Kybersota- ja tekoäly-ketkut myyvät Suomeen hävittäjää, jota puolustusministeri Shanahan sanoo ”täydeksi romuksi”!

Mielipiteet tekoälystä menevät ristiin:

Tässä esimerkiksi USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ” F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri, sitä pantiin ennen mm. Latviasa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista  ruoka muuten(kin) oli),eikä Lockheed-Martin tiedä,miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”

https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml?fbclid=IwAR0fe1RYFJqRKrErYCSq-m5WD9u_EAy4Fc9wRGZk9fcn3yxwvOvAhmz3Xjk

” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35

Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22

Täällä taas kyseistä romua esittellään ehdottomana välttämättämyytenä Suomen ameijalle juuri sen ”lyömättömiin tekoälyominaisuuksiin” vedoten:

https://yle.fi/uutiset/3-10552743?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR38X9bCzf9zYgOeQgIVbDcvfJNpd9yS28lfbw_V3JqAqlfBcrDF-FJKL44

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta

Hävittäjät ovat puolustusteollisuuden terävintä huipputeknologiaa.

Tero Keränen:

5.1.2019 klo 13:54

Suomi valmistautuu tekemään kaikkien aikojen suurimman puolustustarvikediilinsä, kun se päättää reilun parin vuoden päästä 64 uuden hävittäjän hankinnasta.

Taustaa

Suomi saa ensimmäiset tarjoukset hävittäjistä tammikuun loppupuolella.

Hävittäjähankinnasta on tulossa yksi keskeisistä aiheista kevään eduskuntavaaleissa.

Jutun kirjoittaja on osallistunut Ylen kustantamana tutustumismatkaan Saabin tehtaille Ruotsissa. Lisäksi tutustumismatkoja ovat tarjonneet F-35:n valmistaja Yhdysvaltoihin ja Eurofighterin valmistaja koneen käyttäjämaihin.

Jutun kirjoittaja ei ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Hän on seurannut Puolustusvoimien toimintaa yli kaksi vuosikymmentä.

Maanpuolustuksen kannalta edessä on ratkaiseva päätös, sillä ilmavoimien merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilma-aseen merkitys valkeni viimeistään vuoden 1991 Persianlah-den sodassa, kun liittouman ilmavoimat tekivät tarkkoja iskuja jo ensimmäisten minuuttien ja tuntien aikana.

Irak lamautettiin strategisilla iskuilla, joissa häivehävittäjillä oli suuri merkitys.

Ei siis ihme,että hävittäjäkauppa otetaan Suomessa tosissaan. Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Martti Lehto siteeraa Tuleva sota -kirjassa yhdysvaltalaista everstiä John Wardenia:

”Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.

Tämä tarkoittaa sitä, että pienellä maalla – kuten Suomella – ei ole varaa virheinvestointiin.


ML13-3-10553079.jpg


Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto

… Tiedon määrä ylittää ihmisen kyvyt

Hävittäjän hankinnasta vastaava puolustusministeriö on linjannut, että Suomi ei osta hävittäjää vaan järjestelmän. ”

T.:  Systeemin, tämä on sinänsä selvää. Termi systeemi on tässä mielessä. Termi on peräisinio venäjästä,mm. ohjuspuolutussysteemeistä, jollaisina paketteina niitä mm. myydäänkin.

” … Edelleen: sana (ja käsite) SYSTEEMI (sistema, system), tarkoittaa varsinkin ve-näjässä TOIMINNALLISTA JÄRJESTELMÄÄ, kokonaisuu- tena ohjautuvaa ja ohjat-tua systeemiä.Esimerkiksi ne ohjukset MYYDÄÄNKIN SYSTEEMEINÄ (eikä minään pinotavarana). Voidaan myös sanoa, että ”systeemissä” jotakin vaikka teknistä koko-naisuutta TARKASTELLAAN TUOLLAISENA, kun taas esimerkiksi KOMPLEKSIS-SA sellaista tarkastellaa enempi ”laitteiden pinona”, esimerkiksi kaikki telarivaunun vehkeet,vaikka kompleksi on yleensä paljon yksinkertaisempi kuin systeemi.(KOMP- LEKTI, esimerkiksi ohjus, on sitten yksi vehje, jossa on vaihtoehtoisia osia.) DSB:n raportissa pitäisi olla ”The oldest (version) of the missile systems (KUB)… ”

TK: ” Tästä jutusta voit lukea tarkempaa vertailua Suomeen ehdolla olevista hävittäjämalleista. Tämän jutun lopussa esitellään puolestaan hävittäjäkauppojen tämänhetkistä tilannetta Euroopassa.

