Yllyttikö Lenin Suomen punaisia vallankuomoukseen 1917-1918?
Juhani Putkisen jutut ovat hörönlöröä. Tämä sietäisi Salenkin muistaa...
Katsotaan tämä kapinaanyllytysjuttu. Pelin henki on että Putkinen "lainaa" toisten hörhöjen lörötyksiä, mitään ei todisteta, ei ikinä ainoatakaan ainakaan aitoa alkuperäislähdettä:
" Venäjä yllytti suomalaisia punikkeja nousemaan kapinaan
Täydennetty 1.11.2006, 25.11.2007, 8.6.2010 Juhani Putkinen
Lainaus: "Asuessaan syyskuuhun 1917 saakka Helsingissä Lenin yllytti Suomen sosialisteja kiihkeästi vallankumoukseen ja vakuutti kuten aina suostuvansa Suomen itsenäisyyteen. " [i] "
RK: Lenin kehotti Suomea tuolloin irrottautumaan Kerenskin Venäjästä. Hänen oli kuitenkin toimittava varovasti, koska bolshevikit tukivat edelleen neuvostoista Väliai-kaista hallitusta, mm. Kornilovin kapinaa vastaan,olematta siinä kuitenkaan mukana.
JP: " Se puhe Suomen itsenäisyydestä oli tietenkin valhetta. "
RK: Ei ollut, vaan täyttä totta.
JP: "Lainaus:"Karl Marxin tavoin Lenin katsoi,että sosialismin säilyminen riippui maa- ilmanvallankumouksesta.Kun proletariaatti saisi vallan Venäjän kaltaisessa suuressa maassa, muiden maiden sosialistien velvollisuus olisi tukea sitä. Nationalististen ennakkoluulojen vuoksi oli kuitenkin julistettava, että Venäjään kuuluneilla mailla oli täysi oikeus irtautua siitä. "
RK: Putkinenkin on todennut useinkin aivan oikein, että Suomi ei kuulunut Venäjän keisarikuntaan, vaan oli ollut sen kanssa personaaliunionissa, joka oli purkautunut:
" Juhani Putkinen
21.3.2018 21:20
Suomi ei ole koskaan ollut osa Venäjää – se on historiallinen totuus.
Valitettavasti näyttää siltä, että Sinulle on opetettu ja sisäistetty kommunistien versio Suomen historiasta.
Näyttää siltä, ettei meillä ole enää mitään keskusteltavaa keskenämme – minä keskustelen vain totuuden pohjalta. "
JP: "Tästä ei olisi vaaraa sosialismille,jos näissäkin maissa toteutuisi köyhälistön dik- tatuuri, koska ne palaisivat silloin neuvostojen hallitseman Venäjän yhteyteen. Tätä kansallisuusoppiaan Lenin sovelsi myös Suomesta puhuessaan, ja sen muistaminen on aivan välttämätöntä,jotta maamme tapahtumat 1917-18 voitaisiin ymmärtää oikein." [ii] "
RK: TÄMÄ "Leninin_kansallisuusoppi" on sepitetty 60-luvulla erään Osmo Jussilan toimesta. Ainiestona on käytetty eräiden "vallankumouksenvientiteoreetikkojen" julkaisuja 20- ja 30-luvun Neuvostoliitosta. Stalin oli oppia vastaan.
JP: "Bolsevikkien selvänä tarkoituksena taas oli liittää Suomi neuvostotasavaltojen federaatioon, myöhempään Neuvostoliittoon. Juuri sitä varten Lenin tuki Suomen kapinallisia alusta alkaen minkä kykeni. Samaa hän yritti sittemmin myös Baltian maissa ja hyvällä menestyksellä Ukrainassa ja Kaukasiassa." [iii] "
Kaikki todelliset faktat Leninin hallitustoimista puhuvat päinvastaista:
JP: " Ja yllytys jatkuu: " Lenin puolestaan lähetti Suomen sosiaalidemokraateille innokkaan viestin heti otettuaan vallan Pietarissa: "Nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestyneen työväestön käsiin!" "
RK: Ei liitettä! Sellainen pitäisi ehdottomasti löytyä niin Leninin kuin SDP:nkin arkistoista!
