maanantai, 11. marraskuu 2013

THL/"PHL" esittää sokeassa yksityistämisvimmassaan sutta mallia terveydenhuoltoon

THL esittää mallia, jossa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto toimisivat täsmälleen samoin valtion subventoidessa siten raskaasti (myös) yksityistä sektoria. Tässä mal- lissa potilas voi valita tohtorin naaman joko yksityiseltä tai julkiselta puolelta. Siihen todelliset vaihtoehdot sitten jäävätkin. Yksityisestä sektorista tulee armotta tehotto- mampi, ja pelkkä jarru ja resurssien hajottaja julkista kohtaan. Tämä palvelee aino- astaan ja vain yksityisen puolen huonomanlaatuisten, konkkaputkessa olevien toimi-joiden etua, joiden etu näyttää "PHL":ssa näyttää kaikessa olevan päällimmäisenä. Erittäin suosittu ja pätevä yksityinen lääkäri ei voi "PHL":n mallissa nostaa hintoja, jolloin hänen jonostaan tulee vielä pidempi kuin terveyskeskuksen, vain yhden harmin mainitakseni muille kuin potilaille.

Julkisten ja yksityisten palveluiden on oltava erilaisia, erihintaisia ja eri tavalla saata-vissa, jotta kahta sektoria ylipäätään kannattaa pitää yllä. Toinen vaihtoehto on alan sosialisoiminen. Sekään ei ole kaikin puolin hyvä, sillä yksityiset tekevät myös sel- laista hoitoa, jota julkisen puolen ei tarvitsisi tarjota, kuten kauneuskirurgiaa. Tyyli on myös erilainen yksityisellä ja julkisella puolella esimerkiksi lääkkeiden kokeilun ja muutenkin hoitovaih-toehtojen jne. suhteen. Yksityiseltä saa paremmin haluamiaan mömmöjä. Yksityisellä puolen on mahdollista tehdä myös matalatasoisempaa kuten luontaishoitoa, jos sille kuitenkin on kysyntää.

Kaikkein korkeimmantasoisten palveluiden yliopistollisten keskussairaaloiden pitää ehdottomasti olla valtiollisia, koska ne ovat osa TIEDEJÄRJESTELMÄÄ. Kansalai- selle on tietysti etu asua sellaisen välittömässä läheisyydessä (esimerkiksi infarktin saades-saan).

Valtion pitäisi tukea yksityistä sektoria vain sellaisten palvelujen osalta,joita julkinen- kin sektori tekee,ja vain sellaisella summalla kuin jos olisi kyseessä julkinen palvelu. Tämä vapauttaisi laatuhintakilpailun niille, jota sitä haluavat käydä yksityisellä puolella.

" Ministeri Huovinen pitää THL:n aloitetta hyvänä avauksena

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) sanoo THL:n aloitetta hyväksi keskustelun avaukseksi.

"Mutta minusta tämä on hyvää pitkän tähtäimen tulevaisuuden suunnittelua, pidemmän tähtäimen kuin nyt tekeillä oleva sote-uudistus", Huovinen sanoi.

Ministeri kommentoi aloitteen sisältöä muuten hyvin varauksellisesti. Hänen mukaansa aloitetta ei sisällytetä sote-uudistuksen valmisteluun.

THL:n aloitteessa esitetään, että yksityiset yritykset pääsisivät kriteerit täyttäessään julkisesti rahoitetun terveydenhuollon tuottajiksi ja asiakas saisi enemmän valinnanvapautta yksityisen ja julkisen välillä.

"Kun puhutaan valinnanvapaudesta,pitää muistaa, että se suosii usein hyväosaisia. Kaikilla ei ole osaamista tai koulutusta valitsemiseen", ministeri sanoi politiikan toimittajien lounaalla.

"Toinen huoli on se, että järjestelmästä tulee entistä pirstaleisempi ja lisää byrokratiaa."

Huovinen haluaisi myös pitää sotevallan kunnilla,jotka huolehtivat myös liikenne- ja kaavoitussuunnittelun kautta terveyden edistämisestä. THL:n aloitteessa terveydenhuollon vastuuta siirrettäisiin suuremmille alueellisille toimijoille.

"Ei pidä erottaa terveydenhuoltoa omaksi erilliseksi lohkokseen", Huovinen sanoi.

Huovisen mukaan hallituksen sote-uudistus etenee, mutta aikataulu on "hyvin tiivis ja haastava". Kunnilta odotetaan lausuntoja sote-uudistuksen väliraporttiin lokakuun alkupuolella. " 

 

" THL: Yksityislääkärit mukaan tuottamaan julkista terveydenhuoltoa

 

Potilaille lisää vapautta valita hoitopaikkansa, ja myös yksityiset tuottamaan julkisesti rahoitettua perusterveydenhuoltoa.

Nämä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keinoja kohentaa terveydenhoitoa.

Tänään julkaistussa Jonottamatta hoitoon -aloitteessa on yhteensä seitsemän kohtaa, joiden avulla perusterveydenhuoltoa on määrä vahvistaa niin, että kaikki suomalaiset pääsisivät kiireettömään hoitoon jonottamatta.

