https://vasenkaista.fi/2016/09/saksan-ja-neuvostoliiton-sotilasyhteistyo-maailmansotien-valilla/

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä

 

Historian_roskatynnyrista_150x150

HEIKKI LAKKALA:


" Vähemmän tunnettu, mutta sitäkin mielenkiintoisempi, kappale maailmansotien välisen ajan historiaa on Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö. Tälle loi pohjan vuonna 1922 neuvosto-Venäjän ja Saksan välille solmittu Rapallon sopimus, jolla maat normalisoivat suhteensa ja luopuivat ensimmäistä maailmansotaa koskevista sotakorvausvaateista.

Itse sopimukseen ei sisältynyt mitään sotilaallisia lisäpöytäkirjoja ja sotilasyhteis-työkin oli alkanut jo aikaisemmin, mutta vasta Rapallon sopimuksen jälkeen se kasvoi täyteen mittaansa. "

RJK: Rapallon sopimuksen allekirjoittaja Weimarin Saksan puolelta oli Hitlerin arkki- vihollinen Walter Rathenau (natsien mukaan "der Gottverdammte Judensau"), juuta-laisen pääoman johtaja. Ennen tuota sopimusta ei voinut olla sotilasyhteistyötä, sillä maat olivat olleet periaatteessa sotatilassa. 

HL: " Versaillesin rauhansopimus rajoitti Saksan asevarustelua: ilmavoimat, panssa- rit ja taistelukaasut oli kielletty,samoin sukellusveneet.Jos näitä olisi kehitelty Saksan maaperällä, läntiset tiedustelupalvelut olisivat päässeet siitä selville, koska Saksa oli niin tiukassa länsiliittoutuneiden sotilaskontrollissa. "

RJK: Taistelukaasut oli kielletty kaikilta, ei vain Saksalta. Ne olivat lisäksi rintamalla usein yhtä vaarallisia omille kuin vihollisillekin, ja muualla rintaman kannata melko hyödyttömiä kuten lentopommitkin esimerkiksi siviilejä vastaan.

Kyseessä olisi siis ollut sellainen yhteistyö Weimarin tasavallan kanssa, jonka Versaillesin sopimus kielsi Saksalta, mutta jota myös mm. Suomi harrasti, samoin Hollanti, kehittämällä sukellusveneitä viime kädessä Saksan pussiin.

HL: " Mutta kun aseiden kehittely tapahtui syvällä Venäjällä, se pysyi myös piilossa. Siellä luotiin perusta Saksan hyökkäyskyvylle toisessa maailmansodassa. "

RJK: Potaskaa. Tuolloisella mahdollisella yhteistyöllä, vuosina 1922 - 1928, ei tullut olemaan mitään merkitystä Saksan hyökkäyskyvylle II maailmansodassa. Saksa oli uudistanut niin panssari- kuin lentokalustonsakin Hitlerin valtaannousun yhteydessä siten, että uusilla saksalaisten tuntemia NL:n malleja vastaan räätälöidyillä malleilla pullisteltiin Espanjan sisällissodassa, josta NL ne vakoili ja räätälöi niitä vastaan seuraavien vuosien aikana uuden kalustonsa, jonka sarjatuotanto saatiin täyteen vauhtiin Volgalla ja Uralilla vasta v. 1942 sodan jo alettua.

Espanjan tasavaltalaisten panssarivoimia komensi neuvostoslittolainen insinöörikenraali, Korkeimman neuvoston jäsen Dmitri G. Pavlov, T-34-panssarin yleissuunnittelija ja päätöksen läpiajaja sen suunnittelusta ja käyttöönotosta.

NL oli aloittanut v. 1929 mittavan sotateolliuusyhteistyön USA:n kanssa, jonka hedel- millä molemmat voittasupervallat sitten pullistelivat napit vastakkain kylmän sodan ajan:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/jenkit-ja-nato-ja-u...

" NL vaihtoi tosissaan tuolloin ratsuväen panssarivoimiin ja rakuunat autoilla liikku- vaan jalkaväkeen. Ja väkeä muutti miljoonittain Volgalle ja Uralille nouseviin uusiin moderneihin teollisuuslaitoksiin. Tämän se onnistui saksalaisilta ja puolalaisilta salaamaan.

