Keskustelua etymologiasta FB:ssä:
https://www.facebook.com/groups/842062615850125/
Mitähän tietoja on alatyylisestä sanasta perse?
Päivi Suovuo Viron puhekielessä on sama sana. Etymologiasta löysin vain, että arvellaan sen olevan samaa perua kuin perä.
Sille tunnetaan vastineita muista itämerensuomalaisista kielistä, mutta ei laajemmal-ta. Sen on arveltu olevan johdos sanasta ”perä”,joka on ikivanha omaperäinen, aina-kin suomalais-ugrilainen sana. Johtosuhde on kuitenkin äänteellisesti erikoinen, toi-sin kuin sanalla ”perhe”, jota pidetään jokseenkin todennäköisesti sanan ”perä” joh-doksena, jossa on suomen länsimurteissa ja niiden mukaan yleiskielessä (toisin kuin muissa ims. kielissä) tapahtunut metateesi eli äänteiden vaihtuminen: säännöllisestä johdoksesta ”pereh” on tultu asuun ”perhe”.
Sanan ”perse” alkuperä jää siis avoimeksi. Johtoselitys on merkityksen kannalta jär-kevä (vrt.sanan ”takamus” johtoon vartalosta ”taka”), mutta kun johtosuhde on perä → perse taitaisi olla ainoa laatuaan,se on epäilyttävä.Tosin tällaiset sanat ovat affek- tiivisia, joten niistä voi syntyä epäsäännöllisiä muunnelmia. Ehkä ”perse” on alkujaan jonkinlainen (ehkä painokas tms.) väännelmä sanasta ”perä”, samaan tapaan, kuin siitä itsestään on syntynyt mm. väännelmä ”peppu”.
Risto Koivula Ranskaa: "reiällinen, lävistetty" = persé. Un chaise persé oli reikätuoli.
Päivi Suovuo: Une chaise persée
Risto Koivula: On päässyt ruostumaan...
Päivi Suovuo: Kiitti kun et suuttunut. Mistään saisi nykyään sanoa...
Risto Koivula: En o paha kränäämään turhasta...
Mitä "ikävämpi" sana, sitä "hienompaa" kieltä...
Sana "kränätä" on persiaa ja tarkoittaa kaupankäyntiä.
Joku voi yhdistää sen venäjän sanaan hren, joka tarkoittaa romukunnossa olevaa tavaraa ja piparjuuri-maustetta, liettuan krienas, jota käytettiin paljon ennen pippureita, ja käytetään yhä esimerkiksi latviassa. sama sana.
Sana "kränätä" on persiaa ja tarkoittaa kaupankäyntiä.
Joku voi yhdistää sen venäjän sanaan hren, joka tarkoittaa romukunnossa olevaa tavaraa ja piparjuuri-maustetta, liettuan krienas, jota käytettiin paljon ennen pippureita, ja käytetään yhä esimerkiksi latviassa. sama sana.
Johanna Laakso Risto Koivula, nämähän olivat hauskoja juttuja! Toivottavasti vain kukaan ei rupea kuvittelemaan, että tämmöisiä etymologioita joku esittää vakavissaan ja oikeasti.
Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Johanna Laakso Nuo Risto Koivulan jutut ovat tosiaankin jo melkein kuin uusi taiteenlaji, sitä voisi kai kutsua etymologiseksi dadaismiksi.
Risto Koivula: No ainakin minä. Ei se o mun esittämäni.
Mää muistin ensin, että se olis Max Vasmerista, mutta täytyy hakea vähän uudemmista...
https://lexicography.online/etymology/vasmer/х/хрен
Mää muistin ensin, että se olis Max Vasmerista, mutta täytyy hakea vähän uudemmista...
https://lexicography.online/etymology/vasmer/х/хрен
https://en.wiktionary.org/wiki/Reconstruction:Proto-Slavic/xr%C4%9Bn%D1%8A
Johanna Laakso: Näistä linkeistä, joita tänne jostain syystä nakkelet,selviää siis, että slaavilainen piparjuuren nimitys (venäjän hren ym.) on tavanomaisten lähdeteosten mukaan alkuperältään tuntematon. Edelleenkin täysin hämärää on, miten se liittyisi persian kaupankäyntiä tarkoittavaan sanaan (mikä lieneekin) ja miten ihmeessä tästä sanasta voisi tulla suomen "kränätä". Ihan oikeasti, ei etymologiaa näin tehdä eikä varsinkaan näin selitetä.
Suomen "kränätä" on kyllä siitä jännittävä sana,että se on varsin laajalevikkinen, mo- nimerkityksinen ja muodoiltaankin vaihteleva ((k)ränätä ~ (k)renata), kuten Suomen murteiden sanakirjasta näkyy. En ihmettelisi, vaikka siinä takana piilisi useampiakin toisiinsa sekaantuneita sanueita.
Risto Koivula: Sana on aktiivisemmassa käytössä kuin koskaan...
" ... Kybersota- ja tekoälyketkut myyvät Suomeen hävittäjää, jota puolustusministeri Shanahan sanoo ”täydeksi romuksi”!
Mielipiteet tekoälystä menevät ristiin:
Tässä esimerkiksi USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ” F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri, sitä pantiin ennen mm. Latviassa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista ruoka muu-ten(kin) oli) ", eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”
https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml…
” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35
Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22
Täällä taas kyseistä romua esittellään ehdottomana välttämättämyytenä Suomen ameijalle juuri sen ”lyömättömiin tekoälyominaisuuksiin” vedoten:
https://yle.fi/uutiset/3-10552743?utm_source=facebook-share…
Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta
Hävittäjät ovat puolustusteollisuuden terävintä huipputeknologiaa.
Tero Keränen:
5.1.2019 klo 13:54
Suomi valmistautuu tekemään kaikkien aikojen suurimman puolus-tustarvikediilinsä, kun se päättää reilun parin vuoden päästä 64 uuden hävittäjän hankinnasta.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/kybersota-ja-tekoaly…
" ... Kybersota- ja tekoälyketkut myyvät Suomeen hävittäjää, jota puolustusministeri Shanahan sanoo ”täydeksi romuksi”!
Mielipiteet tekoälystä menevät ristiin:
Tässä esimerkiksi USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ” F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri, sitä pantiin ennen mm. Latviassa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista ruoka muu-ten(kin) oli) ", eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”
https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml…
” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35
Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22
Täällä taas kyseistä romua esittellään ehdottomana välttämättämyytenä Suomen ameijalle juuri sen ”lyömättömiin tekoälyominaisuuksiin” vedoten:
https://yle.fi/uutiset/3-10552743?utm_source=facebook-share…
Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtäminen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta
Hävittäjät ovat puolustusteollisuuden terävintä huipputeknologiaa.
Tero Keränen:
5.1.2019 klo 13:54
Suomi valmistautuu tekemään kaikkien aikojen suurimman puolus-tustarvikediilinsä, kun se päättää reilun parin vuoden päästä 64 uuden hävittäjän hankinnasta.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/kybersota-ja-tekoaly…
Johanna Laakso: Romua tai roskaa tms. merkitsevä hren’ (f.) on eri sana kuin pipar-juurta merkitsevä hren (m.). Edelleenkään en ymmärrä,miten tämä liittyy persian kie-len kaupankäyntiin,suomen kränätä-sanaan tai ylipäätään tähän perse-sanan etymo- logiasta liikkeelle lähteneeseen keskusteluun. Näin surrealistista "keskustelua" en muista aikoihin nähneeni.
Risto Koivula: Älä nyt hosu. Mää muistin väärin, mutta hätä ei tämän näköinen. Kaivan "paremman" lähteen. Mutta ensin vielä tämä
https://www.facebook.com/groups/tampereenmurre/permalink/2934470739981246/
https://www.facebook.com/groups/tampereenmurre/permalink/2934470739981246/
Risto Koivula: Ikävää, että tämä on vain liettuaksi.
https://etimologija.baltnexus.lt/?w=krienas…
" ... kriẽnas
Oset. ælxænyn : æxæd | ælxænun : ælxæd ‘pirkti = ostaa’.
