Tämä juttu perustuu "Tiede"-hölynpölylehden keskustelupalstalla käytyyn väittelyyn ja siitä poistettuihin viesteihin.

Aloitetaan hieman kauempaa kuin varsinaisesta pangermanistisesta avoimesta hyökkäyksestä balttietymologioita vastaan.

 

KERMAANIT MUKA SUOMESSA ENNEN URALIALISIA!!???

 

Jaska:  Re: Lalli ja Erik

              Lähetetty: Ti Touko 26, 2009 1:33 pm

" HMV kirjoitti: " Täällä on väitetty että nykyisen Länsi-Suomen alueella olisi mahdol-lisesti asunut jotain germaanikielistä väkeä ennenkuin itämerensuomalaiset saapuivat alueelle ja sulauttivat germaanit itseensä.

Jos näin tapahtui, niin näiltä germaaneilta olisi siis jäänyt todennäköisesti substraattilainoja ims-kieliin, tai ainakin suomeen.
 
Jos taas germaanikielisiä olisi muuttanut ims-kielisten keskuuteen ja sulautuneet näihin, olisi germaaneilta jäänyt superstraattilainoja ko. ims-kieliin.
Lienen ymmärtänyt oikein?

Onko mitään keinoa erottaa samasta kieliryhmästä tulleita sub- ja superstraattilainoja toisistaan, edellyttäen että molempia tyyppejä löytyy lainansaajakielestä?

Jos vastaus edelliseen kysymykseen on kyllä, voidaanko suomesta tunnistaa kummankin tyypin germaanilainoja? "
 

Jaska: " Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys!

Näitä kysymyksiä kosketellaan Janne Saarikiven väitöskirjassa:

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/suoma/vk/saarikivi/substrat.pdf

 

(Varoitus: kestää kauan latautua mutta on sen arvoinen! Jaska)

Erityisesti asiaa käsitellään johdanto-osiossa sivuilla 11–26 (englanniksi) ja artikkelissa I (PDF:n sivulta 55; suomeksi) ja V (PDF:n sivulta 257; englanniksi).

Sivulta 25:
”In the lexicon, the substrate borrowings are typically found in domains related to a particular region such as vocabulary connected to geography,ecology,climate, flora, fauna and the local forms of livelihood.This kind of vocabulary includes concepts that cannot be replaced by the vocabulary of a language that has not been spoken in the contact area for a longer period of time and therefore has not developed an adequate terminology to describe its characteristics. Moreover, substrate vocabulary can be found in taboo and affective words, presumably because such vocabulary is conti-nuously in the need of renewal and new affective words are coined out from all the sources available in the speech community. The third, and in most cases likely the most important domain of substrate vocabulary which is treated in detail in all of the articles of this study is the substrate toponymy.Thus, the domains of substrate bor- rowings are clearly different from the domains of cultural borrowings, which usually include names for cultural innovations,terminology related to agriculture, religion, administration, etc.”

Eli substraatti ilmenee erityisesti tietyn alueen ominaiseen maastoon, kasvistoon ja eläimis- töön sekä erikoisiin elintapoihin liittyvässä sanastossa, samoin tabu- ja affektisanastossa (tunnepitoiset ilmaukset) ja lopuksi paikannimistössä.

Superstraattiin sen sijaan liittynevät useammin ns. kulttuurilainat eli teknisiin ilmiöihin, nuorempiin elinkeinoihin, uskomuksiin ja hallintoon liittyvät nimitykset.

Nyt kun germaanisia lainasanoja tarkastellaan näitä aihepiirirajauksia vasten, niin kumpaakin tyyppiä tavataan – seuraavaan lainasanat on kerätty Tapani Lehtisen kirjasta Kielen vuosituhannet, muutama substraattiaihepiiriin kuuluva lisäksi Jorma Koivulehdon tutkimuksista:

- Substraattilainoina voitaisiin pitää sanoja hieta, hylje, kallio, kauris, nahka, sara, aalto, autio, kasa, kulju, lieko, susi.

- Superstraattilainoina voitaisiin pitää sanoja ahjo, apaja, arpa, kana, karja, kaura, kihla, kilpi, lanka, liesi, onki, purje, pursi, ratsu, rauta, salpa, satama, sika, tuoni, tuppi, uskoa, vanne, kerit(se)ä, luoko, laidun, lammas, lauma, lieka, nauta, niittää, saatto, akana, aura, helve, humala, laiho, lanta, mallas, multa, pelto, ruis, tade, tunkio, turve, vainio, hame, lakki, paita (rasvakerros), sukka, vaate, vaippa, kammio, kartano, lato, lattia, porras, rima, kulta, kupari, tina, kappa, kiihtelys, mitta, punta, puntari, raha, avio, hallita, joulu, juhla, kauppa, kuningas, kunnia, laina, lunnaat, murha, ruhtinas, sakko, tuomita, valta, vartija, vuokra.


 

(HM: Olen nerkinnyt tuossa varmat balttilainat punaisella värillä. Ne eivät ole (kuten preussin sanat lanta (landa, f. oli sonta ja landan, n. ruoka kaikenkattavaan kiertokul-kuun uskoneessa pakana-Preussissa), tai eivät edes voi olla germaanilainoja (mm. taivutuksena takia kuten kilpi, liesi, onki, tuoni, tuppi, hallita ja tuomita). Näihin sanoihin palataan.

Germaaniseksi tunnustamani sanat olen merkinnyt vihreällä. Niillä en ole sen enempää vaivannut päätäni, "varmoja" tai ei.

Violetilla olen merkinnyt todennäköuiset muinaisiranilaiset/vasarakirvessanat, joissa suomen sana voi olla lähimpänä "alkuperäistä", kuten pelto (sanskr. pel-tu = "kuivattu maapohja", liettuaksi "palšta").

Epävarmat balttilainat olen merkinnyt sinisellä. germaanitaustakaan ei poissuljettu.

Oranssilla olen merkinnyt sanat jotaka takuulla eivät ole ainakaan germaanisia: ovat omaperäisiä, balttilaisia tmv.

Slaavikieliä osaavan Saarikivan kunniaksi on sanottava, että kerrankin slaavilainat on juurittu pois "germaanilainijen" joukosta.

 

Sana kuningas on seeliä ja tarkoittaa heimopäällikköä.

kùnigas

Straipsnelis:

E. Fraenkelio žodyno 310 p. skaitome: „Die von vielen Forschern angegebenen lit. Form kuningas existiert nicht […] Lit. kunigas ist zu einer Zeit aus dem Deutschen entlehnt worden, als bereits kunig für kuning gesprochen wurde.“ Apie lie. lytį kùnigas turi būti pasakyta štai kas [133].

A. Salys (Lietuvių Enciklopedija, Boston, 1958,XIII,356–358) argumentuotai kritikuoja E. Fraenkelio samprotavimus. Anot Salio, nebuvo jokios priežasties K. Būgai (bei šį sekančiam E. Fraenkeliui) teigti esą minėtas žodis neegzistuoja.

Be abejonės,lytis kùningas fiksuojama lie.kalboje.Iš Mažosios Lietuvos tai patvirtina Nesselmannas ir Kuršaitis. Lie. kùningas užfiksuotas vestuvinėse Juškos dainose ir netgi dabar šis žodis skamba Šiaulių rajone.

Šaltinis:Schmalstieg 1960, 132–133
 

Tämä liettuan seelimurteissa esiintyvä muoto on haluttu torjua, koska se "on latviaa" kuten usea muukin seeliläinen ja kuurilainen sana.

Sana satama on suomea, samaa juurta kuin sataa (pudota),sato ja sadin = "pudotin", pyyntikuoppa, ja sattua = "puodot(tu)a (kohdalleen)", ja on tarkoittanut paikkaa joen tai järven rannalla, johon ylimääräinen saalis tai sato kootaan myytäväksi ja haettavaksi veneellä/laivalla.

Raha, kuten myös germaanin *skraa, tulee sanasta skrandis, *skrandzia, joka tarkoittaa turkiskappaleita.

Sana hame kuuluu niihin, joden alussa on suomessa h,mutta verossa, vatjassa ja lii-vissä ei. On myös päinvastaisia tapauksia, kuten (h)ampua.Varsinkin noissa jälkim-mäisissä on sanan alussa todennäköisesti ollut suhu-s-äänne.Sanan pitäisi sitten ol- la sama kuin muinaisgermaaninen *hams ( > *kams) = nahka. Vähintään yhtä toden- näköisesti se on smaa kuin venäjän šamš = säämiskä, nahka, samaa kuin preussin kymis ja tms, lietttan tymas, latgallin čymš, keltin chamoix (gemssi, -nnahka). Muinaisgermaanin *kams-/*hams- sekin varmaan on samaa perua, mutta suomen sana ei ole ainakaan sieltä.

Salpa ja tulppa voivat olla germaanisia (mutta tuskin vanhoja), mutta tolppa eli tukipilari on venäjää: stolp.

" Eli superstraattioletuksen tueksi on enemmän aineistoa,ja tähän tyyppiinhän kuuluu myös historiallisesti tunnettu ruotsalaisvaikutus – lopputuloskin lienee tyypillinen, eli ajan mittaan Suomen ruotsinkieliset saattavat sulautua alueen enemmistöön (HUOM Sanalistassa ei ole ruotsalaislainoja vaan ainoastaan vanhempia germaanilainoja.) [ja tuo oli VALETTA!; tosin ne vaivat olla myös norjalainoja, itäistä tietä, HM]

Kuitenkin myös substraattioletusta tukevat mainittujen sanojen ja mahdollisesti myös ruumiinosien nimitysten kuten otsa ja raaja,jotka olen jättänyt pois lisäksi myös ilmei-sen vanhat germaaniset paikannimet ja nimielementit (Eura-, Aura-, Vammas/ Vam-pu-, Hauho-, Harja-valta, Kymi-) sekä nuoremmat germaanisina pidetyt asutusnimet – jälkimmäiseen ryhmää, vaikka se lukuisampi onkin,on kuitenkin suhtauduttava kriit-tisemmin,koska paikannimen selittäminen henkilönnimen pohjalta on melko helppoa kun ei ole paikkatyyppiä johon verrata. Sitä paitsi tällaiset asutusnimet voisivat liittyä myös superstraattityyppiin. "

 

Mutta sitten Koivulehdon hyökkäys ainoaa kirjaa vastaan, mitä vuosikymmeniin on ilmestynyt balttilainoista:

 

ARkkis: " Viestin otsikko: Re: Lalli ja Erik,   Lähetetty: Ke Touko 27, 2009 12:35 am

HMV kirjoitti: " Kiitos vastauksesta. Pitävätkö siis Lehtinen ja Koivulehto yo. listojen kaikkia sanoja germaanilainoina? Mitä nyt muistiini on tarttunut, niin eikö tuossa ole jokunen balttilainana pidetty sana,vai onko lähtökielenä jokin "luoteisindoeurooppa", siis baltti- ja germaanikielten yhteinen kantamuoto? "


Jaska (joka siis puhuu aina paskaa...): "Lähtökieli on nimenomaan tunnistettavasti germaaninen, ei luoteisindoeurooppalainen eikä balttilainen. Balttilainoja ei tuossa siis pitäisi olla, kun vanhastaan raja on ollut suhteellisen selvä,mutta 1990-luvulla ”baltistivastaisku” kärjistyi Kari Liukkosen tutkimukseen Baltisches im Finnischen, jossa hän yritti (Arkkiksen tapaan) selittää balttilaisiksi monia mm. germaanisina pidettyjä sanoja. Ja vaikka kaikista sanoista ei voikaan olla varma (niitäkin on tässä ketjussa tullut esiin), niin monin kohdin Liukkonen on joutunut löyhentämään kritee-rejä siinä määrin ettei tällaista kilpailevaa selitystä ole yleisesti katsottu uskottavaksi.

Jorma Koivulehdon kriittinen arvio löytyy täältä (sivun toinen teksti):

http://www.tsv.fi/ttapaht/011/kesk.htm#kes

(Vs muuten tarkoittaa tuolla š:ää ja Vz ž:ää… On muuten erittäin opettavaista luettavaa kaikille lainasanoista kiinnostuneille.)  "

 

Katsothan nyt sitten, kuinka paksua paskaa se Koivulehto löytää kirjasta Baltisches im Finnischen.

Mulla ei ole sitä tässä nyt valitettavasti käsillä, mutta olen sen lukenut kahteen tai kol- meen kertaan läpi ja vielä etsinyt sieltä konkreettisia tapauksia.Ja voin sen tarvittaes- sa hankkia käsiini, se on lainassa. Liukkonen esittää useissa tapauksissa useampia vaihtoehtoja, mutta Koivulehto kommentoi vain yhtä, "tyhmintä", näin esimerkiksi ta-pauksissa "ihminen" ja "Suomi"."Tyhmille" etymologioille on lisäperuste, josta Koivu- lehto vaikenee. (Mahdollisesti Liukkosen kirja eri painokset ovat erilaisia. Retorisesti varsin taitavasti hän on julkaissut kirjansa saksaksi, jolla pääasiassa lienevät myös pölhögermanistiset teokset.)

Tässä on vielä sanottava noista kuurilaisista, että kalparitarikunnan ja Liettuan raja jakoi Kuurinmaan kahtia 1200-luvulla,ja heidän pohjoinen osansa latvialaistui ja ete- läinen osansa liettu- alaistui ja vahvasti sekä itämerensuomalaisia että germaanisia vaikutteita sisältänyt kielensä vei joukon lainasanoja ja sanamuotoja molempiin kie- liin.Nistä latvian kuurismit tunnetaan, liettuan välttämättä ei. Jo pelkästään nimessa "Kap-er-nik-s/Kuperniks" = "dyyniläinen" on sekä balttilainen osa "kap-", joka tar-koittaa femiinimuotoisena "kapa" hiekkadyymiä,kupua,kasaa,preussiksi "kūpa" (ja maskuliinin "kapas" hautaa, vähän "päin vasoin"...balttien ikivanhassa filosofiassa kaikki oli "jonkun tekemää" ja taustalla on verbi "ka(u)p(s)ti" = kasata,kaivaa johdan- naisineen), osa -er- lienee germaaninen, ja -nik- preussin kautta slaavilainen tarkoit-taen yleensä ammattia. Suomalainen osa siitä puuttuu,mutta se kuten muutkin sanat on sitten ÄÄNNETTY erittäin suomalaisesti, paino ensimmäisellä tavalla, ilman tooneja, liudennuksia ja liikoja suhinoita ja mieluiten kovilla konsonanteilla.

Tunnetuin "kuurilainen" (ainakin nimeltään!) on ollut Niklas Kuurilainen, Nikolaus Kopernikus, merikapteeniperheestä, joskin isä kuoli pojan ollessa 9-vuotias, ja hän joutui piispa-enon kasvatettavaksi.

JK: " Kari Liukkosen etymologinen avaus: mahdollisimman monta balttilaista lainaa


Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessaan (1999:Baltisches im Finnischen, SUST 235) Kari Liukkonen edustaa täysin päinvastaista linjaa kuin Koponen. Hän yrittää löytää mahdollisimman monta lainasanaa.Tosin ei mitä tahansa lainaa,vaan nimen- omaan balttilaista lainaa. Lainaselityksiä on kirjassa 100 kappaletta, aakkosjärjestyk- sessä. Kun tekijä on itse baltologi, odottaisi kypsää tulosta ja järkeviä etymologioita. Kuitenkin jo pikainen silmäys kirjaan hätkähdyttää,ja mitä enemmän siihen syventyy, sitä merkillisemmältä se näyttää. Kun tutkimus kuitenkin on - kuten sanottu - julkaistu arvostetussa sarjassa, sitä ei voi noin vain sivuuttaa. Liukkonen on kyllä kiitettävästi löytänyt sanoja, joille ei vielä ole selitystä. Mutta metodi "lainaa baltista mihin hintaan hyvänsä" ei vie vakavaa tutkimusta eteenpäin. Balto-logian hallinta ei yksin riitä, jos lainatodistelut ovat sellaisia kuin tässä kirjassa.

Tässä kirjoituksessa voin käsitellä vain muutamaa tapausta. Yritän tyypitellä niitä ryhmiksi niiden heikkouksien mukaan.

Semanttinen mielivaltaisuus näkyy useimmissa etymologioissa.

Postuloidaan hypoteettisia "alkumerkityksiä", joiden on määrä oikeuttaa kulloinenkin selitys. Postuloidut merkityskehityksetkään eivät yleensä ole mitenkään luontevia, eikä niille löydy semanttisia paralleeleja, rinnakkaistapauksia."


A: Koivulehto erehtyy tässä: niitä löytyy vaikka kuinka perkeleesti, mutta ne ovat erilaisia kuin mihin Koivulehto on tottunut germaanikielissä.

JK: " Sanan häät (yksikkömuoto hää on käytössä vain yhdyssanoissa) Liukkonen pa-lauttaa varhaiskantasuomen asuun *Vsänä ja selittää,että se on lainaa baltin sanasta *žanga 'askel' (vrt. liettuan žengti 'astella, kulkea, mennä'): avioonhan astutaan. Bal-tin sana olisi siis Liukkosen mukaan lainautuessaan merkinnyt jotain sellaista kuin *'(juhlallinen) askel' tai *'askeleen otto'.

Tässä näkyy argumentointitapa,joka toistuu kerta kerran jälkeen:itämerensuomen sa- noja, joilla ei näyttäisi olevan semanttisesti mitään tekemistä oletetun baltin originaa- lin kanssa, selitetään silti lainoiksi ottamalla avuksi eräänlainen vapaa assosiaatio. Vapaasti assosioiden, mielteitä toisiinsa yhdistellen, voidaan todella melkein aina löytää jotain yhteistä kahden käsitteen välille. "


A: Tässä on taas kysessä sellainen ns. "ajattaa-ryväs" verbejä jollaisia olen aiksemmin osoittanut balttikielistä:

"*žingti" > edetä askel, pykälä (kerralla) > žingsnis = askel, pykälä
"žengti (žengia, žengė)" = astella, marssia astua (myös "žingsniuoti", askeltaa)
"žangti" = panna kulkemaan, etenemään, ajamaan, kaivamaan, leikkamaan jokin matka (mm. jossakin pelissä, tuloksena jokin taival tai työetenemä)

MERKITYKSISTÄ ei jää kiinni,kuten Koivulehdolla,etteikö tästä parvesta merkitysten puolesta "irtoaisi" "häätä" ja "häntää", ja kuurin kautta vaikka "sänkeä" ("niitetty taival", viikate (*vkaptens = kaikenleikkaava on kuuria, Eino Niminen).

Avioliittoon (tai avioliitossa) "astumisen" kanssa tällä nimenomaisella sanalla ei ole mitään tekemistä, vaan se on täy- sin toinen verbi "*ženti" = naittaa mies, josta tulee sana "žentas" = vävy = "naitettu mies".Tämä sana saattaisi olla tullut kuurista preussista liettuaan, sillä "nainen" on preussiksi ja jotvingiksi "gena", jota vastaisi liettuassa "*žena", joka on "vaimo venäjäksi".

"Häät" voisvat tulla noista molemmista sanoista suurin piirtein siten kuin Liukkonen olettaakin.

Koivulehdon irvistely on tyhmää ja asiantuntematonta joka tapauksessa, vaikka etymologia ei oliskaan just noin.

Koivulehto on vähän kuin Jaska.

JK: " Etymologioinnissa on kuitenkin kyse uskottavuudesta.

A: Ei ole, vaan kyse on totuudesta, kuten KAIKESSA TIETEESSÄ.Tosi etymologia on tärkeä, epätosi on vahingolli- nen, vaikka olisi kuinka perkeleen "uskottava". Koivulehto osoittaa ole- vansa tieteenfilofiassa tyhmä tai epärehellinen.

JK:"Varsinkin lainasanatutkimuksessa tällainen metodi vie täydelliseen mielivaltaan. Tässä juuri on ero etymologiointiin, jota harjoitetaan saman kielikunnan sisäisillä kentillä. Siellä on kyse äänteiden identtisyydestä. Jos voisimme esim. osoittaa, että tietyn indoeurooppalaisen kielen sanalle 'häät' löytyy tietystä toisesta indoeurooppa-laisesta kielestä (siis sukukielestä) äänteellisesti identtinen sana, joka merkitsisi esim. 'askelta', voisimme todella esittää arvion, että sanat kuuluvat yhteen, eli ovat muodollisesti "sama sana",mutta tietenkin asia kaipaisi vielä täydentävää tutkimusta, jossa otettaisiin huomioon koko indoeuroopan sanakenttä, ´häitä' merkitsevien muiden sanojen semanttinen motivaatio jne. Mutta tuskin missään tapauksessa voisi lähteä merkityksestä *"juhlallinen askel", vaan yhteys perustuisi pikemminkin häätansseihin tai hääkulkueisiin tms. "

A: JUURI NÄIHIN se liittyisi, julkisiin "hyppyihin", jos se liittyy verbiin "žengti" (ja samalla verbiin "*ženti").

JK: " Lainasanojen ollessa kyseessä ei kuitenkaan ole geneettistä äänneyhteyttä, ei ole siis "samaa sanaa", ja siksi tämäntapaiset täysin vapaan assosiaation menetel-mät jäävät arvottomiksi: teoreettinen selitysvoima on nimittäin jälleen liian suuri, (lähes) rajaton.

Metodi, joka "selittää" mitä tahansa, ei selitä enää mitään. "


A: Tuo muualta luettu letkaus sinänsä pitää paikkansa.

JK: " Jotta selitys olisi uskottava,lainasanan merkityksen pitäisi jossain määrin -- mie- luummin aika tarkasti -- vastata originaalinsa merkitystä; tai ainakin merkityseron pi-täisi olla sellainen,että se on luonteva selittää. Semanttisten rinnakkaistapausten löy- tyminen vahvistaa aina selitystä, jos kyseessä on erikoinen semanttinen kehittymä. -- Liukkosen selitys on äänteellisestikin epäonnistunut: baltin -ng- [-ng-]:ää pitäisi tie-tenkin vastata varhaiskantasuomen -nk- (*Vsänkä), eli pitäisi olla suomen **hänkä."

A: Verbin "*ženti" ilmeisetä preesensistä "*ženia" tulisi Liukkosen olettama "hänä".

JK: " Baltin 'tietää, tuntea'- pesyeestä juontavat Liukkosen mukaan juurensa seuraa-vat neljä sanaa: himo, hinta, ihme ja ihminen; sanat himo ja ihme jopa samasta baltin sanasta *Vzinm5e. (žinme, RK)"

A: Tämä ei ole ainoa selitys sanoille "ihminen", joka voi tulla mm. sanueesta "žmone-", eikä sanalle "ihme".

Tässä ryhmässä on kaksi kantasanaryhmää joiden keskinäinen suhde kysymys.

"žymus (m) / žymi (f)" = merkittävä, huomattava, silmiinpistävä(n komea), suuri
žymė = merkki, merkintä, tuntomerkki, tunnusmerkillinen ominaisuus (karakteristika)
"žymėti...žymi...žymėjo" = merkitä (kaikissa suomen merkityksissä)

Toinen ryhmä on
"žinia" = viesti, tieto signaali
"žinoti...žino...žinojo" = tietää, tuntea.

(Näiden välillä voi olla historiallinen yhteys kuten "tietää" ja "pistää tietämään", mutta tavallisuudeta poikavalla kaavalla, eikä se edellisen kohdan "ženti" käy merkityksensä puolesta parven jatkoksi, vaikka muodoltaan kävisikin.)

Mutta katsotaan nyt mitä Koivulehto saa näistä irti.

JK: " Siitä olisi lainautunut varhaiskantasuomeen *žim-, jonka merkitys olisi ollut suunnilleen 'merkki' kuten sen balttilaisen originaalinkin. Himo selittyisi nyt semantti- sesti siitä, että voi sanoa esim. osoittaa, tuntea himoa (!). Mutta tietenkin voi osoittaa/ näyttää ja tuntea mitä tahansa: opas osoitti rakennusta jne. Ajatus on siis täysin käsittämätön. (ihme: ks. tuonnempana.)

A: Koivulehto tekee itsensä tyhmäksi. Liukkonen taas tarkoittaa, että "himon" kohde näyttää "silmiinpistävän komealta"...

JK: " Hinta taas olisi oikeastaan 'tunnettu' (vrt. liettuan partisiippi [neutri] žinta 'tunnet- tu') (žinta, fem. Liettuassa ei ole neutria, enää; kun oli, pääte oli -ai, nykyään se tarkoittaa adverbia -sti): koska hintahan on muka tunnettu!

Miksi ihmeessä juuri tunnettu? Voihan hinnasta yhtä hyvin sanoa, että se on korkea/ kallis tai halpa, sopiva -- tai pikemminkin tuntematon. "

A: Voi tarkoittaa myös "merkittyä":"hintalkappua". Tosin tänään voi olla vaikea saada selville, miten hinnat Karaliauskasin/Königsbergin markkinoilla merkittiin, mutta luultavasti jotenkin kuitenkin.

JK: " Hinnastahan on ollut tapana tinkiä,siitä on sovittu vasta kauppaa tehtäessä!(Tietenkään tällaisetkaan merkitykset eivät silti sovellu oletetun lainaoriginaalin mer- kitykseksi -- eikä mikään muukaan laatua kuvaileva sana!) Muka semanttisina paral-leeleina esitetään saksan preisbewußt 'price-conscious'(!), mikä tietenkin on jotain aivan muuta, ja englannin tarif 'tavara-, hintalista', sen arabiankielinen originaali kun merkitsee 'tiedoksianto'(!).

A: Ostajat olivat suurtiallisia ritareita ja pappeja, jotka ostivat koko mantaalilleen, ja luultavasti edellisenä vuonna sovituin hinnoin, vähän kuin rakennusurakka nykyään. Maaorjat eivät siellä poukkoilleet kilpaa osteskelemassa huutokau- pasta tervatynnyreitä, rautaa, kuparia tai vaimolle turkiksia.

JK: " Ihminen < vanhempi muoto inhiminen = inhiminen on kirjoittajan mukaan "ein eindeutiges baltisches Lehnwort" ('yksiselitteinen balttilainen laina') ja on lainautunut baltin adjektiivista, sen feminiinimuodosta, *inžinmi,jota vastaa nykyliettuan feminiini- asu ižymi, Liukkosen mukaan adjektiivi on merkitykseltään mm.' kuuluisa, tunnettu' ("berühmt, bekannt"). Varhais- kantasuomen "lähtömerkitys" olisi ollut 'naispuolinen tuttu' ("weibliche Bekannte"), josta sitten helposti olisi kehittynyt merkitys 'naispuoli- nen elämänkumppani, (avio)vaimo' ja vasta myöhemmin 'naispuolinen henkilö' ja lopulta 'ihminen'.

A:Asia ei ole aivan näin.Baltialaiset käyttivät tällaista ilmausta itselleen tärkeistä hen- kilöistä,"omista" ja liittolaisista (aina silloin tällöin liikkui myös niitä muita,"vihollisia"). Liivin kielessä tuollainen sana oli "sälli", ja se tarkoitti heidän paimentolaisliittolaisi-aan seelejä eli seloneja: nämä ovat saaneet juuri tuosta nimensä. (Kuurilaiset kai ai-ka pitkälle olivat noiden kahden ryhmän sekä mahdollisesti germaanien jälkeläisiä.)

http://lt.wikipedia.org/wiki/S%C4%97liai

Pats sėlių pavadinimas kilo iš lyvių žodžio sälli, kuris reiškia viršutiniai (žmonės). Eli selonien nimi tuli liivin sanasta "sälli", joka tarkoitti "korkeita", "huomattavia" ihmisiä.

Niin saattoi olla käännöksenä aivan hyvin muidenkin heimojen kohdalla.

žymus ja įžymus (eli vanhassa femiinimuodossa "inžimi" > "inhimi") tarkoittaa nimenonaan '(tunnustetusti) arvovaltaista' ja se on sattanut tarkoittaa myös "täysivaltaista kansalaista".

Femiinimuoto on tässä sivuseikka: lainautuminen tapahtuu yleensä sen mukaan.

(Itse pidän žmones-etylogiaa todennäköisempänä, kun se merkitsee ihmistä.)

Jatketahan samaan putkeen....

JK: "Mutta sitten lisäksi:on aivan mahdotonta,että tällainen prefiksillinen adjektiivinen johdos olisi ollut kielessä olemassa jo varhaisimpien balttilais-kosketusten aikaan, siis myöhäisintään n. 3000 vuotta sitten.

A: MIKSI lainan pitäisi olla TUONAIKAINEN?

Eikö suomalaisten ja balttien välillä PÄIVÄÄ OLE SANOTTU SEN JÄLKEEN: kokonaista 3000 vuoteen!?


