" Voimapolitiikka vastaan Etykin periaatteet
09.01. klo 08:41
Olli Rehn:
Vuosi 2014 merkitsi Euroopassa geopolitiikan ja historian paluuta, jos ne nyt olivat mihinkään kadonneetkaan.
Venäjä käytti voimapolitiikan keinoja ja horjutti Ukrainan valtiollista yhtenäisyyttä. Se ei istu kylmän sodan jälkeiseen eurooppalaiseen turvallisuusjärjestykseen.
Suomessa tämä on käynnistänyt aktiivisen keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikas- ta. Presidentti Sauli Niinistö on omalla niukaksi luonnehditulla tyylillään viisaasti kannustanut keskustelua.
Keskustalaiset kansainvälisen politiikan dosentit, tohtorit Alpo Rusi ja Paavo Väyry- nen, ovat kantaneet omat kortensa kekoon keskustelun virittämiseksi ja ratkaisujen hakemiseksi.Tämä on myönteistä.
... "
Kaikkein ensimmäiseksi pitäisi tarkistaa mihin maahan Krim YK:n mukaan todella kuuluu. Ukraina on suoraan YK:n jäsen vuodesta 1945, samoin Valkovenäjä. Krim kuului tuolloin Venäjään. Ukraina hyväksyttiin niillä rajoilla, jotka sillä silloin oli. Siellä oli myös muita jäsenmaita, jotka eivät olleet itsenäisiä, mm. Intia ja Egypti.
NL siirsi Krimin Venäjästä kansallisuudeltaan venäläisen Hruštševin kotitasavaltaan Ukrainaan menettelyllä, jota Venäjä pitää nyt laittomana. Näin saattaa aivan hyvin ollakin asia mm. siksi, että SE PÄÄTÖS OLISI PITÄNYT TEHDÄ MYÖS YK:SSA OLLAKSEEN KANSAINVÄLISEN LAIN VOIMAINEN, KOSKA MOLEMMAT MAAT, siis Ukrainan ja Venäjä, OLIVAT erikseen jo silloin ja ovat yhä YK:N JÄSENIÄ.
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Ukrainian+Soviet+Socialist+Republic%3a+Ukraina
http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Ukrainian+Soviet+Republic
" Although the Ukrainian SSR was a founding member of the United Nations,[6] its foreign affairs were tightly controlled by the Kremlin.Upon the Soviet Union's disso- lution and perestroika,the Ukrainian SSR was transformed into the modern nation-state of Ukraine, although Ukraine's new constitution was only ratified on June 28, 1996. "
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Crimea
" In 1954, to mark the 300th anniversary of the unification of the Ukraine with Russia, the Crimea was transferred from the RSFSR to the Ukrainian SSR. "
(Kannattaa myös muistaa,että Taiwan kuuluu YK:n mukaan Kiinan alueeseen. Kiinan kansantasavallalla ei ole kuitenkaan oikeutta toimia Taiwanin alueella. Mutta maiden yhdistymiseen esimerkiksi ei edes tarvittaisi mitään YK:n vahvistusta.)
Ei riitä,että YK olisi kirjannut sen jonnekin ilmoitusasiana,vaan Turvallisuuneuvoston on pitänyt tehdä istunnossaan esitys asiasta Yleiskokoukselle ja tämän se hyväksyä. Jos noin ei ole tapahtunut, on mahdollista, että rajat tarkistetiin Ukrainan itsenäistyessä.
Yhtä mahdollista on kuitenkin, että EI TARKISTETTU, koska UKRAINA OLI JO JÄSEN. Asia pitäisi tarkistaa. Venäjä on varmasti tarkistanut.
Kysymys kuuluu: Minkä numeroisella YK:n Yleiskokouksen päätölauselmalla ja milloin YK siirsi Krim Venäjän sosislistisesta liittotasavallasta Ukrainan so-sialistiseen tasavaltaan? Jos se ei ole tälläista siirtoa tehnyt, Ukrainan vuoden 1945 rajat, joilla se liittyi perustajajäsenenä YK:in, ovat voimassa, ja olleet kaiken aikaa, myös YK:ssa.
" KRIMIN ASEMAN ratkaisemiseksi on esitetty erilaisia teknisiä malleja. Paavo Väy-rynen on ehdottanut Krimille Puerto Ricon kaltaista asemaa. Puerto Ricon asema muodostui kuitenkin kovin toisenlaisessa kansainvälisen politiikan asetelmassa vuonna 1898.
Neuvotteluihin ryhdyttäessä niillä on oltava realistinen pohja, jolle ratkaisu voidaan rakentaa. Tässä realismi tarkoittaa, että kaikkien osapuolten on ensin kunnioitettava Etykin periaatteita ja aseleposopimusta – myös Venäjän. "
Puerto Rico ei ole koskaan tietääkeni ollut YK:n eikä Kansainliiton jäsen.Se olisi voi-nut päästä YK:on, jos olisi hakenut ja kukaan pysyvä TN:n jäsenmaa ei olisi vetonnut ehdotusta.
Itse YK:n jäsenenä Ukrainan riippumattomuus NL:sta oli suurempi kuin Puerto Ricon USA:sta. Puerto Ricon historia ei tähän vaikuta, koska asiaa on YK:nkin aikana käsi-telty useaan kertaan. Puerto Rico on kertalleen torjunut sekä itsenäisyyden että osa-valtion aseman. USA:lla ei ole pysyviä lakeja,kuten ei ollut NL:ssakaan (mutta Kana- dassa on), miten siihen liitytään tai siitä erotaan, vaan asiasta säädetään erikoislaki joka kerta erikseen. Minä seurasin näitä juttuja Liettuan osalta silloin, kun se oli lailli-sesti eroamassa NL:ssa (mikä oli joka paikassa muualla, myös Suomessa "syvästi kammoksuttava vaihtoehto", olisi ehdottomasti MUIDEN MIELESTÄ pitänyt EROTA LAITTOMASTI YK:N JÄSENMAASTA,jonka lainsäädäntö oli alusta loppuun YK:n hy- väksymää ja tasavertaista minkä tahansa muun kansallisen lain kanssa eikä muutu siitä jälkikäteenkään minnekään).
Kansainliitto pyrki maailmanhallitukseksi ja suhtautui myönteisesti alusmaihin ja lähti siitä,että niiden ja emämaan rajaa madalletaan.Kaikki KL:n lait olivat samoja molem- mille, joten ne madalsivatkin rajoja. YK ei pyri maailmanhallitukseksi eikä edes ylei-seksi maailmanlain säätäjäksi kaikilla aloilla,vaan se pyrkii kansalliseen itsemäärää- misoikeuteen joko kansallisvaltioiden tai kansallisten osavaltioiden muodossa. Auto-nomioilla on lähes yhtä suuret oikeudet peruskirjassa, jos niitä vastaan hyökätään ja niiden oikeuksia heikennetään kuin itsenäisllä valtioillakin. Näin myös Krimilla, Abhasialla, Etelä-Ossetialla, Kosovolla.
"OMA KÄSITYKSENI on seuraava.Kukaan tolkku eurooppalainen ei olisi halunnut laajentaa Venäjään kohdistuvia taloudellisia pakotteita, koska niistä kärsii paitsi Venäjä myös Eurooppa.
Valitettavasti Venäjän johto ei ole jättänyt EU:lle paljon valinnanvaraa. EU:n on joko yhdessä pidettävä kiinni pakotteista tai yhdessä niistä luovuttava. "
EU:n ei pitäisi sorkkia Ukrainan asioissa ollenkaan. EIKä YK tunne EU:ta omassa lainsäädännössään.
" Kriisin taustalla on, että Venäjän talouskasvu lähes pysähtyi jo toista vuotta sitten. Talouspakotteet ja markkinavoimat yhdessä heikentävät maan talouden näkymiä.
Varsinkin pankki- ja rahoitusjärjestelmään sekä energiasektorin teknologiainvestoin- teihin kohdistuvilla pakotteilla on väistämättä vaikutus Venäjän talouteen. "
Ai minkälainen vaikutus? Gazprom on luopunut dollarin käytöstä kokonaan, ja muut seuraavat perässä.
Suuria infrastruktuuri-investointeja tekee erityisesti Gazprom, eikä näillä touhuilla ole sille mitään merkitystä.
Toistaiseksi kuitenkaan Gazprom ei ole ilmoittanut luopuvansa euron käytöstä.
Mutta on selvä kuin pläkki, että ensinnäkään USA ei periaatteesta käytä euroa tässä tilanteessa, ja se pakottaa NATO:n kautta EU-maatkin pakotteissin.
" Suomen kannalta on tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Yhtenäisyys on kriisitilanteessa Euroopan unionin tärkein valtti.
Euroopan että Venäjän edun mukaista on estää kriisin laajeneminen ja hakea neuvotteluteitse rauhanomaista ratkaisua. Vuoropuhelua ja keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä vaikeina aikoina.
Etykin periaatteiden ytimessä on se, ettei rajoja Euroopassa siirrellä asevoimin.
Sitten kun Venäjä sitoutuu aseleposopimukseen sekä Etykin periaatteisiin, on mah-dollista vuoropuheluun Venäjän kanssa Euroopan turvallisuus- ja talousrakenteiden saralla. "
ETYKillä/ETYJillä ei ole mitään sellaisia periaatteita, jotka eivät olisi myöskään YK:n periaatteita. ETYK ei ole "YK:N yläpuolella", eikä sen "kilpailija", sen mahdolliset tehtävät kansivälisessä kriisinhallinnassa ovat YK:n antamia tehtäviä.
EU on kirjoittanut laittomasti "päätöksissään" historiaa ja muuta tiedettä uuteen uskoon. Sellaisia linjanvetoja on rikollista seurata.
PS: Ukraina ajaa YK-reformia Venäjää vastaan: Ukraine’s Dream About UN Reform
Václav Klaus Says Crimea Did Not Belong to Ukraine
1400 kasakkaupseeriaa astuu Donin armeijaan 2014
Uusimman tiedon mukaan päätöksen Krimin siirtämisestä Venäjän Federaatiosta Ukrainaan teki vuonna 1954 pääministeri Georgi Malenkovin hallitus, joka oli hierarkiassa puoluejohtaja Nikita Hrushtshevin yläpuolella.
https://politpuzzle.ru/91672-novaya-pravda-v-mirovoj-istorii-krym-ukraine-peredal-ne-hrushhev/
Новая «правда» в мировой истории: Крым Украине передал не Хрущев...
Со дня смерти советского государственного деятеля Никиты Сергеевича Хрущева прошло почти 47 лет, однако в истории СССР продолжают появляться новые данные, в том числе и «больной» для Украины темы о принадлежности Крыма.
В мировой истории есть общеизвестная информация: в ходе заседания прези-диума ЦК КПСС 25 января 1954 года было принято решение поручить прези-диуму Верховного Совета СССР издать указ «О передаче Крымской области из состава РСФСР в состав УССР». Не секрет, что во главе заседания, на котором принималось данное решение, находился председатель Совета министров Со-ветского Союза Георгий Маленков. Дело в том, что в то время его политический статус был выше, чем у партийного лидера Никиты Хрущева.
