60 vuotta löysiä uutisia ja kireää ideologista aivopesua: perusYLEläinen muistelee…

Jos kuka,sellainen on toimittaja Hannu Reime,vaikka hänen naamansa ei juurikaan taida ruutuun olla kelvannutkaan. Eikä hän sielläkään uutisia juuri ole lukenut, vaan tehnyt, ja toiminut ”asiantuntijana”, ”taustoittajana”, jonka sana on lisäksi ollut tarkoi-tettu ottavaksi todesta enemmän kuin monen muun toimittajan.Hänellä on ollut kaksi erikoisaihetta: maailmanpolitiikka,jossa hän yleensä lienee ollut hyvin ruodussa ”virallisilla linjoilla”,mutta tarkastellut ikään kuin spesialiteettiaan ”USA:n pahuuden ja virheiden” näkökulmasta, seuraten siinä suhteessa erästä USAlaista (väärää) aukto-riteettia. Toisen erikoisalana (joka on tärkein), hänellä on ollut ”yleinen kielitiede”, jossa hänen esimiehiltään saama tarkoituksensa ollut olla Korkein Alan Auktoriteetti Suomessa.
Ja siitä hän sitten onkin jauhanut PUHTAINTA PASKAA.

Vuonna 1944 syntynyt Reime tuli YLEn leipiin vuonna 1965 filosofian ja kielitieteen opiskelijana aluksi toimitusapulaisen tehtäviin. Aktiivinen trotskilainen Reime pääsi sinne, tai ainakin eteenpäin urallaan tiukasti poliittisesti läänitetyssä laitoksessa SKDL:n mandaatilla aikana jolloin SKDL:n ei juurikaan ollut minkäänlaista lukeneis-toa. (Samaan aikaan tuli ainakin NASSE-setä ”radikaaliansioilla”…) Reimen ura on ehkä yhteydessä myös kolme vuotta aikaisempien Maailman Nuorison Festivaalien kanssa,joista hän nytkin kirjoittaa asiantuntevasti… Jo seuraavana vuonna 1966 ul-komaantoimittajaksi samoihin aikoihin kun esimerkiksi minäkin (s.1952) aloin seura-ta ulkomaansioita, YLEstä – ja myös Moskovan radion suomenkielisistä lähetyksistä. En muista koska huomasin,ehkä lukioaikana,että kun ne puhuvat eri tavalla tieteestä (josta erityisesti olin kiinnostunut), niin Moskova puhuu totta ja YLE valehtelee. Ja ainakin joissakin tapauksissa se valehteleva toimittaja tai haastateltava kuuli myös SKDL:on.

https://yle.fi/uutiset/3-10944479

Hannu Reimen kolumni: Kylmästä sodasta Amazonin metsäpaloihin – Yle Uutisia 60 vuotta

Yleisradion uutistoiminta viettää tällä viikolla 60-vuotisjuhlia. Ylen radiouutis-ten ulkomaantoimittajana työskennellyt Hannu Reime pohtii maailman muuttumista ja muuttumattomuutta kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Yle Uutiset 60 vuotta

 

 

Taru Mäkelän ohjaama komedia Mieletön elokuu ajoittuu Helsinkiin loppukesällä 1962. Siinä Kati Outisen esittämä päähenkilö Elsa pitää hattuliikettä Töölössä ja harjoittaa sivutoimenaan povaamista. Elsan asiakkaana on myös Suomen tasavallan presidentti.Eräässä kohtauksessa musta auto kuljettaa presidentin Elsan luo,ja tämä lausuu seuraavan ennustuksen (eletään siis kesää 57 vuotta sitten):

Neuvostoliitto hajoaa, Viro itsenäistyy ja liittyy Natoon, ja Suomi voittaa Eurovision laulukilpailun.

Taidatte olla huijari, toteaa presidentti ja katoaa muristen suuren autonsa uumeniin.

Taru Mäkelän elokuvan hupaisia käänteitä on inspiroinut todellinen tapahtuma, elokuussa 1962 pidetty nuorisofestivaali, joka kokosi vasemmistolaista nuorisoa kaikista maanosista Suomen pääkaupunkiin. Vastaavanlaista kansainvälisyyttä eivät helsinkiläiset olleet nähneet sitten olympialaisten kymmenen vuotta aikaisemmin.

Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Festivaalia tukivat ja siihen osallistuivat suurine delegaatioineen Neuvostoliitto ja sen liittolaismaat. Eduskunnan puolueista vain kansandemokraatit sekä sosiaalidemo-kraateista eronnut Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto TPSL olivat tapahtumissa mukana.Muut puolueet boikotoivat festivaalia leimaten sen kommunis- tien propagandaksi.Yhdysvallat tuki erilaisia vastatapahtumia jakamalla niiden järjes- tämiseen auliisti dollareita, jotka kanavoitiin varsinkin sosiaalidemokraattisten järjes-töjen kautta. Helsingissä käytiin kylmää sotaa kulttuurin rintamalla ja jonkin verran keskustan kaduillakin.

Minulle ei ole jäänyt mielikuvaa siitä,mitä festivaaleista kerrottiin televisiossa.Yleis- radion uutistoiminta oli alkanut TV:ssä syksyllä 1959,kun taas radiossa omia uutisia ryhdyttiin toimittamaan vasta kuusi vuotta myöhemmin.Siihen asti uutisista ainoalla radiokanavalla oli vastannut Suomen Tietotoimisto.Ylen radio- ja tv-uutiset toimivat pitkään toisistaan riippumatta niin, että yhteistä oli lähinnä vain ulkomaankirjeenvaih- tajien verkko. Nykyisiksi Yle Uutisiksi toimitukset yhdistyivät vasta vuonna 2007.

