Usarin palsta (jonne meikäläinen estetty kirjoittamasta):

Pyhän Annan maa – Inkerinmaa varhaiskeskiaikaan pohjoismaa, ei Venäjää


HM: Inkerinmaan nimi ei tule mistään Ingegerdista, vaan Inkere-joesta, joka nimi on kuuria ja tarkoitta Ankkurijokea. Joen nimen erikieliset muodot: venäjän Ižora ja viron Isuri tulevat samasta alkumuodosta. Eikä se alkumuoto ole Ingegerd, ja se on ollut ainakin 500 vuotta ennen Ingegerdiä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?page=9#376759

" Muoto *enkti = ankkuroida: *inkti on akkurida tappi puuhun (maahan jen.), *ankti = ankuroida puu (laiva) tapin avulla.

Liettuan Inkaras = ankkuri, lainaa kuurista, Inkere(-joki) = ankkurijoki (hyvä kytispaikka kuurilaisille merimiehille Suomelahden ja Laatoken liikennettä koskien.

Inkere on erittäin vanhaa kuuria, joka uudemmassa menee muotoon > *Inčere > *Incere [intsere]. Liettuaksi ankkuri on "inkaras" (kuurismi) ja latviaksi "enkurs", venäjäksi "jakor´", preussiksi ankeris, englanniksi anchor, viroksi ankur.

Sanat eivät ole alkuperältään kreikkaa, koska niissä esiintyy tuo pettämätön kantabaltin transitiivisten verbien ink-/ank-aspektijako prosessia tarkoittavasta intransitiivisesta perusmuodosta *enk-.

TA: " Aldeigjuborg-nimeä skandinaaviset saagat käyttävät kaupungista, jota pide- tään Venäjän myyttisen perustajan Rurikin kaupunkina.Tämän nimi on siis muinaista skandinaavista kieltä. "

HM: Ei ole.Kaupungin vanha nimi ennen linnaa on ollut "Aldauga" germaaisten lähteiden mukaan. Tämä "muinaisnorjalainen etymologia" "Vanha silmä" on niin tyhmä, ettei sille voi kuin nauraa, vaikka "auga" tarkoittasi myös näköalaa ja lähteensilmääkin. Eikä muita germaanisia vanhoja paikannimiä ole mailla halmeilla.

Todennäköisesti nimi onkin ollut "*Aldoga", liivin, viron, vepsän sanasta ald, gen. alla = maininki, iso aalto, mon. gen. alode, -ga = -kas.

Vastaavasti Onega = Ääninen = Ännekäs,liiviksi Õneg, g.Õnega, õ kuin virossa. Il-majärvi = Il´men´ (ven.) = Ylimenojärvi (liv.).Sieltä pääsee Baltian ympäri veneellä: Olhavanjokea (Volhov, Alode) ylös ja Daugavaa alas. Syväri (ven. Svir) puolestään on liivin/eteläviron *Süvjari = Syväjärvi. (Latviassa on Sivers-järvi, lietuaksi ja lat- galliksi Syveris,Baltian syvin järvi, jonka nimi lienee samaa SU-perua. Simpelekin on "Syväjärvi", mutta muinaisliettuan/latgallin sanasta *dymbele = syvänne.)

Kun sana Aldoga on lainatunut venäjään,siinä on tapahtunut venäjässä tällaisissa tapauksissa tavallinen metateesi,jossa tavu al- on vaihtunut tavuksi la- kielelle tyypil- lisemmän foneettisen rakenteen hyväksi.Aldogasta on tullut näin Ladoga. Aivan ku-ten esimerkiksi kantabaltin/vasarakirveskielen sanasta *akmen = (teroitettu) kivi on tullut venäjän kamen´ = kivi (latvian akmens, liettuan akmuo, mon. akmenys).

" Ладожское озеро

В древнерусской Несторовой летописи XII века упоминается как «озеро вели- кое Нево» (несомненна связь с названием реки Нева (также ср.фин. neva «бо- лото, трясина»)[11]. В древних скандинавских сагах и договорах с ганзейскими городами озеро именуют Альдога (ср. фин. aalto — волна)[6].

С начала XIII века входит в обиход название Ладожское озеро,образованное от названия города Ладога, в свою очередь получившего название по одно- имённому притоку в низовьях реки Волхов (фин.alodejoki - река в низкой мест-ности) [11]. Другие варианты происхождения названия озера: от карельского слова аалто (карел. aalto - волна, отсюда карел. aaltokas - волнистый); от диа-лектного русского слова алодь означающее открытое озеро, обширное водное поле [12].

Название Ладога носит река, озеро и город. При этом до последнего времени не было вполне ясно, какое из названий является первичным. Название горо- да выводили от наименования Ладожского озера (из фин. *aaldokas, aallokas «волнующийся» - от aalto «волна»),или от названия реки Ладога (ныне Ладож- ка, из фин. *Alode-joki,где alode,aloe - «низкая местность» и jok(k)i - «река»).

Как пишет Т. Н. Джаксон, «к настоящему времени можно считать почти дока- занным, что сначала возникло название реки, затем города и лишь затем озе- ра». Поэтому первичным она считает гидроним Ладога, от фин. *Alode-jogi «нижняя река». От названия реки произошло название города др.-сканд. Al-deigja, и уже оно было заимствовано славянским населением и преобразовано при помощи метатезы ald → lad в др.-рус. Ладога. "


TA: " Tähän se on lainattu jostakin kantasuomeen palautuvasta kielestä: kysymyk- sessä on ala- tai alijoki. Tällä suomalaisperäisellä nimellä kaupunki tunnettiin Pohjoismaissa 1000-luvulla. "

HM: Ei tunnettu. Alode-joki on siis Aaltojen (järven) joki, aivan kirjaimellisesti. Yhdyssana on muodostettu balttikielten ja liivin tapaan monikon genetiivillä.

Tämä sana aalto TODENNÄKÖISESTI on indoeuroopplaista alkuperää, mutta ei mi-tenkään siellä eritisesti germaanista. Se tulee ilmeisesti varstalosta *al-, joka tarkoit-taa "kasvattaa", sen passivin partsiipin preteritistä,joka muissa kielissä tarkoittaa mm. korkeaa (alto) ja vanhaa (alt, old). Noissa merkityksissä on kuitenkin myös alkuperäi-nen IE-sana.

" old (adj.)

Old English ald (Anglian), eald (West Saxon) "aged, antique, primeval; elder, expe- rienced," from Proto-Germanic *althaz "grown up, adult" (cognates: Old Frisian ald, Gothic alþeis,Dutch oud, German alt), originally a past participle stem of a verb mea-ning "grow, nourish" (compare Gothic alan "to grow up," Old Norse ala "to nourish"), from PIE root *al- (3) "to grow,nourish" (cognates:Greek aldaino "make grow,streng-then," althein,althainein "to get well;" Latin alere "to feed,nourish, bring up, increase," altus "high," literally "grown tall," almus "nurturing, nourishing," alumnus "fosterling, step-child;" Old Irish alim "I nourish").

