Tätä olikin jo tiedetty epäillä:

http://www.theguardian.com/science/2014/mar/17/primordial-gravitational-wave-discovery-physics-bicep?CMP=twt_gu

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/373591?page=1#377246

Edellisen kerran taustasäteilyn anomalioista oli paljon puhetta v. 2003


Nyt se varmistui: Vuosisadan tiedelöytö oli sittenkin mittausvirhe

ESA, Planck Collaboration

Tältä näyttää Planck-luotaimen kokoama kartta maailmankaikkeudesta, joka oli vajaan 400 000 vuoden ikäinen. Värien vaihtelu kuvaa hienoisia lämpötilavaihteluja avaruuden kosmisessa taustasäteilyssä.

wwwPlanck

Tältä näyttää Planck-luotaimen kokoama kartta maailmankaikkeudesta, joka oli vajaan 400 000 vuoden ikäinen. Värien vaihtelu kuvaa hienoisia lämpötilavaihteluja avaruuden kosmisessa taustasäteilyssä.

Ulkomaat | 23.9.2014 | 10:42 | Päivitetty 10:4330

Vesa Vanhalakka, Aamulehti

Maaliskuussa vuosisadan tiedelöydöksi julistettu tutkimustieto gravitaatioaaltojen havaitsemisesta on kokenut jälleen ison takaiskun. Tulos on lähes sataprosentti- sesti väärä.

Löydön näyttävässä lehdistötilaisuudessa tuolloin julkistanut Bicep2-ryhmä ei ollut ottanut huomioon avaruuspölyn vaikutusta. Ryhmän gravitaatioaaltojen jäljeksi kosmisessa taustasäteilyssä luuleman signaalin aiheutti kosminen avaruustomu.

Yksi asia on kuitenkin jo tässä vaiheessa varma: maaliskuussa Bicep2-ryhmälle povattu Nobel-palkinto jää pokkaamatta.

Havainnon painovoima-aalloista osoitti vääräksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-luotaimen tutkimusryhmä.

Viesti maailmankaikkeuden ensi hetkistä

Planck-luotain on rakentanut vuosien ajan hyvin tarkkaa karttaa avaruudesta leijuvasta kosmisesta taustasäteilystä. Kosminen taustasäteily on lähtöisin ajalta 380000 vuotta maailmankaikkeuden syntymisen jälkeen, kun valo vapautui alkuplasman vankeudesta.

Gravitaatioaallot ovat 13,8 miljardia vuotta sitten tapahtuneen alkuräjähdyksen aivan ensimmäisinä hetkinä syntyneitä aaltoja. Albert Einsteinin suhteellisuusteoria ennustaa aaltojen olemassaolon. Niitä ei ole vielä nähty sillä havaitseminen on hyvin vaikeata.

Gravitaatioaaltojen löytyminen olisi kosmologeille eli maailmankaikkeuden raken- teen tutkijoille iso asia, sillä niiden avulla voidaan nähdä aivan alkuräjähdyksen ensimmäisiin hetkiin. Toistaiseksi sinne on kurkistettu vain teoreettisten laskelmien avulla.

Gravitaatioaaltojen löytyminen kertoisi myös sen, että kiistelty teoria varhaisen maailmankaikkeuden inflaatiosta olisi totta. Teorian mukaan maailmankaikkeus laajeni heti alkuräjähdyksen jälkeen salamannopeasti, jopa valoakin nopeammin, valtaisaksi.

Avaruuspölyä on oletettua enemmän

Kosmologit ovat laskeneet, että gravitaatioaallot ovat jättäneen jäljen taustasätei- lyyn. Tuo jälki on nimeltään B-moodin polarisaatio. Sen pitäisi erottua tietynlaisena kosmisen taustasäteilyn korkkiruuvimaisena kiertymisenä.

Tuon B-moodin Bicep2-ryhmä luuli nähneensä.

Jo tutkimuksen ilmestymisen aikoihin moni kosmologi epäili tulosta ja sanoi, että B-moodijäljen kaltaisen jäljen on saattanut aiheuttaa avaruustomu.

Juhannuksen tienoilla Bicep2-ryhmä myönsi itsekin Physical Review Letters -tiede-julkaisussa,että he eivät lisätutkimusten jälkeen olleet pystyneet täysin sulkemaan pois mahdollista avaruuspölyn vaikutusta.

Nyt Planc-tutkijat ovat tutkineet tarkkaan juuri sen alueen taivaankannesta, jota Bicep2 oli mitannut.Planckin säteilykartta on tarkin kosmisesta säteilystä koskaan tehty, sillä se on kartoittanut säteilyä peräti yhdeksällä eri aallonpituudella.

Tulos oli selvä: alueella on enemmän avaruuspölyä kuin mitä Bicep2:n tutkimuk- sessa on otettu huomioon.

- Valitettavasti tutkimuksemme kertoo, että kyseisellä taivaankannen alueella koti- galaksimme pölyn ja kaasun vaikutusta ei voida sulkea pois tutkimuksesta, Carlo Baccigalupi Planck-ryhmästä sanoo maanantaina julkaistussa tiedotteessa.

Planck-ryhmä on aloittanut yhteistyön Bicep2-ryhmän kanssa. Tarkoituksena on selvittää tarkkaan, mikä mittavirheen on aiheuttanut.

Tiedolla voi olla käyttöä, kun tutkijat yrittävät jatkossa pyydystää gravitaatioaaltoja. "


****

Uusi tutkimus väittää: Alkuräjähdystä ei ollutkaan

" Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjäh-dyksestä 13,8 miljardia vuotta sitten. Physics Letters B -tiedelehdessä esitellyn uuden mallin mukaan maailmankaikkeus on kuitenkin saattanut olla olemassa aina. Aiheesta kirjoittaa phys.org-sivusto.

Teoria alkuräjähdyksestä nojaa Einsteinin yleiseen suhteellisuusteoriaan. Teorian ongelmana on, että matemaattinen malli pystyy selittämään vain sen, mitä tapahtui heti alkuräjähdyksen jälkeen. Alkuräjähdystä ennen kaiken on ajateltu sijaitsevan yhdessä äärettömän tiheässä pisteessä.

Ongelmana on, että tästä singulariteetiksi kutsutusta tilasta ei tiedetä juuri mitään. Varmoja todisteita sen olemassaolosta ei ole, ja joidenkin fyysikoiden mukaan se saattaa olla pikemminkin suhteellisuusteorian puutteellisuuden seuraus kuin todellinen luonnonilmiö.

– Alkuräjähdyksen singulariteetti on yleisen suhteellisuusteorian suurin ongelma, koska fysiikan lait eivät näytä pätevän siellä, Ahmed Farag Ali – toinen mallin kehittäneistä fyysikoista – sanoo phys.orgin haastattelussa.

Kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa

Alin ja Saruya Dasin luoman mallin mukaan universumilla ei ole alkua eikä loppua. Heidän mallinsa täydentää Einsteinin suhteellisuusteoriaa kvanttikorjauksella, jossa malliin otetaan mukaan kvanttimekaniikan ilmiöitä.

Phys.orgin mukaan fyysikot korostavat, että kvanttikorjausta ei ole tehty tarkoitus-hakuisesti siten, että alkuräjähdyksen singulariteetti saadaan eliminoitua, vaan tulos on korjauksen luonnollinen seuraus.

Heidän mallinsa on kvanttikorjattu versio niin sanotuista Friedmanin yhtälöistä,jotka kuvaavat universumin laajentumista ja kehittymistä suhteellisuusteorian puitteissa.

Vaikka uusi malli yhdisteleekin kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian elementtejä, ei se ole vielä täydellinen kvanttigravitaation teoria, joka yhdistäisi painovoiman ja kvanttimekaniikan toisiinsa. Ali ja Das kuitenkin uskovat tulostensa pätevän, kun tällainen teoria joskus saadaan muodostettua, phys.org kirjoittaa.

Alin ja Dasin mallissa maailmankaikkeus on täynnä eräänlaista kvanttinestettä, joka koostuu gravitoneista – massattomista partikkeleista, jotka toimivat painovoi- man välittäjinä. Gravitoneja on etsitty jo pitkään, mutta toistaiseksi niiden olemas-saolosta ei olla saatu kokeellisia todisteita.

TILAA Tekniikka&Talouden uutiskirje ja T&T autot -uutiskirje tästä.


Aiemmin verkkopalvelussa

2.2.2015 poistettavalta NÄKÖKULMA-PALSTALTA

Vs: Maailma syntyi ilman jumalaa
« Vastaus #79 : 17.02.14 - klo:01:11 »

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/100556-%E2%80%9Dmaailma-syntyi-ilman-jumalaa%E2%80%9D?cmp=suosituimmat

Hawkingin The Grand Design -kirjan mukaan painovoiman lain takia maailman-kaikkeus luo itsensä tyhjästä. Spontaani luominen on syy siihen, että mitään on ylipäänsä olemassa sen sijaan ettei mitään,että maailmankaikkeus on olemas- sa, että me olemme olemassa, Hawking katsoo.