Sen sijaan amerikkalaisilta tämä ei ollut missään vaiheessa mikään salaisuus lainkaan: Venäläiset tekivät maailman uudenaikaisimpia panssareitaan amerikka- laisten piirustuksilla ja lisensseillä, lisenssinvalvonnan alaisina! He tekivät muutakin pitkälle menevää molemminpuolisesti mitä hyödyllisintä teknologista yhteistyötä Ak- selivaltojen vehkeisiin nähden ylivoimaisten panssari- ja lentoaseiden rakentamisek- si, jossa yhteydessä he "takoivat" II maailmansodan jälkeen napit vastakkain maailmaa hallinneet sotakoneet.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

" Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla ennen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskyt ja muut eivät pystyneetkään valmista- maan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa panssarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajis- saan, ja panssarinsuunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulkomaankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anastas Mikojanin ja amerik-kalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898-1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa...

Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle, Englannille, Ranskalle jne. (Puolasta, Saksasta ja Japanista en tiedä...)  Kaikki NL:n kunnolliset panssarit mukaan lukien T-34 (paitsi raskaat Klim(Vorshilov)it) perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Christie_suspension

Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mul- listavan parannuksen: akateemikko Eugen Oskarovitsh Patonin kehittämän sähköhit-sauksen, joka tapahtui aluksi veden alla. Päällystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset. USA:n armeijan puolelta hommaa johti Ranskassa I maailmansodan aikana panssariaseeseen perehtynyt kenraali George Patton,joka on myöhemmin osoittautunut myös sotahistorian globaaliksi kusetusmes- tariksi, jonka First US Army Groupin (FUSAG) "päähyökkäystä" saksalaiset odotti- vat Calais´n alueella Kanaalin kapeimmalla kohdalla hienoimpine rakettiaseineenkin kauhusta kankeina vielä kuukausi Normandian "harhautuksen" alettukin... Ja Stali-ninkin tiedetään kuunnelleen radioliikkennettä ja kiroilleen, että "Mitä w...ttua siellä kuppaillaan, ollaanko tosissaan liikkeellä ollenkaan!" häneen verrattuna jopa Napo- leonin kusettaja ja pysäyttäjä Venäjällä marsalkka Pedre Bagration oli korkeinta kan- sallista sarjaa tuossa suhteessa...(Patton myös kusaisi Rein-jokeen keskellä uomaa tuon arvonsa merkiksi,kun häntä työnnettin joen yli Bailey-sotilassillalla, joka muuten sekin on neuvostoyhteistyön tuote: maailman ensimmäisen teräsristikkosillan suunnitteli Oskar "Eugenin isä" Paton Kiovaan 1800-luvulla.) "

HL:"Saksan sukellusveneiden kehittämiseen puolestaan kuuluivat Turussa rakenne- tut suomalaiset sukellusveneet
Vesikko ja Vetehinen. Ne rakennettiin hollantilaisen firman tilauksesta. Firma oli saksalaisten peiteyritys.

Neuvostoliitto-yhteistyössä mukana olleet saksalaiset olivat toisen maailmansodan jälkeenkin vaitonaisia tapahtumista. Mutta yhteistyön kannalta keskeinen hahmo, kenraali Ernst August Köstring, on todennut, että ilman Neuvostoliitossa tapahtunutta aseiden kehittelyä ja asekoulutusta ilmavoimat eivät olisi 1939 olleet siinä iskussa kuin olivat.

Länsirintaman salamasotaa johtaneen kenraali Heinz Guderianin mukaan sama pä- ti panssarivoimiin. Saksan näennäinen varusteluihme Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen ei olisi ollut mahdollinen ilman yhdentoista vuoden ennakkovalmisteluja Neuvostoliitossa. "

RK: Tarkoittaa, että muka jotakin "yhteistyötä" muka olisi ollut aina vuoteen 1933... Ainakin viisi viimeistä vuotta oli ollut siinä tapauksessa NL:n puolelta härskiä bluffia, jossa tavuakaan todellista tietoa mistään NL:n  todellisista "herkuista" kuten sähkö-hitsauksesta ja akateemikkon Vasili Z. Vlasovin kuoriteoreettisesta lujuuslaskennas- ta ei ollut tippunut eikä lirissyt Saksan laarin, vaan sille oli syötetty jotakin disinformaatiota.

NL kyllä teki juuri tuota mm. neurofysiologian alalla Saksan kanssa samoihin aikoihin:


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/12/aivosahkokayra-eeg-n-kehittaja-hans-berger-oli-natsijohdon-salattu-paaideologi

 

" Kaiser Wilhem -Instituutin ”[Leninin] jättiläismäisiä erikoisneuroneita”...

Mitä tulee yrityksiin selittää tavallista aivotoimintaa (eikä sen poikkeavuuksia), niin Binswangerin ryhmän jäsen Korbinian Brodmann jakoi aivokuoren nimeään kanta- viin ”erikoisalueisiin” anatomisin perustein. Saksalaiset eivät tunteneet Fridtjof Nan- senin teoriaa (28.4.1888) sitä,että gliasolut ovat aivojen todellinen ohjausmekanismi.

