Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi. Kulttuuri syrjäyttää luontoa.


Ryhmä evoluutioantropologeja julkaisi 8.6 Nature-lehdessä päätelmänsä siitä, Marokosta läheltä Marrakeshia löydetyt 300000 vuoden takaiset kallot, raajojen luut, hampaat ja työvälineet kuuluivat nykyihmiselle.

Edellistä varhaisuusennätystä pitivät hallussaan 195000 vanhat ihmisluut Etiopiasta. Löytöjen perusteella erillisiä Homo sapiens -yhdyskuntia eli samanaikaisesti eri puolilla Afrikan mannerta.

Nämä Marokon ihmiset ovat ollet kasvoistaan silmiinpistävällä tavalla nykyihmisen näköisiä: terävä leuankärki, johon kieli kiinnittyy jne. Aivot olivat samankokoiset kuin nykyisin, mutta niiden muoto oli litteämpi ja pitempi.

Reconstitution de l'Homo sapiens de Jebel Irhoud au Maros il y a 300 000 ans

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Outils de pierre retrouvés à jebel Irhoud

 

 

 

 

 


 

 


 

 

Ensimmäiset ihmiset (Homo) n. 4 mlj. vuotta sitten

Ihmisen lähin sukulainen eläinkunnassa on simpanssi (bonobo), josta kehityslinjat ovat eronneet n. 6.5 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen sukuhaaraan arvellaan kuulu- neen kenianihmisapinan (Ardipithecus 5.5. – 4.5 mlj. v.) ja ns. etelänapinoiden (Australopithecus 5.1-1.7 mlj v.) sukujen lajeja.Kenian-esi-ihminen (Kenyanthropus platyops) on noin 3,5 miljoonan vuoden ikäinen laji, jonka ilmeinen seuraaja on ihmissuvun ensimmäinen laji turkananihminen (Homo turkanensis) 2.3 mlj. vuotta sitten. Hyvin tunnettu käteväihminen (Homo habilis) eli 1.9 – 1.5 milj. vuotta sitten.

Homo-sukuun kuuluneita lajeja on löydetty ainakin kahdeksan,viimeksi vuonna 2013 pienikokoinen todennäköisesti noin 335000-236000 vuotta sitten Etelä-Afrikan luolissa elänyt Homo naledi. Näistä ainakin neandertalinihminen ja siperialainen denisovanihminen ovat myös (”uudelleen”) risteytyneet nykyihmisen kanssa. Kehi- tysmallia kutsutaan mix&match-evoluutioksi. Se malli ei istu kovin pienipiirteiseen, esimerkiksi käyttäytymismallien geneettiseen evoluutioon.

Jo ardipithecukset ja australopithecukset ovat eläneet laumoissa, joissa yksilöt olivat erittäin riippuvaisia toisistaan.Lauma on pitänyt huolta paitsi pennuista myös esimer- kiksi loukkaantuneista ja sairaista lauman jäsenistä. Muulla tavalla ei ole selitettävis- sä, että ihmisellä tapahtunut SIALIINIMUTAATIO on muuttanut ihmisen evoluution suuntaa.


Sialiinimutaation katsotaan päästäneen valloilleen ihmisen aivojen kasvun.

Se on poistanut erään solujen ulkopintojen kemikaalin,joka on muilla eläimillä aivois- sa haitallinen, mutta lihas- ja luukudoksissa takaa niille noin nelinkertaisen lujuuden, ja siten nelinkertaiset voimat,kuin ilman sitä. Sialiinilla (sialic acid) on luuultavasti es-tävä vaikutus gliasolujen kasvuun,jotka säätelevät neuronien toimintaa oppimisessa. Ihmisen aivoista se lähes puuttuu (Ajit Varki 1998).Ihmisen aivoissa onkin gliasolujen myeliiniä noin puolet,kun simpanssilla sitä on muutama prosentti. Aivojen ”lisäkasvu” koostuu siitä. Myeliini on ehdollistumisen sääntelijä.

Ruotsinvirolainen Svante Pääbo saksalaisesta Max Planck -instituutista osoittanut, että se puuttui myös neanderdalin ihmiseltä. Aivan varmasti vastaavanlaisia sialiini-mutaatioita on tapahtunut muillakin nisäkkäillä kymmenien vuosimiljardien saatossa, mutta ne ovat karsiutuneet ilman sopivanlaista yhteisöä/yhteiskuntaa!

Luonnontieteellisesti perustava merkitys on I.P.Pavlovin ehdollistumisteorialla (1904, 1927) ja psykologisesti L.S. Vygotskin kielellisellä ajatteluteorialla (jossa kielen ja ajattelun pohjalla ja veturina on työn ja aineellisten työkalujen kehitys).
 

Ihmissuku ja nykyihminen vaikuttavat ilmaantuneen maailmaan kuin taikaiskusta varsin toisentyyppistä olennoista.

 

Kansan äänen numerossa 4/2008 silloinen päätoimittaja Reijo Katajaranta kirjoitti aiheesta arvostellen Halosen nimittämän ”Suomen ulkomaisen akateemikon  tuotantoa otsikolla "Jared Diamond ei pitkälle puusta pääse”:

”Marxilaisuus kieltää koko käsityksen ihmisen perusluonteesta ja selittää kaiken käyttäytymisen ihmisen yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Ihminen ei ole ihminen, ellei hän ole kasvanut yhteiskunnassa, vaan lähinnä harvinaisen avuton ”monivammainen simpanssi”. Diamondin osalta näyttää siltä, että hän on liittänyt ihmisen perusluonteeseen koko sen amerikkalaisen maailman, mikä häntä ympäröi.”

Katajaranta arvostelee Diamondin hikistä ja turhaa yritystä selittää laadullinen harp- paus kehityksessä puhtaasti geenievoluutiolla ilman yhteiskuntaa ja ilman pavlovi-laista ehdollistumista, yhteiskunnallisten ilmiöiden kuten kielen biologista materiaali. pohjaa. Uudet tulokset osoittavat, että harppaus on ollut oletettuakin suurempi ja huomattavasti lyhemmässä ajassa.