JOS KOIVULEHDON "AJOITUKSET" OVAT TUOLLAISIA EI NIIDEN VARAAN VOI LASKEA UUSIA EIKÄ VANHOJA TEORIOITA!

JK: " Enkä muutenkaan tunne yhtään esimerkkiä siitä, että 'ihmistä' merkitsevä sana olisi motivoitunut edes neutraalimmasta 'tunnettu'-merkityksestä. "

A: No nyt saa JK:kin ainakin tuon sälli-esimerkin!

JK: " Liukkosen kaavailema semanttinen kehitys on tietenkin muutenkin epäuskotta- va. Nyt onkin sitten Eino Koponen (2000) Tarton fennougristikonferenssissa esittänyt uuden tulkinnan, jonka mukaan ihminen olisikin johdos sanasta ihme (ks.Facing Fin- nic,Castrenianumin toimitteita 59,s.100-112). En voi paneutua tähän, totean vain, että tässä Koponen ei ole soveltanut juurihypoteesiaan,vaan perustelee etymologiaansa hyvinkin monimutkaisesti perinöäiseen

Sanalle veli (*velji < *velje) Liukkonen on löytänyt mielestään sopivan e-vartaloisen balttilaisen originaalin: baltin *velje > liettuan velIe. (liettuassa ei ole tuollaista sanaa, eikä myöskään kaksoiskonsonatteja. RK) Merkitys on kuitenkin vähemmän sopiva. Sana merkitsee nimittäin 'kuolleen sielu,aave' ('Seele des Verstorbenen, Geist'), mo- nikossa 'kuolleiden aavemaiset haamut' ('geisterhafte Gestalten der Verstorbenen'); tästä johdettu sana liettuan velnias merkitsee 'paholainen, piru'. Liukkonen olettaa kuitenkin rohkeasti seuraavaa semanttista kehitystä: 'kuolleen aavemainen haamu' > kuollut kummittelijana' > kummittelija (kaksoisolento:Doppelgänger)' >'veli'. Tällainen semanttinen kehitys on hänen mukaansa ymmärrettävä ("einsehbar").Minusta,ja näh- däkseni kenestä hyvänsä, tämä kehitys on kyllä täysin käsittämätön ("uneinsehbar").

Yksi teoria on,että sana "veikko" olisi baltin "vaikas" = lapsi,ja tästä olisi sitten muka "diminutiitiivina" (kuten voi - voikko ym.) pudotettu loppu pois.

Tuota vėlė-sanaa en tunne ollenkaan, eivätkä sanakirjanikaan.

JK: "Suomen noki muka olisi saatu baltin sanasta,jota edustaa liettuan nagIe 'sormen kynsi'. 'Noen' ja 'kynnen' välistä ammottavaa semanttista aukkoa Liukkonen yrittää täyttää olettamalla, että baltin sanan "alkuperäinen merkitys" onkin "todennäköisesti" ollut 'kynnen reuna,kynnen alla oleva lika'. Ja tästä sitten päästäänkin 'nokeen', nimittäin siten, että kaskea poltettaessa kynnen alle meni nokea (!).


A: "Noki" lienee joka tapauksessa samaan lähtöä kuin "nois, nokiin", josta tulee myös Nokia (ja on sennimisen paikkakunnan vaakunassakin) ja tarkoitti soopelia, nokinäätää, arvokkainta turkiseläintä.

JK: " Sanat suo ja suoja esitellään 'seisomista' merkitsevän verbin balttilaisesta johdoksesta saatuina sanoina. Saman perusverbin siitä johdoksesta, jota edustaa liettuan stuomuo 'var- talo', juontuisi hänen mukaansa myös Suomi.

A: Nimi "Suomi" luultavimmin johtuu siitä, että baltit käyttivät heistäkin nimeä "sami", josta tuli latvia-kielissä "suomi". Se on ilmeisimmin tarkoittanut niomenomaan Suomen nykyisen alueen asukkaita, ja siten ennen kaikea paikkaa.

Minä en muista Liukkosen kirjasta noita "kynsi", enkä TUOLLAISTA "suomi-etymo-logiaa". (Mutta kuten sanottu, mulla ei sitä nyt ole, kirjoitan ulkomuistista minkä kirjoitan.

JK: " Kummallista selitystä perustellaan semanttisesti mm. sillä, että kyseiseen indo- eurooppalaiseen 'seisoa' -verbiin kuuluvalla saksan sanalla Stamm '(puun) runko' (< länsigermaanin *stamma-) on tunnetusti myös merkitys 'heimo'. Stamm-sanan 'hei-mo'-merkitys ei tietenkään ole alkuperäinen vaan myöhempi metaforinen kehittymä 'puunrungosta': vrt. keskiyläsaksan stam 'Stamm; Geschlechts-stamm, Abstammung'. Siitä ei voi mitenkään päätellä, että baltin 'vartaloa' merkitsevällä sanalla olisi ollut muinoin sama merkitys (joka myöhemmin olisi täysin hävinnyt!), kyseessähän ei ole edes sama sana - eikä sama merkitys.Yhtä hyvinhän voisi väittää, että esim. latinan samaan indoeurooppalaiseen verbikantaan kuuluvalla sanalla statura 'vartalo' on ol-lut kerran merkitys 'heimo'! Sitä paitsi motivaatio 'heimo' ei näytä yleensä esiintyvän heimojen nimisssä (sana heimo itse on muuten jo balttilainen laina).Sen sijaan 'ihmi- set' on tavallisin kansojen ja heimojen nimien motivaatio. Myös Liukkonen toteaa tä-män, ja esittää siksi, että Suomi on balttilaisena lainana voinut alun perin merkitäkin yksinkertaisesti vain 'ihmiset' tai 'kansa'. Tämä on jo toinen semanttinen hyppy tässä "selityksessä". Merkitykseen 'ihmiset' päädytään aivan muulla tavalla (ks.Petri Kallio, Suomi(ttavia etymologioita), Virittäjä 1998, s. 613-620).

Vielä lyhyesti muita esimerkkejä semanttisesta mielivallasta:hiki (baltin verbistä 'pas- kantaa', substantiivinen vastine liettuan
šìkIe 'perse'),kalja (vrt.liettuan galia 'voima'), kehdata (vrt. liettuan kekšti 'ryhtyä huoraksi'),ilmansuunta luode (liettuan klotis 'koh- talo, osa'), länsi (liettuan lemtis 'kohtalo'), sisäelin perna (liettuan sparnas 'siipi': pernaa kuulemma voi pitää 'siivenmuotoisena'), suomen murt. päntä 'joukko, parvi' (liettuan pentis 'kirveen selkä; kantapää'),"

A: Tuon verbin "kekšti", huoraksi ryhtymisen muistan (Liukkosen kirjasta). Sanaa ei tunneta balttikielissä nykyään, vaan liettuassa käytetään (tietysti) puolalaista sanaa "kurva", latviassa sanaa "mauka". (ja "maukas ruoka" on suomeksi "h...n käsi"... Varokaakin "tilaamsta" riikalaisessa baarissa...).

(Mitä sitten tulle noihin "kehdata" ja "iljetä"-verbeihin, niin jos länsisuomalinen "ei kehtaa" ehdotella seksiä (jossakin treffeillä ta muussa vastaavassa vaikka mieli teki-si),niin se johtuu siitä, että "se ei varmaan suostuisi",mutta jos hän ei ILKENE "ehdot- taa", se johtuu siitä, että "ei siitä tiedä, vaikka voisi suostuisi, paras olla hiljaa...) Itä-suomessa nuo merkitykset ovat tietääkseni päin vastoin,ja ne voivat aiheuttaa pahan väärinkäsityksen...)

JK: "velka (liettuan velkIe 'köysi, jolla ies kiinnitetään auraan', vilkti 'raahata, vetää'). Luetteloa voisi helposti jatkaa.

"vilkti (velka, vilko)", erittäin uskottava, jopa varma etymologia.

"šikti (šika, šiko)" voi tarkoittaa muutakin "sotkemista" ja "rypemistä" kuin "paskantamista", esimerkiksi jos lapset tahallaan oikein kuraavat vaatteensa.

Siitä voi aivan hyvin tulla myös sana "sika"!

JK: Äänteellisiä ad hoc -selityksiä

Aurinko-sanan pitäisi Liukkosen mukaan juontua (toteamattomasta) balttilaisesta asusta *au
šringa *'mikä liittyy aamuruskoon'. Odotuksen mukainen *auhrinka olisi typistynyt asuun *aurinka/ aurinko fonotaktisista syistä (siis koska tuollainen äänne-ketju olisi ollut mahdoton). Tämmöisissä tapauksissa kuitenkin juuri diftongi häviää: odottaisi siis asua *ahrinko:vrt. nouse-,mutta kausatiivijohdos nosta-. Aurinko esiin- tyy murteissa vain (länsi)suomessa ja on kieltämättä arvoi-tuksellinen sana; siinä on ilmeisesti sama suffiksi kuin esim. lainassa vahinko (lainattu kantaskandinaavista: vrt. muinaisislannin 'vahinko, onnettomuus, vaara' < *waha- < kantagermaanin *wanho).

A: "Aušra" on aamurusko, ja "aušringas, gen. "aušringo" tarkoittaa "aamuruskoista".

Huomattavan todennäköisesti oikea etymologia.

JK: " Itämerensuomen *imeš > suomen (murt.) ime(h), kirjakielen ihme on Liukkosen mukaan syntynyt dissimilatorisesti vanhemmasta, täysin hypoteettisesta asusta *šmeš, joka taas juontuisi baltin sanasta *žyme 'merkki', samasta siis kuin suomen himo! "

A: Koivulehto muistaa väärin: "himo" piti olla sanasta "žymus" = (erittäin) komea (katsojan silmässä tietysti), ja "merkki" taas on "žymė". Niiden keskinäinenkin yhteys on epävarma.

JK: " Tämmöiset dissimilaatiot ovat kuitenkin aivan tuntemattomia.Meillähän on esim. home(h) ja hame(h), nämäkin lainoja. Päinvastoin,tunnemme ainakin yhden esimer-kin siitä,että sanan alkuun on syntynyt epäetymologinen lisä-*š-> h-: hiha < *šiša (> saamen sassi 'hiha') palautuu vanhempaan asuun *iša (= mordvan oža).


Balttilaisia originaaleja ei löydy, ne vain oletetaan


Esimerkiksi hauki-sanalle rekonstruoidaan lähtömuodoksi baltin *
šauke. Sanan pi-täisi olla k-johdos baltin verbi-vartalosta *šau- (> liettuan šauti mm. 'ampua, juosta nopeasti'). Tämmöinen selitys operoi peräti kahdella tuntemattomalla suureella: ole-tetaan tuntematon sana/ johdos ja tuntematon motivaatiomerkitys, josta sitten johde-taan denotaatiomerkitys (varsinainen merkitys) 'hauki': **"(nopeasti) ampaiseva" = 'hauki'. "

A: Ei tuo ole näin: jos se tulisi indikatiivin (tai partisiipin) PREESENSISTÄ, se olisi "šauna(mas)" > *hauna.

Ja jos se tulisi adjektiivin ja siten imperfektin "šovė" > "šovinė" kautta, e olisi "hovi, hoven".

Koivulehto selittää väärin. Ei Liukkonen voi tehdä tuollaisia virheitä.

JK: " Ehkä kaikkein merkillisin väite on se, että suomen koipi juontuisi baltissa muka esiintyneestä kahden sanan kontaminaatiosta, sanojen, joita vastaavat liettuan koja 'jalka' ja staibis 'sääri'. Tämmöisestä kontaminaatioasusta ei tietenkään ole mitään näyttöä.

Balttilaisten verbien leksikaalistumattomien partisiippien olettaminen lainojen lähteiksi

Jo olettamus, että tällaiset verbiparadigmojen "elävät" osat, joilla ei ole mitään leksi- kaalistunutta käyttöä, olisivat lainojen lähtömuotoina, on sinänsä oudoksuttava. Miksi olisi lainattu vain verbin joku partisiippi, miksi ei mieluummin koko verbiä? Mutta myönnettäköön, etukäteen tällaistakaan ei voi kokonaan jättää vaille huomiota. Mutta ainakin semantiikan pitäisi silloin olla vedenpitävästi kunnossa. Liukkosen esimerkeissä ei yleensä näin ole.

Suomen ensi selittyy Liukkosen mukaan lainatuksi baltin eiti 'mennä; tulla' -verbin vanhasta aktiivin partisiipin preesensin feminiiniasusta(!) *enti; feminiini siksi, että baltin 'kerta' -sanakin (josta suomen kerta on lainattu) oli feminiini: 'ensi kerta' = 'tu-leva kerta'. Suomen ensi kerta merkitsee kuitenkin myös 'ensimmäinen kerta' ("eka kerta"), vrt. myös ennen 'früher,einst',entinen 'vorig, früher, ehemalig' jne. Suomen ensi-sanalle on sitä paitsi jo osoitettu vastine saamesta (Lehtiranta, Sammallahti): saamen ovda 'esi-, ovdal 'ennen', mikä tietenkin jo yksinään sulkee balttilaisetymo-logian pois (saamen sana ei nimittäin palaudu -nt-yhtymälliseen asuun)."


A: TAAS epärehellistä potaskaa: sanat ovat lainautuneet yleensä ERIKSEEN suomeen ja lappiin, ihan kuten "sabme" ja "häme"

JOISTA NYT OLEN NÄIDEN KOIVULEHDON HAISTAPASKANTELUJEN JÄLKEEN ABSOLUUTTISEN VARMA!

Miten ¤:ssa yhdessä "yliopistossa" KAIKKI VOI LYKÄTÄ VAIN PELKKÄÄ PASKAA!!!!????


(Tällä en tarkoita, että ehdottomasti kannattaisin Liukkosen ensi-sanan etymogiaehdotusta!)

JK: " Hinta -sanasta oli jo puhe, ja häntä -sanankaan selityksestä ei voi keskustella vakavasti. Viimeksi mainitun pitäisi juontua baltin asusta *žengta-, joka on preteritin (passiivinen) partisiippi verbistä (liettuan) žengti 'mennä, astella', siis olla samaa(!) kantaa kuin häät: häntä olisi muka ollut jotain sellaista kuin "ulos ojen- nettu, esiin työnnetty"(!). "

RK: Ensinnäkään sanasta "žengta", joka tarkoittaisi "käveltyä", "tallattua (polkua)" ja mahdollisesti myös "kävelemään pistettyä",ei tule "hinta", vaan se tulisi samasta "žym(ė)ta": tuollainen sana "*žymta(s)" tarkoittaisi yksinkertaisesti "hin- nallista", jos tuo "žymėti"-verbin takana on vanhempi muoto "*žymti", kuten vaikuttaisi.

"Häntä" voi tulla sanata "žengta(s)", "marssittu", "marssimaan saatu" ym. jos se tar-koittaa, "jonoa", "riviä" jne. ja se voi tarkoittaa myös hiekkaan ja lumeen poljettua tietä. Se voi tarkoittaa myös liikkelle ajettua, liikkuvaa, karjalaumaa.

JK:"Sitä paitsi odottaisi asua **hähtä< varhaiskantasuomen **äktä:vrt.juhta < *jukta- baltin *jungta- [junkta] (mikäli jälkimmäinen suomen sana ei ole iranilainen laina).

Väriadjektiivin musta Liukkonen selittää lainatuksi partisiipista *mu
šta- 'lyöty' (vrt. liettuan šti 'lyödä'): koska lyödäänhän silmä mustaksi! "

AIVAN, ja tiedoksi vaan, että KELTAINEN "gelt(on)as" tarkoittaa PISTETTYÄ, "pistetyn väristä"!

JK: "Yhdistelmä on äänteellisestikin mahdoton, koska odottaisi tietenkin asua suomen **muhta < **mušta. "

A: EI OLE MAHDOTON, KOSKA SE ON KUURIKSI "*musti", part. imp. "*musta". Tämä on nyt eri aikaan lainautunut tai sitten eri kautta kuin "hinta" ja "häntä"!

Itse asiassa se on ollut VÄLIVAIHE kun suhuässät ovat lainautuneet h:ksi!

[HM: Musta voi olla myös vasarakirvestä, samoin keltainen: *geltatainas]

JK: " Koska baltin verbin indoeurooppalainen etymologia on epäselvä, Liukkonen laskee sen varaan,että verbissä olisi ollut alkuperäinen -s- ja että ns.ruki-sääntö ei olisi toiminut. Tämä on tietenkin ad hoc: -s-:llisiä muotoja ei liettuasta ole tavattu.

A. Toinen selitys on lainautuminen kuurista.

JK: " Onnistuneitakin etymologioita on, mutta ...

Liukkosella on muutamia onnistuneitakin etymologioita, kuten esim.

haastaa (vrt. liettuan
žosti, žostu 'puhua,parantaa loitsulla, sanoa', iš-žasti, -žandu 'sanoa sana');

kuohu (vrt. liettuan go
ža 'kuohu');

lasta (vrt. latvian lapsta 'lapio');

suomen murt. lojo 'pitkä matkareki' (vrt. liettuan mon.
šlajos 'parivaljakon vetämä kuorma-, matkareki');

A: Sana oli tuttu murteesta, vähän "tuhmakin", ja yhditetty myöhemmin myös sanaan "lojaali" ...nyt tuokin sitten selvisi...joka ei tietekään tarkoita "lainkuuliaista" eikä liity siihen, mutta tietyllä tyylillä käyttäytyvää hevostakin se tarkoittaa, ja myös ihmistä...

JK: " tuttu vesikasvin nimi lumme, gen.lumpe(h)en (joskus myös 'Nuphar, ulpukka') (vrt.liettuan harvinainen muoto mon.lugmiai 'ulpukka',yks.lugmis;tavallisesti -gn-);

adjektiivi tuore (vrt. liettuan doras 'hyvä, kelvollinen, käyttökelpoinen, kunnollinen' jne.; merkityserosta huolimatta pidän etymologiaa oikeana, sillä tuore vaikuttaa jo struktuuriltaankin lainalta, eikä muuta selitystä löytyne. Laina-adjektiivit sitä paitsi ovat merkitykseltään usein muutenkin originaaliinsa nähden horjuvia);

kasvinnimi vaivero 'Chamaedaphne calyculata (kanervakasveihin kuuluva varpu)' (vrt. liettuan vaivoras 'juolukka, Vaccinium uliginosum', murteissa myös muista varvuista); "


RK: "Vaivoras" on siis vaivero, eikä juolukka.

(Ja vaivorykštė eli jotakuinkin "vaiveroruoska" on sateenkaari.)

JUOLUKKA on liettuaksi on "girtuoklė(s melynė)", kirjaimellisesti käännettynä "(nais)juopon sininen (marja)", "juopon mustikka", koska se on puolukkaa ja mustikkaa parempi "siman" raaka-aine, kun siinä ei ole käymistä estävää bentsoehappoa.

*varas, varhainen 'aikainen' (vrt. liettuan voras 'vanha', saameen lainautunut merkityksssä 'vanha': saamen vuoras).

Lisäksi Liukkonen käsittelee useita etymologioita, jotka sinänsä ovat jo vanhastaan tunnettuja. En puutu niihin.

Vaikka tekijällä siis on joitakin onnistuneitakin etymologioita, on pakko todeta, että ylivoimaisesti useimmat selitykset ovat edellä kuvatun tapaisia.Tuollaisilla "meto-deilla" ei saavuteta pysyviä tuloksia.Päinvastoin:etymologista tutkimusta ryvetetään lokaan, tehdään suorastaan naurunalaiseksi. Baltologinkaan ei pidä yrittää johtaa kaikkea baltista. "

A: Kyllä Koivulehto ryvettää itse tässä nyt asiantutemattomuuttaan ja kauheata valehteluvimmaansa etymologian lokaan moisella aivopierulla herjakirjoituksella.

JK: " Lopuksi

Tämä kirjoitukseni,samoin kuin jo viime vuoden syyskuussa Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa pitämäni esitelmä,on syntynyt huolesta etymologisen tutkimuksen nykytilasta Suomessa.
"

SE JOS ON KOIVULEHTOJEN VARASSA NIIN SUTTA SEKUNDAA PIISAA!

Jos olisi kyse vain näistä kahdesta sananselittäjästä, tilanne ei olisi ehkä kovin vakava. Mutta näin onnellisesti asiat eivät ole. "

A. NO EI TODELLAKAAN!!!

JK: "Koposen "metodin" tapaista löyhää ja mielivaltaista sanojen yhdistelyä, ainakin vaihtoehtoisina selityksinä mainittuina, tapaa uudessa,vasta valmistuneessa suomen etymologisessa sanakirjassa (Suomen sanojen alkuperä = SSA) yllättävän paljon: ks.esim.hakusanoja räme, sammua, vihko, vihta, viiksi,jopa virta!; räme voisi muka kuulua ääntä matkivaan verbiin rämistä, vihko ja vihta voisivat taas kuulua verbiin vihistä! Muutenkin on merkkejä siitä,että jotkut nuoret tutkijat ovat - omien pohjatieto- jensa hataruuden takia - taipuvaisia soveltamaan tuollaista löyhää yhdistelyä saa-dakseen uutta ja näyttävää aikaan. Toisaalta samainen SSA on ottanut vakavissaan myös esimerkiksi Liukkosen edellä kommentoimani aivan mielikuvituksellisen Suo-mi-selityksen. Siksi on pakko toimia vanhan viisaan ohjeen mukaan, jota on ollut kautta vuosisatojen tapana siteerata Ovidiuksen kiteyttämässä muodossa (hän ei tosin tarkoittanut tieteellistä tutkimusta!): Principiis obsta; sero medicina paratur, cum mala per longas convaluere moras (eli vapaasti suomentaen: Vastusta tautia heti sen alkuvaiheessa!; lääkitseminen on myöhäistä silloin, kun vaivat jo ovat pitkän viivyttelyn takia päässeet pahoiksi). "

A: NO TUOTAHAN JUST MINÄ OLEN TEHNYT HELSINGIN YLIOPISTON OSALTA, JA MUIDENKIN!

Jos vakavissaan ruvetaan esittämään, että sanat tarjota, tarmo, turha, turmella, turva jne. ovat jonkinlaisen "deskrip-tiivisen juuren" *tVr- "laajenteita" (*tVrC-), tai että noki juontuu baltin 'kynnestä' ja Suomi on syntynyt baltin 'vartaloa' tarkoittavasta sanasta, niin onhan jonkun sanottava jotain."

A: IHAN SAMAA ON SANOTTAVA, JOS JOKU SANOO, ETTÄ JOS "IHMINEN" ON LAINAUTUNUT BALTISTA SE ON TÄYTYNYT TAPAHTUA VIIMEISTÄÄN 3000 VUOTTA SITTEN!

Kuten herra Koivulehto sanoi edellä.

Minä sanon sen nyt, jälleen kerran: haistapaskantiedettä!

JK: " Hyssyttelyä ei voi rajattomiin jatkaa, jonkun on puhkaistava kupla. "

A: Ihan oikein....

JK: " Olen sen tässä yrittänyt tehdä. "

A: Samoin....

JK: " Jäljitettyäni kolmekymmentä vuotta suomen vanhoja germaanisia, balttilaisia, indo-ira-nilaisia ja kantaindoeurooppalaisia lainasanoja ja nyttemmin Suomalais-Ugrilaisen Seuran kunniajäseneneksi kutsuttuna olen pitänyt sitä suoranaisena velvollisuutenani, olkoonkin, että se varmaan aiheuttaa mielipahaa."

A: No sitten JK ei panne pahakseen, kun itseäänkin oikaistaan aika suoraviivaises- ti...

JK: " Sanojen alkuperän tutkiminen, etymologiointi,ei ole suinkaan mitään mutu-hom- maa. Se on - tai sen pitäisi olla - ankaran kurinalaista tutkimusta, jossa käytetään hy-väksi kaikki mahdollinen tieto. Ennen kaikkea siihen sisältyy sanojen äänne- ja muo-toasun tarkka puntarointi jo olemassa olevan tietoaineksen valossa. Tietenkin tulok-set ovat silti usein suhteellisia: hyvänkin selityksen syrjäyttää selitys, joka on vielä parempi. Mutta näinhän on kaikissa tieteissä. "

A: Helsingin yliopistossa kuitenkin HUONOMPI "SELITYS" VOITAA AINA PAREMMAN!

JK: " Tutkimuksen tarkkuudesta ja kurinalaisuudesta voi saada käsityksen tutustu-malla esimerkiksi Elmar Seebol- din käsikirjaan Etymologie. Eine Einführung am Beispiel der deutschen Sprache (München 1981). Saman tutkijan käsialaa on nykyi- nen saksan kielen etymologinen sanakirja (Kluge. Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache, 23. painos, 1995). "

A: :lol::lol::lol:

Sanojen etymologia kiinnostaa,hyvin ymmärrettävistä syistä, myös ns. suurta yleisöä. Erityisesti lainasanoista saa- daankin sellaista tietoa esihistoriasta, mitä ei ehkä mis-tään muusta lähteestä voisi saada. Ne kertovat kulttuurin innovaatioista ja niiden iästä, lisäksi kielikontaktien ajasta ja paikasta, esi-isiemme asuinaloista.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston germaanisen filologian emeritusprofessori ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran kunniajäsen.

Kirjoitus perustuu Suomalais-Ugrilaisessa Seurassa 15.9.2000 pidettyyn esitelmään "Huomioita viimeaikaisesta etymologioinnista", sen kahteen ensimmäiseen osaan. Vieraskielisten esimerkkisanojen kirjoitusta on yksinkertaistettu jättämällä pois mahdollisimman paljon diakriittisiä erikoismerkkejä.

 

Pankermanismin "logiikkaa"...

 

Pankermanismin aksiomatiikkaan kuuluu, että Kermaaniset kielet ovat IE-kieliper-heen sisällä taysin itseriittoisesti sen muista haaroista riippumatta kehittyneet suo- raan kantaindoeuroopasta kaiken aikaa sen kehityksen korkeimpana kukkasena.

Sellaista ajatusta, että kermaanikielissä ja varsinkaan skandinaavissa voisi olla lai-nauksia muista vanhemmista INDOEUROOPPALAISISTA, varsinkaan balttikielistä ei lainkaan sallista,aksiomaattisesti.Sellaisesta ei saa edes vihjata. Hieman lievempi näkemys tuosta on,että kermaanikielet ovat IE-kielikunnassa eurooppalaisittain "kes-kellä", balttikieltan ja kelttikielten "välissä". Tämäkään ei ole totta: balttikielet ja keltti-kielet ovat selvästi läheisempiä sukulaisia keskenään kuin kumpikaan kermaanikiel-ten kanssa. Germaanikielten läheisimmät sukulaiset ovat heetti ja tokaari. Pohjois-Kiinan tokaarit olivat antropologisestikin "pohjoismaista" germaani-tyyppiä, paisti että olivat sekoittuneet sekä kaltaisen että mustan antropologisen tyypin kanssa.

Skandinavian ensimmäiset indoeurooppalaiset asukkaat ovat olleet (itä)baltteja, vasarakirveskansaa, joka on tullut Suomesta (tai Baltiasta):

http://sv.wikipedia.org/wiki/Stridsyxekulturen

"... Även i Finland kallas denna kultur ibland för stridsyxekultur, eller finsk stridsyxe-kultur (till skillnad från svensk-norsk stridsyxekultur), men en del arkeologer föredrar snörkeramisk kultur och andra behåller det missledande begreppet båtyx-kultur. Det finska materialet liksom det som förekommer i Baltikum är mycket likt det svenska, medan det danska (enkeltgravskultur) skiljer sig från den svensk-norska stridsyxekul- turen både vad gäller föremålsformer och gravskick, samt liknar mer det snörkeramiska kulturerna i Nederländerna, Tyskland, Polen och Ryssland.

..."

Pankermanistit eivät tunne eivätkä tunnusta indoeurooppalaisten juursten tavanomaista rakennetta, joka kaikista niistä selvimmin näkyy balttikielissä:

http://ketjureaktio.net/index.php?topic=245

" Myös vasarakirveskansan kielestä tiedetään tällöin yhtä ja toista. Vanhoilla indo- eurooppalaisilla juurilla on tietty rakenne: juuri on yksitavuinen, ja konsonantit mää- räävät yleensä yksikäsitteisesti sen varsinaisen asiasisällön, kuten seemiläisissäkin kielissä.Tuo vokaali on kantabaltissa perusmuodossa -e-,joka nousevalla, laskevalla tai lyhyellä toonilla painollinen (liettua, ilmeisesti myös kb).Tuota vokaalia vaihtemal-la saadaan primaareja johdannaisia kuten aspekteja, joita on kokonaisobjektillinen / iteratiivinen (-a-)  ja osaobjektillinen/duratiivinen (-i-). Esimerkiksi liettuan "kerti" = "lyödä" (kerta kiellon päälle...); "(iš)kirti sakas iš kamienos" = karsia puusta oksia (ok-sat), jolloin tarkoitettuna tuloksena ovat juuri oksat, mutta "(iš)karti kamiena iš sakos" = karsia runko (puhtaaksi) oksista.