Hiukan oikoen järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että hävittäjien pitää pystyä jakamaan tietoa vihollisesta keskenään ja samalla välittämään sitä maa- ja merivoimille. ”

HM : ”Systeemillä”!

TK: ” Lisäksi niiden täytyy pystyä häiritsemään vihollisen tutkia, tuhoa- maan maahan tunkeutuvat viholliskoneet ja ohjukset sekä kyettävä iskemään syvälle vihollisen selustaan.

Toisin sanoen koneen nopeus ei enää ole yksistään ratkaiseva, vaan se nopeus, millä tietoa käsitellään ja analysoidaan. Martti Lehdon mukaan tällöin kyse on koko systeemin nopeudesta. ”

HM: Lehto osaa käyttää termejä, toimittaja ei.

TK: Käytännössä tietoa tulee kuitenkin hävittäjän ohjaajalle niin paljon ja niin nope-asti, että tämä ei joka tilanteessa siitä yksin selviä. Hänelle tarvitaan avustaja vaikka viime kädessä päätöksen tekeekin ihminen.

Avustaja voisi olla eräänlainen J.A.R.V.I.S., siis supersankari Iron Manin persoonallinen tekoäly, kuten Martti Lehto asian kuvaa.

– Tekoäly kykenee nopeasti analysoimaan ja kertomaan ohjaajalle, miltä homma näyttää. Siitä tulee aktiivinen avustaja ja tuki kuskille.

13-3-10568743.jpg

Lehto lienee oikeassa, sillä tekoälystä tulee vääjäämättä osa tulevaisuuden sotaka-lustoa. Samalla tavalla, kun tekoäly on voittanut ihmisen shakissa ja muissa peleissä vuodesta 1996 alkaen, se voittaa lopulta ihmisen oikeassa sodassakin. ”


HM: Kyseessä ei ole AITO TEKOÄLY vaan havaintojen esikäsittely. Se voi tedä myös karmeita virheitä. Lopullinen päätös on sotilaalla.

TK: ” Tekoäly ei pelkästään analysoi uutta tietoa vaan vertaa sitä aiemmin kerättyyn tiedustelutietoon ja erottelee olennaisen epäolennaisesta.

Taannoisessa esitelmässään Air Power Conference 2018:ssa lokakuussa Martti Lehto esitteli simulaatiota, jossa kokenut taistelulentäjä, eversti Gene Lee kilpaili ALPHA-nimistä tekoälyä vastaan ilmataisteluissa. Vaatimattomaan tietokoneeseen asennettu tekoälyohjelma voitti Leen joka ikisessä yhteenotossa.


graf13-3-10568715.jpg

Mikko Airikka | Yle

… Eri kysymys onkin sitten se, miten käy,kun tekoäly ottaa mittaa toisesta tekoälystä. Venäjä on jo ilmoittanut kehittävänsä tekoälyyn perustuvaa ohjusta, joka osaa itse valita maalinsa. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on vastaavia hankkeita.

Muutenkin uusien koneiden ohjaaminen ilman softan, siis tietokoneohjelmien, apua olisi mahdotonta. Kun vuonna 1970 tietokoneohjelmat hoitivat amerikkalaisen F-111 hävittäjän toiminnoista 20 prosenttia, vastaava luku kolmekymmentä vuotta myöhemmin F-22 koneessa oli jo 80 prosenttia.

Tekoäly ja digitaalinen osaaminen näkyy kaiken kaikkiaan hävittäjäkaupassa, kuten myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa.

Yllä oleva grafiikka kuvaa, mihin kaikkeen uuden hävittäjän vähintään täytyy kyetä.