 

Hankitut ominaisuudet syrjäyttävät evoluutiossa geneettisiä myös immuniteetissa

Ajit Varki esitti v. 2013 uusia tuloksia kadonneista geeneistä ihmistymisen selittäjinä, tällä kertaa immuunimekanismin puolelta. Sellaiset merkitsevät aina myös geneettis- ten ominaisuuksien katoamista hankittujen tai oikeammin sanoen hankittAVIEN tieltä. New scientist 6/2013 tiedelehdessä hän kysyy:


”Syntyikö ihmisyys kaikkien ruttoepidemioiden äitiin liittyen?”

Noin 100000 vuotta sitten ihmiskunta oli sukupuuton partaalla. Rajoittuen Afrikkaan väkilulumme oli pudonnut alle 10000:n. Uudet geneettiset todisteet osoittavat, että yksi väestöpullonkaulan aiheuttava tekijä oli tuhoisa bakteerikulkutauti. Bakteerit hyödynsivät immunijärjestelmän geenejä kääntäen ne meitä vastaan. Ratkaisu oli yksinkertainen: päästä eroon kyseisistä harhauttajageeneistä. (Tässä yhteydessä ihminen menetti kyvyn hyödyntää pilaantunutta lihaa ainakaan kypsentämättä sitä huolellisesti, mikä muita eläimiä ei juurikaan näytä haittavan.)

Varki tutki kahta geeniä nimeltään Siglec-13 ja Siglec-17. Molemmat koodaavat proteiineja, jotka liittyvät immuunisysteemin kontrolliin auttaen päätämään, milloin immuunisysteemi käy hyökkäykseen. Varki havaitsi, että molemmat ovat aktiivisia simpanssilla, mutta eivät ihmisellä.Miksi sitten piti päästä eroon hyödyllisistä immuu- nigeeneistä? Varki havaitsi,että kaksi vaarallista bakteeria Escherichia coli K1 ja B- ryhmän streptokokit saattoivat tarttua niihin. Nämä ovat tappavia erityisesti vasta-syntyneille. Geneettinen data osoittaa, että nämä geenit sammutettiin aikana 440000 – 270000 vuotta sitten, ennen kuin neandertalin ja denisovan serkkumme erosivat nykyihmisistä. (Tuo on kyllä liian myöhäinen ajankohta;toisaalta tiedämme nyt myös, että se ero ei ollut aivan ehdotonta.)

Tietääkseni ensi kertaa tuli todistetuksi ilmiö geenideterminististen ja oppivien järjes-telmien vuorovaikutuksesta evoluutiossa, että taudinaiheuttajat voivat evoluoitua ge- neettisesti käyttämään hyväkseen immunigeenejä sen sijaan,että nuo menestykselli- sesti torjuisivat ne. Tämä kannattaa muistaa myös käyttäytymismuotojen evoluution tutkimuksessa: Ehdollistumismekanismi on suorastaan räätälöitynyt käyttämään hy- väkseen vihollis- ja saaliseläinten ehdottomia refleksejä, kun se erottaa toiminnassa kaiken lainalaisesti toistuvan satunnaisesta ja ainutkertaisesta.

PS: Tri Ajit Varki USA:n (oikean) tieteen syvimmistä sisäpiireistä…

Tohtori Ajit Varki oli USA:n ja NATO:n ”salainen pääsijoitus” pavlovilaisen ehdollis-tumismekanismin tutkimuksessa 60-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun, samaan aikaan kun toiset infosotivat laajaan julkisuuteen ehdollistumisenkiistävän ”sosiobio-logian” ja ”ID-kreationismin” ”kilpailua” ”idelogiavaihtoehtoina kansalle”. Varkin teoria oli, että solupintojen glykosaminoglykaanisokeriketjut KOODAISIVAT DNA:n tapaan mutta yksilöllisesti ehdollistunnutta informatiota.Niistä koostuvalla ns. hermotuppiver- kolla (perineuronal net), joka mm. vuorottelee eräissä tapauksissa aksonien myeliini-peitteen (Fieldsin mekanismi) kanssa, onkin jokin rooli siinä, että uusi aksonisignaali pyrkii matkimaan edellistä läpäisynopeudeltaan  ym. (Giulio Tomassy, Harvard, ym.). Tätä meknismia ei vieä hyvin tunneta, mutta sitä tutkitaan siellä, missä neurofysiologia etenee eikä takene.

varki.jpg

Ajit Varki, University on San Diego, glycobiologian ja ihmistymisen tutkija.

http://www.bbc.com/news/science-environment-31718336?SThisFB

http://www.nature.com/news/fossils-point-to-a-big-family-for-human-ancestors-1.11144

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9786333

 

 

LEHDEN JUTTU

Ihmisen sukupuu jälleen uusiksi

Ryhmä evoluutioantropologeja julkaisi 8.6 Nature-lehdessä päätelmänsä siitä, että Marokosta läheltä Marrakeshia löydetyt, 300000 vuoden taakse sijoittuvat kallot, raa-jojen luut, hampaat ja työvälineet kuuluivat nykyihmiselle. Edellistä ikäennätystä piti-vät hallussaan 195000 vanhat ihmisluut Etiopiasta. Löytöjen perusteella erillisiä Ho-mo sapiens -yhdyskuntia eli samanaikaisesti eri puolilla Afrikan mannerta. Marokon ihmisen kallo 300000 vuoden takaa vastaa hyvin nykyihmisen kalloa: terävä leuan-kärki, johon kielen lihakset kiinnittyvät, korkea otsa ja suuri (pitkä) pääkoppa, aivot saman kokoiset kuin nykyihmisellä sekä neandertalilaista pienemmät silmäkuopat kertovat puhuvasta ja ajattelevasta nykyihmisestä.