Proto-Indo-European root

The roots of the reconstructed Proto-Indo-European language (PIE) are basic parts of words that carry a lexical meaning,so-called morphemes. PIE roots usually have ver-bal meaning like "eat" or "run". Roots never occur alone in the language. Complete inflected words like verbs, nouns or adjectives are formed by adding further mor-phemes to a root. Typically, a root plus a suffix forms a stem , and adding an ending forms a word.[ 1 ]

5a632a1520db117bb48505291e384252.png

For example, *bʰéreti "he carries" can be split into the root *bʰer- "to carry", the suffix *-e- "present tense" and the ending *-ti "third person singular".(Tämä on nyt vähän eri asia kuin balttikielissä, vahvan verbin taivutusta vaihtamalla ydinvokaalia, tyypillistä germaanikielille.)

In its base form, a PIE root consists of a single vowel , preceded and followed by con-sonants. Except for a very few cases, the root is fully characterized by its consonants, while the vowel may alternate, a process called ablaut . Thus,the mentioned root *bʰer- can also appear as *bʰor-, with a long vowel as *bʰēr- or *bʰōr-, or even unsyllabic as *bʰr-, in different grammatical contexts.

Basic root structure

The centre of a PIE root is the ablauting vowel (usually *e,perhaps sometimes *a in its base form,the full grade).This vowel constitutes a sonority peak that is preceded and followed by a sequence of consonants with progressively decreasing sonority values. In other words, the sonority has to fall toward both edges of the root. The sonority hierarchy is as follows:

non-labial sonorants *l *r *y *n
labial sonorants *w *m
plosives (sounds like *p *t *ḱ *k *kʷ or *bʰ; see Proto-Indo-European phonology for a complete table of PIE plosives)

This gives the following root structure (with P being any plosive and 23ed7c9d341008e0528e76c8cc4c85b1.png an empty position):

751e12fe514b651033a25fcdbdf2d080.png

*w after a vowel is often written *u, and *y after a vowel is often written *i. Thus, *leiǵ- = *leyǵ- "to bind" and *dʰeu- = *dʰew- "to run" are allowed roots.

Other possible roots include *ped- "to tread", *dʰwes- "to breathe" and *wleikʷ- "to moisten". Forbidden are structures like **mter- (wrong order of phonemes: internal plosive) and **wmek- (two phonemes of the same group: unchanging sonority).

Tuolla juurella on edelleen eri indoeurooppalaisissa omia erikoispiirteitään, esimerkiksi tyypillinen viimeinen konsonantti vaihtelee.

Yksi eri kieliä erotteleva piirre on, miten kantabaltin pitkä nasaali -e- tai -en- (-em-, -ep-, -eb-) ovat muuttuneet: siitä on voinut tulla esimeriksi pitkä -ė-, nousevapainolli-nen "tavallinen" e (ẽ) tai -ie- tai se on voinut säilyä muodossa -en- (liettua), siitä on voinut tulla -ei-  (preussi, kuuri, jotvinki), -ai- (vsk, seeli, goljadi) samalla siitä on p:n tai b:n, m:n, v:n ja *kʷ:n ja *gʷ:n edellä voinut tulla pitkä -o- (jotvinki), pitkä -a- (kuuri) tai pitkä -u-. Jotkin merkit viittaavat, että tuollainen vokaali olisi lainautunut suomeen vasarakirveskielestä diftongiksi -oi-, huuliäänteiden edellä.

On olemassa sellaiseen viittavia rinnakkaismuotoja, kuitenkin vaikka "loiva" vrt. laivas = kevyt (seeli), vasen (jotv.), laiva (liettua) tai "loitto" (laita), mahd. "koira" (< *ken(e)r(is) = kuonollinen, samaa sarjaa kuin Kanaria = Koirasaaret). Koitere (vask.) = Keitele (muinaisliettua) = "Kidejärvi" (Keittelyjärvi, Koittojärvi).

Tampere, Inkeri (Inkere) ja Imatra eivät kuitenkaan todennäköisesti ole vasarakirveskieltä, vaan tuhansia vuosia myöhäisempää kuuria.

Vasarakirveskielen adjektiivin johtopääte on ollut  r-loppuinen kuten seelissä, kuurissa, preussissa, jotvingissa, ja sanskriitissa.  "

Oikean tiedon asemasta heillä on joukko oman tendenssin mukan valittuja "proto-in-doeurooppalaisia juuria", ja "kanbaltiksi" on valittu oikean kantabalt(oslaav)in sijasta esimerkiksi itäisimpiä balttilaisia seeliläisiä(goljadilaisia/yläliettualaisia juuria (jotka kyllä varsin todennäköisesti ovat lähimpänä vasarakirvessania!).

Otetaan tässä mielssä tarkasteltavaksi muutama Saarikiven "katakermaanilainana" antama mahdollinen vasarakirvessana:

 

1.  tunkio

 

Pankermanistit johtavat tämän sanan "arkkimuisesta suomenkermaanisesta sanasta" "*dungja".

Myös suhteellisen luotettava Englannin etymiloginen sanakirja tuntee tuollaisen, sa-nan, mutta sen sijaan, että se olisi Taivaasta-originaali kantakermaanisana, Englan-nin etymologinen johtaakin sen muinais- ja nykyliettuan sanasta "dengti (dengia, denge)" = peittää, kattaa, sulkia, josta sitten tulevat mm. dengtis = kansi ja dangus = taivas.

 

dung (n.)  Old English dung "manure, fertilizer," common Germanic (cf. Old Frisian and Old Saxon dung "manure;" Old High German tunga "manuring," tung "under-ground room covered with manure; "German Dung; Old Norse dyngja "heap of manure, women's apartment; Swedish dynga "dung, muck;" Danish dynge "heap, mass, pile"), from PIE *dhengh- "covering" (cf. Lithuanian dengti "to cover," Old Irish dingim "I press").

The word recalls the ancient Germanic custom (reported by Tacitus) of covering underground shelters with manure to keep in warmth in winter. The meaning "animal excrement," whether used as fertilizer or not, is from late 13c.

The whole body of journeymen tailors is divided into two classes, denominated Flints and Dungs: the former work by the day and receive all equal wages; the latter work generally by the piece [1824]. "

Yksi mahdollisuus on olettaa, että sana ei ole tullut Taivaasta kantaskandinaaviin, vaan lainautunut balttisanana esimerkiksi juuri vasrakirveskielstä. Tosin on silloin kyllä ollut lähellä olevia kelttisanojakin.

(Tässä on aivan oikein otettu juureksi kanbaltin sana, eikä yläliettuan seeliläisperinen johdos

"daigti (daigia, daige)" = versoa, orataa, istuuttaa, pittää/peittyuä kavillisuudella. Suomalaiset ottaisivat hämäyksen vuoksi tämän "kantabaltiuksi", kuten myös samaa perua olevan sanan "paimen(-s,-e)" = paimen, eikä "*penmen" = juottomies/ nainen, josta liettuaan "piemuo". Noin teki mm. jaksa...)

Sansata daigmuo, gen. daigmens  =  istukas, alunperin *dengmen, seelin (ja vasa-rakirveen) *daigmen, saattavat tuolla sekä suomen sana taimi että myöd taimen.

sana dengti saaattaa edetten olla ((d)z-satemisaatiota varhaisempi) ns. d-satemi-saatio alkuperäisestisestä kantabaltoslaavin vervistä "*gengti" = panna liikkelle, parantaa, pysyä/pitää terveenä/kunnossa:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

" (Samaan  yhteyteen liittyy todennäköisesti verbi gýti (gỹja, gìjo) = pysyä terveenä, pitää pintansa, parantua, ilostua

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=gyti&s=0&g=2&a...

gýti  (gỹja, gìjo)

1. dzīt  (par brūci) = parantua (haava ym.)

2. atveseļoties = ilostua
ligonis jau gyja - slimnieks jau atveseļojas = potilas on jo iloinen” "

Verbin "gyti = parantua,ilahtua, "alkaa elää",pysyä tervennä,gydyti = lääkitä   takana näyttäisi olevan aina kantabaltoslaaviin menevä ververbi "*gengti", jossa n ja g voi-vat olla täysin erillisiä kuten venäjässä, ja g säilyy sanan myöhemmässä äänteelli-sessä kehityksessa (slaa- vi, länsibaltti) kun taas itäbaltissa se muodostaa suomen tapaan yhden η-äänteen, joka seuraavassa äänteellisessä kehityksessä käyttäytyy tavunloppuisen -n:. (m:n, p:n, b:n) tavoin, kuten täällä toisella esimerkiksissä  lengva(s) > laiva(s) (ym.):  

http://nakokulma.net/index.php?topic=7872.msg223831#msg223831

Edellisellä kaavalla seuraa *gengti > gýti (y on pitkä i, painollinen ý on kuin kolme suomen i:tä alkutavussa)

Jälkimmäisellä kaavalla seuraa, jälleen jollakin tapaa kuurin/saklvin kautta kulkien aivan kuten myös džiauti-sanassa, pilkulleen, liettuan verbit :

džiaũgti (džiaũgia, džiaũgė) = ilostuttaa, riemastuttaa

džiűgti (džiűñga, džiũgo) = ilahtua, tulla ilahdutetuksi (jonka taivutuksestakin ilmenen *geng- tausta).

Tästä lainauksesta Fraenkelin etymologisesta käy myös ilmi, ettei puhe kuurista ole tässä turhaa pulinaa.

Samaa kantaa on luultavasti myös venäjän "žeč'...žž´ot, 1. žgu" = sytyttää. Edelleen liettuan dėgti = polttaa, sytyttää liittynee parveen.

"Lithuanian: džiaũgtis = ilostua, iloita   (<*gengti(s)...gengia(si)...gengē(si) = sattaa (tulla saatetuksi) paranemaan, iloitsemaan, liikkumaan)

Etymology: 'Freude empfinden = kokea iloa, sich freuen = ilahtua, iloita',

džiaũgsmas 'Freude' = ilo,

džiūgauti (džiūgauja, džiūgavo) 'ausgelassen, fröhlich sein' = olla hillitön, iloinen,

džiùgti (džiunga, džiugo) (1. prs. džiungù, (nu)džiugaũ) 'freudig gestimmt werden = tulla ilahdutetuksi, in Freude geraten = ilahtua, ilostua' 

džiugùs 'wer leicht freudig gestimmt wird' = sellainen, jota on helppo riemastuttaa, ilomielinen

cf. lett. ġaubt 'ergötzen' huvittaa jtkta, -tiēs 'sich freuen = huvitella, jubeln = juhlia, hoffen = toivoa, erwarten = odottaa, toivoa, versprechen = luvata, lupailla, im Begriff sein = olla tekemäisillään', ġaugties = ġaubties und = 'liebkosen' = hyväillä, lemmiskellä.

Nach M.-Endz. stammt lett. ġaugties vielleicht aus einem akur. (vanhakuurilainen) oder lit. *d'augtis. (woraus džiaũgtis).

Lett. ġaubties ist evtl. spätere Umbildung oder alte Nebenform mit Wz.-Variation.

Persson Btr. 59 ff. stellt die lett. Wörter zu ahd. goukolēn, gouggolēn 'Narrenpossen treiben' = tehdä narrintemppuja,

die labialen Varianten zu mhd. gief 'Tor = hupsu, hassu, Narr = narri' neben giege 'Narr = narri, pelle ilostuttaja' usw.;

er vergleicht griech. cōoj 'leerer, unermesslicher Raum',

caũnoj 'aufklaffend, locker, lose, weichlich',

ae. čéad- 'Torheit, Spott' etc.; doch scheitert dies daran, dass die lett. Wörter nicht original sind. Nach Hirt BB 24, 280 sollen lit. džiaũgtis etc. mit griech. gãqeĩn, lat. gaudēre (aus *ga-vidēre) unter Metathesis zusammenhängen. Doch ist dieses äusserst fraglich.

Lithuanian: džiùgti...džiunga...džiugo = ilostua (<*gingti...ginga...gingo, kb)

[url=http://www.etymonline.com/index.php?search=joy&searchmode=...

early 13c., "feeling of pleasure and delight," from O.Fr. joie, from L. gaudia, pl. of gaudium "joy," from gaudere "rejoice," from PIE base *gau- (cf. Gk. gaio "I rejoice," M.Ir. guaire "noble"). Joy-riding is Amer.Eng., 1908.

(Taas on väärä PIE-muoto...  Gau-muoto tulee gen-muodosta eteläisimmissä lanäsibalttilaisissa kielissä skalvissa/galindissa.)

Lainauksessa esiintyy myös sanoja,jotka tulevat *gen-juuresta toisella johtopäätteel- lä -p-/-b-,joka tarkoittaa edestakaista toimintaa,ja nuo verbita tarkoittavat mm. jauhaa, ja hammasta:(d)žembas > žambas = hammas (josta saattaa seurata se "sampokin" Kalevalassa (kal(e)vis = paja, takomo, kalevelis = pieni paja ym.) "

 

2.   kupari

 

Erityisen mielenkiintoinen sana, joka virllisesti ("vanhojeb teorioiden mukaan")  ja germaanikielissä tulee muinaisten israelilaisten naapureiden, ilmeisimmin indoeu-rooppalaisten filistealaisten kielestä, jossa se tarkoittaa "kypärää" ja "kypärämateri-aalia, kantasanan ollessa "koba" = kypärä (samaa kantaa kuin capo, cap ja cape) ja adjektiivin johtimana -ar-. Suomen sanan "kypärä" on katsottu tulevan liettuan sanasta "kepure" = hattu, päähine.

Filistealaisten kieltä eikuitenkaan tunneta hyvin, ja tuo ja jotkut muut sattavat olla myös nain IE maahanmuuttajien mukanaan tuomia sanoja. Kap-, kop-:kin tarkoitta- vat enemmäön niemenkärkeä (erityisesti dyynin) kuin ihmisen päätä.

On kuitenkin aivan mahdollista, että tuollainen vasarakirvessanakin on ollut olemas- sa: vasarakirveskansa tunsi kuparin,ja heidän kiviaseensa matskivat ns. kalkoliittisen kauden valettuja kuperiaseita,mutta sitä oli heillä hyvin vähän käytettäövissään, eikä sitä pantu hautoihin. Ja sana on kaikkea muuta kuin "kantakermaania" siinä tapauksessa.

 

pelto

 

Oikeat germanistit englannin etymologisessa nausravat väitteelle, että suon "pelto" tulisi germaanin "field"-sanata:

 

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... e=none&p=0

field (n.) = kenttä, tasainen aukio (Ei tarvitse olla mitenkään teknisesti valmisteltu, toisin kuin ”pelto” alun perin)

O.E. feld "plain, open land" (as opposed to woodland), also "a parcel of land marked off and used for pasture or tillage," probably related to O.E. folde "earth, land," from P.Gmc. *felthuz "flat land,"

from PIE *pel(e)-tu-, from base *pele- "flat, to spread"

(cf. L. planus "flat, level,"

O.C.S. polje "field;"
see plane (1)).

Common W.Gmc. (cf. O.Fris. feld, M.H.G. velt, Ger. Feld), but not found outside it (Sw. fält, Dan. felt are borrowed from Ger.),

though Finnish pelto "field" is believed to have been adapted from P.Gmc.

Tässä linkissä sanotaan englannista ja myös rivien välistä ”suomennettu- na”, että ”sanaa ”field” EI TAVATA GERMAANIKILETEN ULKOPUOLELLA, vaikka suomen sanan ”pelto” USKOTAAN (joissakin piireissä) olevan sieltä (mutta se ei siiskuitenkaan ole; tuttua englantilaisten kielenvääntöä muiltakin tieteenaloilta!).

 

Suomen pelto on lähmpänä kaikista sanskriitin/kannta-IE:n pel-tu-sanaa oleva tuos-sa merkityksessä. Se tarkoittaa "kuivattua maapohjaa", tulvaniittyä, myös suomen sa-na "puoli",kuivaa liejumaata tarkoittava "palsi" sekä liettuasta suoraan tuleva "palsta" ovat samaa perua.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/jorma-koivulehdon-suomen-arkkimuinaiset-kermaanilainat-3000-vuoden-takaa-ovat-humpuukia

" JK: " 5. Palsi

(8) Sm. palsi 'kova savi- t. maakerrostuma etenkin järven- t. joen pohjassa, tiuk-ka maakerros; kuiva savi- t. sorareunus' (ks. tark. SKES), karj. palzi (gen. pallen, part. paltta) 'reuna, varsi, vierus, äyräs (esim. joen,tien)' = lpN *buol'dd (= mm. lpL puolta) 'vuoren-, mäenrinne; metsä, koivikko' (SKES; viimeksi E. Itkonen, Vir. 1975 s. 169); samaa pesyettä sm. palle (gen. palteen), palte (gen. paltteen) 'reuna, syrjä; päärme, käänne, lieve (esim. vaatteissa); (ojan, järven, tervahaudan) äyräs, mäen rinne, mäki,harjanne' [palttaa, pallistaa 'päärmätä'), karj. palte 'vaaran, mäen rinne' jne., lyyd. palte 'rinne', veps. påude 'rinne, vieru, paltta'; vir.palistada 'päär-mätä,reunustaa;palmikoida'; Hiv. pāld 'vuori,mäki', pal'stē, pal't'stē 'päärmätä; palmi-koida (hiukset)'; sm. pallas (gen.paltaan) 'rinne, kallas, palle'; sm. paltta, paita, palt(t)o 'mäen rinne, vieru; reuna, penger' (ks. SKES) < vkgerm. *falϸa-s, *falϸi-; edellisestä a-vartalosta mnorj. faldr-r 'poimu, laskos, lieve, helma',mruots.fald-er id.,kerta',-nruots. fäll jne.,mys.falt 'poimu' jne.; jälkimmäisestä i-vartalosta mnorj. feld-r 'Mantel', anglos. fyld 'Falte, Umdrehung, Band', mys. falti- stuol 'kokoon taitettava tuoli', kys. manic-falt (plur. -felte) '(lehmän) satakerta' (ks. esim. Seebold, Hellquist, Jan de Vries jne.). "

Sm. palle merkitsee normaalisti samaa kuin ruots. jäll ja niinpä jo Thomsen (1869) esitti sille germ. etymologian. Asiaa on kuitenkin mutkistanut se, että sana on osoit-tautunut kuuluvaksi laajempaan ims.yhteyteen, jonka ilmeisellä kantasanalla palsi on vastine lapissakin: buol'da (ks. edellä).

SKES katsoo,että palteen merkitys 'päärme' »on mahd.ainakin saanut vaikutusta» germ. taholta, merkitys 'mäki, rinne' sen sijaan liittyisi omaperäiseksi katsot- tuun palsi-, paltta-pesyeeseen (SKES s.v. palle, palsi). "


A: Jos ja kun "palsi" ja "buoldd" liittyvät yhteen, kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus, että siihen littyisi sana "puoli" ja sen venäläinen vastinen "pol".

Edelleen: kun on "palsi" ja "paltta", niin MINNE ON "UNOHTUNUT" "PALSTA" ikään kuin näiden välistä?

JOS (ja tämä tietysti tässävaiheesa vain jos...) noilla sanoilla SATTUISI OLEMAAN YHTEINEN BALTTILAINEN KANTASANA, josta kaikki seuraisivat sännöllisesti, niin se kantasana olisi muotoa

b/p/als/š/ti

Ei muuta kuin syötetään metodisesti googleen ja tarkennetaan kieli liettuaksi.

Se, mikä täsmää, on liettuan:

"palšti" = kuivata (maa), kuivua, harmaanuttaa, kukkia (yli, ohi), lakastua.

http://terminu.zodynas.info/palsti

" palšti

palš|ti, ~ta, ~o darytis palšam, blukti, pilkėti: Margas drabužis ~ta nuo saulės. ~imas (2) "

Sellainen joen rantaniitystä tai suosta

kuivattu laidun, pelto = "palšta", kuinkas muuten mm. liettuaksi ja kuuriksi!

'Palsta' ei siis olekaan josktulos, vaan kuivatustulos.

"Kuiva", "vaaleanharmaa", "kuihtunut (ruoho)" = "palša(s)"[/b]

latviaksi "palss, palsa".

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... %97&h=2106

Sana "palšis" myös löytyy, se tarkoittaa "kuivan/haramaan karvan karjaa" eli ilemisesti villakarjaa:

http://terminu.zodynas.info/palsis

" palš|is, ~ė dkt. (1) palšo plauko galvijas "

ja ilmeisesti tätä kautta "harmaata" ovat myös tietynlaiset vaatteet (muutkin kuin SAint).

JK: " Ims.-lp. sanue sopii kuitenkin kokonaisuudessaan johdettavaksi germ. originaa- lista. Vkgerm. asu *falϸa-(s), johon germ. kielten luetellut muodot äännelaillisesti pa-lautuvat, vastaa suoraan sm.pallas,paita, paltta,paltto -asuja, vrt. tunnettua germ. lai-naa sm. kallas, kaita, kaltto < vkgerm. *χalϸa-s. 8 Palsi-asua ( < vksm. *palte = lp. buol'da) vastaa germ. z-vartalo *falϸi-> *falði-,joka myös tavataan germ. puolella (vrt. edellä olevaa luetteloa). Germ. z-vartaloa ei edes tarvittaisi, sillä joissakin vanhoissa balttilaisissa lainoissa esiintyy originaalin a-vartaloa vastaamassa (v)ksm. e-vartalo: sm. orsi ~ liett. ardas, sm. reisi ~ lp. ruoi'dậ < vksm. *rajte ~ liett. rietas < *raitas, sm. virsi <~ liett. virdas (Kalima 1936 s. 79,SKES selittää orsi < baltt. *ardis). Kun palsi on lapin todistuksen mukaan iältään täysin rinnastet-tavissa näihin balttilaisiin lainoihin, voisi e-vartalon synty selittyä samoin kuin balttilaisissa lainoissa, siis germ. a-vartalosta.

Ilmiö lienee yhteydessä siihen tunnettuun seikkaan, että vanhoja a/ä-vartaloita on muuttunut e-vartaloiksi (ks. Ravila, Vir. 1939 s. 107—112). Palsi voi olla vanhempi laina kuin pait(t)a, pallas. "

Koivulehdon jaaritus on puutaheinää. Field on eteläisempin nuorkeraamisten maanviljelijöiden sana, joka on johdettu pie-sanata eikä päinvastoin.

 

3.  lanta (preussi)  (länsi, land)

 

"

ViestiLähetetty: Su Touko 09, 2010 9:58 pm

Jaska kirjoitti:
" Arkkis kirjoitti:" Mikä muka estäsisi sen, ettei suomenkilei olisi voinut syntyä nykyisen Suomen alueella?

Ja senkö täytisen takia sen niin HELVETIN MYÖHÄÄN on tarvinnut syntyä???? "

Jaska: Jos olisit lukenut tänne tuhansia kertoja linkitettyjä PDF:iä, olisit jo löytänyt vastaukset. Mikä ihme siinä on, että sinun on niin vaikea ymmärtää kirjoitettua suomea?

Vähän voisit skarpata, Arkkis. Tai jos et edes halua tietää vastauksia, miksi esität kysyvää?


Arkkis: " Ei niistä ole löytynyt vastausta.

Minä olen päinvastoin joutunut korjaamaan niitä, ja korjaan vielä lisääkin, kun ehdin. "


Katsotaan nyt taas tätä pääasiassa väärennyettyjen kermaalilainojen listaa.

 
Lainaa:
Olen nyt merkinnyt vihreällä myös mielestäni varamat kermaanilainat, tasapuolisuuden vuoksi...

"Uusien tulosten" perustaminen kritiikittömästi vanhoille väärennetyille on PAHIN METODINEN VIRHE; MITÄ TIETEESSÄ VOIDAAN TEHDÄ!

Tässä kuitenkin ko. otoksesta on varmat balttilainat punaisella ja epävarmat sinisellä, venäjä tummanvihreällä ja sanat, joille esitetty kermaanietymologia on muista syitä varmasti höpölöpöä, violetilla, sanat, joita ei ole suomen kielessä, keltaisella...

post1232836.html?hilit=verkil%C3%B6#p1232836

" ahku?, aihe, airut, aistia, aivina, aljo, ammatti ?ankea, ansaita, ansas, ?apara, P astuva, autio, autuas, avio?, haht(uv)a, hakkula, hallita, halme, P harjus, hartia, hidas, hipiä, P huja, P hulas, P hulhava, huokea(P), huoma?, huotra, hurskas, juko, juusto?, kaira, kaita, ?kale?, kaltio, kamppi, karsia(P), kasa, katras, P kattara, katve, kauto, kehto, keidas, keihäs, kenno, keritä, kernas, kerp(p)o, kiiras?, kiivas, ?kirma, kuja(?), kulju, P kullas, kumpu, kunnia, P kutta, Pkuupano, kuva(?), ky(k)äs, laes, laidun, laikka(?), laipio, laita, lakata, Plannas, lantio, lattia, Plauna, laupias, lautta, P leivo, lenseä, P leukojainen, levo, levä(llään), P liekko, lieko, lievä, liikkiö, liina, P liiva, P louhi, luote, maha, malja, mallas, ?malto, marhaminta, marsio, P meruta, mitta?), ?monni, murha, murkina?), P myyriäinen, napakaira, P nappula, P narkka, nasta(?), nauta, nauttia, P nuode, nuora, nuotio, nypätä, päde, paidata, paita, P paittilas, P pallo, palsi?, P paltti, pan(k)ko, pankku, pantio, parila, P perhana, P pihatto, porras, pullo, purilas, pyrkiä(?), raate, raavas, raippa, raita, raivata, raivo, rakas, rauma, P raura, P reipas, P rievä, P riima, riutta, P ruho, ruhtinas, runo, ruoke, ruokko (?liivi), P rutja, ruto f ~ rytö), räivä, P saha, sai(h)vo, saippua, sairas, sakko?, saura, siivilä, P sima, P siula, surku, tade, taika (p), taina, P taivas, tanko, tarita, tehdas?, tela, teljo, teura(s), tuhto, tuomita, tunkio, tupas, P turilas, upea, vaania, vahla, valas, vantus, vaola, vartoa, vaula, verkilö, viikko, vuokra, väkä?, äyräs. "

 

Sana ammatti on englannin etymologisen mukaan kelttiä, samaa juurta kuin mm. ambassador, josta se on lainattu saksaan.

Sana ruho on venäjää: brjuho = (keski)ruho

брю́хо др.-русск. брюхо, брюхъ, др.-чеш. břuch м., břucho ср., чеш. břich, břicho, польск. brzuch, в.-луж., н.-луж. brjuch Родственно др.-исл. briósk «хрящ», ср.-в.-н. brûsche, нов.-в.-н. Brausche «шишка», ср.-в.-н. briustern «набухать», далее гот. brusts «грудь», др.-ирл. brú, род. п. bronn «живот», bruinne «грудь» из *brus-, *brusn-; см. Бернекер 1, 95 и сл.; Лиден, Mél. Pedersen 92; Педерсен, Kelt. Gr. 1, 73; 2, 109; Остен-Сакен, IF 28, 142 и сл.; Перссон, Beitr. 950.

Koivulehdon tarkoittama sana lienee gootin hriušt = rusto < PIE *krem-s-ti = jyrsiä, kalta rusentaa, venäjän hrust = rusto

хруст

хрусто́к «хрящ в мясе», арханг. (Подв.), хру́стать, хрусте́ть, хру́сткий, укр. хруст, хру́стати, хрустíти, хру́стка «хрящ», др.-русск. хрустъ «жук», Феодос. Печерск. (Срезн. III, 1408), цслав. хрустъ βροῦχος, болг. хръст «скрип, хруст», сербохорв. хру̀стати, хру̏скати «грызть, скрипеть», хру̯ст «сорт вишни», словен. hrústati «хрустеть», hrȗstǝс «хрящ», чеш. chroust «жук», chroustati «хрустеть», слвц. chrúst «майский жук», др.-польск. chrąst «жук», польск. chręść «коростель» наряду с польск. chrustać «грызть, шуршать», chruścieć «шуметь», полаб. chrąst «жук». Сюда же относится хрущ. Наряду с праслав. *хrust- представлено *хrǫst-, откуда хрущ, хря́стать, хрящ Судя по наличию различных ступеней чередования, это — исконнослав. слова (см. Бернекер I, 403 и сл.). Форма без носового сравнивается с лит. skr(i)audùs «шероховатый, ломкий», skrudė́ti «трескаться, лопаться», лтш. skràustêt «скрипеть, греметь», далее — с д.-в.-н. scrôtan «рубить, резать», др.-исл. skrjóðr «потрепанная книга»; см. М. — Э. 3, 88 и сл.; Буга, KS 44. Ошибочно сближение слав. *хrǫst- с лит. šlam̃šti, šlamščiù «гулко или глухо свистеть, шуметь» (Маценауэр, LF 8, 2 и сл.)

