http://files.kotisivukone.com/kansanaani.kotisivukone.com/kns2-13.pdf


IHMISEN "GENEETTINEN YDINTIETO" ON PSEUDOTIETEELLINEN KÄSITE


Annika Svedholm: Paranormaalien, taikauskoisten, maagisten ja yliluonnollisten uskom...: Ydintiedon, intuitiivisen ja reflektiivisen ajattelun ja kognitiivisen inhibition roolit. 1)

Tämä väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella 1.3.2013.

Työn ohjaaja on dosentti PhD Marjaana Lindeman (HY) ja ”vastaväittäjänä” toimi

PhD Will M. Gervais (Kentucky, USA), jonka tuotannon viitteet vilisevät kumottua "geenitietoteoriaa":

Marc Hauseria, Noam ChomskyaSteven Pinkeriä jne.

Tarkastajat kokeellinen emootiotutkija prof. Jari Hietanen (TamY) ja LUKIkehitystut- kija prof.emeritus Pekka Niemi (TurY) näyttäisivät tarkastaneen pelkästään ”kokeita”.


Ohjaaja Lindeman on julkaissut kaikki ”tulokset” vuosia sitten…


Annika Svedholm: Tiivistelmä1): Tässä tutkimussarjassa tutkittiin,miksi jotkut ihmiset uskovat esimerkiksi astrologiaan, henkiin ja enteisiin toisten pitäessä niitä täysin epäuskottavina. Paranormaaleja, taikauskoisia, maagisia ja yliluonnollisia (PTMY-) uskomuksia selittäviä ajatteluun liittyviä tekijöitä on tutkittu useasta näkökulmasta, mutta näitä uskomuksia koskevia teorioita ei ole kyetty todentamaan, eikä uskomus- ten syvempää olemusta ole kyetty selittämään. Väitöskirjassa ehdotetaan, ettei läpi- murto ole todennäköinen niin kauan kuin selityksiä etsitään ”aihepiiristä riippumattomista” ajattelun heikkouksista tai muista yleisistä tekijöistä. ”


RK: ”Aihepiiristä riippumaton” (domain-general) voidaan tulkita tarkoittavan ehdollistumismekanismia.


AS:  ” Ensimmäinen osatyö on katsaus PTMY-uskomusten määritelmiin ja arviointimenetelmiin.

Katsauksen perusteella kaikki nämä uskomukset pystytään parhaiten kattamaan ja samalla erottamaan muista heikosti perustelluista uskomuksista määrittelemällä ne sekaannuksiksi, joissa psyykkisten ilmiöiden, aineellisten kappaleiden, elollisten ja ajattelevien olentojen sekä näitä koskevien prosessien ydinominaisuudet ulotetaan asianmukaisten kategorioidensa ulkopuolelle. ”


RK:Annetaanpa ohjaaja Lindemanin kertoa,mitä se ”ydintieto” tarkoittaa (Skeptikko 1/2008)2):


“ Lindeman lähti lähestymään asiaa määrittelemällä yliluonnollisen ja sen selittämisen ns. ydintiedolla, joka perustuu jaivojen toiminnalliseen erikoistumiseen.

…Osa tiedosta on sellaista, joka opitaan helpommin kuin muu tieto. Se opitaan universaalisti saman ikäisenä.

Ihmisillä on synnynnäinen, evoluution tuoma valmius oppia tiettyjä asioita ilman opetusta. Tätä kutsutaan Lindemanin mukaan alasidonnaiseksi ydintiedoksi. “

(Ehdollistuminen ei muuten suinkaan tarkoita edes kielellisestä tiedosta, että välttämättä pitäisi tietoisesti opettaa, kuten Lindeman tuossa yrittää huijata.)