http://www.hominides.com/html/actualites/homo-sapiens-300000-ans-maroc-114

Ensimmäiset ihmiset (Homo) n. 4 mlj. vuotta sitten

Ihmisen lähin sukulainen eläinkunnassa on simpanssi (bonobo), josta kehityslinjat ovat eronneet n. 6.5 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen sukuhaaraan arvellaan kuuluneen kenianihmisapinan (Ardipithecus,5.5–4.5 milj.v.) ja ns. eteläapinoiden (Australopithecus 5.1 – 4.1 milj.v.) sukujen lajeihin. Kenian-esi-ihminen (Kenyanth- ropus platyops) on noin 3,5 miljoonan vuoden ikäinen laji,jonka ilmeinen seuraaja on ihmissuvun ensimmäinen laji turkananihminen (Homo turkanensis 3.9 mlj. vuotta sitten). Hyvin tunnettu käteväihminen (Homo habilis) eli 1.9 – 1.5 milj. vuotta sitten.

Homo-sukuun kuuluneita lajeja on löydetty ainakin kahdeksan,viimeksi vuonna 2013 pienikokoinen todennäköisesti noin 335000-236000 vuotta sitten Etelä-Afrikan luolis-sa elänyt Homo naledi. Näistä ainakin neandertalinihminen ja siperialainen deniso-vanihminen ovat myös (”uudelleen”) risteytyneet nykyihmisen kanssa. Kehitysmallia kutsutaan mix&match-evoluutioksi. Se malli ei istu kovin pienipiirteiseen, esimerkiksi käyttäytymismallien geneettiseen evoluutioon.

Jo ardipithecukset ja australopithecukset ovat eläneet laumoissa, joissa yksilöt olivat erittäin riippuvaisia toisistaan.Lauma on pitänyt huolta paitsi pennuista myös esimer- kiksi loukkaantuneista ja sairaista lauman jäsenistä. Muulla tavalla ei ole selitettävis-sä, että ihmisellä tapahtunut sialiinimutaatio (Ajit Varki 1998) on muuttanut ihmisen evoluution suuntaa.

Sialiinimutaatio

Sialiinimutaation katsotaan päästäneen valloilleen ihmisen aivojen kasvun. Se on poistanut erään solujen ulkopintojen kemikaalin, joka on muilla eläimillä aivoissa haitallinen, mutta lihas- ja luukudoksissa takaa niille noin nelinkertaisen lujuuden, ja siten nelinkertaiset voimat,kuin ilman sitä.Sialiinilla (sialic acid) on luuultavasti estävä vaikutus gliasolujen kasvuun,jotka säätelevät neuronien toimintaa oppimisessa. Ihmisen aivoista se lähes puuttuu. Ihmisen aivoissa onkin gliasolujen myeliiniä noin puolet,

kun simpanssilla sitä on muutama prosentti. Aivojen ”lisäkasvu” koostuu siitä. Myeliini on ehdollistumisen sääntelijä.

Ruotsinvirolainen Svante Pääbo saksalaisesta Max Planck -instituutista on osoit-tanut, että se puuttui myös neanderdalin ihmiseltä. Aivan varmasti vastaavanlaisia sialiinimutaatioita on tapahtunut muillakin nisäkkäillä kymmenien vuosimiljardien saatossa, mutta ne ovat karsiutuneet ilman sopivanlaista yhteisöä/yhteiskuntaa!

Luonnontieteellisesti perustava merkitys on I.P. Pavlovin ehdollistumisteorialla  (1904, 1927) ja psykologisesti L.S. Vygotskin kielellisellä ajatteluteorialla ( jossa kielen ja ajattelun pohjalla ja veturina on työn ja aineellisten työkalujen kehitys).

Ihminen ja nykyihminen ilmaantuivat kuin tyhjästä

Nykyihminen ilmaantui maailmaan kuin taikaiskusta varsin uudentyyppisenä olento- na. Kansan äänen numerossa 4/2008 kirjoitimme ja arvostelimme Halosen nimittä- män ”Suomen ulkomaisen akateemikon tuotantoa Reijo Katajarannan artikkelissa ”Jared Diamond ei pitkälle puusta pääse”: ”Marxilaisuus kieltää koko käsityksen ihmisen perusluonteesta ja selittää kaiken käyttäytymisen ihmisen yhteiskunnallisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Ihminen ei ole ihminen, ellei hän ole kasvanut yhteiskunnassa, vaan lähinnä harvinaisen avuton ”monivammainen simpanssi”.

Diamondin osalta näyttää siltä, että hän on liittänyt ihmisen perusluonteeseen koko sen amerikkalaisen maailman, mikä häntä ympäröi. ”

Artikkelissa arvostellaan Diamondin hikistä ja turhaa yritystä selittää laadullinen harppaus kehityksessä puhtaasti geenievoluutiolla ilman yhteiskuntaa ja ilman pavlovilaista ehdollistumista, yhteiskunnallisten ilmiöiden kuten kielen biologista materiaalipohjaa. Uudet tulokset osoittavat, että harppaus on ollut oletettuakin suurempi ja huomattavasti lyhemmässä ajassa.

Ajit Varkin toinen löytö

Hankitut ominaisuudet syrjäyttävät evoluutiossa geneettisiä ominaisuuksia myös im- muniteetin puolella. Ajit Varki esitti v. 2013 uusia tuloksia kadonneista geeneistä ih-mistymisen selittäjinä,tällä kertaa immuunimekanismin puolelta.Sellaiset merkitsevät aina myös geneettisten ominaisuuksien katoamista hankittujen tai oikeammin sano-en hankittavien tieltä. New scientist 6/2013 tiedelehdessä hän kysyy: ”Syntyikö ihmi-syys kaikkien ruttoepidemioiden äitiin liittyen?” Noin 100000 vuotta sitten ihmiskunta oli sukupuuton partaalla. Rajoittuen Afrikkaan väkilukumme oli pudonnut alle 10000.

