" Uuden Tampereen yliopiston tulevalla rehtorilla Mari Wallsilla on kokemusta, miten johtaa vanhoista organisaatioista yhdistynyttä uutta laitosta: hän on tehnyt sen peräti kahdesti: ensin Merikeskuksen johdossa ja sitten Luonnonvarakeskuksessa… " Antti Mannermaa
https://www.aamulehti.fi/a/201342235
” Riitoja, kanteluja ja ulosmarsseja – Mari Walls astuu Tampereen uuden säätiöyliopiston rehtoriksi vaikeassa tilanteessa, mutta hänellä jos kenellä on kokemusta, miten siitä voi selvitä
Tampereen uuden yliopiston arki alkaa tä- nään 7. tammikuuta maanantaina. Tampereelle samalla synnytetyn – herättämiin pelkoihin Walls suhtautuu rauhallisesti. Hän on kokenut yhdistymisen ennenkin. Uusi Tampereen yliopisto syntyi, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät. Uusi yliopisto omistaa Tampereen ammattikorkeakoulun osake-enemmistön.
Saaressa oli tylsää.
Mari Walls, 57, vietti lapsuuden kesälomansa itäisellä Suomenlahdella kotkalaisen isänsä kotiseudulla, ja mökkisaaressa hän joutui keksimään itselleen tekemistä. Hän kahlasi rantavedessä tutkiskellen siellä uiskentelevia pikkukaloja, kierteli saaren metsikössä keräten kasveja ja huomasi innostuvansa. ”
Tässä on kaikki, mitä Aamulehti näyttää jutustaan ei-tilaajille.
Jos joku tilaaja kopsisi lisää ja kommentoisi, olisi hyvä.
Minä luin tuon jutun, mitään tuon syvällisempää tai fisionäärisempää siinä ei ollut – ei edes jotakin sellaista syvältä perseestä olevaa fisiota, kuten oli joskus ennen joillakin entisillä TTKK:n/TTY:n rehtoreilla heidän aloittaesssaan.
Walls on väitellyt tohtoriksi selkärangattomien indusoituvasta puolustuksesta. Vaikut-taa ilmeisltä,että sillä,ja tällä asialla ei ollut juuri mitään tekemistään hänen myöhem- pien hallinnollisten ”työ”tehtävien kanssa. Tampereella kasvaneena vaikkakaan ei syntyneenä hän tietää, että mitä tahansa ei Tampereella ja Hämeessä edes tunnusteta (oikeaksi) työksi…
" Indusoituvat vai fiksoituneet vasteet?
Milloin saaliin vaste voi olla indusoituva?
1. Predaatioriski vaihtelee ajallisesti ja/tai paikallisesti
2. Saaliin täytyy pystyä luotettavasti arvioimaa petoriskin tasoa (esim. kemialliset indikaattorit)
3. Saaliille on hyötyä indisoituvasta puolustuksesta (hyöty suurempi kuin kustannus)
4. Indusoituvaan vasteeseen liittyy fitness-kustannus (hitaampi kasvu; huonompi lisääntymismenestys),
muuten ko. mekanismi olisi fiksattu (aina kaikilla yksilöillä) "
Hän varmaan näkee kaiken itseensä kohdistuvan epäilyn ja vastustuksen "indusoituvana puolustuksena"...
Miksi sitten epäillä tätiä hölynpölläriksi?
Sehän hänellä on toki aiva erinomainen tilaisuus – JA VELVOLLISUUSKIN! – myös todistaa vääräksi!
Maamme ”tiedettä” sanotaan moneltakin suunnalta viime aikoina (vuonna) johtaneen NOIN NELJÄN HÖLYNPÖLYTANTANTAN JUNTTA,johon joka tapauksesssa kuulu- vat Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja TARJA HALONEN, TAMPEREEN YLIOPISTOSÄÄTIÖN nyt just eläköitynyt JOHTAJA MARJA MAKAROW sekä Ope-tus- ja kulttuuriministeriön kansaliapäällikkö ANITA LEHIKOINEN. Nyt kun ryhmän ohjus MARI WALLS korvaa Makarowin,neljäntenä on Ulkopoliiitiseninstituutin UPIn TEIJA "Tiilipäinen" TIILIKAINEN (jota pidetään myös aivan tyhjänä bluffina). Siinä on ollut myös Ruotsiin takaisin siirtynyt TUULA TEERI.Rymän ohjuksena on toiminut myös ANNE "Kankkulan-Prunnila" BRUNILA.
” Yliopistot – vieraan vallan, vanhoillisuuden ja latistumisen keskuksia
Tuottaa tuskaa voittaa alakulo, minkä tapahtumat yliopistomaailmassa aiheuttavat. Kymmenen vuotta yliopistoja on ohjattu vieraan vallan alle. Tuo vieras valta on talouselämä.
Askelmia yliopistokaappauksen tiellä:
- yliopistolaki 2010, vallan keskitys yliopiston hallitukselle, rehtorille ja opetusministeriölle
- säätiömuodon luominen
- rehtorin vaalin siirtäminen yliopiston hallitukselle (bulvaanipiirteitä)
- pääomittaminen, vivutus valtion pesämunalla, yritysmuotoinen sijoitusajattelu
- suuryritysten ja rahavallan ujuttaminen yliopistojen hallintoon (esim. Risto Varma / Oulu)
- yritysjohtamiseen pakottaminen, strategiointi, priorisointi ja muut sotatermit
- tieteen politisointi perustuslain vastaisesti, Strategisen tutkimuksen neuvosto akatemiassa
- tutkimusvapauden tuhoaminen valtion tutkimuslaitoksista (Metla, RKTL – > Luke)
- työelämäprofessuurien luominen (viimeisin löytö: Tiina Raevaara / Turku)
- mielivaltainen ja jopa laiton pakkovallan käyttö, mm. tapaus Tampere
- eliittimyönteisten rehtorien valinnat, viimeisimpinä Jari Niemelä ja Mari Walls
- Business Finlandin vivuttaminen yliopistojen sisään
- tilauskoulutus, yliopistot yritysten ammattikouluiksi
- lukukausimaksujen hivuttaminen
Tuoreet rehtorivalinnat, Mari Walls Tampereelle ja Jari Niemelä Helsinkiin ovat syvälle ulottuvan kaappauksen pintaa, mutta sellaisenaan kuvaavia.
Rehtorien valinnat bulvaanipiirteineen, salailuineen, omavaltaisuuksineen sekä lopputulosten huonous oikeuttavat päätelmän: rehtorin vaali on siirrettävä koko yliopistoyhteisön asiaksi.
… Onko maailmassa suurempaa kummaa kuin jokaikisen asian vääntäminen suku-puolikysymykseksi. Yliopistoviisaat Anu Koivusesta,Johanna Vuorelmasta ja Mari Kiviniemestä alkaen mittaavat tasa-arvon puutetta promillen kymmenyksillä. Muuta tutkittavaa maailmassa ei olekaan.Myös rehtori Niemelä oli keksinyt yhden esimerkin Tasa-arvosta yliopistossa. Valtakunnan yliopistojen rehtorien viraali koostumus ei ole hänen vastuullaan.
Naisten monitaitoisuuden todistaa se,että yliopistokaappauksen toimeenpano-osasto koostuu vain naisista.Ylinnä heitä on neljä:Anita Lehikoinen,Marja Makarow, Tarja Halonen, Teija Tiilikainen. He valitsevat rehtorin, eikä vain Helsinkiin.Tampereen valtausta tämä naiskaarti johtaa kuin Mannerheim 100 vuotta sitten:ammuttiin Raa-tihuoneen tytöt, paloi Tammela, tänään palaa yliopisto. Tampereen yliopistoa ei enää ole, on vain wallsilainen ammattikoulu, latteuksien latoja, hietarannan möyrijä.
Sota vaatii tietopohjan (näinhän rehtori Niemelä kertoi), maastokartoiuksen ja tiedus- telun. Feministisen sodan päätiedustelija on Helsinki Demos. Niin terävää vastava-koojaa ei ole, että löytäisi kaikki ne temput jotka Helsinki Demokselle valtion rahoilla annetaan. Demos paisuu kuin hiivapulla. Kaikista tempuista ei puhuta, kaikkea ei panna näkyviin, seminaarissa huolimaton vararehtori lipsauttaa.