Internetin tuloa ei parhainkaan povari olisi osannut ennustaa kuusi vuosikymmentä sitten. Netti ja sen sivutuote some ovat saaneet aikaan in-formaatioräjähdyksen. In-formaatiota on kuitenkin monenlaista: tieteel- lisistä artikkeleista materiaaliin, jota en-nen sai lukea julkisten käymälöiden seiniltä. Eikä kyky sulattaa tietoa ole muuttunut miksikään.

Yhdysvallat oli pelastamassa vietnamilaisia kommunismilta, mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata.

Kun aloin työskennellä radiouutisissa syksyllä 1965, vastakohtaisuudet ja rinta- malinjat maailmanpolitiikassa olivat jo muuttumassa siitä, mitä ne olivat olleet festi- vaalikesänä kolme vuotta aikaisemmin. Vuosikymmenen puolivälissä suurimmaksi ulkomaanuutisten aiheeksi nousi Vietnamin sota ja pysyi sellaisena pitkään. Vietnam rikkoi länsimaissa siihen asti vallinneen kylmän sodan konsensuksen: Yhdysvallat oli pelastamassa vietnamilaisia kommunismilta, mutta samalla tuhosi Vietnamin kansaa ja maata säälimättömillä pommituksilla ja kemiallisella sodankäynnillä.

Vietnam käänsi yleisen mielipiteen vasemmalle. Siitä on parhaana esimerkkinä länsinaapurimme Ruotsi, jossa Yhdysvaltoja kansainvälisessä politiikassa pitkään myötäillyt vahva Sosialidemokraattinen puolue asettui Vietnamin sodan vastaisen laajan kansalaisliikkeen kärkeen.

Mutta jos konsensus horjui lännessä, ei kommunistileirikään pysynyt yhtenäisenä. Idän jättiläiset, Neuvostoliitto ja Kiina, tulittivat toisiaan Kaukoidän Ussurijoella, eikä täydestä sodasta oltu kaukana. Kun Yhdysvallat lopulta joutui vetäytymään Indokii-nasta, kiinalaiset liittoutuivat amerikkalaisten kanssa venäläisiä vastaan. Valtioilla ei ole pysyviä ystäviä eikä vihollisia, on vain pysyviä intressejä.

Kiina on hyvä osoitus siitä, kuinka maailma on kuudessa vuosikymmenessä sekä muuttunut että pysynyt muuttumattomana. 1960-luvulla Kiina oli maolaisen ”kulttuu-rivallankumouksen” kourissa. Beethovenin musiikki saatettiin julistaa porvarilliseksi ja šakki kieltää feodaaliajan huvina.Nykyisin Kiinassa on eniten miljardöörejä Yhdys- valtojen jälkeen, ja pääoman yksityistä kasaamista pidetään kansallisena hyveenä. Köyhästä kehitysmaasta Kiina on noussut yhdeksi tärkeimmistä osapuolista maail-manlaajuisessa kapitalismissa. Kuitenkin maata johtaa yhä sama, kommunistiseksi itseään kutsuva puolue

Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Kuusikymmentä vuotta sitten kylmä sota ja siihen liittynyt ydinkonfliktin uhka hallitsi-vat kansainvälistä politiikkaa. Ydinaseet ovat tänäkin päivänä liian rakkaita niitä tuottaneille suurille ja pienille valtioille, jotta niistä voitaisiin luopua.

Toista, ihmiskunnalle äärimmäisen vakavaa uhkaa, ihmisen aiheuttamaa ilmas-tonmuutosta, ei vielä 60 vuotta sitten tiedostettu. Nyt se tehdään, mutta siitä huoli-matta Amerikan mantereen kahden suurimman valtion johtajat vähättelevät maapal-lon lämpenemistä ja sen seurauksia. Brasilian presidentti rohkaisee raivaamaan Amazonin sademetsää soijan viljelyyn ja karjanlaitumeksi samassa hengessä, jossa Ranskan aatelisto julisti ennen vallankumousta: meidän jälkeemme vedenpaisumus.

Kun Amazonin metsäpalot nousivat ykkösaiheeksi viime viikolla, mieleeni palautui uutinen tältä alueelta kolmenkymmenen vuoden takaa. Joulukuussa 1988 karjatilalli-nen murhasi Chico Mendesin, vihaamansa kuminkerääjien ammattiliiton perustajan. Köyhiin oloihin syntynyt ja vasta parikymppisenä lukemaan ja kirjoittamaan oppinut Mendes oli kuvannut toimintaansa näin: ensin luulin pelastavani kumipuut ja sitten Amazonin sademetsät. Mutta lopulta tajusin, että toimin koko ihmiskunnan puolesta. Tuoreimmat uutiset Brasiliasta tekevät ennustuksesta profeetallisen.

Hannu Reime

Kirjoittaja työskenteli Ylen radiouutisissa uutistoimittajana, ulkomaantoimittajana ja viimeksi erikoistoimittajana vuodesta 1966 vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle.

Katso myös:

Mistä uutisoitiin, kun synnyit? Entä kun aloitit koulun? Syötä syntymävuotesi ja katso video elämäsi uutisista

Viiden vuosikymmenen ikkuna, ohjelma Tv-uutisten historiasta

Historia: Vietnamin sota, dokumenttisarja Vietnamin sodasta

Kolumnin aiheesta voi keskustella 2.9. klo 16:00 asti.

 

***

https://www.tiede.fi/comment/2556916

YLEn ”vastuullinen journalismi” on jättilläisvitsi…

 
Viestejä6442