The usual PIE root is *sen- (see senior (adj.)).A few Indo-European languages dis-tinguish words for "old" (vs. young) from words for "old" (vs. new), and some have sepa-rate words for aged persons as opposed to old things.Latin senex was used of aged living things, mostly persons, while vetus (literally "having many years") was used of inanimate things.Greek geraios was used mostly of humans; Greek palaios was used mostly of things, of persons only in a derogatory sense. Greek also had arkhaios, lite-rally "belonging to the beginning," which parallels French ancien, used mostly with reference to things "of former times."

Old English also had fyrn "ancient",related to Old English feor "far, distant" (see far, and compare Gothic fairneis, Old Norse forn "old, of old, of former times," Old High German firni "old, ").The original Old English vowel is preserved in Scots auld, also in alderman. The original comparative and superlative (elder, eldest) are retained in particular uses. "

Kuitenkin mm. obinugrialsissa kielissä on sana al mrityksessä korkea: Ur Al = Vuori Korkea (mansi).
Ehdottoman mahdotonta ei ole että tuo *al- olisikin SU-laina IE-kielissä, joissa se esiintyy, ja samaa lähtöä kuin suomen alkaa. Nykysuomalainen vastine olisi **alla, **alen, **altu.

Nimi Rossija ei myöskään tule Rurikista (Roderik = maineikas, skand., voisi olla myös keltt. Rodrix, mutta ajakohta on myöhäinen kelteille; suomalainen tai balttilai-nen tuo nimi ei voi olla, sen osoittaa jo kaksi r:äkin sanassa), vaan se tulee muinais-ten preussilaisten RUS- (kansan)uskonnosta.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/sana-rossija-tulee-muinaisesta-rus-uskonnosta


TA: Muinaisnorjankielinen lähde Eymundar þáttr hrings eli Eymundarin saaga on lähde, jossa kerrotaan meille kaupungista ja sen antamisesta Ingegerdille huomen-lahjana. Kertomuksesta on kaksi toisintoa, joista toinen sisältyy saagaan, jonka san-kari on Ruotsin alueelta, kun taas toisen sankari on Norjasta. Kaupungin nimi tunne- taan nykysuomeksi Vanhana Laatokkana, mutta on erotettava Pietari Suuren perus-tamasta Uudesta Laatokasta. Vanha Laatokka oli 13 km Laatokan järvestä ja Uusi Laatokka puolestaan Olhavajoen suussa. Voidaan olettaa, että vasta 1000-luvun mittaan vähitellen alue slaavilaistui.

Inkerinmaa on kuulunut Venäjää vasta siitä lähtien, kun Moskovan Venäjä alisti val-taansa Novgorodin,johon Inkerinmaa kuului omana alueenaan.Kumpaankaan Venä- jällä ei voi olla muuta oikeutta kestämätön valloittajan ”oikeus” eli voimapolitiikka. "

HÄH? Valtioden rajat päättää nykyään YK:n Yleiskokous...

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171762-paattaako-yk-jasenmaiden-rajoista

TA: " Inkerinmaalla on oma historiansa, joka on Aldeigjuborgin tai suomalaisittain Alajoenlinnan historiaa, joka liittyy läheisesti pohjoismaisuuteen, pohjoiseen euroop-palaiseen ulottuvuuteen. Pohjois- ja Etelä-Venäjäkin oli samaa kulttuuripiiriä, lukuun ottamatta mongolivaltakuntaan kuulunutta Moskovaa,joka on nyttemmin ominut itsel- le venäläisyyden ja Venäjän idean. Rurikia ei pohdi tässä kirjoituksessa, vaikkakin Aldeigjuborg onkin hänen kaupunkinsa. "

HM: " Eli siis "mongolit estivät venäläisiä ikuisiksi ajoiksi olemasta eurooppalaisia"??!! "

TA: " Ingegerdin huomenlahjaan liittyvän tiedon antava saaga kuuluu saagojen ryh- mään, johon sisältyy myyttistä ja kirjallista ainesta, kuten keskiajan uskonnollisiin py-himystarinoihinkin. Kysymyksessä on muistiinmerkitystä sankariepiikasta. Silti tällai-set sisältävät sen ajan historiaa ja paikalliskuvausta,johon sankaritarinan tapahtumat on sijoitettu.Esimerkkinä myyttisestä materiaalista voidaan mainita mey-konungr-naiset, so.Brynhilde-arkkityypin [ii] mukaiset sankarittaret. [iii] Naimattomina he otti-vat miehen nimen, pukeutuivat miehen asuun ja perehtyivät sotataitoihin. Myyttiset ainekset liittyvät muinaisgermaanisuuteen, kuten Brynhilde-myytistöön. "

HM: " Tällä ei ole mitään tekemistä Inkerinmaan kanssa. Ensimmäisiä germaaneja on Itämeren pohjois- ja itärannoille ilmaantunut aikaisintaan joskus 500-lulla j.a.a. Ainakaan mitään kieltieteellisiä merkkejä kuten germaanisia paikannimiä ei ole sitä aikaisemmalta ajalta. "

TA: " Aldeigjuborg eli Alajoenlinna, Venäjän ensimmäinen kaupunki, on perustettu 700-luvulla ja annettu huomenlahjana ruhtinatar Ingegertille 1000-luvulla, jolloin Venäjää ei vielä ollut. "

HM: Laatokanlinna.

TA: " Kaupungin sai huomenlahjakseen Ruotsin kuninkaan Olavi Sylijuninkaan tytär Ingegerd (k. 1050) mieheltään Kiovan ja Novgorodin ruhtinaalta Jaroslav Viisaalta. Venäläisessä historiankirjoituksessa Ingegerd on saanut nimen Irina tai Anna, Pyhä Anna (1001–10.2.1050). Hän on siis ruotsalaissyntyinen (syntynyt Sigtunassa) kreik-kalaiskatolisen kirkon pyhimys eli Pyhä Anna Novgorodilainen (Pyhä Anna Olavinty-tär). Häntä ei sekoittaa Vladimir Pyhän eli äitiin, vaikkakin molemmilla oli Vladimir-niminen poika.

Novgorod sai Pyhä Anna Olavin tyttärestä kreikkalaiskatollisen pyhimyksensä, siis ennen kuin mitään Moskovan patriarkaattia olikaan. Hän oli ruotsalainen ja hänen miehensä Jaroslav Viisas tuki Norjan kansallista pyhimystä Pyhää Olavia (jolle Ola-vinlinna Savossa on omistettu),merkittävintä skandinaavista katolista pyhimystä, joka oli Haraldin poika erotuksena ensimmäisestä kristinuskoa levittäneestä Norjan viikingistä. Pyhän Olavin kultti on ollut keskeinen myös Suomessa.