Sota vaatii myös verkoston. Yhden silmun paljastaa uusin työelämäprofessorilöytö, Tiina Raevaara (”sallikaa minun nauraa”) Turun yliopistoon.Signaali etsii lyhimmän reitin, niin myös Turun yliopiston hallituksen ja Helsinki Demoksen välillä. Feministi-nen sota on kuin jäävuori,muutama prosentti näkyy,valinnat tehdään pinnan alla. Tätä kutsutaan avoimeksi hallinnoksi ja Suomen menestystarinaksi.
Tamperelaista latteutta
Tämän tarinan synty on syvällä.Tiedättehän Luonnonvarakeskuksen,Luken.Miten se syntyi? Vuosikymmeniä valtiolla tutkittiin metsää,kalaa, vettä, maata. Aina ei tyydytty toistelemaan virallisia viisauksia. Tutkijoista osa on ketteriä (kuten meistä muistakin), ajattelivat aivoilla, asettivat omaperäisiä kysymyksiä. Näin oli Metlassa, RKTL:ssä, muuallakin. Ei, noin ei saa olla, päättivät ”me päättäjät”. Vyörytysavuksi löytyi Sixten Korkman ja pari luottohenkilöä ministeriöistä.Metla,RKTL ja muut nurin. Tilalle Luke. Luke tutkii vain olevaa. Pääjohtajaksi istutettiin varma tapaus, Mari Walls.
Pari vuotta sitten olin eduskunnan retkeilyllä.Luken tutkija kertoi että heitä on kielletty lausumasta aiempien laitosten (Metla, RKTL) nimiä. Huomatkaa: kielletty. Kieltäjänä oli Luke ja siis Luken pääjohtaja Mari Walls.
Mari Walls esiintyi myös eduskunnan Tutkas-seurassa. Ei, tuota en jaksa kuunnella. Olevien elinkeinojen toiveiden toistelua, ei irtautumiskykyä, ei lennokkuutta (Jukka Korpelan sanoin: olevan toistelua). Latteaa empirismiä, siinä on suomalaistieteen ja suomalaisyliopiston huippu tänään, rehtoreista alkaen.
Tampereen yhdistetyn yliopiston rehtoriksi valittiin siis Mari Walls. Menettelytavoista on valitus- ja oikeusprosessit menossa. Oikeuskangsleri Tuomas Pöysti lehtitiedon mukaan kieltäytyy vastaamasta edeltävän rehtorin kysymykseen (eikö kieltäytymi-nen ole lainvastaista, virkavirhe, Pöystin pakkovalitutti Sauli Niinistö). Rehtorin valinnan pääjunailija lie ollut Marja Makarow Helsingistä.
Mari Walls – ajattelun ja sanomisen kieltäjä, sensuroija, olevien elinkeinojen horisonttiin kiinnittyjä, lattea empiristi. Nyt siis yliopiston rehtorina. Sääli TTY:tä, sääli Tampereen yliopistoa, sääli meitä kaikkia, sääli maailmaa. ”
Näin asoistalaajasti seurannut Tampereen yliopiston kasavatti Juhani Kahelin. Olen täysin samaa mieltä.
Rehtori Mari Walls ja toiminnanohjauksen johtaja Emilia Katajajuuri ovat työpari Tampereen yliopiston johdossa.
***
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008429817.html
Muutosjohtajan muotokuva
Rehtori Mari Wallsin tehtävänä on ollut uudistaa Tampereen yliopisto. Muutokset ovat näkyneet kohuina, säästöinä ja johtajien pakona. Walls puhuu onnistumisista, läheltä seuranneet yksinvaltiudesta.
Tammikuussa 2019 Tampereella aloitti uusi yliopisto, jonka nimi oli kuitenkin vanha tuttu: Tampereen yliopisto.
Uutta oli se, että riitaisten ja monipolvisten vaiheiden jälkeen nimen takaa löytyi sää-tiöyliopisto,joka yhdisti erityisesti yhteiskuntatieteissä ja lääketieteessä profiloituneen vanhan Tampereen yliopiston sekä pienemmän Tampereen teknillisen yliopiston. Uu-distuksessa säätiöyliopiston omistukseen tuli myös Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk.
Yhdistymistä valmisteli siirtymäkauden hallitus, jonka voimahahmoja olivat Helsingin yliopiston professori ja kokenut tiedejohtaja Marja Makarow sekä Teknologiateolli-suutta edustanut entinen Nokia-pomo Jukka Bergqvist. Hallitus haki uuden yliopiston rehtoriksi ”näkemyksellistä muutosjohtajaa”.
Headhunterit löysivät sellaisen Luonnonvarakeskuksen johtajan huoneesta. Pääjohtaja Mari Wallsista tuli uuden Tampereen yliopiston uusi rehtori.
Yliopisto on ollut Wallsin komennossa nyt kolme vuotta, ja muutosjohtaja on todella tarttunut toimeen.
Viime kuukausina yliopisto on ollut esillä etenkin erilaisten säästötoimien takia, mutta alkuvaiheessa uutta yliopistoa leimasivat monenlaiset viestintäkohut.
Jo yliopiston käynnistysvaiheessa akateemiset ihmiset jaettiin työryhmissä ”leopar-deiksi, karhuiksi ja kotkiksi”, joiden tehtävänä oli tunnistaa ”Wau!-kokemuksia”. Yli-opiston innovaatiojohtaja etsi lehti-ilmoituksella ihmisiä, jotka ”sytyttävät innostuksen tulipaloja”. Yliopiston uutta logoa tungettiin joka paikkaan niin laajalti, että opiskelijat alkoivat parodioida sitä. Yliopisto kielsi pilaversioiden käytön.
Miten uuden yliopiston alku on Mari Wallsin komennossa sujunut?
Rehtori istuu kokoushuoneessa yliopiston päätalossa, joka ei ole uusi vaan 1960-luvun alusta. Tila on toki sisustettu ajanmukaisilla toimistohuonekaluilla.
”Haluatko teetä?” rehtori kysyy ja hymyilee.
60-vuotias Mari Walls on taustaltaan tutkija.Tamperelaisessa Tesoman lähiössä kas-vanut kahden yhteiskuntatieteilijän tytär väitteli aikoinaan ekologiasta. Hän oli kiin-nostunut muun muassa rauduskoivujen vuorovaikutuksesta. Kyllä, puutkin pystyvät viestimään toisilleen. Jos tuholaiset uhkaavat koivua, se alkaa erittää hajua, jonka toiset koivut tunnistavat. Puut alkavat kehittää lehdistään pahanmakuisia.
Tutkijanuran sijasta Wallsin ansioluettelossa on kuitenkin rivi erilaisia johtajan tehtä-viä. Hänestä tuli nopeasti tiedejohtaja. Hän johti kuusi vuotta Suomen Akatemian tutkimusohjelmaa, kunnes vuonna 2006 siirtyi Jokioisille Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen MTT:hen. Siellä hänet tunnettiin kunnianhimoisena tutkimusjohtajana, joka sai vakuuttavalla puhetaidollaan muutoksia aikaan.
Vuonna 2009 edessä oli toisenlainen pesti. Hänet palkattiin yhdistämään Merikeskus osaksi Suomen ympäristökeskusta. Sitten seurasi vielä isompi haaste: Walls aloitti yli 1600 työntekijän Luonnonvarakeskuksen eli Luken ensimmäisenä pääjohtajana. Lukeen oli vastikään yhdistetty kolme valtion tutkimusinstituuttia: MTT, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos.
Mari Walls toimi Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen johtana vuoteen 2014 asti. Hänet kuvattiin kauden lopulla keskuksen terassilla Helsingissä.
Tampereen yliopiston johdossa vuosia on takana nyt kolme, ja Mari Wallsin silmissä näihin vuosiin mahtuu paljon onnistumisia.
Yliopistoon on tullut verotutkimuksen huippuyksikkö,ja se vetää fotoniikan lippulaiva- hanketta. Yliopisto on käynnistänyt muun muassa kansainvälisen, monialaisen kestävän kaupunkikehityksen tutkinto-ohjelman sekä uuden ympäristö- ja energiatekniikan tutkinto-ohjelman.
”Olemme saaneet tiedekunnat toimimaan ja päässeet eteenpäin tieteessä ja koulutuksessa. On tehty hyvän hallinnon käytänteet. Nyt olemme valmistelleet matalampaa organisaatiota, jossa johtamisen tehtäviä on vähemmän”, Walls sanoo.