"Osaratkaisujen aika on ohi", arvioi ylijohtaja Marina Erhola THL:n vaikuttajaseminaarissa Helsingissä.

THL on valmistellut aloitteensa kuultuaan laajaa suomalaista asiantuntijajoukkoa ja perehdyttyään myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan terveydenhuollon uudistuksiin.

Aloite muistuttaa karkeasti Ruotsin mallia, jossa maakäräjät rahoittavat terveyden-huollon. Ruotsalaiset voivat valita yksityisten ja julkisten lääkärien välillä. Hinnat ovat potilaalle samat riippumatta siitä, onko tuottaja yksityinen vai julkinen.

THL:n malli perustuu vahvoihin alueellisiin palvelujen järjestäjiin ja potilaiden valinnanvapauteen.

"Järjestäjiä voisi olla enintään 30", Erhola sanoi HS:lle.

Raportissa todetaan, että ihanteellinen järjestäjien määrä Suomessa olisi 12–15.

"Kapasiteettia terveydenhuollossa on tarpeeksi, mutta se pitää saada tehokkaammin käyttöön", Erhola viittaa epätasapainoon perusterveydenhuollon ja toisaalta erikois-sairaanhoidon sekä työterveydenhuollon välillä. Voimavaroja tulisi siirtää perusterveydenhoitoon.

THL:n mallissa julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon tuottajiksi hyväksyttäisiin myös yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita.

Tuottajat pantaisiin kilpailemaan potilaista, joita raha seuraisi.

Erholan mukaan palveluntuottajia varten luotaisiin kansallinen hyväksymis- ja listausmenetelmä. Niille myös maksettaisiin potilaista yhtenäinen euromääräinen korvaus.

Potilas saisi halutessaan vaihtaa hoitopaikkaa useinkin, mutta palveluyksikkö ei voisi kieltäytyä toteuttamasta valintaa hyväksyttyjen hoitopaikkojen välillä.

Erholan mukaan uuteen malliin siirryttäisiin vähitellen. Pitemmän päälle kertyisi säästöjä, mutta alkuvaiheessa koituisi lisäkustannuksia.

THL on laskenut, että väliaikaisena korvamerkittynä rahoituksena pitäisi suunnata vuodessa 230–350 miljoonaa euroa palveluiden järjestäjille.

Summa katettaisiin osin korottamalla palkansaajilta perittävää sairaanhoitomaksua. Erholan mukaan korotus voisi olla 48–90 euroa vuositasolla.

Myös muita rahoitusmahdollisuuksia on määrä selvittää.

Hoitoon pääsy on THL:n mukaan viime vuosina vaikeutunut.

Keväällä 2013 vain 15 prosenttia suomalaisista asui kunnassa, jossa lääkärin vas- taanotolle pääsi alle kahden viikon odotusajalla. Kolmanneksella odotusaika oli viisi viikkoa tai enemmän.

Terveyskeskuksen hoitajan vastaanotolle kaksi kolmasosaa suomalaisista pääsi viime keväänä kolmen päivän kuluessa.

Hoitotakuun mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava hoidon tarve viimeistään kolmen päivän kuluttua.

Yksityislääkäreitä edustava Lääkäripalveluyritykset (LPY) kiitteli aloitetta tuoreeltaan. LPY on pitkään ajanut sitä, että yksityisyritykset voisivat kilpailla samalla viivalla julkisten terveysasemien kanssa terveyspalvelujen tuottamisesta, vaikka niiden järjestämisvastuu ja rahoitus pysyisi julkisena.

LPY moitti THL:n uudistusta kuitenkin siitä,että se ei ratko monikanavarahoituksen ongelmaa.

Hallitus on kaksi vuotta yrittänyt muotoilla sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon uudistamista, jotta suomalaisten tasa-arvo parantuisi ja hoidon järjestäminen tehostuisi.

Uudistus on kuitenkin pahasti jumissa poliittisen kiistelyn ja eturistiriitojen vuoksi. "

 

Keskustelua:

Terveydenhuollon rahoitus tarvitsee uuden mallin

Kolmen päällekkäisen terveydenhuoltojärjestelmän ylläpitäminen tulee liian kalliiksi.

Suomalainen terveydenhuolto on kehittynyt vuosien saatossa, ja jotkin sen osat toimivat jopa erinomaisesti. Kokonaisuutena järjestelmä ei kuitenkaan enää toimi.

Selvimmin tavallinen veronmaksaja näkee terveyspalveluiden ongelmat jonoina ter- veyskeskuksissa. Suomessa saa usein odottaa terveyskeskuslääkärille pääsyä kah- desta neljään viikkoon. Peräti joka kolmas potilas jonottaa terveyskeskuslääkärille jopa viisi viikkoa.

Ellei järjestelmää pian uudisteta systemaattisesti ja hallitusti, se tapahtuu pakon edessä.