Asia lienee nyt selvä. Jos siis jumalia on ne ovat vain voimattomia seksuaalimo-raalin tirkistelijöitä, eivät mitään kunnon kyvykkäitä alussa jumala loi taivaan ja maan -jumalia. Kyllä Hawking tietää!



STEPHEN HAWKING ESITTÄÄ TÄYSIN UUDENTYYPPISTÄ GRAVITAATIOTEORIAA

Kosmologi Stephen Hawkingin ja fyysikko Leonard Mlodinovin kirja "Suuri suunni-telma" (The Grand Design, 2010) yllättää. Kirjan uusi teesi on, että gravitaatio olisi massaenergiaan ja liike-energiaan nähden negatiivista energiaa.

Maailmankaikkeuden kokonaisenergiasumma olisi nolla. Ideologisesti kyseessä olisi uusi fysikaalinen maailmankuva uusien hiukkasten ja muiden fysikaalisten olioiden etsimisen ohjenuoraksi. Kirja on ajalta ennen EU:n CERNin uusimpia tietoja sen etsimästä hiukkasille hitaan massan (mutta ei raskasta!) antavasta Higgsin bosonista (KÄ 4/2012), johon Hawking ei tuolloin uskonut.

(Jos jos minkäänlaista Higgsin bosonia kuitenkaan ei löydy, hiukkasfysiikan stan- dardimalli menee täysin uusiksi; malli ei kuitenkaan edellytä, että niitä olisi vain yhdenlaisia muiltakin ominaisuuksiltaan kuin energiatasoltaan.)

Sellaisten hiukkasten mahdollinen olemassaolon ei tarvitse kuitenkaan kumota tätä uutta ideaa. Uuden teorian mukaan pitäisi vain olla erikseen "positiivinen ja negatii- vinen Higgsin bosoni/varaus", joista toinen selittäisi massan ja toinen gravitaation! Positiivinen Higgsin varaus olisi jakautunut avaruuteen Higgsin kentäksi ja negatii- vinen kiinnittynyt massallisiin materiahiukkasiin. Positiivinen ja negatiivinen Higgsin hiukkanen syntyisivät ja katoaisivat aina pareittain kuin fotonit. Analogia olisi vahva fotonien käyttäytymiselle sähkökentässä ja elektronikondensaatissa. Higgsin bo- sonien ominaisuuksien täsmäkartoitus pääsee vasta alkuun kunnolla, kun ensin on selvitetty, millä energiatasolla jotakin hiukkasvipinää esiintyy.

Uusi teoria selittäisi sekä hitaan että raskaan massan ja vielä näiden yhtäsuuruisuudenkin.

Gravitaatio-, sähkö- tai ydinvoimakentässä sen liikuttaman massapisteen (partikke- lin) potentiaalienergian muutos on aina samansuuruinen mutta vastakkaismerkki- nen kuin sen liike-energian muutos. Voimakentän potentiaalin (negatiiviset) deri- vaatat tässä suunnassa ovat sen aiheuttamia voimia tähän suuntaan. Hawkingin mukaan gravitaatiopotentiaali ei olisikaan vain laskennallinen, vaan materiaalinen suhteellinen suure, materian yleismääre (attribuutti) kuten avaruus ja aika, ja yleisessä suhteellisuusteoriassa myös gravitaatio avaruuden ominaisuutena.   

Hawkingin idea ei ole ainakaan sen huonommin yhteensopiva aikaisemman todis- tetun tieteen kanssa kuin energetistisen fysikalismin (mm. Kari Enqvist ja Esko Valtaoja) perusaksiooma energiasta kaiken olevaisen alkusubstanssina, jota olisi alkuräjähdyksessä (big bang) pöllähtänyt tietty määrä ”ilmoille”, ja se olisi sen jäl- keen muodostanut energeettisesti suljetun systeemin, joka mm. kulkisi termody-namiikan 2. pääsäännön entropian lain mukaisesti kohti Rudolf Clausiuksen lämpö-kuolemaa. Aineen aaltoliikepuolen osoittajan (Nobel tästä 1929) Louis de Broglien (1892 – 1987) energetismi on pohjimmiltaan idealistinen filosofia.

Fysikalismi olettaa implisiittisesti, että  vaikkapa ”energiasubstanssin” kautta myös muodollinen logiikka on ”sisäänrakennettuna materiaan”: kunkin ”energiapisteen” tasolla mikä tahansa ”todellinen perusominaisuus” tuollaisessa oliossa joko täysin on tai sitä ei ole lainkaan.

Energian säilyvyyden laille nykyisessä mallissa on olemassa todistus (Emmy Noe- ther), joka perustuu luonnonlakien säilymiselle muuttumattomina siten,etteivät fysi- kaalisten laskelmien tulokset saa riippua siitä,mikä hetki valitaan ajan alkupisteek- si (ajanalkupisteinvarianssi). Uudessa mallissa massaenergia säilyy, vaikka muut luonnonlait muuttuisivatkin.Todistus pätee Newtonin,EST:n ja YST:n mekaniikassa.

Kosminen evoluutio jytää...

Kirja kannattaa Lee Smolinin tyyppistä multiversumiteoriaa, jossa toistuvissa versu- mien alkuräjähdyksissä valikoituu mahdollisimman stabiili versumi. Luonnonvakiot kuten valonnopeus olisivat "versumivakioita", jotka muuttuvat joka "poksahdukses- sa". Hawkingin mukaan vieläpä luonnonlait asettuvat vasta pitkien aikojen kuluessa kohdalleen, ikään kuin tämän päivän tila vaikuttaisi menneisyyteen. Se tulkinta on ongelmallista syyn ja seurauksen käsitteiden kannalta. Sen sijaan lakikin voi kehit- tyä.Eri versumien hiukkaset eri vakioineen eivät vuorovaikuttaisi ainakaan tavallisilla fysiikan laeilla. Uudessa teoriassa alkupaukussa ei synny eikä katoa energiaa. Ko- konaisenergia päin vastoin säilyisi aina aksiomaattisesti muidenkin luonnonlakien muutoksissa.

Hiukkasten vuorovaikutukset lasketaan kaikkia tuossa yhteydessä mahdollisia ns. Feynmanin polkuja myöten,mistä saadaan tapauksen vuorovaikutusten todennäköi- syydet. Feynmanin polut eivät ole kui- tenkaan mitään fysikaalisia olioita. Kirjassa esitetään useassa kohdassa, että "valon nopeus voidaan ylittää", esimerkiksi ote- taan, että Tsherenkovin valonsäteily ydinvoimaloissa johtuu siitä, että "elektronit liikkuvat vedessä valoa nopeammin", mutta se on eri asia. Minkään fysikaalisten olioiden, tai informaatio-olioidenkaan (signaalien) nopeus ei voi (tehollisesti, keski-määrin) ylittää valonnopeutta tyhjiössä, minkä mahdollisuuden erityinen suhteelli-suusteoria kieltää. Hugh Everettin kvanttimekaniikan "monimaailmatulkintaa" tai John Wheelerin "aika-avaruuden madonreikiä" tai ”aikamatkailua” teoksessa ei mainita.

Malliriippuvainen realismi, vai dialektinen materialismi?

Kaikki fysikalismi suhtautuu kielteisesti aitoon emergenssiin eli luonnonlakien kehi- tykseen, objektiivisen dialektiikan viimekätiseen tutkimuskohteeseen maailmassa. Alkeishiukkastason alapuolella voisi olla alempi (emergenssi)taso, jolla kaikkien nykyisten fysiikan lakien kuten tietyn maksiminopeuden ei tarvitsisi olla voimassa.

'Syyn ja seurauksen' kategorioiden ongelmien lisäksi teoksessa sivuutetaan mm. ´mahdollisuuden ja todellisuuden´ dialektiikka: virtuaalisten hiukkasten ei tarvitse olla samanlaisia kuin aktuaalisten hiukkasten, vaikka niistä saadaankin fysikaalista tietoa ehkä vain niiden muuttumisten kautta aktuaalisiksi hiukkasiksi edellytysten vallitessa.

Hawking esittää mielestään uutta ”malliriippuvaisen realismin” tieteenfilosofiaa, jonka mukaan ”ei ole olemassa kuvasta tai teoriasta riippumatonta käsitystä todel-lisuudesta”. Fysikaalinen teoria on sen mukaan matemaattinen malli ja joukko lau- seita, jotka yhdistävät mallin osat todellisuuteen/havain- toihin. Mallin (teorian) teh- tävä on ennustaa uusia havaintoja oikein. Ilmiöt ovat ”todellisia/tosia mallissa”, jos malli ennustaa oikein uusia havaintoja.Ristiriitainen havainto osoittaa mallin vääräk- si. Yhtä hyvin ennustavista malleista yksinkertaisempi on parempi (Occamin parta-veitsi).Mallit voivat sisältää toistaiseksi erillisinä todistamattomia elementtejä,kuten mm. juuri Higgsin bosoni!