Kaikkien silmissä alku ei ole ollut pelkkä menestystarina. Tätä kirjoitusta varten on haastateltu kuutta Tampereen yliopiston johdossa toimivaa tai toiminutta henkilöä sekä viittä eri alojen professoria. Wallsilla on yliopiston johdossa vankat tukijansa, mutta useat haastatelluista ovat kuitenkin uuden yliopiston onnistumisesta eri mieltä. Työsuhteensa vuoksi he eivät halua nimiään julkisuuteen.
Julkisuudessa uuden yliopiston ongelmat on liitetty usein vastakkainasetteluun yliopiston yhteiskuntatieteellis-lääketieteellisen ja Hervannassa sijaitsevan teknillisen puolen välillä. Myös Walls itse viittaa haastattelussa jännitteiseen fuusioon, jossa ”kaksi hyvin erilaista yliopistoa on tullut yhteen”.
Monien muiden haastateltujen mielestä kampusten vastakkainasettelua on kuitenkin liioiteltu. Yhden haastateltavan mukaan nimenomaan rehtori vaalii käsitystä vastakkainasettelusta kertomalla siitä uusille työntekijöille jo perehdytyksessä.
Haastateltujen mielestä 4400 työntekijän yliopistoa vaivaakin ennen kaikkea johtamisongelma. Se henkilöityy heistä nimenomaan rehtori Mari Wallsiin.
Uuden Tampereen yliopiston avaisia vietettiin Tampere-talossa vuonna 2019. Mari Walls sai reh-torin käädyt provosti Jarmo Takalalta (oikealla puolella). Kulkueessa kävelevät myös vararehtorit ja dekaanit.
Johtamisongelmien yksi oire on johtajien suuri vaihtuvuus, haastateltavat sanovat.
Uuden yliopiston aloittaessa Walls sai pitkälti koota itse esikuntansa. Siitä huolimatta kolmen vuoden aikana yliopiston ylimmistä johtajista yhdentoista asemaa on alennettu tai he ovat vaihtaneet kokonaan työpaikkaa.
Yritysmaailmasta tullut viestintä- ja brändijohtaja sai lähteä viestintäkohujen saattele- mana. Henkilöstöjohtaja siirtyi alempaan tehtävään skandaalin jälkeen. Kyse oli rehtorin valintaan liittyvien asiakirjojen perusteettomasta salauksesta, josta Suomen Kuvalehti taannoin raportoi.
Usean haastateltavan mukaan sekä viestintä- että henkilöstöjohtaja joutuivat synti-pukeiksi, jotta rehtorin maine saatiin pelastettua. Asiakirjasalaus oli kylläkin jo tehty ennen Wallsin aikaa.
Seuraavan henkilöstöjohtajan työsopimus purkautui koeajalla. Nykyään yliopistolla on henkilöstöpalveluiden johtaja, jolla ei kuitenkaan ole kaikkia henkilöstöjohtajan tehtäviä.
Tietohallintojohtaja vaihtoi työpaikkaa. Talousjohtaja ja toiminnanohjauksen johtaja lähtivät opintovapaalle. Innovaatiojohtaja lähti elintarvikeyritykseen, ja hankejohtajan asemaa alennettiin.
Yliopiston tutkimuksesta vastannut vararehtori siirtyi alempaan tehtävään tutkija-kollegiumin johtajaksi. Henkilöstön kehittämisjohtajan asemaa organisaatiossa on alennettu. Rehtori on yhden haastatellun mukaan suhtautunut vastahankaisesti kehittämisjohtajan ehdottamiin toimenpiteisiin työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Mari Walls sanoo pitävänsä väitettä ”vakavana”. Työhyvinvoinnin on eteen hänestä tehty paljon töitä.
Henkilöstömuutosten yhteydessä yliopisto on joissakin tapauksissa turvautunut lakitoimistojen palveluihin.
Walls on tietenkin myös huomannut, että vaihtuvuutta yliopiston johdossa on ollut. Hän kommentoi, että moni johtajanvaihdos on johtunut siitä, että henkilö on itse halunnut toisiin tehtäviin. Työn sisältö on saattanut vaihtua, sillä uuden yliopiston hallintoa rakennettaessa ”tilanteet muuttuvat”.Kaikki rekrytoinnitkaan eivät ole hänen mukaansa olleet onnistuneita.
Vaihdoksia on tapahtunut myös Tampereen ammattikorkeakoulussa, jonka rehtori jäi ennenaikaisesti eläkkeelle. Eläköityneen johtajan seuraaja on saanut kokouksessa Wallsilta äidillistä nuhtelua liian omaehtoisesta ajattelusta, kertoo kokoukseen osallistunut haastateltu.
Wallsin johtamassa ammattikorkeakoulun hallituksessakin ovat muutokset puhalta-neet. Alkuvuodesta yliopisto vaihtoi yllättäen hallituksesta kaksi elinkeinoelämää edustanutta jäsentä kahteen virkamieheen. Yhden haastatellun tulkinta vaihdoksista on se, että hallitukseen haluttiin yliopiston johdon kantoja myötäileviä jäseniä ennen tärkeitä päätöksiä.
Yliopiston johdossa toimivien tai siellä aiemmin toimineiden arvostelijoiden mielestä uuden yliopiston nykyinen hallintomalli on keskittänyt vallan ongelmallisesti rehtorille.
Monissa suomalaisissa yliopistoissa on vahva hallintojohtaja, joka toimii vastapaino-na rehtorille ja turvaa hyvän hallintotavan ja lain mukaisen toiminnan. Tampereen yliopistossa hallintojohtajaa ei ole.
Haastateltujen mukaan rehtorin oikeana kätenä toimii toiminnanohjauksen ja hallintopalveluiden johtaja Emilia Katajajuuri. Katajajuuri ja Walls olivat työpari jo Luonnonvarakeskuksessa, jossa Katajajuuri toimi lakiasiainjohtajana.
Vahvan asemansa Walls katsoo juontuvan säätiöyliopiston perusluonteesta. Rehtori on myös toimitusjohtaja, joka vastaa operatiivisesta toiminnasta.
”Monessa perinteisessä yliopistossa rehtori mielletään keulakuvana, joka toimii ulospäin ja rakentaa yhteyksiä,ja hallintojohtaja tekee yliopiston sisällä olevaa asiaa. Kun tehdään isoa muutosta,rehtorin täytyy taipua molempiin. On luotava edellytyksiä tutkimukselle ja koulutukselle ja samalla huolehdittava, että työ on hyvän hallinnon mukaan rakennettu”, hän perustelee.
Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin ja rehtori Mari Walls osallistuivat yli-opiston hallituksen kokoukseen marraskuussa. Herlin sai kukkia, koska hänellä tuli kolme vuotta täyteen hallituksessa.
Yliopiston johtamisesta määritellään johtosäännössä. Tästä asiakirjasta Tampereella kehkeytyi viime vuonna taistelu.
Kiistassa oli käytännössä kyse siitä, onko yliopistossa demokraattista päätöksente-koa vai onko se ylhäältä johdettu linjaorganisaatio. Yliopistossa on vaaleilla valittu elin, 19-jäseninen konsistori, joka nimittää hallituksen. Konsistorin valta on kuitenkin jäänyt nimelliseksi.
Tampereen yliopiston johtosäännön muuttamista valmisteli viime vuonna Helsingin yliopiston entisen kanslerin Thomas Wilhelmssonin johtama työryhmä. Työryhmä esitteli 18 ehdotusta, joista tärkeimmän yliopiston hallitus hyväksyi. Päätöksen mukaan konsistorin puheenjohtaja tulisi tulevaisuudessa valita vaaleilla eikä nimittää rehtorin esityksestä, kuten siihen asti oli toimittu.
Yliopistodemokratiaa puolustanut muutosehdotus meni siis läpi, mutta 17 muusta muutosehdotuksesta Mari Walls torppasi 14. Erimielinen hallitus tuki rehtoria torp-pauksessa äänin 4–3. Walls sai hallituksessa vahvaa tukea Teknologiateollisuuden edustajilta.Teknologiateollisuudella on ollut merkittävä vaikutusvalta uuden yliopiston taustalla.
Walls selittää tilannetta sillä, että yliopisto on epäonnistunut viestimään johtosään-nöstä sisäisesti. Hänen mukaansa yliopiston omat juristit kävivät läpi työryhmän ehdotuksia. Kaikki eivät olleet johtosääntöön kirjattavia asioita, vaan niitä voi viedä eteenpäin sisäisillä ohjeilla ja viestinnällä.