Новой «правдой» в мировой истории поделился журналист и писатель Виталий Портников в комментарии изданию «Крым.Реалии».
Таким образом, судьба Крыма была предрешена. Мировая история гласит, что такой «подарок» Украине был сделан тогдашним первым секретарем ЦК КПСС Никитой Хрущевым. Тем не менее, на заседании президиума Комитета главен-ствующим звеном был вовсе не Хрущёв,а один из преемников Иосифа Сталина — председатель Совета министров СССР Георгий Маленков....
Портников отметил, что Никита Сергеевич, находясь на должности первого сек-ретаря ЦК КПСС,в то время ещё не обладал всей полнотой власти,а значит, ре-ализовать «передачу Крыма» он не мог по очевидным причинам.Проще говоря, в 1954-м году, когда решались вопросы относительно Крымского полуострова, должность Хрущева не была верховной,в отличие от поста Георгия Маленкова.
В ту пору карьера Маленкова была на самом пике. Его деятельность внушала доверие у политических элит, и поэтому принятие важных решений всегда доставалось ему.
Как подчеркивает журналист, Маленков,в отличие от Хрущева, всю жизнь про- работал и жил только в России.В послевоенное время Крым совсем нельзя бы- ло воспринимать в качестве «подарка» для Украины. После того, как крымские татары были выселены с полуострова в 1944 году,Крым попал в тяжелое эконо- мическое положение. По этой причине восстановление территории было пору-чено украинской ССР, с которой этот регион имел тесную экономическую связь.
Виталий Портников считает,что в тот момент издание указа «О передаче Крым-ской области из состава РСФСР в состав УССР» казалось единственно вер-ным. Именно его «завизировал» Маленков, а подписание соответствующей до-кументации было осуществлено главой президиума Верховного Совета СССР Климентом Ворошиловым. Что касается Никиты Хрущева, то он просто отдал голос «за», как и все прочие....
Информационно-аналитическая площадка «ПолитПазл» дает возможность многим авторам высказывать свою личную точку зрения по поводу происходя-щих событий в России и мире.Мнение редакции может не совпадать с мнением автора. Узнай, как стать автором.
Источник фото: cont.ws
Автор: Илья Александров ...
Krim liitettiin (laittomasti) Venäjästä Ukrainaan Grigori Malenkovin hallituksen päätöksellä 19.2.1954 eikä Hrushtshevin.
Myös perustelut Krimin kluttuurin ja talouselämän "suuresta yhdenmukaisuudesta Ukrainen kanssa verrattuna Venäjään" olivat perättömiä. Päätökselle ei haettu vah-vistusta YK:N Turvallisuusneuvostolta ja Yleiskokoukselta,vaikka kyseessä oli YK:n kahden eri jäsenmaan, perustajajäsenen välinen rajansiirto.
https://news-fancy.com/6391-krym-otdal-ukraine-vovse-ne-xrushchev-full.html
Крым отдал Украине вовсе не Хрущев
Решение принимал "преемник" Сталина Маленков
Ровно 65 лет назад 19 февраля произошло событие, которые не оказало су-щественного влияния на общественно-политическую жизнь Советского Союза, но в конечном итоге стало бомбой замедленного действия для последующих поколений.
В этот день в 1954 г. на основании указа Президиума Верховного Совета состо-ялась передача Крымской области из состава РСФСР в состав УССР. Необхо-димость этого шага объяснялась "общностью экономики, территори- альной близостью и тесными хозяйственными и культурными связями между Крымской областью и Украинской ССР".
Тогда никто и не мог подумать,что меньше,чем через 40 лет,СССР уже не будет, а Россия лишится одного из главных портов стратегического значения и будет арендовать военно-морскую базу,спрашивая "добро" Киева.А затем произойдут события, в результате которых Крым войдет в состав России, а в Донбассе начнется война, разделившая как русских,так и украинцев на два лагеря.
Во всех бедах издавна обвиняют Никиту Хрущева, который якобы и подарил Крым Украине. Однако многие историки утверждают,что на самом деле основ- ную роль в принятие этого решения сыграли Георгий Маленков, Клим Вороши-лов и Лазарь Каганович, которые обладали тогда большим влиянием, нежели Никита Сергеевич. К тому моменту только год назад умер Сталин, до триум-фаль- ного для Хрущева ХХ съезда еще было два года,и место Сталина вполне мог занять председатель Совета министров СССР - вышеупомянутый Маленков.
Toisen tiedon mukaan liitos tapahtui Hrushshevin henkilökohtaisesta aloitteesta;
" Согласно другой точке зрения, Крым был передан в состав Украинской ССР по личной инициативе Хрущева. А причиной могла стать как попытка заручить-ся поддержкой украинской номенклатурой в борьбе за власть с Маленковым, так и стремление реабилитироваться за организацию массовых репрессий на Украине в 1930-е годы.
Первого октября 1991 г. Президиум Верховного Совета Крыма заявил, что по-луостров передали Украине в 1954 г. "без учета мнения народа", и предложил отменить указ, а затем провести референдум. Однако окончательное решение обратиться к президенту СССР Михаилу Горбачеву по этому поводу так и не было принято. "
1.10.1991 Krimin Autonomisen tasavallan Korkeimman neuvoston puhemiehistö (huom! hallintomallikin poikkesi emä-Ukrainasta, vain presidentti oli yhteinen) ilmoitti, että niemimaa annettiin Ukrainalle vuonna 1954 "kansan kantaa kysymättä", ja ehdotti "määräyksen peruuttamista" ja sittemmin vaati asiasta kansanäänestystä. Mutta lopullista esitystä presidentti Mihail Gorbatshëville ei tehty.
***
https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Maakaasu-on-iso-tekij%C3%A4-konfliktissa/496917
Maakaasu on iso tekijä konfliktissa
Kuva: Anu Mattila
Maakaasun merkitys on jäänyt Krimin konfliktin seurannassa poliittisen ja sotilaalli-sen puolen varjoon. Arvion takana on tutkija, everstiluutnantti Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitokselta.
–Krimin maakaasuvarat ovat hyvin ilmeinen Venäjän kiinnostuksen kohde, Forsström sanoo.
Maakaasu ei ole hänen arvionsa mukaan merkittävin mutta kuitenkin yksi merkittävimpiä syitä, miksi Venäjä halusi Krimin alueen hallinnan itselleen.
Krimiä ympäröivällä vesialueilla on todettuja maakaasuesiintymiä vain 50 miljardin kuution verran. Määrä vastaa vain noin Suomen 10 vuoden maakaasun kulutusta tai Itämeren kaasuputken vuoden satsia.
Olennaista on kuitenkin se, että Ukrainan aluevesillä Mustallamerellä ja Asovanme-rellä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 1700 miljardin kuutiometrin maakaasuvarat. Krimin irtautumisen myötä ne siirtyvät käytännössä sen aluevesille ja todennäköisesti edelleen Venäjälle.
Forsströmin mukaan kokoluokka vastaa useiden vuosien maakaasun kulutusta koko Euroopassa.
– Jossain lähteessä puhutaan, että kyse olisi saman kokoluokan esiintymästä kuin Kaspianmerellä. Siinä tapauksessa puhutaan isosta energiapoliittisesta muutoksesta, joka on menossa.
Vallanvaihdoksella Krimillä on yllättävän monenlaisia seurauksia.
Ensinnäkin Venäjä pelasi Ukrainan pois energiapelistä.
–Ukraina jää lähinnä kauttakulkumaaksi.Sen mahdollisuudet operoida omaehtoisesti vähenevät.
Toisenlaisessa kehityksessä Venäjän mahdollisuudet käyttää maakaasua kiristysruuvina olisivat vähentyneet.
–Venäjä sen sijaan olisi ollut riippuvainen Ukrainasta kaasun ja energian siirtotienä. Asetelma olisi ollut Venäjälle kiusallinen.
Krimin mukana tulevat kaasuvarat heikentävät myös Kaspianmeren rantavaltioiden asemaa myyntineuvotteluissa. Nyt Venäjä ostaa paljon kaasua esimerkiksi Kazak-stanilta, Uzbekistanilta, Turkmenistanilta ja Azerbaidzhanilta ja myy sitä edelleen Eurooppaan.
–Kun Venäjä laajenee Mustallemerelle ja sen alueelta löytyy oleellisia esiintymiä, välimatkat lyhenevät niin paljon, että siirto- ja tuotantokustannukset tippuvat aivan eri luokkaan kuin Kaspianmeren alueelta ja Keski-Aasiasta tuotavassa energiassa.
Forsströmin mukaan muutoksessa puhutaan jopa satojen miljardien eurojen säästöistä Venäjälle.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei Mustanmeren kaasuvarantoihin pääse helposti käsiksi, joten niiden hyödyntäminen laajemmassa mitassa voi alkaa jopa kymmenen vuoden kuluttua.
Länsimaisten energiayhtiöiden toiminta entisen Ukrainan alueella häiriintyy myös. Yhdysvaltalainen ExxonMobil oli aikeissa aloittaa kaasunporaukset Mustallamerellä Krimin länsipuolella ja italialainen Eni on sopinut öljynetsinnöistä Krimin itärannikolla.
Isoista länsiyhtiöistä Chevronilla ja Shellilläkin on intressinsä Mustallamerellä.
–Tuskin öljy-yhtiöt ovat kiinnostuneita valtiollisesta kehityksestä. Ne ovat kiinnostu-neita dollareista. Mutta sopimukseen toiminta kuitenkin perustuu, joten viivästyksiä ainakin tapahtuu.
Krimin ja sen ympärillä olevan vesialueen öljyvarat ovat Forsströmin mukaan melko vähäiset.
–Niillä on vain paikallista merkitystä.
Maailman suurimmat kaasumaat
Venäjä: 47800–32900 miljardia kuutiometriä (todennetut maakaasuvarat).
Iran: 33600 .
Qatar: 25200.
Yhdysvallat: 9500–8 500.
Saudi-Arabia: 8200 .
Turkmenistan: 17500–7500.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat: 6100.
Venezuela: 5600–5500.
Esimerkiksi Norjan todennetut maakaasuvarat ovat vajaat 2100miljardia kuutiota ja EU-maiden vajaat 2000 miljardia. Luvut ovat vuoden 2013 alusta ja pyöristetty 100 miljardin tarkkuudella.
Lähteet: CIA:n The World Factbook ja BP Statistical Review of World Energy June 2013
Matti Pietiläinen
Näytä aiemmat lainaukset (6)
Mikä tässä on niin vaikea Kotiryssälle ymmärtää ?
https://www.savonsanomat.fi/ulkomaat/Maakaasu-on-iso-tekijä-konfliktissa/496917
Maakaasu on bensakauppiaan eräs tärkein aseistautumisen rahoittaja. Tuo arvio 1700miljoonaa m3 on Itämeren putkien 35 vuoden tuotos, joten jos se määrä tulisi Ukrainasta Eurooppaan tulisi asehullun Putinin armeija kovin nälkäiseksi 🙁
Ja kansa vihaiseksi kuten Neuvostoliiton hajoamisessa. 😱
Ikinä ennen kuullukkan...