Hallitus päätti elokuun lopussa osana rakennepoliittista ohjelmaa selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusmallin purkamista. Selvityksen tavoit- teena on rahoituksen yksinkertaistaminen sekä hoito- ja kustannusvastuun siirtelyn vähentäminen.

Ongelmana ei ole rahoituksen kerääminen useista lähteistä vaan julkisen rahoituk- sen ohjautuminen palvelutuotantoon usean kanavan kautta. Terveyskeskukset, sairaalat, työterveysasemat ja yksityiset lääkäriasemat saavat rahoituksensa eri periaatteiden mukaisesti.

Päällekkäisten järjestelmien ylläpitäminen on kallista. Se on jo johtanut terveyskes- kusten palvelukyvyn heikkenemiseen. Työterveyshuollossa sairauksien hoito korostuu terveystarkastusten sijaan.

Työssä käyvä terve aikuinen voi olla monikanavaisessa terveydenhuollossa kolmen päällekkäisen järjestelmän – kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon sekä työter-veyshuollon – piirissä. Samaan aikaan masennuksesta kärsivä nuori voi jonottaa kunnan terveyskeskukseen viikkoja, pahimmillaan kuukausia. Jonot ovat joskus kohtalokkaan pitkiä.

Nykyisin terveydenhuollon julkinen rahoitus jaetaan valtion, kuntien ja Kelan kautta. Vastedes tämä rahoitus pitää ohjata alueittain yhdelle terveyspalvelujen järjestämi- sestä vastaavalle toimielimelle. Palveluja voisivat järjestää esimerkiksi 12–30 sote- aluetta, tai järjestelmä voisi perustua 4–5 erityisvastuualueeseen. Palvelujen järjes- täjän pitää olla uusi toimielin, mutta se voidaan rakentaa nykyisiä rakenteita hyödyntäen.

Terveyspalveluja järjestävän toimielimen pitää olla sekä väestöpohjaltaan että toi- mintaedellytyksiltään riittävän vahva, jotta se pystyy kantamaan palvelutuotannon toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Myös äkilliseen kalliin hoidon tarpeeseen pitää voida vastata niin, ettei hoito aja palvelun järjestäjää taloudelliseen ahdinkoon.

Nykyinen kuntien ja Kelan rahoitus sekä valtion palvelujen tuottamiseen tarkoitetut valtionosuudet tulee ohjata uudelle terveyspalveluja järjestävälle toimielimelle palve-lutarvetta kuvaavien kriteerien perusteella. Kriteereissä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset erot esimerkiksi väestörakenteessa ja palvelumarkkinoissa.

Uudessa mallissa palvelujen järjestäjä joko tuottaa tarvittavat palvelut itse tai hankkii ne muilta julkisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Perusterveydenhuollon palvelu- jen tuottajiksi voidaan hyväksyä yhtenäisin kriteerein sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia.

Asiakkaalle tämä tarkoittaa valinnanvapautta mutta myös kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää hoitoa.

Päällekkäisyyksien karsimisella säästettäisiin aikaa ja rahaa.Asiakkaiden valinnan- vapauden ansiosta terveyspalvelujen tuottajien joukko monipuolistuisi ja joutuisi kantamaan itse huolta palvelutasostaan.

Lisäksi terveydenhuollon tehtäväkenttä ja työnjako selkiytyisivät. Voimavaroja pystyt- täisiin yhden järjestäjän mallissa suuntamaan entistä paremmin niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon erilliset osat tukevat väestön todellisia ja tulevaisuudessa muuttu- via tarpeita. Myös työterveyshuolto voisi keskittyä perustehtäväänsä:ehkäisemään työperäistä sairastumista, osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen ja tukemaan työssä jaksamista.

Tietoisuus sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme kehittämistarpeista on viime aikoina kiitettävästi parantunut. Tarvitaan yhteinen kansallinen näkemys siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa käytännössä uudistetaan.

Marina Erhola ja Markku Pekurinen

Erhola on ylijohtaja ja Pekurinen tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. "

Hoidon pitää olla tieteellistä ja oikeaa, varsinkin yliopistosairaaloissa.

Jos sitten vaikka potilas kuoleekin TIETEEN hyväksi, niin potilas ei silloin kuole turhaan!

Mutta jos potilas kuolee PIERUPEILINEURONIEN ja muun PUOSKARITIETEEN JA POLIITTISEN HUIJAUKSEN "HYVÄKSI", niin se on MURHA. Jos sattuu vääriä teo- rioita (kuten "pierupeilineuronit") sellaista on luovuttava hyvässä järjestyksessä oike- an tieteen hyväksi, tekemättä niistä "arvovaltakysymystä". Virheiden piilottelusta on rangaistava myös tieteessä.

(Mulle kyllä ilmoitettiin TAYSissa hoitovirheestä, jonka vaikutukset saatiin torjuttua, vaik- ka mulla ei olisi ilman sitä ilmoitusta ollut mitään tietoa koko virheestä, vaan olisin luullut kyseessä olleen sen "perussairauden" ilmiöt; että oikeen viimmestä päälle rehellistä oli! Turha odottaa täysin yksityisellä puolella...)