Sen sijaan Venäjällä ja Neuvostoliitossa se tunnettiin hyvin, ja Nansen oli myös kut- suttu ja nimetty Venäjän/NL:n eläintieteen kunnia-akateemikoksi, joka oli protokol- lassa akateemikon korkein taso,eikä edellyttänyt välttämättä työtehtäviä. Kunnia-aka- teemikko oli usein ikämies, jonka suuruus oli oivallettu aktiivitutkijanuran jälkeen, kuten Ivan Pavlovin opettaja Ivan Setshenov. Juuri sellainen oli myös Nansen, ja sellaisena hänet myös säilytettiin.

Ennakkoluulottoman kansainvälisen ja ”vasemmistolaisen”, puoliksi tanskalaisen  Oskar Vogtin (1870-1959) eräs tutkimusongelma Haeckelin innoittamana oli löytäänerouden lähde” aivoista. Hän oli väitellyt Binswangerin johdolla ja ryhtynyt toimi- maan hypnoterapeuttina. Hänen vaimonsa oli ranskalainen neurofysiologi Cecile Vogt-Mugnier, jonka nimellä pariskunta mieluiten julkaisi, tutkimusaiheinaan mm. thalamus ja selkäytimen eri osat. V.1914 keisari Wilhelm II kutsui Vogtin Berliinin perustamaan Kaiser Wilhelm instituuttiin aivotutkimusosastoa (nykyistä Max Planck -aivoinstituuttia, luultavimmin Bergerin suosituksesta). Myös Brodman siirtyi sinne 1915, mutta kuoli jo 1918 keuhkotulehdusperäiseen verenmyrkytykseen.

 

Instituutti verkostoitui maailmalle paitsi Ranskaan myös mm. USA:an, NL:on, Englan- tiin, ja Suomeen. Sen kanssa pelattiin ”huippuyksikkögeimejä”: venäläiset mm. tutki-tuttivat hänellä näytteitä Leninin aivoista, ja Vogt kertoikin ”tuloksenaan” mm. ”niistä löytyneen erityisen suurikokoisia erikoisneuroneja”. Tämä ”kelpasi loistavasti” myös NL:lle, vaikka mm.Ivan Pavlov, hänen assistenttinsa Anatoli Ivanov-Smolenski, Lokakuun vallankumouksen aloittaneeseen Pietarin neuvostoonkin kuulunut Lenin- gradin sähköisen aivotutkimuksen instituutin johtaja Aleksei Uhtomski tai Fieldsin mekanismin ensimmäinen julkinen esittäjä Ivan Beritashvili (Beritov 1932) ja Kan- sainliiton pakolaiskomissaari Fridtjof Nansen vain muutaman mainitakseni tiesivät erinomaisesti, että kollega etsii ”nerouden aivolähteitään” (joka ei toki ollut hänen ainoa tutkimuskohteensa) täysin väärien ilmiöiden ja rakenteiden piiristä. Hänet kutsuttiin Moskovaan konsultiksi perustamaan uutta Aivoinstituuttia, vaikka maail- man parhaat aivoinstituutit olivat jo valmiiksi NL:ssa: Leningradissa ja Tbilisissä (eikä todellista tarkoitusta panna niistä paremmaksi, ainakaan Vogtin konstein, ol- lut...). Eli NL, USA ja jopa Kansainliitto syöttivät "yhteistyön" varjolla Saksalle pas- kaa ja vakoilivat sitä ihan oikein sille... paitsi että samalla ne vahvistivat Bergeriä). Natsijohtoakaan sen nimenomaisen instituutin asiat eivät suuresti häirinneet tai ilah- duttaneetkaan: natsitieteen ”valo” ei kumottanut sieltä, vaan Jenan persereiästä!

Tämä oli vielä Weimarin Saksan aikaa. Vogt keräsi instituuttiin tutkijoita eri puolilta maailmaa, myös Neuvostoliitosta.V.1936 hänet erotettiin, kun hän poltti päreensä siihen, että 1935 valtaan nousseet natsit vainosivat hänen ulkomaisia työntekijöitään ja heidän perheitään. Mutta hän vain siirtyi täysin Kruppin leipiin. Osa vainotuistakin, myös neuvostoliittolaisista,jäi.Myös USAlainen Ford Foundation rahoitti miljoonalla dollarilla hänen uutta tutkimuslaitostaan natsi-Saksassa. Sodan jälkeen pari jatkoi uraansa keskittyen keskiaivojen sairauksiin. DDR kunnioitti Vogtia ulkomaisen kunnia-akateemikon tittelillä."
 