Turhaa pulinaa. Shell oli tutkimassa tuollaista Skifskan kenttää, voisiko sitä taloudellisesti hyödyntää, mutta vetäytyi hommasta tammikuussa 2014.
https://en.wikipedia.org/wiki/Skifska_gas_field
"...Royal Dutch Shell stopped their negotiations over a production sharing agreement in January 2014. [3] Due to the 2014 Crimean crisis the project was put on hold in March 2014. [4] "
Mutta niin sama on ääni askelten,ettei lopputulos juuri muuksi muutu.Venäjä tulee maksamaan aivan täyden hinnan tästä ryöstöretkestä, sekä muusta rikollisesta toiminnastaan 👊👊👊
Venäjää ei ole ede haastettu kansainvälieen ICJ-oikeuteen, joka käsittelee valtioidenväliset alueriidat.
Näille ” muka Venäjän suojatoimille ”tulee sellainen tsunami, että se pilkkoo tuon sotaisan valtakunnan pieniin vaarattomiin palasiin.
Ai mistä se tulee???
Aivan kuten Venäjä on yrittänyt tehdä Euroopalle mikä on vain suojannut rauhaa yhdistymällä. Pienet itsenäiset maat ovat erittäin alttiita Putinin Venäjän painostukselle. Tästä Ukraina on vain eräs esimerkki 🤔
Ukraina kairasi verta nenästään tekemällä fasistikaappauksen.
Ei Venäjällä ole mitään ideologiaa millä se pystyisi puolustautumaan todellisuu-delta. Venäjä on käytännössä menetetty mahdollisuus, jonka täytyy löytää jokin tulevaisuus. Kenelläkään raaka-aineen tuottajalla ei ole tulevaisuutta, mikäli se perustuu asiakkaiden uhkaamiseen.
Miten Venäjä on uhkaillut EU:ta?
Tämän seikan Putin on tehnyt nyt hyvin selväksi, jopa pylläämällä marjonettinsa USAn presidentiksi 👎
Tämän kaltaisilla toimilla se tsunami aalto vain kasvaa 👍😱
No johan on jutut kun rahattomalla lehmän ostajalla...
***
Valkovenäjän NATO-oppositionjohtaja Svetlana Tihanovskaja suututti Krimin valkovenäläiset väittämällä Krimin palautuksen olleen "verinen sota"...
Глава "Белорусов Крыма" заявил, что Тихановская высказала безрассудные мысли...
Позиция оппозиционного белорусского политика Светланы Тихановской по Крыму является лишенной здравого смысла. Об этом сообщил глава крымской региональной национально-культурной автономии "Белорусы Крыма" Роман Чегринец.
Тихановская в интервью литовскому порталу LRT рассказала о своем отноше-нии к Крыму. По ее словам, полуостров юридически является украинским, фактически он российский. ...
Чегринец сообщил, что Тихановская совсем не знает о происходящем в Крыму. Он заявил, что ее высказывания являются очень слабыми. По его словам, она только повторяет за украинской пропагандой. Глава белорусской организации в полуострове считает, что в Белоруссии следует доверять настоящим лидерам, которые не повторяют чужих ошибок.
Сенатор Совета Федерации Владимир Джабаров прокомментировал высказы-вания экскандидата в президенты Белоруссии Светланы Тихановской о Крыме. Он считает,что можно не обращать внимания на ее высказывания - как только в Белоруссии нормализуется ситуация,ее быстро забудут. Он напомнил Тиханов-ской, что Крым вернулся в состав РФ в соответствии с Уставом ООН и нормами международного права....
***
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008564154.html
7 väitettä, joita Venäjä yrittää nyt levittää länteen – näin niihin vastaavat EU ja Nato
Kuka on vastuussa Ukrainan kriisissä jälleen kiristyneistä jännitteistä? Onko EU hy-lännyt Ukrainan? Muun muassa näistä kysymyksistä Venäjällä ja lännellä on eriävät näkemykset.
Kuvakaappaus on peräisin Venäjän presidentin Vladimir Putinin 31. joulukuuta pitämästä vuotuisesta uudenvuodenpuheesta. Puheessaan Putin muun muassa kertoi Venäjän puolustaneen ”horjumatta” intressejään vuoden 2021 kuluessa.
Siitä lähtien kun Venäjä miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014, se on pyrkinyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen erilaisilla disinformaatiokam-panjoilla. Kampanjoita on kohdistettu paitsi Venäjän kansalaisiin, myös sen naapurimaihin, EU:n alueelle ja muihin valtioihin.
Vuonna 2015 Euroopan unioni perusti East StratCom-työryhmän,jonka tarkoituksena on torjua Venäjän erityisesti Itä-Eurooppaan levittämää disinformaatiota. Ryhmän lippulaivaprojekti on EUvsDisinfo-verkkosivusto, jolla se julkaisee muun muassa raportteja harhaanjohtavista tiedoista.
Sivuston mukaan sen ydintavoitteena on lisätä kansalaisten ymmärrystä ja tietoi-suutta Venäjältä käsin johdettavista disinformaatio-operaatioista sekä auttaa heitä tunnis-tamaan niitä paremmin. Maanantaina sivustolla julkaistu artikkeli listaa sekä kumoaa seitsemän yleistä myyttiä, joita Venäjä pyrkii ylläpitämään Ukrainan kriisin tämänhetkisessä tilanteessa.
IS kokosi artikkelin pohjalta alla olevan listan Venäjän levittämistä myyteistä sekä niitä koskevista vastaväitteistä. EUvsDisinfon lisäksi vastaväitteiden lähteenä on käytetty myös tammikuun alussa julkaistua artikkelia, jossa sotilasliitto Nato kumoaa itseään koskevia virheellisiä väitteitä.
Lue lisää: Nämä ovat Venäjän 5 vaihtoehtoa sotaan Ukrainaa vastaan
Väite 1: ” Nykyiset jännitteet ovat Ukrainan ja sen länsiliittolaisten jatkuvan aggressiivisen käytöksen seurausta. Venäjä puolustaa ainoastaan laillisia intressejään eikä ole vastuussa tästä konfliktista. ”
Vastaus: Venäjä rikkoo toimillaan sekä kansainvälisiä lakeja että sopimuksia, jotka se on itse solminut. Krimin niemimaan laiton miehitys sekä aseelliset aggressiot ovat ainakin 12:n kansainvälisen tai kahdenvälisen sopimuksen vastaisia.
Venäjän toimet rapauttavat ja uhkaavat lännen mukaan Ukrainan alueellista koske-mattomuutta, suvereniteettia sekä itsenäisyyttä. Samalla ne vaarantavat Euroopan turvallisuusjärjestyksen sekä kansainvälisen, sääntöihin perustuvan järjestyksen. "
Venäjämielisten ”itsepuolustusjoukkojen” jäsen kohotti nyrkkinsä ilmaan autoillessaan Ukrainan laivaston maihinnousualuksen ohi Krimin niemimaalla maaliskuussa 2014. Samoihin aikoihin ukrainalaiset vetäytyivät Krimiltä ja Venäjä sai sen haltuunsa.
IS:"Lisäksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat johtaneet noin 14000:n ukrainalaisen kuolemaan. 1,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Krimillä ja maan itäosissa.
Lue lisää: Venäjän ja Ukrainan edustajien määrä tavata Pariisissa ylihuomenna
VÄITE 2: ”Konfliktin käynnisti Ukrainan tilanne. On todisteita siitä, että Ukraina syyllistyy hirmutekoihin venäjänkielistä väestöään kohtaan maan itäosissa. Venäjän on puututtava asiaan, eikä vähiten siksi, että Ukraina ja Venäjä ovat ”yksi kansakunta”. Ukraina kuuluu Venäjän ”etuoikeutettuun etupiiriin”.”
Vastaus: Euroopan neuvosto,YK:n ihmisoikeusasioiden korkea edustaja sekä Euroo- pan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ovat vahvistaneet raporteissaan, ettei Ukrainan venäjänkieliseen tai venäläissyntyiseen väestöönsä väitetysti kohdistamasta vainoamisesta ole löytynyt todisteita.
Saadakseen kansalaisten tuen sotilastoimille Venäjän valtion media on toistuvasti panetellut Ukrainaa syyttäen sitä muun muassa kansanmurhasta Itä-Ukrainassa.Uk- rainan toimia on verrattu myös natsi-Saksan tekoihin toisen maailmansodan aikana.
Väite Ukrainan ja Venäjän kuulumisesta yhteen ”yhtenä kansakuntana” juontaa puolestaan juurensa pitkälle historiaan. Kumpikin maa oli aikanaan osa 1100-luvulle saakka olemassa ollutta Kiovan Venäjän valtakuntaa, mutta se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ne olisivat samaa kansakuntaa vielä yli 800 vuotta myöhemmin. Ukrainalla on myös oma kansallinen kulttuurinsa ja identiteettinsä, joka poikkeaa venäläisestä.
Naton ja EU:n näkemyksen mukaan ajatus ”etupiireistä” kuuluu historiaan, eikä sille pitäisi olla sijaa nykypäivän maailmassa. Ukrainalla katsotaan olevan kaikkien mui-den suvereenien valtioiden tavoin oikeus päättää itse omasta ulko- ja turvallisuus-politiikastaan, liittolaisuuksistaan sekä osallistumisestaan kansainvälisiin elimiin.
Tämä on myös perusperiaate Euroopan turvallisuusjärjestelmässä, jota myös Venäjä on aikanaan ollut rakentamassa ETYJ:in ja muiden kansainvälisten sopimusten kautta.
VÄITE 3: ”Ukrainan tulisi kaikissa tilanteissa kääntyä Venäjän puoleen, koska EU ja länsi eivät ole kiinnostuneet maasta ja ovat hylänneet sen.”
Vastaus:EU on vuodesta 2014 lähtien tukenut Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta muun muassa asettamalla Venäjän vastaisia talouspakotteita Krimin miehityksen vuoksi. EU tukee Ukrainaa myös disinformaation ja kyberhyökkäysten torjumisessa.
EU on myös Ukrainan strateginen kumppani, ja maasta on tullut yksi unionin läheisimmistä yhteistyökumppaneista muun muassa kaupan saralla.
VÄITE 4: ”Tämänhetkinen kriisi on Naton ja lännen syytä. Jos ne olisivat kun-nioittaneet lupaustaan olla laajentamatta sotilasliittoa, Venäjä ei tuntisi oloaan uhatuksi.”
Vastaus: Venäjän valtion mediassa usein toistetun väitteen mukaan Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov olisi saanut vuonna 1990 Yhdysvalloilta ”suullisen lupauksen” siitä, ettei Nato leviäisi ”tuumaakaan” itään.