Nuorikko,Ingegerd,oli kihlattu ensin Olavi Pyhälle,Norjan kansalliselle pyhimykselle, mutta kihlaus purettiin, kun Olavi Sylikuninkaan ja Olavi Pyhän välit kiristyivät. Mui-naisnorjalainen saaga kertoo seuraavaa: ”Aldeigjuborg ok þat jarlsríki, er þar fylgði”. Huomenlahjoina Aldeigjuborg ja Inkerinmaa kuuluvat Kiovan ja Novgorodin ruhtina-tar Ingegerdille, jonka tilanhoitajana oli ruotsalainen jaarli, Ragnvald Ulfsson. Poliitti-sen historian näkökannalta Aldeigjuborg ja sieltä hallittu Inkerin maa ja nykyinen Pohjois-Venäjä oli Ruotsia. "

RK: So what? Esimerkisi Suomi EI OLLUT SILLOIN RUOTSIA.

TA: " Avioliitossa naiselle maksettiin huomenlahja, jotta hänen taloudellisesti riippu- maton asemansa taattiin.Tämä oli hänen isänsä suvun edun mukaista. Rurikin kau- punki- ja -maa siirtyivät Ingegedille. Muinaispohjoismainen yhteiskunta jakautui kol- meen säätyyn: orjiin, vapaisiin miehiin ja naisiin sekä jaarleihin eli ylimyksiin. Ger- maanisen tapaoikeuden mukaan avioliittoon liittyi sukujen välistä lahjanvaihtoa. "

HM: Eivät oikeudet tavat sillä siirry, että ylimyspersoonia lainataan naapurimaista.                

TA: " Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan ja Sigrid Suurneuvon, Ingegerdin isän- puoleisten isovanhempien,poika. Hänestä tuli kuningas vuonna 990 ja kastettiin kris- tietyksi vuonna 1000, josta alkaen Ruotsia on pidetty ainakin voittopuolisesti kristitty- nä. Olavi Sylikuninkaan poika, Anund Jakob,tuli isän eläessä Ruotsin kanssahallitsi- jaksi ja hallitsi Ruotsia isänsä kuoleman jälkeen 1020.Hän oli Ingegerdin veli. 1000- luvulla Aldeigjuborg ja Inkerinmaa olivat siis Ruotsiin kuuluvia jaarlikuntia."

HM: Eivät olleet. Ei Suomikaan kuulunut Venäjään, vaikka täällä oliki Tsaari suuriruhtinaana.

TA: " Eerik Voittoisa, Olavi Sylikuninkaan isä, hallitsi Ruotsia 940 - 994 yhdessä veljensä ja poikansa Olavin sedän Olavin kanssa.Jälkimmäisen kuoltua Eerik joutui taistelemaan kuninkaanarvosta veljensä Olavin pojan Styrbjörn Väkevän, kuuluisien Jomsborgin viikinkien päällikön kanssa. "

HM: Rurik ja hänen varjginsa olivat myös nimenomaan Jomsborgin viikinkejä. Tans- kalaiset viikingit olivat "voimapolitiikalla" vallanneet Jumsborgin,Jumne,"Jumalan kaupunki",  balteilta.

TA: " Tämä hävisi koitoksen kuoltuaan Fyrisvallin taistelussa.Ruotsi jäi Eerik Voittoi- salle, joka valloitti itselle myös Tanskan, jonka Tanskan kuningas Harald Gorminpoi-ka menetti. Tämän valtakunnan,Ruotsin ja Tanskan valtaistuimen,Olavi Sylikuningas peri ja hänen tyttärensä sai huomenlahjakseen alueen, jonka perustaja oli legendaa- rinen Rurik ja jolla oli Rurikin ensimmäinen hallintokaupunki eli Aldeigjuborg, suomeksi Alajoenlinna tai -kaupunki. "

HM: Laatokanlinna.

TA: "Anna Olavintyttären eli ortodoksipyhimys Annan äiti oli obotriitti eli lähellä sak- sien aluetta eläneitä länsislaaveja. Olavi Sylikuninkaan kuningatar oli Estrid oboriit-tiläinen. Oboriitit olivat venjejä eli Saksan länsislaaveja. Tätä läntistä slaaviryhmää ovat enää Saksan vendit.Saksalaisroomalaisen keisarikunnan perustaja Henrik Lin- nustaja kukisti oboriitit. Olavi (Olav) Tryggvason, jonka oli kristinuskon miekkalähet- täjä Norjassa ennen Olavi Pyhää, oli valmennettu viikinkisoturiksi Kiovassa Jaroslav viisaan isän Vladimir Suuren Hovissa.Kysymyksessä on Vladimir Pyhä Kiovalainen, josta Venäjän kirkko johtaa alkuperänsä. "

HM: Ketä kiinnostaa? 

TA: " Kulttuuritutkimuksen tavasta tarkastella kulttuureja toisistaan erillisinä on, vaik-kakaan se ei ole tutkijoiden tarkoitus, saanut alkunsa virheellisen käsityksen siitä, et-teivät kulttuurit muka ole aina yhteydessä toisiinsa eli vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Suomenkin kulttuuri on syntynyt vuorovaikutuksessa kahteen kulttuuripiiriin, skandinaaviseen/ länsieuroopplaiseen,johon Suomi on kuulunut Inkerinmaan tavoin, ja bysanttilaiseen kulttuuripiiriin, jonka lähin keskus oli varhaisella keskiajalla Kiovassa. "

HM: Häme oli ainakin yhteydessä Baltiaan ja Preussiin.Se olikeskiajan suuri paka- nallinen sivistysvaltio, Antiikin Kreikan aito kulttuuriperillinen. Myös Inkeri ja Karjala oli mm. balttilaisen Narimantasin vallan alainen, joka ei silloin ollut venäläinen, ja oli naimisissa Valkoisen Ordan kaani Tohtamyshin tyttären kanssa.Hänen jälkeläisensä sitten kyllä venäläistyivät ja ottivat galindi-preussilaisesta alkuperästä kertovan Golitsyn-sukunimen. "Ruotsalaisvallasta" ei ollut tietoakaan.

TA: " Suomi on saanut kirkolliset sanansa slaavilaisista kielistä, kuten sanat risti, kirkko, pappi, pakana ja suntio. Pohjolan apostolin frankkilaisen Anskariuksen, joka edusti karolingista Länsi-Eurooppaa,ja Jaroslav Viisaan ja hänen pyhimysvaimonsa Ingegert/Irena/Anna Olavin tyttären, pyrkimykset olivat samansuuntaiset. "

Ai millaiset? Ketä kiinnostaa?