Uudet geneettiset todisteet osoittavat, että yksi väestöpullonkaulan aiheuttava tekijä oli tuhoisa bakteerikulkutauti. Bakteerit hyödynsivät immuunijärjestelmän geenejä kääntäen ne meitä vastaan. Ratkaisu oli yksinkertainen: päästä eroon kyseisistä har-hauttajageeneistä.Tässä yhteydessä ihminen menetti kyvyn hyödyntää pilaantunutta lihaa ainakaan kypsentämättä sitä huolellisesti, mikä muita eläimiä ei juurikaan näytä haittaavan.

Kulttuuri syrjäyttää luontoa.

Varki tutki kahta geeniä nimeltään Siglec-13 ja Siglec-17. Molemmat koodaavat pro-teiineja, jotka liittyvät immuunisysteemin kontrolliin auttaen päättämään, milloin im-muunisysteemi käy hyökkäykseen. Varki havaitsi, että molemmat ovat aktiivisia sim-panssilla, mutta eivät ihmisellä. Miksi sitten piti päästä eroon hyödyllisistä immuuni-geeneistä? Varki havaitsi, että kaksi vaarallista bakteeria Escherichia coli K1 ja B- ryhmän streptokokit saattoivat tarttua niihin.Nämä ovat tappavia erityisesti vastasyn-tyneille. Geneettinen data osoittaa, että nämä geenit sammutettiin aikana 440000 - 270000 vuotta sitten,ennen kuin neandertalin ja denisovan serkkumme erosivat nykyihmisistä. (Tuo on kyllä liian myöhäinen ajankohta; toisaalta tiedämme nyt myös, että se ero ei ollut aivan ehdotonta.)

Tietääkseni ensi kertaa tuli todistetuksi ilmiö geenideterminististen ja oppivien järjes-telmien vuorovaikutuksesta evoluutiossa, että taudinaiheuttajat voivat evoluoitua ge- neettisesti käyttämään hyväkseen immuunigeenejä sen sijaan,että nuo menestyksel-lisesti torjuisivat ne. Tämä kannattaa muistaa myös käyttäytymismuotojen evoluution tutkimuksessa: Ehdollistumismekanismi on suorastaan räätälöitynyt käyttämään hy- väkseen vihollis- ja saaliseläinten ehdottomia refleksejä, kun se erottaa toiminnassa kaiken lainalaisesti toistuvan satunnaisesta ja ainutkertaisesta.

Risto Koivula


http://jatkumo.net/index.php?topic=2096.msg147265#msg147265

 

Onko Ardipithecus ihmisen sukuun kaivattu vesiapina?

" Vesiapinahypoteesi on brittiläisen meribiologi Alister Hardyn esittämä teoria, jonka mukaan ihmisestä on kehittynyt huomattavan erinäköinen kuin ihmisapinoista siksi, että ihmisen kantamuoto joutui jossain evoluution vaiheessa sopeutumaan osittai-seen vesielämään. Hardy kiinnitti erityisesti huomiota siihen, että ihmisellä on lähes karvaton iho mutta muihin kädellisiin verrattuna poikkeuksellisen paksu ihonalainen rasvakerros.[1] Näitä ominaisuuksia esiintyy lähinnä merissä elävillä nisäkkäillä, ku-ten delfiineillä, mursuilla ja sireenieläimillä, ja niitä pidetään sopeumina lämmönsää-telyyn vedessä. Vesiapinahypoteesin avulla voidaan selittää monia muitakin ihmisen eroavaisuuksia muihin maanisäkkäisiin verrattuna, kuten pystykävely, suuret aivot, runsas hikoilu ja viehtymys veteen.[2][3] Hypoteesi ei kuitenkaan ole saavuttanut suosiota paleoantropologien keskuudessa.[4]

... Perinteisesti on ajateltu, että ihmisen kehittyminen sai vauhtia, kun ihmisen esivanhemmat laskeutuivat puusta maahan ja siirtyivät elämään savannille. Vesiapi-nateorian kannattajien mukaan tämä ei kuitenkaan ole uskottavaa, koska monet ihmiselle tyypillisistä piirteistä ovat savannilla hyödyttömiä tai suorastaan haitallisia. Niinpä on vaikea nähdä, kuinka ne olisivat voineet kehittyä luonnonvalinnan avulla savannioloissa. Sen sijaan he esittävät,että nämä piirteet kehittyivät sopeumina joko vesielämään tai sen jälkeiseen maaelämään. Tällaisia piirteitä ovat Elaine Morganin mukaan mm. seuraavat: [3][20][22]

Kaksijalkaisuus. Takajaloille nouseminen mahdollistaa kahlaamisen syvemmälle ilman että sieraimet joutuvat veden alle. Uidessa ja sukeltaessa ruumis on myös virtaviivaisempi, kun jalat on oikaistu selkärangan jatkoksi. Kaikki ihmisapinat nousevat kahdelle jalalle kahlatessaan vedessä, samoin Borneon nenäapinat.

Lähes karvaton iho.Melkein kaikilla nisäkkäillä on ihoa suojaava ja lämpöä eristävä karvapeite. Karvattomia ovat lähinnä vedessä elävät nisäkkäät (delfiinit, pyöriäiset, sireenieläimet, virtahevot) sekä nisäkkäät, joiden kantamuodot olivat vesieläimiä (norsut). [25]

Ihonalainen rasvakerros. Muilla kädellisillä rasvaa kertyy lähinnä vatsaonteloon, mutta ihmiselle voi kehittyä hyvinkin paksu läskikerros heti ihon alle. Tällaista tavataan lähinnä vesinisäkkäillä, joilla ihonalainen rasvakerros toimii sekä lämmöneristeenä että kellumisen helpottajana.