Täällä löysin tuota listaa tarkastessani taatun balttisanan

"lannas" = loiva ranta, joka tulee sanasta "lansi, lannen, lantta" , joka tarkoittaa tasaista ja kosteaa ja aukeaa mutta kovaa eikä soista maata, esimerkiksi jonkin joen kuljettamaa, ja myös talvella paikalle reellä ajettua. Kalsi ja kallas ovat jyrkempiä, reilusti kalleellaan olevia verrattuna lanteen ja lannakseen.

olemuksellinen ero on, että "kalsi" ja "kallistus" verrataan PYSTYSUORAAN, mutta "lansi" ja LANNISTUS mitataan VAAKASUORAAN nähden. Tasan sama ero on liettuassa.

Muita samanlaisia taatusti balttipräisiä perija on: kansi ja kannas (merkinnyt jään vastaavia usein), palsi ja pallas (suo, kuiva puronpohja), varsi ja varras, kynsi ja kynnäs (erittäin pitkä ja erittäin kapea niemi tmv.)

Sana tulee liettuan "laskemista", laskeutumista tarkoitavasta sansasta, joka nykyään on

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word


Lithuanian: lįsti (leñda, liñdo) = kiivetä, kiipeillä, päästä, tunkeutua, ryömiä kopeloida (taskuja ym.), sopia jhkn, mahtua jstkn
Etymology: (lendù, lindaũ) 2. = 'kriechen = madella, ryömiä, kontata, liehakoida, sich verkriechen = lähteä valumaan (maa), eindringen tunketua, sich herandrängen = työntyä, valua päin, vasten, sich einmischen = sekoittua (maa), hineingehen =mennä sisään, Platz finden = mahtua',
Frequ. landinė'ti, Intens. landýti, lándžioti;
lindė'ti, lìndoti 'sich versteckt halten' = pysytellä piilossa,
Kaus. landìnti 'zum Kriechen veranlassen' = saada (maa) valumaan vyörymään,
lindỹnė, lìndynė, landỹnė, landyklà, landỹklė 'Schlupfwinkel, Unterschlupf, Versteck', landà 'Schlupfloch' = lymykuoppa, auch 'zudringliche Person, Leisetreter, Spion = tungetteleva henkilö, vakooja',
landùs 'tief eindringend = syventynyt (ajatt.), scharf = terävä, zudringlich = peruteellinen, vorwitzig = utelias, naseweis = nenäkäs',
lañdžius, landūnas 'zudringliche Person, Leisetreter, Spion',
landuonìs 'Spring-, Fingerwurm, Nagelgeschwür',
ląst(v)à 'Hühnerkorb, Hundehaus, Käfig', ląstvas 'Hühnerkorb'.

Lett. lῑst (Praes. lienu, liedu, lῑznu, Praet. lῑdu) 'kriechen = valua (maa), schleichen = hiipiä, hivuttaa, hineindringen = tunkeutua',
Frequ. liedāt 'wiederholt kriechen = toistuvasti vyöryä, hin- und herkriechen' liikahdella siine täänne (maa ym.),
luodāt 'fortgesetzt umherkriechen' = vyöryttää,
luož(ņ)a 'Herumschleicher, Kriecher, Speichellecker, Schmeichler',
luož(ņ)āt, luožināt '(umher)kriechen, (umher)schleichen, schmeicheln, schnüffeln', luožnēt, -uot 'hin- und herkriechen' = velloa, luožens 'leicht durchkriechend, glatt', luosts 'Versteck, Nische, Taubenschlag'.

Nach de Saussure MSL 8, 444 = Rec. 510 zu ai. rándhra 'Öffnung, Spalte, Höhlung', evtl. (s. M.-Endz. s.v. lῑst) zu mhd. lendern 'langsam gehen, schlendern', ndl. slenteren 'schlendern' etc. (Fick III4 536); doch ist dieser Vergleich nicht sicher (s. Franck EWN 889 ff.).

Jœgers 47 ff. 49 ff. erwägt Zushg. der balt. Wörter mit abg. lędina 'terra inculta', = viljelemätön maa.
russ. ljada, ljadina 'mit jungem Holz bewachsenes Feld = taimikkoa kasvava kenttä, Neubruch, niedriger, nasser und schlechter Boden = viettävä kostea maaperä, Sumpfwald, Birkenhain mit Hinzupflanzung von Nadelbäumen',
čech.lada , lado 'Brache' = kesanto, Pl. 'Heide' = nummi,

preuss.lindan 'Tal' = laakso Ench. 39, 16, preuss. ON Lindelawke, Waldname Lindemedie (2. Tl. preuss. laucks 'Acker', median 'Wald', s. Gerullis Ortsn. 89), lit. Wiesenname Léndimai (Būga Aist. st. 151),

schwed. linda 'Brachfeld', aisl. lundr 'Hain',got. etc. land 'Land',air. land 'freier Platz', corn. lan, bret. lann 'Heide, Steppe' (W.-P. II 438 ff., Berneker Wb.1,705, Vasmer Wb. 2, 81, Būga RFV 66, 242, Verf. REI 1, 408, Balt. Spr. 63 ff, Schrader Reallex. 2, 264).

Jœgers meint weiter, dass lit. lįsti und Zubehör eine nasalhaltige Variante von léisti 'lassen' darstellen. Dann würde sich léisti zu lįsti verhalten wie lit. baĩgti, beĩgti, lett. beigt zu lit. beñgti, banga?, lit. láigyti zu lingúoti; lit. láikšės, líeknas zu leñkti, liñkti usw. (s. unter den einzelnen Wörtern sowie Verf. REI 1, 408, Jœgers 492). Die Gdbed. von lįsti ist nach JŒgers 51 'sich (gleiten) lassen'.

 

Arkkis:  Lähetetty: Ma Touko 10, 2010 12:14 am

 

Sana on samaa perua kuin englannin "land", joka on muuten kelttiläitä perus, VAIKKA sama sana on germaanissakin


" [land (n.)

O.E. land, lond, "ground, soil," also "definite portion of the earth's surface,

home region of a person or a people, territory marked by political boundaries,"

from P.Gmc. *landom (cf. O.N., O.Fris. Du., Ger., Goth. land),

from PIE *lendh- "land, heath" (cf. O.Ir. land, Middle Welsh llan "an open space,"

Welsh llan "enclosure, church," Breton blann "heath," source of Fr. lande; O.C.S. ledina "waste land, heath," Czech lada "fallow land"). Etymological evidence and Goth. use indicates the original sense was "a definite portion of the earth's surface owned by an individual or home of a nation."

Meaning early extended to "solid surface of the earth," which had been the sense of the root of Mod.Eng. earth. Original sense of land in English is now mostly found under country. To take the lay of the land is a nautical expression. In the Amer.Eng. exclamation land's sakes (1846) land is a euphemism for Lord. "

Sanan arvellaan tulevan kantaindoeuroopan itse aroa tarkoittavasta sanasta

*lendʰo- steppe

Old Prussian lindan = laakso, Eng. land, ON land, Ir. land/lann, Welsh llan, OCS ledina = viljelemätön, Russ. ляда (ljada) = viettävä kostea (aukea toimikkoinen, viljelemätön) rinne, Gm. Land, Gaul. landa, Albanian lendine,

Preussi

LÎNDĀ <46> [lindan 57 VM] slënis = laakso, alanko
LÎNDAN ↑ Lînda acc lindan 57
LISLĒ <53> [Listun MK] lipdinys = muovailu, kuvanveisto

LISTUN (lῑsta, lῑda) <101a> [Layso E 27 MK] lipdyti (iš molio) = muovailla (savesta), liimata
LÎSTWEI (leida, lidda) <94> [L`ids MK] slysti = valua, levitä, erityisesti savi

LĀNDAN acc sg f <35> [landan 83] nourishment, pabulum = ravinto, lannoite
LANDÎMS, gen landimmas, aj <25> [lindan 57 VM] glade attr
LĀNDIS <40> [lindan 57 VM] clearing (glade), glade


Minkä takia varsinaisesti otin tämän tämän hittasti laskeutumisen esiin, ja miten se liittyy sanaan "lansi, lannen, lnatta", on että sillä on nimenomaan balttilainana äänteellisesti vaihtoehtoinen tai jopa ensisijaisenen. "laksua" tarkoittavä variatti

"LÄNSI, LÄNNEN, LÄNTTÄ"!

 

Jotuni: Lähetetty: Ma Touko 10, 2010 4:17 pm

 

Arkkis kirjoitti:
" "lannas" = loiva ranta, joka tulee sanasta "lansi, lannen, lantta" , joka tarkoittaa tasaista ja kosteaa ja aukeaa mutta kovaa eikä soista maata, esimerkiksi jonkin joen kuljettamaa, ja myös talvella paikalle reellä ajettua. Kalsi ja kallas ovat jyrkempiä, reilusti kalleellaan olevia verrattuna lanteen ja lannakseen.

olemuksellinen ero on, että "kalsi" ja "kallistus" verrtaan PYSTYSUORAAN, mutta "lansi" ja LANNISTUS mitataan VAAKASUORAAN nähden. Tasan sama ero on liettuassa.

Muita samanlaisia taatusti balttipräisiä perija on: kansi ja kannas (merkinnyt jään vastaavia usein), palsi ja pallas (suo, kuiva puronpohja), varsi ja varras, kynsi ja kynnäs (erittäin pitkä ja eittäin kapea niemi tmv.) "



Jotuni: " Lannas - lansi, kalsi - kallas, kansi kannas, palsi - pallas ja kynsi - kynnäs on hyvä havainto.

Kirjoitin jo aikaisemmin Gotlannista ja Fårön saaren välisestä Norragattet (Pohjois-kita) ja sen rannalla olevasta Lansa -nimisestä alavasta paikasta. Lansi -sanue menee SSA:n perusteella uralilaiseksi.

Lansa-lansi-lanto on alava kostea maastokohta. Sopii kartan perusteella hyvin Fårön Lansaan ja lisäksi Vetlandan Lansamossen, Boråsin Lansamossen, Växjön Lansas, Falköpingin Lanses mossen, Kalmarin Lantamossen ja monia muita vastaavia ruotsalaisia paikannimiä.

Ruotsin Kinnasjön on hyvä esimerkki kynnäksestä 'kapea niemi tmv.
Sen molemmilla puolilla on kapea kannas joka erottaa järven Botasjön ja Alsjön -järvistä.

Vastaavia on aika paljon. Pitäisi ajan kanssa käydä niitä läpi ja selvittää miten hyvin nimet sopivat merkitykseensä. Samalla tavalla tein ila 'ylä' nimisten paikannimien kanssa. "

 

 nahka, kiihtelys, Kymi, raha, kauris,

Nämä liittyvät nahkojen käsittelyyn ja kauppaan, kuten myös mm. muokata, nokia (soopeli) ja maksaa.

Arkkis: Lähetetty: To Tammi 21, 2010 10:07 am

Arkkis kirjoitti:

Arkkis kirjoitti:
" Jaska kirjoitti: " Arkkis hyvä, älä jaksa, ei noita selityksiäsi usko elävä ernestikään! "

Arkkis: " En ole kiinnostut sinun mielipiteistäsi.

Jos sulla on jotakin asiallista sanottavaa, niin sitten, mutta muuten voit paapattaa pukille. Ja Keeneistä. Nehän sua kiehtoo eikä kielitiede.

Minä pudottelen nuo Koivulehden "ajoitussanat" yksitellen, niistä ei jää mitään "lainalaisuudeksi" kelpaavaa jäljelle.

Ei meistä suomalaisista saa "germaaneja" yhtään sen onnistuneemmin kuin Wiik sai "germaaneista suomalaisia". "

 
jaska: " Että kantasuomen sana *vakla ’verkon koho’ tulisi baltin sanasta ’sontakuoriainen’! Etkö yhtään kauempaa enää voisi hakea noita selityksiäsi? :lol:2


Arkkis: " En ole tarjonnut sellaista selitystä.

Viron sana "vagl, -a" tarkoittaa toukkaa, jota (kuoriaisentoukkaa) "vagula/vabala" myös tarkoittaa.

Minä sanoin etten ota siihen verkonlenkki-sanaan sen kummemmin.



Tuo "vagula" oli muuten nimenomaan latgallia, ja viron sana "vagl" on siis tullut sieltä. Länsilatviaksi se on "vabole".

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-20155.html

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 76_247.pdf

JK: ” 5.8. Lopuksi vielä kaksi rinnastusta, joista ims. vastine puuttuu — samoin kuin jo käsitellyltä lp. luoi'kât-verbiltäkin (artikkelin 1. osa, kohta 4).

5.9. L p . buoi'de = lihava

(11) Lp. buoi'de "lihava;rasva' (Nielsen, T.I.Itkonen, Lagercrantz) < vkgerm. *faita- (< esigerm. -d-) > mnorj. feit-r 'lihava, rasvainen', mruots. fet-er, nruots. fet id., kys. veiz 'lihava, (subst.) rasva, lihavuus' jne.

[engl. fat, HM

fat (adj.)

Old English fætt "fat, fatted, plump, obese," originally a contracted past participle of fættian "to cram, stuff," from Proto-Germanic *faitida "fatted," from verb *faitjan "to fatten," from *faita- "plump, fat" (source also of Old Frisian fatt, Old Norse feitr, Dutch vet, German feist "fat"), from PIE *poid- "to abound in water, milk, fat, etc." (source also of Greek piduein "to gush forth"),

HM: TUo ei ole kantagermaanista vaan vasarakirveestä.

from root *peie- "to be fat, swell" (source also of Sanskrit payate "swells, exuberates,"

HM: Kanta-IE:n ja Kantabaltin juuri on *pen- = juottaa, lihottaa.

pituh "juice, sap, resin;" Lithuanian pienas "milk;" Greek pion "fat; wealthy;" Latin pinguis "fat"). ]

Etymologia on sekä äänteellisesti että semanttisesti moitteeton.

Lapin sanaa vastaava varhaiskantasuomen rekonstruktio on *pajta (inarin- ja etelä-lapissa on tässä klusiili: Äimä FUF6 s. 184-185).

Huomattakoon,että vokalismi ja konsonantismi ovat - kuten kaikissa tässä artikkelis-sa esittämissäni tapauksissa - keskenään sopusoinnussa: lp. uo ~ germ. a edellyttää vanhaa lainaa, samaa edellyttää lp. yhtymä -i'd- (< vksm. -jt-) < ~ germ. (vokaalin jälkeinen) -it-;

myöhemmissä skand. lainoissa lapissa olisi vastaavassa tapauksessa odotettavissa -i't- (vrt. bai'tet 'go up into the wind' (Nielsen) ~ kskand. *baitian > mnorj. beita 'beim Winde segeln, kreuzen', Jande Vries).

Sama äännesuhde on suomen puolellakin tunnettu (sm. muoto ~ germ. *mōta < esigerm. -d-,

sm. mallas, malta(h)an < germ. *malt- jne.
). ”


A: Jätetään tuo "buoide"/"painava" toistaiseksi sillensä, ja otetaan nämä Koivulehdon "vahvistavat vertailut" muka "germaanilainoista, jotka ovat lainautuneet samalla tavalla epäsäännöllisesti", tarkempaan syyniin:

”Mallas” on absoluuttivarma balttilaina verbistä

”malti...mala...malo” (lt.), ”jauhettu” = ”maltas”
”malt...malu...malu” (lv.) > "malts, malta"
”maltun...malla...mallā” (pr.)


”Muoto”
liittyy sanaparveen ”muovata”,”muokata” ja ”muotti”,mahdollisesti myös (kuurin) ”muokkaava”/gootin ”muokkaaja” = ”moukari” ja ”muoti”, joka voi olla vaikka kuinka vanha sana ja käsite. ”Muovata” ja uudissana ”muovi” tulevat Kantelettaren sanasta ”muovaella”, jossa se tarkoittaa ”taiteellista luomista”.

Tuossa pistää heti silmään, että yksikään asiaan liittyvä verbi ei ole germaaninen, vaan sitä olisi Koivulehdon mukaan vain substantiivi "muoto", joka siis noin ollen ei lainkaan liityisikään näihin verbeihin! Etymologiset sanakirjat ovat eri mietä. Ehkä ne odottavat "germaanista etymologiaa" myös verbeille, turhaan.

Sanoja, jotka johtavat sille, kannalle, että kyseessä on balttilaina niin suomessa kuin luultavimmin germaanissakin on useita: ”muovata” on balttilaista perua eikä sillä ole vastineita germaanikielissä. Verbi on iankaikkisen vanhaa muotoa. Liettuaksi

(lt.) ”mova” = valupesä, valumuotti, laakeripesä, holkki = (lv.) ”uzmava”

Sanojen, varsinkin verbien tunnistamista ja etsimistä haittaavat nyt etuliitteet, kun suuri määrä asiaa voidaan sanoa lyhyesti, valetaanko (ym.) ”sisään”, ”pinnalle”, ”pitkin”, ”poikin”, kertalaakista vai toistuvasti jne. Oikein vanhoissa sanoissa verbi voi myös taipua eriliitteiden kanssa vähän eri tavalla,jolloin liitettä ei voikaan noin vain vaihtaa,vaan kyseessä on uusi verbi. Toinen vanhan sanan merkki on sanan kulkeu-tuminen kauas etuliitteen alkuperäismerkityksestä. Tässäkin latvian ”uzmava” kirjai-sesmellisesti ottaen tarkoittaa ”jonkin päälle vedettävää/astettavaa muottia/pesää”, mutta tosiasssa se tarkoitta aivan yhtä lailla aukkomaista yksinkertaista muottia, pesää, holkkia kuin myös liettuan ”mova”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" Lietuviešu—latviešu vārdnīca

movà (4)

1. tehn. uzmava

2. uzrocis; mufe novec.


http://www.letonica.com/groups/default. ... ere&h=1837

LV uzmava arheol.
RU муфта,
RU втулка,
EN socket,
DE Tülle


Toinen sana, joka johtaa balttioletuksen jäljille, latgallin sanapari (kaikki persoonat näkyvissä)

”muocēt...muoku..muoki..muok..muokam..muokat..muok...

muocieju..muocieji..muocēja..muocējom..muocējot” = osata,

venäjän ”moč'...mogu..možes..možet..možem..možete..mogyt”,

= latvian ”mācēt... māku...māki...māk...

mākem...māket..mak...maceju...”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... =maukt&h=0

= Liettuan ”Mokėti...moka...mokėjo”, joka tarkoittaa sekä ”osata, voida, pystyä” että ”maksaa (rahalla)”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”maksaa rahalla jonka nimin om ”*moka” ”.

Mitähän se sellainen ”moka” saattaisi olla, kun muistetaan, että sana ei aivan alunperin ole välttämättä liettuaakaan, jossa ei sallita kaksoiskonsonatteja edes ”erikoislainoissa”, eikä ”iso raha” pesinyt Liettuassa, vaan enemmän mm. Preussissa ja preussilaisilla myös Liettuassa.

(Ja kun se ei ole ”munaus”, eikä ”Martti Oiva Kalervo Ahtisaari”...

Liettuan "mokasi" tarkoittaa siis että "osaa", kun se suomeksi tarkoittaa "ei osaa".

Tämä on vastaavanlainen eksytys kuin viron "halpa reisi", joka siellä tarkoittaa, että "huono matka", mutta Suomessa päin vastoin... huum. A.  )

Latvian ”mācīt (~u, ~i, ~a, ~īja, ~īs) = opettaa

= latgallin ”muoceit (-u, -i, -a, -eja, -eis)

= liettuan ” mokyti...moko...mokė”
.

Preussiksi edellistä muotoa vastaava verbi on pelkästään

”mukῑtun...muka...mukei” = maksaa (”muka”:lla, ”mukittaa”)

”mukῑtun... mukῑnna... mukῑnnā (si)” = opettaa (oppia).

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

Tuota sanaryhmää sattaisi vieläkin luulla slaavilainaksi, paitsi että tuo ”pesä, kolo (tekn.), muotti” = ”mova”, jolla mm. ”muovataan”, jäisi ”ilmaan roikkumaan”. Sinne se ei kuitenkaan jää, vaan kyseessä on balttikielten ikivanhimpien perinteiden mukainen ja muotoinen sanaryhmä, jonka vanhat sanat ovat

”mauti...mauna...movė” - pukea päälleen, pitää päällään, pingottaa (kangas, nahka, vyö), mahtua (päälle, sisään, astiaan), sopia, sovittaa (osa, vaate), lentää (esim. hiukset), ”läträtä viinan kanssa” = ”mahduttaa viinaa itseensä”, kaataa, kulauttaa (reippaasti). Etuliitteillä sadaan kymmeniä verbejä.

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=U

mau|ti -na, movė = надевать; напяливать; нестись; лететь; дать (по шее) дуть, хлестать (спиртное)

”mautis” = pukeutua


Muuten kuin liitteellä mutta äänteellisesti säännömukaisesti tästä on johdettu mm. verbit

”movėti...movi...movėjo” = ”mūvėti...mūvi..mūvėjo”= (pitää tapanaan) pukeutua (esim. tietyllä tavalla).

”Muotin” tai ”mallin” tästä (eri merkityksillä, niitähän oli muitakin kuin pukeutumi-nen) johdettuna (preesensistä) pitäisi nyt olla joko ”*movys” (mask.) tai ”*movia” liet-tuan päämurteessa, mutta se on kuitenkin ”mova” aivan samoin kuin muinaisesta verbistä ”*lauti”= kovertaa,sijata on johdettu toisaalta ”lovys” = (koverrettu) ruuhi, ja toisaalta fem. ”lova”,”lovėlė” = vuode, kehto. Sanat ”lóva” ja ”móva” ovat liettuan länsimurteiden mukaisia, kuten myös mm. ”kautis” (”kovoti”) = taistella > ”kovà” = taistelu .

”movinėti...movina...movino” = puke(utu)a, vaihtaa vaatteita

Edelleen ilmeisiä johdannaisia on

máudyti...máudo...máudė = kylpeä peseytyä, sataa (lujaa), huuhtoa, huuhdella

Sana ”mauti”[/b kääntyy latviaksi useilla sanoilla, jotka lisäksi paljastavat sille yhä lisää merkityksiä:

máuti (~na, móvė)


1. maukt = pukea
mauti pirštines - maukt cimdus = vetää hanskat käteensä
mauti žiedą ant piršto - vilkt (maukt) gredzenu pirkstā = mt. käsistä
2. (sist) gāzt, kraut, cirst = kaataa (muutakin kuin vettä taiviinaa), kuomittaa
3. doties /projām/; mukt /projām/ = irrottautua, hieroa (pois)
4. sar. gāzt /acis/; sacīt /acīs/ = ulkea silmät

kailį mauti - /sa/dot pa ādu
mautis (~nasi, móvėsi)
1. maukt /sev/
2. maukties /nost/


http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 7ti&h=1910

Latvian sana ”maukt” ei ole johdannainen sanasta ”mauti”, tuo -k- on liikaa.

Yhä puuttuu ”simsalabim-taikasana”,joka yhdistäsi nämä johdannaiset, sekä asialli-sesti myös ”muokkaamiset”, ”vaatettamiset”,”moka-maksamiset”, ”pesemiset”, ”hankaamiset”, ”pingottamiset”, vesien ja viinojen kanssa lutraamiset ja muut, joissa äkkiseltään ei huomaa yhteistä logiikkaa (ainakaan minä...).

Käännetään nettisanakirja toisin päin,ja kun latvian ”maukt” ei aivan tarkkaan sovellu liettuan ”mauti”-sana, johdannaiseksi (enempi päin vastoin, mutta se on poikkeuksellinen suunta), haetaan ”maukt”-sanan kaikki käännökset liettuaksi:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

Ei auttanut, tuli vain noita etuliitteellisiä muotoja.

Mutta itse liettuassa on myös verbi maukti, vaikka se vähän vanhentuneena usein sanakirjoista puuttuukin.

Täältä se kuitenkin löytyy:

"maukti...maukia...maukė" = to bark (nahkaa), to pull (lakki) over one's eyes, to gulp, to lap (esim. viinaa), to drink hard.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 948338&g=2

maũkti (~ia, ~ė)

1. maukt = ”mahduttaa vaate päälleen”

maukti kepurę ant akių - maukt cepuri pār acīm

maukti odą - maukt ādu = muokata nahkaa

2. niev. tempt; kāri dzert; = vetää, kiristää, pingottaa, ryypätä raskaasti

mauktis (~iasi, ~ėsi)

1. maukties /sev/ (cepuri)

2. maukties /nost/ (ādai) ”

BINGO!


Jotvingin kieli tuntee tuosta parvesta sanat ”maut” = pestä peseytyä ja ”mokint” = opettaa, oppia on "izmokint" =”kiskoa oppi ulos (opettajasta)” (varmaan hyviä oppilaita...).

Mahtaako tuo mokka-nahka varmasti olla saanut nimensä sen nimisestä jemeniläi- sestä kaupungista, vai olisiko se puujalkaselitys. Monet yllättävät muihin maihin yhditetyt sanat ovat osoittaustuneet preussilaisiksi alkuperältään.


Vähän toisen ja vieläkin vanhemman tyyppinen kuin mokkanahka vaccinium (puo- lukka) -tyyppistä kasveista saatavilla "sumakki"-aineilla parkittu ja värjätty lampaan-nahka jota nykyään usein nimitetään persialaisella nimellä "safraaninahaksi" ja joskus morocco-nahaksi.

http://www.yourdictionary.com/saffian-leather
http://coloriasto.blogspot.com/2008/03/ ... _4603.html

Safjaani eroaa säämiskästä siten, että se on happoparkittua (eikä rasva-) ja läpivär-jättyä parkituksen yhteydessä. Väri ei siis kulu, vaan pysyy kulutetuissa kohdissa erityisen kirkkaana.

Tällainen safjaaninahka on preussiksi ja joillakin Etelä-Liettuan aukštaittimurteilla "kymis", joka on ikivanha iranitaustainen(?) sana, josta on eri balttikielissä ja muual- lakin sekä (alkuperäinen) k- (k'-) alkuinen muoto, että t- alkuinen, lt. "tymas", preussin murteissa "tīms", jotvingissa "tīmas", jossa se tarkoittaa erityisesti nahkaesiliinaa, suojavaatetusta.

Latviassa (ziengallissa) "kymis" lainautuisi muotoon "*čiemš"> (lt.) ziemš = venäjän šamša" = skand. "sämis" = säämiskä, latgallissa "čymš" jota kautta olisi suomeen voinut lainautua "Kymi" tai "*Hymi". Jotvingin y on siis sama kuin venäjän y ja viron õ ja se ei ole etuvokaali. Sen oletusarvo suomeen lainautumisessa on y.

Kuurissa "kymis" muodosta (latgallin y:llä) voisi tulla etuvokaalisena "*čīmis" tai ta- kavokaalisena: "*kumis"! (Jos kuitenkin "kumikin" tähän liittyy, se liittyy kauempaa iranista kuin tästä ja kreikan ja latinan välityyksellä.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621033

" safjāns
I. n
1. morocco
2. saffian "

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

" týmas (3) safjāns (izstrādāta kazāda) = työstetty pukin(/lampaan)nahka
tymo balnas folkl. - safjāna segli
tyminis -ė (2) safjāna-
tyminis balnas - safjāna segli "

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/T.htm

" TĪMS Kymis E 501/ tymas/ safjāns/ Saffianleder/ safian/ morocco

TĪMS Kymis E 501/ prijuostė odinė/ ādas priekšauts/ Lederschürze/ fartuch skórkowy/ leather apron "

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

" tīms, kymis = (lt.) tymas, prijuostė odinė = työstetty nahka(vaate)

Täällä on tuosta k > t > s -vaihtelusta ja millä seuduilla k-alkuisia muotoja esityy yleensä t-alkuisista (käännän, jos joku erikseen kyselee)

http://lt.wikipedia.org/wiki/Jotvingi%C5%B3_kalba

"Jotvingių substratu aiškinamas ir minkštųjų t, d painiojimas su k, g kai kuriose pietų aukš- taičių šnektose, pvz., kėvas ‘tėvas’ (= isä) , degutė ‘gegutė’ (= käki), begėgė ‘begėdė’ (="perhana", veijari), gievas ‘dievas’ (= taivas) (Kabeliai, Dieveniškės, Švendubrė, Leipalingis) "

Itse asiassa tuo EI ole leimallista jotvingin vaikutusta, jossa on kaikissa noissa maini-tuissa iranisanoissa t, vaan se on ylipäätään vain vanhaa vaikutusta. Jos "Kymi" tulee tästä,se voi olla jo vasakirveskansan antama nimi,ja samoin voivat olla "Sai-maa" ja "Päijänne", ei mitään varsinaisia esteitä. Vasarakirveskansa on päässyt pohjoiseen innovaatioidensa voimalla, jotka ovat koskeneet erityisesti pukeutumista.