Ainoa mikä siinä ykskantaan kumotaan on "Älykäs Luominen" (Intelligent Design): sellaista ei voi olla, eikä myöskään "tarvita". En vaihda silti dialektisesta enkä muusta emergentistä materialismista tähän teoriaan. 

Joutuessani valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta,jossa toisessa perustavimmat luonnonlait ovat muuttumattomia, mutta menneisyys voisi "todella muuttua" kauak- sikin ajassa taaksepäin kuten malliriippuvaisessa realismissa, ja toisessa taas menneisyys on täysin lukkoonlyötyä objektiivista, mutta luonnonlaitkin evoluoituvat (aito emergenssi) kuten dialektisessa materialismissa, valitsen ilman muuta ja epäröimättä jälkimmäisen!

Hawkingin teorialla on yllättäviä yhtäläisyyksiä erääseen lähes unohtuneeseen van- haan epärelativistiseen luonnonfilosofiseen teoriaan, johon on kuitenkin ehkä uskot- tu maailmankuvallisesti kärkifyysikoiden keskuudessa ennen Michelson-Morleyn kokeesta valon nopeuden vaikoisuudesta, ei absoluuttisessa avaruudessa, vaan kaikken massallisten havaitsijoiden suhteen yhtä aikaa.

Ihmeellisntä on, että myös tuota teoriasta seurasi massan ja energian yhteydelle kaava E = mc^2!

Englantilainen Wienissä vaikuttanut Ludwig Boltzmannin oppilas Samuel Tolver Preston esitti epärela- tivistisen Le Sagen hiukkaspeainegravitaatioteorian pohjalta v. 1870, että massan energiasisältö on E = mc².

On huomattava, että hänen mukaansa massallinen kappale "liikuttaa" painoonsa nähden kaksinkertaista määrää "eetterihukkaisia", jotka liikkuvat valonnopeudel- la, koska partikkelin klassinen liike-energia E = mv²/2, Preston katsoi kutakin massallista ainehiukasta vastaavan "päin vastoin" toimiva "gravitaatiopai- nehiukkanen" . Tälloin "gravitaation ja energian summa olisi nolla, aivan kuten myös Hawking sanoo!

Samuel Tolver Preston

From Wikipedia, the free encyclopedia

Samuel Tolver Preston (July 8, 1844 – 1917) was an English engineer and physicist.

His parents were Daniel Bloom Preston (born 1807) and Mary Susannah Tolver Preston was educated as a Telegraph-engineer. He went to Munich where he at- tained his Ph.D in 1894 with Ludwig Boltzmann. After that, he worked as a teacher.

He is known for his works (1875–1894) on the kinetic theory of gases and his attempts to combine this theory with Le Sage's theory of gravitation.[1] In his book Physics of the Ether (1875) he claimed that if matter is subdivided into ether par- ticles, they would travel at the speed of light and represent an enormous amount of energy. In this way, one grain of matter would contain energy equal to 1000 millions of foot-tons (whereby one foot-ton = 2240 foot pounds).[2][3]

However,  Preston's thoughts were entirely based on classical, non-relativistic physics and cannot be compared with Albert Einstein's mass-energy equivalence, which is a consequence of special relativity.

Preston also seemed to be the first (1885) to recognize the redundancy of Michael Faraday's expla- nation of electromagnetic induction.[4] Einstein recognized a similar problem in his paper "On the electrodynamics of moving bodies" (1905, i.e. special relativity).

In 1876 he corresponded with James Clerk Maxwell and alluded to the work of John James Waterston. In 1880 he corresponded with Charles Robert Darwin. "

Myös Jules Henri Poincaré ja eräät muutkin esittivät kavaa ennen Einsteinia.

http://www.prometheus.fi/tiede/einstein.htm

" Yhtälön E=mc² historia.

Kuka loi käsitteen, jonka mukaan aine voidaan muuttaa energiaksi, ja päinvastoin? Ajatus voidaan jäl- jittää ainakin Sir Isaac Newtoniin (1704). Brown (1967) totesi: "Näin Poincarén, ilman yleistä todistusta vuonna 1900 esittämä kaava E=mc² kehittyi asteittain".

Voimme varmuudella sanoa ettei kaava E=mc² ole Einsteinilta peräisin. Kysymys kuuluukin: "Keneltä se on peräisin?"

Bjerknes (2002) ehdottaa kaavan mahdolliseksi keksijäksi S. Tolver Prestonia, joka "kehitteli atomie- nergiaa, atomipommeja ja suprajohtavuutta käsitteleviä lainalai-suuksia jo 1870-luvulla ja perusti kehittelynsä kaavalle E=mc²."

Prestonin ohella eräs merkittävä henkilö kaavan E=mc² kehittelyssä oli Olinto De Pretto (1904). Tämän ajoituksen tekee epäillyttäväksi se että Einstein osasi suju- vasti italiaa, hän tarkasti italialaisten fyysikkojen kirjoittamia tutkielmia ja hänen paras ystävänsä oli Sveitsin-italialainen Michele Besso. Einsteinilla (1905b) oli sel- västikin mahdollisuus saada käsiinsä tutkielmia ja kykyä ymmärtää niitä. Teokses- sa "Einstein's E = mc² 'was Italian's idea'" (Carroll, 1999), esitetään selvät todisteet siitä että De Pretto oli kaavan E = mc² suhteen Einsteinia ajallisesti edellä.

Mitä tulee sen asian ymmärtämiseen, että pienestä määrästä ainetta voitaisiin va- pauttaa valtava määrä energiaa, voidaan osoittaa että Preston (1875) tiesi tämän jo ennen Einsteinin syntymää. Preston käytti selvästikin tutkimuksissaan kaavaa E = mc² sillä hänen päättelemänsä arvo, s.o. että yksi graani (0,0648 grammaa) antaisi energian, joka kykenisi nostamaan 100,000 tonnia painavan objektin 1.9 mailin korkeuteen - antaa tulokseksi kaavan E = mc².

Ivesin (1952) mukaan Einsteinin yritys johtaa kaava E=mc² romuttui täysin siitä syystä että hän lähti to- distelemaan oikeaksi omia oletuksiaan. Sama pitää paik- kansa myös Einsteinin huolimattomasta radio- aktiivista hajoamista käsittelevien kaavojen johtamisesta. Näyttää siltä että Einstein sekoitti kinematiikan ja mekanii- kan, ja tulokseksi pullahti neutrino. Neutrino saattaa olla Einsteinin vahingossa luoma myyttinen partikkeli (Carezani, 1999). Neutrinojen suhteen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: niitä on ainakin 40 eri tyyppiä, tai niitä ei ole lainkaan. Occamin leikkuri toimii tässä.

Lainaus käyttäjältä: riittinen - 17.02.14 - klo:02:02

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=11921.msg306898#msg306898

" Jos avaruus laajenee sen tiheyden pysyessä vakiona, eli virtuaalisten fotoniparien synty riippuu nimenomaan tiheydestä, ja jos gavitaatiokin on olemassa virtuaalisten hiukkaskenttien muodossa (jos EI ole, tavalla tai toisella, niin ainakin dialektisen materialismin vallitseva fysikaalinen maailmankuva on väärä, mikä ei toki suinkaan tarkoita, että itse ajattelutapa olisi väärä), ja jos edelleen oletetaan, mikä on aivan mahdollista, että gravitaatio voisi olla kaikkien suuntiin tasaisesti lentävien virtuaa-listen hiukkasten "työntövoimaa", "varjostusvoimaa" ("Maa vetää -teorialle" kääntei- nen ns. "taivas työntää -teo- ria"!), niin gravitaatio ilmiönä ei koskisi ollenkaan UNI- VERSUMIA KOKONAISUUTENA, vaan kaikenlainen gravitaatio olisi "paikallisia ve- toja", tai oikeastaan "puristuksia"! "Universumin ulkopuolelta" (jollaista EI OLE), ei nimittäin missään tapauksessa "suuntaudu virtuaalisten fotonien virtaa univesumiin" "painamaan sitä kasaan".

Käsittääkseni viime auringonpimennyksen aikaan Turkissa tehdyt mittaukset osaltaan yrittivät tehdä eroa myös "taivas työntää -teorian" ja muiden ennustusten välille. Ja samahan se on mitä niillä yritet- tiin, tärkeää on että mitä ilmenee, ja tuollaisissa "kaksoisvajostuksissa" ymmärtääkseni pitäisi ilmetä ero.