HL: " Ilmavoimien keskus oli Lipezkissä, panssareita suunniteltiin ja kouluttajia koulutettiin Kasanin lähellä Volgan rannalla, taistelukaasuja kehitettiin Kaakkois-Venäjällä. "

RJK: Jotakin linkkiä vähintäänkin ja tarkkaa paikkaa vaatisi tuo "taistelukaasujen kehitys"...

HL: " Kaikissa keskuksissa tapahtui suunnittelua, tuotantoa ja koulutusta. "

RJK: Ja huijausta ja kusetusta.

HL: " Tehtaat olivat saksalaisten firmojen rakentamia, mutta salaisuuden säilyttämi- seksi henkilöstö oli pääosaltaan venäläistä. Noissa keskuksissa toimineet saksa-laissotilaat olivat virallisesti eronneet asevoimista ja matkustivat paikalle yksityis-henkilöinä. Kuolleiden koelentäjien ruumiit tuotiin kotiin kiertoteitse Leningradin kautta koneen osiksi ilmoitettuina.

Vastapalveluksena saksalaiset antoivat neuvostoliittolaisille saksalaista sotilaskoulutusta. "

RJK: Sitä neuvostoliittolaiset eivät todellisuudessa tarvinneet. Paskaa on vaihdettu paskaan...

HL: " Myös esimerkiksi neuvostoliittolaisia panssareita kehitettiin saksalaiselta pohjalta. "

RJK: Lakkala toitottaa vain kirjuuttelensa asioista JOISTA EI TIEDÄ YHTÄÄN MITÄÄN!

HL: " Kenraali Köstring kirjoitti vuonna 1931 kenraali
Hans von Seecktille, että Saksan sotilaallinen tuki näkyy kaikkialla puna-armeijassa ja että saksalaisten näkemykset ja menetelmät ovat kuin punainen lanka puna-armeijan vastaaville. "

RJK: Kissan paskat! (Helvetin hyvin oli pölkkypäitä kusetettu!)

HL: " Laajemmin ottaen Neuvostoliitto halusi yhteistyöltä tarvitsemaansa pääomaa ja teknistä apua teollistamiseen, sotilaallisia neuvoja puna-armeijan rakentamiseen ja diplomaattista vastapainoa Englannin ja Ranskan painostusta vastaan. Kaikkea tätä Saksa tarjosi. "

RJK: Noin saattoi olla niin kauan kuin hommaa johti Saksassa Walter Rathenau. Mutta tulevat natsit tappoivat hänet jo samana vuonna.

HL: " Yhteistyön saksalaiset puuhamiehet olivat kaikki poliittisesta oikeistosta. Wei- marin tasavallan poliittisella kartalla sosiaalidemokraatit olivat antibolsevistisimpia ja länsisuuntautuneimpia. Komintern syytti sosiaalidemokraatteja sosiaalifasismista. "

RK: Se käänsi linjansa fasisminvastaisen kansanrintaman taktiikaksi vuonna 1935, kun Hitler nousi valtaan.

HL: " Stalinin noustua valtaan muiden maiden kommunistisista puolueista tuli Neuvostoliiton valtiollisen politiikan apuryhmiä. Niiden tehtävänä ei enää ollut toimia vallankumouksen eteen omissa maissaan, vaan totella Kominternin kautta tulevia Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) määräyksiä. "

RJK: Minkäs eteen ne sitten toimivat?

HL: " Suuren talouslaman aikoihin, vuosina 1930–1931, oli maiden välinen talousyhteistyö lähes yhtä hyvää kuin sotilaallinen. "

RJK: Paitsi että se sotilaallinen oli NL:n puolelta lopullisesti muuttunut pelkäksi kusetukseksi...

" Saksan raskas teollisuus tarvitsi Neuvostoliiton markkinoita elääkseen maailmankaupan romahdettua ja kotimaan kysynnän ollessa olematonta. Toisaalta Neuvostoliitolla oli ensimmäisen viisivuotissuunnitelman ja siihen liittyvien teollistamistavoitteiden toteuttamiseksi käyttöä Saksan tuonnille. "

MUU KUIN SOTILASYHTEISTYÖ SAATTOI EDELLEEN

HL: Ulkopoliittisesti yhteistä molemmille maille oli puolavastaisuus. "

Se, joka oli joutunut (myös jenkkien) boikottiin ja kieroillut itsensä tyhjän päälle, oli PUOLA...