Jos jotakuta kyrsii kovassti SANA "baltti" (kuten Jaskaa!), niin tuollaisia sanoja voi aivan hyvin nimittää "iranilaisiksi".

post1012851.html?hilit=baigin*#p1012851

Liivin sana "säämiskä" = "zemš-nɔgә" = "zemšgәl' " = viron seemis

Lapin sanat voivat olla suoraan tai germaanin kautta:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... i_id=10902

" SSS: seamaskas säämiskä
LpD: sǣmâskâs shammy-leather "

Nahkoja ei varmaankaan kannattanut kuljetetella verisinä mätänemässä laivan ruumassa pitkiä matkoja, kun sulakaan ei varmasti ollut ilmaista, vaan ne piti panna nahoiksi lähellä tuotantoaluetta.

Monet Suomen paikannimet "Nokiasta" "Kiihtelysvaaraan" tarkoitavat turkiksia. (Femarit ei nyt kyllä taas tykkää, mutta ei voi mitään...)

Safraaniparkitsemisessa ennen käyettyä sianpuolukkaa,joka yleensä ei pärjää taval- liselle puolukalle paitsi erittäinin kuivilla hiekkapintaisilla paikoilla, kasvaa esimerkik-si Sarsan ympäristön harjuilla niin pirusti ettei oikeaa puolukaa juuri olekaan (tosin olen vain yhtenä vuonna tutkinut), joten sitä on varmaan joskus viljelty ja suosittu esi-merkiksi poistamalla oikea puolukka kilpailemasta tai tuomalla maahan toista lajia suosivia aineita, vaikka kalkkia tai rutaa, en tosin tiedä, kumpi laji enemmän tykkää ja kummasta aineesta.)  "

 

Kimmota, ampua

 

Vasrakirvesbaltit tunsivat kuparin, mutta eivät juurikaan käyttäneet sitä. Sitä vastoin heidän arvonmerkkeinä toimineet kiviesineensä matkivat kuparista valettuja esineitä.

 

Täällä tulee kivkauden teknologian sanastoa nyt sama pläjäys latvian näkökulmas- ta kuin jo kerran pistin liettuan näkökulmasta:


historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-22922.html

” Arkkis kirjoitti: Täällä on Jaskalle ruotsin baltti- ja erityisesti kuurilainoista:
 
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
Ń:lliset muodot liittyvät suomen sanaan "ääni", ja seuraavat samasta sanasta kuin liettuan sanasta

"siautėti...siautėja...siautėjo" = huutaa (täyttä kurkkua), houralilla, raivota, riehua, bilettää äänekkäästi jne.

http://www.windictionary.com/lithuanian ... fault.aspx

< lt. "*žiauti...žiauna(žiauma)...žiovė(žiaumė) = "kidustella", "repiä kiduksiaan, kitaansa", "jauhaa", "puhkua", "huutaa" > "žiaunos" = leuat kidukset, "žiaumoti" = jauhaa suussaan (mm. purukumia). Sanat ovat olleet ennenkin esillä:

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?start=21719


Ja tämä "huutaa" olisi sitten myös samaa juurta kuin englannin "shout" = huutaa, JA EHKÄ MYÖS SUOMEN "HUUTAA"!

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" shout = huutaa

c.1300, schowten "to call or cry out loudly," of unknown origin; perhaps from the root of shoot, on the notion of "throw the voice out loudly," or related to O.N. skuta "a taunt." The noun is first recorded late 14c. "

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

shoot (n.) = verso

"young branch of a tree or plant," 1450, from shoot (v.). Meaning "conduit for coal, etc." is from 1844. Shoot-out is from 1953.

shoot (v.) = ampua

O.E. sceotan "to shoot" (class II strong verb; past tense sceat, pp. scoten), from P.Gmc. *skeutanan (cf. O.S. skiotan, O.N. skjota, O.Fris. skiata, Du. schieten, Ger. schießen),

from PIE base *skeud- "to shoot, to chase, to throw, to project"

(cf. Skt. skundate "hastens, makes haste", O.C.S. iskydati "to throw out," Lith. skudrus "quick, nimble"). "

Sana "skudrus" = kuurismi, tarkoittanee verbiä

(kr.) "*skūti...*skūda...*skūdoi" = hosua, kiirehtiä, koheltaa

= (lt.) "skubėti...skuba...skubėjo"

Asiaan liittyvät balttisanat ovat

skiautis (lt) = šḳemba = nuolenkärki, iskoskivi, sanat ovat vankasti samaa juurta ja luultavsti sitä myös suomen sanojen "kimmota" ja "ampua" kanssa, ja ikivanhaa perua...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1071

Ruotsin "skjuta" tulee täältä eikä tämä sieltä.

Sana "ṥauti" = ampua voidaan nyt erottaa niin sanasta

"džiauti" = "asettaa kuivumaan, hautumaan, savustumaan, palamaan tervaksi" kuin myös sanojen

"*žiau(m)ti" = "hengittää kiduksilla, jauhaa leuoillaan, huutaa kurkku putkella, huokua, huohottaa" siitä yhteydestä, josta jälkimmäisestä siis ilmeisimmin tulee englannin "shout", eikä se väliitömästi liity ampumiseen, "shoot".

post1050383.html?hilit=%20%C5%A1auti%20#p1050383

Balttisanat ovat taas PIE-sanoja VANHEMPIA, koska kehityksessä "-en-", "-em-" muttuvat mm. "-eu-":ksi, mutta EI PÄIN VASTOIN.


Kantabaltti/PIE-muotoa ”*skeu-” on edeltänyt muoto

”*skembti” = kimmota, lentää, ampua (”nuoli ampuu, kimmoaa”),

josta seuraavat säännöllisesti lukemattomat eri balttikielten sanat ja näiden johdannaiset ja lainautumat.


Paitsi englannin ”shoot”, tästä ”*skie”, *skieu, *skiem(b)” -juuresta on lainautunut eng-lannin ”ship”. Se ei kuitenkaan varmaankaan ole lainautunut mistään kuurista, vaikka sieltä onkin mm. skandinaavisten kielten laivanrakennussanasto, vaan sana lienee lopultakin englannissa kelttiläinen.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

ship (v.) = laivata

c.1300, "to send or transport by ship," from ship (n.). Transf. to other means of conveyance (railroad, etc.) from 1857, originally Amer.Eng. Shipment "that which is shipped" is from 1861.

ship (n.) = laiva

O.E. scip "ship, boat," from P.Gmc. *skipan (cf. O.N., O.S., Goth. skip, Dan. skib, Swed. skepp, M.Du. scip, Du. schip, O.H.G. skif, Ger. Schiff), perhaps originally "tree cut out or hollowed out,"

and derived from PIE base *skei- "to cut, split."

The O.E. word was used for small craft as well; in 19c., distinct from a boat in having a bowsprit and three masts, each with a lower, top, and topgallant mast. Fr. esquif, It. schifo are Gmc. loan-words. Ship-board "side of a ship" is from c.1200. Ship-shape "properly arranged" first attested 1644. Phrase ships that pass in the night is from Longfellow's poem "Aftermath" (1873). Phrase runs a tight ship is attested from 1971. ”

Myös sana ”chip” on samaan suuntaan mutta johdetaan toisesta(?) verbistä PIE ”*keip-” = leikata

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

chip (v.) = siru, lastu

O.E. forcippian "to pare away by cutting," v. form of cipp "small piece of wood," perhaps from PIE base *keipo- "sharp post" (cf. Du. kip "small strip of wood,"


L. cippus "post, stake, beam"). Sense of "break off fragments" is 18c. Noun is attested by early 14c.; meaning "counter used in a game of chance" is first recorded 1840; electronics sense is from 1962. Used for thin slices of foodstuffs (originally fruit) since 1769; specific ref. to potatoes is from 1859 (in "A Tale of Two Cities"); potato chip is attested by 1886. ”

Paradoksaalisesti ”chipin” taustalla on puun keikkaainen, mutta mm. ”shipin” taustal-la kiven työstäminen teriksi, koska sieltä tulevat työprosessien ja -kalujen nimet.

 
Liettuassa ja kuurissa sana ”*skembti” jakautuu kahdeksi aspektiksi, joista iteratiivi- nen ”*skimbti tarkoittaa jatkuvaa, toistuvaa toimintaa ja kyseiseen toimintaan saatta-mista (”ajattaa”), kun taas ”*skambti tarkoittaa kertaluonteista, alkavaa ja ko. toimin-taan saatetuksi tulemista. ”Perusverbi” on hävinnyt liettuasta ja aspektitkin vähän muuntuneet, mutta kaikkien johdanaiset ovat säännöllisiä.

Latviassa osoittautuu tässä tapauksessa olevan vanhempia ja vähemmän muuntu-neita muotoja kuin liettuassa, kuten nuolenkärki = šķemba =”(se, mikä) lentää”, mutta tarkastellaan ensin liettuaa. Olen kuitenkin pannut tärkeimmäksi lähteeksi liettua-latvia-sanakirjan ja kääntänyt sanat yhdessä sinne.

1. ”*skambti (*skamba ,*skambo”) > (lt.) ”skambinti (skambina, skambino)” = soittaa,
”skobti (skobia, skobė)” = hakata kirvellä, sirpillä, kovertaa, louhia, räjäyttää, leikata ruoho (jotvingin mukainen äänteenmuunnos)
”skúosti (skúodžia, skúodė)” = lentää suoraan, lennättää suoraan, suunnata, suuntautua
”skubti (skumba, skumbo)”, osua, ehtiä, ennättää
”skausti(s) (skaudžia(si), skaudė(si))” = vahingoittaa, loukata, (loukkaantua)
skausti (skausta, skaudo) = valittaa (kipua)
skų́sti (skùndžia, skùndė) = sääliä
>skaudė = haava (tulee preteritistä ”skiaude” = ampui, kimposi, osui”), haava, paise
>skaudà = kipu, vaiva, syy, jnkn vika
>skaudrus -ì (< kr.)= vaarallinen, vahingollinen kr.
>skaudus -ì = kipeä, sairaalloinen, epäilyttävä, raskas, vaikea
>skaudis = vaurio, vamma
> skaudumas = syy, vika

”skabyti (skabo, skabė)” = leikata, katkoa oksia ym.
>”skabus” = terävä > (kr., lt.)
>skabrus = ”veistävä (kirves, timpuri)” = kätevä (henkilö, työkalu), sopiva (vaate ym.), toimiva, pätevä;
>skaptas = (puunleikkaajan, kuvanveistäjän) taltta, koverrin, kaiverrin
>”skaptuoti (skapúoja, skaptãvo)” = taltata, kaivertaa, irrottaa kappale/kimpale,

2. ”*skembti (*skemba, *skimbo)” > ”*skiauti” >skiáutė, skiáutis = nuolenkärki;
”*skieti” > (lt.) ”skietas” = kampakuvio (ark.), pirta; > (lt.)
>skiedrà = skaida[/b] = lastu
”skiepti (skiepia, skiepė)” = ympätä, upottaa, kiepata,
> skiẽpas (4) = istukas, varte, oksas (bot.), ympe, ymppäys, istutettu terä
skę̃sti (skęsta, skeñdo) = taipua, painua, hautautua, olla hukkumaisillaan
skiesti (skiedžia, skiedė) = laimentaa, miedontaa, ohentaa (maalia ym.), harventaa
siaubti (siaubia, siaubė) = tuhota, haävittää, autioittaa
>siaũbas = kauhea
”siaupti (siaupia, siaupė)” = peittyä, olla (vahvasti) taipuvainen jhkn, ”jäädä jnkn alle”
šauti (šauna, šóvė) = ampua
šautis (šaunasi, šóvėsi)” = tunkeutua, esim. nuoli saaliiseen, jnkn läpi
šautuvas = ase, pyssy ”

šaubas = epäilys

”*skimbti (*skimba, *skimbe)” > (lt.) skimbtelėti (skimbtelėti, skimbtelėti) = helistä, helistää, kilistää ”

skinti (skina, skynė) = räjäyttää, kyniä nyppiä, kaataa (puut), siivota
skìsti (skiñda, skìdo) = liueta



Tehdään vastaava analyysi LATVIASTA eli etsitään aspektisarjan todennäköiset johdannaiset. Oletetaan kahdella tähdellä merkitty ”kantalatvialainen” muoto, kuten ”**skambt...**skambu” todennäköiset johdannaiset.

1. ”*skambti” > ”**skambt...**skamb...**skamba” > ”skamba” = murskattu kiviaines, sepeli, jäännöskivi; (epävarmoja: skāde = sääli; ”skuba” = kiire, hosuminen; ”skūt (skuj, skuva)” = ajaa tukka, parta; ”skumt (skumsti, skuma)” = surra > ”skumjš” = suru);


2. ”*skembti”

>2.1. ”**šķembt...**šķemb...**šķemba” = lentää, ampua, kimmota
> ”šķemba” = nuolenkärki, iskos-, irrokekivi, sälö, (lasin, astian) siru, nuolenkärkimerkki;
>”šķēps = nuoli, keppi, keihäs ( *šķēpts = varustettu kivi- ym. kärjellä > ”šķēps);
”šķiebt (šķieb, šķieba)” = kiepata, poikeuttaa, kääntää, olla taipuvainen, pyrkiä; ”šķibīt (šķibī, šķibīju) = karsia, vesoa, raivata pesaita ym. (lt. skabyti);
šķist (šķiet) šķiet (šķista) = osoitta(utu)a joksikin, olla merkitty joksikin;
šķietams = jonkin näköinen, näennäinen,
”šķiest (šķiež, šķieda)” = heitellä, haaskata tuhlata;
”šķiets” = (lt.) skietas = (ark.) kampakuvio, kutojankaide
>(kr.) šķiedra = lastut, hake, kuidut, säikeet

2.2. >(kr.) ”**skaisti (skaida, skaidoi)” = lastuta, veistää, naputella, hioa pinta sileäksi > skaists, -a, skaidrus = sileäksi, puhtaaksi, kirkkaksi lastuttu, naputettu, hiottu pinta
skaida = lastu (puun metallin), sälö, säle;
"skaidrs" = selvä, kirkas, puhdas, syytön (= "puhtaaksi lastuttu")

2.3 > ”*skembti > ”*skiambti > (lt.) "skiauti" > (kr, tmv) "*ščiauti" > (lv.) > šaut (šauj, šāva) = ampua, laukaista;
šaudīt (šaudia, šaudīja) = ampua, ammuskella;
šaust (šauš, šauta) = ruoskia, tapella;
šaustīt (šausta, šaustīja) = hakata, ruoskia, taistella (vanhoin asein);
šausmas = kauhu;
šausmonis = hirviö;
šaubīties (šaubās, šaubījās) = epäröidä

Otin näkyville tuon hypoteettisen sinisen välimuodon,mitä kieltä se sitten voisi ollakin (zemgallia tai seeliä),koska siitä SAATTAISI tulla vatjan "(h)ampua" ja viron "amb", g. "ammu" = jousipyssy. Huom: nuolenkärki oli liettuaksi "skiautė" < "*skiambte" < (kb.) "skembte".

Vastaavsti "*skembti"-verbista voi tulla myös "**ščei(b)ti" > "**šeibti...**šeita"(šeiba) > heittää (heivata).

3. *skimbti > (”lt”) ”**šķimbt...**šķimb...**šķimba” = ”kimmahtaa, iske(yty)ä irti tai johonkin, kilahtaa, helähtää” >

[b]”šķinst (šķinst, šķinda)” = ”šķindēt (šķind, šķinda)”
= soida (kirkonkello ym.), kalista (astiat ym.), kilistä, kalskua, helähtää, helistä
”šķīt (šķin, šķina)” = karsia, hakata, perata, (lt.) skinti; ”šķībs” = kiero, väärä
šķībacis = vinosilmä = ”lyöntisilmä”, ”osumasilmä”;

Seuraavassa linkkejä käännettynä, kun harva osaa latviaa tai liettuaa. Varsinaisesti uutta edelliseen näissä ei ole:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... %93t&h=731
tas viņam tikai tā šķita - tai jam tik taip atrodė
tas šķiet savādi - tai atrodo keistai
man šķiet, ka... - man atrodo (rodos, regis), kad...
tu, šķiet, maldies - tu, atrodo, klysti
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... g=2&q=&h=0
skamba = skeveldra, atplaiša, atskala (lt.)
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=4324
šķemba
I. n
1. splinter, fragment, shiver
2. fraction, chip
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=4215
šķēps = keppi, ruotsin ”käpp” taatusti täältä eikä tämä sieltä!
I. n
1. spear, lance = keihäs
2. (pīķis) pike = nuoli
3. (sportā) javelin = kilpakeihäs
šķēpa metējs - javelin thrower = keihäänheittäjä ”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=4371
” LV šķēpveida lemesis arheol. = keihäsmäinen aurankärki
RU копьевидный наральник,
RU копьевидный сошник,
EN spear-shaped ploughshare,
DE speerartige Pflugschar ”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... Bbs&h=4516
šķiebt (šķieb, šķieba)
1. kreivinti; kleipti; kraipyti, vaipyti = kiepata, lytätä, lintata, poikkeuttaa, vinouttaa, viipata, väännellä (naamansa ym.)
šķiebt apavus - kleipti avalynę = lintata kengät (Kallen kengät on lintallansa ja Lintan kengät on kallellansa)
šķiebt muti - vaipyti veidą = väännellä naamaansa
2. svirinti, versti į šoną, kreipti = poikkeuttaa, kääntää ohi, sivulle, muttaa suuntaa
šķiebties (~jos, ~ies, ~jas, ~ās, ~sies) = kiepahtaa, kiepsahtaa, kieppua
1. kreivėti, kumpti; klypti = vinoutua, kieroutua, taipua,
2. krypti, svirti = suuntauta, pyrkiä (suuntaan), olla taipuvainen jhk.
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... inst&h=752
šķiebties = v to incline (to one side) to bend, to tilt = kipata, kiepahta, kiepsahtaa
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10331062
šķībs
I. a
1. oblique = viisto, epäsuora, kiero, vino
2. slanting, skew = viettävä, kalteva, paistinvarras
3. lop-sided = toispuolinen
4. (skatiens) wry = vino, viisto”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063
” šķist ppr. 3 prs. (šķiet, ~ta, ~tīs) , atrodyti
tas viņam tikai tā šķita - tai jam tik taip atrodė
tas šķiet savādi - tai atrodo keistai
man šķiet, ka... - man atrodo (rodos, regis), kad...
tu, šķiet, maldies - tu, atrodo, klysti ”
http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1088
šķiest
I. v
1. (izmētāt) to scatter, to throw about = heitellä, ripotella
2. (ūdeni) to splash = roiskia, roiskuttaa
3. (tērēt) to squander, to waste = haaskata, tuhlata

 

Arkis: Lähetetty: Su Tammi 17, 2010 7:56 am

shoot (v.) = ampua
O.E. sceotan "to shoot" (class II strong verb; past tense sceat, pp. scoten), from P.Gmc. *skeutanan (cf. O.S. skiotan, O.N. skjota, O.Fris. skiata, Du. schieten, Ger. schießen),

from PIE base *skeud- "to shoot, to chase, to throw, to project"

(cf. Skt. skundate "hastens, makes haste", O.C.S. iskydati "to throw out," Lith. skudrus "quick, nimble"). "

Sana "skudrus" = kuurismi, tarkoittanee verbiä

(kr.) "*skūti (*skūda, *skūdoi)" = hosua, kiirehtiä, koheltaa

= (lt.) "skubėti (skuba, skubėjo)"

Asiaan liityvät balttisanat ovat

skiautis (lt) = šḳemba = nuolenkärki, iskoskivi, sanat ovat vankasti samaa juurta ja luultavsti sitä myös suomen sanojen "kimmota" ja "ampua" kanssa, ja ikivanhaa perua...

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... dra&h=1071

Ruotsin "skjuta" tulee täältä eikä sieltä.

Jotvingin sanat edelleen vakaasti samaa parvea, vaikka eri näköisiä:

http://www.suduva.com/virdainas/

" skabis = sharper, more sour = terävä, teroitettu, terästetty
skabrūstas = quick = nopeutettu (kuurismi)
skabt = to carve (Inf) = teroittaa "

Sana "šauti" = ampua voidaan nyt erottaa niin sanasta [/b] "džiauti" = "asettaa kui-vumaan, hautumaa, savustumaan" kuin myösanojen "*žiau(m)ti" = "hengittää kiduk-silla, jauhaa leuoillaan, huutaa kurkku putkella, huokua, huohottaa" yhteydestä, josta jälkimmäisestä siis ilmeisimmin tulee englannin "shout", eikä se väliitömästi liity ampumiseen, "shoot".

post1050383.html?hilit=%20%C5%A1auti%20#p1050383

Balttisanat ovat taas PIE-sanoja VANHEMPIA, koska kehityksessä "-en-", "-em-" muttuvat mm. "-eu-":ksi, mutta EI PÄIN VASTOIN.

Kantabaltti/PIE-muotoa ”*skeu-” on edeltänyt muoto ”*skembti”= kimmota, lentää, ampua (”nuoli ampuu, kimmoaa”), josta seuraavat säännöllisesti lukemattomat eri balttikielten sanat ja näiden johdannaiset ja lainautumat.

Liettuassa ja kuurissa sana jakautuu kahdeksi aspektiksi, joista iteratiivinen ”*skambti tarkoittaa jatkuvaa, toistuvaa toimintaa ja kyseiseen toimintaan saattamis- ta (”ajattaa”), kun taas ”*skambti tarkoittaa kertaluonteista, alkavaa ja ko. toimintaan saatetuksi tulemista. ”Perusverbi” on hävinnyt liettuasta ja aspektitkin vähän muuntuneet, mutta kaikkien johdanaiset ovat säännöllisiä.

Latviassa osoittautuu tässä tapauksessa olevan vanhempia ja vähemmän muuntu- neita muo- toja kuin liettuassa, kuten nuolenkärki = šķemba =”(se, mikä) lentää”, mutta tarkastellaan ensin liettuaa. Olen kuitenkin pannut tärkeimmäksi lähteeksi liettua-latvia-sanakirjan ja kääntänyt sanat yhdessä sinne.


1. ”*skambti (*skamba, *skambo)” > (lt.) skambinti (skambina, skambino)” = soittaa

2. ”*skembti...*skemba...*skimbo” > ”*skiauti” > (lt.) skiáutė, skiáutis = nuolenkärki; > ”*skieti” > (lt.) ”skietas” = kampakuvio (ark.), pirta; > (lt.)
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata, [/b]

3. ”*skimbti (*skimba, *skimbe)” > (lt.) skimbtelėti (skimbtelėti, skimbtelėti) = helistä, helistää, kilistää

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1924

” skam̃biai adv. skanīgi; = kuuluvasti, kantavasti
skambinimas (1) = kuuluvuus, kantavuus, sointi
1. zvanīšana = äännen kuuluvuus, kantavuus
2. spēlēšana (uz klavierēm, ģitāras); = soivuus, sointi

skambinti (~ina, ~ino)

1.zvanīt = soittaa puhelimella, aikamaerkki, herätyskello

pietų skambinti - iezvanīt pusdienas = soittaa puolenpäivän aikamerkki
skambinti pamokai - zvanīt uz stundu = soittaa välituntimerkki
skambinti telefonu - zvanīt pa tālruni (telefonu) = soittaa puhelimella
laikrodis skambina devynias - pulkstenis sit deviņi = kello soittaa yhdeksää

2.(kuo) spēlēt (ko) (klavieres, ģitāru) = soittaa soittimella

skambinti kanklėmis – koklēt = soittaa kanteleella
skambtelėti (~telėja, ~telėjo) =
skambterėti (~terėja, ~terėjo), ieskanēties = peräänkuuluttaa (kuurismeja)
kišenėje skambtelėjo raktai - kabatā iežvadzējās atslēgas = avaimet kilisevät taskussa
skambumas (2) skanīgums; (äänen) kantavuus
skambus -ì (4) skanīgs -a = kantava (ääni)
skambios dainos - skanīgas dziesmas = sointuvat laulut
skambus miškas - skanīgs mežs (mežs, kurā labi skan) = äänirikas metsä
skambutis (2) zvaniņš; zvans = soitto, soittokello, kulkunen
skambutis pamokai - zvans uz stundu
elektrinis skambutis - elektriskais zvans (zvaniņš) = sähkösoittokello


2. ”*skembti” >
”skiautė” = ”skiautis” = nuolenpää, iskoskivi, (kranaatin ym. ) sirpale

”skietas” = (ark.) = kirj. ”nuolenkärjitetty”, kampa-, pirtakuvio ym.
”skiepti...skiepia...skiepė” = ympätä, upottaa, kiepata, [/b]

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=1001

skiáutė = nuolenkärki, (piikivi)iskos

1. (nogriezts) audekla gabaliņš; atgriezums; lupatiņa = palkeenkieli (kank.), repale
2. (zemes) strēlīte = nosturin (ym. pyörivä) puomi

3. šķemba; lauska; drupata = nuolenkärki, teräosa, -kappale, sirpale, siru

danties skiautė - zoba drumsla = hampaan kappale
4. bot. (lapas) smaile, stars; = (kasvin) piikki, ruoti
skiauterė (3b) = heltta, (rosoinen vuoren) harja (”sierra”)
1. sekste (kukon päälaki)heltta, harja, töyhtö (linnun, lakin)
gaidžio skiauterė - gaiļa sekste
2. (kalna) smaile (vuoren terävä) huippu
3. bot. čemuru augstiņi; = terttukasvit
skiauterėtas -a (1) -a = sahalaitainen
skiauterėta višta - sekstaina vista
skiauteris -ė (2) sekstainis -e; sekstains putns; =harjapäinen, harjalintu
skiauteris (~eriẽs) (3b) s.sk. skiauterė̃; = harja (vaateissa, eläimellä)
skiautėtas ~a (1)
skiautėtas klevo lapas - staraina kļavas lapa
skiautis (~ies) (1) s.sk. skiáutė ” =nuolenkärki

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... C4%93t&h=0
LT ”skietas” = kampa(kuvio)

LV [b]”šķiets” arheol. = kampa, erityisesti arklologisesti, kutojan kampa/kaide


RU бёрдо, kutojankaide, pirta
EN reed, = (kutojan) kaide, järviruoko
DE Weberkamm, = kutojankaide
DE Kamm = kampa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

skiẽpas (4) = istukas, varte, oksas (bot.), ympe, ymppäys, istutettu terä

bot. potzars = oksas, varte (bot), istutettu terä (tekn.)
2. bot. potcelms = jalostettu puu

parasti dsk. (~aĩ) , med. pote, vakcīna = istukas, rokote
skiepai nuo raupų - pote (vakcīna) pret bakām
skiepijimas (1)

bot. potēšana; okulēšana; potējums; okulējums = oksastus, varttaminen, silmikointi
2. med. potēšana; potējums = rokotus
3. pārn. /ie/potēšana; (mikä tahansa, kuv.) ymppääminen (voipa olla skin samaa kantaakin!)

skiepyti (skiepija, skiepijo)” = ympätä, rokottaa, oksastaa.

potēt; okulēt = okastaa, varttaa, silmikoida
2. med. potēt = rokottaa
3. pārn. /ie/potēt = ympätä, upottaa

skiepyti naujas idėjas - iepotēt jaunas idejas = soveltaa käyttöön uusia ajatuksia

skiepytojas ~a (1) = ymppäjä, upottaja, rokottaja

bot. potētājs -a; okulētājs -a = oksastaja, silmikoija
2. med. potētājs -a = rokottaja
3. pārn. /ie/potētājs -a; = ymppääjä, upottaja

skiepti (skiepia, skiepė) , /pa/plest (uz abām pusēm) = rikkoa, lyödä, leikata palasiksi, avata siivet, levittää (kasa), kiepata, upottaa jne. (huom. ”kieppi” = lumipesä, SSA väittää ”päättömästi” ”deskriptiiviseksi”)

3.*skimbti > skimbtelėti

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... eti&h=1935

” skìmbtelėti (~ja, ~jo) , dem. ieskanēties

Latvian vastaava verbi seuraa siis muodosta *skambti.