Toinen kirjoitus samaan putkeen, tähän palataan:

Inkerinmaan nimi kertoo ajasta ennen Venäjää ja ortodoksista kristinuskoa

Inkerijoki tai Inkereenjoki voi perustua Inkeri-sanan germaaniseen etymologiaan, jota kuvailen seuraavaksi.Voidaan syventyä Ingegerdin nimen germaaniseen etymo- logiaan tarkemmin. Tähän nimeen sisältyvä Ing-etuliite viittaa hedelmällisyyden ju-mala Freyriin. Myös nimi Ingvar, joka oli kuuluisan ruotsalaisen muinaiskuninkaan nimi, myös palautuu Freyriin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Freyr#/media/File:Freyr_by_Johannes_Gehrts.jpg

Ingvar oln myös Rurikin[i] pojan Igorin nimen skandinaavinen muunnelma. Hän kuoli vuonna 945. Veljensä Olegin kuoltua 913 hän nousi valtaan. Hänet muistetaan epä- onnistuneesta hyökkäyksestä Konstantinopoliin 941 ja rauhansopimuksesta bysant-tilaisten kanssa vuonna 944 ja sai samana vuonna surmansa taistelussa slaaveja vastaan Venäjän kronikoiden mukaan.

Inge on Ingvar-nimen feminiininen muoto. Ingvarin,Ingen ja Ingegerdin nimien ety- mologiat skandinaavisissa kielissä perustuvat hedelmällisyysjumalan Freyrn tai -ju-malatar Freyan nimiin. Sanat tarkoittavat ylimysmiestä ja -naista. Ingfridt, Ingrid, Inger (tai Inge/-a) ovat muunnelmia samasta nimestä aikana,jolloin ortografia ei ollut vakiintunut.Nimi esiintyy myös etuosana nimissä Ingegerd tai Ingeborg. Sana ”Ing” viittaa siis hedelmällisyyden jumaluuteen ja hänen poikaansa taas ingwas. Epiteet-tinä Ingvifreyr viittaa Edda-kirjallisuudessa Freyrhin. Historioitsija Adam Bremeniläi-sen kuvaama Upsalan esikristillisen uskonnon temppeli oli omistettu mm. Freylle. Ing-sanaa vastaa muinaiskandinavian sana yngvi.

Nimien liittyminen hedelmällisyyskultiin saattaa paljastaa sen,että alueella on palvot- tu hedelmällisyyttä ja myös muita kuin meidän skandinaavisesta Eddasta tuntemiam- me hedelmällisyyden jumaluuksia. Tunnemme skandinaavisia ja germaanisia myto-logioita jossakin määrin huonommin. Inkerinmaa on kenties saanut sen nimen, jolla sen tunnemme, siksi, että skandinaavit ovat käyttäneet omia hedelmällisyyskultillisia nimiään.

Hedelmällisyydenjumala Yngvi-Freyr ja Freya ja Tacituksen mainitsema germaanisen kieliperheen osan nimi 

Villisika oli Yngvi-Freyrin tunnuseläin ja joulukinkku on perinteessämme muistona hänestä. Yngvi sanaa vastaa muinaisessa skandinaavisessa kielessä sanaa Ing.

Germania-teoksessaan roomalainen Tacitus viittaa sanalla ingaevones Pohjanmeren germaaneihin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ingaevones.

Sanaa käytetään myös germaanisen kielikunnan osasta.  

http://en.wikipedia.org/wiki/Ingaevones#/media/File: Germanic_dialects_ca._AD_1.png

Voidaan käyttää sanaa ingvaeoni ja puhua ingvaonisista kielistä, joita ovat vanha englanti (anglosaksi), vanha saksi ja vanha friisi. Kysymyksessä on kieliperhe. Mui-naisyläsaksassa sana on taas inguin, anglosaksissa (muinaisenglannissa) ingine (mainitaan anglosaksien muinaiseepoksessa Beowulffissa).             

Freyrin kaksoissisar on hedelmällisyyden jumalatar Freya, joka liikkuu alla olevassa kuvassa kissojen vetämissä vaunuissa:

http://www.istockphoto.com/vector/norse-mythology-freya-in-her-chariot-2...

Kristinuskoa levittivät 1000-luvulta alkaen kristinuskoon kääntyneet viikinki-/varjagi- soturit, mutta se levisi myös siten, että alueelle, jolle sitä levitettiin, levisi myös pyhi-myskultteja.Kristitystä Olavi (Olof) Sylikuninkaasta ei tullut koskaan pyhimystä, mutta sellainen tuli hänen tyttärestään, edellä mainitusta Ingegerdistä. Ortodoksiksi kään-nyttyää Ingegerd ja sai nimekseen Irenen, joka pohjautuu kreikan Eireneen eli ”rau-haisaan”.Ortodoksiseksi pyhimykseksi tullessaan hänet nimettiin Pyhäksi Anna Nov. gorodilaiseksi. Ingegerd oli erittäin merkittävä henkilö kristinuskon juurruttamisessa alueelle (Jaroslav Viisaan isä Vladimir Pyhähän, myös pyhimys, oli ottanut kristinus-kon).Vladimirin isoäiti Olga Pihkovalainen,Igor Rurikinpojan puoliso oli ensimmäinen kristitty hallitsija Kiovassa.

Ingegerdin eli Pyhän Anna Novgorodilaisen kultti oli keskiaikainen pyhimyskultti, ku-ten Pyhän Henrikin,Pyhän Eerikin ja Olavi Pyhän kultit Suomessa. Varhaiskeskiajalle tyypilliset pyhimyskultit, joiden nimissä ”pakanamaat” eli esikristillisiä uskontoja tun-nustavat alueet käännytettiin pakkotoimin, olivat sekoitusta vanhasta perinteestä ja uudesta:kristityt kaappasivat vanhojen jumalien kunniaksi vietetyt juhlat itselle, joulun eli hedelmällisyyttä juhlistavan julen Freyriltä.

Ingvar-(slaavilaisittain Ihor tai Igor) ja Ingegerd-nimet siis liittyivät esikristillisenä aika- na hedelmällisyydenjumaliin, joiden jumalsuku Edda-kirjallisuudessa on nimeltään vaanit (toinen jumalsuku on aasat). Aasoja olivat Odin, ylimmäisin jumala, Thor eli Keskimaan eli ihmisten maailman suojelija ja muut Asagardissa eli Aasainkartanos-sa asuvat jumalat.    

Myöhemmät pyhimykset omaksuivat piirteitä aiemmilta monijumalaisuususkontojen hahmoilta

Aiemmassa blogissani mainitsemani Frynhilde-arkkityyppi näkyy yllä olevan kuvan Freya-hahmosta. Baltian kristinuskolle valloittamisessa tärkeässä asemassa ollut Neitsyt Maria-hahmo saatettiin kuvitella samankaltaiseksi.