Runsas hikoilu. Ihminen hikoilee paljon enemmän kuin muut kädelliset, ja voi me-nettää hengenvaarallisen määrän vettä ja suoloja muutamassa tunnissa. Tämä voisi viitata siihen, että ihmisen evoluution aikana vettä ja suolaa on ollut aina runsaasti saatavilla.

Tahdonvarainen hengityksen säätely. Maanisäkkäillä hengitys on samantapainen refleksi kuin sydämen toiminta. Kaikki sukeltavat nisäkkäät sen sijaan pystyvät vetä-mään syvään henkeä ennen sukellusta ja pidättämään henkeä sukelluksen ajan.

Laskeutunut kurkunpää.Useimmilla nisäkkäillä kurkunpää sijaitsee nenäontelossa. Ihmisellä, samoin kuin joillakin hylkeillä, kurkunpää on laskeutunut suuonteloon. Tämän on esitetty estävän veden pääsyä hengitysteihin ja helpottavan nopeaa sisäänhengitystä suun kautta sukellusten välillä.

Epätavallinen nenän muoto. Kädellisillä sieraimet aukeavat yleensä suoraan eteen- päin,mutta ihmisellä ne aukeavat alas,jolloin niihin ei mene yhtä helposti vettä uides- sa ja sukeltaessa. Myös nenäapinoilla (jotka uivat ja sukeltavat mielellään) on alas-päin aukeavat sieraimet. Toisin kuin simpanssit, ihmiset myös pystyvät sulkemaan sieraimensa joko sormin puristamalla tai nostamalla alahuulensa niiden peitoksi.

 

Suuret aivot. Vedessä elävillä nisäkkäillä on usein suuremmat aivot kuin niiden maalla elävillä sukulaisilla. Ihmisaivot myös vaativat sellaisia ravintoaineita, kuten tiettyjä rasvahappoja, jotka ovat harvinaisia maaekosysteemeissä mutta joita saa runsaasti kalasta ja muista merenelävistä. "

Vesiapinateoriaa vastaan esitetyistä argumenteista jää ylitse muiden käteen, että se muka "selittää asiat kahteen kertaan". Savanniteorian kannattajien ehdoton dogmi on, että nykyihmisen edeltäjät ovat eläneet savannilla ja vain savannilla alkaen n. 3 miljoonaa vuotta sitten. Tästä ei ole mitään todellista varmuutta. Kaikki Homo-lajit eivät eläneet savannilla,esimerkiksi Homo florensiensis ja Homo naledi. Heidelber- ginihminen, josta katsotaan haarautuneen nykyihminen,neandertalinihminen ja deni-sovanihminen, ei elänyt ainakaan pelkästään savanneilla. Muiden kuin vesiapinateo-rian on vaikeata selittää mm. vauvojen sukellusrefleksiä (hengityksen pysähtymistä veden joutuessa kasvoille), kurkunpään laskeutumista ruokatorveen (josta on sellai-nen suunnaton haitta,että ihminen tukehtuu vieraan esineen juuttuessa ruokator-veenkin, ei vain henkitorveen) ja ihonalaista rasvakerrosta. Isoja aivoja taas VESI-APINATEORIAN EI TARVITSEKAAN SELITTÄÄ (ja nehän seuraavat sitä paitsi juu-ri sialiinimutaatiosta): savannilla kiistämättömästi eläneellä Australopithecus africanuk- sella oli vesiapinapiirteitä,mutta APINAN AIVOT ainakin Björn Kurtenin mukaan. Em-me kuitenkaan tiedä,oliko tuo pienen ihmisen näköinen kahdella jalalla juokseva api-na esi-isiämme vai ei. Emme tiedä sitäkään, oliko se Ardipithecuksen jälkeläinen vai ei. Ardi on kuitenkin kiistämättömästi elänyt metsässä jokien rannoilla, mahdollisesti merenkin rannalla. "Ardin" metsät ja joetkin ovat kuivahtaneet savanniksi.



Ardipithecuksen erikoinen piirre ovat sen jalat: ne soveltuvat sekä nelikätiseen kiipei-lyyn puissa (alkuperäinen tehtävä), kävelyyn (joskaan eivät juoksemiseen) ja seiso-miseen (myös yhdellä jalalla) maalla,joka voi olla myös kosteaa ja pehmeää, uimarä- pylöiksi (johon isommat mutta hennommat kädet soveltuvat vielä paremmin) että maan ja joenpohjan kaivelemiseen ja esineiden poimimiseen sieltä samoin kuin ih-minen kaivelee ja poimii käsillään. Ne eivät ole mihinkään mainituista tarkoituksesta mikään "lajinsa Mersu",mutta monipuolisuudessaan "nerokas" ratkaisu, joka mahdol- listaa elämisen kolmessa elementissä: puussa, maassa ja vedessä. Kuten vaikkapa oranki sen on tehnyt ilmeisimmin mieluiten "työtä" jaloillaan ihmisen ja simpanssin käsien tapaan, ja käyttänyt käsiään kiipeilemiseen, uimiseen, syömiseen, puolustuk-seen ja (muuhun) kommunikaatioon. Lienee selvää, että Ardipithecus on osannut sukeltaa: simpukoiden tavoitteleminen kahlaussyvyyden ulkopuolelta olisi muuten hengenvaarallista, kuten simpansseille.




Ihmiselläkin esiintyy harvinaisena atavistisena mutaationa kaksivarpainen "tarttumajalka", joka ei tiettävästi ole muutenkaan juuri huonompi kuin tavallinen standardimalli.

 

***

 

https://tekniikanmaailma.fi/tutkijoiden-yllatysloyto-ihmisen-alkukoti-onkin-euroopassa-ei-afrikassa/

Tutkijoiden yllätyslöytö: Ihmisen alkukoti onkin Euroopassa, ei Afrikassa

140912_web.jpg

7,24 miljoonaa vuotta vanha Graecopithecus-hammas viittaa enemmän ihmis- kuin apinamaisiin piirteisiin.n Wolfgang Gerber, Tübingenin yliopisto

 

 

Maanantaina julkistettu tutkimus asettaa ihmisen evoluution historian uuteen valoon väittämällä, että ihmislajin syntypaikka onkin Afrikan sijasta Eurooppa.

