https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/tiedostot/Kansan_Aani_pdf-versiot/kansanaani-4-1-20.pdf

http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_111132.htm

NATOn huippukokous Varsovassa 10.- 11.6. 2016 antoi NATO:n ja EU:n kumppa-nuusjulistuksen, joka koski erityisesti NATO:n tuolloisen pääsihteerin Jens Fogh Ras-mussenin pari vuotta sitten lanseeraamaa ”kyberturvallisuutta” sekä Suomen kaltais-ten NATOon kuulumattomien EU-maiden ”kapasiteetin kehittämistä” sotilaallisesti. Joidenkin tietojen mukaan ehdotus ”yhteisstrategian” laatimiseksi olisi ollut Sauli Nii-nistön aloite ja tähän liittyisi periaatteellinen valmius jonkinlaisen kansainvälisen Hybri-diturvallisuuslaitoksen perustamiseksi Suomeen. Asiasta on julkisuudessa, lähinnä YLEssä ja Hesarissa eniten virkansa puolesta lyönyt rumpua Aalto-yliopiston ”kyber- turvallisuusasiantuntija” Jarno Limnell. Hänen ja kollegojensa kirjoitukset kertovat ka- rua kieltä, että he eivät ole todellisuudessa asioiden kurssissa, vaan nojaavat oikean tieteen sijasta vanhentuneseen NATOn ideologisen sodankäynnin materiaaliin informaatioteknologian alalta.

Rasmussenin NATO-puhetilaisuuden juontaja ”määritteli käsitteen”...

Juontaja (moderator): ” Yksi nousseista teemoista oli tämä idea, että kollektiivisen puolustuksen täytyy sopeutua sellaiseen, mitä jotkut kutsuvat epälineaarisiksi (non- linear) uhiksi, jotkut hybridiuhiksi (hybrid threats), ja että kokemus, mitä on tapahtu-nut Ukrainassa ja voisi tapahtua myös mualla Euroopassa, on, että voimme joutua nokikkain riskityyppien kanssa, jotka eivät hoidu vastarintaan, joka nojaa ennalta järjestettyyn sotavarusteluun tai sotaharjoitusten kaltaiseen ennalta suunniteltuun riskinhallintaan, tai ehkä edes NATO:n sotavoimaan.

Ja ihmettelen,miten Te kollegoinenne ajattelette tästä erityiskysymyksestä, riskeistä, jotka tulevat ”verkkojoukkojen” (proxy forces) taholta? Te mainitsitte kyber- (cyber), mutta kyberinformaatio, taloudellinen painostus jne. jne. Kuinka tulemme toimeen näiden epälineaaristen riskien kanssa? Onko jotakin lisää EU-NATO-yhteistyöstä tässä avaruudessa (space), yhtä ideaa, jota viemme eteenpäin? …. ”

Rasmussen: ” Kyllä toki.Tämä on avainkysymys,erittäin tärkeä aihe,ja me osoitamme sen myös nostettavaksi esille huippukokouksen valmistelussa.Olemme katsoneet,että voisimme kutsua sitä madermin tyypin sodankäynniksi. Sillä on erilaisia nimiä (labels): moniselitetteiset (ambiguous) hyökkäykset, hybridisodankäynti, … miksi ikinä sitä kut-summekaan, näemme piilosotilaallisten (covert military) operaatioiden yhdistelmän sofistikoitujen informaatio- ja disinformaatio-operaatioiden kanssa.Ja on äärimmäisen tärkeätä,että me olemme valmiita vastamaan (address) myös sellaisiin turvallisuus-haasteisiin. Voitte myös kutua sitä täyden spektrin pelottimeksi (full spectrum deterrence). ”

Näin puhui aiheesta militaari toisille militaareille. Suomalaisen (vale-)NATO-meedian toimittajanpierukellojen sanaselityksillä ei kannata yrittää järkeään nyrjäyttää: niissä ei ainakaan ole mitään tolkkua eikä protia. Josko sitä sitten ylen määrin on tässä originaalissakaan...

Jarno Limnell 24.9.2014 YLE:ssä: ”Suomi Venäjän kybersodankäynnin kohteena”

https://blogit.iltalehti.fi/jarno-limnell/

blogikuva_limnell.jpg

Jarno Limnéll

Jarno on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori,VTM ja kapteeni (evp.).Hän työskente- lee kyberturvallisuus- ja kehitysjohtajana Instassa sekä Aalto-yliopiston professorina (kyberturvallisuus).