Kilęs iš iranėnų *xrīn- (ide. bazė *k˳ri-, *k˳riə-) ‘pirkti’.
Plg. persų xarīdan, pehlevi x(a)rītan, kurdų kerin, zara herin-,
Pamyro š. xarīd ‘pirkinys = ostos’ […] [49] s. i. krī-, krīṇati : krīta-, s. r. крьнути, кренути ‘pirkti’,
lie. krienas ‘mokestis už nuotaką’,
la. kriens, krienis ‘dovana nuotakai’,
airių crenim, gr. πρίαμαι [priamai] ‘perku = ostan’,
toch. A kuryar ‘prekyba = kauppa, kaupankäynti’, toch. B karyar ‘pirkinys = ostos’.
Greta iranėnų *xrīn- lauktume oset. *lxyn-|*lxin (plg. *brīn- → lvin-). Oset. lxæn ir Pa-myro i. xōᵃn- pateisinimui Morgenstierne ir Benveniste suponuoja paralelinį iranėnų *xran- iš *xr̥n-.
Tačiau tokiu atveju lieka nepaaiškintas læ oset. žodyje lxæn, kuris atsiranda iš r būtent prieš i.
Ar *lxin- → lxæn- virtimas neįvyko dėl kæn- įtakos junginyje wæj kænyn ‘parduoti’, nes šie abu veiksmažodžiai dažnai vartojami kartu?
Jeigu taip, tai buvo tokia raida: xrīn- → xlīn- → lxīn- → lxæn-.
Šių terminų senumas visiškai atitinka alanų ir skitų mainų senumą, apie kurį liudija archeologiniai duomenys ir antikiniai šaltiniai.
Šaltinis:
Абаев ИЭСОЯ II, 49–50 "
Abajev on sama mies, joka osoitti, että iranilaet alaanit, jotka kävivät kauppaa kaviopanssaroiduilla hevoskaravaaneilla tänne Suomenlahden ja Vienanmeren rannoillekin, lainasivat Kalevalaa omiin eepoksiinsa.
Alaanit joutuivat ensimmäisinä ottamaan vastaan hunnien iskun 375 j.a.a.Osa heistä liittyi hunneihin. Toinen osa perääntyi hallitusti länsi-Eurooppaan läntisten kaverei-densa itägoottien kanssa aina Kataloniaan (Gootti-Alaniaan) asti, josta suorittivat vastaiskun ja ajoivat hunnit pois länsi-Euroopasta. Pääsyy oli, että hunnien hevosille ei kelvannut läntinen heinä (ne joutuivat siitä paskotille), mutta alaanien hevosille kelpasi (he olivat tehneet hevoskappojakin joka suuntaan paitsi hunnien).
Kolmas osa eli osseetit perääntyi ison veljen Persian suuntaan ja linnottautui Kaukasukselle.
Varmasti jokin osan on joutunut pussitetuksi pohjoiseenkin - ja lähtenyt sitten Kaukasukselle, kun pöly on tarpeeksi laskeutunut.
https://etimologija.baltnexus.lt/?w=krienas…
" ... kriẽnas
Oset. ælxænyn : æxæd | ælxænun : ælxæd ‘pirkti = ostaa’.
Kilęs iš iranėnų *xrīn- (ide. bazė *k˳ri-, *k˳riə-) ‘pirkti’.
Plg. persų xarīdan, pehlevi x(a)rītan, kurdų kerin, zara herin-,
Pamyro š. xarīd ‘pirkinys = ostos’ […] [49] s. i. krī-, krīṇati : krīta-, s. r. крьнути, кренути ‘pirkti’,
lie. krienas ‘mokestis už nuotaką’,
la. kriens, krienis ‘dovana nuotakai’,
airių crenim, gr. πρίαμαι [priamai] ‘perku = ostan’,
toch. A kuryar ‘prekyba = kauppa, kaupankäynti’, toch. B karyar ‘pirkinys = ostos’.
Greta iranėnų *xrīn- lauktume oset. *lxyn-|*lxin (plg. *brīn- → lvin-). Oset. lxæn ir Pa-myro i. xōᵃn- pateisinimui Morgenstierne ir Benveniste suponuoja paralelinį iranėnų *xran- iš *xr̥n-.
Tačiau tokiu atveju lieka nepaaiškintas læ oset. žodyje lxæn, kuris atsiranda iš r būtent prieš i.
Ar *lxin- → lxæn- virtimas neįvyko dėl kæn- įtakos junginyje wæj kænyn ‘parduoti’, nes šie abu veiksmažodžiai dažnai vartojami kartu?
Jeigu taip, tai buvo tokia raida: xrīn- → xlīn- → lxīn- → lxæn-.
Šių terminų senumas visiškai atitinka alanų ir skitų mainų senumą, apie kurį liudija archeologiniai duomenys ir antikiniai šaltiniai.
Šaltinis:
Абаев ИЭСОЯ II, 49–50 "
Abajev on sama mies, joka osoitti, että iranilaet alaanit, jotka kävivät kauppaa kaviopanssaroiduilla hevoskaravaaneilla tänne Suomenlahden ja Vienanmeren rannoillekin, lainasivat Kalevalaa omiin eepoksiinsa.
Alaanit joutuivat ensimmäisinä ottamaan vastaan hunnien iskun 375 j.a.a.Osa heistä liittyi hunneihin. Toinen osa perääntyi hallitusti länsi-Eurooppaan läntisten kaverei-densa itägoottien kanssa aina Kataloniaan (Gootti-Alaniaan) asti, josta suorittivat vastaiskun ja ajoivat hunnit pois länsi-Euroopasta. Pääsyy oli, että hunnien hevosille ei kelvannut läntinen heinä (ne joutuivat siitä paskotille), mutta alaanien hevosille kelpasi (he olivat tehneet hevoskappojakin joka suuntaan paitsi hunnien).
Kolmas osa eli osseetit perääntyi ison veljen Persian suuntaan ja linnottautui Kaukasukselle.
Varmasti jokin osan on joutunut pussitetuksi pohjoiseenkin - ja lähtenyt sitten Kaukasukselle, kun pöly on tarpeeksi laskeutunut.
Johanna Laakso:
En varsinaisesti osaa liettuaa. Mutta sikäli kuin ymmärrän, niin olet linkittänyt ja kopi-peistannut tähän liettuan etymologisen tietokannan sivun, jossa esitellään kaksi ihan erillistä krienas-sanaa. Toinen tarkoittaa piparjuurta ja on laina venäjästä tms. itä-slaavista, siinä siis tämä venäjän hren, joka ei liity tähän kränätä-keskusteluun mi-tenkään. Toinen krienas-sana tarkoittaa morsiamenlunnaita ja kuuluu kaupankäyn-tiin liittyvään sanapesyeeseen, joka voisi olla iranilaista (ei "persialaista") perua. Siis balttilaisissa kielissä. Tämäkään ei mitenkään liity suomen kränätä-sanaan, joka sel-västi – niin kuin jo sananalkuinen kr osoittaa – on paljon myöhäisempää perua kuin kontaktit balttilaisiin tai myyttisiin alaaneihin.
Tämä keskustelu voisi olla tavallaan viihdyttävääkin, ellei noita täysin asiaankuulu-mattomia mutta jostain syystä tänne linkitettyjä ja kopioituja tekstejä olisi näin runsaasti.
Siis vielä kerran:Ei etymologiaa tehdä tai siitä keskustella sillä tavalla,että kaivellaan erilaisista lähteistä satunnaisia keskusteluja ja kirjoitelmia, jotka koskevat vähän samannäköisiä sanoja.
Risto Koivula: Ne tulee molemmat erikseen siitä kaupankäynnistä.
Ja kränätä on lainattu venäjästä kuten vaikkapa "kloppi": hlop, holop, holopai = "sisäorja"
Täällä on lisää:
https://hameemmias.vuodatus.net/…/ruis-ie-wrugi-riisi…
Ja kränätä on lainattu venäjästä kuten vaikkapa "kloppi": hlop, holop, holopai = "sisäorja"
Täällä on lisää:
https://hameemmias.vuodatus.net/…/ruis-ie-wrugi-riisi…
Risto Koivula: Eivät nämä ole satunnaisia vaan hyvinkin systemaattisia.
