Nana ja Lulu ovat maailman ensimmäiset geenimuunnellut lapset, mutta heiltä ei kysytty – ”Lasten etu tuskin oli keskeisintä, luultavasti haluttiin vain tehdä jotain ensimmäisenä”
Kun kiinassa syntyi kaksi muuntogeenistä lasta, tiedeyhteisö tuomitsi kokeen. Kokeita voi olla vaikea estää, suomalaistutkijat sanovat. Aihe on esillä Tieteen päivillä Helsingissä.
Ihmisen perimä on pitkä ja monimutkainen. Sen muuntelu on vielä riskialtista, koska emme tunne sen toimintaa täysin. (KUVA: Mostphotos)
Julkaistu: 9.1. 2:00 , Päivitetty: 9.1. 7:33
Ihmisen perimää voi jo muuttaa, mutta se on nykyisillä tekniikoilla epävarmaa eikä sen kaikista vaikutuksista ole varmuutta. Tämä ei kuitenkaan estä ihmisen geenimuuntelua nyt eikä tulevaisuudessa, tutkijat epäilevät.
Nyt on @Tieteenpaivat! Tulkaahan paikalle, mukana mm. @kwartiov & minä. Nana ja Lulu ovat maailman ensimmäiset geenimuunnellut lapset, mutta heiltä ei kysytty – ”Lasten etu tuskin oli keskeisintä, luultavasti haluttiin vain tehdä jotain ensimmäisenä”
Valtaosa dna-tutkimusten tuloksista on päätelty briteistä, yhdysvaltalaisista ja islantilaisista.
Britannian, Yhdysvaltojen ja Islannin kansalaisilla on räikeä yliedustus tutkimuksissa, joissa on kartoitettu koko perimä sairauteen tai ominaisuuteen liittyvien geenien löytämiseksi.
Jopa 72 prosenttia niistä on tehty näiden kolmen maan kansalaisten dna-näytteillä, paljastaa Nature Communications -lehden julkaisema tutkimus .
Se tarkasteli tutkimuksia, jotka kartoittavat suuren ihmisjoukon koko perimän, kun tavoitteena on tunnistaa esimerkiksi diabetekseen, persoonallisuuteen tai pituuteen liittyviä geenejä.
Näitä gwas-tutkimuksia listaavaan tietokantaan on vuodesta 2005 kertynyt 3 720 julkaisua. Ne nojaavat päätelmissään pitkälti havaintoihin vain eurooppalaistaustaisten perimästä.
Myös suomalaiset ylsivät kymmenen tutkituimman kansan joukkoon. Runsaat kaksi prosenttia tutkimuksista on hyödyntänyt suomalaisten näytteitä.
Brittien osuus on 41 prosenttia, yhdysvaltalaisten 20 ja islantilaisten 12 prosenttia.
Kärkikolmikkoon yltää eurooppalaistaustaisten maiden ulkopuolelta vain Japani. Se asukkaiden näytteistä on päätelty 14 prosenttia tuloksista.
Tutkimusten keskittyminen vain muutaman maan asukkaisiin voi vääristää tuloksia. Asutushistorian takia eri maiden kansalaisten perimässä korostuvat eri geenit.
Tuloksiin vaikuttaa sekin, miten yleinen tutkittu tauti tai ominaisuus kussakin maassa on.
Vääristymän riskiä lisää se, että maiden kulttuuri ja elinolot poikkeavat toisistaan. Useimmat piirteet ja sairaudet eivät selity pelkästään geeneillä vaan niiden ja ympäristön yhteispelillä.
Esimerkiksi maiden väliset erot sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydessä liittyvät sekä eri geenien että elämäntapojen yleisyyteen eri maissa.
Gwas-tutkimusten suosimista aineistoista löytyi muitakin vääristymiä: tutkittavat olivat keskimääräistä iäkkäämpiä, terveempiä ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa.
”Geneettiset löydöt tarjoavat innostavia lääketieteellisiä mahdollisuuksia, mutta niiden käytettävyys ja tuottavuus ovat rajallisia, jos tutkittavien ihmisten ja heidän edustamiensa elinympäristöjen monimuotoisuutta ei lisätä”, tutkimuksen pääkirjoittaja, sosiologian professori Melinda Mills Oxfordin yliopistosta toteaa tiedotteessa.
Kommentit