” Suomi on tällä hetkellä hybridisodankäynnin kohteena,sanoo tietoturva-asiantuntija ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Suomessa hybridisota on Limnéllin mukaan käytännössä mielipideilmapiiriin vaikuttamista, jota Suomessa tekevät useat maat, kuten Venäjä.


– Meidän on opittava elämään sen tosiasian kanssa, että olemme tarkoituksellisen in-formaatiovaikuttamisen kohteena koko ajan.Eikä tätä asiaa tule Suomessa hyssytellä, sanoo Limnéll, joka työskentelee Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessorina. Laa- jasti käsitettynä hybridisota tarkoittaa sodankäynnin perinteisten ja innovatiivisten kei-nojen yhdistelyä.Sitä käydään fyysiseen voimankäyttöön perustuvan sodan kynnyk-sen alapuolella, jolloin sodan ja rauhan erottaminen toisistaan on aiempaa vaikeampaa.

Keinoja ovat esimerkiksi jatkuva ja pitkäkestoinen strateginen viestintä eli propagointi sekä kyberiskut. Suomessa hybridisota on ihmisten ajatteluun ja mielipiteisiin vaikutta- mista tiedon avulla, ja samanlaisen toiminnan kohteena ovat monet muutkin länsimaat.

Limnéll muistuttaa,ettei Venäjä ole ainoa maa,joka harjoittaa informaatiovaikuttamista muissa maissa. Sitä tekevät myös länsimaat.

...Epävakautta luo myös Venäjän Twitterissä ja Facebookissa toimiva trolliarmeija, joka yrittää vaikuttaa some-keskustelujen etenemiseen. Limnéllillä on salanimellä esiintyvistä trolleista omaa kokemusta: hänen tiettyihin aiheisiin liittyviin viesteihinsä ilmes-tyy venäjänkielisiä vastauksia, jotka pyrkivät kumoamaan Limnéllin esittämät näkemykset.

– Venäjä lyö kiilaa Suomen ja EU:n välille esimerkiksi vahistamalla suomalaisten päättäjien näkemyksiä maiden erityisistä suhteista. Näin Venäjä myös käyttää vaiku-tusvaltaansa EU-maihin, eli Suomi ja suomalaiset päättäjät eivät ole propagandan kohteita vaan välineitä, joilla vaikutetaan EU:n päätöksentekoon, Limnéll sanoo.
Viranomaisten tehtävä Limnéllin mukaan on pitää eri viestintäjärjestelmät korkeassa valmiudessa, jotta huhuilta ja väärältä tiedolta voidaan tarvittaessa katkaista siivet sekä tuottaa tilalle oikeaa tietoa. Limnéllin mukaan Suomessa on tehty pitkään hienoa työtä kokonaismaanpuolustuksen suhteen.

– Tämä on jälleen yksi esimerkki, jossa koko yhteiskunnan ja meidän jokaisen on oltava mukana, jotta hybridisodankäyntiin pystytään vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti. ”

Pääkirjoitus 4.4.2016 2:00
Helsingin Sanomat

Teknologia edellyttää nyt ihmiskeskeisyyttä

Ihmistieteiden merkitys kasvaa uutta tekniikkaa kehitettäessä. Kehitystyössä on nykyisin ymmärrettävä ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä.

Teknologiaa kehitetään ja innovoidaan nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmis-kunnan historiassa. Digitalisointi, robotisointi, automatisointi sekä keinoälyn ja nano- materiaalien kehitys ovat aikamme valtasuuntauksia. Kehitykselle on tunnusomaista, että vanhasta luopuminen on vaikeaa. Toisaalta olisi tärkeää ottaa huomioon muutoksen keskellä elävien ihmisten tarpeet.

Monet tutkijat ennustavat, että 20 seuraavaa vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Pian kysymys ei ole enää siitä, mitä koneet ja teknologia voivat tehdä vaan pikemminkin siitä, mitä uuden tekniikan annetaan tehdä ja mitä sen pitäisi tehdä.

***Ajatus ihmistä viisaammasta ja nopeammin oppivasta tekoälystä*** voi tun-tua vielä kaukaiselta nyt, kun alle puolet maailman ihmisistä käyttää päivittäin interne-tiä. ***Tekoälyn lopullinen läpimurto*** saattaa kuitenkin olla yllättävän lähellä, sillä havaittavissa on jo lukuisia hiljaisia signaaleja.