Arvostelijoiden mukaan rehtorin itsevaltaisuus vaikuttaa siihen, miten yliopistossa valmistellaan päätöksiä. He kokevat, että rehtori ei luota vastuualueiden johtajiin, vaan on keskittänyt valmistelun itselleen.
Yksi haastateltu tekee vertailun aiempaan Tampereen teknilliseen yliopistoon. ”Silloin teknillisessä vastuualueen johtaja vastasi valmistelusta, esitteli asian ja osallistui keskusteluun ammattimaisesti. Luotettiin siihen, että hän on parhaalla asiantuntemuksellaan valmistellut asian.”
Kun nyt yliopiston hallituksen esittelijänä toimii rehtori ja sihteerinä hänen oikea kä-tensä Emilia Katajajuuri, hallitus saa käytännössä tietoa vain rehtorin valitsemassa muodossa. Vastuuvalmistelijan pitäisi esittää päätösesitykselle myös vasta-argumentit, mutta näin ei arvostelijoiden mukaan tapahdu.
Johtoryhmän kokouksissa ei haastateltujen mukaan aina noudateta sovittuja ko-kouskäytäntöjä. Useampi haastateltu kokee, ettei monia tärkeitä asioita edes tuoda johtoryhmään tai ne tuodaan sinne valmiiksi pienessä piirissä päätettyinä. Muita kokouksia järjestetään usein puhelimessa tai sähköpostissa virka-ajan ulkopuolella.
Alaisille ohjeistusta annetaan usein puhelimitse, jolloin siitä ei jää dokumentteja.
”Olen kokenut työn johtajan ammattietiikkaa koettelevana”, sanoo yksi haastatelluista.
Mari Walls tyrmää väitteet johtamisen ongelmista.
Hän sanoo HS:lle,että keskeiset asiat käsitellään johtoryhmässä ja valmistellaan laa-japohjaisesti. Ennen jokaista yliopiston hallituksen kokousta pidetään myös pyöreän pöydän keskustelu, johon osallistuvat henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden edustajat.
”Tunnistan näissä kysymyksissä muutosvaiheen tilannetta”, Walls sanoo. ”Meillä on erittäin isoja ja haastavia asioita selvitettävänä.Ymmärrän,että näistä tulee jännitteitä näkemyksiin siitä, miten johtamista tehdään. Teemme nyt yhdessä työtä kestävän perustan luomiselle.”
Mari Wallsin työtä läheltä seuranneet johtajat kuvaavat rehtoria kärsimättömäksi, koska kaikki pitää saada muutettua yhdellä viisivuotiskaudella. Haastatellut myös sanovat, että Walls kokee kritiikin veneen keikuttamisena.
Hän saa kuitenkin kehuja puhetaidoista sekä jämäkästä johtamisesta koronatoimissa.
Walls esiintyy haastateltujen mukaan kokouksissa yleensä korrektisti, mutta joskus läikkyy yli. Hän on esimerkiksi ripittänyt Teams-konferenssissa johtoryhmän jäsentä siitä, että tämä oli lähettänyt sähköpostin, jonka sanamuotoa rehtori ei ollut tarkistanut. Läksytys päättyi vasta, kun yksi kokoukseen osallistunut puuttui asiaan.
Isojen asioiden lisäksi rehtorin kerrotaan puuttuvan myös pieniin.
Kaksi vuotta sitten akateeminen väki harjoitti pikkujouluihin Hervantalaisoopperan, jossa esitettiin satiiria yliopiston johdosta. Dekaani tarkasti näytelmän rehtorin käs-kystä ennalta, mutta sosiaaliseen mediaan levinneet kuvat esityksestä johtivat silti rehtorin nuhteisiin. Kun yhteiskuntatutkimuksen professori teki tänä syksynä pikku-joulutekstin, hänen esihenkilönsä ilmoitti, ettei sitä voi rehtoria loukkaavana esittää.
Rehtorilla on Tampereen yliopistossa paljon valtaa budjettiin. Hän voi esimerkiksi päättää yksittäisestä hankinnasta neljään miljoonaan euroon asti. Toisaalta rehtorilla on myös vastuuta siitä, että tulot ja menot pysyvät tasapainossa.
Tänä syksynä Tampereen kampuksilla on puhaltanut erityisen kurja taloustuuli.
Syyskuussa yliopisto ilmoitti yt-neuvotteluista, joiden kohteena oli tukipalveluiden 1100 työntekijää. Henkilöstövähennysten tavoitteena on 14 miljoonan euron vuotuinen säästö.
Aivan näinä päivinä yliopisto jakaa potkuja. Kuvaavaa on, että henkilöstö ja yliopisto eivät ole samaa mieltä edes irtisanottujen määrästä: yliopiston mukaan heitä on 107, luottamushenkilöiden mukaan 215.
Tampereella yt-neuvottelut eivät koskeneet tutkijoita ja opettajia toisin kuin vaikkapa Helsingin yliopistossa vuonna 2016.
Kun kolme korkeakoulua lyödään yhteen,ei ole yllättävää, että säästöjä haetaan kar- simalla päällekkäisyyksiä. Uuden yliopiston aikana hallintohenkilöstön määrä on kui-tenkin opetusministeriön tilastojen mukaan hieman kasvanut ja akateemisen henkilö-kunnan määrä hieman vähentynyt. Uuteen yliopistoon on palkattu hallintoväkeä ja johtohenkilöitä yliopiston ulkopuolelta.
Haastatellut arvostelijat ihmettelevätkin, että yliopistossa on tehty jo useita organi-saatiouudistuksia, mutta hallitukselle ei ole esitetty säännöllisiä raportteja henkilöstö-rakenteesta ja suunnitelmaa sen kehittämisestä. Yt-neuvotteluista hallitus päätti sähköpostikokouksessa.
Yt-neuvottelujen ohella yliopiston tunnelmia on kriisiyttänyt kampuskehityshanke, suomeksi sanottuna tiloista luopuminen.Yliopiston tavoitteena on vähentää tiloja nel- jänneksellä. Asiaa perusteltiin ensin ilmastovaikutuksella, nyt taloudella. Käyttötutki-muksessa yliopisto havaitsi, että peräti 60 prosenttia sen tiloista oli tutkimusajankoh-tana tyhjillään. Yliopiston hallitus edellyttää tilasäästöjä kertyvän viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Kesällä julkisuudessa kohuttiin siitä,että yliopisto luopuisi Linna-kiinteistöstä, joka rakennettiin nimenomaan yliopiston kirjaston ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käyttöön vuonna 2006. Kohun myötä hallitus kuitenkin palautti tilasäästöt valmisteluun ja edellytti yliopistoyhteisön laajempaa kuulemista.
Johtotehtävissä toimiva haastateltu sanoo,ettei tilakysymystä ole missään vaiheessa pohdittu puhtaalta pöydältä, vaan rehtorilla on ollut suosikkivaihtoehto. Tässä vaihtoehdossa keskustakampus menettäisi yli 40 prosenttia tiloistaan.
Keskustakampus sijaitsee uuden Nokia-areenan lähellä, jossa maan arvo on kohon-nut voimakkaasti. Tontin omistava Suomen yliopistokiinteistöt hahmottelee alueelle jopa asuinrakentamista. Tampereen yliopisto on Suomen yliopistokiinteistöjen suurin omistaja.
Tampereen yliopiston Linna-rakennus vallattiin viime kuun alussa. Valtaajat vastustivat yliopiston suunnitelmia vähentää tiloja.
Yliopistolla ovat herättäneet kummastusta talousluvut, joilla säästöjä on perusteltu.
Hallituksen yt-neuvotteluja koskevan kokouksen pöytäkirjassa taloudesta maalataan synkkä kuva:Tampereen yliopisto oli yliopistojen vuoden 2020 kansallisessa tilinpää- tösvertailuissa ainoa, jonka tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja jäi negatiiviseksi.
Sama vertailu on tehty tiedekunnille toimitetussa materiaalissa, jolla perustellaan tilasäästöjä. Diagrammissa Tampereen yliopisto näyttäytyy Suomen ainoana tappiollisena yliopistona vuonna 2020.
Kuitenkin Tampereen yliopiston tilinpäätös viime vuonna oli 5,5 miljoonaa euroa voitollinen.
