Professori Puolimatka vastaa Aamulehdessä skeptikkoprofessoreiden vaatimuk-seen teologian ja pappiskoultuksen poistamiseksi tiedeyliopistoista väittämällä kristiuskon toimineen luonnontieteiden nousun perustana 1600-luvulta alkaen.

Olen asiasta eri mieltä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/348097?page=2#348289

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194706687147/artikkeli/puheenaihe+teologia+on+osa+tiedetta+.html

" Päivitetty 22.11.2011 09:15, julkaistu 22.11.2011 09:12

Puheenaihe: Teologia on osa tiedettä!

Tapio Puolimatka,

Vastaväite: Kahden professori vaatimus pappiskoulutuksen ja teologian karkottamisesta yliopiston ulkopuolelle on järjetön.

Perustelu: Ilman kristillistä teologiaa yliopisto olisi paljon köyhempi, sillä länsimaisen tieteen kehitykseltä puuttuisi pohja. "

RK: Höpsistälöpsis. Uskonto ei voi olla "tieteen pohja", vaikka jokin tieteenala syntyisikin jonkin uskonnon sisältä.

Puolimatka: " Professorikaksikko Markku Myllykankaan ja Esko Länsimiehen (Nä-kökulma 20.11.) väitteet jumaluskon tiedevastaisuudesta ja teologian hyödyttö-myydestä tieteen kannalta ovat ristiriidassa tieteen historian tosiasioiden kanssa.

Vastoin yleistä oletusta moderni kokeellinen luonnontiede ei syntynyt maallistu-neen naturalistisen tiedekäsityksen vaan kristillisen luomiskäsityksen pohjalta, jota keskiajan teologia oli kehittänyt älyllisesti täsmälliseen muotoon.

Tieteellisen vallankumouksen keskeiset toteuttajat 1500–1700-luvuilla – kuten Francis Bacon, Galileo Galilei, Johannes Kepler, Robert Boyle ja Isaac Newton – tekivät tieteellistä tutkimustaan sen uskon varassa, että äärettömän älykäs, kaikkitietävä ja kaikkivaltias Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden. "

RK:Tuosta puuttuu sen tieteellisen vallankumouksen varsinainen empiirinen perustanlaskija ja tieteellisen maailmankuvan isä, kanonisen lakimiehen ja matemaatikon koulutuksen saanut, preussilaisen/kuurilaisen merikapteeni-perheen poika Niklas Kapperniks, "Kuurilainen" (Kapernigas), latinaksi Nikolaus Kopernikus (saksan sanasta Koperniker, joka tulee baltista).

http://wiki-de.genealogy.net/Die_Kuren

Mitenkähän noin on päässyt käymään, ja miksi?

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986914/preussilaisten-pakanoiden-maailmankuva-oli-yllattavan-tieteellinen/

Edelleen: Francis Bacon ei suinkaan perustanut tiedettään teologiaan, vaan hän nimenomaan halusi ehdottomasti pitää empiirisen, näytölle perutuvan tieteen toisaalta ja "ILMOITUKSELLE PERUSTUVAT moraalin ja uskonnon toisaalta, mahdollisimman kaukana ja erillään toisistaan!

Francis Bacon oli materialisti, ns. englantilaisen materialismin perustaja.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986922/-fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa/

" Uuden ajan filosofiassa erotetaan kaksi 'substanssin' analysoinnin linjaa.

Ensimmäisen niistä, joka liittyy substanssin ontologiseen käsittämiseen olemisen viimekätisenä perustana, aloitti empirimissä Francis Bacon SUBSTANTIAALIS-TEN MUOTOJEN laadullisen kuvauksen tietä samaistaen substanssin konkreettisten oloiden muodon kanssa. "

(Tuossa seuraavassa lähteessä (Oizerman) sanotaan, että olioiden OMINAI-SUUSIEN muotoa, tämä pitää tarkistaa Baconin omista teksteistä)

Tässä kohdassa otan toisesta lähteestä, M.T. Iovtšukin, T.I. Oizermanin ja I.J. Štšipanovin ”Filosofian historia I:stä” tarkemmin tuosta Baconin muoto-opista, joka muoto siis, jälleen kerran, tarkoitti sekä kappaleen että liikkeen muotoa, ja sama sisältö (”materia”, sama kuin nykyään sisältö, pilkulleen) saattoi käyttäytyä eri tavoin riippuen ”liikkeen muodosta” siinä.