Johanna Laakso:Miten kränätä voisi olla venäjästä peräisin,kun ei sille ole venäjässä mitään merkityksen puolesta sopivaa originaalia? (Tässä on jo todella paksusta rau-talangasta väännetty, että piparjuurta merkitsevät sanat eivät kuulu tähän. Äskenhän sitä paitsi väitit, että "kränätä" on persiaa.)
Kloppi on levikiltään vahvasti länsisuomalainen. Sillä on murteissa monia merkityk-siä, joista ’keskenkasvuinen poika/tyttö’ on vain yksi. Ei levikki, muoto eikä merkitys sovi yhteen tuon väitetyn venäläisen originaalin kanssa.
Lopuksi vielä tuo ruis: sanan lähtömuodon sukulaisuussuhteet ja taustat indoeuroo-passa ovat ihan eri kysymys kuin se, mistä sana on suomeen lainautunut.
Turhaan minä tietenkin tässä väännän. Yritän vain tehdä sivullisille lukijoille (sikäli kuin niitä on) ja ehkä myös vähitellen ryhmän ylläpidolle selväksi, että Hämeemmiäs on täysin kuutamolla. Nämä pitkät sekavat sitaattikasaelmat osoittavat, että niiden kokoaja ei ymmärrä perusasioita eikä aina näköjään edes lukemaansa.
Risto Koivula:
Kyllä hrenat´ löytyy, hren on myös romu ja ja räähkä.
Löytyvät myös murteelliset " s. r. крьнути, кренути ‘pirkti = ostaa’, "
HM: " кренуть (krenut´, pr. 3. krenët, sekä kova että pehmeä vartalo) = ostaa, ostella
https://www.meme-arsenal.com/create/meme/1740631
Tyylitään iltapäivälehtin lööppikamaa:
USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ”F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri,sitä pantiin ennen mm.Latviasa sitä enem- män mitä huonompaa ja pahemman makuista ruoka muuten(kin) oli, eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”
https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml…
” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35
Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22
Sitten on kränätä ja (K)RIENATA eli kirota ja manata, vapaastio selittävästi kääntäen "pippuroida" liettuassakin:
krienóti, kriẽna, krienójo
http://arbusis.lt/savaitgalis-nidoje-na-kaip-be-nuotykiu/
" ... Kiaurai peršlapau, tad sėdau ant antvėjinio borto “krienoti” .Keikiau lenkus, “Campus” firmą ir jų neva sunkiai peršlampantį kostiumą. Jis nė sudilusio skatiko (tiksliau – ~420 lt) nevertas… "
" ... Kastuin läpikotaisin, sitten istuin tuuletusikkunan ääreen "krienoomaan" (kiroile-maan, manaisemaan, kiukuttelemaan, tää on murretta Kuurinkynnäältä Nidan kau-pungista, Puolan rajalta; katson kohta puolankielisestä etymologisesta). Kiroan puo-lalaisia, Campus-firman ja heidän heti läpikastuvan pukunsa. Se nei ollut hintansa (420 litasta) arvoinen... "
Nää eri merkitykset tulevat kukin erikseen persiasta, samata juuresta.
кренуть, только др.-русск. крьнути «купить = ostaa, взять = ottaa», РП 61 и др. (см. Срезн. I, 1341), русск.-цслав. форма 3 л. ед. ч. крьнеть, прич. укриенъ «купленный = osto-, ostettu», Панд. Антиоха, Флав. Иосиф (см. Вайан, RЕS 14, 78 и сл.). || Родственно др.-инд. krīṇāti «покупает = ostelee», krītás «купленный = ostettu», нов.-перс. χarīdan, греч. πρίασθαι [priasthai] «покупать = ostella», ирл. crenim «покупаю = ostelen», кимр. рrуnu «еmеrе,r edimere», ст.-лит. krienas «pretium рrо sponsis», лтш. kriens «подарок жениха невесте =sulhasen lahja mor-siamelle», тохар. В kаrуоr «купля = osto» (из *krī-); см. Бецценбергер, ВВ 12, 78; 16, 238; Бернекер 1, 633; Траутман, ВSW 142; М.-Э. 2, 284; Мейе, МSL 8, 297; 14, 347; Вайан, RЕS 14, 79; Гофман, Gr. Wb. 283; Лиден, Тосhаr. Stud. 19 и сл.; Педерсен, Kelt. Gr. 1, 128. "
https://www.meme-arsenal.com/create/meme/1740631
Tyylitään iltapäivälehtin lööppikamaa:
USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ”F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripippuri,sitä pantiin ennen mm.Latviasa sitä enem- män mitä huonompaa ja pahemman makuista ruoka muuten(kin) oli, eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”
https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml…
” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35
Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22
Sitten on kränätä ja (K)RIENATA eli kirota ja manata, vapaastio selittävästi kääntäen "pippuroida" liettuassakin:
krienóti, kriẽna, krienójo
http://arbusis.lt/savaitgalis-nidoje-na-kaip-be-nuotykiu/
" ... Kiaurai peršlapau, tad sėdau ant antvėjinio borto “krienoti” .Keikiau lenkus, “Campus” firmą ir jų neva sunkiai peršlampantį kostiumą. Jis nė sudilusio skatiko (tiksliau – ~420 lt) nevertas… "
" ... Kastuin läpikotaisin, sitten istuin tuuletusikkunan ääreen "krienoomaan" (kiroile-maan, manaisemaan, kiukuttelemaan, tää on murretta Kuurinkynnäältä Nidan kau-pungista, Puolan rajalta; katson kohta puolankielisestä etymologisesta). Kiroan puo-lalaisia, Campus-firman ja heidän heti läpikastuvan pukunsa. Se nei ollut hintansa (420 litasta) arvoinen... "
Nää eri merkitykset tulevat kukin erikseen persiasta, samata juuresta.
Risto Koivula: Tää on perusmielenkiintoinen sanaryhmä, jossa on sekä sotavaunu-sanastoa (kraitis) että zemattia (länsiliettuaa, lähellä kantabaltti, mm. kriena, krėnà.
Tässä ollaan ilmeisesti sotavaunukakansojen kaupankäyntiverbien jäljillä. Kukas Korpela se oli kun tutki niitä iranilaisten ihmiskauppojakin ... tavallista parempi historiantutkija...
Se prekė, liettuan "tuote", tarkoittaa VASTINTA, eräässä mielessä hintaa, eikä itse posessia. Goottisana wroge tarkoittaa negatiivista vastinta, hyvitystä, tuomiota, ilmankos siellä ei sitten ole preken johdannaista... Se on eronnut ennen sotavaunuaikaa - niin kun mä aina oon epäillykkin.
Tätä ei olis huomattu, jos rouva Laakso ei olisi ruvennut rähjäämään.
Sokeakin kana löytää jyvän... jos muut sitten kertovat mikä se on...
Junttilalle kiitos sanakirjasta.
https://rromanes.org/pub/alii/Smoczyński W. Słownik etymologiczny języka litewskiego.pdf
krėnà 4 p.a. ʽstężała warstwa jakiejś płynnej masy,kożuch na powierzchni kisnącego lub gotowanego płynu, kożuch na mlekuʼ. = (leivän ym. kuori, (pinta)kalvo, -kelmu, -silaus
Według LEW293 ma pochodzić z kontrahowania formy
*krejenà, będącej drw. na -enaod pwk. krej-jak
w prs. krejù ʽłowię w płynieʼ : (persia) tää on jotsin pinnalla, yllä, pakettina
łot. kreju ʽzgarniam śmietankę z lekaʼ (zob. kriẽti). Por. łot. kriẽns, krienaʽ ein dünnes Häutchen auf peisenʼ (MEII, 284) oraz lit. grėnẽlės. v. griẽti.