Joan d’Arc on selvästi kristillistetty muunnos Frundhilde-hahmosta. Aldeigjuborg ja Holmgard (Novgorod) eivät olleet kristittyjen, vaan esikristillisten uskontojen palvojia, skandinaavien uskontona oli aluksi aasain ja vaanien palvonta, jotka Kiovasta levin-nyt kristinusko Vladimir I:n Pyhän ajoista alkaen syrjäytti. Uusi uskonto ja kaupunkien eliitin slaavilaistuminen tapahtuivat samassa tahdissa. Slaavilainen kieli levittäytyi alueelle, jossa yläluokka nähtävästi oli varjageja eli Itämeren väestöä, kun taas taval- linen kansa eli inkerikot, jotka omaksuivat ortodoksisen uskonnon, olivat itämerensuomalaisia kansoja.       

Joulun ja viikonpäivien nimien muinaisgermaanin tausta

Kulttuurihistoriallisesti jumala Freyr liittyy joulukinkun syömisperinteeseen yhtä lailla kuin se on Inkeri-nimen etymologian taustalla ainakin germaanisissa kielissä, joissa se on myös viikonpäivän perjantain nimen taustalla. Tiistain taustalla on Tyr, keski-viikon on Odin (huomaa ruotsin kieli), torstain taustalla Thor ja perjantain, kuten mainittiin, on Freyr.

Holmgarden eli Novgorod ei ollut 1000-luvulla se tasavalta, jona se myöhemmin tunnetaan   

Inkerinmaan (ja Aldeigjuborgin kaupungin) Ingegerd sai huomenlahjakseen [ii] 1000- luvulla eli aikana,jolloin Novgorod ei ollut itsenäinen.Itsenäisyyden aika alkoikin vasta 1100-luvulla. Rurik oli ottanut valtakeskuksekseen Holmgardin eli kaupungin, jonka tunnemme nykyisen Novgorodina. Hänen kuoltuaan se oli alistettu Kiovalle, johon Ingvar-Igor-ruhtinas asettui.

Tullessaan nykyisin Venäjäksi nimetylle alueelle viikingit/pohjanmiehet/varjagit eivät olleet ainakaan täysin omaksuneet kristinuskoa, vaan myös pitivät kiinni vanhem- mista uskonnollisista tavoistaan. Inkerinmaalle levisi kristinuskon ortodoksinen eli kreikkalaiskatolinen muoto eikä sinne juurtunut puolestaan roomalaiskatolilaisuus.         


[i]Ruhtinas Jaroslav (ensin Novgorodin ja sittemmin Kiovan ruhtinas) Viisaan aikana kirjoitettu munkki Nestorin kronikka esittää,että valtakunta, jonka perillisenä Venäjä nykyäänkin itseään pitää,oli Rurikin perustama. Rurik on ainakin myyttinen perustaja dynastialle, joka hallitsi Novgorodia ja Kiovaa.Tarinan mukaan Rurikin poika oli Igor. Hän oli yksi Venäjällä tulleita varjageista (Nestorin kronikan mukaan erityisesti maa-han ”kutsuttu”) ja Novgorodin perustaja sekä se, joka valloitti Kiovan toisilta varjageilta (ja sai haltuunsa nykyiset Ukrainan ja Valko-Venäjän).           

[ii] Olen kertonut huomenlahjasta aiemmassa blogissani.Lähteenä on saaga Eymun- dar þáttr hrings, jonka kahdessa toisinnossa on vain se ero, että toisen miespuolinen sankari on Norjasta, toisen taas on Ruotsista (nykyisin tämän nimisten valtioiden alueelta).  

***


Vesistöjen nimistä, mm. suomalsit Baltiassa:

[quote="Arkkis"][quote="Arkkis"][quote="Judas I. Käkriäinen"]Mitä tekemistä Latvian tapahtumilla on minkään asian kanssa? Tämä on edelleen kuppar*, kupper* jne. -ketju, jossa ihmetellään miten Meripihkatien ilmiöt näkyvät Suomessa. Kaipa siihen kuuluu myös I-haplon historia. Huurre kytkee asutuskeskuksien syntymisen Pohjan-lahden jokisuihin nimenomaan myös kauppaan. "Talous on kaiken perusta", ketjussa on vahva marxilainen pohjavire.

Jaska on siis sitä mieltä, että heikon s-äänteen muunnos voidaan turvalllisesti ajoit-taa vielä 500-luvulle jaa.Minä uskallan ottaa riskin ja väitän,että esim.900-luku toimii ihan yhtä hyvin.

Wiik ja muut vanhat herrat ovat toisaalta sitä mieltä että Suomessa sub-ihmiset alka-vat matkia superstraattia. Itämerensuomalaisten kohdalla Latviassa tilanne olisi kui-tenkin toisin, baltit eivät omaksu suomalaisten tapoja? Mitäpä jos tilanne Latviassa oli kuitenkin vain tasaisempi ja molemmat omaksuivat toistensa tapoja, niin kauan kuin siitä oli hyötyä, ts. ennen saksalaisia. Baltinkieliset suomenkielisten ja päinvastoin. Väestöt myös osin sekoittuivat.

Suomi toistaa tosiaan ilmeisen uskollisesti lainanantajakielen mallia. Arkkiksen mukaan kuurissa vaihdellaan vokaaleja, samoin balttikielissä on diftongihakuisuutta. Miksi nämä ilmiöt eivät olisi tarttuneet Latviassa paikalliseen itämerensuomeen? Tiukkaa sääntöä muuntelulle ei tulla löytämään, kunhan muljauttelivat viihteen vuoksi puhuessaan.

Täällä on mielenkiintoista juttua (itä-)Latvian SU-taustaisista paikannimistä (siis liivi-läiset ovat erikseen). Katsotaan isompia jokia ja järviä. Valitettavasti juttu on latgallin- kielinen, ja lainat siis oletettuja latgallin SU lainoja. Epäilemättä tavaraa on myös toisin päin, ja oletettavasti enemmän...

http://www.lu.lv/filol/dialekt/publikacijas/Gruomota.pdf

Iča, Iča ir 71 km gara Aiviekstes labā krasta pieteka. = ”Aivieksten suurin sivujoki”

http://www.zalais-celvedis.org/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=88&category_id=282&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=1

http://iguide.travel/Daugavpils/Introduction

Keiba, Streams in Balvu Rajons, Latvia, Ičan suurin sivujoki.

Kuhva, Velikajan (ven.) suurin sivujoki

http://lv.wikipedia.org/wiki/Kūkova

Laigola, Iča:n kolmanneksi suurin sivujoki, viron ”loik” = lätäkkö, (pieni) suo, (kosteikkoinen) syvänne

[RK:Todennäköisesti väärin.Laigus on laiva kuurissa ja preussissa,ja lisäksi laigvas (< lengvas) = kevyt.La-johdinta ei pidä Baltiassa pitää automaattisesti suomalaisena, vaan se on todennäköisesti tullut suomeenkin preussista. Laigola = venejoki. Se voi olla myös seeliä. (Ellei tuo -la-johdinkin paikkana sitten ollut jo vasarakirveskielessä. Suomessa tai lähilaueilla ei taida kuitenkaan tuhansien vuosien ikäisiä -la-paikanni-miä olla. Laitila<Laityla=”ulkopuolisten kylä” tai ”liettualaisten kylä” (pr.).Jos kuitenkin "laidun" on vasarakirveskieltä (eikä preussia > laidwan (pekku) = ”ulosjohdatettava (karja)”, agenttipartsiippi), niin voi olla toisinkin.]