Teorioita siis piisaa. "

Lord: « Vastaus #82 : 17.02.14 - klo:10:23 »

Miten Luoja määritellään?

Riittinen: « Vastaus #83 : 17.02.14 - klo:23:08 »

Materialismi ja jumala ovat aksioomia.niitä voidaan tutkia tieteellisellä menetelmällä aksimaatis-deduktiivisen teorianmuodostuksen ja -testauksen keinoin.

Korjaan täsätä vastapuolen näkemyksen, jossa taas on lainattu "minun puoleltani" aivan oikein:

17.2.2014 14:45 mikael torppa:

" Tieteen kaappaus

Professori Richard Lewontin: ”Me olemme tieteen puolella siitä huolimatta, että jotkut sen ajatusraken- nelmat ovat selvästi järjettömiä, siitä huolimatta, että se on epäonnistunut täyttämään monia sen liioiteltuja lupauksia terveydestä ja elämästä, siitä huolimatta, että tiedeyhteisö sietää toteen näyttämättömiä ‘se nyt vaan on niin’ -tarinoita, koska meillä on ennakkositoutuminen, sitoutuminen materialismiin. Kyse ei ole siitä, että tieteen menetelmät tai vakiintuneet tavat jotenkin pakottavat meidät hyväksymään aineellisen selityksen ilmiömaailmasta,vaan päinvastoin me olemme jo ennakkoon aineellisiin syi- hin sitoutumisemme johdosta pakotettuja luomaan tutkimuskoneiston ja käsitekokonaisuuksia, jotka tuottavat aineellisia seli- tyksiä,siitä huolimatta miten vastaintuitiivisia,siitä huolimatta miten hämmentäviä maallikoille. Sitä paitsi materialismi on ehdoton, sillä emme voi päästää Jumalan jalkaa oven väliin.”

Länsimaisessa yhteiskunnassa on vallalla käsitys että tiede on yhtä kuin tosiasia. "

On se sitäkin, mutta enempi se on kuitenkin tosien teorioiden systeemi, sekä toimintaa, joka muodostaa sellaista.

" Länsimaisessa yhteiskunnassa on myös vallalla yleinen virheellinen käsitys että "tiede" on yhtä kuin materialismi (kaikki on vain materiaa ja energiaa ei tarvita Jumalaa). "

Tämäkin on aivan oikea kästys...

" Tämä väärä käsitys johtuu siitä että materialistit eli naturalistit (evolutionistit = darvinistit) ovat omineet tieteen itselleensä. He sanovat isoon ääneen ettei Jumalaa saa tuoda tieteeseen sillä "uskomukset" eivät kuulu tieteeseen. Kuitenkin he samalla itse tuovat omat "uskomuksensa" tieteeseen. Evolutionisteilla on ennakko- sitoutuminen materialismiin juuri niin kuin professori Richard Lewontin sanoi. "

Juu niin on. Tieteellisessä menetelmässä omaksutaan AKSIOOMIA,joita käytetään teorianmuodostuk- sen osana, joiden pitää ollasisäisesti ritiriidattomia ja johtaa testaatavissa olevia loogisia seurauksia, joita sitten testataan.

Materialistin hypoteesi on, ettei jumalia eli materiasta riippumattomia "henkiä" ole.

Tämä on materialistin ratkaisi filosofian peruskysymykseen.

Se on täysin laillinen aksiooma, koska siitä voidaan teorireanmuodostuksessa johtaa johtopäätöksiä, kättää ns. reductio ad absurdum -kriteerinä.

Idealistin vastaus on suoraan tai peitellysti päinvastaisnen, eikä idealismin ja uskonnon välillä ole periaatteelista eroa.

Tästä ei saa yhtään lipsahtaa loogisesti, sillä jos tehdään loogisia virheitä, "testa- taan" jotakin muuta "teoriaa" kuin sitä, mitä väitetään.

Tämän pitäisi olla harvinaisen selvä ja tunnustettu jako uskonnon ja tieteen välillä.

Eikö sitten jumalia voi sisällyttää ristiriidattomiin teorioihin? Kukaan ei ole ainakaan pystynyt tähän asti osoittamaan ristiriidatonta määritelmää.

" Ennakkositoutuminen tarkoittaa sitä ennakko-oletusta - uskomusta jonka kautta ihminen tulkitsee havaitsemiaan tosiasioita. "

Kyllä.

" Kaikista perimmäinen tulkinnallinen viitekehys (ennakkoasenne) -maailmankatso- mus syntyy jokaisella siitä miten ihminen tulkitsee maailman alkuperän. Evolutio-nistit ovat antaneet omalle uskoon perustu- valle maailmankatsomukselle (materia-lismille) tieteen arvon vastoin tieteen luonnetta. "

Siinä ei ole uhtään mittä tieteen vastaista.

" Tämä tulee esille hyvin professori Richard Lewontin sanoin "me olemme tieteen puolella - koska meillä on ennakkositoutuminen, sitoutuminen materialismiin". "

Ihan oikein sanottu!

" Tämä johtaa siihen minkä Lewontin myönsi eli evolutionistit ovat pakotettuja luomaan käsitekokonai- suuksia jotka tuottavat aineellisia selityksiä todisteista siitä huolimatta miten epäloogisia tai epäjohdonmukaisia selitykset olisivat sillä Jumalan jalkaa ei saa päästää oven väliin. "

Vastustien, ja kanattajienkin pitää osittaa ristiriidat. SEllaiset eivät "muutu jumalaksi", vaikka ´jumalakin´ on ristiriitainen!

Loogisesti ristiriitaisia teorioita ei TIETEESSÄ hyväksytä, TOISIN kuin uskonnoissa. Niillä voidaan "päätel- lä" mitä tahansa, kutenjuamallakin, joten niillä ei voi todellisuudessa päätellä mitään. (Uskonnossa sen ei ole nopo nuukaa...)

" Eli evolutionistit antavat materialistiselle maailmankatsomukselle tieteen arvon "

Eivät he sitä automaattisesti mille tahansa materialismiksi itseään väittävälle anna!

" ja tähän tieteeseen ei saa päästää Jumalaa. "

Ei, koska silloin meni materian reductio ad absurdum -kriteeri.

" Näin siksi että he ovat tieteellistäneet oman materialistisen "jumalansa" evoluuti- on. Kyseessä on kuitenkin vain maailmankatsomukselliset näkemykset ja väitän että kulttuurissamme on tapahtunut "kaappaus tieteessä". Perustan väitteeni seuraavaan.

Koko kirjoitus perusteineen on luettavissa linkissä - Kaappaus tieteessä

Yhdistyksemme etusivulla on myös filosofi ja kasvatustieteen professorin Tapio Puolimatkan haastattelu tieteen luonteesta - http://sauluslahetys.com/ "

Videoilla ei voi käydä tieteellistä väittelyä. "


« Vastaus #90 : 19.02.14 - klo:06:15 »

Epikurolaisuus vaikuttaa tämänkin päivän materialismissa

18.2.2014 15:50 mikael torppa

Epikurolaisuus on materialismiin perustuva filosofinen elämänkatsomus. Epikurolai-suuden korkein hyve oli maltillisten nautintojen tavoittelu jonka avulla saattoi saa- vuttaa mielenrauhan ja poistaa ruumiillisen kärsimyksen.Korkein päämäärä ja tavoi- te epikurolaisuuden materialismilla oli siis saavuttaa nautintojen kautta mielenrauha ja poistaa ruumiillinen kärsimys. Epikurolaisuuden materialismisen "tieteen" tarkoi- tus ei siis ollut totuuden vaan mielenrauhan löytäminen. Ei totuuden vaan nautinto- jen kautta. "

R: " Ei ole perää.Epikurolaisilla oli erikseen etiikka ja erikseen tieto-oppi: "kanoniik- ka" (eli aksiomatiik- ka) tieteenfilosofiassa. Jälkimmäisen päämääränä ja myös tut- kimuskohteena on totuus. Epicuros saa- vutti tässä kauaskantoisa tuloksia lähte- mällä liikkeelle Demokritoksen  materialistisesta atomiopista (atomismista) krtiti-soiden Aristotelesta paltonismista (antiatomismista) samalla kun kuitenkin omak- sui Aristoteleelta mm. logiikan periaatteet ja korrespondenssiteoreettisen totuus-käsityksen "ajatuksen vastaavuutena kohteensa kanssa", lauseen ominaisuutena. Hän tutki toden lauseen erottamisen systemaattisia keinoja epätodesta, joista tunnettiin entuudestaan ristiriita mm. geometriassa. (Pytha- goras, Zenon). Hän piti keskeinä keinona aistihavaintoa (eikä mystifioitua "järkeä"). Hän esitti ensimmäi- senä falsifikaatiokriteerin, joka on myöhemmin psietty usein Popperin ansioksi.