Kun Naton roolista vuonna 1990 keskusteltiin, kyse oli tuolloin kuitenkin yksinomaan juuri yhdistyneestä Saksasta, eikä Itä-Euroopasta. Lisäksi Yhdysvaltain keskustelukumppani oli Neuvostoliitto, ei Venäjä.
Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov on kiistänyt saaneensa Yhdysvalloilta suullista lupausta siitä,ettei Nato laajenisi Itä-Eurooppaan. Marraskuussa 1990 otetussa kuvassa hänen vasemmalla puolel- laan on puoliso Raisa Gorbatshova ja oikealla puolellaan Saksan tuolloinen liittokansleri Helmut Kohl.
Muun muassa Harvardin yliopiston kylmän sodan tutkija Mark Kramer kirjoitti vuonna 2009, että Gorbatshov ja Yhdysvaltain tuolloinen ulkoministeri James Baker eivät missään vaiheessa keskustelleet Naton mahdollisesta laajentumisesta muihin Varsovan liiton maihin. Myös Gorbatshov vahvisti tämän vuonna 2014 antamassaan haastattelussa.
VÄITE 5: ”Venäjä on ”vihollisten ympäröimä” Naton aggressiivisen laajentumisen vuoksi, ja siksi sen täytyy puolustaa itseään.”
Vastaus: Mikään maa tai valtioliitto ei ainakaan julkisesti uhkaa Venäjää tai juonittele sinne hyökkäämistä. Nato korostaa olevansa puolustusliitto,jonka tarkoituksena on suojella jäsenmaitaan. Sen mukaan liiton sotaharjoitukset tai joukkojen sijoittaminen eivät ole suunnattu Venäjää tai mitään muutakaan valtiota vastaan.
Venäjä puolestaan on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, ja sen asevoimat sekä ydinasearsenaali kuuluvat maailman suurimpiin. Tämä saattaa asettaa erikoiseen valoon väitteen, jonka mukaan Venäjä olisi välittömästi uhattuna ulkopuolelta. Venäjän 14:sta rajanaapurista vain viisi on Naton jäseniä.
Venäjä esittelee maailman suurimpiin kuuluvaa asearsenaaliaan vuosittain Moskovassa järjestettävässä voitonpäivän paraatissa. Kuva on paraatista toukokuulta 2015.
Ukrainalla pitäisi olla itsenäisenä maana oikeus valita liittoumat, joihin se osallistuu, eikä Venäjällä ole minkäänlaista laillista veto-oikeutta sen tekemiin päätöksiin. Vas-taavalla tavalla EU ja Nato eivät vaadi oikeutta vaikuttaa siihen, mitkä maat kuuluvat entisten neuvostotasavaltojen muodostamaan Kollektiiviseen turvallisuusjärjestöön (ODKB/CSTO), sillä ne eivät ole mukana kyseisessä sopimuksessa.
Väite 6: ”Venäjä ei ole millään tavalla vastuussa Ukrainan nykyisistä jännitteis-tä. Ukraina on tarkoituksella rikkonut Minskin sopimusta ja länsi aseistaa sitä pidemmälle. Venäjän on reagoitava nopeasti puolustaakseen rajojaan. Provokaatio tulee lännestä.”
Vastaus: Venäjä on länsimaiden mukaan kasvattanut jännitteitä keskittämällä viime aikoina joukkoja ja kalustoa Ukrainan rajan läheisyyteen sekä miehittämälleen Kri-min niemimaalle. Minskin sopimukseen liittyessään Venäjä kuitenkin sitoutui muun muassa tulitaukoon ja raskaan asekaluston vetämiseen pois alueelta. Se ei ole sallinut myöskään ETYJ:in tarkkailijoille esteetöntä pääsyä maiden väliselle rajalle.
Venäjän sotilaskalustoa satelliittikuvassa Krimin niemimaalla sijaitsevalla Opukin harjoitusalueella. Kuva on otettu 21. joulukuuta.
Ukraina sen sijaan on pannut mahdollisuuksiensa rajoissa suurimman osan Minskin sopimuksen velvoitteista täytäntöön. Se on muun muassa tehnyt perustuslakiinsa muutoksia, jotka lisäävät autonomiaa alueilla, jotka eivät tällä hetkellä ole edes sen hallinnassa.
VÄITE 7: ”EU on joka tapauksessa heikko ja merkityksetön. Miksi edes vaivautua puhumaan EU:n kanssa? Nato taas ei ole kiinnostunut todellisesta dialogista Venäjän kanssa.”
Vastaus: EU on maailman suurin yhtenäinen talousvyöhyke ja Ukrainan suurin kaup-pakumppani.Venäjän johto on luonut EU:sta kuvaa heikkona elimenä, joka ei halua edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja joka ei kykene hoitamaan kriisejä.
Lue lisää: Saksan Scholz: Venäjän tulisi tehdä näkyviä aloitteita Ukrainan tilanteen liennyttämiseksi
EU on kuitenkin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kuten YK:n, Naton, ETYJ:in, Euroopan neuvoston sekä G7:n kanssa tehnyt useita sitoumuksia edistääk-seen rauhaa ja turvallisuutta paitsi Euroopan alueella, myös sen ulkopuolella.
Naton mukaan sen linja Venäjän suhteen on aina perustunut pelotusvaikutuksen ohella poliittiseen dialogiin. Sotilasliitto korostaa myös Nato-Venäjä-neuvoston tärkeyttä dialogin areenana. "
HM: Mikään tuollainen ei mene Peruskirjan yli laillisuudessa.
***
YK:n jäsenmaina Ukraina ja Valkovenäjä allekirjoittivat erikseen myös rauhansopi-mukset, Neuvostoliiton lisäksi, jonka perillinen nyt on Venäjä. Lännessä kävi myös käsky tunnustaa se NL:n "ainoaksi perilliseksi". Näin tehtiin pikapikaa myös Suomessa.
" #3687150 13.6.2022 12:39
Vastaus kommenttiin: #3687133Ukrainahan tosiaan oli Pariisin rauhan osapuoli, Venäjä ei.
Ihan täsmälleen ottaen Suomen kanssa rauhan solmivat:
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdisty-nyt Kuningaskunta,Australia,Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta,Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni.
Ihan sellaisenaan noista on oikeastaan jäljellä vain Yhdistynyt kuningaskunta. Intia ja Tsekkoslovakia ovat jakautuneet. Kanadan, Australian, Etelä-Afrikan, Ukrainan ja Valko-Venäjän suvereenius on lisääntynyt. Neuvostoliitto on kadonnut kokonaan.
Moni sarjakuvatasolla toisen maailmansodan historiaa harrastava ei ehkä tajua, että Suomi ei ollut sodassa Ranskan, Kiinan tai Yhdysvaltojen kanssa. Venäjä kyllä tunnustettiin YK:ssa Neuvostoliiton seuraajavaltioksi. "
***
Hesarin hewompaskaa:
https://www.hs.fi/talous/art-2000008946954.html
Suomen eliitti sulki silmänsä nolosti todellisuudelta vuoden 2014 jälkeen – Nyt on päätettävä, oliko se väärin vai oikein
Fortumin ja Uniperin kriisi pakottaa näkemään, miten Suomi katsoi vuosia pimeään tarpovan Venäjän rikosten ohi, koska tarjolla oli rahaa. Kiinan ja muiden autokratioi-den edessä on pohdittava, oliko tämä väärin vai järkevää asioiden hoitoa, kirjoittaa talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.
Vuonna 2014 kaikki Euroopassa muuttui. Mutta vain melkein, sillä harva sitä halusi myöntää. Oli liikaa pelissä.
Tuon vuoden helmikuussa Ukrainassa tehtiin vallankumous. Se oli iso uutinen: Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan kokoontuneet mielenosoittajat ajoivat kaoottisissa tunnelmissa Venäjän-mielisen presidentin Viktor Janukovytšin maasta ja vallasta.
Ehkä Ukraina pääsisi kammottavasta korruptiostaan ja Venäjän ikeestä. Ehkä Ukraina kääntyisi länteen.
Sitten alkoi tapahtua Krimillä, itsenäiseen Ukrainaan Neuvostoliiton hajoamisesta asti kuuluneella niemimaalla. Siellä heräsi levottomuuksia venäjää puhuvien ja ukrainalaista kulttuuria kannattavien välille.
Niemimaa ja erityisesti sen kärjessä sijaitseva Sevastopolin venäläinen laivastotukikohta ovat alue, josta käsin voi hallita suurta osaa Mustastamerestä.
Pian Krimille ilmestyikin tunnuksettomia sotilaita, ”pieniä vihreitä miehiä”. He alkoivat ottaa niemimaan tärkeimpiä kohteita haltuunsa. Kyse oli hämäyksestä: sotilaat olivat venäläisiä, ja tarkoituksena oli liittää strategisesti tärkeä Krim osaksi Venäjää.
Tunnuksettomia sotilaita seisoi vartioimassa sotilastukikohtaa Belbekissä Krimillä lähellä Sevastopolia 22. maaliskuuta 2014.
Krim liitettiin,ja pian ”separatisteja” oli ilmestynyt jo Itä-Ukrainaan asti. Siellä hiljainen sotiminen jatkui kahdeksan vuotta. Sitten Moskovassa tehtiin päätös: aloitetaan silmitön tappaminen.
Ukraina syöksyi kuiluun.
Moskovassa tehtiin päätös: aloitetaan silmitön tappaminen.
Suomessa on viime viikkoina toisteltu yhä uudelleen, että Venäjän hyökkäystä ei voinut ennustaa – niin järjetön se oli.
Viimeksi tätä on kuultu suomalaisen Fortumin ja saksalaisen Uniperin kohdalla. Val-tion pääosin omistaman energiayhtiön Saksasta vuonna 2018 hankkima venäläisen kaasun välittäjä Uniper on ajautunut vaikeuksiin. Syynä on se, että totalitaristinen Venäjä käy Euroopassa tuhoamissotaa, ja koko kaasubisnes on vaakalaudalla.
Mutta tämähän oli musta joutsen. Etäinen riski, joka toteutui. Eihän kukaan olisi voinut arvata, että Venäjä käyttää energiaa aseena. Olivathan siellä muutkin, emme vain me. Elämä nyt vain ei ole sellaista, että aina voisi olla puhtoinen.
Ennustamattomuutta ovat toistelleet kuitenkin niin johtavat poliitikot, turvallisuuspo-litiikan tutkijat kuin yritysjohtajatkin.HS:n talouden ja politiikan toimituksessa haastat- telemme kesän aikana vaikuttajia, joilla on tiivis suhde Venäjään. Puhe yllätyksestä toistuu.
Paula Lehtomäki
”En olisi koskaan uskonut, että tällaiseen hankkeeseen Venäjä lähtisi. Se oli täydelli-nen yllätys ja ehkä juuri siksi niin hirveä järkytys”, Suomen vallan ytimessä ministerinä ja valtiosihteerinä 2000-luvulla toiminut Paula Lehtomäki sanoi.