Järjestelmiä on enemmäkin kuin kolme: ylipistolliset keskussairaalat ovat oma järjes-telmänsä, jonka ohjaus ja päämäärät tulevat yliopistojen puolelta.Niiden johdolla ja professoreilla on oltava mahdollisimman vapaat kädet, koska heillä on viimekätinen vastuu tieteellisyydestä, ja koulutuksesta. Se tuottaa muutakin kuin terveyspalveluja. Muu erikoissairaanhoito on "toinen" järjestelmä, terveyskeskukset kolmas, yksityiset neljäs ja työterveydenhuolto viides.

Järjestelmää ei pidä keskittää THL:n alle. Siltä puuttuu sellaiseen kyky ja taito, ja jär- jestelmä on silloin väärin organisoitu mm. tieteelliseltä, lopultakin tärkeimmältä kannalta.

THL pitää päin vastoin nykyisessä muodossaan lakkauttaa, ja sen toiminnot hajasi- joittaa nykyisten yliopistollisten keskusssairaaloiden yhteyteen TIETEELLISEN NÄYTÖN perusteella!

Puskan jälkeen on valittava joku lakimies ylimenokauden väliaikaiseksi "tekniseksi" pääjohtajaksi!

Toinen vaihtoehto on tehdä THL:sta USA:n virkavastuullisen NIH:n kaltainen aidosti tieteellinen laitos, joka on sitten tieteellisesti ohjaavassa asemassa myös tiedeyli-opistojen alan tiedekuntiin nähden. Sellainen vai ei onnistu käden käänteessä. Rahaa saataisiin lakkauttamalla vahingollisten idioottien "Suomen akatemia", susine "(euro)tieteen malleineen", jotka eivät ole todellisia tieteellisiä menettelytapoja.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v...

http://nakokulma.net/index.php?topic=11443.0

 

***

riittinen 27.01.2014 18:47

Lainaus käyttäjältä: riittinen - 12.04.13 - klo:03:46

Päivi Sillanukee tunnetaan fanaattisena pakkomielleyksityistäjänä, ja epäonnistuneista bioteknologiaprojekteistaan yhdessä entisen miehensä Pekka Sillanaukeen kanssa. Tämä alkoholitutkijapariskunta suhasi mm. "AIDS_virusrokotteen kehittäjinä", jota sitten oikein jopa kokeiltiinkin virolaisilla (tekstistä päätellen salaa!), ei tehonnut, oli kuulemma "väärät virukset" siellä puolen rajaa...

Periaate on ollut, että "maalataan seinälle kuva komeasta karhusta" (vaikkapa "Ikuisen Elämän Eliksiiri", lainattu taannoiselta amerikkalaiselta virkaveljeltä ja ruutistoimistojohtajalta (CNN) Sanjay Guptalta), jota ei ole kaadettu, mutta jonka nahka jaetaan, "kuka mitäkin omistaa ja kenenllä on oikeus mihinkäkin" (pelkästään siksi, että on yrittänyt jotakin söheltää asian eeen) ja sitten haetaan ja saadaan valtiolta ja muilta miljardi rahaa. Ikeasta tieteestä ja vakavasta tutkimuksesta ei ymmärretä sen enempää kuin sika Pohjantähdestä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sanjay_Gupta

Friday, September 28, 2012 9:53 AM

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/stmn kansliapaallikoksi paivi sillanaukee/201209269865

" STM:n kansliapäälliköksi Päivi Sillanaukee

Torstai 27.09.2012 klo 13:40

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköksi on valittu ministeriön osastopäällikkö Päivi Sillanaukee.

Valtioneuvosto päätti nimityksestä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) esityksestä. Sillanaukee on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä osastopäällikkönä vuodesta 2008.

Tätä ennen Sillanaukee työskenteli muun muassa Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyden- huollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Puoluekannaltaan hän on kokoomuslainen.

STT "

Tämän rouvan mies on ollut Pekka Sillanaukee (he ovat eronneet vähän ennen kansliapäällikkönimitystä):

http://www.tutorinvest.com/pages/suomeksi/asiantuntijat/pekka-sillanaukee.php

Tässä yksi suuri turha julkinen lupaus: "AIDS-rokote":

http://www.talouselama.fi/liitetyt/ensin koripallo sitten rokote/a2048303

Kohta "AIDSin voittaja" siirtyi kuitenkin kaupallistamisbisnekseen:

http://www.fitbiotech.com/archive/fi_070503_1.html

" Pekka Sillanaukee valittu Bionext Tampere -ohjelman johtajaksi

5.7.2003, Lehdistötiedote

Vuoden 2003 alussa käynnistynyt bioteknologian kehittämis- ja investoin- tiohjelma BioneXt Tampere saa johtajan elokuussa kun lääketieteellisen biokemian dosentti, FT, eMBA Pekka Sillanaukee aloit- taa tehtävässä. Sillanaukeella on monipuolinen kokemus kansainvälisten lääke- ja bioteknologia- yritysten johtotehtävistä.