Nykyisin useimmat tutkijat uskovat, että ihminen on alkanut eriytyä apinoista omaksi lajikseen noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten Afrikassa, missä nykyihmisen esimuodot asuivat viisi miljoonaa vuotta ennen levittäytymistään muualle.

Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on kuitenkin löytänyt Bulgariasta ja Kreikasta merkkejä 7,2 miljoonaa vuotta sitten eläneestä apinan kaltaisesta olennosta, jolla oli ihmisen kaltaiset hampaat. Löytö viittaa siihen, että ihmisen ja apinan eriytyminen toisistaan on alkanut luultua aiemmin Euroopassa.

alaleuka.jpg

7,175 miljoonaa vuotta vanha Kreikasta löytynyt Graecopithecus freybergin alaleuka.

Graecopithecus freybergi -niminen löytö, joka on saanut lempinimekseen tutkijoilta ”El Graeco”, viittaa siihen, että ihmisen esi-isät ovat alkaneet kehittyä Euroopassa jo 200 000 vuotta aiemmin kuin ensimmäiset hominidit Afrikassa.

Noihin aikoihin Itä-Euroopan ilmasto oli muuttunut savanniksi, joka pakotti apinat etsimään uusia ruoan lähteitä ja siirtymään kohti kaksijalkaisuutta, tutkijat uskovat.

”Tämä tutkimus muuttaa ajatukset, jotka liittyvät ihmislajin ensimmäisiin askeliin ja sen ajoitukseen,” sanoo Bulgarian tiedeakatemian professori Nikolai Spassov.

”Graecopithecus ei ole apina. Hän on nykyihmisen suora edeltäjä.”

Tutkijaryhmä on analysoinut kahta näytettä Graecopithecus freybergistä. Toinen on Kreikasta löytynyt alaleuka ja toinen Bulgariasta löytynyt välihammas. Hampaan muoto viittaa siihen, että olento on ollut enemmän nykyihmisen sukua kuin apinoiden sukua.

Apinoiden välihampaiden juuret ovat tyypillisesti erillisiä,mutta tutkitussa hampaassa juuret ovat tiiviimmin yhdessä toisten hampaiden kanssa, kuten nykyihmisillä ja nykyihmisen edeltäjillä.

Seitsemän miljoonaa vuotta sitten nykyinen Välimeri kuivui ajoittain kokonaan, minkä ansiosta Afrikan ja Euroopan välillä oli helppoa kulkea.

graeco.jpg

Taiteilijan käsitys siitä, miltä El Graecon ympäristö on näyttänyt nykyisen Ateenan alueella 7,2 miljoonaa vuotta sitten.

Löytö ei ole vakuuttanut kaikkia asiantuntijoita. Eläkkeellä oleva antropologi Peter Andrews sanoo Telegraph-lehdessä, että vaikka on mahdollista, että ihmislaji on saanut alkunsa Euroopassa, Afrikasta on löytynyt paljon fossiilinäytteitä, jotka viittaavat toisin.

”Suhtaudun epäröiden siihen, että käytetään yhden fossiilin yhtä piirrettä Afrikasta löytyneitä todisteitavastaan.”

Tutkimus on julkaistu PLOS One -lehdessä.

 

***

 

Mutta "vanhatkin keinot" ovat edelleen "käytössä":

Musta surma (1346 - 1353) näkyy ihmisen immuunigeeniperimässä.

Sitäkin enemmän siinä varmaan näkyy 1000 vúotta aikaisempi Justinianuksen rutto (540 - 740).

https://scitechdaily.com/black-death-drove-selection-of-human-immune-rel...

" Black Death Drove Selection of Human Immune-Related Genes, Affecting Our Susceptibility to Disease Today

By
 
Screenshot%202022-10-20%20at%2015-52-35%

Research has uncovered new evidence that one of the darkest periods in recorded human histo-ry placed considerable selective pressure on the human population, changing the frequency of certain immune-related genetic variants and affecting our susceptibility to disease today.

The Black Death (also called the Pestilence,the Great Mortality or simply the Plague) was a bubonic plague pandemic that occurred in Western Eurasia and North Africa from 1346 to 1353. It is the most fatal pandemic in recorded human history, causing the deaths of 75–200 million people. The plague created significant religious, social, and economic upheavals, with profound effects on the course of European history.

The Black Death, which killed up to 50% of the European population in less than five years, was the single greatest mortality event in recorded history. New research has discovered evidence that one of the darkest periods in recorded human history placed a substantial selective pressure on the human population, changing the frequency of certain immune-related genetic variants and affecting our susceptibility to disease today.

The results of the study, which was conducted by the University of Chicago (UChicago), McMaster University, and the Institut Pasteur, were published on October 19 in the journal Nature.

Caused by the bacterium Yersinia pestis (Y. pestis), the global pandemic of the bu-bonic plague wiped out 30% to 60% of people in cities across North Africa, Europe, and Asia, with massive repercussions for the human race - and, apparently, our genome.

“This was a very direct way to evaluate the impact that a single pathogen had on human evolution,” said co-senior author on the study, Luis Barreiro, PhD, Professor of Genetic Medicine at UChicago. “People have speculated for a long time that the Black Death might be a strong cause of selection, but it’s hard to demonstrate that when looking at modern populations, because humans had to face many other selective pressures between then and now. The only way to address the question is to narrow the time window we’re looking at.”

https://youtu.be/ZAFAI7zn6hk

New research from the University of Chicago, McMaster University, and the Institut Pasteur has found evidence that one of the darkest periods in recorded human history placed a significant selective pressure on the human population, changing the frequency of certain immune-related genetic variants and affecting our susceptibility to disease today. Credit: UChicago Medicine

Screenshot%202022-10-20%20at%2016-05-50%

Luis Barreiro, PhD, co-senior author on the study. Credit: UChicago Medicine

In the study, the scientists took advantage of recent advances in sequencing technology to examine ancient DNA samples from the bones of over 200 individuals from London and Denmark who died before, during, and after the Black Death plague swept through the region in the late 1340s. Using targeted sequencing for a set of 300 immune-related genes, they identified four genes that, depending on the variant, either protected against or increased susceptibility to Y. pestis.