Eri teitä epäsuorasti, kuten naapurikielten latvian, preussin, jotvingin, kuurin ja seelin kautta ”koukaten” seuraa *skambti- aspekstista mm. seuraavat, erityisesti kirveen käyttöön liittyvään sanatoon kuuluvat verbit:

*Skambti > (lt.) ”skabyti (skabo, skabė)” = leikata, katkoa oksia ym. > ”skabus” = terävä > (kr., lt.) skabrus = ”veistävä (kirves, timpuri)” = kätevä (henkilö, työkalu), sopiva (vaate ym.), toimiva, pätevä;

> kuurin ”skab(e)ris” = koverrin > sm. kovera, kovertaa
> kuurin ”skab(e)lis” > ven. ”skobel' ” = vuollin, vuolurauta

> (kr., lt.) skaptas = (puunleikkaajan, kuvanveistäjän) taltta, koverrin, kaiverrin > (lt.) ”skaptuoti...skapúoja...skaptãvo” = taltata, kaivertaa, irrottaa kappale/kimpale, haukata pala (omenasta ym.)

> kuurin ”skapis” = sm. > kaappi, hylly (”veistetty”, höylätty), sana tulee siis kantain-doeuroopasta varmasti balttilaista kautta suuren sanaparven osana suomeen JA MYÖS SAKSAAN JA RUOTSIIN aivan säännöllisin lainauksin!

Muutkin laivanrakennustyökalut ja muut termit näyttävän tulevan suurin piirtein niposesta naposeen samaa tietä! Koivulehto on koko ajan ollut täysin väärillä jäljillä.

Kuurin [b]”skapis” = 'shelf' = hylly, hyllystö, kaappi[/b], täältä löytyy myös taivutus:

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonian_grammar

” ........1.decl. ......... 2.decl. ................3.decl.
.........Sing. Plur. ... Sing. .... Plur. ........Sing. Plur.
Nom. vīras vīrāi ... skapis .. skapjāi .... turgus turgūs
Acc. vīran vīrāns skapin . skapjāns . turgun turgūns
Gen. vīras vīrūn .. skapjas skapjūn ... turgaus turgūn
Dat. vīraj vīrams skapjaj skapjams .. turgav turgums
Abl. vīrā vīrams skapjā . skapjams . turgaus turgums
Ins. vīrami vīrais skapimi skapjais ... turgumi turgumis
Loc. vīrai vīraisu skapīju skapjaisu . turgūju turgusu
Voc. vīru! vīrāi! .. skapi! .. skapjāi! ... turgau! turgūs!


http://www.letonika.lv/groups/default.a ... skubus&h=0

skabùs -ì (4) = terävä
1. viegli plūcams -a (šķinams, -a) = helposti leikkaava
2. ass -a
skabus peilis - ass nazis= terävä veitsi

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... C4%93t&h=0

skãbymas (1) plūkšana, šķīšana;
skabinėti (~inė́ja, ~inė́jo) , iter. dem. ,
skabyti (~o, ~ė) = niittää, riipiä, rikkoa
1. plūkt, šķīt (lapas); lauzt (zarus)
2. plūkt (par dzīvniekiem) = syödä ruohoa (eläin)

skabriaĩ adv. sar.
1. izveicīgi; izdarīgi
2. parocīgi;
skabrumas (2)
1. izveicīgums; izdarīgums; izveicība; izdarība
2. parocīgums;

skabrus ~ì (4) =
1. izveicīgs -a; izdarīgs -a
2. parocīgs -a

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... jas&h=2600

skãptas (2) (tēlnieka) kalts; greblis; (kuvanveistäjän) taltta, (graafikon) piirrin
skaptavimas (1) grebšana; grebums;
skaptelis (2),
skaptukas (2) kaltiņš; greblītis;

skaptuoti (~úoja, ~ãvo)
1. grebt = (koriste)leikata puuta
2. pārn. grauzt (piem., ābolu) = jyrsiä, haukata

Jotvinki:

http://www.suduva.com/virdainas/
skabis sharper, more sour
skabrūstas quick

skabt (skaba, skaboi) to carve (Inf) = leikata (puuhun, kiveen kuva ym.), taltata, kovertaa, kaivertaa

(skaista beautiful, clean = kaunis (”selkeä), liittyminen tähän epäselvää)

skaitan shield = kilpi = ”veistetty”, ”puusta/puuhun leikattu”
skaitītint mark (Inf) = merkitä (tatalla ym.), tehdä merkintä
skaitīt read (Inf) = lukea (merkintä!)
skapas ram (neutered) = salvettu, leikattu pässi, härkä, ruuna
skaplis hatchet = (erityisesti kivi-) kirves, sotakirves, tomahawk, koverrustyökalu (kuurismi?)

(Kuinkahan vanha tuo rannikon slangi/murresana ”skaba” = Taistelu on missäkin suomen tai suomenruotsin murteessa...? Onko arkelogiassa merkkejä taistelukirveis-tä? Kiinalaisethan sellaisia ns. hilparoita ainakin käyttivät jopa peruaseenaan.)

Talttaaminen on ollut liettualaisten ja ennen kuurilaisten ja jotvinkien koko kansan taidetta näihin päiviin asti. Esimerkkinä kuurilaisen ”Apuolisin” = ”Luolan ympärillä” linnavuoren (piliakalnis = pilis+kalnis = linna+kallio) Daininkas(Laulaja)- patsas.

Kuva

Otetaan vielä latviastakin seuraavat mm. kirveellähakkaamis- ja -veistämisverbit, jotka seuraavat *skambti-aspektista:

2. ”skobti...skobia...skobė” = leikata, katkoa, poimia, hakata (kirveellä) , kovertaa,

http://litovru.ru/index.php?a=term&d=1&t=31373

”skobti..skobia...skobė” = долбить; выдалбливать; рвать; щипать (траву) = hakata, kovertaa, louhia, räjäyttää, leikata ruoho

”skobti...skobsta...skobo” = киснуть; скисать = hapantua, hapattaa

(Paradoksaalisesti liettuan ”sbobinti”= ”hapantua” taipuu kuin suomen ”kopistaa” ja liettuan ”sbobinti” = ”kopistaa”, ”naputella” (erityisesti vasaralla ja taltalla) kuin suomen ”hapantua”.)

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... yti&h=3430

(skóbtia (~sta, ~o) , izl. /sa/skābt = hapantua

skõbti (~ia, ~ė) = leikata
1. grebt; /iz/dobt
šaukštus skobti - karotes grebt = veistää kauhoja

2. plūkt, šķīt
skobti žiedą - plūkt ziedu = poimia kukkia
skobtinis -ė (2) izgrebts -a; /iz/dobts -a
skobtinis lovys - izgrebtā sile = (kirveellä) koverrettu yksipuinen ruuhi
skobtuvas (2) greblis (neliels rīks grebšanai) = vuoluhöylä

Latvian kauttaa tulee liettuaan edelleen verbi

”skúosti...skúodžia...skúodė” = lentää suoraan, lennättää suoraan, suunnata, suuntautua

Preussin tyyppisen kielen kautta aspetista *skambti koukkaa liettuaan mm. seuraavia sanoja;

”skubti (skumba, skumbo)”, osua, ehtiä, ennättää
> ”skubėti (skuba, skubėjo) = kiirehtiä, hätäillä;
> ”skubus” = kiireellinen, nopea, pikainen, hätäinen
> ”skubinti (skubina, skubino)” = kiirehtiä, hoputtaa

”skausti(s)...skaudžia(si)...skaudė(si)” = vahingoittaa, loukata, (lauokkaantua)
skaũdinti...skaũdina...skaũdino = osua, satuttaa, haavoittaa
skaudis = kipu
skaudus = kipeä

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=3515

” skaudà (4) sāpe/s/ (arī morālās); sāpēšana, vaina; = kipu, vaiva, syy, jnkn vika
skaudė (4) vāts; suņanagla; = haava (tulee preteritistä ”skiaude” = ampui, kimposi, osui”), haava, paise
skaudėjimas (1) sāpēšana; sāpe/s/ arī pārn.; kipu
skaudenti (~ẽna, ~ẽno) , smelgt; = sairastaa
skaudesys (3b) sāpe/s/; sāpēšana; = vammat
skaudėti (skaũda, ~ė́jo) (kam ką) sāpēt (kas kam) satuttaa loukata, osua, haavoittaa
jam skauda galvą - viņam sāp galva = päätä särkee
skaudamas pirštas - sāpošais pirksts = loukkaantunut sormi
su skaudama širdimi - ar sāpošu sirdi pārn.;
skaudikas -ė (2)sk. skaudė́jas= vahingoittaja;
skaudimas (2)
1. pārestība = mielipaha
2. sāpēšana; sāpe/s/ ” = vammat, kivut

skaũdinti (~ina, ~ino) , sāpināt, nodarīt sāpes; pāri darīt = vahingoittaa, aiheuttaa vahinkoa, kipua
skaudinti galvą - sagādāt galvassāpes = särkeä (esim. päätä)
skaudis (2) sāpēšana; sāpīgums; = vaurio, vamma
skaudokas -a (1) (mēreni) sāpīgs -a;

skaudrus -ì (< kr.)= vaarallinen, vahingollinen kr.
1. sk. sraunùs = nopea
2. sk. statùs = jyrkkä
3. sk .aštrùs = terävä
4.sk. smarkù; = tyly, terävä, äkillinen, jyrkkä

skaudulingas -a (1) sāpīgs -a; ar sāpēm;
skaudulys (3b) arī pārn.
1. sāpe/s/; sāpēšana
2. vaina; vāts; =
skaudumas (2) sāpīgums; syy, vika ("vaina(ja) on siis latvissa syy mutta suomessa "seuraus", )
skaudus -ì (4) = sairaalloinen, epäilyttävä, raskas, vaikea
1. arī pārn. sāpīgs -a; sāpošs -a
skaudi žaizda - sāpīga brūce; sāpīgs ievainojums = paha haava
skaudus kirtis - sāpīgs cirtiens = kova isku
skaudus vėjas - svilinošs vējš = vaarallisen kova tuuli
skaudus žodis pārn. - dzedrs (ass, sāpīgs) vārds = paha, kova sana (Prrr...)
skaudus nuostolis pārn. - sāpīgs zaudējums = matala mieliala
2. sar. trausls -a
skaudus medis - trausls koks = vahigoittunut puu
3. sar. ar asumiem; grumbuļains -a
skaudus kelias - grumbuļains ceļš = kelirikkoontunut tie
4. sar. skaudrs -a; ass -a; dusmīgs -a; bargs -a
skaudus balsas - skaudra balss = pettänyt ääni

skaudžiai , adv. = kipesti vaarallisesti

1. sāpīgi
skaudžiai įsidurti pirštą - sāpīgi sadurt pirkstu
skaudžiai apsirikti pārn. - sāpīgi (nepatīkami) kļūdīties
2. asi; spilgti
skaudžiai mėlynas - spilgti (kliedzoši) zils
skaudžiai bartis - asi (ļauni) bārties = nuhdella, torua ankarasti


Eri teitä epäsuorasti liettuaan seuraa *skembti- aspektista mm. seuraavia verbejä:

siaubti (~ia, ~ė) , postīt = tuhota, haävittää, autioittaa

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

siaũbas (4) tikai vsk. šausmas dsk., drausmas dsk., šaušalas dsk. = kauhea
jį siaubas apėmė - viņu pārņēma šausmas
siaubo pagautas - šausmu pārņemts
siaubėjas -a (1) izputinātājs -a; izpostītājs -a; ~iai , sk. siaubìngai;
siaubikas -ė (2) sk. siaubė́ja; =hävittäjä, tuhoaja tuholainen
siaubimas (2) postīšana; postījums; ~ìngai , adv. šausmīgi, drausmīgi; briesmīgi; = kauheus
siaubingas -a (1) šausmīgs -a; drausmīgs -a; šaušalīgs -a; briesmīgs -a
siaubinga nelaimė - briesmīga nelaime
siaubingumas (2) šausmīgums; drausmīgums; briesmīgums;

siaubti...siaubia...siaubė) , postīt = riehua, raivota, autioittaa (esimerkiksi sotajoukko, tai myrsky),

interventai siaubė miestus - interventi postīja pilsētas
siaubumas (2) sk. siaubingùmas;
siaubūnas (2) briesmonis;
siaubus -ì (4) sk. siaubìngas

[b]”siaupti...siaupia...siaupė”
= peittyä, olla (vahvasti) taipuvainen jhkn, ”jäädä jnkn alle”

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bas&h=3858

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... mas&h=4740

šáutelėti (~telėja, ~telėjo) , dem. ,= ammuskella

šauti....šauna... šóvė = ampua

šaut = ampua (lv.)
2. aizšaut (piem., durvis); /ie/šaut (piem., maizi krāsnī) = osua, iskeä kohdalleen
3. pārn. drāzties; joņot = kulkea suorinta tietä, suuntautua suoraan jnnk.
mintis šovė į galvą - prātā iešāvās doma = muisto ”ampui” (”jysähti”) päähän
šautinis -ė (2) šautais -ā; šāviena- = ampuma-
šautinė žaizda - lodes ievainojums = ampumahaava

šautis...šaunasi...šóvėsi)”, līst (ārā); izspiesties; = tunkeutua, esim. nuoli saaliiseen, jnkn läpi

šautuvas (1) šautene = ase, pyssy
medžioklinis šautuvas - medību šautene, bise = metsästysase
dvivamzdis šautuvas – divstobrene = kaksipiippuinen
šautuvu gerbk! mil. - godam sveikt! = kiväärit olalle!
šautuvinis -ė (2) šautenes-; šauteņu- = ase-, pyssy-

 

Kansa, kauppa

 

Arkkis:

 Viestin otsikko: Re: Lalli ja Erik
Lähetetty: Su Tammi 03, 2010 3:16 am

 

Nyt tulee pajavasarankalautus kauppakermaaniteorioille itse germanistiikan taholta.

post1151412.html?hilit=kalus#p1151412

Kuten muistamme, germaanikielistä jollakin selvällä mutta sisällöllisesti epämääräisellä tavalla on lähimpänä balttikieliä englanti.

Mm. näillä kielillä on yhteistä kauppasanastoa, joka on muissa germaanikielissä erilaista, tai germaanisten kielten äänneopillisesti myöhempää perua: k > h, p > f jne. Tässä oli sitä balttisanastoa:

post1226548.html?hilit=kampsti#p122654

” ”kamša” = ”(kokoontunut) väki” (lt., lv., lg.,), ”*kamsa” (kr.), kāmstis (pr.) = tiheikkö, väentungos, (toiminnan) tuoksina, (laivan) miehistö ym.

” " Äänteet (muiden kielten) š, ž ovat kuurissa korvautuneet äänteillä s ja z. "

Latgallissa "kamša" on "kuoša", josta lainautuminen lappiin on voinut tapahtua myös myöhään.

Sana "hansō" ei ole kantagermaanista, vaan se on "tipahtanut taivaasta" pohjoisgermaaniin.

Se "taivas" on todennäköisesti kuuri tai kantabaltti, josta monien vastaavanlaisten k- ja h- rinnastusten mallilla tulisi lainattuna juuri Hansa.

Mutta sehän ei käy "poliittisesti", että se olisikin alun perin balttilainen, mutta saksalaistunut liitto!

Sen sijaan baltin sana ei todellakaan ole "taivaasta tipahtanut".

Se liittyy ryhmään, josta taas yksinkertaistumalla tiettyjen samojen sääntöjen mukaan tulee vähän kaikkien balttikielten sanat:

"*kimpšti" > "kimšti (kẽmša, kẽmšo)"(lt.) = kuormata, täyttää, ahtaa, tupata” ”

" kim̃šti (kem̃ša, ~o)


1. bāzt, grūst; pildīt = työntää kasaan, tuputtaa, kuormata, ahtaa täyttää

2. sar. rīt, likt ribās; = haukkoa (henkeään)

kimštis (kem̃šasi, ~osi) (refleksiivinen)

1. bāzt (grūst) sev (piem., kabatā) = ottaa kantaakseen, tehdäkseen (tai syödäkeen) ym.

2. spiesties, spaidīties, drūzmēties; = tihetä, tiivistyä, tuppautua, tungeksia, mahtua (väki) ”

” Johdos latgallin tapaisen kielen kautta (yhteisen kantakielen) sanasta "*kimpšti" on myös

"čiùpti (čium̃pa, čium̃po") = riittää, piisata

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... gas&h=3797

" čiùpti (čium̃pa, ~o) ķert; tvert; grābt; čupt izl.;
pyydystää, riittää, ottaa, omista(utu)a, täyttää, ahtaa, kuormata, tupata.


Tämä osoittaa, että alkumuodossa on ollut p ja mm.

"kauptun" = kaupata, ostaa -muodot johdannaisineen preussissa (ja suomessa!) ovat samaa kantaa. ”

” On johdoksia myös muodosta

"*kempšti" > "kopti" (lt.) = kasata ym.

Juuri tästä saattaisi myös seurata latvian

"ciest (ciešu, cietu)" = kestää kuormaa, sietää, kärsiä.

sekä liettuan

"kęsti (kenčia, kentė)" = kestää, kärsiä ”

Tämä verbi ja sen latvialainen vastin tarkoittavat möys ”tuta” (sm) = (saada) tuntea, kokea (nahoissaan), aistia (tunnolla, tuntumalla), joutua jonkin (harmin, menetyksen) kohteeksi

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... ABgs&h=286

Edelleen samaa kantaa on verbi:

”keisti (keičia, kentė)" = vaihtaa, muuttaa (muuksi), käydä (vaihto)kauppaa

josta seuraa myös sana ”kaità” = vaihto, muutos, jonotus(vuoro), "apkaita" = liikevaihto ym.

Suomen sana ”kaita” (kaitsen, lapsia, lampaita) lienee epälyksettä samaa kantaa, mutta sitä lähinnä on liettuassa verbi

”žaisti (žaidžia, žaidė)” = leikkiä, kaita lapsia, huvitella ym.

”žaismas” = leikki, ”žaidimas” = leikki, peli, huvi, lastenkaitseminen, ”žaidėjas” = pelaaja, peluri, soittaja

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... &w2=A&w3=I

Saman verbin toinen muoto, jonka kanssa johdannaiset ovat yhteisiä, on

”žeisti (žeidžia, žeidė)” = haavoittaa, preussiksi

”ēiswintun (ēiswenna, ēiswennā)”

(Hämeemmiäs 27.10.2014: Suomen kaita, kaitsen, kuten nämä muutkin, kaita lapsia liett. leikkiä, ja tapella, haavoittaa (eri kielistä), tulee kantabaltin sanasta *gensti, pr. *gendia, josta tulee seelin/yläliettuan/vararakirveskilen *gaisti, *gaidzia kuuluen samaan parveen kuin liettuan gèsti (gę̃sta, gẽso) = sammua, estyä, heiketä sekä gèsti (geñda, gẽdo).)
http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=908629&r=10631062&lid=908629&g=2&q=gesti&h=6116

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... ekl%C4%93t

”žaisti”/”žeisti” on tarkoittanut mm. koirien avulla suoritettavaa ”paimentamista” ja saaliin etsintää, ”vainuamista”, ”haistamista”, ”taistelemista” (joka sekin saattaa olla erätä tietä johdannainen), ja myös ”siipeensä saamista” taistelussa, metsästyksessä, karjan kaisemisessa.

”žaizda” = haava, preussiksi ”ēiswa”

”žaizdras” = ”haistari” on ”ahjon tai masuunin savuputki”,kuurismi,preussiksi talon hormina ”kammins” eli ”kivinen”, josta tulee myös suomen ”kamiina”, tarkoittaen myös ”takkaa” ja muitakin pienehköjä kivisiä rakennelmia, ja ollen kivisenäkin liet- tuaksi ”žaizdras”. (Muistan, että tuollaista sanaa ”haistari” käytettiin hämeessä jos- sakin koomisessa merkityksessä tarkoittaen jotakin pitkää, honteloa, sellaisena silmään pistävää, vaikka henkilöä, hyödyttömän honteloa puuta tai myös jonkun silmään ko. tavalla epäonnistuneen näköistä rakennusosaa tai muuta vastaavaa, epäilemättä ja jopa erityisesti myös metallista savuhormia, jollainen saatettiin panna vaikka liian matalan saunan piipun jatkeeksi vedon parantamiseksi.)

Jotvinkin tuntee sekä sanat ”zaist” että ”zeidet” = rakentaa, joka jälkimmäinen kertoo että myös liettuan ”siena” = kuurin ”seina” = suomen ”seinä” ovat kaukaa samaa juurta.

http://www.suduva.com/virdainas/

zaida play
zaist to play (Inf)

zeidīt to build (Inf)
zeidas wall

Liettuan ja preussin muotojen perusteellaon luultavaa, että kuurin sana olsi

”*aisti (*aisti(a), aiste(i))” = aistia, haistaa, tuntea, vaistota, vainuta

Liiviksi sana ”haista” = ”aiš” ja ”haistella” = ”aistl”.

Viroksi ”tuntea” = aistima, ”haistaa” = ”haistma” ja ”haista” = ”haisema”, hais =  haisu

Mutta miten tuo kaikki sitten on kohtalokasta Koivulehdon ”kauppasaksateorialle”, englannissahan ovat ”camp(ing)”:it, ”change”:it, ”companion”:it, ”commerce”:t?

Jaskan varmasti peräänkuuluttamista paikannimistä ja heimonnimistä ei ole myös- kään pulaa, on mm. ”Kaareva(konko)nenä-Cameronit” ja ”Kaareva(vino)suu-Campbellit”, muista vähemmän tunnetuista tai ~ perinteikkäistä puhumattakaan...

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

Campbell

family name, from Gael. caimbeul "wry or crooked mouth," from cam "crooked, deformed, one-eyed, cross-eyed." Also in surname Cameron, from Gael. camshron "wry or hooked nose" (in the Highland clan;the Lowland name is for a locality in Fife). Campbellite is 1830, follower of Alexander Campbell, preacher from Virginia, U.S.A. They called themselves Disciples. ”

http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Cameron

http://en.wikipedia.org/wiki/Clan_Campbell

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

change (v.)

early 13c., from O.Fr. changier,from L.L. cambiare, from L. cambire "to exchange, barter," of Celtic origin, from PIE base *kamb- "to bend, crook." The financial sense of "balance returned when something is paid for" is first recorded 1620s. Phrase change of heart is from 1828.

http://www.etymonline.com/index.php?term=market

market

mid-12c.,"a meeting at a fixed time for buying and selling livestock and provisions," from O.N.Fr. market (O.Fr. marchiet, Fr.marché), from L. mercatus "trading, trade, mar- ket" (cf.It. mercato,Sp. mercado), from pp. of mercari "to trade, deal in, buy," from merx (gen. mercis) "wares,merchandise",from Italic root *merk-,possibly from Etruscan, referring to various aspects of economics. Meaning "public building or space where markets are held" first attested mid-13c. Sense of "sales, as controlled by supply and demand" is from 1680s. The verb is 1630s, from the noun. Market value (1690s) first attested in writings of John Locke. Market economy is from 1951; market research is from 1926.

commerce

1530s, from M.Fr. commerce, from L. commercium "trade, trafficking," from com- "together" + merx (gen. mercis) "merchandise" (see market).

merchant
c.1200, from Anglo-Fr. marchaunt (O.Fr. marcheant, Fr. marchand), from V.L. *mercatantem (nom. *mercatans) "a buyer," prp. of *mercatare, freq. of L. mercari "to trade" (see market).
http://www.etymonline.com/index.php?term=campus

campus

1774, from L. campus "a field," probably prop. "an expanse surrounded" (by woods, higher ground, etc.), from PIE *kampos "a corner, cove," from base *kamp- "to bend" (cf. Lith. kampus "corner," Pol. kepa "island in a river"). First used in college sense at Princeton.

(Liettuan sana on kyllä "kampas" eikä "kampus", tosin tämä olisi monikon partitiivi.)

camp

O.E. camp "contest," from W.Gmc. *kampo-z, early loan from L. campus "open field" (see campus), especially "open space for military exercise." Meaning "place where an army lodges temporarily" is 1528,from Fr.camp, from the same L. source. Trans- ferred to non-military senses 1560. Meaning "body of adherents of a doctrine or cause" is 1871. The verb meaning "to encamp" is from 1543. Camp-follower first attested 1810. Camp-meeting is from 1809, usually in reference to Methodists.

com-

from L., archaic form of classical L. cum "together, together with, in combination," the prefix sometimes used as an intensive, from PIE *kom- "beside, near, by, with" (cf. O.E. ge-, Ger. ge-). Before vowels and aspirates, reduced to co-; before -g-, assimila-ted to cog- or con-; before -l-, assimilated to col-; before -r-, assimilated to cor-; before -c-, -d-, -j-, -n-, -q-, -s-, -t-, -v- assimilated to con-.

ENGLANNIN BALTTIKIELTEN KANSSA YHTEINEN KAUPPASANASTO ON KIELEN KELTTILÄISTÄ(/ITAALISTA) EIKÄ GERMAANISTA SANASTOA.

http://eprints.gla.ac.uk/archive/000020 ... ctland.pdf

http://en.wikipedia.org/wiki/Picts

http://en.wikipedia.org/wiki/Caledonians

Tuo sanasto muodostaa myös suomen keskeisimmät kauppasanat.

Jaskan ja Koivulehdon mukaan siis baltit ovat suhanneet kauppaa Englantiin ja germaanit ristiin Suomeen. Uskokoon ken tahtoo...

Mitä tulee tuohon vain Pohjanmeren alueelta tunnettun ”bell” = suu, (kello)malja, kellonmuoto, niin lapin ”bullaš” = eli paksu, pyöreä, pullea (eli kirjaimellisesti ”kelloisa”) olisi laina siitä, ja suomea ”pullea”, ”pullo” taas laina tästä.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=67176

Myös mainitut germaanilainat voivat olla samaa kellomaljaperua(?) (bägartratt).

Suomen sana ”pullea” selitetään ”deskriptiiviseksi” (SSA), ehkä onomatopoeettiseksi liivin sanasta ”bul” = kupla tai muuten vain.

Geometrisilla muodoilla EI OLE kuitenkaan mitään ”LUONNONTIETEELLISTÄ YH- TEYTTÄ” mihinkään tiettyihin äänteisiin (eikä esimerkiksi väreillä tunnetiloihin, ei ”punaisella iloon” eikä ”mustalla suruun”, vaikka suomalsilla noin onkin), vaan sellai-set yhteydet ovat luonteeltaan täysin konventionaalisia ja mm. sattuaman satoa, kuin tuon ”kupla-bul”-sanan ”yhteys” pyöreään muotoon. (Baltin kupla sanoo kuitenkin ”burb” joikin muiden esimerkiki "glump".) Suomalainen saastutettu ”kielitiede” vaan yrittää sellaisia yhteyksiä joka käänteessä tuputtaa, huomaan...

http://en.wikipedia.org/wiki/Funnelbeaker_culture

 

Arkkis:  Lähetetty: La Joulu 19, 2009 6:18 pm

Jaska kirjoitti:
Jotuni kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tietysti se on mahdollinen: germaanien ainoa *s on substituoitu :llä, aivan samoin kun myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu saamen uudella :llä: šaldi <-- *silta <-- baltin *tiltas.


Varhaiskantasuomessa oli /s/, joten ei ole mitään syytä lainata /h/:ksi ja /š/:ski.


Ei sitä h:ksi ole lainattukaan,vaan h palautuu aikaisempaan :ään. Sen sijaan :ksi se lainataan yksinkertaisesti sen vuoksi, että sellaisen kielen puhujat, joilla on äidin-kielessä /s/ ja /š/, kuulevat sellaisen puhujan /s/:n, jonka äidinkielessä se on ainoa sibi- lantti, helposti suhuisena. Germaanisissa lainasanoissa ainoa germaaninen *s on substituoitu varhaiskantasuomen :llä eikä *s:llä; myöhäiskantasuomen ainoa *s on substituoitu kantasaamen:llä eikä *s:llä; monien kielten puhujat kuulevat nykysuomen ainoan s:n suhuisena jos heidän kielessään on useampi s.

Kun lainanantajakielessä on yksi ja vastaanottajakielessä kaksi äännettä tietyssä luokassa, kyseessä on valintatilanne jossa kumpi tahansa on mahdollinen. Edellämainituissa tapauksissa on valittu š.