Kuten muutkin yliopistot, se on käyttänyt rahoitukseensa sijoitustoiminnan tuottoja, mutta osa niistä on tehty tilinpäätössiirtoina edellisvuosilta, jolloin ne eivät näy diagrammin vertailussa.
Sijoitustulojen ansiosta Tampereen yliopiston yhteenlaskettu voitto vuosilta 2018 – 2020 on 38 miljoonaa euroa.Yliopiston taloutta voi siten pitää vahvana.Lisäksi tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana sijoitukset tuottivat arviolta 40 miljoonaa euroa.
Lukujen vertailu ei tietysti ole yksiselitteistä kuten ei sekään, miten sijoitustuottoja pi-täisi käyttää. Valtio on pääomittanut yliopistoja, jotta ne käyttäisivät sijoitustoiminnan tuottoja toimintansa rahoittamiseen.
Yliopiston aiempien suunnitelmien mukaan sijoitustuottoja pitäisi voida vuosittain käyttää yli kymmenen miljoonaa euroa. Viimeisimmässä talousarviossa sijoitustoi-minnan tuottoja ei kuitenkaan esitetä tuloslaskelmassa, ja ”rahastojen käyttö” arvioidaan vain viideksi miljoonaksi euroksi vuodessa.
Arvostelijoiden mielestä Tampereen yliopisto aikoo näin ohjata rahaa säätiön pääomien kasvattamiseen eikä toimintaan.
Mari Wallsin mukaan yt-neuvottelujen perusteluna ”ei esitetä yksittäisiä diagramme-ja”. Taustalla on viime vuoden 16 miljoonaa alijäämäinen varsinaisen toiminnan tulos. Se on vaatinut vakavaa tarkastelua, hän sanoo.
Walls jättää kuitenkin mainitsematta, että varsinaisen toiminnan tuloksen lisäksi yli-opisto on saanut lähes 22 miljoonaa euroa sijoitustuottoja ja tilinpäätössiirtoja. Varsi-naisen toiminnan tulos on yliopistoilla useimmiten alijäämäinen, koska niiden tehtävä ei ole tuottaa voittoa. Esimerkiksi Aalto-yliopistolla alijäämä oli vuonna 2020 lähes 19 miljoonaa euroa.
Viime vuosi oli Tampereen yliopistolle poikkeuksellinen, koska koronan takia siltä jäi saamatta paljon ulkopuolista tutkimusrahaa. Rehtori on perustellut kulukuria myös sillä, että opetusministeriön perusrahoitus yliopistolle vähenee. Ensi vuonna laskua on tiedossa 5,6 miljoonaa euroa, muun muassa siksi, että yliopisto on suoriutunut tutkimuksen ja koulutuksen mittareilla aiempaa huonommin.
Vaikka Tampereen yliopisto säästää, toisaalla se myös antaa rahaa pois.
Yliopiston viime vuosikymmenten tieteellinen ja kaupallinen menestystarina on ollut Rokotetutkimuskeskus, jonka nykyinen johtaja, professori Mika Rämet on tullut suurellekin yleisölle tutuksi koronauutisissa esiintyvänä asiantuntijana.
Menestystarinaa tosin himmentää se, että keskuksen edellistä johtajaa ja perustajaa epäillään törkeästä petoksesta.
Mari Walls ja yliopiston hallitus ovat katsoneet,että rokotetutkimuksen taustalle ”tarvi- taan leveämpiä hartioita” ja riskienhallintaa. Yksi Wallsin voimalla ajamia päätöksiä onkin ollut Rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittäminen ja sulauttaminen osaksi perus-tettavaa valtion rokoteyhtiötä. Walls sanoi elokuussa Aamulehdelle, että tarkoitus on tehdä rokotetutkimuksesta kannattavaa liiketoimintaa.
Keskuksen johtaja Mika Rämet kummeksui julkisesti yhtiöittämisen perusteluja. Hän sanoi Aamulehdessä, että ajatus voitontavoittelusta kliinisen rokotetutkimuksen tarkoituksena on hänen arvopohjalleen vieras
Rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittäminen tekee loven Tampereen yliopiston budjet-tiin. Keskus on tulouttanut yliopistolle vuosittain paljon rahaa. Lisäksi opetusministe-riö myöntää ulkopuolista rahoitusta vastaan perusrahoitusta, jonka yliopisto yhtiöittämisen seurauksena menettää.
Mari Walls myöntää, että yhtiöittäminen näkyy yliopiston rahoituksessa, mutta sanoo tavoitteena olevan, että menetykset kompensoituvat jatkossa uuden rokoteyhtiön kautta.
Rahaa on yliopistolla riittänyt myös erilaisiin hankkeisiin, jotka eivät ehkä ole akatee-mista ydintoimintaa. Rehtorin sanotaan mieltyneen esimerkiksi Tampereen uuteen Hiedanrannan asuinalueeseen, jossa yliopisto on mukana kehitysprojekteissa.
Yliopisto on satsannut myös erilaisiin digihankkeisiin, kuten niin kutsuttuun digiport-tiin eli ”tulevaisuuden immersiiviseen neuvottelutilaan”,jossa kolmen kampuksen väki voi olla virtuaalisesti samassa tilassa. Rehtori oli tarkoitus aikanaan digiportata avajaisiin, mutta laitteistot eivät olleet vielä valmiina. Yliopisto on myös vuokrannut ja varustanut Tampereen uuteen Nokia-areenaan ”pelillistämistila” Paidian.
Vaikka paljon on ehtinyt tapahtua, Mari Wallsin viisivuotiskausi Tampereen yliopiston johdossa on ehtinyt vasta vähän yli puolivälin.
Opetus ja tutkimus toimivat Tampereen yliopistossa yhä hyvin, tosin Wallsin arvoste-lijoiden mukaan johdon toimista riippumatta. Toisaalta: opetusministeriön seuraamat tutkimuksen ja koulutuksen tulokset ovat yliopistossa notkahtaneet.
Mutta nuoret peukuttavat. Keväällä yhteishaussa Tampereen yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ja Tamk toiseksi suosituin ammattikorkeakoulu.
Mari Walls myöntää, että yliopistolla on tekemistä luottamuspääoman rakentamisen kanssa. Jos se olisi vain rehtorista kiinni, asia olisi jo kunnossa, hän sanoo. Paljon riippuu hänen mukaansa siitä, että ihmiset kohtaavat ja keskustelevat asioista yhdessä.
Ensi vuonna Wallsilla on vientiä muuallakin. Hänet on nimitetty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallitukseen ja Sivistystyönantajien puheenjohtajaksi.
Muutoksia on myös yliopistolla. Wallsin esimies, Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen puheenjohtaja vaihtuu vuodenvaihteessa, kun Ilkka Herlin jättäytyy pois. Hänen tilalleen veikataan vuorineuvos Jorma Elorantaa.
Useampi haastateltu kokee, ettei yliopistomaailman ulkopuolelta nimitetyillä hallituk-sen jäsenillä riitä aikaa ja mielenkiintoa yliopiston johtamiseen ja rahankäyttöön. Myös tähän juttuun haastateltu tekniikan professori pitää tärkeänä, että hallituksessa ”olisi professoritason akateemisia ihmisiä, jotka tuntevat yliopistoa”.
Mari Walls sanoi HS:n 60-vuotishaastattelussa maaliskuussa, että häntä vetää puo-leensa mahdollisuus päästä ”ravistelemaan totuttuja toimintatapoja”. Haluaako hän itse jatkaa Tampereen yliopiston ravistelua vielä toisetkin viisi vuotta? Tai onko hänellä kiikarissa jokin vielä isompi yhdistettävä organisaatio?
Walls ei vastaa kysymykseen tulevaisuudestaan. Muutosjohtajalle tärkeintä on muutos, ja se työ on aina kesken.
***
Witun haistapaskankonkurssivaletieteilijät...
Ilkka Herlin on Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja. © Jussi Nukari/Lehtikuva
Herlin pani tuulemaan – Tampereen yliopisto myönsi antaneensa väärää tietoa rehtorihausta, konsultti pimittää osaa asiakirjoista
Osa asiakirjoista on yhä kateissa, sillä rekrytointikonsultti ei suostu luovuttamaan niitä yliopistolle. Yliopisto selvittää mahdollisuutta vaatia asiakirjoja oikeuden kautta.
Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tampereen yliopiston rehtorin valintaan liittyvä sotku saa uusia kierroksia.