Rzadki war. kriena b.z.a. (Mieţinis) może być letonizmem. Sufiksem -enatworzy się m.in. nazwyʽskóry zdartej z jakiegoś zwierzęciaʼ,np. galvenà, lapenà, meńkenà(por. GJLII, § 305). —Vb. denom. krėnėtisʽpokryć się kożuchem (o gotowanej kaszy)ʼ.
krenėti, krėna, krenė jogw. 1.ʽtrzeszczeć (o drzewie, belce), wydawać chrzęst, chrząsnąćʼ, = kränätä
2.ʽcharczeć, rzęzićʼ, ińkrenėti ʽwymrzećʼ = kuolla, kuihtua
Tässä ollaan ilmeisesti sotavaunukakansojen kaupankäyntiverbien jäljillä. Kukas Korpela se oli kun tutki niitä iranilaisten ihmiskauppojakin ... tavallista parempi historiantutkija...
Se prekė, liettuan "tuote", tarkoittaa VASTINTA, eräässä mielessä hintaa, eikä itse posessia. Goottisana wroge tarkoittaa negatiivista vastinta, hyvitystä, tuomiota, ilmankos siellä ei sitten ole preken johdannaista... Se on eronnut ennen sotavaunuaikaa - niin kun mä aina oon epäillykkin.
Tätä ei olis huomattu, jos rouva Laakso ei olisi ruvennut rähjäämään.
Sokeakin kana löytää jyvän... jos muut sitten kertovat mikä se on...
Junttilalle kiitos sanakirjasta.
https://rromanes.org/pub/alii/Smoczyński W. Słownik etymologiczny języka litewskiego.pdf
krėnà 4 p.a. ʽstężała warstwa jakiejś płynnej masy,kożuch na powierzchni kisnącego lub gotowanego płynu, kożuch na mlekuʼ. = (leivän ym. kuori, (pinta)kalvo, -kelmu, -silaus
Według LEW293 ma pochodzić z kontrahowania formy
*krejenà, będącej drw. na -enaod pwk. krej-jak
w prs. krejù ʽłowię w płynieʼ : (persia) tää on jotsin pinnalla, yllä, pakettina
łot. kreju ʽzgarniam śmietankę z lekaʼ (zob. kriẽti). Por. łot. kriẽns, krienaʽ ein dünnes Häutchen auf peisenʼ (MEII, 284) oraz lit. grėnẽlės. v. griẽti.
Rzadki war. kriena b.z.a. (Mieţinis) może być letonizmem. Sufiksem -enatworzy się m.in. nazwyʽskóry zdartej z jakiegoś zwierzęciaʼ,np. galvenà, lapenà, meńkenà(por. GJLII, § 305). —Vb. denom. krėnėtisʽpokryć się kożuchem (o gotowanej kaszy)ʼ.
krenėti, krėna, krenė jogw. 1.ʽtrzeszczeć (o drzewie, belce), wydawać chrzęst, chrząsnąćʼ, = kränätä
2.ʽcharczeć, rzęzićʼ, ińkrenėti ʽwymrzećʼ = kuolla, kuihtua
(Visivaika ipačiam jaunumeiń krenėjo, vienus tėvus palikę ʽWszystkie dzieci wymarły za młodu, pozostawiwszy rodziców samychʼ). Czas. pochodzenia dźwiękonaś ladowczego. Por. kriõkti, kriunėti, kriūkti. Drw. krėnius ʽcherlakʼ.
Zinnymi sufiksami: krėnyti, -iju, -ijau ʽłamaćʼ = kirota, war. krėnintits.
— SO kran-: kranėti, kranėja (war. krãni),kranėjo ʽstarzeć się, niedołężnieć, grzybiećʼ (znacz. etym.ʽoddychać z wysiłkiem,rzęzićʼ), nukranėjęssnisʽzniedołężniały starzecʼ. = vanhentua
Risto Koivula: 749
naprawach rękopisu
krienas 4 p.a. stlit. ʽokup za pannęʼ. /tää on nyt joku maksu morsiamelle tai jollekin...
Nom.sg. został zrekonstruowany na podstawie formy gen.sg., ukazującej się jako glosa w tekście łaci skim z 1615 r.: pro sponsis pretium, quod krieno a Samagitis vocatur, por. Būga, RRIII, 651; zdaniem autora forma krienobyła przydawką dopełniaczową do pinigai ʽpieniądzeʼ. Zob. też Skardţius,RR4, 454n.
Odpo-wiednik łot. przest. kriens, kriena nauda ʽwas der Bräutigam der Braut, Eltern und Freunden gibt, podarek wręczany przez pana młodego pannie młodej, jej rodzicom i przyjaciołomʼ (por. MEII, 284).
Lit. krienasi łot. kriens prawdopodobnie nie są wyrazami rodzimymi, lecz odzwierciedlają zapożyczony termin
strus. *krěnŭ ʽokup za pannęʼ, związany pod względem etymologicznym z czasownikiem
strus. krĭnuti ʽkupićʼ,
rcs. krĭnetĭ ʽkupujeʼ < pie. *kuri-n-h2-e/o-.
Rekonstrukcja: psł. *krěnŭ < pbsł. *krāinas < pie.*kuroih2-no-.
Formacja na SO od pie. *kureih2- ʽkupować, nabywać drogą wymianyʼ.
Por. wed. krīṇāti prs.ʽkupujeʼ (zam. *kri-ṇā-ti < pie. *kuri-né-h2-ti),toch. B karyor, toch. A kuryar ʽkupować, handlowaćʼ. Dalej por.SZ-C wed.krītá- ʽkupionyʼ (pie. *kurih2-to-),
SZ-V gr. ἀπξίαηνο ʽnie wykupiony, nie kupionyʼ
(pgr. *a-prii-ato-s < pie. *ṇ-kurih2-eto-).
Zob. LIV2395, REWI, 660, VaillantIII,304, Beekes 2010,1233, specjalnie Petit, Histo- rische Sprachforschung115, 138-150. Inaczej Būga, l.c., BSW142, LEW297 oraz Vaillant, l.c., gdzie dopuszcza się prapokrewie stwo lit.-łot. wyrazu ze strus. krĭnuti. Brak w ALEW.
Ja tää on kasvi,. mutta samasta juuresta.
kriẽnas 4 p.a. bot. ʽchrzan, Cochlearia armoracia, Armoracia rusticanaʼ (SD «chrzan, eaphanus maior») — zapoż. ze stbłr. xrenъ, błr. xren, -u, z lit. kza błr. x(por. griẽkas, lénkas, pãrakas). Zob. SLA110, ZS26, LEW297. — N.rz. Krienùkė a. Krienáukė.
kriẽti, kriejù (war. krejù), kriejaũ gw.
1. ʽrozpościerać, np. płótno levittää laajemmalleʼ (Nekryk [nekriek] drobės pakrijai, suriesk į ritinį! ʽNie rozpościeraj płótna, zwi je w zwój!ʼ),
2. ʽłowić w płynie, łowić ryby pyydystää kalaaʼ.
Odpowiednik łot. kríet (kriêt2), kreju, krèju ʽzgarniać śmietankę z powierzchni mlekaʼ.
Gwarowe prs. krejù,mające odpowiednik łotewski,jest prawdopodobnie archaizmem: refleks praformy *kreiH-e-, gdzie spółgłoska laryngalna zanikła w pozycji antewokalicznej.
Por. LIV2366: pie. *kreh1(i)-ʽprzesiewać, oddzielaćʼ.
W kwestii apofonii zob. HL26n. — Na neopierwiastku *krei-z budowano inf. kriẽti (brak formy prt. ze SW: *krėj-au).
Porównywalne paradygmaty to grejù, grėjaũ, gri tii lejù, lėjau, lìeti, zob. Stang 1966, 357.
Formacje prs.kriejùi prt. kriejaũsą innowacjami.Praesens derywowano od inf. kriẽ(ti), z kolei praeteritum od prs., mianowicie od neoosn. kriej-. Osobno zob. kri tnas.