Niinkö? Olivatko hyökkäys ja kaasukiristys todella yllätys?
Vai yrittävätkö Fortumin johtajat ja poliitikot vain pelastaa maineensa ja pyristellä irti katastrofaalisista virhearvioinneista?
On pohdittava, miten pimeyteen tarponeeseen Venäjään on Suomessa suhtauduttu.
Jälkiviisaus on helppoa, mutta joskus se on tarpeellista. Ilman sitä eilisen virheistä ei koskaan kantautuisi mitään oppeja huomiselle. Siksi on pohdittava, miten pimeyteen tarponeeseen Venäjään on Suomessa suhtauduttu.
Tehtävä on sikäli helppo, että Venäjän johto ei ole juuri piilotellut tietään nykyiseen sortovaltioon – päin vastoin.
Maan oppositiota pamputettiin avoimesti kansainvälisen median edessä vuosien ajan. Sen kaikki näkivät ja tiesivät – ja jatkoivat bisnestä.Opposition johtajia vangittiin näytösluonteisissa oikeudenkäynneissä ja liike-elämästä politiikkaan vaikuttaneita liikemiehiä ajettiin maanpakoon, telkien taa tai tapettiin.
Sotia syttyi taajaan. Vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja jatkoi avoimesti Krimillä 2014. Maailmalle näytettiin peräti kahdesti, että presidentti Vladimir Putin siirtelee rajoja voimalla.
Sitten siviilejä täynnä oleva Malaysia Airlinesin matkustajakone MH-17 ammuttiin alas Itä-Ukrainassa heinäkuussa 2014, tutkimusten mukaan ”separatistialueilta” venäläisellä ohjuksella. Ei sanottavia seurauksia.
Lento-onnettomuustutkijat tutkivat Malaysia Airlinesin matkustajakone MH-17:n puto-amispaikkaa Rozsypnen kylän lähellä Donetskin alueella 22. heinäkuuta 2014.
Vähemmistöjä sorrettiin.Vuonna 2017 Putinille uskollinen Tšetšenian johto oli kiihdyt- tänyt seksuaalivähemmistöjen vainot jo niin koviksi, että Saksan liittokansleri Angela Merkel pyysi Putinia lopettamaan ne. Merkel tiesi, ja niin myös suomalaiset.
Maaliskuussa 2018 Venäjän agentit yrittivät tappaa Britannian hyväksi työskennel-leen venäläisen entisen vakoojan Sergei Skripalin hermomyrkyllä Salisburyssä Eng-lannissa. Kolme poliisiakin sai myrkystä. Tulos oli diplomaattinen selkkaus. Elämä jatkui.
Suomessa eliitti ei juuri näistä hetkahtanut.
Esimerkiksi heinäkuussa 2016 – yli kaksi vuotta Krimin valtauksen jälkeen – Vladimir Putin oli presidentti Sauli Niinistön vieraana kesäisessä Kultarannassa. Presidentit kättelivät ja kävivät läpi ajankohtaisia asioita, Ukrainaakin.
Tässä tilaisuudessa Niinistö esitti noiden vuosien näkyvimmän turvallisuuspoliittisen avauksensa. Sen sisältö oli, että lentokoneiden pitäisi lentää Itämerellä ”transponde-rit” eli tunnistinmajakat päällä. Näin lentokoneet eivät törmäisi vahingossa toisiinsa.
Järkevän kuuloinen idea, mutta Krimin rinnalla minimaalisen pieni.
Kovin suuresti ei ollut horjunut myöskään noiden vuosien pääministerin Juha Sipilän (kesk) käsitys Venäjästä. Syksyllä 2017 Sipilältä kysyttiin MTV:n haastattelussa Fortumin aikeista ostaa Uniper – ja ottaa iso Venäjä-riski.
”Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Se lähtee ihan yhtiön omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut tämän tarpeelliseksi”, Sipilä vastasi.
Turvallisuus, miten höpsö toimittajan kysymys!
Myös liike-elämä jatkoi entisellään, kauppaa käytiin ja tytäryhtiöt pyörivät. Itse asias-sa tällainen Suomen ”taloudellinen diplomatia” näytti Krimin jälkeen vain kiihtyvän. Se oli kätevää, kun politiikassa EU-maan piti ainakin pinnallisesti vierastaa Venäjää.
Esko Aho
Yritysten Venäjä-suhteita jo aiemmin junaillut entinen pääministeri Esko Aho (kesk) nimitettiin toukokuussa 2016 Venäjän suurimman pankin hallitukseen. Sperbank oli jo tuolloin EU:n ja Yhdysvaltain sektoripakotteiden piirissä.
”Vaikka pakotteet ovat voimassa, Suomella ja Venäjällä on paljon kanssakäymistä, joka jatkuu normaalisti. Naapuruus jatkuu, vaikka eletään vaikeita aikoja. Se on erittäin tärkeätä molempien kannalta”, Aho sanoi tuolloin HS:lle.
Hän myös arveli, että ”näköalapaikasta” olisi hyötyä suomalaisille yrityksille.
Suomessa vallitsi tästä jonkinlainen ääneenlausumaton konsensus: kun politiikka kiristyi, talous voisi olla tie kahdenvälisten suhteiden ylläpitoon. Fortumin aiemmin, vuonna 2008 hankkimaa Venäjän liiketoimintaa ei nähty riskinä, kuten ei Uniper-kauppaakaan.
”Johtopäätös oli yksiselitteinen. Tämä tehtävä tarjoaa paljon mahdollisuuksia”, Aho tiivisti hallituspaikkaa vastaanottaessaan HS:lle.
Sitä Venäjä tarkoitti, mahdollisuuksia. Tehtaita,kauppaa, energiaa – ja ennen kaikkea voittoja. Onhan jo pelkkä Pietari Suomen kokoinen markkina-alue, on tapana sanoa.
Tässä kohtaa myös huomautetaan,että eiväthän muidenkaan maiden yhtiöt Venäjäl-tä lähteneet. Miksi Nokian tai Fazerin olisi pitänyt, jos Ericsson tai McDonald’s eivät lähde?
Olisiko voitot pitänyt moraalin nimissä muka jättää niille?
Vuorineuvos Ilpo Kokkila
Ehkä tähän viittasi HS:n haastattelussa tänä kesänä vuorineuvos Ilpo Kokkila. Häntä tämän kirjoituksen jälkiviisaus ehkä sapettaa.
”Kaikki ne, joilla ei ole ollut koskaan mitään tekemistä venäläisten kanssa, antavat asiantuntevia lausuntoja siitä, mitä menneinä vuosina olisi pitänyt tehdä”, Kokkila sanoi.
Olisi väärin väittää, että silmät suljettiin Krimin jälkeen vain ahneudesta. Ahneus oli yksi syy, mutta ei läheskään ainoa. Lännessä ahneus oli välineellistetty.
Myös 1960-luvulla Eurooppaa järkytti itäinen voimapolitiikka. Neuvostoliitto kukisti Tšekkoslovakian uudistusmielisen hallinnon voimalla elokuussa 1968. Noihin päiviin särkyivät monen läntisen kommunistin käsitykset Neuvostoliitosta, muita ne pelottivat. Miten sosialistimaat saataisiin integroitumaan länteen?
Ratkaisu löytyi läheltä. Eurooppaa oli alettu sitoa yhteen hiili- ja teräsyhteistyöllä, joista kasvoi myöhemmin yhteinen markkina-alue ja poliittinen Euroopan unioni. Talous sitoisi vanhat viholliset Saksan ja Ranskan yhteen.
Jos myös Neuvostoliitto olisi fyysisesti ja taloudellisesti riippuvainen lännestä, ehkä sen halu sotia vähenisi. Lokakuussa 1973 Tšekkoslovakian ja silloisen Länsi-Saksan rajalla avautuikin kaasuhana – lämpö alkoi virrata rautaesiripun läpi. Riippuvuus oli valmis. Samoin Putinin ase.
Tätä unelmaa talouden ja yhteistyön kautta rakennettavasta yhteydestä vaalittiin lännessä katkeraan loppuun saakka. Esko Aho erosi Sperbankin hallituksesta 24. helmikuuta, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli jo käynnissä.
”Halusin olla tukemassa talouden kehitystä ja suhteita länteen,niin kuin moni muukin suomalainen. Vaikka pessimismi vähitellen kasvoi, ajattelin, että on hyvä yrittää pitää Venäjä mukana kansainvälisessä taloudessa ja kehityksessä”, Aho sanoi HS:n haastattelussa maaliskuussa.
Usko kesti liian pitkään. Venäjän myötäily sai Esko Ahon kasvot, vaikka mukana oli koko Suomen eliitti. Moraalisesti vähintään yhtä syvällä kuin Aho rypivät Putinin kaasudiileriksi ryhtyneet Fortumin johtajat. Ja moni muukin.
Yhteys Venäjään on nyt mennyt, ehkä vuosikymmeniksi.
Venäjän todennettujen sotarikosten – esimerkiksi tavallisten aktiivisten kansalaisten teloittamisen – jälkeen tuntuu mahdottomalta ajatella, että länsi solmisi Putinin hallin-toon tai sen ideologisiin seuraajiin mitään laajaa suhdetta. Jos joku yritysjohtaja kohta yrittää, hänelle kannattaa näyttää kuvia Butšasta.
Ranskan kansallisen santarmiston oikeuslääketieteen osasto tutki joukkohautaa Butšassa 14. huhtikuuta.
Kaupan katkaisu Venäjään herättää kuitenkin myös kiusallisia,syvälle länsimaiden ja Suomen olemukseen meneviä kysymyksiä. Jos Venäjä meni sodallaan kanssakäy-misen oikeuttavan moraalisen rajan yli, missä tuo moraalin raja oikeastaan kulkee?
Lännen arvojen ytimessä ovat yksilön oikeuksien kunnioitus eli ihmisoikeudet, sananvapaus, vapaat vaalit ja vähemmistöjen suojelu.
Samalla esimerkiksi Saudi-Arabia on öljynsä vuoksi yhä lännen liittolainen, vaikka se talloo näistä kaikkia. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasi tällä viikolla saudikuninkaallisia, pääosin puhuakseen sodan nostamaa öljyn hintaa alas.
Entä sitten Turkki, jonka kanssa Suomi on pian sotilasliitossa? Tai vasemmistopopu-lismin tuhoama öljymaa Venezuela, jota Yhdysvallat on myös lähestynyt energiakriisin pahetessa?
Eikö pieni sorto haittaa?
Kuinka monta vielä voi kuolla, jotta raja ei ylity?
Eikö juuri Venäjän kohdalla pikkusormen antaminen ole nyt viemässä puolet kädestä?