Malmuta/Malmona, viron ”malm” (taitaa olla kyllä germaania...), -on- on skalvia tai (muuta) preussia, joskin usein kätössä myös liettuassa. Ei syytä olettaa suomalaiseksi nimeksi.

[Ei ole germaania vaan vasarakirvestä: *mal-mas = "jauhama, jauhettava (mal-tas = jauhettu. HM]

Järviä:

Ojuoteņ
š, liivin ”oja” = (kaivettu) lampi, viron oja = (luonnon) puro

Sīvers (lv) = Syvers (lg) [Sыvärs] = Syveris (lt) [S'iiv'äris] = Сиверс
(Sivers) ven.

http://lv.wikipedia.org/wiki/Sivers

http://lt.wikipedia.org/wiki/Syveris

http://www.ezeri.lv/database/

Pienehkö ”Sīvers-/Syvärijärvi” Latvian kaakkoisnurkassa on 25m:n keskisyvyydellään ja 85 m:n maksimisyvyydellään Latvian ja Baltian syvin järvi.

Latgallilähteen selityksen mukaan nimi on KUURISMI VIRON (suomen, karjalan, vepsän) SANASTA ”süva” = syvä.

(Jos "Syväri" on kuurismi, se ei välttämättä ole sitä suomen sanasta "syvä", vaan jopa todennäköisempi juurikandidaatti olisi kuurin oma sana "zuvis" = liettuan "žuvis" = kala, ja "*Syväri" (< "*Zuveris") tarkoittaisi "kalastajaa", kalastajaheimoa.)

Tähän liittyy eräs toinen juonne, joka on otettava sinänsä mahdollisessa etymologiassa huomioon.

Sata kilometriä Latvian Syvärijärvestä etelään Valkovenäjän puolella sikäläinen ”Syvärijärvi” ”Свір” (Svir), venäjäksi ”Свирь” (Svir') kuten samanniminen Äänisen ja Laatokan yhdysjokikin.

http://be.wikipedia.org/wiki/Гарадскі_пасёлак_Свір

Alue on vanhaa Liettuaa ja liettuaksi sen nimi on ”Svieriai”/”Svyriai,joka ei ole kuuris- mi, vaan ”perusbalttia”, ja tarkoittaa, ei vain ”vierasta” (kuten venäjän ”čydoj”, tṥuudi), vaan suorastaa ”poikkeavaa, aivan/suuresti erilaista”,ja tuon tyyppisenä paikannime- nä se mitä suurimmalla todennäköisyydellä tarkoittaa HEIMOA, joka venäjän perusteella olisi ”syvärien” (sviirien) heimo.

Netistä sellaista heimoa ei löydy. Valamon luostarin perustaja Aleksanteri Syväriläi-nen oli pohjoisen Syvärin poikia ja kansallisuudeltaan vepsäläinen. Kyse voi kuitenkin olla hyvinkin tuosta ryhmästä, jota baltit vain nimittivät ”erilaisiksi”.

http://lt.wikipedia.org/wiki/Svieriai

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=svirti&s=0&g=2&r=10631062

" svìrtelėti (~ėja, ~ėjo), dem,

"svirti (svỹra, sviro)" = /sa/svērties, nosvērties = poiketa, erota, erottauatua (joukosta jollakin ominaisuudella); šķiebties = vinoutua; liekties = taipua, olla taipuvainen (jhkn suuntaan);

svirtis (~ties) (1) s.
1. (akas) vinda = kaivon vintti vintturi, vinssi)
2. tehn. svira = vipu"

SU-järvennimeksi katsotaan myös

Vyrauds, jonka oletetaan olevan viron ”viru haud” joka on jotakin ”vesisuojahauta” (ltg. ”iudiņa vierpuļū dūbe”, sikäli kuin oikein olen arvannut. Nimi viittaa mahdollisesti arkeologisiin vesilinnakkeisiin, joita rakensivat virolaiset(?) ja seelit (jotka muutoin yleensä eivät tykänneet asettua paikoilleen). Tiedä sitten, onko tuolla Vyrauds-järvessä sellaisia varustuksia.[/quote]

”Hauta” on muuten balttilaina, latvialaiselle se on žauta (f) = ”savustettavaksi tai haudassa paitettavaksi asetettu”.

Syväri-nimitys näyttäsi palautuvan liivin kieleen, ja lisäksi nimenannon ajankohta näyttäisi olevan sama kuin liivin irrottautumisen muista itämerensuomalaisista kielistä.

Tämä vahvistaa olettamusta, että myös Ääninen/Onega nimen tausta olisi tuo sama.

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-22565.htm

Sana "syvä" on liivissä t-alkuinen ainoa IS-kielenä, sillä on muodot "tḛva", "tiva" ja "tüva" Näistä ensimmäinen on vanhin, eikä i, u-vaihtelu johdu nyt ilmeisestikään lat-gallista, vaan -ḛ-:tä seuraavasta v-stä (p:stä, b:stä, myös baltissa nuo muutavat edel-tävän e-äänteen kehitystä). Tuo "tiva" on ensin muuttunut muotoon "*siva" ja tämä edelleen muotoon "süva" (viro), süvä (vatja,vepsä), syvä (suomi,karjala), šyvä (lyydi).

Virossa sana esiintyy myös muodossa "sügav" = syvä,syvällinen,"*sykevä" > "sykäh- dyttävä", mikä saattaisi olla muoto edesmennestä verbistä "*sügeda" (*süeb), joka EI OLE "syödä", joka on "süüa" (sööb,sööma). Se ei ole myöskään sama kuin "sueta" > sukeutua, joka on "sugeda" (soeb).Sanalla ei ilmeisesti ole temistä myöskään "sysi"-sanan kanssa, jolla silläkin on liivissä kaksi muotoa "siž" ja "süž", ei myösään "syys" -sana kanssa, joka on viroksi "sügis" ja liiviksi "si'kš" ja "sü'kš".