— SO krai- ⇐ krej-: krãjus (zob.),
kraitė ʽkosz słomiany lub wyplatany z wikliny, służący doprze chowywania zboża lub odzieżyʼ (osobno zob. kraĩtis),
pakraimu a. pakraimiui adv. gw. ʽw stanie rozproszonym, porozrzucanymʼ (z inną apofonią: pakrijaĩts.).
Nawiązanie słowia skie: psł. *krojiti ʽkroić, odkrawać, oddzielać przy użyciu ostrzaʼ < pbsł. *krai-V (caus.-iter. na SO),
por. sch. kròjiti ʽkroić, przykrawaćʼ,
ros. kroìtь, krojúʽkroić, krajaćʼ,
pol. kroić, kroję ʽciąć, rozcinać; ciąć materiał nadając mu określony kształtʼ. Zob. BSW141, LEW297. — SZ kry-C/krij-V: zob. krýtis, kríjas.
Risto Koivula: Vasarakirvestä / sotavaunua samasta juuresta:
" ... kraĩtis, -čio 2 p.a., też f. kraitís, -i s4 p.a. ʽposag, wiano, majątek wnoszony mężowi przez żonę; posażnaʼ (war. kreĩtis 2 p.a.)
— denominalny drw. od kraĩtė, kraitė m. in. ʽkosz ze słomy lub wikliny służący do przechowywania zboża a. ubraʼ (kiedyś pewnie też ʽkosz posażnyʼ), zob. Skardţius, RR4, 756n.;
gývas kraĩtis ʽnieślubne dzieckoʼ (dosł.ʽżywy posagʼ).
Do kraĩtėna wiązuje kreitẽlė ʽkosz do wysiewania ziarnaʼ oraz
łot. kriecis (krietele, krietelis) ʽkoszyk upleciony z korzeniʼ.
Osnowa krai-t- pokazuje innowacyjną postać SO, która opiera się na st. zanikowym krij-V / kry-C,
por. kríjas ʽobręcz sitaʼ itp. (zob.)
i krýtis ʽpodbierak, czerpak do ryb i rakówʼ (zob.).
Ostatecznie do *kreiH- jak w kriẽtiʽrozpościerać; łowić w płynieʼ (zob.). Por. Būga, RRIII, 652.
- Drw.bekraĩtė ʽdziewczyna bez posaguʼ (SD be kraičio «niewyposażona, indotata»), kraĩčiaim. pl. ʽtkaniny posażneʼ, w którym złożono posagʼ (por. vietà), kraĩčkubilis ʽkubeł z szerokim dnem i zamykaną na zamek pokrywą do składania wiana, kuferʼ, liter. kraĩtkubilis, syn. drapánkubilis (por. kùbilas),
kraičkroves ʽten, kto składa na wozie posag panny młodejʼ (por. krov-), kraitveņ sa. kraičveņs ʽten, kto wiezie posag do domu pana młodegoʼ (por. vèņti).krãjus, -aus 2 p.a. gw.
1. ʽzrobiona z łyka obręcz sitaʼ (syn. kríjas, kríjus),
2. ʽpodbicie stopy, podbicie w bucieʼ — formacja z suf. -u-i
SO kraj-V ⇐ krej-V/krij-V, zob. kri ti, krýtis.
Paralele: gajùs ⇐ ińgíjau; glãjus ⇐ glejù. Mylna jest glosa w LKŢVI, 405, wywodząca krãjusz pol. kraj.
— Zinnym tematem: kr jisgw. ʽwyplecione z drutu sito do wytrząsania kłosów w młoc-karni dawnego typuʼ – ze zmiany *krãjis (por. sejõnas < sajõnas; dvejí< *dvaj ). Od tego vb. denom. krejúoti, pérkrejuotiʽprzesiać, przesiewaćʼ.
https://etimologija.baltnexus.lt/?w=kraitis
kraĩtis = (hää)vaunujen osto (kyseessä oli liikkuvan väestön rituaali: vaunut olivat pariskunnan asumus ainakin aluksi)
Šiaurrytinėse rusų šnektose ir iš dalies Sibiro šnektose išlikęs unikalus žodis крояны ir jo formos: крояное, кроянова, накрояны, reiškiantis ‘kraitį’,
" ... kraĩtis, -čio 2 p.a., też f. kraitís, -i s4 p.a. ʽposag, wiano, majątek wnoszony mężowi przez żonę; posażnaʼ (war. kreĩtis 2 p.a.)
— denominalny drw. od kraĩtė, kraitė m. in. ʽkosz ze słomy lub wikliny służący do przechowywania zboża a. ubraʼ (kiedyś pewnie też ʽkosz posażnyʼ), zob. Skardţius, RR4, 756n.;
gývas kraĩtis ʽnieślubne dzieckoʼ (dosł.ʽżywy posagʼ).
Do kraĩtėna wiązuje kreitẽlė ʽkosz do wysiewania ziarnaʼ oraz
łot. kriecis (krietele, krietelis) ʽkoszyk upleciony z korzeniʼ.
Osnowa krai-t- pokazuje innowacyjną postać SO, która opiera się na st. zanikowym krij-V / kry-C,
por. kríjas ʽobręcz sitaʼ itp. (zob.)
i krýtis ʽpodbierak, czerpak do ryb i rakówʼ (zob.).
Ostatecznie do *kreiH- jak w kriẽtiʽrozpościerać; łowić w płynieʼ (zob.). Por. Būga, RRIII, 652.
- Drw.bekraĩtė ʽdziewczyna bez posaguʼ (SD be kraičio «niewyposażona, indotata»), kraĩčiaim. pl. ʽtkaniny posażneʼ, w którym złożono posagʼ (por. vietà), kraĩčkubilis ʽkubeł z szerokim dnem i zamykaną na zamek pokrywą do składania wiana, kuferʼ, liter. kraĩtkubilis, syn. drapánkubilis (por. kùbilas),
kraičkroves ʽten, kto składa na wozie posag panny młodejʼ (por. krov-), kraitveņ sa. kraičveņs ʽten, kto wiezie posag do domu pana młodegoʼ (por. vèņti).krãjus, -aus 2 p.a. gw.
1. ʽzrobiona z łyka obręcz sitaʼ (syn. kríjas, kríjus),
2. ʽpodbicie stopy, podbicie w bucieʼ — formacja z suf. -u-i
SO kraj-V ⇐ krej-V/krij-V, zob. kri ti, krýtis.
Paralele: gajùs ⇐ ińgíjau; glãjus ⇐ glejù. Mylna jest glosa w LKŢVI, 405, wywodząca krãjusz pol. kraj.
— Zinnym tematem: kr jisgw. ʽwyplecione z drutu sito do wytrząsania kłosów w młoc-karni dawnego typuʼ – ze zmiany *krãjis (por. sejõnas < sajõnas; dvejí< *dvaj ). Od tego vb. denom. krejúoti, pérkrejuotiʽprzesiać, przesiewaćʼ.
https://etimologija.baltnexus.lt/?w=kraitis
kraĩtis = (hää)vaunujen osto (kyseessä oli liikkuvan väestön rituaali: vaunut olivat pariskunnan asumus ainakin aluksi)
Šiaurrytinėse rusų šnektose ir iš dalies Sibiro šnektose išlikęs unikalus žodis крояны ir jo formos: крояное, кроянова, накрояны, reiškiantis ‘kraitį’,
‘vestuvinio vežimo išpirką = em.’, ‘jaunikio draugų išpirkimą jaunosios iš draugių = sulhasen ystävien lahja morsiamelle’ ir kt. [118]
Šis tarminis žodis laikomas archaizmu, išlikusiu reto s. rusų veiksmažodžio, turinčio atitikmenų daugelyje ide. kalbų, kamienu.
Sana on arkaainen, ja sen väitetään "tulevan venjän kautta", mutta se tulee kyyllä säännöllisesti putksuoraan vasarakirveestä ja on sotavaunusanasyoa aivan kuten ratas, aiza ja ja ksis.
Žodžio крояны semantika taip pat archajiška, plg. tos pačios šaknies darinius: lie. kraĩtis, s. lie. krieno (gen. sg.), la. kriens, krienis ‘kraitis’.