Kansainvälisessä politiikassa on Venäjän hyökkäyksen jälkeen puhuttu paljon kyl-män sodan aikaan muodikkaaksi nousseesta voimapolitiikkaan perustuvasta teori-asta, jota kutsutaan ”realismiksi”. Ajattelusuunnan kummisedäksi mainitaan usein amerikkalaisdiplomaatti George Kennan, eräs tunnetuimmista ”kylmistä sotureista”.
George Frost Kennan vuonna 1938.
Teorian mukaan etenkin suurvallat pyrkivät aina maksimoimaan oman ja (joskus) kansalaistensa edun. Tässä pelissä arvot ja periaatteet voivat olla ehkä hidasteita, mutta pohjimmiltaan ne ovat vain etukamppailun kosmetiikkaa.
Realismin piirteitä onkin ollut erityisesti valtioiden välisessä kaupassa. Vaihtoa on tehty myös vastenmielisten valtioiden kanssa, sillä monimutkaisessa maailmanta-loudessa juuri kukaan ei pärjää ilman toisia – eivät edes Yhdysvallat tai Kiina. Täydelliset kauppasaarrot ovat tästä syystä harvinaisia, eikä sellaisessa ole edes Venäjä. Sama näkyy myös yhteistyössä Saudi-Arabian kanssa.
Paradoksaalista on, että länsimaissa voidaan korostaa yhtä aikaa sekä maiden itsekkyyden perimmäistä voimaluonnetta että yhteistä yksilökeskeistä arvopohjaa, kuten ihmisoikeuksia.
Kuinka paljon sortoa tällaisen ”realismin” nimissä sitten länsimainen valtio tai suuryritys voi sietää? Ilmeisesti ainakin sen verran kuin Saudi-Arabiassa tai Krimin valtauksen jälkeisellä Venäjällä, mutta vähemmän kuin Ukrainaa runtelevassa valloitussodassa.
Mutta kun suuryritykset nyt Venäjän kohdalla aloittivat rajan piirtämisen, pitäisikö niiden viedä se loppuun?
Jos Venäjän jälkiviisaudesta jokin oppi on otettavissa, tuota oppia on luultavasti sovellettava kauemmas itään, Kiinaan. Kiinaa johtaa yhä yksin kommunistinen puolue ja puoluetta ja maata Xi Jinping.
Jos länsi oli talouspoliittisine komplekseineen kietoutunut syvästi Venäjään, Kiinaan se on käytännössä sulautunut. Digitaalinen laite, jolla luet tätä juttua, on luultavasti koottu Kiinassa. Tarkista myös kodinkoneesi, kenkäsi, vaatteidesi puuvilla ja mahdollisten lastesi reput. Länsi on hyvin riippuvainen Kiinasta myös esimerkiksi harvinaisissa maametalleissa.
Jos Kiina ja sen teollisuus sulkeutuisivat länneltä huomenna, tulos olisi kaaos. Mutta eihän niin voi käydä, koska myös Kiina kärsisi. Eihän siinä olisi järkeä.
Venäjän tapaan Kiina on sulkeutunut autoritaarinen maa. Kiina sensuroi, tukahduttaa kommunistista puoluetta uhkaavan opposition ja polkee vähemmistöjä, kuten Xin-jiangin maakunnan uiguureja. Viime vuoden lopulla Yhdysvallat kielsi lähes kaiken tuonnin Kiinan uiguurialueilta.
Kiina myös uhkaa jatkuvasti Taiwania, jonka erillisyyttä kommunistivallasta se pitää historian jäänteenä. Mutta eihän Kiina Yhdysvaltain suojaamaan Taiwaniin hyökkää – sehän olisi järjetöntä. Venäjän hyökkäystä Kiina ei ole tuominnut.
Lännen yritysten pako Venäjältä kertoo niiden korostuneesta arvo- ja vastuullisuusnäkökulmasta. Kun yritykset julkaisevat vuosittain tietoja sosiaalisesta vastuustaan, olisi läsnäolo siviilejä teloittavassa maassa ollut vaikea perustella.
Samalla läsnäolo Kiinan kaltaisissa autokratioissa on yhä monimutkaisempi kysy-mys. Kuinka paljon sortoa niiltä voi sietää, jos kauppa kuitenkin käy? Onko parempi yrittää vuorovaikutusta loppuun saakka kuin kääntää selkänsä maailmalle naiivien arvojen vuoksi?
Vastaus on vaikea, mutta Fortumin, Uniperin ja koko Venäjä-katastrofin opetus on, että yhtälö on länsimaissakin pakko avata. Se on pakko käydä läpi niin yritysten hallituksissa kuin tulevissa eduskunta- ja presidentinvaaleissakin.
Mitä tarkoittaa olla demokratia? Mitä se tarkoittaa suhteille itsevaltaisiin maihin?
Kun Krim oli jo vallattu ja Venäjä harppoi pimeään, näihin kysymyksiin annettiin yksi vastaus. Sen lopputulos oli ruma.
Jos siitä voi jotakin oppia, opin aika on nyt.
***
FACEBOOK-META palautti muiston (uudelleenjaettavaksi):
Kiinan rauhanneuvotteluehdototuksessa on rutkasti neuvotteluvaraa...
" Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2. Kiina ehdottaa Ukrainan jakamista kolmeen osaan
Ion Mittler 24.2.2023 20:32
On kulunut päivälleen 19 kuukautta siitä kun ennustelin, että Venäjä yrittää anneksoida kolmasosan Ukrainasta:
Vaikka eihän siinä ihan niin käynyt:
Venäjän suurhyökkäyksen vuosipäivänä Kiina on tehnyt aloitteen rauhansopimuksen edistämisestä. Kiinan suunnalta julkisuuteen vuodettu kartta ei ole mieluisaa katsot-tavaa länsimaisille poliitikoille: Venäjä saisi hallussaan olevan noin kuudesosan Uk-rainan alueista,ja sen lisäksi noin 25 % lisää julistettaisiin demilitarisoiduksi alueeksi. Twitterissä joku antoi sille lempinimen ”uusi Itä-Saksa”.Nimitys on varsin osuva, kos- ka tässä suunnitelmassa pääkaupunki Kiova jaettaisiin kahtia, kaupungin keskellä kulkevan Dnepr-joen kohdalta.
Länsimaissa ei olla lämpenemässä Kiinan aloitteelle. Nyt ei ole aika piirtää karttoja, vaan nyt katsotaan rajat kuntoon aseiden voimalla:
https://www.theguardian.com/world/2023/feb/24/china-calls-for-russia-ukraine-war-peace-talks
Venäjällä oltaisiin varsin tyytyväisiä Kiinan ehdotukseen. Kukaan ei kai kuvitellut, että Kiina on täysin neutraali rauhanvälittäjä näiden kahden välillä?
Karttoja Ukrainan jakamisesta on piirrelty aiemminkin, tässä erään amerikkalaisen ajatuspajan luonnos vuodelta 2010:
https://www.opendemocracy.net/en/odr/could-partition-solve-ukraines-problems/
Jussi Halla-aholla on toisenlaisia ajatuksia: hänen mielestään Ukraina pitäisi hyväksyä NATOn jäseneksi niin pian kuin mahdollista.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009415036.html
Liikkeellä on monenlaisia ajatuksia, ja monenlaisia karttoja. Ihan kaikki nämä ajatteli-jat eivät ole kovin hyvin ns. ”kartalla” tilanteesta, ja realistisesti mahdollisesta tulevai-suudesta. Ei kai tässä muu auta kuin odotella ja ennustella tulevaa, jota emme voi tietää, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitten voidaan viisastella ja jälkiviisastella.
***
https://yle.fi/a/74-20019702
" Kiina esitteli 12 kohdan ehdotuksen Ukrainan sodan lopettamiseksi
Kiinan ehdotusta on kritisoitu muun muassa siitä, ettei se kehota Venäjää vetämään joukkojaan pois Ukrainasta.
Kiinan huippudiplomaatti Wang Yi tapasi Vladimir Putinin Kremlissä keskiviikkona. Kuva: Anton Novoderezhkin / AFP
Kiinan ulkoministeriö on esittänyt kaksitoistakohtaisen ehdotuksen Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi Ukrainassa.
Kiina esittää muun muassa tulitaukoa, sodan sääntöjen noudattamista, pakotteista luopumista, rauhanneuvottelujen aloittamista ja ydinaseiden käytöstä pidättäytymistä.
Kiinan ehdotus sisältää kohdan, joka korostaa, että kaikkien maiden suvereniteettia on kunnioitettava, vaikka siinä ei suoraan nimetä Ukrainaa eikä Venäjää. Ehdotuksessa ei täsmennetä, mitä tämä tarkoittaisi Ukrainan tapauksessa, sillä Venäjä on liittänyt Ukrainalle kuuluvia alueita itseensä.
Ehdotus tuomitsee lisäksi ”kylmän sodan mentaliteetin”, jonka voidaan nähdä viittaavan Yhdysvaltoihin ja Naton laajentumiseen. Kiinan mukaan ”yhden maan turvallisuutta ei saa edistää toisen maan turvallisuuden kustannuksella. Alueen turvallisuutta ei pidä [yrittää] saavuttaa vahvistamalla tai laajentamalla sotilaallisia yhteenliittymiä.”
Kiina kertoo ehdotuksessaan lisäksi vastustavansa ”yksipuolisia pakotteita, joille ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää”. Ehdotuksen mukaan näitä toteuttavien maiden ”pitää lopettaa yksipuolisten pakotteiden ja kauaksi yltävien oikeudellisten määräysten käyttö muita maita kohtaan”.
Ehdotuksessa kerrotaan myös, että ”ydinaseita ei pidä käyttää ja ydinsotia ei pidä käydä. Ydinaseilla uhkailua pitää vastustaa.”
Muissa ehdotuksen kohdissa vaaditaan sotavankien suojelua, siviileihin kohdistuvien hyökkäysten lopettamista, ydinvoimaloiden turvallisuuden takaamista ja viljan viennin helpottamista.
Ehdotukselle kritiikkiä Venäjä-keskeisyydestä
Ukraina kutsui Kiinan ehdotusta hyväksi aluksi, mutta kehotti Kiinaa tekemään enemmän rauhan eteen.
– Kiinan pitäisi tehdä kaikki voitavansa sodan lopettamiseksi ja rauhan palauttamiseksi Ukrainaan sekä kehottaa Venäjää vetämään joukkonsa pois, Ukrainan Kiinan-suurlähetystön edustaja Zhanna Leshchynska sanoi Pekingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Leshchynska huomautti, ettei Ukrainaa kuultu ennen ehdotuksen julkistamista.
– Neutraalina osapuolena Kiinan pitäisi puhua molemmille tahoille: Venäjälle ja Ukrainalle. Nyt näemme, ettei Kiina puhu Ukrainalle.
Euroopan unionin Kiinan-suurlähettiläs Jorge Toledo kertoi samaisessa tiedotustilaisuudessa, että Kiinan ehdotusta ei voida edes pitää rauhanehdotuksena.