Tällä hetkellä hän toimii rokotekehityksestä tunnetun FIT Biotech Oyj:n toimitusjohtajana. "Ohjelman johtoryhmä oli valinnassaan yksimielinen", kertoo BioneXt johtoryhmän puheenjohtaja, Tampereen kaupungin elinkei-nojohtaja Harri Airaksinen. "Tampereen kaupunki on sitoutunut biotekno- logia kehitykseen pitkäkestoisella rahoituksella. BioneXt Tampere ohjelma on tulevan seitsemän vuoden aikana yksi keskeisimmistä elinkeinopolitii- kan välineistä" Airaksinen kiteyttää.

"Hakuprosessi kesti yli puoli vuotta. Pidimme ehdottomasti kiinni tiukoista valintakriteereistä,koska ohjelma on erittäin tärkeä Tampereen tulevaisuu- delle ja Finn-Medin kehitykselle. Meillä oli lukuisia erittäin kyvykkäitä bio- teknologiayritysten toimitusjohtajatasoisia hakijoita. Sillanaukee täytti kri- teerimme bioteknologian tutkimuksen, liiketoiminnan ja rahoituksen osaa- jana kuitenkin selvästi parhaiten.Sillanaukeen valinta vahvistaa tuntuvasti Finn-Medi Tutkimus Oy:n osaamista bioteknologisektorin kehittäjänä", kertoo BioneXt Tampere -ohjelmaa koordinoivan Finn-Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola.

Uusi johtaja astuu tehtäväänsä vaiheessa, jossa ensimmäiset siemenra- halla toteutettavat hankkeet ovat käynnistymässä.Parhaillaan tärkeässä asemassa on bioteknologian koulutuksen vahvistaminen ja lääketieteellis-painotteisen luonnontieteellisen tiedekunnan ytimen synnyttäminen.

Muodostumassa on kasvava joukko bioteknologian kaupallistamista ja yri- tystoimintaa tukevia hankkeita.Näistä pisimmällä on Kudoskorjauskeskus Tertia, jonka perustoimintoja on puhdastilaolosuhteissa tapahtuva solujen ja kudosten kasvattaminen ja tuotanto sekä siihen liittyvä koulutustoiminta.

(Tässä ohjelmassa on epäilemättä jotakin ituakin,Tänä on Tukholman Ka- rolinskan eikä Suomen "pierupeilineuroniakatemioiden" yhteistyöprojekti. Ehkä juuri siksi rouva pitikin tönätä ministeriöön... monestakin syystä... Riittinen)

BioneXt Tampere kehittämis- ja investointiohjelma BioneXt on terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehityk- seen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen keskittyvä ohjelma, joka yhdistää alueen vahvan teknologiaosaamisen uuteen biologiseen tutkimukseen.

Sadan miljoonan euron investointeihin vuoteen 2010 mennessä tähtäävä ohjelma korostaa kilpailukyvyn rakentamista pitkäjänteisesti strategisella tasolla edistämällä tieteenalojen monialaista tutkimusta ja tuotekehitystä, sekä terveyspalvelujen tuottajien,yritysten ja rahoittajien välistä yhteistyö- tä. Samalla ohjelma luo uutta osaamisperustaa, joka mahdollistaa uuden-laisen elinkeinotoiminnan.

Verkottumiseen pyrkivän ohjelman kiinnostavuus niin kotimaassa kuin kansainvälisesti perustuu erikoisosaamista tarjoavaan kumppanuuteen. Esimerkiksi biomateriaalien tehokkaana soveltajana Tampere on kiinnos- tava kumppani kudosteknologiatutkimuksen kansainvälisille partnereille. Tavoitteena onkin tuoda kansainvälisen tason liiketoiminnan asiantuntijat yhteistyöhön täällä olevien toimijoiden kanssa ja luoda tällä tavoin lisä- potkua tutkimustulosten ja tuotteiden kaupallistumiselle.

Ohjelmaan osallistuvat tutkimuksen, tuotekehityksen, terveydenhoidon ja liiketoiminnan osaajat. Mukana ovat Tampereen yliopisto ja Teknillinen yli- opisto, VTT,Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri, Tampereen kaupunki, Sitra, TE- keskus ja alueen elinkeinoelämä.

Toiminnan aloittaminen:

Sillanaukeen mukaan "Tampereella toimivat useat tutkimuksen huippuyk- siköt sekä maailmanluok- kaan osaamisellaan nousseet yritykset luovat alueelle hyvän perustan lääketieteellisen bioteknologian kehittämiselle. Tampereen alueella on ainutlaatuista erityisosaamista ja kyky moniamma-tillisen yhteistyön muodostamiseen. Tälle pohjalle voidaan huolella harki- ten rakentaa liiketaloudellista menestystä sekä tutkimuslaitoksia ja tervey-denhuoltoa tukevaa toimintaa".