" Epicurus

Born 342 or 341 B.C. on the island of Samos; died 271 or 270 B.C. in Athens. Greek materialist philosopher.

From 306 B.C.,Epicurus lived in Athens,where he founded the school of philosophy known as the Garden of Epicurus. Out of his extensive writings (approximately 300 works), only his aphorisms, several letters, and his last will were preserved.

The philosophy of Epicurus is divided into ethics, physics, and “canonics” (that is, theory of know- ledge) ("aksiomatiikka", R.). His ethics evolved from the ideas of Democritus and the Cyrenaic school. Epicurus declared that the true nature of human beings was their sensory ability (rather than their ability to reason, as the Stoics maintained); therefore, he claimed, the meaning and ultimate goal of human life is the attainment of pleasure. According to Epicurus, pleasure is the absence of suffering. The cause of suffering is found within man himself, and philosophy is called upon to rid people of the fears and passions that cause their suffering. Plea- sure cannot be attained without ascetic self-restraint.Right living results in unruffled spiritual serenity (ataraxia), happiness (synonymous with virtue), freedom, and delights — the greatest of which are wisdom, justice, and especially friendship.

In his physics, Epicurus followed the atomistic teaching of Democritus, albeit with substantial changes. Specifically, Epicurus replaced the swirling motion of the atoms with their downward fall,introducing the concept of atomic “weight.” Of parti- cular note is Epicurus’ doctrine about the atoms’ arbitrary diver- gence (or “swerve”) from their straight-line fall, resulting in an infinite number of universes as well as freedom for the individual (that is, individual atoms and human beings). In his struggle against the classical concept of fate of traditional natural philosophy, Epicurus came to an unprecedented conclusion — namely, the denial of the lawlike regularity of heavenly phenomena.

Epicurus regarded the source of knowledge to be the sensations and concepts arising from repeated sense experiences (prolepses) or from their anticipation. The criterion of truth is correspondence to these sensations, whose origins are explained by Democritus’ theory of effluences.

Rejecting the popular mythological notion of the gods as impious, Epicurus held that the gods lead a blissful and serene existence in the spaces between the universes (that is, in the “metacosmoses,” or intermundia) and do not interfere with the life of the universes, thereby setting an example for the wise man to emulate.

The philosophy of Epicurus represented a new stage in classical atomism, and it was an important influence in late classical and modern European philosophy. "

Suurista filosofeista Francis Bacon jatkoi olio-opissaan ja induktionismissaan suoraan Epikuroksen opista, ja Karl Marx väitteli tohtoriksi Epikuroksen luonnon(tieteen)filosofiasta.

" Inductive logic, which is indebted to Socrates for the very concept “inductive rea- soning,” grew out of an attempt to solve the problem of induction. Socrates, how- ever, did not view induction as a generali- zation of data of experience but as a me- thod of definition, a “path” to the true (philosophical) meaning of concepts through analysis of individual examples from “everyday” use. Aristotle was the first to view induction in association with generalization of observations and signifying,essential- ly, a method of inferring, by means of which “the universal is demonstrated on a basis of the fact that the particular is known” (Posterior Analytics, 71al-71al3; Russian translation, Moscow, 1952).

This Aristotelian view was adopted by philosophers of the Epicurean school, who defended induction in a dispute with the Stoics as the only authoritative method of proving the laws of nature. It was then that the induction problem emerged for the, first time. Specifically, in substantiating induction, the Epi- cureans proposed what appeared to them to be an empirical criterion but what was in fact a comp- letely logical one: the absence of facts interfering with inductive generalization, that is, contradictory examples.

This criterion, revived by F. Bacon, became the basis of the form of inductive logic whose first historical variant was the inductive methods of Bacon and Mill. The im- portance of the contradictory example results from the fact that observations (facts) favoring inductive generalization may only in varying degrees confirm induction but can never serve as proof, while a single contradictory example, from a purely logi- cal point of view, necessarily refutes the results of induction. If observational data allow us to propose several inductive generalizations or hypotheses based on such data, then the refutational force of a contradictory example may be used in a completely positive manner for corroboration of one (or several) of them. "

" Epikurolaisuus hyökkäsi materialisminsa kautta jumaluskoisia kohtaan. Näin siksi että epikurolaisuuden korkein ja tavoiteltavin hyve kaikin keinoin oli nautinto- jen tavoittelu jotka tuovat mielenrauhan. Jumaluskot joissa jumalat olivat ihmisen "yläpuolella" ja "korkeammassa" asemassa olivat selvä uhka epikurolaisuudelle. Sillä jumaluskoissa jumalat olivat ylin auktoriteetti joilla oli valta ja oikeus. Jumalus- koissa ihmiset olivat alamaisia jumalille joka tarkoitti että ihmisten tuli totella niitä sääntöjä joita jumaluskoissa oli. Jumaluskot olivat siis selvä uhka epikurolaisuuden korkeimmalle ja tavoitelluimmalle hyveelle eli mielenrauhaa tuovalle nautintojen ta- voittelulle. Sillä jos ihminen sai mielenrauhan sellaisista nautinnosta jotka oli jumal- uskon valossa paheksuttavia niin tällainen jumalusko oli tietysti suuri estä epikuro-laisuuden tavoitteille ja siksi se hyökkäsi materialisminsa kautta jumaluskoja kohtaan.

Epikurolaisuus vaikuttaa yhä tänäkin päivänä materialismissa. Muinainen jumal-uskoja kohtaan hyökännyt filosofia on yhä edelleen voimissaan ja jatkaa hyökkäyksiään materialismin kautta. "

R: Juuri näin on marjat...

"Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla. Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä". (Saar.1:9-10)

Kirjoitus on kokonaisuudessaan linkissä - Epikurolaisuus elää ja voi hyvin tiedemaailmassa "

Epikurolaisten sisäänlämpiävä "mukavuudenfilosofia" oli enemmän diplomaattinen ulkokuori järkevälle ja kehittyneelle opille  tuulisessa ja vaarallisessa Roomassa kuin sen "tosiolemus"...


« Vastaus #104 : 22.02.14 - klo:00:53 »

" Avioliittoa ei voi käsitteellistää neutraalisti ottamatta kantaa Jumalaan

21.2.2014 15:18 mikael torppa


TOSIASIAT TULKITAAN MAAILMANKATSOMUKSIEN KAUTTA

Filosofi Charles Taylorin mukaan tosiasioita ei ole mahdollista käsitteellistää neutraalisti ottamatta kantaa Jumalaan. "

R: Riippuu tosiasioista.

" Jokainen tutkija olipa hän ateisti tai agnostikko ottaa tiedettä tehdessään kantaa Jumalaan koska kysymys Jumalasta määrittää perustavalla tasolla kaikkien tosi- asioiden käsitteellistämistä. Taylorin puolustaman dialogisen pluralismin mukaan tutkijan uskonnollisilla (teistisillä, ateistisilla, agnostisilla) vakaumuksilla on vaikutusta siihen miten hän tieteessä tulkitsee tosiasia-aineistoa.

Myöskin keskustelua avioliitosta ei voi käsitteellistää neutraalisti ottamatta kantaa Jumalaan. Sillä koko avioliiton historiallinen pohja on Raamatussa - Jumalan sanassa. "

R: On naitu ennenkin.

" Keskustelussa avioliitosta on syvimmillään kyse siitä onko Jumala Luoja ja avio- liiton säätäjä vai onko ihminen vain sattumalta kehittynyt ja näin oikeutettu keksi- mään omat sääntönsä. Keskustelu aviolii- tosta on itseasiassa väittelyä siitä mikä maailmankatsomus on oikea. "

R: Riippuu taaskin keskustelusta. Minä en kauheasti ymmärrä, miksi parisuhteelle pitäisi esittää maagisia "perusteluja". Ketkä niitä lopulta tarvitsevat. (Tiedän kyllä, että on ainakin ennen ollut jonkin verran henkilöitä, jotka ovat sen jälkeen, kun he ovat päätyneet tulokseen, että mitään jumalaa ei olekaan varsinkaan valvomassa ja rankaisemassa, ovat ottaneet siltä kannalta, että "meitä on petetty!", ja kääntäneet kaiken nurin päin ja tehneet tasan päin vastoin, minkä osaavat, kuin isoissa kirjois- sa sanotaan. Itse en ole heihin kuulunut, kun en en ole ikinä Raamattuun, enkä muuhunkaan Pyhään Kirjaan uskonutkaan. Mua ei ole siis tuossa suhteessa "pe- tetty". Senkin voin sanoa, etteivät pakant aina olleet mitään "huippulberaaleja, eivät vapaita jyrkistäkin vääristä uskomuksista. Joiltakin osin ne olivat samoja, joiltakin osin eri kuin kirkon.