HL: " Mailla oli siis eri aloilla selviä yhteisiä intressejä. Josif 
Stalinin silmissä tätä ei heti muuttanut edes Hitlerin valtaannousu. "

RJK: Kyllä muutti, totaalisesti! Sitä ennen oli myös katsottu läpi sorrmien.

Ainoa todellinen "yhteinen intressi" oli, että NL:ssa arvioitiin, että jos Hitler tapetaan, hänet korvaa vain joku pätevämpi fasisti tai kenraali, joka ajaa tasan samaa agendaa...

HL: " Stalin piti natseja kapitalistipuolueena siinä kuin muitakin oikeistopuolueita."

RJK: Oli pitävinään. Se oli tosiasiassa vittuilu Ranskalle ja Englannille...

HL: "Aluksi edes kommunistien vainoaminen ei Stalinia pahemmin häirinnyt. Saksan silloinen lähetystöneuvos Moskovassa on kertonut, että viiden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Hitlerin valtaantulosta neuvostolehdistö oli hyvin pidättyväinen.

Vaikka Hitler tuhosi Saksan kommunististen puolueen (KPD) puoluekoneistoa, piti Stalin ulkopoliittisista syistä tärkeänä vaalia hyviä suhteita Saksaan. Venäjän ulko- asiainkomissaarin kerrottiin tokaisseen saksalaisille: ”Mitä se meille kuuluu, jos te ammutte kommunistejanne. ”

RJK: Kissan paskat ne suhteet mitään "hyviä" olleet...

HL: " Lokakuussa 1933 puna-armeijan ylipäällikkö Mihail Tuhatševski sanoi saksa-laiselle keskustelukumppanilleen: ”Meitä erottaa teidän politiikkanne, eivät meidän tunteemme – puna-armeijan ystävyyden tunteet Reichswehriä (Saksan asevoimat) kohtaan. Ja ajatelkaa aina: te ja me, Saksa ja Neuvostoliitto, voimme sanella maail-manrauhan, jos kuljemme yhdessä.” Vasta vuonna 1935 sotilasyhteistyö romahti täysin.

|||

Historian roskatynnyristä on Vasen Kaistan kirjoitussarja, jonka artikkelit tuovat päivänvaloon unohdukseen vaipuneita tai kätkettyjä yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tapahtumia.

Artikkelisarjan toimittaa idean isä, Heikki Lakkala.

Sarjassa ilmestynyt:

Clintonin ohjusiskua seurasi kymmeniä tuhansia kuolonuhreja (16.9.2016)

Pariisi 1961: algerialaisten joukkomurha (8.9.2016) "

NL harrasti kusetusyhteistyögeimejä myös USA:n kanssa, osin jopa samaan aikaan oikeankin yhteistyön kanssa sotateollisuudessa), mm. genetiikassa ja psykologiassa, joissa USA yritti uittaan NL:on "sosiobiologiaa", vaikkei siihen ole koskaan USA:ssa virallisella taholla tosissaan luotettu eikä nojattu. Muutamalta keltikangasjärviseltä siinä yhteydessä sitten pääkin pudota klopsahti...

Trendi oli että 20-luvun bluffiyhteistyö USA:n kanssa vaihtui II mailmansodan lähestyessä oikeaksi yhteistyöski, mutta vastaavana aikana "oikeana" alkanut yhteistyö Weimarin Saksan kanssa vaihtui jo ennen HItlerin aikaa härskiksi kusetukseksi, jossa Saksa oli lisäksi heikompi osapuoli.

Saksan ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyö maailmansotien välillä (3.9.2016)

 

Keskustelua:

Orwell kommentoi_ 16. huhtikuu 2017 23:15

Kommarien sokeaa uskoa ja puolustelua.

Sääliksi käy ihmistä, jonka maailmankaikkeus katosi 1991 kaikkivaltiaan neukkulan hajoamiseen...

 

 

Timo Gottlieb kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 00:22

Niin, Stalin oli hullu

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 00:37

Tää on mulle ammattiasiaa: mun velvollisuuteni on korjata omaa tieteenalaa koskevat päättömät valehtelunlörötykset, ja mieluiten siinä ohessa muitakin aloja koskevat (koska tiede on yksi).

 

Neuvos kommentoi_ 17. huhtikuu 2017 08:08

Yksinvaltiaat ovat vaaraksi koko maailmalle.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 04:32

Saksalla oli hyökätessään täysin väärä käsitys NL:n aseistuksesta ja myös aseteollisuuden sijoittumisesta. Sen sijaan NL:n tunsi hyvin Saksan aseet.

  •