Tekoäly Alphago voitti ihmiskuntaa edustaneen eteläkorealaisen mestaripelaajan go´ssa, maailman mutkikkaimmassa lautapelissä. Kone-yhtiön valmistamien hissien ja liukuportaiden huollon tarvetta arvioi pian internetin kautta toimiva tekoäly. Auto- teollisuus pyrkii rakentamaan robottiautoja, ja niiden prototyyppejä kokeillaan jo muun liikenteen seassa. Kaiken internet ja 3d-tulostimet ovat todennäköisesti pian samanlaista arkipäivää kuin älypuhelimet nykyisin.

Teknologian kehittämisen tulokset määrittelevät koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Tär-keimmät turvallisuuteen liittyvät kysymykset eivät koske teknologiaa vaan ihmisyyttä. ”

Limnell ei selvästikään ymmärrä mitään todellista sen enmpää tekniikasta kuin ihmi-syydestäkään. Limnellin "tekoälyesimerkeillä" ei ole mitään tekemistä ihmisälyn eikä ajattelun kanssa.Limnellin tietokoneet eivät ajattele yhtään sen enmpää kuin esimer- kiksi minun, tai Barrack Obamankaan. Eivätkä tule koskaan ajattelemaankaan. Jos yhtään mitään tietää noista "ihmistieteistä, joiden merkitys kasvaa", niin sitten tietää tämänkin!

Proffan sanakäänteet antavat aiheen olettaa, että hän kannattaa sellaisia höyrähtäneitä ja ehdottoman epätosia ja tieteenvastaisia ideoita, markki-nointitemppuja kuin Googlen Roy Kurzweillin "tekoälysingulariteetti" ("-al-kuräjähdys"), jossa koneet ylittäisivät ihmisälyn ja alkaisivat kehittyä omin päin ihmiskunnasta riippumattomalla tavalla, ja Facebookin Mark Zuckerber-gin (ja Jyrki Kasvin ja  Antti Revonsuon jne.) "tajunnan tallentaminen kaseteille"!

Tässä olisi taas taatusti pohjaton rahanreikä tiedossa puhtaaseen hölynpölyyn ja pelleilyyn.



Turun yliopiston psykologian professori Antti Revonsuo ideoi ja kehitteli "koneellista telepatiaa" Tiede-lehdessä v. 2007.


Revonsuo pitää tajuntaa "puhtaasti biologisena ilmiönä", jossa sama fysikaalinen ko-konaisuus "edustaa samaa ajatusta" (mitä tuokin sitten eri henkilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa "yliluonnollisen".

Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:

"Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa.Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.

Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen ta- junnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "

Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.

Tämä johtaisi Matt "Trofim" Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen DNA/RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien biokemialli-nen mekanismi.Teoria ratkaisisi näppärästi mm.Antonio Damasion ja Steven Pinkerin teorioiden ongelmat,joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamattoma- na sekamelskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että "yksi Keeni = yksi ajatus" -periaate.

Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneet-tisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. "


Asiasta aikaisemmin Kansan Äänessä.

Kansan Ääni 5/04 on käsitellyt ”peilisoluteoriaa” otsikolla ”Europuoskaritiedettä Suo- men tieteen huippuyksikössä”, ja Kansan Ääni 6/05 otsikolla ”Peilisolu on ehdollistu-misteoriassa turha ja vahingollinen oletus”, tieteellistä ihmiskuvaa mm. numerossa 1/06 otsikolla ”Ihminen ajattelee, tahtoo ja tuntee kielellisestisekä numerossa 4/08 otsikollaAjattelun ja muun ehdollistumisen biokemiallinen mekanismi selviämässä”, ja eurohöpötieteen 2/2013: PUOSKARI"väitös" Helsingin yliopistossa "synnynnäises- tä ydintiedosta" , joka erittyisesti liittyy tähän aiheeseen sekä 3/2014 otsikolla ”Median mainostama syntymämoraali on huijausta”.


PS: Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Höpöhybriditurvallisuuskeskus on ns.