JP: " Helsingissä pidettiinkin marraskuun 8. päivänä kokous, jossa olivat läsnä muun muassa Kullervo Manner,O.W.Kuusinen ja Edvard Gylling. Bolsevikkeja edustivat muutamat sotilaat ja Leninin Suomeen lähettämä pietarilainen bolsevikki, metallityö-mies Jukka Rahja.He vaativat suomalaisia tekemään vallankumouksen,ja Kuusinen vakuutti sen tapahtuvan jo samalla viikolla. " [iv] Täydennetään lainausta: Kyseisen 8.11. kokouksen isäntinä olivat venäläiset Smilga,Dybenko ja 8 muuta bolshevikkia. Demareista paikalla olivat mm. Kuusinen ja Manner - venäläiset saivat suomalaiset lupaamaan vallankumouksen. [xiii] "
RK: Jos tästä oli lähde, se olisi liitetty mukaan. Totta helvetissä sosialidemokraatit pitivät kokouksia, joissa kästeltiin edellisenä päivänä tapahtunutta vallanku-mousta, ja niihin pyrittiin saamaan myös bolshevikkeja, joilla oli viimeisintä tietoa.
JP:Ja jatkuu sosialidemokraattien puoluekokouksessa 25.11.1917: "Lenin oli muista-nut kokousta kirjeellä, jossa hän jatkoi yllytystään vallankumoukseen, ja Helsinkiin saapui hänen lähettinään kansallisuusasioiden kansankomissaari Josif Vissariono-vits Stalin, alkuaan Dzugashvili (1879-1953), karski georgialainen bolsevikki. Hän lupasi neuvostohallituksen tukevan Suomen vallankumousta ja maan itsenäisyyttä. Stalin puhui tosin myös "Venäjän kansojen yhteenliittämisestä yhdeksi armeijaksi", mikä hätkähdytti kuulijoita, kun puhuja tuntui lukevan suomalaisetkin näihin kansoihin. " [v]
Stalin yllytti Helsingissä 27.11.1917 punikkeja kapinaan, luvaten venäjän avun. Kaikkien Venäjän kansojen (ml. Suomi) piti liittyä yhteen yhdeksi armeijaksi.[ix] "
RK: Stalin EI OLLUT 25. eikä 27.11.1917 Helsingissä.
Sen sijaan hän oli puhunut 14.11. Suomen Ammattijärjestöjen edustajakokouksessa.
[Oli hän puolekokoukseessa. Nuo päivämäärät ovat Venäjän vanhaa aikaa. Hän kehotti Suomea heti julitautumaan itsenäiseksi. Kokouksessa oli "varmuueksi" myös sosiaaliministeri Aleksandra Kollontai.]
JP: " Venäjän hallituksen edustaja Suomessa Smilga yllytti 20.12.1917 Helsingin Izvestijassa Suomen punikkeja ”kukistamaan porvaristo”. Piti tehdä vallankumous niin kauan kun venäläinen sotaväki oli tukemassa. Punikit protestoivat sotaväen poissiirtämistä vastaan. [x]
Lenin ja Venäjän ulkoministeri Trotski yllyttivät 27.12.1917 punikkeja nousemaan ka-pinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.[xi]
SDP:n puoluesihteeri Turkialle luvattiin Pietarista aseita 2-3 vaunullista siinä tapauksessa, että SDP todella ryhtyisi vallankumoukseen. [xiv] "
RK: 2 -3 vaunullisella aseita ei saa Suomen vallankumouksessa kuin rupia perseeseensä.
Ei minkäänlaisia oikeita lähteitä. Ei edes muistelmia.
JP: ”Trotski -- lähetti Suomen sosiaalidemokraattiselle puolueelle kategorisen sähkeen 15000 miehen keskittämisestä viipymättä Helsingin ympäristöön ja vallan ottamisesta työväestön käsiin.” [xii]
Yllytys jatkui myös Suomen itsenäistymisen jälkeen:
"Sosiaalidemokraattien lähetystö: Kullervo Manner, Eetu Salin ja Evert Huttunen, pohjusti asiaa käymällä Leninin puheilla, ja työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpa-neva keskuskomitea tunnusti Suomen itsenäisyyden tammikuun 4. päivänä 1918. Tämä oli Leninin kansallisuuspolitiikan mukaista ja välttämätöntä siitäkin syystä, että Suomen työväki oli hyvin kansallishenkistä.Toisaalta Lenin neuvoi SDP:n lähetystöä taas kerran, että Suomessa tulisi tehdä viipymättä vallankumous, ja ihmetteli harmistuneena, miksei sitä ollut tehty jo marraskuussa." [vi] "
RK: Lenin oli kehottanut koko ajan Suomea julistautumiaan itsenäiseksi ja lupasi, että tunnustus tulee heti.
