"Tiede" -roskalehden sensuroidusta keskutelusta:
 
Judas kirjoitti: " Ei Jotuni silti kaikessa välttämättä väärässä ole: "Jos rhosit olisivat olleet VAIN sveoneja, olisivat rhosit VAIN kertoneet olevansa sveoneja. Lisäksi sveoneille ei ollut milloinkaan termiä rhos." on ytimekäs ja hyvä huomio. "



Jaska [Häkkinen, KOTUS]: " On vai? Kuinka monta erilaista identiteettiä sinulla on? Voit olla samaan aikaan suomalainen, hämäläinen, valkoinen heteromies ja varjagikaartin osa-aikatyöläinen.

Svealaisuus vastaa tässä alueellista kattokäsitettä (vrt.suomalaisuus) ja ”rhosilai-suus” alueellista alakäsitettä (Sveanmaan rannikolta eli laivakunnan alueelta; Rōþin, Rōþ-slagen), ja varjagi taas ihan eri tasoa (intressiryhmä). Ruotsista Venäjän jokireiteille tullut esittäytyy tietysti sellaisena kuin esittelytilanteessa on mielekästä.

Ei voida väittää,etteivät varhaiset rusit (käytän tätä tieteessä vakiintunutta asua) olisi esittäytyneet svealaisiksi; miksi muuten lähteet tietäisivät, että he olivat peräisin juuri Ruotsista? Se taas, mikä kaikista mahdollisista nimityksistä vakiintuu paikallisten käyttöön, riippuu monesta tekijästä – aivan kuten deutschit ovat meille saksalaisia yhden alueen asukkaiden mukaan, ovat svealaiset olleet itäslaaveille ”rōþslaisia”.

Eli Jotunin oletus, että he eivät ole VAIN kertoneet olevansa svealaisia, on pelkkä perusteeton oletus.

Jotunin jälkimmäinen väite, ettei rus-nimitystä ole käytetty Sveanmaan asukkaista, on omituinen: itäskandinaavinen nimi viittaa juuri Sveanmaalle, joten kun Nestorin kronikassa puhutaan "ruseista" ennen,kuin he olivat asettuneet slaavien ja itämeren- suomalaisten keskuuteen, nimitys viittaa juuri heidän alkuperäiseen kotimaahansa.

Eli:
- Rurik-nimimuoto juontuu itäskandinaavisesta nimestä Rørik, ja
- Rus/Rhos-nimitys juontuu Sveanmaan rannikon nimestä Rōþin, joka sittemmin tunnettiin nimellä Rōþslagen ja johon todennäköisesti myös se leijonakaiverruksen nimi Rōþsland viittaa, koska minkään muun paikan ei tiedetä olleen nimeltään tämänkaltainen. "

Arkkis: " Nyt tulee kielitieteellekin haastetta, suorastaan sohaisu isoon ja suhteellien rauhalliseen muurahaispesään. Rurik ei ollut ruotsalainen. Hän oli Tanskan valtion/heimon palveluksessa.

Kysymys on "Rus´in" eli ruteenien eli venäjäksi "rusiny", eli pääasiassa slaavilais-tuneiden entisten balttilaisten galindien SLAAVILAISEN nimen etyologiasta, jolla on vähintäänkin OSUUS myös myös nimen "Rossija" ja etnonyymin "ruskij" etymologi- assa: nimi saattaa palautua USKONTOON,jota on tunnustettu ehkä hyvinkin laajalla alueella Kreikan ja Itämeren välillä, Sweedenistä itään, ei kuitenkaan alueellisena, vaan juuri ilmeisimmin useampien eri heimojen "kansallisena" uskontona:

Fraenckelin Liettuan etymologinen sanakirja:

Lithuanian: rusénti (rusẽna, rusẽno) = ”sipsutella”, tanssia, liikua nopeasti ja äänettömästi

Etymology: 'schnell trippeln . . .', rusė'ti 1. usw., s.s.v. rusnóti 2.

Lithuanian: rusė'ti (rùsa, rusė'jo) = kyteä (punaisena), hehkua, kimmeltää

Etymology: 2. 'glimmen . . . = kyteä, hehkua', s.s.v. rùsinti.