PUNAINEN SILLI, jonka tarkoitus on suunnata huomio itseensä silmäänkääntömielessä vaarallisemmista toimista...


d208f277691c433c8f133291d54d1664.jpg




***


Limanuljasta on kauaan ollut "hybridi"johtaja"putkessa:


01. huhtikuuta 2010
Teksti: Toimitus

Toimintasankarin näköinen mies seisoo neuvostoaikaisen kartan edessä.
    ”Mikä takaa, ettei Venäjä enää koskaan käytä aseellista voimaa Suomea kohtaan?” hän kysyy.
    Maanpuolustuskorkeakoulun strate gian laitos vuorattu kartoilla. Nämä seinät ovat kuulleet jos jonkinlaista analyysiä Venäjän sotilasopeista.
    Sotilaspukuinen mies asettaa YK:n logolla varustetun termosmukin pöydälle ja muistuttaa, mitä tapahtui Georgiassa alle kaksi vuotta sitten. Hän sanoo, ettei halua pelotella vaan muistuttaa, millaisen naapurin kanssa olemme tekemisissä.
    Kapteeni Jarno Limnéll tietää uhkista enemmän kuin ehkä kukaan muu Suomessa. Hänet lähetetään paikalle, kun media tai valtiovalta haluaa taas kerran analyysin esimerkiksi siitä, millaisena uhkana Venäjä pitäisi nähdä.
    Limnéll työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella, jossa hän analysoi ja opettaa kansainvälistä turvallisuuspolitiikkaa.
    Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen uhkakuvapolitiikkaa 2000-luvun alussa. Sen yksi johtopäätös on, että suomalaista politiikkaa vaivaa Venäjästä puhumisen vaikeus. Venäjää hyssytellään. Ihan kuin naapurimaamme olisi vain iso, mutta kiva ja pörröinen karhu, jollaisena se pilapiirroksissa esitetään.
    Vaiva on yleinen etenkin kylmän sodan eläneillä vanhemmilla poliitikoilla, jotka ovat nyt vallankahvassa, sanoo Limnéll.
    ”Esimerkiksi kaasuputki-episodia en ymmärrä. Valtiojohtomme kiistää, että sillä olisi mitään turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Jokainen vähänkin strategiaa ymmärtävä näkee, että kyllähän sillä niitä on. Miksi se näin jyrkästi halutaan kiistää? Enemmän se vain herättää kysymyksiä, että mitähän tässä nyt salaillaan.” ARKKU ON nostettu pienen lentokoneen matkustamoon. Sitä peittää Suomen lippu. On elokuu 2006.

Arkussa makaa Jarno Limnéllin työtoveri ja hyvä ystävä jo Kadettikoulun ajoilta, kapteeniluutnantti Jarno Mäkinen. Hän on kuollut Israelin ilmaiskussa, joka osui YK-tarkkailijoiden asemaan Libanonin Khiamissa.
    Limnéll istuu Mäkisen arkun vieressä koko viisituntisen matkan Tel Avivista Helsinkiin. Sellainen kokemus ei unohdu.
    ”Muistelen sitä päivittäin. Se on jättänyt sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä minuun arvet, jotka seuraavat minua aina”, Limnéll sanoo.
    Hän omisti viime lokakuussa valmistuneen väitöskirjansa Mäkiselle.

Limnéllin vaalea sänkitukka ja raamikas olemus tuovat mieleen ruotsalaisen actionelokuvien näyttelijän Dolph Lundgrenin 1990-luvun alun elokuvassa Täydellinen sotilas.
    Täydelliseltä sotilaalta vuoden kadettiupseeriksi ja Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden opettajaksi valittu Limnéllkin vaikuttaakin.
    ”Hyvä, jos tuollainen vaikutelma jää”, Limnéll kiertelee. Hänet valittiin varusmiesaikana reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi ja sen jälkeen kadettikurssinsa parhaaksi.
    ”Myönnän, että mulla on pirun kova motivaatio tehdä asioita. Luonteeni on sellainen, että jos jotain pitää tehdä, niin se pitää tehdä viimeisen päälle”, Limnéll sanoo ja paljastaa poikkeuksen: poliittisen historian gradustaan, joka käsitteli reservin kertausharjoituksia välirauhan aikana, hän sai vain arvosanan C. Mutta sen hän teki nopeasti sotilastöiden ohella.
    ”Ihminen pystyy juuri siihen, mihin uskoo pystyvänsä”, Limnéll kertoo elämänfilosofi ansa.
    Viisauden hän sanoo oppineensa äidiltään. Lapsuutensa Limnéll vietti Espoon Olarissa ”isänmaata ja perinteisiä arvoja kunnioittaneessa perheessä”.