Yliopisto on muuttanut aikaisempaa linjaustaan ja luovuttanut Suomen Kuvalehdelle hallussaan olevat rekrytointiin liittyvät asiakirjat.
Osa asiakirjoista jää yhä pimentoon. Yliopiston riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Emilia Katajajuuri kertoo, että rehtorin valinnassa käytetty rekrytointikonsultti on kieltäytynyt antamasta asiakirjoja yliopistolle.
Huhtikuussa 2018 päättyneessä hakuprosessissa valittiin rehtori kolmen korkeakoulun yhdistymisen myötä syntyneeseen uuteen Tampereen yliopistoon. Rehtoriksi valikoitui Luonnonvarakeskuksen toimitusjohtaja Mari Walls.
Tuolloin yliopistosta kerrottiin, että jäljellä oli vain yhden hakijan hakemus, hakuprosessia kuvaava taulukkoasiakirja, hakuilmoitus, lista valinnan tekemiseen osallistuneista henkilöistä sekä pöytäkirja yliopiston hallituksen päätöskokouksesta.
Yliopistosta selitettiin, että osa hakemuksista oli rekrytointikonsultin hallussa ja muita puuttuvia asiakirjoja ei ollut saatavilla, koska hakijat olivat vetäneet hakemuksensa pois kesken prosessin.
Jutunteon yhteydessä ilmeni, että henkilöstöjohtaja Hanna Rinne oli itse ohjeistanut ainakin yhtä hakijaa vetämään hakemuksensa pois, jotta tiedot hakijasta eivät tulisi julki.
Julkisoikeuden professorin Olli Mäenpää kommentoi tuolloin, että Tampereen yliopiston on noudatettava julkisuuslakia.
”Yliopistolla on ollut velvollisuus kirjata se hakemus, kun se on tullut yliopistolle. Ei yliopisto voi sitä pois lähettää, tuhota tai muuta sellaista, koska sen pitää huolehtia tiedonhallinnasta”, hän sanoi.
Uutisoinnin jälkeen Tampereen yliopiston nykyisen hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin kommentoi yliopiston toimintaa suorasukaisesti Suomen Kuvalehdelle.
”Jos tällaisia tulee ilmi lisää, hallituksen on pakko perehtyä niihin ja korjata ongelmat. Se on meidän jossain määrin epäkiitollinen tehtävämme.Meidän tehtävämmehän oli- si kehittää yliopistoa. Nyt vanhojen sotkujen korjaamiseen menee aika paljon aikaa.”
Yliopistosta kerrotaan nyt, että Herlin käynnisti asiakirjojen pimittämisestä selvityksen. Sen seurauksena yliopistolta löytyi suuri määrä uusia asiakirjoja.
Asiakirjojen perusteella Tampereen yliopiston rehtorin tehtävään oli ehdolla ainakin 23 henkilöä, joiden hakemukset ja ansioluettelot yliopistolla on ollut hallussaan. Nämä asiakirjat on nyt luovutettu SK:lle.
Hakijoista 19 oli hakenut tehtävään itse ja loput neljä tulivat rekrytointikonsultin kautta. Rehtoriksi valittu Mari Walls oli yksi näistä neljästä.
Wallsin lisäksi tehtävään olivat ehdolla muun muassa silloinen eläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander ja korkeakoulujen yhdistymistä eli Tampere3-hanketta johtanut Anna-Kaisa Ikonen.
Ikonen on Tampereen entinen pormestari ja nykyinen kokoomuksen kansanedustaja.
Hakijoiden joukossa oli myös akateemisessa maailmassa meritoituneita hakijoita, kuten Sibelius-Akatemian entinen dekaani Tuomas Auvinen ja Tampereen yliopiston silloinen vararehtori Seppo Parkkila.
Helmikuussa 2020 yliopiston henkilöstöjohtaja Rinne ja lakimies Elina Kautto perus-telivat SK:lle asiakirjojen puuttumista muun muassa sillä, että hakijat olivat vetäneet hakemuksensa pois. Nyt luovutetuista asiakirjoista selviää, että todellisuudessa 23 rehtorikandidaatista vain neljä oli vetänyt hakemuksensa pois.
Henkilöstöjohtaja Rinne ei enää halua kommentoida asiaa. Hänen mukaansa kommentointivastuu on siirretty riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Katajajuurelle.
Katajajuuri pahoittelee aikaisempaa virheellistä kommentointia sähköpostitse.
”Lausunnon taustalla on yliopiston henkilöstöhallinnossa tapahtunut väärinymmär-rys. Rehtorinhakuun liittyviä asiakirjoja ei ole aikanaan oikealla tavalla arkistoitu. Asiakirjapyyntöjen myötä olemme nyt takautuvasti saattaneet asian kuntoon.”
Osa rekrytointiin liittyvistä, julkisuuslain piirissä olevista asiaskirjoista on rekrytointi-konsulttina toimineen kansainvälisen Heidrick & Struggles -yhtiön hallussa. Katajajuuren mukaan konsultti ei ole luovuttanut asiakirjoja yliopistolle.
”Hakuprosessissa mukana ollut suorahakukonsultti on kieltäytynyt luovuttamasta hallussaan olevaa aineistoa. Tampereen yliopistolla ei ole valitettavasti listausta näistä aineistoista”, Katajajuuri kirjoittaa.
Toisin sanoen edes yliopistolla ei edes tiedetä, mitä kaikkia asiakirjoja rehtorin hakuun liittyen on olemassa.
Julkisoikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan yliopiston velvollisuus on huolehtia, että konsulttisopimuksia tehtäessä viranomaisen velvollisuudet täyttyvät.
”Yliopiston tai minkä tahansa viranomaisen pitää konsulttisopimuksia tehdessään huolehtia, että velvoitteet tulevat huomioiduksi. Eli pitää olla klausuuli siitä, että julki-suuslakia noudatetaan. Mutta voisin kuvitella,että Tampereen yliopisto ei ole sellaista sopimukseen ottanut.”
Yliopiston riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Katajajuuri myöntää, että toimeksian-to ei täyttänyt asiakirjojen julkisuusvaatimusta. Hän katsoo, että konsultin hallussa olevat asiakirjat ovat julkisuuslain piirissä.
”Julkisuuslain mukaan konsultin hallussa oleva materiaali on viranomaisen asiakirjo-ja siitäkin huolimatta, että konsultti ja viranomainen olisivat sopineet asiasta eri taval-la. Yliopisto haluaa toimia kaikin tavoin oikein myös julkisuuslain osalta, joten tämä periaate puoltaisi mahdollisia jatkotoimia. Viime kädessä voimme harkita, onko asiakirjoja mahdollista hakea oikeusteitse. Yliopisto selvittää tätä mahdollisuutta ja selvitystyö on vielä kesken”, Katajajuuri kirjoittaa.
Heidrick & Struggles -yhtiön edustaja ei vastannut toimituksen yhteydenottoihin. "
***
" Tampereen korkeakoulut yhdistyivät. Syntyi yliopisto, jossa logot ja sloganit ratkaisevat ja opetusohjelmat ovat kateissa.
Tampereen tekniikan tohtorin hattu (alin), ammattikorkeakoululakki, Tampereen teekkarilakki ja Tampereen yliopiston tohtorin hattu. © Marjo Tynkkynen (Päähineet: E.R. Wahlman Oy)
WAU!
Tampereen korkeakoulut yhdistyivät. Syntyi yliopisto, jossa logot ja sloganit ratkaisevat ja opetusohjelmat ovat kateissa.
Lukuvuoden avajaisissa 10. syykuuta kävi selväksi, että Tampereen ”punainen ylio-pisto” on mennyttä. Keskustakampuksen päätalon aulassa paistoivat syvänvioletit valot. Samaa brändiväriä oli leivoksissa.
Keskellä juhlasalin seinää oli yliopiston logo, ihmisen pää. Se on saanut monia lempinimiä: kekkonen, rautanaamio, hitsausmaski.
Juhlaohjelma noudatti perinteistä kaavaa, oli juhlakulkue, musiikkia, rehtorin puhe ja vuoden alumnin valinta.Kohdassa,jossa oli aiemmin ollut henkilökunnan puheenvuo- ro, poikettiin tutusta. Muualla opiskellut mutta Tampereen kunniatohtoriksi nimeämä koodari-lastenkirjailija Linda Liukas toivotti ihmisläheisyyttä, rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä.
