world, time-critical tasks within dynamic and unknown environments – as is often the case for military applications – remains an aspirational goal for DARPA,” Browning notes.“As far as we’ve come, we have that much further and more to go to achieve the original DARPA AI vision of truly symbiotic, trusted collaborative partnerships between humans and machines.”

Enabling AI within military systems

There are challenges involved with using AI within the military and its systems, with the biggest one that “the military operational environment can be very dynamic and is often unknown,” says Browning. “This creates challenges in acquiring and making available the copious amount of data needed to train today’s state-of-the-art AI systems.”

Even when it is possible to train an AI system to perform a particular task, “adapting it to a new task or environment is typically not possible without significant retraining that may or may not preserve the competency of the system for prior learned tasks,” she adds.

Current AI systems “work well in applications where the consequences of ‘getting it wrong’ are tolerable and noncatastrophic,” Browning points out. “The increasing complexity and speed of military operations places a high bar for AI systems that support ‘faster-than-thought’ decision-making in situations where human lives are at risk. And realistic test and evaluation of AI systems in terms of how they will perform in these types of applications is extremely difficult.”

Military use of AI

AI is currently being used for military applications such as language translation, image classification, medical diagnosis, cyber defense, and automation of critical business processes including software accreditation and security clearance vetting.

“We have a clear understanding of the limitations of current state-of-the-art AI based on machine learning, so we can reasonably predict the type of applications that can benefit from near-term AI. In the longer term, as the original DARPA vision of truly trusted and collaborative human-machine partnerships come to fruition, we can expect to see AI in-creasingly deployed to support time-critical decision-making within tactical environments,” Browning says.

Explainable AI

One challenge to adopting AI for military applications is that users want to understand how it reaches a conclusion.

“DARPA’s Explainable AI (XAI) program has made significant advancements toward AI algorithms that are more transparent and understandable to a broad range of users,” says Matt Turek, a program manager in DARPA’s Information Innovation Office. “We’ve created new XAI techniques that allow AI developers to better introspect and understand machine-learning models during the development process.”

XAI has also built new approaches for explaining decisions to operational users, Turek adds, like highlighting the region of an image that most influenced a decision. “We’ve de-veloped processes for explaining AI systems to commanders, such as a new after-action review process for AI that uncovers key decision points for an autonomous system after a mission,” he adds.

Real-time conversational AI for robots

Speaking is the most natural way for people to interact with complex autonomous agents or robots. Knowing this, researchers from the U.S.Army Combat Capabilities Development Command (DEVCOM), Army Research Laboratory and the University of Southern Califor-nia’s Institute for Creative Technologies devised a way to flexibly interpret and respond to soldier intent derived from spoken dialogue with autonomous systems.

The lab’s joint Understanding and Dialogue Interface (jUDI) system relies on a statistical classification technique to enable conversational AI via state-of-the-art natural-language understanding and dialogue-management technologies.

“The statistical language classifier enables autonomous systems to interpret the intent of a soldier by recognizing the purpose of the communication and performing actions to realize the underlying intent,” explains Army researcher Felix Gervits. “For example, if a robot re-ceives a command to turn 45 degrees and send a picture, it could interpret the instruction and carry out the task.”

The classifier is trained on a labeled data set of human-robot dialogue generated during a collaborative search-and-rescue task. It learned “a mapping” of verbal commands to res-ponses and actions - allowing it to apply this knowledge to new commands and to respond in an appropriate manner. (Figure 1.)

[Figure 1 | Army researchers create a novel approach to allow autonomous systems to interpret and respond to soldiers.Image courtesy U.S. Army/1st Lt. Angelo Mejia.]

The researchers say that the technique can be applied to combat vehicles and autono-mous systems to enable advanced real-time conversational capability for soldier-agent teaming. “By creating a natural speech interface to these complex autonomous systems, researchers can support hands-free operation to improve situational awareness and give our soldiers the decisive edge,” Gervits says.

Interacting with conversational agents requires little to no training for soldiers. “There is no requirement to change what they would say,” he adds. “A key benefit is the system also excels at handling noisy speech, which includes pauses, fillers, and disfluencies – all features one would expect in a normal conversation with humans.”

The classifier is trained ahead of time, so it can operate in real time without processing delays in conversation. This technique supports increased naturalness and flexibility in soldier-agent dialogue and can improve the effectiveness of these kinds of mixed-agent teams, Gervits says.

AI-enabled malign information campaigns an emerging, morphing challenge

A different form of AI weaponry is emerging in the form of the insidious spread of disinfor-mation campaigns on social media, which can be shockingly effective on a targeted and massive scale.

The NSCAI report warns: “The prospect of adversaries using machine learning, planning, and optimization to create systems to manipulate citizens’ beliefs and behavior in undetec-table ways is a gathering storm. Most concerning is the prospect that adversaries will use AI to create weapons of mass influence to use as leverage during future wars, in which every citizen and organization becomes a potential target.”

One of the report’s recommendations is to fund DARPA to coordinate multiple research programs to detect, attribute, and disrupt AI-enabled malign information campaigns and to authenticate the provenance of digital media. This approach would “amplify ongoing DARPA research programs to detect synthetic media and expand its efforts into attributing and disrupting malign information campaigns,” the report states.

DARPA is exploring how to combat these threats through its “Media Forensics (MediFor) program-developed tools that automatically produce a quantitative integrity score indica-ting if an image or video was manipulated or AI-generated,” Turek says. “MediFor techno-logy is foundational for detecting deep fakes and other forms of AI-manipulated media.”

For its part, DARPA’s Semantic Forensics (SemaFor) program is building tools to detect, attribute,and characterize falsified text,images, audio, and video. DARPA’s Influence Cam- paign Awareness and Sensemaking (INCAS) will develop techniques to help analysts de-tect, characterize, and track geopolitical influence campaigns with quantified confidence. The SemaFor program launches later in 2021.