Tämä ”rusinointi” tanssin ja tulen ja muun sellaisen kanssa vaatii hieman pidemmän selityksen.

”Rusnė" on muinaisten balttien pyhä tuli. Se tulee epäilemättä sanasta rus- = puna, hehku, ja -nė = -nen.

Kieli on luultavasti galindia, ja tästä tulee myös heidän slaavilaistuneiden kieleltään erittäin vahvasti balttivaukutteisten ruteenien venäjänkileinen nimi ”rusiny”.

Nimeen sisältyvä punaisuus ei johdu (sinänsä tavallisista) punaisesta tukasta, naa-masta, nenästä eikä vaateistakaan, vaan pyhästä Rusnė-tulesta, joka on lainattu kreikasta ja siten olympiatulen ”pohjoinen pikkuveli”.

Nimi ei johdu liettuan suurimmasta saaresta Rusnėsta Nėmunas-joessa Kaliningra-din rajalla, vaikka sielläkin on sellainen pyhä tuli ollut (nykyään se on luterilaista alu-etta), mutta niitä on ollut muuallakin, Liettuassa mm. Kernavėn kaupungissa, jossa sellainen taitaa olla yhä, vaan saari on saanut nimensä tästä tulesta, samoin kuin Nėmunasin sivujoki Rusnė, naisen etunimi ja komea tulikukka rus(me)nė, joka meillä tunnetaan sormustinkukkana (digitalis).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... yti&h=4086

rùsnė (2) mit. rusne (vieta, kur dega senā lietuviešu mūžīgā uguns) ”

rùsnė (lt) = rusne (lv), sellainen paikka, jossa palaa muinaisten liettualaisten tyhä tuli”

(Valitettavasti näitä täytyy katsoa taas nykyään latvialaisista lähteistä liettunkin osalta.)

" Rusnė - Miestelis Lietuvoje, Klaipėdos apskrityje; = kaupunki Klaipėdan alueella
Rusnė - Nemuno atšaka = Nemunasin sivujoki;
Rusnė - didžiausia Lietuvos sala. = Liettuan suurin saari
Rusnė - moteriškas vardas = naisen etunimi
rusnė - žolinis augalas rusmenė (Digitalis) = sormustinkukka (”pyhäntulenkukka”) "

Kuva

http://en.wikipedia.org/wiki/Rusn%C4%97
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kernav%C4%97
http://www.suduva.com/virdainas/galindai.htm
http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/098/196.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Rusyns

Galindit pitivät aikanaan hallusaan sitä toista kulkukepoista reittiä Karpaattien ja Itä-meren välistä, kun heidän heimoveljensä ja meripihkakauppakumppaninsa preussi-laiset pitivät toista. Samoja reittejä, joilla NL ja Saksa takkusivat II maailmansodan aikana.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0% ... %D0%B2.jpg

Täällä on ”preussilaisten separatistienkin” sivu, jossa Rusnėn saaren kuuluminen "itsenäiseen Preussiin” katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi....

http://www.rikoyota.oh.lv/?ct=neman

http://www.google.fi/images?hl=fi&lr=la ... CCEQsAQwBA
http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=41&text_word=rau&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: ”rùsinti (rusina, rusino)” = lietsoa, kohentaa, ylläpitää tulta, panna pökköä pesään

Etymology: '(Feuer) schüren = kohentaa, hangottaa tulta, anzünden = sytyttää',
rusė'ti 'glimmen = hehkua (punaisena, rauta), schwelen = kyteä, vom Feuer', rusnóti (-ja, -jo) dass., rùsena 'Glimmer' = hehku,

lett. rusināt, -ēt, ruṥināt 'Feuer schüren = kohentaa tulta, in der Asche herumwüh- len = upottaa tuhkaan, wühlen = pöyhiä , scharren kaapia, kuopia, kratzen = raapia, haravoida, karstata, vinguttaa (viulua), etw. graben = haudata (tuhkaan)'.