Myös Yhdysvallat kritisoi Kiinan ehdotusta heti tuoreeltaan. Kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin mukaan sota voisi päättyä huomenna, jos Venäjä lopettaisi hyökkäykset Ukrainaan ja vetäisi joukkonsa pois.
– Ensimmäinen reaktioni siihen on, että se voisi päättyä kohtaan yksi, joka on, että kaikkien maiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, Sullivan sanoi yhdysvaltalaiskanava CNN:lle.
Saksan hallituksen tiedottaja Wolfgang Buchner sanoi, että Kiinan ehdotuksesta puuttuu olennaisin asia: Venäjän joukkojen vetäminen Ukrainasta. Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier puolestaan sanoi epäilevänsä Kiinan vilpittömyyttä.
– Jokainen oikeudenmukaista rauhaa kohti vievä ehdotus on tervetullut [...]. On kuitenkin edelleen kyseenalaista, haluaako Kiina toimia näin rakentavassa roolissa, Buchner sanoi.
Kiinan ulkopolitiikan professori Li Mingjiang Singaporen Nanyangin teknillisestä yliopistosta arvioi uutistoimisto AP:lle, että Kiinan ehdotus on ”varsin Venäjä-myönteinen”.
Kiinan käyttäytyminen sodan aikana on ollut ristiriitaista
Toistaiseksi Kiina on kertonut säilyttävänsä neutraalin kannan Ukrainan sodan osalta. Kiina on sanonut kannattavansa rauhaa, mutta ei ole kuitenkaan tuominnut Venäjän aloittamaa hyökkäystä.
Yhdysvallat on aiemmin ilmaissut huolensa siitä, että Kiina ryhtyisi toimittamaan materiaalista ja aseellista apua Venäjälle. Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin mukaan Yhdysvalloilla on näyttöä siitä, että Kiina suunnittelee avun lähettämistä Venäjälle.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan ei ole merkkejä siitä, että Kiina toimittaisi Venäjälle ”tappavaa apua”.
– Olemme kuitenkin nähneet merkkejä siitä, että Kiina saattaa suunnitella ja harkita sotilasavun toimittamista Venäjälle, Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa Tallinnassa perjantaina.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Kiina saattaa suunnitella ja harkita sotilasavun toimittamista Venäjälle.
Kiina on kiistänyt tiedot aseiden toimittamisesta Venäjälle.
– Se on Yhdysvallat eikä Kiina, joka toimittaa loputtomasti aseita sotatantereelle, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin sanoi.
Kulissien takana Kiinan tuki Venäjälle on ollut julkisesti kerrottua suurempaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola Yle Radio Suomen haastattelussa.
– Tietojeni mukaan Kiina osallistuu Venäjän tukemiseen laajemmin kuin mitä kuvitellaan, mutta Kiina ei halua näyttävän siltä. Tämä rauhansuunnitelma ikään kuin maskeeraa sitä tilannetta. Siinähän toivotaan harmonisempaa sotimista, siviiliuhrien välttämistä ja humanitääristen lakien palauttamista voimaan.
Myöskään Venäjä ei ole halukas tarttumaan Kiinan esittämän mietinnön ajatuksiin, Aaltola arvioi.
– Putin ajattelee tämän olevan tahtojen kamppailu ja että länsi on viime kädessä kuitenkin vähemmän tahtova kuin äiti Venäjä, joka on myös valmis uhraamaan enemmän poikiaan tässä asiassa kuin länsi, joka toimittaa aseita Ukrainaan, mutta ei suoraan osallistu sotaan.
Lähde: AFP, AP, CNN, Reuters, STT
***
https://www.fmprc.gov.cn/mfa_eng/zxxx_662805/202302/t20230224_11030713.html
China’s Position on the Political Settlement of the Ukraine Crisis
1. Respecting the sovereignty of all countries. Universally recognized internatio-nal law, including the purposes and principles of the United Nations Charter, must be strictly observed. The sovereignty, independence and territorial integrity of all count-ries must be effectively upheld. All countries,big or small,strong or weak,rich or poor, are equal members of the international community. All parties should jointly uphold the basic norms governing international relations and defend international fairness and justice. Equal and uniform application of international law should be promoted, while double standards must be rejected.
2. Abandoning the Cold War mentality. The security of a country should not be pursued at the expense of others.The security of a region should not be achieved by strengthening or expanding military blocs. The legitimate security interests and con-cerns of all countries must be taken seriously and addressed properly. There is no simple solution to a complex issue.All parties should,following the vision of common, comprehensive, cooperative and sustainable security and bearing in mind the long-term peace and stability of the world,help forge a balanced, effective and sustainable European security architecture. All parties should oppose the pursuit of one’s own security at the cost of others’ security, prevent bloc confrontation, and work together for peace and stability on the Eurasian Continent.
3. Ceasing hostilities. Conflict and war benefit no one. All parties must stay rational and exercise restraint, avoid fanning the flames and aggravating tensions, and prevent the crisis from deteriorating further or even spiraling out of control. All parties should support Russia and Ukraine in working in the same direction and resuming direct dialogue as quickly as possible, so as to gradually deescalate the situation and ultimately reach a comprehensive ceasefire.
4. Resuming peace talks. Dialogue and negotiation are the only viable solution to the Ukraine crisis. All efforts conducive to the peaceful settlement of the crisis must be encouraged and supported. The international community should stay committed to the right approach of promoting talks for peace, help parties to the conflict open the door to a political settlement as soon as possible, and create conditions and platforms for the resumption of negotiation. China will continue to play a constructive role in this regard.
5. Resolving the humanitarian crisis. All measures conducive to easing the huma-nitarian crisis must be encouraged and supported. Humanitarian operations should follow the principles of neutrality and impartiality, and humanitarian issues should not be politicized. The safety of civilians must be effectively protected, and humanitarian corridors should be set up for the evacuation of civilians from conflict zones. Efforts are needed to increase humanitarian assistance to relevant areas, improve humani-tarian conditions, and provide rapid, safe and unimpeded humanitarian access, with a view to preventing a humanitarian crisis on a larger scale. The UN should be sup-ported in playing a coordinating role in channeling humanitarian aid to conflict zones.
6. Protecting civilians and prisoners of war (POWs). Parties to the conflict should strictly abide by international humanitarian law, avoid attacking civilians or civilian facilities, protect women, children and other victims of the conflict, and respect the basic rights of POWs. China supports the exchange of POWs between Russia and Ukraine, and calls on all parties to create more favorable conditions for this purpose.
7. Keeping nuclear power plants safe. China opposes armed attacks against nuc-lear power plants or other peaceful nuclear facilities, and calls on all parties to comp-ly with international law including the Convention on Nuclear Safety (CNS) and reso-lutely avoid man-made nuclear accidents. China supports the International Atomic Energy Agency (IAEA) in playing a constructive role in promoting the safety and security of peaceful nuclear facilities.
8. Reducing strategic risks. Nuclear weapons must not be used and nuclear wars must not be fought. The threat or use of nuclear weapons should be opposed. Nuc-lear proliferation must be prevented and nuclear crisis avoided. China opposes the research, development and use of chemical and biological weapons by any country under any circumstances.
9. Facilitating grain exports. All parties need to implement the Black Sea Grain Initiative signed by Russia, Türkiye, Ukraine and the UN fully and effectively in a ba-lanced manner, and support the UN in playing an important role in this regard. The cooperation initiative on global food security proposed by China provides a feasible solution to the global food crisis.
10. Stopping unilateral sanctions. Unilateral sanctions and maximum pressure cannot solve the issue; they only create new problems. China opposes unilateral sanctions unauthorized by the UN Security Council. Relevant countries should stop abusing unilateral sanctions and “long-arm jurisdiction” against other countries, so as to do their share in deescalating the Ukraine crisis and create conditions for developing countries to grow their economies and better the lives of their people.
11.Keeping industrial and supply chains stable.All parties should earnestly main-tain the existing world economic system and oppose using the world economy as a tool or weapon for political purposes. Joint efforts are needed to mitigate the spillo-vers of the crisis and prevent it from disrupting international cooperation in energy, fi-nance, food trade and transportation and undermining the global economic recovery.
12. Promoting post-conflict reconstruction. The international community needs to take measures to support post-conflict reconstruction in conflict zones. China stands ready to provide assistance and play a constructive role in this endeavor.
***
YK ei voi tehdä mitään Ukrainan kysymyksessä, ellei se aseta Peruskirjanmukaisen valtioidenvälisen tuomioistuimen ICJ:n ratkaistavaksi, MIHIN VALTIOON KRIM TÄLLÄ HETKELLÄ KUULUU YK:N LAKIPÄÄTÖSTEN JA VAIN NIIDEN perusteella. YK:N lakipäätökset menevät YK_tuomioistuimissa kansallisten lakipäätösten ja sopi-musten yli. Kansallisissa tuomioistuimissa YK:n lait menevät oikeudessa kansallisen perustuslain yli vain, jos YK:n Peruskirjakin on kirjattu maan lainsäädäntöön (ainakin Ranskassa).
" Kiinan rauhansuunnitelma Ukrainaan saa osakseen arvostelua – ”Tekoälykin olisi voinut tehdä paremman ehdotuksen”
Kiinan rauhansuunnitelma ei tuomitse Venäjän hyökkäystä eikä vaadi Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Se myös vaatii sotilasliittoumia pysymään poissa Ukrainan alueelta.
Kiinan esittelemä suunnitelma Ukrainan sodan lopettamiseksi saa osakseen kovaa kritiikkiä tutkijoilta.
Kiinan ulkoministeriö esittää 12 kohdan suunnitelmassaan, että kaikkien maiden koskemattomuutta on kunnioitettava, väkivaltaisuudet on lopetattava, yksipuoliset pakotteet poistettava sekä rauhanneuvottelut aloitettava välittömästi.
– Ei ole varsinaisesti diplomatian taidonnäyte vaatia, että sota lopetetaan neuvotte-lemalla. ChatGPT:kin (tekoäly) olisi voinut tehdä paremman ehdotuksen, lataa Ulko-poliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ylen haastattelussa.
Kuva: Maija Hurme / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org
Hänen mielestään sopimus ei ota lainkaan huomioon Ukrainan intressejä ja on monella tapaa Venäjän intressejä myötäilevä.
– Kiinan ehdotuksessa vaaditaan alueellisen koskemattomuuden kunnioittamista, mutta ei kuitenkaan vaadita Venäjää vetäytymään sen laittomasti itseensä liittämiltä Ukrainan alueilta, Salonius-Pasternak jatkaa.
Kiina ei ole tällaista vaatimusta esittänyt myöskään aikaisemmin, eikä se ole tuomin-nut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Lisäksi Kiina pidättäytyy säännöllisesti kaikista YK:n äänestyksistä Ukrainan sotaan liittyen.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Juha Vuoren mukaan kyseessä ei oikeastaan edes ole rauhanehdotus.