“This is, to my knowledge, the first demonstration that indeed, the Black Death was an important selective pressure to the evolution of the human immune system,” said Barreiro.

The research team zeroed in on one gene with a particularly strong association to susceptibility: ERAP2. Individuals who possessed two copies of one specific genetic variant, dubbed rs2549794, were able to produce full-length copies of the ERAP2 transcript, therefore producing more of the functional protein, compared to another variant that led to a truncated and non-functional version of the transcript. Functional ERAP2 plays a role in helping the immune system recognize the presence of an infection.

“When a macrophage encounters a bacterium, it chops it into pieces for them to be presented to other immune cells signaling that there’s an infection,” said Barreiro. “Having the functional version of the gene appears to create an advantage, likely by enhancing the ability of our immune system to sense the invading pathogen. By our estimate, possessing two copies of the rs2549794 variant would have made a person about 40% more likely to survive the Black Death than those who had two copies of the non-functional variant.”

The team even went so far as to test how the rs2549794 variant affected the ability of living human cells to help fight the plague, determining that macrophages expressing two copies of the variant were more efficient at neutralizing Y. pestis compared to those without it.

“Examining the effects of the ERAP2 variants in vitro allows us to functionally test how the different variants affect the behavior of immune cells from modern humans when challenged with living Yersinia pestis,” said Javier Pizarro-Cerda, PhD, head of the Yersinia Research Unit and director of the World Health Organization Collaborating Centre for Plague at Institut Pasteur. “The results support the ancient DNA evidence that rs2549794 is protective against the plague.”

The team further concluded that the selection for rs2549794 is part of the balancing act evolution places upon our genome; while ERAP2 is protective against the Black Death, in modern populations, the same variant is associated with an increased susceptibility to autoimmune diseases, including acting as a known risk factor for Crohn’s disease.

“Diseases and epidemics like the Black Death leave impacts on our genomes, like archeology projects to detect,” said Hendrik Poinar, PhD, Professor of Anthropology at McMaster University and co-senior author on the study. “This is a first look at how pandemics can modify our genomes but go undetected in modern populations. These genes are under balancing selection — what provided tremendous protection during hundreds of years of plague epidemics has turned out to be autoimmune-related now. A hyperactive immune system may have been great in the past but in the environment today it might not be as helpful.

Screenshot%202022-10-20%20at%2016-19-23%

Members of the Barreiro Lab conduct cell culture experiments. Credit: UChicago Medicine

Future research will scale the project to examine the entire genome, not just a selected set of immune-related genes; and the team hopes to explore genetic variants that affect susceptibility to bacteria in modern humans and compare them to these ancient DNA samples to determine if those variants were also a result of natural selection.

“There is a lot of talk about how pathogens have shaped human evolution, so being able to formally demonstrate which pathways and genes have been targeted really helps us understand what allowed humans to adapt and exist today,” said Barreiro. “This tells us about the mechanisms that allowed us to survive throughout history and why we’re still here today.”

Reference: “Evolution of immune genes is associated with the Black Death” by Jennifer Klunk, Tauras P. Vilgalys, Christian E. Demeure, Xiaoheng Cheng, Mari Shiratori, Julien Madej, Rémi Beau, Derek Elli, Maria I. Patino, Rebecca Redfern, Sharon N. DeWitte, Julia A. Gamble, Jesper L. Boldsen, Ann Carmichael, Nükhet Varlik, Katherine Eaton, Jean-Christophe Grenier, G. Brian Golding, Alison Devault, Jean-Marie Rouillard, Vania Yotova, Renata Sindeaux, Chun Jimmie Ye, Matin Bikaran, Anne Dumaine, Jessica F. Brinkworth, Dominique Missiakas, Guy A. Rouleau, Matthias Steinrücken, Javier Pizarro-Cerdá, Hendrik N. Poinar and Luis B. Barreiro, 19 October 2022, Nature.
DOI: 10.1038/s41586-022-05349-x

The study was supported by the National Institutes of Health (R01-GM134376, F32GM140568, R01GM146051), the Wenner-Gren Foundation (8702), the UChicago DDRCC, Center for Interdisciplinary Study of Inflammatory Intestinal Disorders (C-IID) (NIDDK P30 DK042086) and an Insight Grant (20008499). Additional authors include Tauras P. Vilgalys, Xiaoheng Cheng, Mari Shiratori, Derek Elli, Maria I. Patino, Anne Dumaine, Dominique Missiakas and Matthias Steinrücken of the University of Chicago; Jennifer Klunk of McMaster University and Daicel Arbor Biosciences; Christian E. Demeure, Julien Madej and Rémi Beau of the Institut Pasteur; Rebecca Redfern of the Museum of London; Sharon N. DeWitte of the University of South Carolina; Julia A. Gamble of the University of Manitoba; Jesper L. Boldsen of the University of Southern Denmark; Ann Carmichiael of Indiana University; Nükhet Varlik of Rutgers University; Katherine Eaton and G. Brian Golding of McMaster University; Jean-Christophe Grenier of the Université de Montréal; Alison Devault of Daicel Arbor Biosciences; Jean-Marie Rouillard of Daicel Arbor Biosciences and the University of Michigan Ann Arbor; Vania Yotova and Renata Sindeaux of the Universitaire Saint-Justine; Chun Jimmie Ye and Matin Bikaran of the University of California San Francisco; Jessica F. Brinkworth of the University of Illinois Urbana-Champaign; and Guy A. Rouleau of McGill University.