Maanpuolustus tarvitsee tekoälyä

Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat määritelleet,että hävittäjähankkeessa asete- taan vaatimuksia suoralle ja epäsuoralle teolliselle yhteistyölle myyjämaan kanssa. Teollisen yhteistyön arvo on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.

Epäsuora teollinen yhteistyö ei välttämättä liity suoraan hankittaviin järjestelmiin, mutta yhteistyön täytyy olla maanpuolustuksen kannalta tärkeää.

Painopistealueiden kärjessä ovat, kuinka ollakaan, kyberosaaminen ja tekoäly.

Myös puolustushankintojen ulkopuolella viritellään hävittäjähankinnan kylkiäisenä kaupallista yhteistyötä. EK:n ja Business Finlandin tavoitteena on edistää innovaatioiden vientiä ja investointeja Suomeen.

Tämänkin listan kärjessä ovat tekoäly ja muun muassa meriteollisuuteen liittyvät autonomiset järjestelmät. Ensimmäinen markkinointimatka tehdään tammikuussa Yhdysvaltoihin.

Mitä sitten tekoäly on maanpuolustuksessa? Määrittely on hankalaa, mutta viime kä-dessä se liittyy tiedon käsittelyyn, sanoo puolustus- ministeriön tutkimusjohtaja, pro-fessori Pekka Appelqvist. Aivan kuten siviilipuolella, myös puolustuksessa pyritään tietotekniikan avulla verkostoihin.

– Kaikki mahdolliset taistelukentän sensorit ja muut datalähteet keräävät tietoa ja niistä jalostetaan tilannekuvaa.

Tekoäly ei tunge kaikkialle sotavälineisiin vaan keskimäärin aseet ovat varsin perinteistä teknologiaa. Vain pieni osa aseistuksesta on niin korkeaa osaamista, että siviipuolella sitä ei ole vielä saavutettu.

– Ilman muuta hävittäjät edustavat terävintä kärkeä.

Toinen puoli tekoälystä on lisääntyvä koneautomaatio. Aseista tulee yhä omatoimi-sempia, mikä ei Appelqvistin mukaan tarkoita ihmisen jäämistä sivurooliin, sillä tekoäly ratkoo ihmisen sille antamia tehtäviä.

– Ihminen on merkittävässä roolissa mutta esimerkiksi nopeuteen liittyvissä tehtävis-sä kone ikään kuin ehdottelee ratkaisumalleja ja niiden pohjalta ihminen päättää asioita.

39-5309085c124fa414e29.jpg

Tämä ketku yrittää yhä myydä ”täyttä romua ja paskaa” USA:n puolustusminiteriön mukaan:

Bryan Crutchfield, kuvaHenrietta Hassinen / Yle

… jatkuu:

” … Enää ei turvata pelkästään omaa ilmatilaa

Vielä yhdeksänkymmentäluvulla ajateltiin,että hävittäjien tehtävä on pystyä pitämään oman maan ilmatila hallussa. Sittemmin ajattelu on muuttunut.

Nyt hävittäjän täytyy pystyä vaikuttamaan pitkälle vihollismaahan strategisten kohtei-den tuhoamiseksi. Tätä varten Suomeenkin on hankittu lähes 400 kilometrin päähän kantavia JASSM-risteilyohjuksia. Lehto pitää Yhdysvaltojen myöntämää myyntilupaa merkittävänä, sillä ohjusta ei ole myyty edes kaikkiin Nato-maihin.

JASSM-risteilyohjuksia tai muitakaan nyt käytössä olevia aseita ei välttämättä saa asentaa kaikkiin Suomeen ehdolla oleviin hävittäjiin, mikä voi Lehdon mukaan painaa koneen valinnassa.

Hävittäjien toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi myös niiden häiveominaisuudet ja mahdollisuudet ilmatankkaukseen. Näiden avulla voidaan nopeasti siirtää sodan painopistettä paikasta toiseen.

Viidennen sukupolven amerikkalainen F-35 Lightning on häiveominaisuuksiltaan paras. Häivettä on lisätty piilottamalla aseistusta koneen rungon sisään.