Samalla selviää, mistä Bacon ja (mm. idean ”kaikenteoriasta” ensimmäisenä esittänyt) René Descartes skabasivat.

" Baconin materialimi. Oppi muodosta

Selostaessaan Baconin materialistista oppia materiasta ja sen liikkeestä Marx kir-joittaa: "Liike on materian ominaisuuksita ensimmäinen ja tärkein, ei vain mekaa-nisena, matemaattisena liikkeenä, vaan myös "viettinä" (drive), "elämänhenkenä", "vireenä"... " Materian elementaariet muodot ovat "eloisia", "yksilöllistyviä", oliolajeille ominaiset eroavuudet aikaansaavia olemusvoimia. "

Materian luonteeseen kuuluvien muotojen tutkiminen oli Baconin mukaan oikean induktion perustehtävä, Muoto (form) oli oliolle kuuluvan ominasuuden materiaali-nen olemus. Niinpä lämmön (olemassaolo)muoto oli tietty liikelaji. (Bacon esittikin pilkulleen oikean teorian lämmön olemuksesta. Lämpö oli hänen mukaansa ”pie-nen mittakaavan mekaanista liikettä”, samoin paine, minkä sitten kokeellisen tie-teen harrastaja Robaird O'Bhoaill (Robert Boyle) pitkälle todisti oikeaksi. RK) Oli-ossa yhdenkään ominaisuuden muoto ei ole erillään tämän olion muista ominai-suuksista. Jotta voitai
siin löytää jonkin ominaisuuden muoto, täytyy eliminoida oli-osta kaikki, mikä vain satunnaisesti liittyy esitettävään muotoon, ja mikä ei kuulu tarkastelun alaiseen ominai-suuteen. Tämä toimitus... ei voi olla reaalista poista-mista, koska oliossa kaikki sen piirteet kuuluvat yhteen. Kyseessä on looginen poisto eli abstraktio.

Bacon kehitteli materialistisen näkemyksen muodosta polemiikissa Platonin ja Aristoteleen spekulatiivista muotokäsitettä vastaan. Fysikaalisessa katsannossa muoto on Baconin mukaan niiden alkeishiukkasten liikettä, joista olio koostuu. Oli-on ominaisuudet eli kvaliteetit ovat ovat yhtä materiaalisia. Materialle on Baconin käsityksessä ominainen aistilaatujen ääretön moninaisuus. "Materialismi kätkee Baconin, ensimmäisen luojansa, kohdalla vielä naiivilla tavalla kaikinpuolisen kehityksen idut sisäänsä.", sanoo Marx.

Materialistisesti perustellun induktioteorian lisäksi Bacon kehitteli uuden tieteiden luokittelun, joka lähtee tietokykyjen erilaisuudesta: Muistiin nojaa historia ja mieli-kuvitukseen runous.Ymmärrykseen (ajatteluun) pohjautuvat filosofia,matematiikka ja luonnontiede.

Tiedon varsinainen tehtävä on syiden tutkiminen. Syyt jakautuvat vaikuttaviin syihin (joita tavallisimmin kutsutaanvain syiksi) ja tarkotussyihin eli päämääriin (arvoihin, RK).

Fysiikka tutkii vaikuttavia syitä ja metafysiikka "tarkoitussyitä". Luonnontieteen teh-tävä on vaikuttavien syiden erittely. Sen vuoksi Bacon piti fysiikkaa luonnontutki-muksen ytimenä. Luonnontutkimusta käytetään käytännäöllisen elämän kohentamiseksi.

Mekaniikka soveltaa vaikuttavia syitä ja "luonnonmagia" "tarkoitussyitä" koskevaa tietoa ('magia' tarkoittaa "materiaan vaikuttamista hengellä"...).

Matematiikalla ei Baconin mukaan ole omaa "päämäärää" (hyödynnettävää objek-tiivista tutkimus kohdetta luonnossa, RK) vaan se on pelkkä luonnontutkimuksen apuneuvo. (Tässä kohdassa hän siis erehtyi, mutta veti tästäkine räitä oikeita joh-topäätöksiä, kuten että Auringon ja Maan keskinäisiä liikkeitä koskevien laskujen on johdettava samoihin tuloksiin siitä riippumatta, kumpaan taivaankappaleeseen koordinaatisto kiinnitetty, jos kaikki vaikuttavat tekijät otetaan oikein huomioon.)