" Jotkut ihmiset vaativat että keskustelussa avioliitosta ei saa käyttää Raamattua. "

R: Kristinusko ei saisi olla erikoisasemassa perhelaeissa.

" He sanovat ettei "uskoa" saa sotkea tosiasioiden sekaan. He sanovat että tosi- asiat ovat neutraale- ja. Kuitenkaan ei ole olemassakaan neutraaleja "faktoja" vaan faktatkin ovat tulkintoja. Kaikki ihmiset tulkitsevat tosiasioita - "faktoja". Se miten ihmiset tulkitsevat tosiasia-aineistoa riippuu siitä minkälai- nen ennakko-oletus eli minkälai- nen maailmankatsomus ihmisellä on. "

R: No juu.Esimerksi,että "vetääkö Maa",vaiko "päin vastoin" "työntääkö taivas"! Sitähän ei vieläkään ihan varmaan tiedetä.Mutta sitä ei tarvitse siihen faktaan lukeakaan,vaan jättää se hypoteesin puolel- le! Joka tapauksessa on fakta, että kappaleet liikkuvat tietyllä tavalla gravitaatiokentässä (jonka ole- massaolo eli ilmeneminen vuorovaikuttavien objrktiivien piiriisä on fakta).

" Ihmiset käyttävät maailmankatsomuksestaan nousevia ennakko-oletuksia tosi- asioiden tulkitsemiseen. Tosiasiat nähdään siis maailmankatsomuksien valossa koska maailmankatsomus laittaa ihmisten silmille ne "uskomuslasit" joidenka läpi ihmiset katsovat tosiasioita. Kun siis ihmiset väittelevät tosiasi- oiden syistä ja perusteista he todellisuudessa väittelevät mikä maailmankatsomus on oikeassa. "

R: Usein näin.Ei aina.Esimerkiksi "maa vetää"- ja "taivas työtää" -teorioiden kan- nattajien ideologiassa ei juuri tarvitse olla eroa, vaan he ovat eri mieltä nimenomaan fysiikasta.

" VAATIMUS KESKUSTELUSSA EI SAA KÄYTTÄÄ RAAMATTUA ON ITSE ASIASSA KESKUSTELUN SÄÄNTÖJEN SANELEMISTA - SE ON VAATIMUS KORTTIPAKAN PEUKALOINTIIN

Ne jotka sanovat että jätä Raamattu avioliittolaki keskustelun ulkopuolelle todelli-suudessa ehdottavat että korttipakka pitäisi peukaloida heidän mielensä (maail- mankatsomuksensa) mukaan. He todellisuu- dessa sanovat silloin että tätä asiaa tulee tarkastella vain meidän (ei ole Jumalaa) maailmankatsomuk- sesta käsin. He sanovat tällöin että asiaa ei saa tarkastella kristillisestä vaan jumalattomasta maa- ilmankatsomuksesta käsin. He todellisuudessa sanovat tällöin että asiaa tulisi tar- kastella vain meidän "uskosta" käsin eli ei ole Luojaa koska kaikki on vain sattu- malta kehittynyt. Tämä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää silllä ihmiset eivät ole neutraaleja eikä ole neutraaleja faktoja vaan kaikkeen liittyy taustaoletukset elämän luonteesta.

Jos Raamattu Jumalan sana jätetään keskustelun ulkopuolelle keskustelussa avio- liitosta niin kristityt menettävät koko maailmankatsomuksensa pohjan ja ennakko-oletuksensa jonka kautta he tulkitsevat tosiasioita - avioliittoa. Tällöin väittely on jo hävitty kristillisestä näkökulmasta koska keskustelun lähtöoletukseksi hyväksyttiin jumalattoman maailmankatsomuksen pohja "ei ole Jumalaa joka olisi säätänyt avioliiton vain miehen ja vaimon välille".

Kristittyjen tulee ymmärtää tämä asia koska jumalattomat yrittävät saada keskus- telun avioliitosta poh- jalle jossa kristityt eivät saisi käyttää heidän ennakko-oletus- taan avioliitosta. Jumalattomat yrittävät luoda tilannetta jossa avioliittoa tulisi tarkastella vain heidän uskomuksestaan käsin. "

R: Ei ole vain "jumala vastaan jumalattomuus", vaan on myös kaiken maalman muita "perheen vastaan vieraissakäymisen peilineurooneita",jotka eivät jää pätkään jälkeen järjettömyydessä jumalauskoista...

" Ihmisten tulisi siis ymmärtää tässä tasa-arvoinen avioliittolaki keskustelussa keskustelun todellinen luonne.

R: Kyseessä ei ole neutraali uskomuksista vapaa maallinen asia vaan kyseessä on uskomuksiin perus- tuvien maailmankatsomuksien välinen taistelu siitä mikä on oikein ja mikä väärin. "

Kaikki uskomukset eivät ole "taivaallisia": on myös täysin maallisia uskomuksia: oikeita ja vääriä, järkeviä ja typeriä (ei mitään rajaa...)

" Tässä myös kirjoitukseni aiheesta - "Maailmankatsomuksen vaikutus tasa-arvoiseen avioliittolakiin". "


" ...Raamatun mukaan homous johtuu siitä että ihmiset eivät halua tuntea Jumalaa. Kun ihmiset muut- tavat sydämessään katoamattoman Jumalan kirkkauden ja kun- nian Luojana katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi ovat ihmiset silloin ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Eli kun ihmiset hylkäävät Jumalan Luojana ja antavat Luojan kunnian luodulle luonnolle on ihmisten ymmärtämätön sydän pimentynyt. Tällöin Jumala jättää ihmiset luonnottomien lihanhimojen valtaan jotka vallitsevat tässä turmeluksen orjuuteen annetussa maailmassa synnin vuoksi. ... "

R: Minä en välitä tulla tuntemaan jumalaa. Mutta en silti ole homo. "


« Vastaus #106 : 22.02.14 - klo:08:02 »

Tarkoitatko, että voisimme mallintaa matemaattisesti maailmankaikkeuden "mit- taushorisontin tuolla puolen" ja tehdä sitten tunnetussa maailmankaikkeudessa mittauksia jotka epäsuorasti vahvistaisivat mallin?


Toki. Sitähän tehdään kaiken aikaa. Vasta justiin se Higgsin bosoninkin hiukkas-tyyppi tuli mittaushorisontin sisälle, mutta tuo olio on koko ajan silltynyt loppun asti vahvistamttomana ilmiönä hiukasfysiikan standardimalliin, myös esimerkiksi sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen suhteisiin. Jos osli ositettu, että Higgsiä ei ole, se malli olisi hajo9nnut useaksi eri teoriaksi, joiden mahdollinen keskinäi- nen suhde on hämärän peitossa.

Esimerkiksi kaikki Big Bang -hommelit on täysin tuon matemaatisten hypoteesien menetelmien varassa.



Ajatus on mielenkiintoinen, vaikka en oikein osaa ymmärtää mitä se tarkoittaisi.


Sen varassa ollaan nykyaikaisessa kosmologiassa. Lisäksi on huomattava, että matematiikka jättää aina tukinnanvara: tiedetään vaikka mitä gravitaatiosta, mutta sitä "perukysymystä" ei tiedetä varmasti, onko kyseessä veto- vai työntövoima. Mutta sekin kyllä vielä selviää.

Ilmeisesti meillä pitäisi olla jokin selittämätön epämääräisyys, joka olisi selitet-tävissä vain tällä mallilla. Onhan näitä ollut tieteen historiassa, mutta ne kaikki ovat johtuneet jostakin luonnonilmiöstä, jonka teoreettinen malli on ennustanut, ja joka ainakin periaatteessa on mitattavissa.


Siis mihinkään henkiin tässä ainakaan minä en nyt misään tapauksessa usko. Eikä ajatelussa ole mitään erityistä epäselvyyttä, miten se Pavlovin-Fieldsin mallin mukaa rakentuu emergentisti materiaaliselle todellisuudelle, ollen itse liikkeen puolelle kuuluvaa ideaalista ´materian ja liikkeen´ dialektisessa vastakohtaparissa.


« Vastaus #110 : 22.02.14 - klo:21:01 »

Lainaus
Lainaus
Tarkoitatko,että voisimme mallintaa matemaattisesti maailmankaikkeuden "mittaushorisontin tuolla puolen" ja tehdä sitten tunnetussa maailmankaik- keudessa mittauksia jotka epäsuorasti vahvistaisivat mallin? Ajatus on mielenkiintoinen, vaikka en oikein osaa ymmärtää mitä se tarkoittaisi.