Harrastuksetkin ovat upseerismiehelle sopivia.
    Strategiasilmäänsä Limnéll kehittää shakin avulla.
    Pitkän matkan juoksu sai jäädä, kun jalat eivät enää kestäneet pelkkää juoksua. Limnèll ei silti alkanut löysäillä, vaan vaihtoi lajia – triathloniin. Sitä hän harrastaa samassa seurassa kuin ulkoministeri Alexander Stubb.
    Vaikka kello on vasta yhdeksän, hän on tänäkin aamuna ehtinyt käydä lenkillä ja polkemassa kuntopyörää.
    ”Kuten kunnon sotilaan kuuluu”, Limnéll sanoo.
    Vasta sen jälkeen hän ajoi perheensä luota Kirkkonummen Veikkolasta työpaikalleen Kruununhakaan. Illan uintitreeni jää kuulemma väliin menojen vuoksi.
    Paheellisempi harrastus on konjakki.
    Maistelun ohella Limnéll kirjoittaa konjakkiaiheista kirjaa, jota on valmiina jo lähes 40 sivua. Valmistuksen, tislaamisten ja muun konjakkiin liittyvän tekniikan ohella Limnéll sivuaa tässäkin teoksessa sotahistoriaa ja politiikkaa.
    ”Konjakki on ollut mukana monessa maailmanhistorian tapahtumassa. Heti kun Versailles`n rauhansopimukseen oli saatu nimet alle, mentiin juomaan konjakkia verhon taakse.”
    Kerran hän on päässyt maistamaan konjakkien kuningasta, Ludvig xiii:tta, joka maksaa tuhat euroa pullolta.
    ”Se oli sellainen makuelämys, että jossain vaiheessa, kun siihen on taloudelliset edellytykset, aion hankkia sitä pullollisen.”

Ei Limnéll silti ole valtiojohdolle ja puolustusvoimille pelkästään kultakimpale. Täydellisen kuoren alla on suorasuu, joka uskaltaa kertoa mielipiteensä.
    Helmikuun alussa Limnéll sanoi A-studiossa, että todellinen syy, miksi Suomi on mukana Afganistanin operaatiossa, on Yhdysvaltojen miellyttäminen.
    ”Virossa se sanotaan ihan suoraan. Miksi ei meillä? Nyt kun Viro on kokenut tappioita Afganistanissa, kansalaisten on ollut helpompi hyväksyä ne, kun he tietävät, että taustalla on suurempi päämäärä.”
    Helmikuun lopussa Limnéll kirjoitti Helsingin Sanomissa, että Suomen tulisi kertoa selkeästi, mitä se haluaa Natolta. Entisille Itä-Euroopan maille Natoon liittyminen on Limnéllin mukaan ollut pettymys. Ne eivät välttämättä saakaan kansainväliseksi kriisinhallintajoukoksi profiloituvalta sotilasliitolta sitä tukea, mitä ne ovat toivoneet, ja mitä Suomikin Natosta hakisi.
    Turvaa Venäjältä. Jos Suomea Naton jäseneksi edes hyväksyttäisiin.
    ”Suomessa annetaan ymmärtää, että meillä on kassakaapissa jäsenhakemus, jonka voi vain laittaa sisään, ja paraatitorvet alkavat soittaa Welcome Finland!”
    Natolla on jo nyt vaikeuksia pitää aisoissa isoksi ja heterogeeniseksi paisunutta jäsenmaakavalkadiaan.
    ”Naton on myös aika vaikea perustella, että jos Ukraina ja Georgia hakevat jäsenyyttä Suomen kanssa, niin miksi Suomi otetaan, mutta muita ei. Heidän on helpompi sanoa kaikille ei.”
    Limnéll on myös todennut, että Suomen puolustuspolitiikkaa linjaavat turvallisuus ja puolustuspoliittiset selonteot eivät toimi. Niitä ohjaavat liiaksi poliittiset väännöt ja raha – eivät todelliset uhkat.
    Muun muassa nämä ovat asioita, joita ei jostain syystä saisi sanoa Suomessa ääneen.
    ”Minulle on muutamakin kerta tultu sanomaan, että tiedäthän, ettei näistä asioista saisi puhua. Siihen minä kysyn, että miksi ei?”
    Limnéll ei halua kertoa, ketkä häntä ovat yrittäneet vaientaa, mutta rivien välistä voi päätellä, että käskyt ovat tulleet ylhäältä päin – valtiojohdolta ja ylempiarvoisilta sotilailta.
    Jotkut pitävät pahana, että ansioitunut, mutta silti vasta 36-vuotias ja vain kapteenin natsat saanut upseeri kertoo mielipiteensä.
    ”Meillä on puolustusvoimissa jonkin verran sellaista kulttuuria, että pitäisi olla tietty määrä nappeja kaulassa ja virkavuosia mittarissa ennen kuin saa puhua.”