Kaksoisprosessointi väärässä merkityksessä muka ”opitun ja geneettisen” välillä…

AS: ” Tästä määritelmästä sekä tiedon kaksoisprosessointiteorioista3) johdettuja hy- poteeseja testattiin neljässä empiirisessä osatutkimuksessa. Tulosten mukaan se- kaannusta sisältävien ydintietoväittämien hyväksyminen oli yhteydessä sekä perin- teisiin paranormaaleihin uskomuksiin (kuten telepatiaan ja noitiin) että sellaisiin PTMY-uskomuksiin, jotka eivät yleensä ole sisältyneet uskomusten arviointimenetel- miin (kuten uskoon satunnaisten tapahtumien tarkoituksellisuudesta). Energiaan liit- tyviä ydintiedon sekaannuksia tutkittiin myös lukiolaisilla. Vaikutti siltä, ettei sekaannuksiin ole helppoa vaikuttaa opetuksen keinoin. ”


RK: Kertokoon taas Lindeman: ”Arkikokemuksesta tiedämme,vettä ihmisellä on aina- kin kaksi erilaista tapaa ajatella. Jokapäiväisessä kielessä niitä nimitetään usein tun- teenomaiseksi ja järkiperäiseksi ajatteluksi. …Puhumme myös järjestä ja sydämestä. Voimme esimerkiksi todeta, että "järkeni kyllä sanoi…ei,… mutta kuuntelin sydämeni ääntä".3)  ”

Lindeman erottelee myös ”ajattelun” kahteen toisensa täysin poissulkevaan kompo- nenttiin,´järkiperäiseen´ (rational,analytical),joka sisältää ainoastaan ja vain symboli- set operaatiot, ja ´tunteenomaiseen´ (intuitive), joka sisältää kaiken muun, mitä aivoissa tapahtuu vaikuttaen käyttäytymiseen, ja joka muka ”tulee geenistä” kuten ”ydintietokin”. Jälkimmäinen voi olla myös tiedostamatonta, edellinen (muka) ei.


AS: ” PTMY-uskomukset ja ydintiedon sekaannukset olivat yleisempiä niillä, joilla on intuitiivisempi ajattelutyyli. Myös vastausajan rajoittaminen lisäsi ydintietoväittämien hyväksymistä. Tulokset tukevat ajatusta, että uskomukset kumpuavat intuitiivisen ajattelun vinoumista. Koska sekä teoria että aiempi tutkimus puoltavat käsitystä, että analyyttinen ajattelu hillitsee intuitiivisia vinoumia,on yllättävää, ettei analyyttinen ajattelutyyli ole aiemmissa tutkimuksissa ollut johdonmukaisesti yhteydessä PTMY- uskomuksiin. Väitöskirjassa osoitettiin, että yhteys löytyy, jos analyyttinen tyyli käsit-teellistetään pyrkimykseksi reflektiiviseen ajatteluun, ja jos sen arvioimiseen käytetään asianmukaisia menetelmiä. ”


RK:”Reflektiivinen” on ”järkiperäistä ajattelua,joka pyrkii totuuteen (heijastavuuteen)”. Sitä ”intuitiivinen ajattelu” ei Lindemanin mukaan määritelmällisesti koskaan ole. 3)


AS: ” Viimeinen löydös oli, että sekä neuropsykologinen testi että aivokuvantamis-tulokset tukivat olettamusta skeptisyyden lisääntymisestä vahvan kognitiivisen inhi- bition myötä. Tällainen lähestymistapa, jossa tutkitaan intuitiivisten ja reflektiivisten prosessien sekä kognitiivisen inhibition välisiä suhteita, antaa aiempaa paremmat lähtökohdat ymmärtää yksilöllisiä eroja PTMY-uskomuksissa. ”


RK:Kun joskin aivoalue aktivoituu toistuvasti jätettäessä ärsykkeitä huomioimatta, on perusoletus, että se liittyy tarkkaavaisuuteen, eikä epämääräiseen ”kognitiiviseen in- hibitioon”. Kielellisessä ajattelumallissa representaatioita herätetään sanalla (joka on biologisen ärsykkeen jatke), eikä vain ”valita ajatuksia inhibitiolla ties mistä syystä mieleen tunkevien joukosta”, kuten noissa toisissa malleissa!


Tieteellinen vallankumous neurofysiologiassa on vetänyt maton ”geeniperäisen tiedon” alta...