Šaltinis:
Меркулова 1981, 117–118
Risto Koivula:
Katsotaan nyt sitten tuo kloppikin, että myös nähdään, kuka lörpsii lämpimikseen ja haukkuu parempiaan, ja kuka on perehtynyt asioihin.
Tässä olisi nyt ensin Vasmerin-Trubatchëvin "peudotiedettä", täti näyttäisi auttavasti kuitenikin osaavamn lukea venäjää, vaikka asia on tyystin vierasta.
https://lexicography.online/…/%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%BF
холоп = (sisä)orja
холо́п род. п. -а, холопа́й «холуй», укр.холо́п,блр. холо́п, др.-русск. холопъ, им. п. мн. ч. -и, род. п. мн. ч. -ей (моск. грам. XVI-XVII вв.; см. Соболевский, Лекции 198), русск.-цслав. хлапъ «холоп, раб = orja», ст.-слав. хлапъ δοῦλος, οἰκέτης (Супр.),болг. хла́пе ср.р., хлапа́к «мальчик = poika,kloppi», сербохорв. хла̏п, род. п. хла̏па и хлȃп, словен. hlȃp «болван = tolvana», чеш., слвц. сhlар «парень, му-жик = nuori naimaton (maalais)mies», польск. сhɫор, в.-луж. khɫор, khɫорс «парень = (poika)mies»,н.-луж. kɫорс Праслав. или прарусск. *хоlръ рано попало в лтш. kаl̃рs «холоп = kloppi, работник = työmies»; см. М. - Э. 2, 144. Все существующие этимологии недостоверны.
Сравнивали с гот. halbs «полу-, половина = puolikas», соб-ственно «непарный, нечетный = pariton p.» (см. Педерсен, KZ 38, 373 и сл.) или «служитель-евнух = eunukki» (см. Оштир, AfslPh 36,444; Соболевский, РФВ 71, 444); при этом пред- полагалось родство со слав. *хоlkъ и *хоlstъ; против см. Эндзелин, СБЭ 124. Кроме этого, предполагали экспрессивное преобразование формы, родствен-ной лит.šel̃pti (šelpia) «помогать», раšаlра̀ «помощь = apu» (Брюкнер,KZ 51, 235; Погодин, РФВ 32, 270 и сл.; IF Anz. 5, 260) или гот. hilpan «помогать» (Корш, Сб. Потанину 537); против см. Эндзелин, там же (42).
[HM: -i-a-aspektivaihtelu osoittaa, että sanat hilf- ja halb- ovat tulleet germaaniseen goottiinkin kantabaltin kautta, toisin sanoen leinoina. Ne on kuitenkin lainattu äänteellisesti kuin ne olisivat tuleet PIE:sta.
Tämä osoittaa myös, että lainattaessa myöhemmin muista IE-kielistä ion voitu tehdä myhemminkin Grimmin lakien mukaiset (kanta)germaanin äänteenmuunnokset, jotka ovat kantagermaanin tuntomerkki.]
Нужно отклонить сравнение с др.-инд. jálpati «говорит не-разборчиво, бормочет = mumista», jālmás «отверженный,негодяй = konna»,«подлый» (Махек, «Slavia», 16, 195). Сближалось также с лит. sil̃pti (sil̃psta) «слабнуть = heiketä», sil̃pnas «слабый = heikko» (Маценауэр, LF 7, 220; против см. Бернекер I, 394), далее — с нем. Schalk «плут, шут» (Брюкнер 180) или греч. σκόλοψ [skolop] «острый кол = terävä kulma» (Лёвенталь, AfslPh 37, 386).
Сомнительно также предположение о заимствовании из нижнерейнск. halfe «испольщик = (puolen sadon) vuokra-viljelijä» (И. Шмидт, Vok. 2, 139 и сл.; против см. Бернекер, там же; Брюкнер, KZ 48, 194).
Недостоверно родство с па́холок = lellikki, (laiska) poika, и хо́лить = helliä,lelliä (см.);ср. Соболевский, там же; Мла-денов 669; Лер-Сплавинский, JР 24,43.См. хлап [См. еще Яначек, «Slavia», 24,1955,стр.2; Мошинский. Zasiąg, стр. 244; Ондруш, Sborník filozof. fakulty Univerzity Komensk., 10, 1958, стр, 88. Менгес вы-сказывает предположение, что это слово заимств. из тюрк. формы, предшест-вующей тур. хаlfа «подручный, раб = orja», араб. происхождения; см. UAJb., 31, 1959, стр. 187 и сл. — Т.]
Tämä ei liene aivan originaaleinta kantaindoeurooppaa, vaan kanta-balto-slaavilai-nen johdos *kʷel-p- = nostella, äännellä (edestakaisin), auttaa (osaavampaa, myöh. sup-port-er), PIE-verbistä *kʷel- = nostaa, kääntää (pystysunnassa), kelata, ylentää, luoda.]
https://www.etymonline.com/search?q=help
help (n.)
Old English help (m.), helpe (f.) "assistance, succor," from Proto-Germanic *helpo (source also of Old Norse hjalp, Swedish hjälp, Old Frisian helpe, Dutch hulp, Old High German helfa, German Hilfe), from the source of help (v.).
Use of help as euphemism for "servant" is American English,1640s, originally in New England. Bartlett (1848) describes it as "The common name in New England for servants, and for the operatives in a cotton or woollen factory."
A domestic servant of American birth,and without negro blood in his or her veins... is not a servant,but a 'help.' 'Help wanted,' is the common heading of advertisements in the North, when servants are required. [Chas. Mackay, "Life and Liberty in America," 1859].
Though help also meant "assistant, helper, supporter" in Middle English (c. 1200).
help (v.)
Old English helpan "help, support, succor; benefit, do good to; cure, amend" (transi-tive, class III strong verb; past tense healp, past participle holpen), from Proto-Ger-manic *helpanan (source also of Old Norse hjalpa, Old Frisian helpa, Middle Dutch and Dutch helpen, Old High German helfan, German helfen), a word of uncertain origin, though perhaps cognate with Lithuanian šelpiu, šelpti "to support, help."
Intransitive sense, "afford aid or assistance," is from early 13c. Recorded as a cry of distress from late 14c. Sense of "serve someone with food at table" (1680s) is trans-lated from French servir "to help, stead, avail," and led to helping "portion of food." Help yourself as an invitation,in reference to food,etc., is from 1894. Related: Helped (c. 1300). The Middle English past participle holpen survives in biblical and U.S. dialectal use.
Tässä olisi nyt ensin Vasmerin-Trubatchëvin "peudotiedettä", täti näyttäisi auttavasti kuitenikin osaavamn lukea venäjää, vaikka asia on tyystin vierasta.
https://lexicography.online/…/%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%BF
холоп = (sisä)orja
холо́п род. п. -а, холопа́й «холуй», укр.холо́п,блр. холо́п, др.-русск. холопъ, им. п. мн. ч. -и, род. п. мн. ч. -ей (моск. грам. XVI-XVII вв.; см. Соболевский, Лекции 198), русск.-цслав. хлапъ «холоп, раб = orja», ст.-слав. хлапъ δοῦλος, οἰκέτης (Супр.),болг. хла́пе ср.р., хлапа́к «мальчик = poika,kloppi», сербохорв. хла̏п, род. п. хла̏па и хлȃп, словен. hlȃp «болван = tolvana», чеш., слвц. сhlар «парень, му-жик = nuori naimaton (maalais)mies», польск. сhɫор, в.-луж. khɫор, khɫорс «парень = (poika)mies»,н.-луж. kɫорс Праслав. или прарусск. *хоlръ рано попало в лтш. kаl̃рs «холоп = kloppi, работник = työmies»; см. М. - Э. 2, 144. Все существующие этимологии недостоверны.