Toki. Sitähän tehdään kaiken aikaa. Vasta justiin se Higgsin bosoninkin hiuk- kastyyppi tuli mittaushorisontin sisälle, mutta tuo olio on koko ajan sisältynyt loppun asti vahvistamttomana ilmiönä hiukasfysiikan standardimalliin, myös esimerkiksi sähkömagneettisen ja heikon vuorovaikutuksen suhteisiin. Jos olisi osoitettu,että Higgsiä ei ole,se malli olisi hajo9nnut useaksi eri teoriaksi, joiden mahdollinen keskinäinen suhde on hämärän peitossa.

Esimerkiksi kaikki Big Bang -hommelit on täysin tuon matemaatisten hypoteesien menetelmien varassa.



No joo, tarkemmin ajatellen kysymykseni oli vähän hölmö.


Ei millään muotoa ollut hölmö, vaan ihan aiheellinen. Suomessa kammetaan koko  ajan "viralta" aksiomaattis-deduktiivista tieteellistä metodia, samalla kun huudetaan (virheellisesti) että "tiede on meto- di". Kullakin tieteenalalla ovat oma metodinsa, jotka nekin määräytyvät osin tutkimuskohteen erityislaadusta.

Voimmehan ajatella, että koko mitattava maailmankaikkeus on vain yksi mitattava asia, jonka tulokset voimme varmasti johtaa jostakin matemaattisesta mallista.


Voimme ajatella, mutta noin asia edes fysikaalisen todellisuudenkaan suhteen mitä suurimmalla toden- näköisyydellä EI OLE.

Yhden matemaattisen mallin mahdollisuus edellyttäisi,että modollinen logiikka olisi itse materiaalisen todel- lisuudenkin yksi ja hyvin keskeinen rakenne-elementti! "


« Vastaus #112 : 23.02.14 - klo:06:33 »

En nyt oikein pysty seuraamaan ajatustasi, siksi jankutan. Sanot siis, että pel- kistykseni maailmankaik- keuteen ja sitä mallintavaan matemaattiseen malliin ei pidä paikkaansa, koska logiikka ei ole todellisuuden "ainesosa".


Juu sanon.Se on kielen ja ajattalun ihmisen itsensä keksimä välttämätön ainesosa.

Se pätevyydelle materiaalista todellisuutta kuvaamaan taitavastikaan käytettynä on sitten edelltyksiä ja mahdollisesti myls esteitä itse todellisuudessakin.

Olen itse asiassa tässä kohtaa mahdollisesti samaa mieltä, mutta näillä asioilla ei mielestäni ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Malli on vain malli, mutta minun alkuperäinen pohdintani koski sitä, voimmeko millään tavalla järkevästi rakentaa edes mallia mittaushorisontin takaisesta.


No juu . Minä tarkoitin teoriaa, joka ennustaa yksikäsitteisesti (mutta tietysti enemmän tai vähemmän väärin, se on selvä).

On toki olemassa muunkinlaisia malleja.
Lainaus
Tai siis toki voimme, mutta se olisi kaiketi jonkinlaista numerologiaa.

Mitä tulee logiikan luonteeseen,en minä ainakaan ole lukenut pois sen mahdolli- suutta, että se todellakin olisi ikään kuin todellisuuden ainesosa, pythagoralai- sessa tai platonisessa mielessä. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että logiikka hajoaa todellisuuden syvimmällä tasolla, se siis on vain yksi inhimillisen ajattelun kategoria. Jos tämä kuullostaa idealismilta, sitä se onkin.



Ei se ole idealismia. "

« Vastaus #113 : 23.02.14 - klo:08:05 »

Jo zenon aikoinaan mainitsi, ettei mikään liiku ajallisesti, vaan kaikki liike on ajan suhteen paikoillaan,. Einstein vasta ymmärsi tuon merkityksen, eli kaikki liike tapahtuu suhteessa toisiin liikkeisiin. Mikään ei liiku myös suhteessa avaruuteen, koska avaruus on mitattavissa, vain siinä olevan aineellisen, siis gravitaation vaikutuksesta. Eli aineellinen vaikutus, voidaan mitata painovoimakentässä. (Gravitaatiovakio)


Aristoteles, joka oli muodollisen logiikan tieteellistäjä, oli sitä mieltä, että Zenon ei todella tarkoittanut tuota, vaan hän halusi osoittaa, että muodollinen logiikka ei ole kaikenselittävää ja että siinä olisi suorastaan jotakin vinossa eli mätää.

Tästä syystä Aristoteles piti häntä eikä Thalesta ("kaikki virtaa") tai Herakleitosta tai keskusteludialek- tiikan mestaria Sokratesta, erityisen tieteellisen dialektiikan perustajana.

" Dialectic

(also, dialectics), the doctrine of the most general principles of emergence and development, whose internal source is viewed as the unity of and conflict between opposites.

... Aristotle considered Zeno of Elea to be the first dialectician. It was precisely the Eleatics who sharply contrasted unity with multiplicity and the intellectual world with the sensory world. "

Aristotelestä muodollisen logiikan lakien formuloijana ei niinkään kiinnostanut vir- taaminen ja uuden al- kusynty (emergenssi) sellaisenaan, vaan ennen kaikkea se, onko ja missä määrin näissä jotakin sel- laista, joka uhkaa muodollisen logiikan yleispätevyyttä periaatteellisesti. Hän katsoi Zenonin osoitta- neen, että sellaista on. Hän määritteli jo Zenon tutkimien ´ykseyden ja moneuden´ kategoriden lisäksi ainakin ´mahdollisuuden ja todellisuuden´ dialektisen ketegoriaparin. (Sitä vastoin hän ei huomannut, että ´sisältö  ja muoto´ ("materia ja muotti") ´syy ja seuraus´, tai ´sattuma ja välttämättömyys´ ovat myös muodolisen logiikan voimassaoloedelytyk- siä vastaan rikkovia dialektiikan kategoriapareja.

Persoonana Zoenon muistutti Platonia: hän oli suurikokoinen urheilullinen asioiden showpuolen päälle hyvin ymmärtävä alun perin karthagolaistaustainen kultturin ja politiikan vaikuttajapersoona. Hän oli myös tarvittaessa ehdottoman häikäilemätön ja tehokas välttämättömiksi katsomiensa muutosten toteuttaja parhaaksi katsomal- laan tavalla, mukaan lukien terrorismi ja sotilaallinen disiformaatio. "


« Vastaus #114 : 23.02.14 - klo:08:26 »

No comments...

Raamatullinen perhekäsitys

22.2.2014 20:51 Satu Hassi

" Raamatullinen perhekäsitys on päässyt hämärtymään.

Onhan kirjan tapahtumista jo jonkin verran aikaa. Kerrataan vähän.

1 Vanha testamentti

Aatami ja Eeva: rivien välistä annetaan ymmärtää, että heteroseksi heidän välillään on syntiä. Saivat lapsia, ei täsmennetä oliko heidät vihitty avioliittoon. (1Moos 2-4)

Nooa: asui samassa arkissa kolmen poikansa ja näiden kaikkien vaimojen kanssa. (1Moos 7-8)

Abram ja Sarai, myöhemmin Abraham ja Saara: saman isän lapsia. Menivät nälän- hädän takia Egyptiin, Abram pelkäsi tulevansa tapetuksi hyvin kauniin vaimonsa vuoksi ja siksi käski Saraita kertomaan ole- vansa Abramin sisar. Farao otti Sarain vaimokseen, kunnes totuus paljastui ja molemmat karkotettiin. Samoin pariskunta menetteli jouduttuaan siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin. Koska Sarai ei ollut saanut lasta, hän antoi miehelleen sivuvaimoksi Hagar-orjattaren, joka synnytti Ismael-pojan. Kun Abram oli 99-vuotias, Herra teki hänen kanssaan liiton, jonka ehto on kaikkien miesten ja poikalasten ympäri- leikkaaminen ja antoi pariskunnalle uudet nimet, Abraham ja Saara. Abraham oli satavuotias, kun Iisak syntyi. (1Moos 12-25)

Loot: asui Sodomassa, sai vieraakseen enkeleitä. Illalla kaupungin miehet vaativat saada maata Lootin vieraiden kanssa.Loot tarjosi väkijoukolle vieraiden sijaan kahta tytärtään, jotka olivat vielä neitsyitä. Herran hävitettyä Sodoman Loot asettui tyttä-riensä kanssa vuorille asumaan. Koska tarjolla ei ollut muita miehiä, tyttäret juotti- vat isänsä humalaan ja makasivat vuoron perään hänen kanssaan, ja tulivat molem- mat raskaaksi. (1Moos 19)

Jaakob: palveli setäänsä Labania seitsemän vuotta saadakseen vaimokseen serk- kunsa Raakelin, mutta tytön isä naittikin hänelle vanhemman sisaren Lean. Vietet- tyään Lean kanssa hääviikon Jaakob sai vaimokseen myös Raakelin.Näiden lisäksi Jaakob sai lapsia vaimojensa orjatarten Bilhan ja Silpan kanssa. (1Moos 29-30)