Samaan sanaparveen katsotaan liityvän "tyven", tyyni" (alunp. syvyyttään hitaasti virtaava kohta joessa). Tämän katsotaan olevan samaa perua kuin englannin "deep" ja "deepen", jotka ovat samannäköisyydestään huolimatta ruotsin "djup"-sanan kanssa kelttiläistä sanastoa, welshiksi "dwfn".

http://www.etymonline.com/index.php?search=deep&searchmode=none

" deep = syvä

O.E. deop, from P.Gmc. *deupaz,

from PIE *d(e)u- "deep, hollow" [väärin, RK]

(cf. O.C.S. duno "bottom, foundation," O.Ir. domun "world," via sense development from "bottom" to "foundation" to "earth" to "world"). "

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#d

" *dʰeub- = deep

[VÄÄRIN: kantabaltin tästä seuraava muoto esimerkiksi on *demb-, ja JUURI SIITÄ näyttäisi seuraavan myös tämä deep, joten kanta-IE-muotoa ei ole tässä tarpeenkaan päätään puhki pohtia!]

Lith. dubti, Ltv. dubens, Gaul. Dubnorīx, Illyr. dubris, Alb. det, Goth. diups, ON diupr, Eng. dēop/deep, Gk. βυθός ( buthos), Gm. tiof/tief, Welsh fndw, Ir. domain, OCS дъно (dŭno), Russ. дно; дупло (dno; duplo), Polish dno "

Sana "tiva" (li) > syvä on siis ilmeisimmin indoeurooppalaista kantaa. Balttisanat kuten liettuan

"dubti (dumba, dubo)" = upota, vajota, virrata (alas), mahtua (suuri vesimäärä johonkin tilaan) jne. liittyvät tähän etäisesti.

Sana "järvi" on liiviksi "jāra" tai "jōra" (o vähän väärin), viroksi "järv", "järi" tai "jerv", vatjaksi "jarv", vepsäksi "järv".

Baltiksi "jūra" (lt, lv), "jūris" (pr), "jūr'ai" (jt.) on meri.

Viroksi (etelä-?) "Syväjärvi" olisi "*Süvjäri".

(Tätä ne latgallitkin siis yllä väittävät, mutta lähinnä Latvian Syvers-/Sῑvers-järvestä. Jutussa on kuitenkin yleisemminkin liikaa "suomalaislainoja": osa on balttia itseään ja osa kermaania.)

Baltin kautta päädyttäisin ihan pinvastaiseen: "Kuivajärveen", "*Dzuvjuri*, "Syvämeri" olisi "Dziljuri(s)"

Tuo baltin "jūra":kin muuttuu yhdyssanssa muotoon "-jūris", "-jūre" tai "-jūrė", mutta hyvää syvä-sanaa siihen ei ole sijoittaa siltä puolen.

En ole toisin löytänyt varmaa tietoa, mitä se on kuuriksi,mutta *dzil(j)us" ei kauksi me- ne totuudesta. Preussiksi se on "gillus", joka taipuu myös vartalolla "gilwa-". Tuota voi JOSSAKIN, vaikka seelissä, vastata "*tiva", mutta ei kuurissa.

Herää kysymys, oliko liivissä balttikielten kaltaista vokaalimuutosta yhdyssanan jälkiosassa takavokaalisesta etuvokaaliseen? [/quote]

Kappas vaan, ”syvän” ”kuilun” ”gilus”/”dziļṥ”/”gillus” lisäksi on kuin onkin toinen perusbalttilainen ja myös noihin PIE-sanoihin liittyvä sana

”dubus (m), dubi (f)”[/b] (lt) = syvä (astia, meri, kuilu), ontto. Muinaisessa neutrimuo-dossa *dub'an” josta lainautuminen on ennen tapahtunut (> *dybä > *tyvä), ja myöhemmin se on tapahtunut femiinivartalosta (> *dubi > tyvi).

”Onkalo” = ”duba” (lt.), josta tietysti tulisi lainattuna ”tupa”.


http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=dubus&s=0&g=2&r=10631062

dubùs -ì (4) = syvä ontto
1. dziļš -a (par traukiem, ezeru, upi) = syvä
2. dobumains ~a (par koku) = ontto

Samaa juurta oleva ”duoba” merkitsee ontela ja riihtä (jota myös Riian kaupungin nimi tarkoittaa):
http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?g=2&q=duoba&r=10631062
” dúoba (1) = ontelo, ”laukko”, riihi
1. sk. drėvė̃ = ontelo
2. izl. rija = riihi
3. novec. saimniecība; sēta = aita, piha ”
Ikiaikaisen vanhaa IE-neutrimuotoa substatiivi ”dubuo”, dubenys” (lt.), josta lainautusi SUBSTABTIIVI ”tyven” (tätä kautta se ilmeisimmin tulee).
http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=932385&r=10631062&lid=932385&g=2&q=dubus&h=1460
” dubuma (3b) iedobums = syvänkö, syvänne, kuoppa, monttu; ieplaka = syvennys; dobumaina vieta = ontto kohta;
dubumas (2) dobums = syvyys (paikka); dziļums = syyvyys (ominaisuus);

dubuo (~eñs) (3b) v. = syvä kohta, syvänne, syvä malja, lantioluu
1. bļoda
sriubos dubuo - zupas bļoda = (syvä) soppamalja
2. anat. iegurnis
dubens kaulas - gūžas kauls = lantioluu
3. ģeol. iedobe = syvennys, kolo; iedobums = syvänkö, syvänne ”

Kurisminkin löytyy, duburỹs, pl. duburiai = syvänkö, syvänne, syvennys
http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=939811&r=10631062&lid=939811&g=2&q=dubus&h=1460
” duburỹs (3b)
1. ģeol. (zemes virsmas) dobums = ontelo, kolo; iedobums = sisennys; ieplaka
duburyje stovi vanduo - dobumā stāv ūdens = vesi seisoo syvänteessä
2. atvars; dzelmājs = syvänne
duburyje būna lydekų - atvarā mēdz būt līdakas = syvänteessä on haukia
duburiuotas -a (1) = syvänteinen
1. dobumains -a; bedrains -a
ežero dugnas labai duburiuotas - ezera dibens ļoti bedrains
2. dzelmjains -a ; atvarains -a = syvänteinen
upė labai duburiuota - upe ir ļoti atvaraina; upē ir daudz atvaru = joki on erittäin syvänteinen
duburiuoti (~iúoja, ~iãvo) , rasties dobumiem (bedrēm; dzelmēm) = ”varustaa syväntein” ”
Tästä kuurismista vaan ei äänteellisesti tule ”*Syväriä” niin millään myöhäinen mahdollinen lainautumisajankohta huomioon ottaen, vaan siitä tulisi ”*Typyri” tai mahdollisesti ”Tipuri”.
Mahtaakohan tuon nimisiä JOKIA olla?


***


http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?page=9#376759

" Englannin etymologinen väittää sanoja evankeliumi ja enkeli kreikkalaiseksi, joskin viittaa myös muuhun mieluiten indoeurooppaliasuuteen:

evangelist (n.)

late 12c., "Matthew,Mark,Luke or John",from Old French evangelist and directly from Late Latin evangelista,from Greek euangelistes "preacher of the gospel," literally "bringer of good news", from euangelizesthai "bring good news," from eu- "good" (see eu-)+angellein "announce", from angelos "messenger" (see angel).

angel (n.)     