Jos Limnéll ajattelisi pelkästään kehitystä upseerin uralla, hänen kannattaisi olla hiljaa. Sen hän tietää itsekin. Vaikeneminen ei kuitenkaan sovi sotilaalle, joka pitää esikuvanaan Mannerheimin luottomiestä, suorapuheista kenraali Paavo Talvelaa.
    Ehkä ei ole pelkkää sattumaa, että Talvela teki sotilasuransa lisäksi näyttävän uran myös paperiteollisuudessa.
    Esikuvansa tavoin Limnéll harkitsee toisenlaisessa puvussa palvelemista.
    ”Tarvitsen työtehtäviä, joissa voi laittaa itsensä likoon, ja odotan, että siitä saa myös tunnustusta. Rehellisesti sanottuna en ole varma pystyykö puolustusvoimat tarjoamaan minulle riittävän haasteellisia tehtäviä lähitulevaisuudessa.”
    Hyppy ei tapahtuisi tuntemattomaan. Limnéllin uskomaton ansioluettelo kertoo, että hän on jo ehtinyt tehdä kolmen vuoden ajan päätyönsä ohella liiketoiminnan konsultointia.
    Suomen armeijalle lupaavan upseerin lähtö olisi menetys. Kriitikkojen ohella Limnéllillä on joukko kannattajia, jotka ovat povanneet miehestä puolustusvoimien komentajaa.
    Sen kunniaksi voisi ottaa hieman Ludvig xiii -konjakkia.

Matti Markkola
Kuva Teemu Granström






***


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 14. huhtikuu 2017 06:13


Ylläri: sekopää Jarno Limnell syrjäytettiin johtajavalinnassa.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Hybridikeskus%20Matti%20Saarel...

Matti Saarelainen hybridikeskuksen johtajaksi

Arno Rydman

12.4.2017 klo 15:22 (päivitetty 12.4.2017 klo 15:23)

Hybridiuhkien osaamiskeskukselle kaavaillaan korkean tason neuvonantajaryhmää.

  • Matti Saarelainen.

    (Valtioneuvosto)

Eurooppalaisen hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtajaksi on nimitetty Matti saarelainen.

Suomeen perustettavan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtokunta (Steering Board) on pitänyt tänään ensimmäisen kokouksensa Helsingissä.

Johtokunta nimitti järjestäytymiskokouksessaan keskuksen väliaikaiseksi johtajaksi hankkeesta vastanneen projektipäällikkö Matti Saarelaisen.

Johtokunnan puheenjohtajaksi jäsenmaat valitsivat EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvosen, joka näin jatkaa käytännössä nykyistä toimintaansa keskuksen käynnistämisessä.

Johtokunta käsitteli kokouksessaan lisäksi keskuksen tulevaa työjärjestystä ja organisaatiota sekä vuoden 2018 jäsenmaksua.

Suomi isäntämaana vastaa vuoden 2017 toiminnan kustannuksista. Tämän jälkeen noin 1,5 miljoonan euron vuosikustannuksista isäntämaa vastaa puolesta (noin 700.000 euroa) ja toinen puoli (noin 700.000 euroa) on tarkoitus rahoittaa jäsenmaksuilla.

Johtokunta keskusteli myös korkean tason neuvonantajaryhmän kutsumisesta keskukselle. Neuvonantajaryhmän tehtäväksi tulisi muun muassa herättää keskustelua hybridiuhista.

Ennen johtokunnan järjestäytymiskokousta kaikkien keskuksen valmistelussa mukana olleiden maiden sekä EU:n ulkosuhdehallinnon ja Naton edustajat kokoontuivat keskustelemaan tulevasta toiminnasta.