Sillanaukee asettaa loppuvuoden päätavoitteiksi "BioneXt ohjelman stra- tegian päivittämisen ja painopisteiden valinnan.Tämän jälkeen BioneXt:s- sä keskitytään toiminta- ja investointirahoituksen merkittävään laajenta- miseen, toiminnan tehostamiseen ja sen vaikuttavuuden seurantaan".

Sillanaukee kuvaa toimintatapaansa "avoimeksi ja yhteistyöverkostoja luovaksi". Hän tuo BioneXt ohjelmaan "teollisuus- ja johtamiskokemusta, kansainvälisen pääomasijoituksen ja markkinatilanteen tuntemusta, sekä alan monipuolisesta tuntemisesta kumpuavaa realismia toiminnan suuntaamiseen".

Sillanaukee aloittaa tutustumisen uuteen tehtävään jo elokuussa. Hän lopettaa FIT Biotech Oyj:n toimitus- johtajana syyskuussa ja tuo yhtiön toimintaan jatkuvuutta siirtymällä yhtiön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Pekka Sillanaukeen tausta ja tehtävät

Työtehtävät:

Tampereella ja Tartossa toimivan lääketieteellisen bioteknologiayrityksen FIT Biotech Oyj:n (Finnish Immunotechnology Oy) perustajaosakas ja toi- mitusjohtaja 1998-2003, monikansallisen lääke- ja diagnostiikkayrityksen Pharmacia Upjohn Ltd:n (Kabi-Pharmacia Diagnostics AB) tuotekehitys- johtaja ja liiketoimintadivisioonan johtoryhmän jäsen Tukholmassa ja Upp- salassa 1995-1998, Alko Oy:n Biolääketieteellisen osaston kliinisen ja so- veltavan tutkimuksen päällikkö 1991-1994, tutkijana Tampereen yliopistol-lisessa sairaalassa ja Tampereen yliopistossa 1988-1991.

Hallitus ja luottamustehtävät:

Sillanaukeella toimii tällä hetkellä mm, Palvelutähti Oy:n hallituksen pu- heenjohtajana, FIT Biotech Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana, Quatt- romed A/G:n hallituksen sekä BioneXt Tampere johtoryhmän jäsenenä. Sillanaukee on toiminut konsulttina ja asiantuntijana lääke- ja diagnostiik- kayrityksille, WHO:n Euroopan aluetoimistolle, Yhdysvaltojen terveysinsti- tuutille NIH:lle, teollisuuden ja työantajien bioteollisuussektorille, sairaan- hoitopiireille, sekä kaupunkien sosiaali- ja terveystoimille.

Tutkimustoiminta ja koulutus:

Sillanaukee on toiminut tutkijana ja lääketieteellisen biokemian dosenttina Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa julkaisten yli 120 tieteellistä artikkelia, toimien ohjaajana 8 väitöskirjassa ja 12 opinnäytetyös- sä, sekä osakeksijänä patenttihakemuksissa. Muu koulutus: Filosofian mais- teri Jyväskylän yliopisto, filosofian tohtori Tampereen yliopisto, eMBA Tukhol- man kauppakorkeakoulu, TEJOKO Helsingin kauppakorkeakoulu, sekä erillisopintoja Lontoon kauppakorkeakoulussa.

Lisätietoja

Elinkeinojohtaja Harri Airaksinen
Johtoryhmän puheenjohtaja, Bionext Tampere
puh. 040-5041215
email: [email protected]

Toimitusjohtaja Matti Eskola
Finn-Medi Tutkimus Oy
puh. (03) 247 4020
e-mail: [email protected]

Pekka Sillanaukee
Johtaja, BioneXt Tampere
puh. 040-8331313
email: [email protected] "


http://www.tampereenkauppakamarilehti.fi/Arkisto/Lehtiarkisto/2002/7-02/bionext.html

Kun katsoo perheen omistuksia valtion tukemassa yritystoiminnassa, näyttää siltä, että kansliapäällikkö joutuu pääasiassa istumaan jäävinä, kun varsinakaan teollisia hankkeita käsitellään:

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content9C378

Taustalataan pariskunta on alkoholitutkijoita.

http://lib.thl.fi:2345/http:/lib.thl.fi:2345/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&AUTHOR="Sillanaukee, Pekka"&SQS=1:FIN:1::6:50::HTML&PL=0

"AIDS-rokotteesta" on siirrytty vähemmän riskaabeleille alueille:
fysioterapiaan:

http://www.tutorinvest.com/pages/posts/22.2.2010-tutor-invest-sijoittaa-dbc-internationaliin6.php
--
Huhuja on tehty, ja kumottu, kuten että "AIDS-rokotetta jo kokeillaan virolaisilla"

Biotekniikkaa

Fit Biotech sijoitti virolaiseen biotekniikkayritykseen. Tarton yliopistosta läh- töisin oleva Quattromed vahvistaa Fit Biotechin tuotekehitystä: Quattrome- dilla on PCR -diagnostiikkapalveluja, sukupuolitautien diagnostiikkaa ja tag- vektori lääketieteellisen bioteknologian tutkimustoimintaan. Fit Biotechilla on optio ostaa loputkin Quattromedin osakkeista vuoteen 2006 mennessä.