Kun lainanantajakielessä on kaksi ja vastaanottajakielessä yksi äänne tietyssä luo- kassa, tilanne on selvä. Germaanisissa lainoissa *f, *b ja *p on korvattu *p:llä, koska uralilaisella puolella ei ollut *f:ää eikä *b:tä. Germaanin *f olisi teoriassa voitu korvata myös *v:llä,mutta näin ei ole tapahtunut.Myöhemmin suomessa f on korvattu hv-yhty- mällä: sohva,kirahvi. Pelkkä v tulee nykyäänkin kysymykseen vain silloin kun edeltä- vä konsonantti tai sananalkuinen asema estää hv:n synnyn: asvaltti, ei **ashvaltti; viila, ei **hviila. Tästä jo näkee,ettei v:tä yksin pidetä optimaalisena f:n substituuttina.

 
Arkkis kirjoitti:
Aikio: ” SaaN guos'si ‘guest’ < PS *kuossē < PreS *kansa (~ Finn. kansa ‘people, crowd’) < PGerm *hansō- (> Old English hōs ‘crowd,host’, Old High German hansa id.) 3 (LÄGLOS s.v. kansa) ”

Arkkis: Tämä on Koivulehdon tyhmin väärennetty etymologia:tuhat vuotta myöhempi mutta ilmeisesti kovin kovin mieleinen Hansa-liitto,aluksi saksalaistuneiden tai aina-kin näitä palvelleiden kuurilaisten pyörittämä, on väellä ja vängällä tungettu kehiin.

A: Sitä vastoin noihin kaikkiin niin lapin kuin itämerensuomenkin sanoihin sopii lois-tavasti ”väenpaljoutta, väentungosta” tarkoittava sana, eli niin säännönmukaisuus KUIN MERKITYSTKIN (väentungos) on pilkulleen just!

”kamša” = ”(kokoontunut) väki” (lt., lv., lg.,), ”*kamsa” (kr.), "kāmstis" (pr.) = tiheikkö, väentungos, (toiminnan) tuoksina


J: Vitsailetko?


A: En.
 
Lainaa:
Ei Hansa-liitto liity kansa-sanaan mitenkään muuten kuin että sen nimi on saman germaanisen sanan myöhempi jatkaja.


Ai missä se sana aikaisemmin on esiintynyt? Kuurilaiset siellä "hansailivat" aluksi preussilaisten ja sitten saksalaisten toimeksiaanosta, ja saksalaistuivat, ainakin osa. Tarkoitako, että se "Hansa" tulee jostakin "handel"-sanasta? Kyllä ne tulevat baltista:

Verbistä "*kampti" , josta liettuassa on tullut

("*kamšti" > "kamšyti (kamšo, kamšė)" = täyttää, peittää, tupata, sulkea (esimer- kiksi katilla, pullo). Näistä tulee sitten mm. "kamštis" josta suomeen tulee "kansi". Tai kummasta se sitten tuleekin, tästä tuosta seuraavasta.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... 1ti&h=3120

Kuurissa on "*kampsti(...*kamps(t)a...kampsei)", joka on sitten enempi kasata ja varastoida, ja sellainen henkilö, joka kasaa ja varastoi, on

*kampst(e)ris
, josta sitten tulee

"Hansa-mies" "ham(p)st(e)ris", kun k:kin muuttu h:ksi. :D

(Olisiko se sitten se freudilaisen psykologian "anaalinen persoonallisuus", kuten joku psykiatri, ettei olisi olut Claes Andersson (en ole nimittäin varma, mutta hän taatusti tuntee "terminologian", ekä ole siitäkään varma, lähtikö se psykiatrin suusta totena vai vitsinä!), "analisoi" ex-vvm. Iiro Viinasen "persoonaa" :lol::lol::lol: ...

Preussissa "*kampšti" menee muotoon

"kāuptun (kāupa, kaupā)" = ostaa, josta

"kaupaūtwei (kaupauja, kaupauwa)" = käydä kauppaa.

(Olen jossakin selittänyt, mm. "lankà" (tulvaniitty) > "laukas sanojen yhteydessä, että tuom tapahtuu galindissa, kuten varmaan tapahtuukin, mutta tapahtuu se myös ja ennen kaikkea preussissa).


prūsiskai: kāupabutan ēngliskai: shop, supermarket
[Kaufhaus MK]
 
n sg pl
Nōm: kāupabutan kaupabutāi
Gēn: kāupabutas kāupabutan
Dāt: kāupabutu kaupabutammans
Akk: kāupabutan kāupabutans

prūsiskai: kāupan ēngliskai: market
[Kāuptun + gijwan 75 MK]
 
n sg pl
Nōm: kāupan kaupāi
Gēn: kāupas kāupan
Dāt: kāupu kaupammans
Akk: kāupan kāupans

prūsiskai: kaupaūtwei ēngliskai: to deal (merchandise), to handle(trade)
[Kāupan MK]
 
  tēntisku: pragūbingisku: perfektan: perejīngisku: imperatīws: kōnjunktiws: particīpai:
As: kaupaūja kaupaūwa As asma kaupaūwuns / kaupaūwusi As wīrst kaupaūwuns / kaupaūwusi kaupaūsei! kaupaūlai tēntiskas aktīws:
Tū: kaupaūja kaupaūwa Tū assei kaupaūwuns / kaupaūwusi Tū wīrst kaupaūwuns / kaupaūwusi kaupaūjais! kaupaūlai kaupaūjants
3sg: kaupaūja kaupaūwa ... ast kaupaūwuns / kaupaūwusi ... wīrst kaupaūwuns / kaupaūwusi kaupaūsei! kaupaūlai pragūbiniskas aktīws:
Mes: kaupaūjimai kaupaūwamai Mes asmai kaupaūwusis / kaupaūwušas Mes wīrstmai kaupaūwusis / kaupaūwušas kaupaūjimai! kaupaūlimai kaupaūwuns
Jūs: kaupaūjitei kaupaūwatei Jūs astei kaupaūwusis / kaupaūwušas Jūs wīrstei kaupaūwusis / kaupaūwušas kaupaūjaiti! kaupaūlitei pasīws:
3pl: kaupaūja kaupaūwa ... ast kaupaūwusis / kaupaūwušas ... wīrst kaupaūwusis / kaupaūwušas kaupaūsei! kaupaūlai nitranzitīws

prūsiskai: kāupawa ēngliskai: marketplace
[Kāuptun DRV ]
 
f sg pl
Nōm: kāupawa kāupawas
Gēn: kāupawas kāupawan
Dāt: kāupawai kāupawamans
Akk: kāupawan kāupawans

prūsiskai: kāupeniki ēngliskai: buyer woman
[Kāupeniks DRV]
 
f sg pl
Nōm: kāupeniki kāupenikis
Gēn: kāupenikis kāupenikin
Dāt: kāupenikei kāupenikimans
Akk: kāupenikin kāupenikins

prūsiskai: kāupeniks ēngliskai: purchaser, buyer man
[Kāupan DRV]
 
m sg pl
Nōm: kāupeniks kāupenikai
Gēn: kāupenikas kāupenikan
Dāt: kāupeniku kāupenikamans
Akk: kāupenikan kāupenikans

prūsiskai: kaupikki ēngliskai: tradeswoman
[Kāupiks DRV]
 
f sg pl
Nōm: kaupikki kaupikkis
Gēn: kaupikkis kaupikkin
Dāt: kaupikkei kaupikkimans
Akk: kaupikkin kaupikkins

prūsiskai: kaupiks ēngliskai: dealer (trader)
GEN kaupikkas [kāupiskan 33 + Kaufmann + kupiec MK]
 
m sg pl
Nōm: kaupiks kaupikai
Gēn: kaupikas kaupikan
Dāt: kaupiku kaupikamans
Akk: kaupikan kaupikans

prūsiskai: kāupiskas ēngliskai: trade AJ, commercial
[Kāups DRV]
 
  m sg m pl f sg f pl n sg n pl
Nōm: kāupiskas kāupiskai kāupiska kāupiskas kāupiskan kāupiskai
Gēn: kāupiskas kāupiskan kāupiskas kāupiskan kāupiskas kāupiskan
Dāt: kāupiskasmu kāupiskamans kāupiskai kāupiskamans kāupiskasmu kāupiskamans
Akk: kāupiskan kāupiskans kāupiskan kāupiskans kāupiskan kāupiskans
    Kōmparatiwan: Superlatīwan:
Adjaktīwan: kāupiskas kāupiskaisis ukakāupiskaisis/ ukakāupiskas
Adwerban: kāupiskai kāupiskais ukakāupiskais/ukakāupiskai
Prōnominālas fōrmis
  m sg m pl f sg f pl n sg n pl
Nōm: kāupiskasis stāi kāupiskai stāi kāupiskai stās kāupiskas kāupiskanin stāi kāupiskai
Gēn: kāupiskasis kāupiskanin kāupiskasis kāupiskanin kāupiskasis kāupiskanin
Dāt: stesmu kāupiskan stēimans kāupiskans stessei kāupiskan stēimans kāupiskans stesmu kāupiskan stēimans kāupiskans
Akk: kāupiskanin kāupiskanins kāupiskanin kāupiskanins kāupiskanin kāupiskanins

prūsiskai: kāupisku ēngliskai: trade (commerce), commerce
[kāupiskan 33 DRV]
 
f sg pl
Nōm: kāupisku kāupiskwas
Gēn: kāupiskwas kāupiskwan
Dāt: kāupiskwai kāupiskwamans
Akk: kāupiskwan kāupiskwans

prūsiskai: kauplē ēngliskai: a purchase
[Kāuptun + peisālei 89 MK]
 
f sg pl
Nōm: kauplē kāuplis
Gēn: kāuplis kāuplin
Dāt: kāuplai kauplīmans
Akk: kāuplin kāuplins

prūsiskai: kāuplis ēngliskai: shopping (purchased)
[Kauplē NOM pl]
 
f pl tantum
Nōm: kāuplis
Gēn: kāuplin
Dāt: kauplīmans
Akk: kāuplins

prūsiskai: kaupsnā ēngliskai: purchase (purchasing)
[Kāuptun DRV]
 
f sg pl
Nōm: kaupsnā kāupsnas
Gēn: kāupsnas kāupsnan
Dāt: kāupsnai kaupsnāmans
Akk: kāupsnan kāupsnans

prūsiskai: kāuptun ēngliskai: to buy, to purchase
[kāupiskan 33 MK]
 
  tēntisku: pragūbingisku: perfektan: perejīngisku: imperatīws: kōnjunktiws: particīpai:
As: kāupja kāupi As asma kāupuns / kāupusi As wīrst kāupuns / kāupusi kāupsei! kāuplai tēntiskas aktīws:
Tū: kāupja kāupi Tū assei kāupuns / kāupusi Tū wīrst kāupuns / kāupusi kāupjais! kāuplai kāupints
3sg: kāupja kāupi ... ast kāupuns / kāupusi ... wīrst kāupuns / kāupusi kāupsei! kāuplai pragūbiniskas aktīws:
Mes: kāupimai kāupimai Mes asmai kāupusis / kāupušas Mes wīrstmai kāupusis / kāupušas kāupimai! kāuplimai kāupuns
Jūs: kāupitei kāupitei Jūs astei kāupusis / kāupušas Jūs wīrstei kāupusis / kāupušas kāupjaiti! kāuplitei pasīws:
3pl: kāupja kāupi ... ast kāupusis / kāupušas ... wīrst kāupusis / kāupušas kāupsei! kāuplai kāupts



Latinan sana "caupus" = viinakauppias tulee preussista eikä päin vastoin, sillä tämä tulee verbijohjoksilla kalnt-IE:sta asti.
 
Lainaa:
Merkityksen ja äänneasun osalta merkitys on täsmällinen: vielä luoteisgermaanin *h on korvattu *k:lla. Sen sijaan sinun selityksesi olisi tuottanut suomeen asun **kamha ja saameen asun **guowsi.


Paapati.
 
Lainaa:
Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?
 
Arkkis kirjoitti:
Aikio: ” SaaN gierdat ‘to endure’ < PS *kiertë- < PreS *kärti- (~ Finn. kärsiä ‘to suffer; to endure’) < PGerm *hardja- (> Swedish härda ‘to harden, to endure’) (LÄGLOS s.v. kärsiä) ”

Tuo h > k -subtituution takia tämän selityksen edelle on asetettava liettuan

keršýti (keršija, keršijo)” = kostaa < ”kĩrsti (kẽrta, kĩrtė)” = hakata, puristaa, pistää, purra, iskeä, nokkia


J: Tästä olisi tullut suomeen **kerhiä, ei kärsiä.


A: Ei tule, koska se on tullut kuurista, jossa se on äänteellisesti hyvin suomalaisittain "kersti (kersia [äänt.~kärsiä], kersei)".

Preesens voi lainautua loistvasti infinitiiviksi, jos se sopii hyvin äänneasuun. Mainit-takoon vaikka että ennen Hämeessä sanottiin ortodokseista, että he "pomiloivat", mikä käsitettiin jonkinlaiseksi noitumiseksi, koska he sanoivat että "gospodi pomiloi", tyhmänkankeat hämäläiset käsittivät että se pappi itse on se "gospodi"...

 
Jaska: " Täysin epäonnistunut selitys kuten kaikki sinulla tähän saakka. Mikset opettelisi lainasanoja ja äännehistoriaa, että selityksesi voisi edes ottaa vakavasti?

(Ja samat virkkeet vielä muutamaan kertaan, että menisi sinullekin jakeluun.) "

RK: " Olen perustutkija, jonka ydinosaamista on väärän tai epäilyttävän tiedon tunnistaminen, väistäminen ja korjaaminen. Se menee veriin. "
 
Jaska: " Kun sinä kerran tiedät,mistä löydät tieteellisesti uskottavaa tietoa, niin mikset hyödyntäisi sitä? Miksi heittelet täällä tuollaista soopaa, joka ei ole tieteellisiä kriteerejä nähnytkään? Eikö vaikka kuviokellunta olisi mielekkäämpi harrastus? "


RK: " Katsotaan sitten kun tämä ensin on purkissa.

Minä harjoittelen suunnattomasti helpommalla alalla oman ammatin vastaavia hommia ajatellen.

Kyllä muakin joksus tuolla oman alan keskustelussa kiehuttaa... "

kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/valaiskaahan-vahan-keskihakuisvoimasta-sentrifugaalivoim-t41922.html

***

 

 
Vierailija
Moses Leone
Jaska
Sigfrid
Kysymys oli ruumishautauksesta, joka alkoi 600-luvulla Eurassa ja jatkui ympäristöstä poikkeavana vuosisatoja. Mitä pidät parhaimpana selityksenä tähän?
Sitä, ettei ruumishautaus levinnyt ympäristöön.

Lehtosalo-Hilander mainitsee kokoelmassa Suomen väestön esihistorialliset juuret, että Euran – Köyliön seutujen rivihautakalmistojen lähin vastine on Länsi-Euroopassa, mutta myös Latviassa on tähän aikaan ruumishautoja. Niiden suunta tosin on eri kuin Suomessa. Juuri tähän yhteyteen liittyy tämä aiemminkin lainaamani pätkä:

Heruleilla oli Moraviassa jo 400-luvulla itä-länsi -suuntaisia ruumishautoja, joita arkeologit ovat verranneet kuninkaallisiin Merovingi-hautoihin:

http://www.gedevasen.dk/heruleng.html#C3

Danish archaeologists have mentioned similarities between the Alemannic ”reihengraeber” and Bornholm, where horses are found in the tombs like in Vendel/Valsgaerde/Tuna, but also these tombs are from the later Vendel-period. E-W-oriented "reihengraeber" were under development in Moravia already in the 5th century, but the graves at Bornholm could be connected with other people along the Roman and Frankish borders.

In general Scandinavian archaeologists have referred to similar royal Merovingian graves, but after Childeric's burial in 482 AD the graves in France were church burials and of those only the grave of Arnegunde in St Denis around 570 AD is known today - containing only personal jewellery as burial gifts. The graves with precious gifts and weapons referred to as Merovingian are situated in Koeln and Morken at the Rhine, Beckum in Westfalen and Niederstotzingen at the Upper Danube – all in the eastern border-areas of the Frankish kingdom and with many artifacts of an Eastern European character. Merovingian shall in this case refer to the period and not to the Christian Frankish people and their dynasty.

Eikä vastineiden löytyminen Latviasta mikään ihme ole. Jos katsoo Y-DNA-osumakarttaani, niin ihmisiä näyttäisi levinneen Reinin varrelta myös Puolan läpi Baltiaan:

Syy miksi herulit tai joku muu porukka lähti litomaan Reinin varrelta Austrasiasta oli ehkä se, että kristityt frankit yrittivät pakkokastaa heitä:

http://www.gedevasen.dk/heruleng.html#C3

The Western Heruls may have been closely related to their Batavian neighbours, but the Bataves joined the Franks later in the 5th century. According to Cassiodorus the Heruls - opposite the Bataves - were allied with the Goths, when these were attacked by the Franks in 507 AD. There is no doubt that the Heruls - and especially the Western Heruls - were well informed about Frankish military, but politically the Franks were enemies. 200 years later the pagan Saxons and the Frisians together with the Danes still formed a joined front against the Christian Franks, but it is obvious that the pagans had to follow and copy their strong enemy in their development of weapons and military organisation.
Frankit olivat kyllä syy lähteä lipettiin, mutta tuo herulien hautaustapa, itä-länsisuuntainen ruumishautaus, liittyy mielestäni areiolaisuuteen. Frankkien valta perustui osaksi paavin tukeen (rahoitukseen) ja areiolaisuus oli suurempi synti kuin pakanuus. Tätä asiaa sivuttiin vasta tulleeessa TV-sarjan osassa Rooma ja barbaarit (osa vandaalit), myös vandaalit olivat areiolaisia ja siinä kuvattiin kuinka paavi tuli toimeen paremmin pakana-hunnien kanssa kuin vandaalien, jotka pistivät Rooman remonttiin neuvoteltuaan asiasta ensin paavin kanssa. Minusta kannattaisi tutkia tätä Euran hautaustapaa ja verrata sitä löytöihin muualta.

edit
Taustatietoa:

Jo ennen tätä oli Galliassa tapahtunut merkittävä ratkaisu. Nykyisen Belgian ja Pohjois-Ranskan alueelle muodostuneen frankkien valtakunnan kuningas Klodovig nimittäin kääntyi vuonna 496 kristityksi. Hän ei muiden germaaniruhtinaiden tavoin omaksunut areiolaisuutta, vaan katolisen kristinuskon. Koska germaanit ajattelivat yhteisöllisesti, koko kansa seurasi kuninkaan esimerkkiä. Klodovigin päätös osoittautui kauaskantoiseksi: Areiolaisuuden omaksuneiden germaanikansojen alueilla uskonto erotti väestöryhmät toisistaan. Sen sijaan frankkien valtakunnassa katolinen usko yhdisti germaanivalloittajia ja alkuperäistä väestöä. Katoliset kristityt ryhtyivät tukemaan Klodovigia. Frankkien valtakunta (kts. Kartta3) laajenikin 500-luvulla läntisen Euroopan voimakkaimmaksi valtakunnaksi. Selvimmin Klodovigin ratkaisun merkitys näkyy siitä, että Pyreneiden niemimaalle muodostunut länsigoottien valtakunta päätti vuonna 589 seurata frankkien esimerkkiä, luopua areiolaisuudesta ja omaksua katolisen kristinuskon.

http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/khi ... sten.shtml

Ja lisää:

 
At Icklingham in Suffolk, a good example of a 4th century Christian cemetery has been excavated. Burials were oriented east-west with the head at the west end,

http://www.spoilheap.co.uk/burintr.htm

SKandinaaviassa pitänee huomioida, että senaikaiset ilmansuunnat poikkesivat nykyisistä.

 
Jotuni
Viestejä9534
Arkkis
Näistä balttisanoista osa on hyvin myöhästä perua, eivätkä esiinny germaanikielissä eivätkä välttämättä myöskään virossa tai latviassa, tai sitten ovat niissä paljon kauempana äännesultaan kuin suomalainen liettualainen sana: esimerkiksi "proti" = "järki", yleensä pejoratiivisessa mielessä: "ei (mitään) protia".


Tarpeellinen havainto. Liettualainen proti sopii merkityksensä puolesta suomalaisiin sanontoihin "ei ole mitään rotia" ja "tähän tarvitaan jotain rotia". Täällä oli esillä ruotsalainen brått, joka merkitsee kangen alle laitettua palikkaa, jonka varassa kangetaan.
Ei hyvä.

 

Järjellä "proti" ja "roti" voi olla yhteys entiseen Roslagenin nimeen Rodhin. Alueen nimi on liettualais-suomalainen Roti, joka merkitsee "järkeä". Rotin alkuperäinen merkitys unohtuu ruotsinkielessä ja sanan perään lisätään lag eli laki. Syntyy Rotinlaki, jonka voisi suomentaa Lainlaki tai Järjenlaki.

-

 
 
sigfrid

Mielestäni historian tietäminen on oleellista. Myös kieli, uskonto jne periytyvät.

Kalevalahan on tavallaan pimeän pakanuuden aikakautemme "raamattu" kaikkine jumalineen ja luomiskertomuksineen. Nähtävästi sieltä suorastaan pursuaa tietoa vertaamalla sitä muihin maailman eepoksiin.

Arkkis:
Tuossa asiassa pääsee nimenomaan kielitieteellä ajassa taaksepäin, kun samalla pidetään silmällä arkeologista tietoa siitä, onko maahan muuttanut ja mistä väestöä, joka olisi saattanut tuoda kielenkin, esimerkiksi väestön pääkielen mukaan.

Sigfrid:
Suomalaisten varhaisista vaiheista ennen ajanlaskun alkua ei yleensäkään löydy tietoa.
Ei nyt Sigfrid noin voi enää sanoa.

Tutkiessamma oikein tarkasti Kiinan luomiskertomusta ja eversti Esa Anttosen tutkimuksia Inkojen ”Kalevalasta” etenkin uuden mtDNA-D4h3:n mutaatioiden perusteella, voimme jo täydellä varmuudella todeta ”Waka Vanhan” syntyneen Baikal-järven aalloista ennen 6000 eaa. Perun ja Bolivian Waka nousi Baikalin puuttuessa Titicacan järvestä.

Uusi yhteinen Kalevalan hahmo - Kyllikki – muistetaan yhä parhaiten, koska sitä edelleen juhlitaan vuosittain kristilliseksi muutettuna juhlana Perun vuoristossa.

"Itse kiitä onneasi!
Hyvän sait, hyvän tapasit,
hyvän Luojasi lupasi,
hyvän antoi armollinen:
puhas on pulmonen lumella,
puhtahampi puolellasi;
valkea merellä vaahti,
valkeampi vallassasi;
sorea merellä sorsa,
soreampi suojassasi;
kirkas tähti taivahalla,
kirkkahampi kihloissasi.
Tummennetut yhtenevyydet eivät voi olla sattumia.

Panu Hakolan kirjoitus (Are the Major Agglunative Languages Genetically Related?) on jo niin arvostettu maailmalla, että sitä myydään netissä noin 42 US$:n hinta. Hän asettaa quetchuan ja suomen eroamisen ajankohdaksi 4000-5000 eaa.
Laskettuna aymaran perusteella samoilla Benderin kriteereillä, ajankohta osunee oikeaan, vaikkakin uusin paljastus mtDNA-D4h3:sta viittaa geneetikkojen mielestä selvästi toiseen aaltoon noin 8000 vuotta sitten, mikä yhtyy Tyynenmeren rantoja pitkin ainakin Aymaran kulkureittiin Peruun saakka.

Kaikeksi onneksi aymaroiden ”Lalli ja Eerik-palsta” on saanut melkoisia (ja odotettuja!) tuloksia aikaan nimenomaan tuohon Leidenin yliopiston WALS-tutkimukseeen liittyen.

Verratkaa ihmeellä Kalevalaa ja inkojen mytologiaa – hämmästytte suuresti!

 
 
teemu81
 
Haa! Sieltä löytyy yksi ukrainalainen! Eikö N1c:stä voisi tehdä samanlaisen ? Kun kerran se Rurikidien N1c on suomalaislähtöistä niin luulisi että muitakin "linjoja" on.
 
 
Jotuni
Arkkis
Näistä balttisanoista osa on hyvin myöhästä perua, eivätkä esiinny germaanikielissä eivätkä välttämättä myöskään virossa tai latviassa, tai sitten ovat niissä paljon kauempana äännesultaan kuin suomalainen liettualainen sana: esimerkiksi "proti" = "järki", yleensä pejoratiivisessa mielessä: "ei (mitään) protia".
Tarpeellinen havainto. Liettualainen proti sopii merkityksensä puolesta suomalaisiin sanontoihin "ei ole mitään rotia" ja "tähän tarvitaan jotain rotia". Täällä oli esillä ruotsalainen brått, joka merkitsee kangen alle laitettua palikkaa, jonka varassa kangetaan.
Ei hyvä.

Järjellä "proti" ja "roti" voi olla yhteys entiseen Roslagenin nimeen Rodhin. Alueen nimi on liettualais-suomalainen Roti, joka merkitsee "järkeä". Rotin alkuperäinen merkitys unohtuu ruotsinkielessä ja sanan perään lisätään lag eli laki. Syntyy Rotinlaki, jonka voisi suomentaa Lainlaki tai Järjenlaki.

Proti ja roti ovat kaksi ihan eri asiaa kantahämeessä: kyllä sielläkin "rotia" pistetään rautakangen alle, kun kiveä väännetään. Jos joku ei kerta kaikkiaan suostu p:tä ääntämään sanan alkuun, niin hän ääntää "protin" kahdella r:llä "rrotiksi", jolloin ilamukseen "ei (nin) mitäär rrotia" tulee yhtensä kolme r:ä peräkkäin. Vaihtoehto on "ei mitääm protia". Kyse on meikäläisen äidinkielestä, turha kinata
 
 
 
Jaska
Arkkis
Salon ja Koivulehdon "germaanihäläisteoria" on väärä ja sivuuttaa suuren määrän muitakin enemmän tai vähemmän alueellisia taatusti balttiperäisiä sanoja ja paikannimiä kuin Zheme-Häme, joka on täysin tranformaatiosääntöjen mukainen, kun taas "sämä"-sanan alkuässän muuttamiselle h:ksi ei olisi ollut kerrassaan mitään perusteita.
Miksei kukaan kielentutkija sitten ole esittänyt Suomesta noita nuoria balttilaisnimiä?
Lue Kari Liukkosen "Baltisches im Finnischen" niin tulet uusiin ajatuksiin.

http://www.sgr.fi/sust/sust235.html

Varmoja balttialsia tunnettuja paikannimiä ovat esimerkiksi Häme, Vantaa, Vanaja(vesi, oli ennen myös kapunki Hämeenlinnan paikalla), Mallas(vesi), hieman epävarmempia Päijänne (baigine, reunimmainen), Pälkäne (pelkine on soinen), Hauho (voisi tulla sanasta s(h)ausa = kuiva, Pälkäneen vastokohdaksi), Tamperekin VOISI olla "tuosta yli" kuten se voisi olla venäjässäkin, mutta nimellä voi olla monta alkuperää. Todennäköisin on germaaninen tausta "(mylnu) damber" joka tarkoittaa vesimyllyn pystyakselia eli eli "tammea", josta sitten otettiin tehot erilaisiin muihin laitteisiin.

Lukkosen muikaan myös "karjalle" löytyy kandidaatti balttietymologiaksi, joten sellainen löytyy myös "Karjalalle". "Kalevala" ja "Väinämöinen" ovat balttitaustaisia sanoja, samoin "Perkele", tunnetusti ("Suomen tunnetuin balttilainen").

Nämä "kielitieteet" ovat kauhean "poliittisia". Eikä Suomi suinkaan ole aina kaikille "tarpeeksi hienoa". Kissojen ja koirien kanssa on etsitty mm. "germaanista alkuperää" Akaan kaupungin nimelle, vaikka "akaan" on paikallisella murteella genetiivi sanasta "akka", kaavan "pojaan", "ajaan", "viraan", "haloon", "koroon", "velaan", "selään", "olaan", "tuhaan", "nahaan", "tukaan" jne. mukaan...

 
Vierailija
Jotuni

Merkityksen siirtymistä on voinut tapahtua. Kalpa ei nykyään ole lyömämiekka vaan pistomiekka.

Saamen sana galba merkitsee kilpeä. Sanue on siis kalpa/kalpi/kilpi, ehkä kal(e)va kuuluu samaan.

Kalpa - kalvan - kal(e)van -> Tallinnan vanha slaavilainen nimi Kolivan.