– Monet näistä ovat periaatteita, joita Kiina on nostanut ulkopolitiikassaan esiin jo vuosikymmeniä, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Vuoren mukaan aito rauhansuunnitelma pitäisi sisällään paljon enemmän konkretiaa siitä mitä molemmilta osapuolilta vaaditaan.
Ukrainan sota on Kiinalle Vuoren mukaan kiusallinen. Kiinan ulkopolitiikan kulmakivi on jo pitkään ollut valtion suvereniteetin ja koskemattomuuden pyhyys.
Kiina ei halua, että muut maat puuttuvat sen sisäisiin kiistoihin, jollaisena se näkee esimerkiksi Taiwanin ja Tiibetin tilanteet.
– Kiinan on pakko tunnustaa Ukrainan alueellinen koskemattomuus, ja tästä syystä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Ukrainan alueiden liittäminen itseensä on Kiinalle herkkä aihe, Vuori sanoo.
Toisaalta Venäjä on Kiinalle läheinen kumppani, ja Kiina vaatii että sen turvallisuuspoliittiset intressit huomioidaan Euroopassa.
– Kiina tavallaan näkee syynä Ukrainan suvereniteetin rikkomiselle sen, että Venäjän intressejä ei ole huomioitu, hän jatkaa.
Taustalla Kiinan halu aktivoitua suurvaltapolitiikassa
Salonius-Pasternakin mukaan Kiina ei näytä aidosti haluavan ratkaista Ukrainan ja Venäjän välistä konfliktia. Kiinan motiivina on aktiivisemman rooli hakeminen suurvaltapolitiikassa esittämällä rakentavaa ja vakauteen pyrkivää toimijaa.
– Kyse on ennen kaikkea Kiinan presidentin Xi Jinpingin kasvojen pelastamisesta. Kiina ja Venäjä ovat solmineet läheisen kumppanuussuhteen, ja Xin arvovallalle ei käy se, että Venäjä menettää täysin kasvonsa ja häviää sodan, hän arvioi.
Tämä saisi Xin näyttäytymään kotimaassaan strategisesti taitamattomalta johtajalta, joka valitsi maalleen väärän kumppanin.
– Ja totta kai taustalla on myös se, että Kiina haluaa osoittaa olevansa suurvalta, jolla on globaalin tason ambitioita, Salonius-Pasternak lisää.
Myös Juha Vuori on sitä mieltä, että kyse on juuri Kiinan halusta nostaa profiiliaan suurvaltana.
– Kiina on jo pidemmän aikaa pyrkinyt luomaan itsestään kuvaa vastuullisena suurena valtana, rauhantahtoisena ja yhteistyöhön perustuvaan turvallisuuteen nojaavana valtiona, hän sanoo.
Sopimusehdotus hyödyttää enemmän Kiina ja Venäjää kuin Ukrainaa
Kiina sanoo sopimuksessa vastustavansa ”yksipuolisia pakotteita, joille ei ole YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää”.
Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston veto-oikeuden omaava jäsen, joten tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei Venäjä pakotteita olisi lainkaan, Vuori arvioi.
– Tässä ja monessa muussakin kohdassa Kiinalla on selvästi oma lehmä ojassa sen sijaan, että se pyrkisi aidosti lopettamaan Ukrainan konfliktin.
Lisäksi Kiina arvostelee rivien välissä Yhdysvaltoja ja Natoa Venäjän lähelle laajenemisesta.
”Yhden maan turvallisuutta ei pidä edistää toisten maiden turvallisuuden kustannuk-sella. Alueen turvallisuutta ei tulisi taata sotilasliittoja vahvistamalla tai laajentamalla. Maiden legitiimit turvallisuusintressit ja -huolet tulee ottaa vakavasti ja niihin tulee puuttua”, sopimusehdotuksessa kirjoitetaan. (siirryt toiseen palveluun)
– Tämähän on suoraa Kremlin propagandaa, joka lähtee Venäjän etupiiriajattelusta, eikä siitä että lukuisat sen naapurimaat ovat itse halunneet Euroopan unionin ja Naton jäseniksi, Salonius-Pasternak sanoo.
Länsimaat ovat tukeneet Ukrainaa aseellisesti koko sodan ajan. Kuvassa Yhdysvaltain esikunta- päälliköiden puheenjohtaja kenraali Mark Milley, Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin ja Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov Brysselissä 14. helmikuuta 2023. Kuva: EPA-EFE
Hänen mukaansa Kiinan ehdotus hyödyttääkin selvästi enemmän Venäjää sekä Kiinaa itseään kuin Ukrainaa.
Kiinan ehdotuksessa on muun muassa kohta, jossa vaaditaan globaalin talouden tuotantoketjujen vakautta ja sitä, ettei Ukrainan sota sotkisi maailmantalouden toimintaa.
– Tämäkin on suoraan sisäpolitiikkaa. Kiinan talouskasvun edellytys on globalisaatio ja maailmantalouden toimiminen. Juuri tämä on pitänyt kommunistipuolueen vallassa, Salonius-Pasternak arvioi.
Kiinan mahdollinen aseellinen tuki Venäjälle varjostaa rauhanehdotusta
Kiina esiintyy neutraalina rauhantavoittelijana samalla kun sillä on historiallisen läheinen kumppanuussuhde Venäjään.
Nato ja Yhdysvallat ovat jopa varoittaneet, että Kiina valmistautuu Venäjän aseelliseen tukemiseen.
Salonius-Pasternakin mukaan Kiina saattaa käyttää rauhanehdotusta välineenä aseavun oikeuttamiseen.
– Kiina voisi sanoa, että yritimme ensin saada aikaan rauhan diplomaattisin keinoin, mutta länsimaat ja Ukraina torppasivat sen, hän arvioi.
Näin Kiina voisi sanoa, ettei konfliktia saada ratkaistua muuten kuin toimittamalla aseapua Venäjälle.
Vuori puolestaan ei usko Kiinan alkavan tukea Venäjää tappavalla aseellisella avulla.
– Tämä olisi Kiinalta varsin hölmöä eikä tästä ole myöskään mitään näyttöä. Tämä on myös retorisen sodankäynnin väline lännelle, hän arvioi.
Vuoren mukaan aina kun länsimaat esittävät näitä syytöksiä, pakottaa se Kiinan kiel-tämään ne julkisesti ja näyttävästi, mikä taas ajaa kiilaa Venäjän ja Kiinan läheiseen kumppanuuteen.
– Lisäksi aina kun aihe nostetaan lännessä esille, reagoivat markkinat tähän negatiivisesti. Se puolestaan pelottaa Kiinaa, hän jatkaa.
Lisää aiheesta:
Charly Salonius-Pasternak kommentoi Kiinan ehdotusta radion klo 16 uutisissa.
Biden: Varoitin Kiinan presidenttiä taloudellisista seuraamuksista Venäjän tukemisessa
Kiina esitteli 12 kohdan ehdotuksen Ukrainan sodan lopettamiseksi
YK:n yleiskokous vaatii Venäjää vetäytymään Ukrainasta
***
***
Obina myöntää, että krimiläisten enmmistö kannatti liittymistä Venäjään 2014.
https://www.facebook.com/photo?fbid=640968678067352&set=a.593557002808520
***
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e8bb5d0-72e5-47e4-bfcf-599f7f55b5a0
" Ulkomaat
Trumpin neuvonantaja: Krim on mennyttä
Putin onnitteli Trumpia vaalivoitosta ja kehui tätä rohkeaksi mieheksi. REUTERS
Trumpin neuvonantaja: Krim on menetetty
Yhdysvaltain 47. presidentiksi tammikuussa nousevan Donald Trumpin neuvonantaja antaa Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa vihjeen siitä, mitä Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa tapahtuu Trumpin palattua Valkoiseen taloon.
Republikaanipuolueen strategi Bryan Lanza sanoi, että Trumpin hallinto pyytäisi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä hänen versiota ”realistisesta rauhanvisiosta”.
– Ja jos presidentti Zelenskyi tulee neuvottelupöytään ja sanoo, että rauha voidaan saavuttaa vain, jos Krim palautetaan, hän osoittaa meille, ettei ole vakavissaan, Lanza sanoi.
Trumpin poliittisena neuvonantajana vuodesta 2016 toiminut Lanza ei ottanut kantaa Venäjän laittomasti miehittämiin Itä-Ukrainan alueisiin, mutta sanoi, että Krimin valtaaminen takaisin Venäjältä on epärealistista.
– Kun Zelenskyi sanoo, että taistelu loppu vasta sitten, kun Krim on palautettu, meillä on uutisia presidentti Zelenskyille: Krim on menetetty.
Volodymyr Zelenskyi ja Donald Trump tapasivat syyskuun lopussa New Yorkissa. Ukraine Presidency/Ukrainian Pre/Planet Pix via ZUMA Press Wire/Shutterstock
Slovakian Fico: Zelenskyi järkyttyi Trumpin voitosta
Slovakian pääministeri Robert Fico väittää Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin pelkäävän sodan loppumista.
– Oletteko koskaan nähneet ihmistä, joka pelkää sodan loppumista? Minä olen, ja hänen nimensä on Volodymyr Zelenskyi, Fico sanoi Slovakin yleisradioyhtiön haastattelussa.
Fico tapasi Zelenskyin aiemmin tällä viikolla Budapestissä järjestetyssä EU:n ja Euroopan poliittisien yhteisön kokouksessa.
– Presidentti Zelenskyi on järkyttynyt siitä, että Trump voitti ja että Yhdysvallat saattaisi lopettaa avun Ukrainalle, Fico sanoi.
Slovakian pääministeri Robert Fico nosti tervehti tuttuja Budapestissa. EPA / AOP
Yhdysvallat höllentää henkilöstöpolitiikkaansa Ukrainassa
Pentagon sallii amerikkalaisten urakoitsijoiden työskennellä Ukrainassa, uutisoi muun muassa Al Jazeera.
Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan urakoitsijoiden tehtävä on ylläpitää ja huoltaa Pentagonin tarjoamaa asekalustoa. Urakoitsijoiden turvallisuudesta vastaavat heidän työnantajansa.
Yhdysvallat lieventää henkilöstönsä lähettämistä koskevia rajoitteita ja sallii urakoitsijoiden työskennellä poissa rintamalinjoilta. Yhdysvaltojen mukaan urakoitsijat eivät osallistu taistelutoimiin.
Tähän asti huoltotoimia on hoidettu suojatuin videoyhteyksin. Pentagonin mukaan jotkin asejärjestelmät, kuten F-16 hävittäjät sekä Patriot ilmatorjuntajärjestelmät, vaativat korjaustoimiinsa korkeatasoista asiantuntijuutta. Urakoitsijoiden käytöllä tähdätään siihen, että kaluston huolto olisi jouhevaa, ja että Ukrainan armeija pystyisi siten käyttämään sitä puolustustaistelussaan Venäjää vastaan.
Kyseessä on suhteellisen merkittävä linjamuutos, johon istuva presidentti Joe Biden tarttui ennen presidenttikautensa pian koittavaa päätöstä. "