Quattromedilla ei ole mitään tekemistä edellisviikon uutisaiheen hiv-rokot- teen kanssa. Osa Fit Biotechin tuotekehitysyksikköä on toiminut Tartossa jo parin vuoden ajan.Fit Biotech on keskittynyt Tarton laboratoriossaan kehittä- mään hiv-rokotetta muun muassa Suomessa yleistä alatyyppi b:tä vastaan. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Fit Biotech luopuu aikeestaan testata hi-virusrokotetta virolaisilla,koska Virossa leviää hi-viruksen harvinai- nen g-alatyyppi. Fit Biotech ei ollut kuitenkaan tehnyt päätöstä testauksista.

"Kiusallinen juttu, uutisankka", sanoo Biotechin toimitusjohtaja Pekka Sillanaukee.

http://www.talouselama.fi/yrityskaupat/ryntays viroon jatkuu/a2044828

Mirror neurons do not exist.


Näin siinä sitten kävi:


Pelurit kaappasivat bioteknologiafirman

http://aikalainen.uta.fi/2014/01/24/pelurit-kaappasivat-bioteknologiafirman/

Kai Krohn uskoo yhä HIV-rokotteeseen, vaikka sijoittajat osoittautuivat rahanahneiksi ja yliopistot byrokraattisiksi.

Rahanahneet kasinopelurit kaappasivat Sitran ohjauksessa tamperelaisen bioteknologiafirman, jonka oli perustanut aids-tutkijana tunnettu professori Kai Krohn. Professori savustettiin ulos Finnish Immunotehnology Oy:stä eli FIT Oyj:stä, jonka piti kehittää DNA-pohjaisesta HIV-rokotteesta kaupallinen tuote.

Kai Krohn on Tampereen yliopiston patologian emeritusprofessori ja kansainvälisesti menestynyt immunologian tutkija. Hän käynnisti Tampereen yliopistossa lääketieteellisen teknologian instituutin, joka on nykyisen Biomeditech-yksikön edeltäjä.

Krohn kirjoittaa tutkimustyöstään kirjassaan Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee.

Bisnesmiehiä kiinnosti vain golf ja purjehdus

Kai Krohn luopui kasinopelureiden painostuksesta toimitusjohtajuudesta perustamassaan yhtiössä. Hänen tilalleen palkattiin Pekka Sillanaukee, joka uskoi Krohnin mukaan ”katkeamattomaan kasvuun ja materiaalisen hyvinvoinnin jatkuvaan lisääntymiseen”.

Sijoittajien rahoista suuri osa kului Krohnin mukaan ”yhtiön toiminnan kan- nalta järjettömän suuriin ja kalliisiin edustustiloihin apassi-saunoineen ja kodikkaine tarjoilu- ja ravintolahuoneineen”.

Yhtiöön palkattiin kahdeksan työntekijää, joista vain yksi osallistui varsinai- seen rokotekehitystyöhön. Firma joutui purjehdusta ja golfia harrastavien nuorten miesten haltuun, jotka eivät tienneet mitään siitä, mitä yrityksessä oikeasti tehtiin. Yritys piti vain saada nopeasti ja pienellä rahalla myyntikun- toon. Hallituksen kokouksissa kerskailtiin purjehdus- ja golfseurojen illalli-silla, mutta ei puhuttu oikeista sisällöistä.

Sijoittajat uskoivat, että firman omistama DNA-rokote riittäisi yksinään torju- maan aidsin. Krohnille ja alan tutkijoille oli kuitenkin selvää, että tämä rokote tehoaisi vain yhdessä muiden keinojen kanssa.

Krohnin lähtö yhtiöstä vuonna 2005 aiheutti järkytyksen ja sysäsi firman sivuraiteille, kun muutkin vakavasti otettavat tutkijat jättivät yhtiön.

Kai Krohn on yhä vakuuttunut siitä, että HIV-rokote syntyy yhdistämällä eri rokotteita. Hän ei pidä tärkeänä sitä, onko hänen oma rokotteensa mukana lopputuotteessa, mutta tyytyväisyyttä hän silti kertoo tuntevansa rokotetut-kimuksesta. Hän sanoo olevansa katkera vain sijoittajille.


Yliopistot jähmeän byrokratian linnakkeita

Krohnin tieteellinen ura keskittyy vieras–oma-vastakkainasetteluun. HIV- rokotteen ja hepatiitti B -rokotteen kehittelyissä oli kyse elimistön taistelusta eli immunologisesta vasteesta vierasta organismia vastaan.

Krohnin toinen merkittävä tutkimusaihe liittyi tautikompleksiin nimeltä APECED, jossa potilaan immuunivaste pyrkii tuhoamaan omaa elimistöä. Krohnin tutkimusryhmä onnistuikin identifioimaan APECED-geenin nimellä AIRE.