Tiedon viimeinen osa-alue on ihmistä (ja yteiskuntaa, HM) koskeva tieto eli "antro-pologia": se tarkastelee ihmistä joko erillisenä yksilönä tai yhteiskunnan jäsenenä. Jälkimmäisessä tapauksessa liikutaan politiikan alueella. Politiikan tuntemus on Baconin mukaan niiden henkilöiden yksinoikeus, jotka ovat kokonaan antautuneet valtion hallintaan. (Heillä ei saa esimerkiksi olla ykstyisiä bisneksiä, vaan heidän pitää elää valtiolle ja valtiosta; sen sijaan TAVALLISELLE KANSALAISELLE Ba-con ei sälytä tuollaisia velvollisuuksia!). Ihmisyksilöä tutkivat tiede jakautuu fysio-logiaan, joka tutkii ruumista, ja psykologiaan, jonka tutkimuskohde on "sielu" Sie-lulla Bacon käsitti jotakin materiaalista. Tosin hän antoi periksi tuon ajan yleisesti hyväksytyille katsomuksille erottamalla luonnontieteellisen tutkimuksen kohteena olevasta sielusta 'hengen',joka hänen mielestään "opitaan ilmoituksen perusteella" (ja silläkin hän tarkoitti pääasiassa MORAALIA, eikä tuossa oppimistavassa tarvitse välttämättä olla mitään erityisen idealistista). "

” Tätä laadullista substanssikäsitystä vastaan R.Descartes asetti käsityksen kah-desta (periaatteellisesti täysin erilaisesta) substanssista: materiaalisesta (jolle oli ominaista jatkuvuus ja määrällinen muuttuvuus) ja henkisestä (ajatuksellisesta). "

Francis Baconin materialismi ei ole menettänyt pätkääkään pätevyyttään ja ajankohtaisuuttaan, vaan on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan:

http://nakokulma.net/index.php?topic=9454.msg191798#msg191798

Edelleen Puolimatkan mainitsemista suuruuksista Johannes Kepler oli pakanal-linen hellenistinen absoluuttiplatonisti, joka halusi todistaa, että planeetat liik-kuivat "ideaalipalloilla" Auringon ympäri; kun hän sitten kyitenkin tuli todistaneeksi päinvastaista, hän oli loputtoman pettynyt ja turhautunut koko elämäänsä ja työhönsä...

Galileo Galilei, Isaac Newton ja Rene Descartes, ja ilmeisesti myös Giordano Bru-no, joka esitti eräitä suhteellisuusteoriaa ennakoivia älynväläyksiä matemaattisten ääretöntä avaruutta koskien (joka oli myös Kopernikuksella lähtökohtana, ja että Maapallo pyörii, eikä suinkaan se ääretön avaruus, opit tulevat Arkimedeen kautta Aristarkhos samoslaiselta, joka kannatti myös aurinkokeskistä maaimankuvaa!), kuten että "jokainen piste on avaruuden keskipiste",olivat areiolaisia kerettiläisiä, eli kannattivat vanhaa germaanista kristinuskon versiota, jonka Rooman kirkollis-kokoukset olivat julistaneet pannaan. Kirkolle ei siis häestäkään oikein jäänyt mitään käteen, ja kirkko vainosi heitä! Tosin varsinkin Descartesilla oli sen sisällä myös ystäviä ja tukijoita.

Puolimatka: " Siksi oli mielekästä etsiä maailmankaikkeudesta kokonaisvaltaista järjestystä. Koska Jumala oli luonut ihmisen kuvakseen, oli perusteltua luottaa ihmisen älyllisten kykyjen kuten havainnon ja järjen luotettavuuteen. "

RK: Aikalaiset Galilei ja Bacon molemmat luottivat SYTEMAATTISEEN KOKEE- SEEN ja korostivat molemmat pelkän kokeellisesti analysoimattoman aistihavain-totuntuman PETOLLISUUTTA objektiivisten luononlakien heijastamisen suhteen".