Mooses: Välitti lain, jonka mukaan sotilas saa ottaa vihollisjoukosta mukaansa naisen.Kun tämä on kuukauden itkenyt vanhempiaan, mies voi ottaa hänet vaimok- seen. (5Moos 22:1-13) Jos mies kuolee ilman poikalasta, miehen veljen tulee ottaa leski vaimokseen ja yhtyä häneen. (5Moos 25:5)

Daavid: ensimmäinen vaimo oli kuningas Saulin tytär Mikal (1Sam18). Tultuaan ku- ninkaaksi otti lisää useita vaimoja ja sivuvaimoja. Rakastui heettiläisen Urian vai- moon Batsebaan ja lähetytti Urian etu- rintamaan jotta hänet lyötäisiin hengiltä, ku- ten kävikin, ja Daavid otti Batseban omakseen. Tästä Herra vihastui. Batseba syn- nytti Salomo-pojan. (2Sam11) Kun Daavid oli käynyt vanhaksi ja palelevaksi, hänen lämmikkeekseen haettiin kaunis nuori neitsyt, mutta kuningas ei yhtynyt häneen. (1Kun1)

Daavidin poika Amnon: raiskasi sisarpuolensa Tamarin. (2Sam13)

Salomo: seuraava kunigas, sai vaimokseen Egyptin kuninkaan tyttären. Lisäksi hä- nellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja, kaikkiaan seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa.(1Kun 11)

2 Uusi testamentti

Maria ja Joosef: Maria synnytti pojan vaikka oli vasta kihloissa Joosefin kanssa. (Luuk 2) Väitetään, että Joosef ei ollut pojan oikea isä.

Jeesus: Vietti aikuisena kiertelevää elämää opetuslapsiksi kutsutun miesjoukon kanssa. (Matt, Mark,Luuk, Joh) Useissa kohdissa mainitaan (Joh 13:23,Joh 19:26, Joh 20:2, Joh 21:7) että yksi opetuslapsista oli Jeesukselle rakkain. Vielä 2000 vuotta myöhemmin kiistellään siitä, oliko kyseessä Johannes, Maria Magdaleena vai joku muu.

Hyvin selvä perhekäsitys siis. "



« Vastaus #124 : 25.02.14 - klo:07:17 »

Keskustelut ovat tietenkin käsitteellisiä, jos tuntemattomasta muodostaa käsitteen, on se vain oman mielen luomus, ja siten tarpeeton.


Kukaan ei ole pystynyt esittämäänsisäisesti ristiriidtonta jumalan määritmää. Jos teoriaa hyväksytään sisäisesti ristiriitaisia käsitteitä, se ei ennusta mitään, eikä sitä voida testata. Se taas on ehdottoman välttämätöntä erityisesti, jos on oletettu olioita, joita ei sellaisenaan ainakaan toistaiseksi voida havaita. Sellaisten olettami- nen ei ole ehdottoman kiellettyä, jos ne ennustavat jotakin uutta epätriviaalia testattavaa.

(Myöskään "vapaa tahto" ei kelpaa tuossa suhteessa tieteelliseen teorianmuodos- tukseen (koska siinä on ´vapaa´ implisiittisesti kahdessa eri merkityksessä), mutta se ei tarkoita, ettei minkäänlaista psyykkistä oliota nimeltä tahto valinnan työkaluna voisi olla olemassa.)


« Vastaus #134 : 02.03.14 - klo:05:14 »

Niin kaikkihan "rakentuu" ikäänkuin tyhjän päälle, vain voimiin luottaen. Liike on välttämättömyys, samoin liikkeen aiheuttama voima, (painovoima) mikään ei ole olemassa itsestään, vaan erilaisten voimien vaikutuksesta.
 
Paikoillaan ei pysy mikään, ei galaksitkaan vaan liikkuvat suhteessa toisiinsa ja niissä olevat miljarrit tähdet, planeetat joutuvat kulkemaan noiden voimien viemi- nä omia ratojaan, jotka ovat olemassa tuon voiman vuoksi, se siis sinänsä on sekä järjestelmän ylläpitäjä, että sen muoto.

Palaset pysyäkseen kasassa ovat olemassa niihin sitoutuneen liike-energian (sidosenergiat) vuoksi. Siten mitään ei varsinaisesti ole olemassa, ainoastaan kaikkialla vaikuttava, muutoksen voima.



Heh! Kari Enqvist ja "tiede"toimittaja Annikka Mutanen taas sanovat, että "mitään voimia ei ole ollenkaan olemassa"?

http://www.tiede.fi/artikkeli/blogit/tieteen_puudeli/koulun_fysiikka_jumiutui_sadan_vuoden_taakse

(Tarkoittasi mm. että energiakentillä ei ole ainakaan nollasta poikkeavia matkaderivaatoja...)

" " Professori itse oli koulussa huono fysiikassa. Numero laski välillä viitoseen. Mekaniikka ei ollut hänestä ollenkaan helppoa.

– En koskaan tajunnut voiman komponentteja. Myöhemmin yliopistossa ymmärsin, että eihän niitä ole oikeasti olemassakaan. Todellisuudessa tilanteissa vaikutti vain yksi voima: gravitaatio.

Pedagogi Viiri tukee Enqvistin havaintoa. Fysiikan voiman käsite on opiskelijoille tutkitusti vaikea. Vaikka ilmiöt ovat käsin kosketeltavia ja silmin nähtäviä, niihin sovellettava käsiterakennelma ei ole sopusoinnussa arkiajattelun kanssa.

– Tieteellisessä ajattelussa koko voima voidaan hävittää, ja lukion fysiikassakin sitä voisi periaatteessa kokeillla. "

Enqvist on yhä edelleen huono fysikassa, ja ielä suunnattoman paljonhuompi tieteefilosofiassa, joka on etenevääle titeelle ehdottoman välttämätöntä!


« Vastaus #135 : 02.03.14 - klo:06:08 »

Tällaiseen puppugeneraatoorikamaan ei pitäisi koskea pitkällä tikullakaan, mutta jotenkin vaan tekisi mieli lukea mielekkäitä kirjoituksia.

Liike ei ole välttämättömyys.


Taatusti on: ei ole materiaa ilman liikettä eikä liikettä ilman materiaa. Liikeen (muu- toksen) mitta on energia, ja jokainen todellinen olio sisältää energiaa. Se juuri itse asiassa osoittaakin, että "kaikki liikkuu".
Lainaus
Liike ei aiheuta voimaa (mekaniikan toinen peruslaki).


Aiheuttaapas."Mekaniikan" (Newtonin) II peruslaki ei sano syysuhteen SUNNASTA mitään: kappalee- seen kohdistettu pakkokiihtyvyys aiheuttaa voimia kappaleen ja pakkoliikuttajan, toisen kappaleen välille tasan samoin kuin kappaleseen vaikuttava ulkoinen voimakin aiheuttaa kiihtyvyyttä.

Mitään non tyhmää en ole aikoihin kuullutkaan, mutta se ehkä selittää osaltaan käsittämättämän näkemyksesi "syistä": että ne muka olisivat "voimia, joiden on mahdollista vaikuttaa vain yhteensuuntaan "fysikaalisesti"! "

Tuollainen olisi totaalisessa ristiriidassa Newton III pääsäännön kanssa:

(Vuorovaikuttavat) kappaleet vaikuttavat toisiinsa aina sumansuurisilla mutta vastakkasimerkkisillä voimilla!

Tämä II pääsääntö seuraa tuosta II pääsännöstä. Ja oikeastan I:kin seuraa siitä.
Lainaus
Paikollaan voi pysyä, kun sovitaan koordinaatisto.


Ei fysiikan laeista voida "sopia"!  Et ole selvästikään ikinä kuullut mitään inertiaali- sista ja epäinertiaalista koordinaatistoista. Enkä viitsi ruveta selittämäänkään, sillä useimmat muut tietävät. Mekaniikan peruslait ovat voimassa vain inertiaalikoordi-naatistoissa, mikä on myös sellaisen määritelmä.

Palaset eivät pysy kasassa sitoutuneen liike-eneriaan, vaan ionisidoksien, kova- lenttisten sidoksien, metallisidoksien, van der Waalsin voiman, dipoli-dipolisidok- sien ja vetysidoksien  vuoksi.

Kiihtyvyys aiheuttaa noissa sidoksissa jännityksiä, joiden integraaleja alueissa (sisäiset) voimat ovat.

Miksi tällaista kakkaa, pro forma?


Itse päästelet vielä paksumpaa kakkaa.

Huudat:"fysikassa fysiikasta fysiikalla fysiikaksi LALLAA! ja haukut muita tyhmiksi ja "epätieteellisiksi", mutta et tiedä fyssikasta mitään muuta kuin kemiallisten sidoten nimiä!