Lehto pitää häivettä hyvänä ominaisuutena, koska sen avulla kone voi tunkeutua vihollisen alueelle, mutta sen toimivuus tulevaisuudessa on epävarmaa.

– Ei se mikään hopealuoti ole, sillä tulevaisuudessa kehitään uusia matalan taajuuden tutkia ja sensoreita.

Lehto arvioi, että lähes jokainen merkittävä kohde pinnalla ja pinnan alla voidaan havaita, sillä kaikesta jää jonkinlainen jälki.

Ilmatankkaus on niin ikään välttämätön ominaisuus. Joidenkin hävittäjien tankkaami-nen onnistuu toisesta hävittäjästä eli ilmaan ei tarvita suurta ilmatankkauskonetta.

Yksi vaihtoehto toimintasäteen kasvattamiseksi on häiritä vihollisen tiedustelua ja tutkia. Kaikissa koneissa ominaisuus on sisään rakennettuna tai se hoidetaan erillisellä koneella, kuten tekee amerikkalaisen Boeingin Growler.

Growler on elektroniseen sodankäyntiin ja tutkahäirintään erikoistunut aseistettu hä-vittäjä. Sitä ei ole vielä myyty Eurooppaan, mutta myynti- lupa saattaa tulla Suomeen ja Saksaan, mahdollisesti myös Puolaan, sanoo Boeingin myyntijohtaja Bryan Crutchfield.

– Growler pystyy häiritsemään vihollisen tutkia kaikilla taajuuksilla, Chrutchfield sanoo.
Crutchfield ei ota kantaa siihen, kuinka monta Growleria Suomi tarvitsisi mutta jos esimerkkiä haetaan Yhdysvaltain laivaston tukialuslennostosta, määrä voisi olla mitä tahansa 7–16 väliltä.

Tietoja ei vaihdeta, mutta naapuriin voi vilkuilla

Lähivuosina Euroopan maista uusia hävittäjiä tilaavat tai ovat jo tilanneet ainakin Saksa, Sveitsi, Puola, Espanja, Turkki, Tanska, Norja, Slovakia, Serbia, Bulgaria, Belgia, Kroatia, Hollanti, Britannia. Osa näistä maista tekee päätöksensä samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Muualla maailmassa kauppoja pohtivat Kanada, Intia, Singapore sekä monet Persianlahden maat. Japani on jo päättänyt ostaa yli 140 kappaletta F-35 -hävittäjiä

Kysyntää ja myyntimiehiä siis riittää, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa. Puolus-tusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan maat eivät saa vaihtaa tarjouskilpailuissa saatuja tietoja keskenään.

Useimmissa maissa ehdolla ovat samat hävittäjät kuin Suomessa. Viimeaikaisten kauppojen menestyjä on ollut amerikkalainen Locheed Martinin F-35 Lightning.Pentti Perttulan syksyllä julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomella todetaan, että kai-kissa ehdokkaissa on paremmat sensorit kuin nykyisessä Hornetissa, ja jokaisessa koneessa on tehokas AESA-tutka.

Euroopan osalta myyntitilastoja kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Onko F-35 ottanut Euroopassa paalupaikan?

F-35 on amerikkalaisen Lockheed Martinin uusi viidennen sukupolven häivehävittäjä.

Konetta on tilattu 13 maahan, joista 9 on ollut mukana kehitysohjelmassa alusta pi-täen. Alustavia tai sitovia tilauksia on noin 3 000.Euroopan maista F-35:n ovat pääty- neet kokonaan tai osaksi ilmavoimia Belgia, Norja, Tanska, Britannia, Italia, Hollanti ja Turkki. Turkin osalta tilanne on kuitenkin toistaiseksi epäselvä.

Monet koneen valinneista maista ovat korvanneet sillä Locheed Martinin F-16 hävittäjän eli nämä maat pysyvät saman valmistajan asiakkaina.

F-35 on ehdolla myös ainakin Singaporeen, Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Kanadaan.

Koneen myyntiä Euroopassa saattaa jarruttaa Saksan ja Ranskan suunnitelma kehit-tää sille kilpaileva viidennen sukupolven hävittäjä. Myös Espanja aikoo osallistua hankkeeseen.