Rehtori Mari Walls kiitteli juhlapuheessaan ”koko yhteisöä”, joka oli määritellyt yliopiston uudet arvot ”avoimesti, rohkeasti, kriittisesti ja vastuullisesti”.
... "
***
Tampereen yliopiston mainos sai kahvin väärään kurkkuun – Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori: Selvästi harhaanjohtavaa
Tampereen yliopiston mukaan väite "Suomen monialaisimmasta yliopistosta" on totta opiskelijan näkökulmasta.
Tampereen yliopiston yhteishakua mainostava ilmoitus herättää ihmetystä Itä-Suomen yliopistossa.
Kauppalehti Optio -lehdessä julkaistussa mainoksessa Tampereen yliopistoa kuvail-laan ”Suomen monialaisimmaksi yliopistoksi”. Virallisesti se on kuitenkin Suomen neljänneksi monialaisin yliopisto. Ensimmäisellä sijalla on Itä-Suomen yliopisto.
”Oikeasti Suomen monialaisimman yliopiston akateemisena rehtorina meni niin sanotusti kahvi väärään kurkkuun, kun huomasin ilmoituksen”, sanoo Tapio Määttä, joka on lisäksi ympäristöoikeuden professori.
Monialaisuudella viitataan siihen, kuinka paljon eri koulutusaloja yliopisto tarjoaa.
”Suhtaudun vähän nihkeästi siihen, jos joku yliopisto rupeaa oikeasti säveltämään omia sääntöjään siihen, mitä yliopiston oikea monialaisuus on.”
... "
***
https://voima.fi/hairikot/artikkeli/yliopistollisen-vallankaappauksen-askelmerkit/
" Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit
Tampereen yliopiston yhdistymisprosessissa valtaa halutaan jakaa yliopistolaisilta sijoittajille.
Salailu, harhaanjohtaminen ja näennäisdemokratia. Siinä ikävä liuta sanoja, jotka kuvaavat tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymistä uudeksi säätiöyliopistoksi. Helmikuun alussa Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijat saivat tarpeek-seen Tampere3:na tunnetusta yhdistymisprosessista ja marssivat ulos. Viimeinen pisara oli salassa pikavauhtia valmisteltu johtosääntö, jolla valta olisi siirretty yliopistolaisten ulottumattomiin ja yliopiston itsehallintoa murennettu.
Itsehallinnon mureneminen ei ollut yliopistolaisten ulosmarssin perimmäinen syy. Syynä oli pelko opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Tiedeyhteisön keskeinen tehtävä on vastata tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen laadusta. Tämän yliopistojen omavalvonnan ytimessä on yliopistoyhteisön oikeus päättää, mitä ja miten tutkitaan ja opetetaan. Juuri tuota päätösoikeutta Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus tahtoi johtosäännön määräyksillä kaventaa.
Huhtikuussa 2016 Häiriköt-päämaja osallistui Poliittisen valokuvan festivaalia järjes-tettyyn Vuosi vaaleista -näyttelyyn. Näyttely toteutettiin Helsingin katutilassa ja taide-teokset sijoitettiin Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralta lainattuihin vaali-julistetelineisiin. Ohessa yksi Jari Tammisen ja Jani Leinosen vaalivastamainoksista.
Päivälleen vuosi edellisten eduskuntavaalien jälkeen ripustetussa näyttelyssä tar-kasteltiin sitä, miten maa makaa perusporvarihallituksen hoteissa. Yksi huolista liittyi koulutusleikkauksiin ja tätä päätyi kuvastamaan korjattu versio keskustan ja Juha Sipilän Suomi kuntoon -vaali-julisteesta. Suomi epäkuntoon -teoksessa salama iskee Helsingin yliopiston päärakennuksen lipputankoon. Harmillisesti teos on mitä suurimmissa määrin ajankohtainen myös kolme vuotta vaalien jälkeen.
Johtosääntöluonnos ilmestyi yliopiston sisäisille verkkosivuille helmikuun ensim-mäisenä lauantaina iltapäivällä. Aikaa luonnoksen kommentointiin annettiin seuraa-vaan keskiviikkoon. Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, johtosäännön tiukka valmistelu- ja päätösaikataulu ei ollut pakon sanelemaa vaan harkitusti valittu toimintatapa.
Uuden korkeakoulun johtosääntöä valmisteltiin jo syksyllä 2016 työryhmässä, jossa oli jäseninä yhdistyvien yliopistojen henkilöstöjohtoa sekä henkilökunnan ja opiskeli-joiden edustajia. Johtosääntötyö katkesi Tampereen teknillisen yliopiston vetäydyttyä Tampere3:n valmisteluista. Sittemmin yhdistymisvalmistelut jatkuivat, mutta johtosääntötyötä ei aloitettu uudelleen.
Johtosääntötyön jäädyttämisen syyt ovat ilmiselvät. Avointa valmistelua haluttiin vält-tää,sillä julkinen keskustelu olisi paljastanut aikeet keskittää valta yliopiston ulkopuo- lisista jäsenistä koostuvalle hallitukselle. Toisin kuin siirtymäkauden hallituksen pu-heenjohtaja Marja Makarow on julkisuudessa väittänyt, yliopistolaki ei määrää sää-tiöyliopistolle seitsenhenkistä, yliopistoyhteisön ulkopuolisista koostuvaa hallitusta.
Niukalla ajalla ohjailu ei kuitenkaan onnistunut. Muutamassa päivässä yliopistolaiset organisoivat ulosmarssin ja tekivät satoja, hyvin perusteltuja muutosesityksiä johto-sääntöluonnokseen. Ulosmarssin ja muun palauteryöpyn jälkeen yliopiston siirtymä-kauden hallitus poisti johtosäännöstä kaikkein räikeimmin yliopisto- ja perustuslain kanssa ristiriidassa olleet kohdat. Johtosäännössä on kuitenkin edelleen kohtia, jotka loukkaavat yliopistojen perustuslaillakin suojattua itsehallintoa.
Osa korkeakoulusäätiön perustajista, erityisesti TTY-säätiön perustajajäsen Tekno-logiateollisuus ry on pyrkinyt ohjaamaan uuden yliopiston hallintoa suuntaan, jossa säätiön perustajat voisivat ohjata yliopiston keskeisiä toimintalinjoja. Ensimmäinen etappi tässä vallan tavoittelussa oli päätös, jonka mukaan yhdistyvistä korkeakouluista tulee säätiöyliopisto eikä julkisoikeudellinen yliopisto.
Toisin kuin on väitetty, Tampereen yliopiston johto tai hallitus ei ole tehnyt päätöstä, että korkeakoulut yhdistyisivät nimenomaan säätiöyliopistoksi, vaan valinnan teki opetus- ja kulttuuriministeriö, kun se päätti Tampere3-korkeakoulukonsernin valmis-telujen aloittamisesta. Yliopistoyhteisö epäili jo tuolloin säätiöyliopistovalinnan taus-talla olevan muutakin kuin vain Tampereen teknillisen yliopiston säätiömallin aiheut-tamia teknisiä ongelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriö tyynnytteli kritiikkiä toteamalla, että Tampere3:sta rakennetaan aivan uusi yliopisto, eikä sen mallina käytetä olemassa olevia säätiöyliopistoja.
Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Säätiöyliopiston äänitorvet ovat väittäneet säätiöyli-opistojen nimenomaan olevan lähtökohta Tampere3:n hallintomallille. On myös väi-tetty, että säätiölaki estää tekemästä toisin. Useat oikeusoppineet, kuten professo-rit Juha Lavapuro, Tarmo Miettinen, Olli Mäenpää ja Kaarlo Tuori, ovat kuitenkin lausunnoissaan todenneet, että säätiöyliopiston toimintaa säätelee ensisijaisesti yliopisto- eikä säätiölaki.
Suomi epäkuntoon -teos pääsi syyskuussa 2016 osaksi myös Neljän dosentit illalli-nen -tilaisuutta,jonka aikana keskusteltiin muun muassa koulutuspolitiikasta.”Tuntuu siltä, että hallitus ei kunnioita järjestöjen yksimielisiä sopimuksia eikä kevään kehys-riihen päätöksiä. Yliopistoille ja tutkimukselle hallitus tarkoittaa kirjaimellisesti lyhen-teensä mukaisesti SOS”, linjasivat Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koika-lainen ja Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri tilaisuudessa. Häiriköiden performanssin ääniraidan teki Taina Riikonen.