14c.fusion of Old English engel (with hard -g-) and Old French angele, both from Latin angelus, from Greek angelos "messenger, envoy, one that announces", possibly related to angaros "mounted courier", both from an unknown Oriental word (Watkins compares Sanskrit ajira- "swift"; Klein suggests Semitic sources). Used in Scriptural translations for Hebrew mal'akh (yehowah) "messenger (of Jehovah)", from base l-'-k "to send". An Old English word for it was aerendgast, literally "errand-spirit." 

eu-

word-forming element in modern use meaning "good, well," from comb. form of Greek eus "good," eu "well" (adv.), also "luckily, happily," from PIE *(e)su- "good" (cf. Sanskrit su- "good," Avestan hu- "good").

in = sisään

Old English in (prep.) "in, into, upon, on, at, among; about, during;" inne (adv.) "within, inside,"
from Proto-Germanic *in (cf.Old Frisian,Dutch,German, Gothic in, Old Norse i),
from PIE *en "in" (cf. Greek en, Latin in "in, into," Old Irish in, Welsh yn-, Old Church Slavonic on-).

Itse asiassa tuo sana vaikuttaa erittäin epäilyttävästi kantabalt(oslaav)ilta:

en-  = sisään, -k-/-g- tarkoittaa aiheutettua, pakotet- tua toimintaa/tapahtumista, ja -el-/-er- = kaltainen (adjektiivin johdin)

Liettuan verbi engti (engia, enge), suomalaisen korvaan [ängti], tarkoittaa "painos- taa", alistaa,ahdistaa,iestää,myös kuoria, mikä tulee ehkä tästä aisanteosta) suo-men sana "ängetä" on kaikkein lähimpänä alkuperäistä konkreettista merkitystä). Sanasta tulee ilmeisimmin myös suomen ankara ja ankkuri, ankeriaan yhteys on epävarma: kuurin angeris = "kyyn kaltainen", angis = kyy = pisto.

Kantabaltissa sanalla on ollut tarnsitiivisena kaksi aspektia *angti  ja *ingti, joista ensimmäinen "ahdistaa" joukoksi, ajaa (joukoon), jäkimmäinen taas enemmänkin joukosta erilleen, poistaa,
inkšti (inkčia,  inktė) = hangata (pois), rutista, marista  jumpitella > sm. inho
Ankštas = > ahdas, tukala  on partisiippi kadonnsta verbistä *ankšti = > ahtaa (joukoksi).

Saamen sanat voivat myös tulla aivan säännöllisesti esimerkiksi vasarakirveskielestä.

Ehkä tuo "joukkoon kuuluttaja" on se *angelis.

Sekä tuo alkutavu, että kreikan hyvä = eu ovat luultavasti kantaindoeuroopan sanasta en = sisään, joten enkeli on sisään-sisään-heittäjä/-päästäsjä.

(Huom! Enkeli ei ole tämän mukaan alun perin ollut välttämättä "hyvä", vaan hän on voinut olla myös rattoisan synnin "ulkopiieristä" sisään niihin toisiin piireihin heittävä olio.)

Muoto *enkti = ankkuroida: inkti on akkurida tappi puuhun (maahan jen.), ankti = ankuroida puu (laiva) tapin avulla.

Liettuan Inkaras = ankkuri, lainaa kuutista, Inkere (joki) = ankkurijoki (hyvä kytis-paikka kuurilaisille merimiehille Suomelahden ja Laatoken liikennettä koskien.

Miten tuosta sitten tulisi enkeli siinä kysymys. Jos se siitä tulee, niin kieli on ilmeisimmin filistea.

http://en.wikipedia.org/wiki/Philistine_language

Palestiina on Filistea ("Meriväen maa", aigeian kieli) kreikaksi. Filistean kielestä tulee ilmeisesti sellaisia sanoja kuin "tyranni" (laivan kapteeni),"kupari" (kypärä-aine, kypärä = koba, "Kypros" josta sitä mm.kaivettiin tulee tästä),kaasu (pal. arab. ghazon, al-ghazu, on tarkoittanut jotakin tiettyä kaasua, ehkä kuparinvalmistuk-sessa). 300-luvulla e.a.a.filistealaisit kuten heprealaisetkin vaihtoivat kieltä alueen lingua francaan arameaan. (liett.kepure, latv. cepure = lakki, kopa = dyyni, kupras = kupera, kumpu > ku(p)r(išk)as = dyyniläinen, kuurilainen).


Kantaindoeuroopan poistettavasta sudesta sanastosta (jossa lähinnä itäbalttilai-sesta vasarakirveskielestä on tehty "kantaindoeurooppaa") seuraavat liityvät asiaan:

*h₁ey-  = to go = mennä, tulla    

Skr. एति (éti),Av. aēiti,Gk. εἶμι (eimi), Lat. eō,Umbrian ier,Oscan eítuns, Kamviri ie, Gaul. eimu, Toch. i/i, Ir. ethaim/, Pers.  (aitiy)/, OCS ити (iti), Luw. (iti), Goth. iddja, Eng. ēode/--, Lith. eiti, Ltv. iet, Old Prussian eit, Russ. идти (idti), Polish iść, Alb. ik

Tämä sana on ollut todellisuusessa *(h)enti = "sisääntyä"   (balttikielissä ei ole kotoperäisinä h-äänteitä).

*h₁eybʰ- =  to copulate = naida   

Gm. eiba/—, Skr. यभति (yabhati), Russ. ебать (jebat'), Illyr. Oibalos, Gk. οἴφω (oiphō)/, Polish jebać

Tämä sana on ollut *(h)en-b-ti > *embti, jossa tuo -b-  tarkoittaa a) edestakaista ja b) vastavuoroista toimintaa.

Tuosta tulee monia muitakin, esimerkiksi kutomista tarkoittavia sanoja, jossa pistellään edestakaisin, kiertoteitse mm. suomen "ammatti".

*h₁engʷ-  = "sisäänmeno", sm. henki, baltiassa putkensuu, rauhanen jne.

gland  = rauhanen, putken(suu)(laippa), "sisäämmeno": Alb. angërr, Gk. ἀδήν (adēn), Lat. inguen, ON ökkvinn, litt. inkstas = munuainen

Johtopäättellä -t/d-,joka infintiivissä ilmenee -s-:nä,sanasta tuleen "*ensti... enda" > liett ėsti  (ė́da,ė́dė) = syöttää,kuuriksi ëistun, pr. ëidi [äidi], êidi = se, joka syöttää, sosiaalinen äiti, suomessa erotukseksi "emosta", joka on biologinen äiti, liettuan > ė́di, ė́džia, monikossa ė́džios = kehto.