Suomen Senaatti haki tunnustusta muualta, siksi sitä ei haettu heti.
JP: " Olavi Laine: ”Neuvostoliittolaisen historioitsijan V. M. Holodkovskin mukaan Lenin oli monessa vaiheessa henkilökohtaisesti yllyttänyt suomalaisia aateveljiään vallankaappauksen suorittamiseen.Hänen 11.11.1917 antamansa kehoitus oli 16. 11. 1917 esillä keskusneuvoston kokouksessa. "
RK: Siihenkin mieleään näksi linkin.
JP: " -- Sdp:een puoluekokous pidettiin 25-27.11.1917. Bolshevikkeja oli nyt edusta-massa Stalin,joka jälleen kerran kehoitti puoluetta ryhtymään vallankumouksen tielle vaikeuksia pelkäämättä. ”Jos te katsotte tarpeelliseksi meidän apumme”, hän sanoi, ”me annamme sitä teille ojentaen veljellisesti kätemme. Tästä voitte olla varmat.” -- Hallitus antoi eduskunnalle 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen, jota eduskunnan enem-mistö kuunteli seisaalleen nousten. Vasemmiston edustajat istuivat. 5.12.1917 jätet-tiin valtalaki äänimäärin 103-91 vahvistamatta, mutta samana päivänä sanoi Lenin Petrogradissa: ”Olemme juuri valloittamassa Suomea”. "
RK: Paskaa. Santeri Alkio tosin esitti itsenäisyysjulistusta siten kuin venäläisetkin odottivat, ilman mitään lypsyjä esimerkiksi Suomen sisäpolitiikasta.
JP: " Itsenäisyyttä koskeva päätöslauselma hyväksyttiin eduskunnassa 6.12.1917 äänimäärin 100-88. "
Kukaan ei vastustanut itsenäisyyttä. Erimielisyyksiä oli siitä,mitä kaikkea venäläisten kanssa olisi hyvä sopia ennakkoon.
JP: "Tässä yhteydessä on syytä mainita,että kansojen itsemääräämisoikeutta koske- vassa keskustelussa aiheuttaa sekaannusta se tosiasia, että Leninillä oli siitä oma tulkintansa. Hän tarkoitti sillä kansojen oikeutta irroittautua tsaari-Venäjästä, mitä tilapäistä vaihetta seuraa proletaarien koko maailman käsittävä liitto. "
RK: Ei tarkottanut. tsaarin-venäjän ajat olivat olleet ja menneet. Eikä Suomi ollut kuulunut koskaan Venäjän keisarikuntaan.
JP: ”Suomen ja Puolan erilläänolo sosialismin voiton jälkeen voi kestää vain hyvin lyhyen ajan”, hän sanoi. "
RK: EI TAASTUSTI SANONUT!
Sen piti kestää ikuisesti: niin kauan kuin on valtioita.
JP: " -- 42. venäläisen armeijakunnan komitea antoi uudet ohjeet, joissa mm. sanot-tiin: ”Kuluvan tammikuun 29. päivästä alkaen katsotaan 42. armeijakunnan joukkojen olevan sotatilassa Suomen porvarillisen valkokaartin kanssa.”.” [vii] "
RK: Ei ole päivämäärää - eikä linkkiä.
JP: "Jatkuva yllytys Venäjän taholta,punikkien aseistaminen Venäjän taholta ja Venä- jän avunlupaukset punikeille johtivatkin sitten siihen, että punikit nousivat kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan. "
RK:He reagoivat Mannerheimin aloittamaan sotaan.Yksi syy oli estää sota Venäjään vastaan, jonka Mannerheim väitti olevan kyseessä.
Kuusinen Sirola ja kumppanit analysoivat myöheemin SKP:ta perustaessaan, että "oli virhe, että sotaan ajauduttiin eikä pyritty järjestäytyneesti".