Teknologiateollisuuden ja säätiön muiden perustajien määräysvaltaa yliopiston hallinnossa on perusteltu perustajien sijoituksilla säätiöön. Perustajien säätiöön tuo-man pääoman tuotto on kuitenkin vain muutaman prosentin yliopiston vuosittaisista kuluista. Yliopiston suurin rahoittaja on edelleen valtio, siis veronmaksajat. Määräysvalta yliopistossa tarkoittaa valtaa ohjata verovarojen käyttöä.
Olemassa olevat säätiöyliopistot eivät ole edenneet kansainväliselle huipulle julkis-oikeudellisia yliopistoja paremmin. Sen sijaan näyttöjä pelolla johtamisesta ja demo-kratian murskaamisesta on. Lukuisissa yt-neuvotteluissa on irtisanottu satoja tutki-joita ja opettajia. Kriitikoille ovea on näytetty ensimmäisenä.Aalto-yliopisto on tuomit- tu luottamusmiehen lainvastaisesta irtisanomisesta. Tampereen teknillinen yliopisto on puolestaan sopinut ammattiosaston puheenjohtajan laittomasta irtisanomisesta rahallisen korvauksen.
Tampereen yliopistoyhteisö ei tahdo seurata näitä esimerkkejä. Edessä on konsisto-rin eli yliopiston yhteisen toimielimen vaali ja uuden hallituksen valinta. Tuossa valinnassa yliopistolaisilla on mahdollisuus palauttaa valta yliopistoyhteisölle.
Kirjoittaja on yliopistotutkija ja Julkisen alan neuvottelujärjestön, JUKOn pääluotto, joka on tehnyt pätkätöitä yliopistolla vuodesta 1997.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Tampereen yliopisto uhkailee omia opiskelijoitaan Opiskelijajärjestön tekemä parodia yliopiston logosta johti nuhteisiin ja tavaramerkkilailla pelotteluu.
Leikkaa, leikkaa, komeamman kruunun saat Opiskelijat kaipaavat tilaa ajatella ja opiskella kiireettömästi. Tämä ei kuitenkaan sovi hallituksen määrittämän koulutuspolitiikan linjaan, kirjoittaa tohtori Riikonen.
Harmaan talouden kimppuun kaikki nytten! Ovatko viranomaiset hulluja vai tyhmiä, ja kannattavatko vihervasurit veronkiertoa? Nyt on askelmerkit kohdillaan. Hallitus leikkaa 6,4 miljoonaa talousrikollisuuden tutkinnasta (ja…
Koe maailman muuttamiseksi Pelkkä tieto ei riitä, vastarinnan veteraanit kertovat. Taiteen ja aktivismin tulee koskettaa ihmisten haluja.
Sci-Hub – kamppailu avoimen tieteen puolesta Kazakstanilaisen Alexandra Elbakya-nin hanketta voisi kuvailla tieteellisten artikkelien Pirate Bayksi. Sci-Hubin kautta on mahdollista ladata maksutta tutkimuksia, jotka normaalisti ovat…
Tampereen yliopistoyhteisö tenttasi rehtoriehdokkaita – kahdesta Hämäläisestä toinen esiintyi sujuvammin, poimimme viisi tärkeää kysymystä
Tampereen yliopiston hallitus valitsee tiistaina uudeksi rehtoriksi joko LUT-yliopiston Jari Hämäläisen tai Jyväskylän yliopiston Keijo Hämäläisen. Kumpikin vastasi vuoronperään kaksi tuntia yliopistoyhteisön kysymyksiin.
Tampereen yliopistolla tentattavana oli torstaina rehtoriehdokkaat Jari Hämäläinen (oik.) ja Keijo Hämäläinen.
Aamulehti
Tampereen yliopiston tulevasta rehtorista tiedetään toistaiseksi se, että hänen nimensä on Hämäläinen. Tulevana tiistaina yliopiston hallitus päättää, onko Hämäläisen etunimi Jari vai Keijo. Viime tiistaina Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valitsi rehtoriksi hakeneista kaksi kärkiehdokasta. Heistä toinen on LUT-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Jari Hämäläinen ja toinen Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
Kuka?
Jari Hämäläinen
LUT-yliopiston (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavana vararehtori vuodesta 2014.
Laskennallisen tekniikan professori.
Koulutukseltaan matematiikan tohtori.
Johti laskennallisen tekniikan ja designin keskusta CEID:iä (Centre of Computational Engineering and Integrated Design) vuosina 2010–2014.
Asiantuntijuudet: Sovellettu matematiikka, nestemäisten aineiden virtaus ja siirto, mallintaminen ja simulointi, ohjaus ja optimointi, laskennallinen mekaniikka.
Syntynyt vuonna 1965.
Kuka?
Keijo Hämäläinen
Jyväskylän yliopiston rehtori vuodesta 2017.
Työskennellyt myös Helsingin yliopistossa muun muassa vararehtorina sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja professorina, Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtajana, Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksessa, Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtajana ja Suomen akatemian tutkimusinfrastruktuurikomiteassa.
Koulutukseltaan filosofian tohtori, tutkimusalana fysiikka.
Asiantuntijuudet: kiinteän olomuodon fysiikka, röntgenfysiikka, elektroniset rakenteet ja mikrotomografia.
Syntynyt vuonna 1963.
Parempi esiintyjä
Kun kummankin näytöt ovat korkeinta luokkaa mitä Suomesta löytyy ja kummankin vastaukset yliopistoyhteisön kysymyksiin äärimmäisen fiksuja, rehtorivalinnan ratkaisee nyt hyvin todennäköisesti persoona ja karisma.
Tärkeät kysymykset
Mitä ehdokkaat sitten vastasivat yliopistoyhteisön kysymyksiin? Otetaan tähän kuulemisessa esitetyistä kysymyksistä viisi tärkeimpiin kuuluvaa sekä Jari Hämäläisen (JH) ja Keijo Hämäläisen (KH) vastaukset niihin.
KH: ”Yliopiston johtaminen on palveluammatti. Siinä on kyse siitä, mitä pitää tehdä, jotta yliopistoyhteisö pääsee toteuttamaan tutkimusintohimojaan ja että arki sujuu.”
JH: ”Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnkuvaan vaikuttavat todella paljon töissä jaksamiseen. Suuri vaikutus hyvinvointiin on myös sillä, että päätöksiä tehdään niissä päätöksentekoelimissä, jotka on tarkoitettu päätöksentekoon eikä niin, että rehtori vain kuiskuttelee jollekin.”
JH: ”Hyvä kysymys. Yliopisto-ranking (yliopistojen erinomaisuuden arviointi sovittujen kriteereiden mukaan) on yksi tapa. Pitää toki miettiä mitä ja miten sitä mittaamme. Yliopiston hyvä maine on tärkeä ja siihen myös jonkinmoista brändiä tarvitsemme.”
JH: ”Meillä LUTissa kaikki tiedekuntatapaamiset ovat englanniksi. Tämä oli ainoa tapa saada ulkomaiset tieteentekijät ja professorit mukaan päätöksentekoon. Mikään lakihan ei sano mitä kieltä meidän pitää tapaamisissa käyttää, joten me käytämme englantia.”
JH: ”Yliopistolaki ei ole välttämättä ongelma. Sen puitteissa sallitaan myös hyvä johtaminen. Ja jos johtaminen perustuu vain lakiin, silloin on jotain pielessä. Ei lain muuttaminen tätä parantaisi. Pitää osata johtaa ilmankin.”
Viiden vuoden pesti
Tampereen yliopiston rehtoriksi haki yhteensä 21 henkilöä. Yliopiston hallitus valitsee kahdesta Hämäläisestä jommankumman Tampereen yliopiston uudeksi rehtoriksi 21. maaliskuuta. Rehtoriksi valittu aloittaa tehtävässään vuoden 2024 alussa. Rehtorin toimikausi kestää viisi vuotta.
Tampereen yliopiston nykyisen rehtorin Mari Wallsin toimikausi jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Walls haki myös uudelle rehtorikaudelle, mutta vetäytyi hausta.
Kommentit (3)
Tampereen yliopisto on hierarkisin, byrokraattisin, tehottomin ja epätervein työyhteisö, missä olen työskennellyt. Yhteistyö on pinnallista, kilpailun tavat epäterveitä, ja selkään puukotus tavallista. Ranking on heikko, eikä ihme.
Töitä riittää tulevalla rehtorilla. "
Kommentit