Krohn neuvotteli vuonna 2010 APECED-tutkimukselle rahoituksen,jonka hal- linnoinnin hän uskoi hoituvan Tampereen yliopiston kautta. Hän erehtyi kuvit-telemaan, että yliopisto olisi avosylin ottanut vastaan satojatuhansia euroja vuodessa ja tyytynyt kohtuulliseen hallinnointipalkkioon. Yhteistyö tyssäsi siihen, että yliopisto vaati apurahasta peräti 200 prosenttia hallintokuluja.

Helsingin yliopisto osoittautui samanlaiseksi ”jähmeän byrokratian linnak- keeksi”, jonka nuorille juristeille sopimuksen tekeminen osoittautui ylivoimai- seksi. Niinpä yliopistot menettivät hankkeen, ja hallinnoinnin hoiti HYKS- instituutti, jolle hallintokuluiksi riitti 15 prosenttia.

Kai Krohn: Oma ja vieras – Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed 2013.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Erkki Karé


***
 

Terveydenhuollon julkisten palveluiden alasajo on alkanut

Sote-uudistuksen toinen vaihe on käynnistymässä. Lähtölaukauksen asiaan antoi sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän ehdotus uudesta terveyspalveluiden työnjaosta Suomessa.

Tämä työryhmän selvitys tai ehdotus ei ole mikään päätös, mutta sellaisena se halutaan antaa. Totuutena, johon ei ole neuvotteluoikeutta.

Selvityksen johdanto ja johtopäätökset oli annettu jo sote-uudistuksen alkuvaiheessa. Myönnettiin määräaikaisia erityislupia, jotta saatiin uudistus alkuun. Ruuvia kiristettäisiin vasta myöhemmin. Ja nyt on sen aika.

Kouvolaa haluttaisiin kurittaa lopettamalla Ratamon yöaikainen päivystys. Kouvolan kaupungin johtaja Marita Toikka pitää esitystä epäreiluna, mutta minusta sen voi sanoa suorempaan. Se on yksinkertaisesti tyhmä.

En osta näkemystä, joka Kouvolan Sanomissa 11.1.2024 esitettiin, että tarjonta luo kysyntää. Että väestö käyttäisi yöllistä päivystystä, koska se olisi mahdollista. Enemmän on näyttöä siitä, että päivystykseen ei lähdetä, jos se on hankalaa ja aikaa vievää. Nyt tehtävällä uudistuksella olisi siis tappava vaikutus väestöön.

Sote-uudistuksen tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja. Suunnitellut toimenpiteet eivät kyllä tue tavoitetta. Tavoite on ikään kuin unohtunut matkalla ja nyt edetään päinvastaiseen suuntaan. Palveluiden karsimisesta on tullut välttämätön hyve.

Suunnitellaan päivystysalueita, jotka eivät palvele asukkaitaan. Ajatellaan, että hallinnollisella päätöksellä saadaan paremmin henkilöstöä jäljelle jääville toimipisteille ja, että samalla saadaan säästöjä.

Sanoisin, että konsepti ei toimi, ihmiset eivät siirry ja säästö valuu korvaaviin palveluihin. Jos se toimisi, ongelmat olisi jo ratkaistu. Julkisen terveydenhuollon leikkaukset ja päivystysalueiden kasvattaminen luovat vain hyvää kasvualustaa yksityisen sektorin palveluille.

Kymenlaakson hyvinvointialueelle tämä kehityskulku on erityisen raastava. Ratamon päivystyksen päättyminen olisi myös lähtölaukaus Kymenlaakson keskussairaalan alasajolle. En haluaisi mennä asioiden edelle, mutta toisen vaiheen jälkeen tulisi varmasti kolmas vaihe.

Pieni noin 160 000 asukkaan hyvinvointialue revittäisiin rikki. Kouvola Päijät-Hämeeseen ja Etelä- Kymenlaakso Etelä-Karjalaan. Ihmisten valinnanvapaus siitä, missä häntä hoidetaan ja kuka häntä hoitaa, johtaisi vääjäämättä tähän kehitykseen.

Ymmärrän uudistamisen tarpeen, mutta sen pitäisi käsittää koko terveydenhuolto. Ei pelkästään julkinen terveydenhuolto, vaan myös työterveydenhuolto. Koko helahoito. Muuten uudistuksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan.

Tiedän kyllä, että uudistuksen puuhamiehet ja -naiset eivät halua ottaa työterveyshuoltoa mukaan käsittelyyn, koska työterveyshuollon asiakkailla on maksaja valmiina. Työnantaja maksaa, halusi tai ei.

Tämä johtaa siihen, että Suomessa hoidetaan terveitä ihmisiä huomattavasti paremmin kuin sairaita.

Priorisointi on pahasti pielessä. Nykyinen tapa hoitaa terveyspalveluiden kasvavaa ongelmaa johtaa lopulta katastrofiin. Uudistuksen hyveelliset tavoitteet eivät toteudu väärien toimenpiteiden vuoksi. Kurjistaminen lisää vain kurjistumista. Pisa pisteet jäävät myös terveydenhuollossa alhaisiksi.

 

 

 

 

 

 

 

***

 

Kommentit

Ladataan...