 

We recommend

  1. DNA Evidence From Mass Grave Suggests Bubonic Plague Had Long-Term Effect on Human Immunity Genes
    Mike ONeill, SciTechDaily, 2021
  2. Global Climate Dynamics Drove the Decline of Mastodonts and Elephants, Not Overhunting by Early Humans
    University of Bristol, SciTechDaily, 2021
  3. Human Spinal Cord Implants: Breakthrough May Enable People With Paralysis To Walk Again
    Tel-Aviv University, SciTechDaily, 2022
  4. Strange Long-Lasting Pulse of High-Energy Radiation Swept Over Earth
    Francis Reddy, NASA’s Goddard Space Flight Center, SciTechDaily, 2022
  5. What the Rise of Oxygen on Early Earth Tells Us About Alien Life on Other Planets
    McGill University, SciTechDaily, 2022
  6. Black Death Sequencing Study Reveals Impacts on Human Immune Evolution, Autoimmune Disease
    staff reporter, GenomeWeb, 2022
  7. Real-world study of overall survival with palbociclib plus aromatase inhibitor in HR+/HER2− metastatic breast cancer
    Brought to you by Pfizer Medical Affairs
  8. Did Black Death strike sub-Saharan Africa?
    Lizzie Wade, Science, 2019
  9. How Europe exported the Black Death
    Andrew Lawler, Science, 2016
  10. Black Death
    Tom Beaumont James, Journal of American Medical Association, 2006

 

 

***
 

Edistyksen historia uusiksi: Sambiassa PUURAKENTEITA 780000 vuotta sitten

https://edition.cnn.com/2023/09/20/africa/oldest-wooden-structure-zambia-scn/index.html
 

‘Extraordinary’ structure has no real parallel in the archaeological record, scientists say

Updated 1:20 AM EDT, Thu September 21, 2023


Screenshot%202023-09-22%20at%2013-15-29%

The excavation team uncovers the wooden structure along the bank of Zambia's Kalambo River.

Professor Larry Barham/University of Liverpool

Editor’s Note: Sign up for CNN’s Wonder Theory science newsletter. Explore the universe with news on fascinating discoveries, scientific advancements and more.

CNN  — 

Archaeologists have unearthed the oldest known wooden structure, and it’s almost half a million years old.

The simple structure — found along a riverbank in Zambia — is made up of two interlocking logs, with a notch deliberately crafted into the upper piece to allow them to fit together at right angles, according to a new study of cut marks made by stone tools.

Geoff Duller, a professor of geography and Earth sciences at the University of Aberystwyth in the United Kingdom, was part of the team that made the discovery in 2019. He said the structure, excavated upstream of Kalambo Falls near Zambia’s border with Tanzania, probably would have been part of a wooden platform used as a walkway, to keep food or firewood dry or perhaps as a base on which to build a dwelling. A digging stick and other wooden tools were found at the same site.

 

“That the wood has remained in place and intact for half a million years is extraordinary. And it gives us this real insight, this window into this time period,” said Duller, coauthor of the study on the wooden structure that published in the journal Nature on Wednesday.

“It’s completely changed my view of what people were capable of that time,” he added.

Wood artifacts are rarely preserved in the archaeological record, particularly at such an ancient site, because organic material easily rots and disintegrates. At Kalambo, Duller said high water levels and fine sediment encasing the structure helped to preserve the wood.

The discovery challenges the prevailing view that Stone Age humans led a nomadic lifestyle, Duller said. Kalambo Falls would have provided a reliable source of water and the surrounding forest ample food, perhaps allowing for a more settled existence.

“At the very least, they’re putting a huge amount of effort into this place,” he said.

The wooden structure has no real parallel in the archaeological record, according to the study.

Screenshot%202023-09-22%20at%2013-24-33%
Professor Geoff Duller/Aberystwyth University

The earliest known wood artifact is a 780,000-year-old fragment of polished plank found at the site of Gesher Benot Ya’aqov, Israel, while the oldest wooden tools for foraging and hunting on record — unearthed in Europe — date back about 400,000 years. It’s thought that Neanderthals made structures from bones or stalactites around 175,000 years ago.

How was the structure made?

Duller compared the technique used to connect the structure’s parts to Lincoln Logs, the children’s building toy made of miniature logs that lock together using square notches. He said it was improbable that the two logs drifted and linked together naturally.

“Colleagues have made modern replicas of the stone tools that we see and worked woods of similar density, and we can see that the shaping of these marks is identical,” Duller said. “So that’s what makes us really confident (that) this is not a natural process — it has been done intentionally using stone tools.”

Professor Larry Barham/University of Liverpool

The wood pieces were too old to be directly dated using radiocarbon techniques. Instead, the team used a technique called luminescence dating, which involved measuring the natural radioactivity in minerals in the fine sediment that encased the wood to figure out when it was last exposed to sunlight.

Researchers aren’t certain which species of ancient human made the structure and wooden tools, but it is highly unlikely to have been our own. The earliest known Homo sapiens fossils date from around 300,000 years ago and were found in what’s now Israel, Duller said.

He said the complexity of the structure suggests the people who made it were cognitively sophisticated and were able to make and execute a complex plan — something that likely required the use of language.

 
Professor Geoff Duller/Aberystwyth University

Archaeologist Dr. Annemieke Milks, a postdoctoral research fellow at the University of Reading in the UK, wrote in a commentary published alongside the research that the discovery revealed when people started to structurally alter the planet for their own benefit. The paper also showed that a material widely used in the present day played, as long suspected, an important role in the Stone Age.

“Studies such as this one highlight the role of this most humble of materials in the human story,” said Milks, who wasn’t involved in the research."

Stone Age humans made to-scale plans to build mysterious mega structures