-


Veijo Meri antaa kalpa-sanan alkuperäksi muinaispreussilaisen kalabian, liettuan kalavias, jotka molemmat tarkoittavat miekkaa.
KALABIJAN n Kalabian E 424/ kalavijas/ zobens/ Schwert/ miecz/ sword
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/K.htm

 

 
 
sigfrid
Jotuni

Merkityksen siirtymistä on voinut tapahtua. Kalpa ei nykyään ole lyömämiekka vaan pistomiekka.

Saamen sana galba merkitsee kilpeä. Sanue on siis kalpa/kalpi/kilpi, ehkä kal(e)va kuuluu samaan.

Kalpa - kalvan - kal(e)van -> Tallinnan vanha slaavilainen nimi Kolivan.

-

Veijo Meri antaa kalpa-sanan alkuperäksi muinaispreussilaisen kalabian, liettuan kalavias, jotka molemmat tarkoittavat miekkaa.

Ja nämä taas tulevat sanasta "kalti", takoa, ja "seppä" = kal(e)vis. "Kalevelis" olisi "pieni seppä".

Kalevalassa on selvästi kahden sortin seppiä. Paja olisi kalvykla lei "takomo".

"Kalti" oli ilmeisesti onomatopoeettista perua kuten suomen "kalistaa".

KALABIJAN n Kalabian E 424/ kalavijas/ zobens/ Schwert/ miecz/ sword
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/K.htm
 
 
 
 
sigfrid

Veijo Meri antaa kalpa-sanan alkuperäksi muinaispreussilaisen kalabian, liettuan kalavias, jotka molemmat tarkoittavat miekkaa.
KALABIJAN n Kalabian E 424/ kalavijas/ zobens/ Schwert/ miecz/ sword
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/K.htm
Juuri tuosta balttilainasta, joka kansanrunoissa on muodossa kalpi, johdettiin kalpija -> kolbiag. Muista että pohjois-venäläisessä murteessa a- > o. Vastaava on vartija (laina gootista *wardja) josta tulee variag. Molemmat sanat on kulkenut muinaissuomen läpi venäjään.

Rurikkien lisäksi Gediminien suku on N1c1 haploista. Gediminidit perusti Liettuan imperiumin sekä tietysti Puola-Liettuan.

http://www.familytreedna.com/public/rur ... ction=news

The prince Askold Georgievich Khovanskii, whose ancestors were genuine Gediminid princes in Russia, is also of the Finno-Ugrian descent (N1c1). He is well matchning Alex Chartorisky (Czartoryski)of Australia, whose family comes from Russia. The both are well matching another prince Trubecki (Trubetzkoi), who, for the time being, doesn't show his Y-DNA test result for the public. Their genetic haplos are departing from those of the Rurikids. By no means the Gediminid princes were descended from St. Vladimir of Kiev. Currently, it seems that Gediminids and Rurikids shared a common male ancestor in the times of Jesus Christ, or slightly later.
Mielenkiintoinen juttu liittyen tuohon porukkaan ?:

http://events.um.edu.mt/eaa2008/rzeszot ... iewicz.pdf

The problem of the wide dispersion of graves with stone constructions in Eastern Europe, of their origin and diversity will be presented, on example of the Finnish Tarand Grave Culture and of early medieval cemeteries from Poland and neighbouring countries. The connections between the Finnish tarand graveyards and the most probably Slavic graves from eastern Poland, Lithuania and Belarus are going to be examined, with focus on the regularity and similarity of their stone constructions.
 
The peoples creating the Tarand Grave Culture are viewed as the ancestors of the later tribes of Estonians, Livs, and other west-Fins.
Tarhakalmiston tapaiset haudat Puolassa:
The oldest of those graves can be dated to
the mid 11th century, the youngest to the 12th. Because of their outstanding architecture and relative rich grave gifts, these cemeteries are considered to have been used by the elite of the society. Whether it was a group of local people or a
group of newcomers; did it include all warriors and their families from the neighboring lands or only some chosen members of the society; there is no doubt, nonetheless, that some of those people belonged to the local authorities
Löytyiskö yhteyttä Suomeen?

 

 
 
Vierailija
Micke_b
sigfrid

Veijo Meri antaa kalpa-sanan alkuperäksi muinaispreussilaisen kalabian, liettuan kalavias, jotka molemmat tarkoittavat miekkaa.
KALABIJAN n Kalabian E 424/ kalavijas/ zobens/ Schwert/ miecz/ sword
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/K.htm
Juuri tuosta balttilainasta, joka kansanrunoissa on muodossa kalpi, johdettiin kalpija -> kolbiag. Muista että pohjois-venäläisessä murteessa a- > o. Vastaava on vartija (laina gootista *wardja) josta tulee variag. Molemmat sanat on kulkenut muinaissuomen läpi venäjään.

Rurikkien lisäksi Gediminien suku on N1c1 haploista. Gediminidit perusti Liettuan imperiumin sekä tietysti Puola-Liettuan.

http://www.familytreedna.com/public/rur ... ction=news

The prince Askold Georgievich Khovanskii, whose ancestors were genuine Gediminid princes in Russia, is also of the Finno-Ugrian descent (N1c1). He is well matchning Alex Chartorisky (Czartoryski)of Australia, whose family comes from Russia. The both are well matching another prince Trubecki (Trubetzkoi), who, for the time being, doesn't show his Y-DNA test result for the public. Their genetic haplos are departing from those of the Rurikids. By no means the Gediminid princes were descended from St. Vladimir of Kiev. Currently, it seems that Gediminids and Rurikids shared a common male ancestor in the times of Jesus Christ, or slightly later.
Mielenkiintoinen juttu liittyen tuohon porukkaan ?:

http://events.um.edu.mt/eaa2008/rzeszot ... iewicz.pdf

The problem of the wide dispersion of graves with stone constructions in Eastern Europe, of their origin and diversity will be presented, on example of the Finnish Tarand Grave Culture and of early medieval cemeteries from Poland and neighbouring countries. The connections between the Finnish tarand graveyards and the most probably Slavic graves from eastern Poland, Lithuania and Belarus are going to be examined, with focus on the regularity and similarity of their stone constructions.
The peoples creating the Tarand Grave Culture are viewed as the ancestors of the later tribes of Estonians, Livs, and other west-Fins.
Tarhakalmiston tapaiset haudat Puolassa:

The oldest of those graves can be dated to

the mid 11th century, the youngest to the 12th. Because of their outstanding architecture and relative rich grave gifts, these cemeteries are considered to have been used by the elite of the society. Whether it was a group of local people or a
group of newcomers; did it include all warriors and their families from the neighboring lands or only some chosen members of the society; there is no doubt, nonetheless, that some of those people belonged to the local authorities
Löytyiskö yhteyttä Suomeen ?
Yhteys löytyy siitä, että länsisuomalaiset ja virolaiset tulivat nykyisille alueille Puolan pohjoisosista. Minusta tämä on olettamus on aika vahvalla pohjalla huomioitaessa vanhat tarinat ja karttakonstruktiot. N1:n vähäisyys lähtöalueella selittyy, taas kerran, pätevästi ajautumisella

 

 
 
sigfrid

Yhteys löytyy siitä, että länsisuomalaiset ja virolaiset tulivat nykyisille alueille Puolan pohjoisosista. Minusta tämä on olettamus on aika vahvalla pohjalla huomioitaessa vanhat tarinat ja karttakonstruktiot. N1:n vähäisyys lähtöalueella selittyy, taas kerran, pätevästi ajautumisella
Eikai kuitenkaan 1000-luvulla.. Jos tähän liittyy ajautumista niin ehkä puupalalla Puolaan

Kummallista että museoviraston rekisteriportaali ei tunne kuin yhden tarhakalmiston Suomesta. Rautakautinen ja Karjaalta:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... =220010058

Wikin mukaan näitä kuitenkin on vähän siellä sun täällä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarhakalmisto

 
 

Tässähän käy kalpaten, ellei kalvalle löydy omistajaa.

Tuo ensimmäinen suomalainen quechuan tutkija, Esko Korpilinna, vei kalpa-sanan sepän työn tuotteeksi toteamalla:

Runasimin kielen takoa on infinitiivissä tacani (aymaran "taca taca" = seppä). Sepän tuotteista voidaan mainita callpa = kalpa, josta saadaan verbi callpamuni, joka ehkä vastaisi suomen kielestä kadonnutta sanaa kalpaaminen. Callpa-johdannaiset ovat maskuliinisia ja voimasisältöisiä.

Aymarassa se esiintyy muodossa kallpa = (n) (1) A hurry. (2) Strength; force; power; vigor.
Kalpahan oli siis alkujaan löymämiekka, mikä vaatii ”strength; force; power”.

Re: Copy/Paste/ rcislandlake aikaisemmin:
<”....ei välttämättä ristiriidassa, jos ajatellaan lähtökohtaa Kal.
Kaleva = suuri, vahva mies
Kalpa (-va -> -ba -> -pa) = vahvan miehen miekka.
Kalppi = vahva kuin härkä, ts. härkämäinen...
Kalppijat = pitkien matkojen kävelijät.. vahvoja, ei heikkoja.”>

Vaikka tuo sana ”kallpa” oli olemassa jo muinoin, eivät nuo evankeliumia tuoneet jesuiitat tuotakaan sanaa panneet kirjoihinsa 1500- ja 1600-luvuilla, koska se on luokiteltu jyrkästi shamanistiseksi sanaksi.

Kalpa-sanan alkuperästä ei tosiaan olla varmoja, sillä siitä esitetty liian useita "vahvoja" teorioita.
Tuskin tuon sanan alkuperää saadaan tungettua arabiaan, missä se tarkoittaa koiraa (kalb al bahr = meren koira = haikala), ja Muhammed käski tappaa kaikki koirat.

Tällä kerralla en henkilökohtaisesti ota kantaa kalpa-sanan alkuperään, mutta muistutan vakavasti:
Arkkis: < ”Eikä Suomi suinkaan ole aina kaikille "tarpeeksi hienoa". Kissojen ja koirien kanssa on etsitty mm. "germaanista alkuperää">

 
Jotuni
Viestejä9534
Micke_b
sigfrid

Veijo Meri antaa kalpa-sanan alkuperäksi muinaispreussilaisen kalabian, liettuan kalavias, jotka molemmat tarkoittavat miekkaa.
KALABIJAN n Kalabian E 424/ kalavijas/ zobens/ Schwert/ miecz/ sword
http://donelaitis.vdu.lt/prussian/K.htm
Juuri tuosta balttilainasta, joka kansanrunoissa on muodossa kalpi, johdettiin kalpija -> kolbiag. Muista että pohjois-venäläisessä murteessa a- > o. Vastaava on vartija (laina gootista *wardja) josta tulee variag. Molemmat sanat on kulkenut muinaissuomen läpi venäjään.

Rurikkien lisäksi Gediminien suku on N1c1 haploista. Gediminidit perusti Liettuan imperiumin sekä tietysti Puola-Liettuan.

http://www.familytreedna.com/public/rur ... ction=news

The prince Askold Georgievich Khovanskii, whose ancestors were genuine Gediminid princes in Russia, is also of the Finno-Ugrian descent (N1c1). He is well matchning Alex Chartorisky (Czartoryski)of Australia, whose family comes from Russia. The both are well matching another prince Trubecki (Trubetzkoi), who, for the time being, doesn't show his Y-DNA test result for the public. Their genetic haplos are departing from those of the Rurikids. By no means the Gediminid princes were descended from St. Vladimir of Kiev. Currently, it seems that Gediminids and Rurikids shared a common male ancestor in the times of Jesus Christ, or slightly later.
Askold on selittämätön nimi slaavilaisittain ja ilmeisesti germaanissakin. Suomessa nimi Asko on hyvin yleinen.
“866 A.D. – And entered (Rus’es of Askold and Dir) in the midst of the Sud, and slayed many Christians...” or: “955 A.D. After Olha having accepted Christiany returned to Kyiv and the Greek tsar sent the messengers to her reminding of the gifts she promised, Olha answered to the tsar through the messengers: When you, says, will remain at my place in the Pochayna117, just as I have stayed in the Sud, then I will give you the gifts.”

Lähde: The Historiography of Normanist and Anti-Normanist theories on the origin of Rus’ Roman Zakharii

Nimet Askold ja Dir kuulostava molemmat suomalaiskielisiltä nimiltä.
Nimi Olha on yleensä slaavilaistettu Olga-nimeksi.

"the Finnic *alho, the word волгас could also be compared to the
Finnic olhava, a toponymic element used of low-lying land."

Olha/Olga = Alho, Askold = Asko ja Dir = Tiira.

 

 

 

http://dynamic.hs.fi/2017/kontiki/

Kon-Tikin matkan synkkä totuus

Kon-Tikin matka oli 1900-luvun suuria sankaritarinoita. Kuusi pohjoismaalais- ta teki mahdottoman ja matkasi tuhansia kilometrejä lautalla Tyynellämerellä. 28. huhtikuuta 1947 alkanut matka teki Thor Heyerdahlista Norjan kansallis- sankarin. Sankarilla on synkkä puolensa. Heyerdahlille Kon-Tikin matka oli yksi etappi yrityksessä todistaa rasistinen teoria ihmiskunnan historiasta.

 

8000 kilometriä balsalautalla

Kuusi miestä, balsapuinen lautta ja yli kolme kuukautta Tyynellä valtamerellä. Norja- laisen Thor Heyerdahlin (1914–2002) johtama Kon-Tikin matka Perusta 8 000 kilometrin päähän Raroian atollille Polynesiassa oli kaikin tavoin huikea saavutus.

Matka kesti 101 päivää. Lautan perustana oli yhdeksän valtavaa balsatukkia, joista jokainen painoi yli tonnin. Niiden päällä oli yhdeksän ohuempaa tukkia. Tukkien sito- miseen käytettiin lähes kolmesataa pätkää hamppuköyttä. Lautan piti olla sellainen, että alkuperäisasukkaat olisivat voineet rakentaa sellaisen yli tuhat vuotta aikaisem- min. Siksi nykyaikaisia kiinnityksiä, kuten nauloja tai rautalankaa, ei käytetty. Kansi oli bambua, kuten myös kannelle rakennettu pieni maja.

Purjeeseen maalattiin myyttisen jumalsankarin Kon-Tikin kuva.

Lautta rakennettiin Liman sotasatamassa. Heyerdahl kertoo kirjassaan Kon-Tiki, että Perun merivoimat vaativat häntä allekirjoittamaan paperin, joka vapautti merivoimat kaikesta vastuusta koskien lauttaa, joka heidän satamassaan oli rakennettu.

Lautalle otettiin mukaan paljon ruokaa ja vettä. Merestä myös nostettiin matkan aika- na paljon kalaa. Sadevesi täytti juomavarastoja. Merenkäynti oli kovaa. Heyerdahl laski,että lautan yli huuhtoi rauhallisessa aallokossa 200 tonnia vettä vuorokaudessa. Myrskyssä määrä saattoi nousta 10 000 tonniin.

Viisi miehistä oli norjalaisia, yksi ruotsalainen. Kuuluisin oli norjalainen toisen maailmansodan sankari Knut Haugland.

Mukana oli välttämättömän lisäksi muun muassa radiovälineet, kitara ja seitsemän- kymmentäkolme kirjaa. Papukaija Lorita oli miesten seurana, kunnes kuoli matkana aikana.

revari_miehisto.jpgKon-Tikin miehistö. (Kuva: Thor Heyerdahl Kon-Tiki)

Kokeellinen arkeologi haastoi virallisen totuuden

Heyerdahl kertoo kirjassaan Kon-Tiki, että hän halusi tehdä matkan todistaakseen oman teoriansa. Sen mukaan Polynesian asukkaat olivat tulleet meren yli Etelä-Amerikasta, ei Aasiasta kuten yleinen, virallinen, näkemys tuolloin oli.

Kirjassa Heyerdahl maalaa kuvan siitä, kuinka teoria syntyi hänen eläessään Tyy-nenmeren saaristossa.Saarilta hän löysi merkkejä yhteydestä Etelä-Amerikan mui-naisiin kulttuureihin. Saarten kivipatsaat näyttivät samanlaisilta kuin patsaat Etelä-Amerikassa. Bataatti kasvoi sekä Polynesiassa että Etelä-Amerikassa.

Lopullinen todiste hänelle olivat saarilla kerrotut tarinat suuresta Tikistä, joka oli sekä jumala että muinainen päällikkö, esi-isä joka tuli meren takaa. Heyerdahl kirjoittaa, ”Aurinko-Tiki, jonka inkojen esi-isät karkottivat Tyynellemerelle, oli epäilemättä sama kuin Tiki, Auringon poika, jota itäisen Tyynenmeren saarten asukkaat kunnioittavat kantaisänään.”

Asiantuntijat pitivät Heyerdahlin väitettä eteläamerikkalaisten matkasta Tyynenme-ren yli Polynesiaan mahdottomana. Heyerdahl teki matkansa näyttääkseen, että se oli ylipäätään mahdollinen.

Kon-Tiki-kirjan loppusanoissa todetaan, Heyerdahl yhdisti aineistossaan ainakin muinaistieteen,kansatieteen,kansanrunoustieteen,kielitieteen,eläintieteen ja kasvitieteen.

Tällainen vetoaa meihin maallikoihin.Uskomme mielellämme kapinalliseen, joka haastaa virallisen totuuden. Suhtaudumme epäluuloisesti tutkijoihin, jotka näpertele-vät hyvin tarkasti rajatuilla erikoisalueillaan. Haluamme uskoa näkijään, joka katsoo koko kuvaa. Heyerdahl valittelee kirjassaan sitä,että erikoisalat vain ”kaivelevat omia reikiään”. Hänen mukaansa ”ei ole totuttu siihen, että joku ottaa lajitellakseen sen, mitä eri rei’istä kaivetaan esille.”

revari_sivu_18.jpg
 
Erik Hesselberg piirsi Kon-Tikin matkasta kuvitetun päiväkirjamaisen teoksen. Tässä hän esittelee Heyerdahlin teoriaa Kon-Tikin kansasta. (Kuva: Erik Hesselberg Kon-Tiki ja minä)

 

Sankaritarinasta tuli välitön sensaatio. Vuonna 1948 ilmestynyt kirja on käännetty yli 70 kielelle ja sitä on myyty kymmeniä miljoonia kappaleita.

Heyerdahlista tuli ”kokeellisen arkeologian” edelläkävijä,eräänlainen Indiana Jones - todellinen mies, joka pitää luentoja, mutta tarttuu tositoimiin, kun karttakeppi ei enää riitä.

Hän oli tavallaan oikeilla jäljillä valitellessaan erikoisalojen erillisyyttä toisistaan. Tyynenmeren asutuksen esihistoria on niin iso kysymys, että se edellyttää useiden tieteenalojen ymmärryksen yhdistämistä.

Heyerdahl teki teoriansa kuitenkin yksin, puutteellisilla tiedoilla. Tuloksena oli teoria, jossa Heyerdahl tekee luvattoman suuria oletuksia ja lukee aivan liikaa merkitystä esimerkiksi siihen, että asiat näyttävät kahdessa eri paikassa samalta.

Juuri tästä syystä tutkija ja kirjailija Jared Diamond rinnastaa kirjassaan Romahdus (2005) Thor Heyerdahlin sveitsiläiseen kirjailijaan Erich von Dänikeniin. Diamondin mukaan molemmat ”pyyhkäisivät syrjään vakuuttavia todisteita”.

Kovin paljon pahempaa murskausta kenellekään ihmisen menneisyydestä kirjoitta- valle ei voisi kuvitella. von Däniken sepitti teoksissaan salaliittoteorioita siitä, kuinka maailman suuret sivilisaatiot olivat peräisin maapallolla vierailleiden avaruusolentojen viisaudesta. Ne olivat silkkaa hölynpölyä.

Siinä Heyerdahl oli oikeassa, että erikoisalojen tieto pitäisi yhdistää. Mutta, se tapahtuu niin, että eri alojen asiantuntijat keskustelevat, vertailevat löytöjään ja kärsivällisesti muodostavat kokonaiskuvan.

Juuri niin on tehty Tyynenmeren asutusta tutkittaessa. Se on osoittanut, että myös Heyerdahlin teoriat ovat hölynpölyä.

Nykytutkimus näyttää Heyerdahlin olleen väärässä

Nykyinen tieteellinen näkemys Tyynenmeren saarten asutuksesta on syntynyt aina- kin arkeologian, biologian ja lingvistiikan yhteistyönä. Välineinä ovat olleet muun muassa dna-tutkimus ja radiohiilitekniikka.

Thor Heyerdahl oli yksinkertaisesti väärässä.

”Nykyinen näkemys on täysin päinvastainen kuin Heyerdahlin teoria”, sanoo antropologi Matti Eräsaari Helsingin yliopistosta.

Polynesian väestö on alkujaan peräisin jostain nykyisen Taiwanin alueelta. Polyne- sian ja Etelä-Amerikan välillä oli kyllä yhteys, mutta toisinpäin kuin Heyerdahl uskoi. ”Bataatti ja muut eteläamerikkalaiset kasvit haettiin Etelä-Amerikasta merenkäynti-teknologialla, joka oli peräisin Tyyneltämereltä”, Eräsaari sanoo.

revari_sivu_60.jpg
 
Hesselbergin piirtämä kuva Kon-Tikin rantautumisesta Raroialle. (Kuva: Erik Hesselberg Kon-Tiki ja minä)
 

Heyerdahlin teoria ei ole itse asiassa koskaan ollut suosittu tiedeyhteisössä. Miksi se sitten on ollut niin suosittu suuren yleisön silmissä?

Näyttää siltä, että meillä on jonkinlainen pakkomielle puhtaasta alkuperästä.

”Puhtaan alkuperän myytti puhuttelee meitä ihan hirveästi. Tuntuu, että meitä kiin- nostaa enemmän millainen ihminen oli aikaisemmin kuin se millainen ihminen on”, Eräsaari sanoo.

Kyse on jonkinlaisesta arkiajattelun ja väärin ymmärretyn evoluutioteorian yhdistelmästä.

Antropologiassa ja arkeologiassa oli aikoinaan taustalla yksinkertainen ja naiivi evo- luutioajattelu.Inhimillisen kulttuurin uskottiin aina ja kaikkialla edenneen samojen as- kelten kautta. Kaikki kulttuurit asetettiin samalle uuden ja vanhan sekä kehityksen ja kehittymättömyyden skaalalle. Jossain oli siis oltava myös alkuperä.

”Tällainen käsitys perustuu arkiajatteluun,mutta se ei pidä paikkaansa. Sitä puhdasta alkuperää ei ole koskaan löytynyt”, Eräsaari sanoo.

On historian ironiaa, että nimenomaan Tyynenmeren saaria pidetään nyt erinomaisena esimerkkinä tällaisen alkuperäajattelun virheellisyydestä.

Tieteet ovat yhdessä osoittaneet, ettei ole koskaan ollut yhtä Tyynenmeren alueen muuttoliikettä,jossa joukko ihmisiä meni ensin sinne ja sitten tänne.Sen sijaan viiden tuhannen vuoden aikana ihmisiä siirtyi paikkaan,jossa oli ihmisiä jo ennen heitä. Uusi kulttuuri syntyi hitaasti, ja senkin jälkeen muuttoliikkeet vain jatkuivat.

1900-luvulla, eräänlaisena syyllisyytenä siirtomaavallan perinnöstä,oli paljon teorioi-ta ihmiskunnan alkuperäisestä kodista. ”Esimerkiksi Britanniassa 1900-luvun alussa suurta suosiota nauttineen teorian mukaan Egypti oli kaiken kulttuurin kehto”, Eräsaari sanoo.

Heyerdahl uskoi ihmisen alkukodin olleen paljon pohjoisempana kuin Egyptissä.

Hänelle se oli pohjoisessa Euroopassa.

Heyerdahl uskoi valkoisen kansan ylivoimaisuuteen

Yhdeksän vuotta ennen Kon-Tikin matkaa, vuonna 1938, Heyerdahl kirjoitti kirjan På jakt efter paradiset. Siinä hän sanoo, että Polynesian alkuperäiset asukkaat olivat vaaleaihoisia ja vaaleita hiuksiltaan.

Kaksi vuotta aikaisemmin Heyerdahl oli käynyt Berliinissä. Siellä hän tapasi tohtori Hans Güntherin, joka oli naimisissa Heyerdahlin nuoren Lisa-vaimon äidin ystävän kanssa. Günther oli Adolf Hitlerin henkilökohtainen suosikki, jonka natsit olivat nimittäneet Jenan yliopiston rotutieteen johtajaksi.

Axel Andersson kirjoittaa teoksessaan A Hero for the Atomic Age,että Heyerdahl ei todennäköisesti välittänyt natsien rotupolitiikasta, mutta Heyerdahl saattoi hyvin saa- da Güntheriltä kipinän omalle uskolleen pohjoisen kansan ylivoimaisuudesta. Myö- hemmin Günther pyysi kirjeessä Heyerdahlia tuomaan hänelle ihmisen pääkalloja Polynesiasta. Tämä halusi tutkia niitä todisteina teorialle polynesialaisten arjalaisesta alkuperästä.

Joka tapauksessa, Heyerdahl uskoi tähän teoriaan kuolemaansa vuonna 2002 asti.

revari_sivu_35.jpg
 
Hesselbergin piirros miehistöstä lautan majassa. (Kuva: Erik Hesselberg Kon-Tiki ja minä)

Heyerdahlin mielestä pohjoisen Euroopan valkoihoinen kansa oli kaikkien ihmiskunnan suurten sivilisaatioiden perustaja.

On hämmästyttävää, miten avoimesti tämä sanotaan kymmeniä miljoonia kappaleita myyneessä Kon-Tiki-kirjassa. Heyerdahl kirjoittaa, kuinka inka-intiaanit kertovat poh-joisesta tulleesta ”valkoihoisesta jumalsuvusta”, jotka olivat ”viisaita ja rauhallisia opettajia”. Heiltä oli peräisin paitsi polynesialaisten merenkulkutaito, myös atsteekkien, mayojen ja inkojen kulttuuri.

Tämä ei ole enää vain alkuperän etsimistä. Tämä on rasismia.

Heyerdahl uskoi kulkevansa Kon-Tiki-lautalla omien pohjoisten esi-isiensä reittiä. Kun Kon-Tikin matka teki Heyerdahlista kuuluisan, hän jatkoi kokeellista arkeologi-aansa.Vuonna 1970 Heyerdahl ylitti miehistöineen Atlantin valtameren Ra II -veneel- lä. Matkan tarkoituksena oli todistaa,että Välimereltä oli mahdollista matkustaa Atlan- tin yli kaislaveneellä. Näin hän toisti kuvittelemiensa pohjoisten viisaiden matkan etappeja, yksi kerrallaan, pohjolasta Tyynenmeren saarille.

Heyerdahl uskoi teoriaansa loppuun asti.

Hänen viimeiseksi kirjakseen jäi teos Jakten på Odin (2001). Heyerdahl uskoi löytä-neensä yhteyksiä viikinkien ja Mustanmeren alueen kulttuurien välillä. Heyerdahl ilmeisen tosissaan uskoi Odinin olleen todellinen henkilö.

Teoksen väitteisiin ei enää uskonut Norjassa oikeastaan kukaan. Kansallissankarista oli tullut kansallinen häpeä.

Heyerdahl etsi koko elämänsä myyttisen Kon-Tikin jälkiä. Kon-Tikin, jonka kasvot oli maalattu samaa nimeä kantaneen lautan purjeeseen. Ehkä Heyerdahl itse oli aina nähnyt purjeen parrakkaissa kasvoissa paitsi Kon-Tikin, myös pohjoiseurooppalais-ten muinaisen ylijumalan, Odinin kasvot.

revari_sivu_19.jpg
 
Hesselberg pohtii Kon-Tikin alkuperää. (Kuva: Erik Hesselberg Kon-Tiki ja minä)

Teksti: Jussi Ahlroth
Animaatio ja kuvankäsittely: Uolevi Holmberg ja Boris Stefanov
Piirroskuvat: Erik Hesselberg: Kon-Tiki ja minä (Union)
Grafiikka: Petri Salmén
Valokuva: Thor Heyerdahl: Kon-Tiki (Tammi)
Koostaminen: Jarmo Lundgren

 

Lähteinä käytetty
Thor Heyerdahl: Kon-Tiki
Scott Magelssen: Thor Heyerdahl, the Kon-Tiki Museum, and the Racial Theory of Polynesian Origins
Axel Andersson: A Hero for the Atomic Age
Patrick V. Kirch: Peopling of the Pacific: A Holistic Anthropological Perspective.

Julkaistu 29.4.2017, © Helsingin Sanomat