Сравнивали с гот. halbs «полу-, половина = puolikas», соб-ственно «непарный, нечетный = pariton p.» (см. Педерсен, KZ 38, 373 и сл.) или «служитель-евнух = eunukki» (см. Оштир, AfslPh 36,444; Соболевский, РФВ 71, 444); при этом пред- полагалось родство со слав. *хоlkъ и *хоlstъ; против см. Эндзелин, СБЭ 124. Кроме этого, предполагали экспрессивное преобразование формы, родствен-ной лит.šel̃pti (šelpia) «помогать», раšаlра̀ «помощь = apu» (Брюкнер,KZ 51, 235; Погодин, РФВ 32, 270 и сл.; IF Anz. 5, 260) или гот. hilpan «помогать» (Корш, Сб. Потанину 537); против см. Эндзелин, там же (42).
[HM: -i-a-aspektivaihtelu osoittaa, että sanat hilf- ja halb- ovat tulleet germaaniseen goottiinkin kantabaltin kautta, toisin sanoen leinoina. Ne on kuitenkin lainattu äänteellisesti kuin ne olisivat tuleet PIE:sta.
Tämä osoittaa myös, että lainattaessa myöhemmin muista IE-kielistä ion voitu tehdä myhemminkin Grimmin lakien mukaiset (kanta)germaanin äänteenmuunnokset, jotka ovat kantagermaanin tuntomerkki.]
Нужно отклонить сравнение с др.-инд. jálpati «говорит не-разборчиво, бормочет = mumista», jālmás «отверженный,негодяй = konna»,«подлый» (Махек, «Slavia», 16, 195). Сближалось также с лит. sil̃pti (sil̃psta) «слабнуть = heiketä», sil̃pnas «слабый = heikko» (Маценауэр, LF 7, 220; против см. Бернекер I, 394), далее — с нем. Schalk «плут, шут» (Брюкнер 180) или греч. σκόλοψ [skolop] «острый кол = terävä kulma» (Лёвенталь, AfslPh 37, 386).
Сомнительно также предположение о заимствовании из нижнерейнск. halfe «испольщик = (puolen sadon) vuokra-viljelijä» (И. Шмидт, Vok. 2, 139 и сл.; против см. Бернекер, там же; Брюкнер, KZ 48, 194).
Недостоверно родство с па́холок = lellikki, (laiska) poika, и хо́лить = helliä,lelliä (см.);ср. Соболевский, там же; Мла-денов 669; Лер-Сплавинский, JР 24,43.См. хлап [См. еще Яначек, «Slavia», 24,1955,стр.2; Мошинский. Zasiąg, стр. 244; Ондруш, Sborník filozof. fakulty Univerzity Komensk., 10, 1958, стр, 88. Менгес вы-сказывает предположение, что это слово заимств. из тюрк. формы, предшест-вующей тур. хаlfа «подручный, раб = orja», араб. происхождения; см. UAJb., 31, 1959, стр. 187 и сл. — Т.]
Tämä ei liene aivan originaaleinta kantaindoeurooppaa, vaan kanta-balto-slaavilai-nen johdos *kʷel-p- = nostella, äännellä (edestakaisin), auttaa (osaavampaa, myöh. sup-port-er), PIE-verbistä *kʷel- = nostaa, kääntää (pystysunnassa), kelata, ylentää, luoda.]
https://www.etymonline.com/search?q=help
help (n.)
Old English help (m.), helpe (f.) "assistance, succor," from Proto-Germanic *helpo (source also of Old Norse hjalp, Swedish hjälp, Old Frisian helpe, Dutch hulp, Old High German helfa, German Hilfe), from the source of help (v.).
Use of help as euphemism for "servant" is American English,1640s, originally in New England. Bartlett (1848) describes it as "The common name in New England for servants, and for the operatives in a cotton or woollen factory."
A domestic servant of American birth,and without negro blood in his or her veins... is not a servant,but a 'help.' 'Help wanted,' is the common heading of advertisements in the North, when servants are required. [Chas. Mackay, "Life and Liberty in America," 1859].
Though help also meant "assistant, helper, supporter" in Middle English (c. 1200).
help (v.)
Old English helpan "help, support, succor; benefit, do good to; cure, amend" (transi-tive, class III strong verb; past tense healp, past participle holpen), from Proto-Ger-manic *helpanan (source also of Old Norse hjalpa, Old Frisian helpa, Middle Dutch and Dutch helpen, Old High German helfan, German helfen), a word of uncertain origin, though perhaps cognate with Lithuanian šelpiu, šelpti "to support, help."
Intransitive sense, "afford aid or assistance," is from early 13c. Recorded as a cry of distress from late 14c. Sense of "serve someone with food at table" (1680s) is trans-lated from French servir "to help, stead, avail," and led to helping "portion of food." Help yourself as an invitation,in reference to food,etc., is from 1894. Related: Helped (c. 1300). The Middle English past participle holpen survives in biblical and U.S. dialectal use.
https://etimologija.baltnexus.lt/?w=%C5%A1elpti
šel̃pti, žr. kabėti, Pisani 1957, 302
šel̃pti
[Čia pateikiamas ne ištisinis senųjų germ.-bl. leksikos izoglosų sąrašas, todėl jis gali būti žymiai papildytas:] 33. Go. hilpan (germ. help-), s. isl. hjalpa, s. saksų, s. ang. helpan, s.v.a. helfan ‘padėti, pagelbėti’ - s.lie. šelbinòs, lie. šelpiù, šel̃pti (ide. *k̂elb-, k̂elp-) ‘padėti = auttaa; reikalauti = olla tarpeen’.
Чемоданов 1961, 82
šel̃pti
Šelpiù, šel̃pti – sietinas su go. hilpan, s. ang. helpan, s. v. a. helfan. Germanų formos rodo lytį *k̂el-b-, lie. k̂el-p-. [Plg. Meillet, BSL. 21,126 t.,BSL. 29 (1929) 31; Fraenkel LEW II 971 t., ZslPh, 22, 383 t.t. Meillet norėtų auslauto garsų kaitą traktuoti kaip pirmykštės atematinės *k̂elp-mi- fleksijos simptomą,o Fraenkel remiasi mediju kaip pirmykščiu garsu (von der Media als ursprünglicher Laut ausgeht) ir mano, kad tam tikrose verbalinės paradigmos formose perėjimas b >p yra lengvai paaiškinamas (prieš infinityvo galūnę -ti) ir -p- buvęs apibendrintas].
Dalykus komplikuoja pradžios kaita s. lie. gélbu, gélbėti ‘padėti = auttaa [mahd kuuri-laissoinnillistuminen: ḱe- > kje- > gje- > ge-,HM]’,iš kur s.pr. galbimai ‘mes padedam’. Mus domina klausimas, ar galima šiam veiksmažodžiui, kuris yra germanų-baltų izo-glosa,labialiniam formantui priskirti kauzatyvinę reikšmę.Variantui gélbėti ši prielaida nėra negalima, kadangi jis pagrįs-tai siejamas su galė́ti [plg. E. Hermann, Litauische Studien 1926) 70 t., juo seka Fraenkel, ZslPh. 22, 384 (išn. 129), Fraenkel, Lexis 2 (1949) 166 pasitelkė dar kimrų, kornų, bretonų gallaf ‘aš galiu’]. Reikšmės raida atro-dytų ‘ką nors įgalinti daryti, padaryti,kad galėtų’,bet ne ‘jemander etwas können’ [taip E. Hermann, op. cit. (pastaba 130), - Fraenkel op. cit. 384 dar nurodo s. sl. pomošti ‘βοηθεῖν’, pomoštь ‘βοήθειa’ iš mogǫ, mošti ‘galėti’, moštь ‘ἰσχύς, δύναμις’], kas būtų absurdiška. Lieka klausiams, ar šelp- yra ne analogiškas kauzatyvinis darinys [plg. Fraenkel ZslPh. 22, 338б LEW 786 t., plg. ir Specht, Ursprung der idg. Deklination 116, 260].