Malli on jälkijättöinen yritys todistella ”geneettisen tiedon” olemassaoloa,joskaan ei niin,että kaikenlainen ehdollistuminen ja oppiminen tai edes kielellinen ajattelu koko- naan kiistettäisiin. Opittu informaatio ei kuitenkaan koskaan ”mene geeniin evoluuti- ossa” (hypoteettisesta Baldwin-efektistä ei ole löydetty ainoatakaan varmaa esimerk- kiä),vaan oppiminen päinvastoin syrjäyttää aina geneettisiä malleja. Täysin valinnai- sille merkeille perustuva symbolinen sosiaalinen vuorovaikutusmekanismi (kieli) ei voi matemaattisestikaan ”mennä geeniin”, koska jokainen yksilöllinen mutaatio olisi määritelmällisesti negatiivinen ”geenikieliyhteisössä” ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen kannalta.

Pavlovilaisen ehdollistumisen aivojen glia-soluille perustuvan ns. Fieldsin mekanis- min4) löytyminen todistaa lopullisesti sosiobiologistien ”kapinan” hävityksi sosiaali-tieteissä. Sovjetskaja entsiklopedija suhtautuu kielteisesti synnynnäisten ideoiden teoriaan (innate ideas). Siltä pohjalta jatketaan.

Risto Koivula, Tampere

1)      https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38201

2)      http://www.skepsis.fi/lehti/2008/2008-1-jarvinen1.html

3)      http://www.tieteessatapahtuu.fi/597/lindema.html

4)      http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/tieteellinen-vallankumou... "


Olen käsitetllyt ongelmaa jo kahdessa muussakin blogissa:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ovatko-yliluonnolli...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/miksi-aamulehti-h-l...


Puoskari"väitöksen" sanoma on, että "sisällöltään vääränlaisia (tietyillä tavoilla, joita voi sitten keksiä uusia ja uusia, kun ensin saadaan huijausputken "pää auki"...!) aja- tuksia" voidaan ulkoisesti aivokuvantaa,koska ne muka johtuvat "geeniperäisistä se- kaannuksista" kyseisen henkilön "synnynnäisen ydintiedon" ja tavallisen (opitun) tie- don väillä (ja näin osoittaa henkilö pseudolääketieteellisin keinoin "syntymähulluksi", vaikka jo aivan pienenäkin! "Tutkimus" parhaillaan rullaakin siinä, että kuinka piene- nä voidaan ennakoida mitäkin "tietogeenivaurioita"... "Hulluja" ovat mm. uskovaiset ja kaikki erilaisiin "yliluonnollisiin ilmiöihin" uskovat (siten että eivät "pääse eroon" noista "sairaista" uskomuksistaan).

Tällaisilla "väitöksillä" sitten pääsee mm.terveydenhuollon ammattitaistoisten spesi- alistien rekistereihin,jolloin me kansalaiset emme,tai työnantajatkaan eivät, voi lopul- takaan lainkaan tietää millainen skitsohörhö siellä rekisterissä oleva "parantaja" tai "diagnostikko" todellisuudessa on,ja koko kallis rekisteri menettää faktuaalisesti mer- kityksensä,ja joutuu gangsterien haltuun! Koska nämä puoskarit uskovat itse vuoren- varmasti olemattomiin "skitso-olioihin" vaikka sitten "vain" päiden sisälläkin, he LEI- MAAVAT KAIKKI VIISAAMMAT JA TIETÄVÄMMÄT, jotka eivät NIIHIN usko,  "HULLUIKSI", ja katsovat vielä jostakin koneestakin!

Tästä skitsoilusta tieteessä on tultava loppu.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/10/alykkyyden-paivan-1-10-k...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/noam-chomskyn-ajattelu-e...

http://www.tiede.fi/keskustelut/psykologia-aivot-ja-aistit-f12/hels...

Tällaista saamme lukea yhä useammin, vaikka koko "empatia" ei edes ollut tietellinen käsite...


Aamulehti kampanjoi:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194810732754/artikkeli/puheenaihe+...