Puolimatka: " Teologia oli perusta

Modernin tieteen räjähdysmäinen kehitys tapahtui kristillisessä Euroopassa myö-häiskeskiajalla ja uuden ajan alussa. Se ei tapahtunut esimerkiksi Rooman valta-kunnassa, Kiinassa, Intiassa, Keski-Amerikassa tai islamilaisessa maailmanval-lassa, jotka olivat paremmin organisoituja ja rikkaampia sekä aineellisesti että väestöltään.

Monet historioitsijat ovat päätelleet,että kristinuskon vaikutus selittää tämän erikoisen tosiasian. "

RK: Ei selitä, vaan kirkosta oli sille harmia ja kirkko koki sen uhkana. Ainakaan preussilaiset ja sisilialaiset (Galilei, Bruno) eivät oleet mitään velkaa kirkolle eikä kristinuskollekaan sivistysperinnöstäänkään. Hyvä kun saatiin perusasiat pelastettua kirkolta!

Mutta oikeaoppisen uskovaisen ja hartaan monadologin Puolimatka jättää tuossa maistsematta: Gottfied ("Herranrauha") Wilhelm Leibnitzin!

Puolimatka: " Matemaatikko ja filosofi Alfred North Whitehead (1861–1947) korostaa, että tiede ei ole mahdollinen ilman syvää intuitiivista vakaumusta, että maailmankaikkeus on järjestynyt. "

RK: Se on hänen mielipiteensä. (Kuulostaa monadologialta...)

Puolimatka: " Vakaumus luonnon yksityiskohtaisesta järjestyksestä on puolestaan historiallisesti peräisin vakaumuksesta, että maailmankaikkeuden Luoja on järjellinen Olento. "

Ei todellakan tarviste olle sieltä....

Järjestys on sitä paisti aina SUHTEELLISTA ja RAJALLISTA eikä "JÄRJEN" ja "JÄR-JESTYKSEN" välille pidä vetää mitään yhtäläisyysmerkkejä! On sattumaa, että ne ovat samaa etymo-logista juurta.

Puolimatka: ”Selitykseni mukaan usko tieteen mahdollisuuteen,joka syntyi ennen tieteellisen teorian kehitystä, on tiedostamaton johdannainen keskiajan teologias-ta”, Whitehead kirjoitti. "

AINAKAAN BACONIN USKO TIETEESEEN EI OLLUT SITÄ, AIVAN PÄIN VASTOIN!

Puolimatka: " Useat tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kristilliselle luo-misopille ominainen luonnonlain käsite tarjosi länsimaiselle kristilliselle kulttuurille älyllisen ilmapiirin, joka teki modernin luonnontieteen synnyn mahdolliseksi. "

RK: Baconin ja Galilein käsite,jonka synnyssä ei ole MITÄÄN "kristillistä" ja VIELÄ VÄHEMMÄN KIRKOLLISTA (jos mahdollista!)!

Puolimatka: " Tieteellinen kehitys pysähtyi poikkeuksetta paikoilleen suurissa kult-tuureissa, jotka eivät onnistuneet muotoilemaan fysikaalisen lain eli luonnonlain käsitettä, koska niihin ei kuulunut uskoa persoonalliseen, rationaaliseen, ehdotto-man tuonpuoleiseen Lainantajaan tai Luojaan. "

RK: Paapati! Kepler ei ainakaan uskonut sellaiseen, eivät myöskään panteistit Bruno ja edelleen aikalainen Spinoza, eikä luultavimmin Kopernikuskaan.

Puolimatka: " Panteistisen ja animistisen käsityksen mukaan luonto on kietoutunut jatkuvaan ja väistämättömään kiertokulkuun. Antiikin naturalistien kuten epikuro-laisten mukaan taas koko todellisuus on peräisin atomien sattumanvaraisista yhdistelmistä. "

RK: Satunnaisuus ei sulje pois lainalaisuutta. Kaikkiluonnonlait ovat satunnaisen ja välttämättömän ykseyttä.

Puolimatka: " Tieteellinen tutkimus löysi hedelmällisen kasvualustan, vasta kun usko persoonalliseen, rationaaliseen Luojaan tuli älyllisen kulttuurin perustaksi alkaen korkean keskiajan vuosisadoista. "

RK: Ei ole perää.