" Lainaus: " Venäjän bolsevikkien esimerkki sekä Leninin jatkuva yllytys ja avun lupaukset rohkaisivat punakaartia ratkaisevasti. Työväen saamista liikkeelle helpotti suuresti, että kapina päästiin tekemään sosiaalidemokraattisen puolueen nimissä. Sitä työläiset olivat tottuneet kunnioittamaan ja rakastamaan, se oli oma joukko, johon oli vaikea olla liittymättä. -- Moni työmies hyväksyi kapinakäskyn uskoen että tavoitteena oli kansanvalta: "otettaisiin herroilta vähän valtaa pois", kuten muuan suoraluonteinen renkimies myönsi ajatelleensa kesällä 1918" [viii] "
RK: Kansanvalta olikin tavoitteena, tässä kansavaltuuskunnan valtiosääntö:
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html
SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN EHDOTUS SUOMEN VALTIOSÄÄNNÖKSI ESITETTY TYÖVÄEN PÄÄNEUVOSTOLLE TARKASTETTAVAKSI JA PÄÄTETTÄ-VÄKSI YLEISTÄ KANSANÄ ÄNESTYSTÄ VARTEN HELSINGISSÄ, 1918 SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN KIRJAPAINOSSA
Suomen Valtiosäännön ehdotus.
Tässä valtiosopimus Neuvosto-Venäjän kanssa:
" http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html
1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31
Sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä. "
JP: " SDP:n johto halusi Venäjän sotaväen pysyvän maassa. Se muodosti voiman, jonka Lenin ja Smilga olivat luvanneet suomalaisten toverien käyttöön. [xv] "
RK: Sillä venäläisellä sotaväellä ei ollut olennaista merkitystä. Taistelukykyiset oli kotiutettu Venäjän omiin sotiin. Maassa oli 40000 sotilastaustaista ja muuta armeija- peräistä henkilöä, joista osa oli merimiehiä, joilla oli vain kotisatama Suomessa.
https://www.verkkouutiset.fi/lasse-lehtinen-ennen-kaikkea-lenin-yllytti-suomen-sosialistit-aseisiin/
Lasse Lehtinen: Vasta nyt se uskalletaan sanoa – Lenin yllytti Suomen sosialistit aseisiin
Suomen itsenäistymisellä oli kolme kovaa ehtoa.
Historiantutkija ja Sdp-politikko Lasse Lehtinen kirjoittaa Ilta-Sanomissa historian valkoisista laikuista. Hän ihmettelee,että historian tutkimuksen preesens näyttää ole- van sata vuotta – niin pitkä aika tarvittiin,että tutkijoiden enemmistö nyt on koko lailla yhtä mieltä itsenäisyytemme alkuvuosien tapahtumista.
– Suomettunut Suomi kiitti itsenäisyydestään Leniniä.Nyt uskallamme jo sanoa, että bolshevikkijohtajalla oli tuuhea ketunhäntä kainalossaan. Ennen kaikkea hän yllytti suomalaiset sosialistit aseisiin. Tartunnan saaneiden kiihottajien puheet johtivat punakapinaan, joka puolestaan sytytti sisällissodan, Lasse Lehtinen toteaa.
– Valkoisen Suomen ikuiseksi häpeäksi jää sisällissodan verinen ja osin mielivaltai-nen jälkiselvittely. SDP:n pitää hävetä sitä, että sen oppineet radikaalit kaappasivat puolueen ja yllyttivät rahvaan kapinaan laillista esivaltaa vastaan. Johtajat pakenivat ulkomaille, useimmat Venäjälle. Siellä vallankumous tavan mukaan söi lapsensa.
Lasse Lehtisen mukaan ”Väinö Linnan nerokas kertomus Pentinkulmasta synnytti myytin torppareiden oikeutetusta noususta maata omistavaa luokkaa vastaan”.
– Tosiasiassa Suomessa oli yli 50 000 torpparia, jotka pysyttelivät enimmäkseen syr-jässä. Punaisten puolella heitä kaatui parikymmentä, vain yksi sadasta. Valkoisten puolella kaatui lähes yhtä monta torpparia.
Lasse Lehtisen mukaan Suomen tulevalla onnella oli kolme kovaa ehtoa. Saksan piti hävitä ensimmäinen maailmansota, bolshevikkien piti säilyttää valtansa Venäjällä ja valkoisten piti voittaa sisällissota Suomessa.
– Jos yksikin näistä kolmesta olisi mennyt toisin, itsenäisen Suomen historia olisi saanut toisen käänteen.
Kommentit