Solta 1974, 123
šelbtis (šelbiasi, -ėsi) = auttaa, tukea
Germ. help-a- ‘pagelbėti, padėti, helfen’ (go. hilpan ‘pagelbėti, padėti’ s.isl. hialpa ‘(iš)gelbėti, išvaduoti’, s.ang. helpan ‘t.p.’, s.fryzų helpa ‘t. p.’, s.saks. helpan, s.v. a. helfan) patikimos etimologijos neturi. Čia svarstytini trys bl. leksemos variantai:
1) s. lie. šelbtis ‘mėginti išsiversti (kuo), auszukommen suchen, kuo nors manytis, ieškoti išeities, sich zu helfen suchen’; ši lytis fonetiškai geriausiai atitinka (*k̑elp-). Anot Frenkelio (LEW, p. 971), radosi iš sinonimo šibtis dėl gelbėti įtakos;
2) lie. šel̃pti (šelpia, -ė) ‘paremti, pagelbėti, skatinti, vystyti, ugdyti, fördern, helfen’ (*k̑elp-). Frenkelis (LEW, p. 971) sako, kad čia turime reikalo su bl. (*k̑elb- žodžio galo varintas;
3) lie. gélbiu, -ėti ‘padėti = auttaa, remti = levätä, šelpti, traukti iš bėdos = vetää köy-hyydestä’, s. lie. šis veiksmažodis buvo atematinis. Nykstamąjį šaknies vokalizmo laipsnį regime
lie. gi̇̀lbti (gilbsta,gilbo) ‘ilsėtis = levätä,taisytis = parantua, toipua’.Šios lyties reikšmė yra artimiausia germ. leksemų reikšmei. Frenkelis (LEW, p. 144) sieja lie. galė́ti ‘pajėgti, įstengti’. Germ. leksemų suponuojama prolyte laikytina esanti pamatuota:
1) k̑el-/k̑lei- ‘(pa)lenkti = liittyä; linkti =liittyä, turėti polinkį = omata yhteys, neigen, at-remti, prišlieti, lehnen = nojata’ (Pokorny 552 ir 601). (Plg. lo. cliens ‘baudžiauninkas = maaorja, Höriger = ala(ma)inen’; die Handlungsrichtung wäre jedoch genau entgegengesetzt);
2) kel- ‘(iš)gelbėti, išgabenti (į saugią vietą), (pa)slėpti, apgaubti, apsiausti’ (plg. hel-a), kur taipogi ryškėja reikšmė ‘apsaugoti, apdengti, apginti’ [plg. ‘šalmas; bokšto stogas; kotas (kūjo)’]. Abi prolytės yra nepatikimos.
Šaltinis: Seebold 1970, 254–255
šel̃pti, žr. kabėti, Pisani 1957, 302
šel̃pti
[Čia pateikiamas ne ištisinis senųjų germ.-bl. leksikos izoglosų sąrašas, todėl jis gali būti žymiai papildytas:] 33. Go. hilpan (germ. help-), s. isl. hjalpa, s. saksų, s. ang. helpan, s.v.a. helfan ‘padėti, pagelbėti’ - s.lie. šelbinòs, lie. šelpiù, šel̃pti (ide. *k̂elb-, k̂elp-) ‘padėti = auttaa; reikalauti = olla tarpeen’.
Чемоданов 1961, 82
šel̃pti
Šelpiù, šel̃pti – sietinas su go. hilpan, s. ang. helpan, s. v. a. helfan. Germanų formos rodo lytį *k̂el-b-, lie. k̂el-p-. [Plg. Meillet, BSL. 21,126 t.,BSL. 29 (1929) 31; Fraenkel LEW II 971 t., ZslPh, 22, 383 t.t. Meillet norėtų auslauto garsų kaitą traktuoti kaip pirmykštės atematinės *k̂elp-mi- fleksijos simptomą,o Fraenkel remiasi mediju kaip pirmykščiu garsu (von der Media als ursprünglicher Laut ausgeht) ir mano, kad tam tikrose verbalinės paradigmos formose perėjimas b >p yra lengvai paaiškinamas (prieš infinityvo galūnę -ti) ir -p- buvęs apibendrintas].
Dalykus komplikuoja pradžios kaita s. lie. gélbu, gélbėti ‘padėti = auttaa [mahd kuuri-laissoinnillistuminen: ḱe- > kje- > gje- > ge-,HM]’,iš kur s.pr. galbimai ‘mes padedam’. Mus domina klausimas, ar galima šiam veiksmažodžiui, kuris yra germanų-baltų izo-glosa,labialiniam formantui priskirti kauzatyvinę reikšmę.Variantui gélbėti ši prielaida nėra negalima, kadangi jis pagrįs-tai siejamas su galė́ti [plg. E. Hermann, Litauische Studien 1926) 70 t., juo seka Fraenkel, ZslPh. 22, 384 (išn. 129), Fraenkel, Lexis 2 (1949) 166 pasitelkė dar kimrų, kornų, bretonų gallaf ‘aš galiu’]. Reikšmės raida atro-dytų ‘ką nors įgalinti daryti, padaryti,kad galėtų’,bet ne ‘jemander etwas können’ [taip E. Hermann, op. cit. (pastaba 130), - Fraenkel op. cit. 384 dar nurodo s. sl. pomošti ‘βοηθεῖν’, pomoštь ‘βοήθειa’ iš mogǫ, mošti ‘galėti’, moštь ‘ἰσχύς, δύναμις’], kas būtų absurdiška. Lieka klausiams, ar šelp- yra ne analogiškas kauzatyvinis darinys [plg. Fraenkel ZslPh. 22, 338б LEW 786 t., plg. ir Specht, Ursprung der idg. Deklination 116, 260].
Solta 1974, 123
šelbtis (šelbiasi, -ėsi) = auttaa, tukea
Germ. help-a- ‘pagelbėti, padėti, helfen’ (go. hilpan ‘pagelbėti, padėti’ s.isl. hialpa ‘(iš)gelbėti, išvaduoti’, s.ang. helpan ‘t.p.’, s.fryzų helpa ‘t. p.’, s.saks. helpan, s.v. a. helfan) patikimos etimologijos neturi. Čia svarstytini trys bl. leksemos variantai:
1) s. lie. šelbtis ‘mėginti išsiversti (kuo), auszukommen suchen, kuo nors manytis, ieškoti išeities, sich zu helfen suchen’; ši lytis fonetiškai geriausiai atitinka (*k̑elp-). Anot Frenkelio (LEW, p. 971), radosi iš sinonimo šibtis dėl gelbėti įtakos;
2) lie. šel̃pti (šelpia, -ė) ‘paremti, pagelbėti, skatinti, vystyti, ugdyti, fördern, helfen’ (*k̑elp-). Frenkelis (LEW, p. 971) sako, kad čia turime reikalo su bl. (*k̑elb- žodžio galo varintas;
3) lie. gélbiu, -ėti ‘padėti = auttaa, remti = levätä, šelpti, traukti iš bėdos = vetää köy-hyydestä’, s. lie. šis veiksmažodis buvo atematinis. Nykstamąjį šaknies vokalizmo laipsnį regime
lie. gi̇̀lbti (gilbsta,gilbo) ‘ilsėtis = levätä,taisytis = parantua, toipua’.Šios lyties reikšmė yra artimiausia germ. leksemų reikšmei. Frenkelis (LEW, p. 144) sieja lie. galė́ti ‘pajėgti, įstengti’. Germ. leksemų suponuojama prolyte laikytina esanti pamatuota:
1) k̑el-/k̑lei- ‘(pa)lenkti = liittyä; linkti =liittyä, turėti polinkį = omata yhteys, neigen, at-remti, prišlieti, lehnen = nojata’ (Pokorny 552 ir 601). (Plg. lo. cliens ‘baudžiauninkas = maaorja, Höriger = ala(ma)inen’; die Handlungsrichtung wäre jedoch genau entgegengesetzt);
2) kel- ‘(iš)gelbėti, išgabenti (į saugią vietą), (pa)slėpti, apgaubti, apsiausti’ (plg. hel-a), kur taipogi ryškėja reikšmė ‘apsaugoti, apdengti, apginti’ [plg. ‘šalmas; bokšto stogas; kotas (kūjo)’]. Abi prolytės yra nepatikimos.
Šaltinis: Seebold 1970, 254–255
Kommentit