Päivikki Aatola: " Silloin jää pois sellainen tuonpuoleinen, joka ei ole uskonnollista: etiäiset, esi-isät, haltijat, paholaiset, pirut, noidat, kummalliset hahmot, kummituk- set, neuvonantajat. Ne on helposti luettu mielisairauden piiriin. "

SB: Mikä ihme nuo erottaa uskonnollista uskomuksista?

PA: " Suomessa on ryhdytty monitieteisesti tutkimaan tuonpuoleista ihmisen koke- muksina, tuntemuksina – ei totuutena. Tuonpuoleisen tutkimus puhdistettiin pois tieteestä valistuksen jälkeen, kun todettiin, ettei se ole tiedettä vaan magiikkaa, tieteellisyyden suhteen ”toista”.

Turun yliopiston kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professorin,Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja lääketieteellisen antropologian dosentin Marja- Liisa Honkasalon tutkimushanke Mieli ja toinen kurkottaa sinne, minkä tiede hylkäsi 300 vuotta sitten. "

SB: Tämä ei ole titeellistä tutkimusta, vaan uuden uskomunkummituksen "synnynnäi- sen tiedon" olettamista lähtökohtaisesti ilman että sitä saisi tavullkaan asettaa kyseenalaiseksi, vaikka tiede on siitä aivopierusta ajat sitten luopunut.

PA: " Rohkeaa on tutkia tuonpuoleisen kokemusta kulttuurisena ilmiönä tuomitsematta sitä. "

SB: Subjektiivista kokemusta ei varsinaisesti voida tutkia tieteellisesti, ellei siinä ole mitään objektiivista, sillä tiede tutkii objektiivisia ilmiöitä. Tiede ei tule koskaan tuossa suhteessa, subjektiivisen kuvaamisessa, pärjäämään taiteelle. Paras keino tutkia subjektiivista tieteellisesti on tehdä siitä ensin taidetta ja sitten tutkia sitä.

PA: " Hanke kyseenalaistaa luonnontieteellisen lähesty-mistavan, sen että jos asialle ei ole selitystä, se ei ole tärkeä. "

SB: Tiede ei tutki ilmiöiden "tärkeyksiä" vaan teorioiden todenperäisyyttä. Soveltami- nen voi sisältyä tutkimuskohteeseen (soveltavat tieteet) tai sitten ei (perustieteet).

PA: " Vain osalle tuonpuoleisen kokemuksista löytyy fyysinen syy. Miksei aihetta ole otettu vakavasti ihmismielen tutkimuksen kohteeksi? Miksi länsimainen tutkimus on perustanut tässä pelkkään mielipiteeseensä? "

SB: Honkasalo rymineen ainakin nojaa PELKKÄÄN PSEUDOTIETEESEEN, huijaukseen. Ja tuloksena on hui- jausta eikä tiedettä.

PA: " Mieli ja toinen -tutkimus on eettisesti merkitsevä, ovathan tutkijat vastuussa ihmisille, joiden henkilökohtaisia kokemuksia tutkivat "

SB: MITEN ja MISTÄ he "ovat vastuussa" heille??!!

KAIKKI HUIJAUS ON MORAALISESTI TUOMITTAVAA, JA KAIKKEIN TUOMITTAVINTA SE ON TIETEESSÄ!

PA: " mielen (aivot), "

SB: MIELI EI OLE SAMA KUIN AIVOT.

Mieli on tietynlaisten aivojen toiminto, ei suinkaan "aivot itse".

PA: " kielen (kertomukset) ja tiedostamattoman tajunnan kautta. "

SB: Tukija ei saa kenenkään TIEDOSTAMTTOMASTA eli alitajunnasta sen "PAREMPAA" tietoa kuin asian- omainen itse!

PA: " Kun valistunut nykyihminen törmää yliluonnolliselta vaikuttavaan ilmiöön omassa arkielämässään, hänen reaktionsa ei ole järkiperäinen: yliluonnollinen pyritään torjumaan, tarvittaessa vaikka historiallista todellisuutta vääristämällä. "