Keskuksen ensimmäiset tutkimushankkeet käynnistyvät syksyllä 2017. Yhtenä ensimmäisistä hankkeista on tarkoitus laatia perusteos, joka tarkastelee hybridiuhkia kokonaisvaltaisena ilmiönä.

http://www.nato.int/cps/en/natohq/news_143143.htm

NATO welcomes opening of European Centre for Countering Hybrid Threats

Several NATO Allies and European Union members came together in Helsinki on Tuesday (11 April 2017), formally agreeing to establish a European Centre of Excel-lence for Countering Hybrid Threats in the Finnish capital. At a ceremony attended by Finnish Foreign Minister Timo Soini,officials from NATO and the European Union welcomed the signing of a Memorandum of Understanding for the Centre, which will open later in 2017.


Finnish Foreign Minister Timo Soini (L) speaks with Lorenz Meyer-Minnemann (R), head of the Civil Preparedness Section in NATO Headquarters’ Operations Division during Tuesday’s signing ceremony. PHOTO CREDIT: Laura Kotila / Government of Finland


In total, nine nations signed the Memorandum: Finland, France, Germany, Latvia, Lithuania, Poland,Sweden,the United Kingdom and the United States. Other NATO and EU nations are expected to join the Centre in the near future.While not signato- ries themselves, NATO and the EU will participate actively in the Centre’s activities.

Countering hybrid threats is a priority for NATO, as they blur the line between war and peace - combining military aggression with political, diplomatic, economic, cyber and disinformation measures. NATO’s counter-hybrid strategy includes strengthened coordination with the European Union, and also involves our new Intelligence Division, more training and exercises, and our work to actively counter propaganda with facts.

Other Centres of Excellence already contribute to NATO’s efforts to counter hybrid threats, including the Strategic Communications Centre of Excellence in Riga, Latvia; and the Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence in Tallinn, Estonia. Centres of Excellence are international research centres, which are nationally or multi-nationally funded and staffed. They work alongside and contribute knowledge and expertise to the Alliance, but they are not NATO bodies.


http://mvlehti.net/2017/04/05/millainen-mies-jarno-limnell-nousemassa-eun-hybridikeskuksen-johtoon/

http://mvlehti.net/2017/01/04/vanhempi-upseeri-paljastaa-jarno-limnellin-nykyaikaisuuden/



http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=365883&contentlan=1&culture=fi-FI

Uutiset, 1.9.2017

Eurooppalaisen hybridiosaamiskeskuksen toiminta käynnistyy Helsingissä

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on saavuttanut alustavan operatiivisen toimintavalmiuden syyskuun alussa.

Hybridikeskusta koskevan lain astuttua voimaan 1.7.2017 keskuksen johtajana on aloittanut VTT Matti Saarelainen. Keskus on hankkinut tilat Helsingistä, koonnut seitsemän hengen sihteeristön ja suunnitellut tämänvuotisen toiminnan.

"Hybridiuhat ovat tulleet pysyväksi osaksi Suomen ja Euroopan turvallisuusympäris-töä,joten keskuksen perustaminen vastaa hyvin ajankohtaiseen haasteeseen. Heinä- kuun alun jälkeen keskuksen käynnistyminen on edennyt nopeasti. Johtokunnan ensi viikolla pidettävä kokous saa katsauksen tilanteesta", toteaa hybridikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen

Toiminta alkaa 12 osallistujamaan, EU:n ja Naton edustajien yhteisessä käynnistys-seminaarissa 6.syyskuuta Helsingissä. Seminaari kokoaa noin 100 osallistujaa. Myös keskuksen viestintäkanava ( www.hybridcoe.fi ) avataan toiminnan käynnistyssemi-naarissa. Isäntämaan edustajina käynnistysseminaarissa puhuvat ulkoministeri Timo Soini ja sisäministeri Paula Risikko. Keskuksen virallisia avajaisia vietetään 2. lokakuuta.

Keskukseen kohdistuu monenlaisia odotuksia tai mielikuvia. Hybridikeskus ei ole esi-merkiksi ”operatiivinen hybridisotakeskus” eikä ”kyberpommien purkaja”, vaan sen tavoitteena on edistää ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden hybridivai-kuttamisesta sekä hybridiuhkien torjunnasta. Keskuksen johtajan mukaan sillä voi nähdä kolme keskeistä roolia. 