Puolimatka: " Jumalasta empirismiin

Kokeellinen ja yleensä kokemusperäinen tutkimus sai keskeisen merkityksen tie-teellisessä tutkimustyössä, koska Jumala on kristillisen käsityksen mukana ollut vapaa luomaan maailmankaikkeuden tahtonsa mukaan. Koska Jumala on vapaa, hän on voinut luoda maailman toisenlaiseksi kuin ihmiset odottaisivat. Siksi on välttämätöntä tutkia todellisuutta kokemus-peräisesti ja kokeellisesti. "

Bacon ei ajatellut noin, ja hän perusti empirismin systemaattisen filosofian.

Newtonkin vannoi sen nimiin,mutta hän ei noudattanut sitä: newtonin oppi abso-luuttisesta aineettomasta aika-avaruudesta oli Baconin olio-opin vastainen, jonka mukaan maailmankaikkeus koostuu kaikilta osiltaan vuorovaikuttavista, suhteelli-sen itsenäisistä materiaalista "olioista" (ja niiden komlekseista) jolle on kullekin erikseen ominaista "sisältö ja muoto" (sen muodon kytkennän MATEMATTIIK-KAAN luonnossa osoitti Baconin kilpailija Descartes).

Puolimatka: " Tieteenhistorioitsija Floris H.Cohen toteaa,että kristillinen realismi johti ”tunnolliseen uskollisuuteen kovia tosiasioita kohtaan”, minkä seurauksena kiinnitettiin paljon huomiota tarkkojen havaintojen tekemiseen ja niiden systemaattiseen kirjaamiseen.

Empiirisille tosiasioille annettiin etusija teoreettisiin rakennelmiin nähden, koska tosi- asiat ovat Jumalan ilmoitusta ja teoreettiset rakennelmat ovat erehtyväisten ihmisten luomusta. "

RK: KOKEELLINEN empiria EI OLE IRRALLAAN TEORIOISTA,vaan päin vastoin PERUSTUU AINA (MYÖS) TEOREETTISILLE ASETTAMUKSILLE; joita juuri testataankin!

Puolimatka: " Tarkan havainnoimisen kulttuuria edisti se,että ”empiirisiä tosiasioita kunnioitettiin Jumalan antamina”. Niinpä tieteellisessä yhteisössä lähes itsestään sel-vyyden saaneet teoreettiset rakennelmat oltiin valmiit kyseenalaistamaan, jos ne eivät sopineet yhteen Juma- lan luomien tosiasioiden kanssa. "

RK: Pääasiassa luonnontieteilijät olivat materialisteja (omine erehdyksineen).

Oikein hyvä esmerkki ja tunnustuksellinen epäjumalinen oli esimerkiksi Jean- Baptiste Lamarck.

Puolimatka: " Taipumus itsepetokseen

Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professorin Peter Harrisonin mukaan kristillisellä opilla syntiinlankeemuksesta oli ratkaiseva merkitys kehitettäessä kokeellista tutkimusmenetelmää luonnontieteessä. "

RK: Pissat. Uskomatonta pulinaa...

Puolimatka:"Teologiset keskustelut ihmisen syntiinlankeemuksesta painoivat lei-mansa luonnontutkimuksen uusiin lähestymistapoihin 1500- ja 1600-luvuilla. Näis-sä keskusteluissa pohdittiin, miten ihmisen järki ja aistit olivat vaurioituneet syn-tiinlan
keemuksen seurauksena ja miten tätä vauriota voitaisiin korjata kehittämällä tieteen metodia.

Kristillinen teologia tarjosi siis tieteelliselle vallankumoukselle lähtökohtaoletta-mukset, jotka mahdollistivat tieteen räjähdyksenomaisen edistyksen. "

Kyllä se räjähdys lähti liikkeelle taisteluasemista uskonnon kanssa...

Puolimatka: " Siitä syystä professorien halu eristää teologia tiedeyliopiston ulkopuolelle on kuin lobotomian haikailemista itselle. "

Kylläpäs "vertauksen" keksi.

Ainakaan minulle luonnontieteilijänä Puolimatkan pulinoista ei ole alkeellisintakaan hyötyä...