"Ensinnäkin hybridikeskus on osaamiskeskus, joka edistää hybridiuhkien torjuntaa strategisella tasolla esimerkiksi tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Toiseksi toiminta-tapaan kuuluu kokonaisturvallisuuden asiantuntijoiden monikansallisten verkostojen rakentaminen. Ne voivat liittyä esimerkiksi tilannekuvatoimintaan.Kolmanneksi keskus toimii alustana EU:n ja Naton yhteistyölle yhteiskuntien haavoittuvuuksien arvioinnissa ja kriisinkestokyvyn eli resilienssin kehittämisessä", kuvaa johtaja Matti Saarelainen.

EU ja NATO osallistuvat aktiivisesti keskuksen johtokuntaan ja muuhun toimintaan. EU:n turvallisuuskomissaari Julian Kingin ja Naton tiedustelusta vastaavan apulais-pääsihteeri Arndt Freytag von Loringhovenin osallistuminen 6. syyskuuta pidet-tävään käynnistysseminaariin viestii myös instituutioiden sitoutumisesta yhteistyöhön.

Keskuksen 12 osallistujamaata ovat Espanja, Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdysvallat. EU- ja Nato-mailla on mahdollisuus liittyä keskuksen osallistujamaaksi.

Lisätietoja: kansainvälisten suhteiden päällikkö Juha Mustonen, puh. +358 400 252 744 @HybridCoE





****

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005091526.html?utm_medium=social&amp%3Butm_content=www.iltasanomat.fi&utm_source=facebook&utm_campaign=facebook-share


Kenraali nosti Ylen A-studiossa esiin Venäjän taktiikan: ”Rajatun alueen haltuunotto”

Venäläisiä sota-aluksia laivaston paraatissa Krimin Sevastopolissa heinäkuussa 2015. Kuvassa oikealla tutkija, reservin prikaatikenraali Juha Pyykönen.

Venäläisiä sota-aluksia laivaston paraatissa Krimin Sevastopolissa heinäkuussa 2015. Kuvassa oikealla tutkija, reservin prikaatikenraali Juha Pyykönen. (KUVA: Pavel Rebrov / Reuters, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)


Julkaistu: 16.2.2017 23:39

Ylen A-Studion Talkissa keskusteltiin torstai-iltana eloisasti ja virkeästi maanpuolus-tuksesta, vaikka ankara flunssa oli kaatanut puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) pois rivistä.

Niinistöä tuurasi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok).

Suurlähettiläs Rene Nybergin mukaan ”kaikki mitä on nähty Itämerellä, on heijastumaa Ukrainasta” ja juuri se pakottaa nyt Suomen lisäämään valmiuttaan.

Hän kehotti valmistautumaan myös sellaiseen ”yllättävään ja arvaamattomaan”, joka ei ole ole suora sotilaallinen uhka ja mainitsi vuoden 2015, jolloin Venäjä ”yllätti totaa-lisesti meidät päästämällä Suomen rajalle 1000 ja Norjan rajalle 5000 pakolaista”.


Kansanedustaja Eero Heinäluoman mukaan ”Venäjän uhkasta” on puhuttu ääneen jo yli kymmenen vuotta eikä hän nähnyt nykytilanteessa mitään dramaattista uutta. ”Kun tehdään näin, pitää hyväksyä samat oikeudet muillekin, että myös naapurissa saadaan käsitellä uhkakuvia samalla tavalla”, Heinäluoma lisäsi.


Prikaatikenraali, evp, Juha Pyykönen otti esiin Venäjän käyttämän taktiikan vallata vain osa maasta: ”Rajatun alueen haltuunotto on tyypillinen uhkakuva. Kukaan ei (sen jälkeen) ole enää puhunut Georgian tai Ukrainan Nato-jäsenyydestä.”

Nyberg kaivoi muistista tilanteen Viron Narvassa 1990-luvun alussa arvellen, että siellä olisi saattanut syntyä Moldovan kaltainen (jaettu) asetelma, mikäli Viron hallitus ei olisi saanut Narvaa hallintoonsa ja väestön hyväksyntää.

Nybergin mielestä Baltian maiden Nato-jäsenyys siirsi ne spekulaatioiden ulkopuolelle ja vahvistaa myös Suomen asemaan. Hän ei usko Venäjän tulevan sillä suunnalla testaavan Naton 5. artiklaa (avunanto).