Abltd. mit raũsti (rausia, rausė) 2. = raivata, muokata perata

Von anderen Verw., die s.v. raũsti nicht erwähnt sind, gehören hierher

russ. abg. ruṥiti 'niederreissen = hajottaa',
russ. rychlyj 'locker = möyhentää, weich = pehmentää',
ryt', poln. ryć 'graben = haudata, wühlen = pöyhiä'
russ. rjucha 'Wolfsgrube = sudenkuoppa' usw.,
lat. ruspari 'durchforschen, untersuchen = tutkia läpikotaisin',
ruere 'wühlen, scharren = myllätä, harata'
(cf. noch s.v. ráuti (ráuna, rovė) = perata, raivata,
umbr. ruseméin mundum, in die Grube = kaivoskuilu',
ae. réost 'Holz, worin das Pflugeisen sitzt = auranterän tukipuu',
norw. rusk 'Abfall = pudotus, variseminen, vietto, luiska', aisl. reyrr 'Steinhaufen = kivikasa', dan. ros 'Abfall'.

Trautmann Wb 247,der neben lat. ruere (s.o.) noch rutrum 'Grabscheit, Mauerkelle',
aisl. rýja 'Wolle reissen', roggr 'lange, grobe Wolle',
ir. ruam 'Spaten' (aus *roumɛ),
ai. rávate (ruta-) 'zerschlägt = hajotettu, zerschmettert = murskattu',

aksl. rovú 'Grube, Loch' anführt
(vgl. hierzu s.v. ráuti, wo andere Entsprechungen dieser Wz. ohne s- Erweiterung angegeben sind).
(dessen Etymologie s.v.v. rústi, raũsti).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=4757

”raũsti (raũsta, raũdo) = punertua, punertaa, hehkua punaisena (rauta ym.), punottaa, punastua

1.kļūt sarkan/āk/am -ai = punertua, punastua
2. sarkt = punottaa, hehkua

raũsti (raũsia, raũsė) =
rakņāt = raivata; rušināt = muokata; raust = perata;

raustis (~iasi, ~ėsi) = selvitä, selviytyä.

2.1. rakņāties; rušināties
raustis po pamatais pārn. - rakties zem pamatiem
2. rakņāties, meklēt

Hœngen ferner zusammen mit -rũsis 1., rũsỹs 2.

Lithuanian: -rũsis = ”nokikolari”
Etymology: 1. in pelen(d)rũsis 'mit Asche beschmutzte Person' = nokinen henkilö und 'Aschenbrödel, -puttel' = ”tuhkimo” (mit d-Einschub z. B. Basanavičius Pas. yv. 3, 114, Nr. 74 aus Ožkabaliai), pelenrũsà, pelenrũsė dass.

Das 1. Gl. gehört zu pẽlenas 'Asche = tuhka' (s.d.), im 2. Tl. ist es zu der Familie von rùsinti zu stellen.

Lithuanian: rũsỹs = kellari

Etymology: 2. 'Grube zur Aufbewahrung von Kartoffeln und Gemüse, Keller, Gruft', rũsìs (s.v. genesỹs, rúsa '(Kartoffel)grube' = (peruna)kellari, rũtìs dass.

(s.v. genesỹs žem., ders. s.v. atknisti),


lett. rũsa 'Kartoffelmiete, -grube' = perunakuoppa (myös poliittinen?).

Gehören zu der Sippe von rùsinti, raũsti 2. (s.s.v.v.),
cf. auch u.a. russ. rjucha 'Wolfsgrube'.

Lithuanian: ”rusnóti (usinója, rusinójo)” = hehkua, kyteä
Etymology: 1. 'glimmen = hehkua, schwelen = kyteä' usw., s.s.v. rùsinti.

Lithuanian: ”rusnóti (rusnója, rusnójo)” = juoksuttaa vettä, hiipiä, tanssia

Etymology: 2. 'ruhig, gemächlich dahinfliessen,rieseln' = kastella vettä juoksuttamalla, 'schnell trippeln, mit kleinen Schritten laufen' = hiipiä, tanssia nopein askelin; nubė'gu svotùkas, nurusnóju,

rusė'ti = rusnóti, rusénti;

Mážjonis ruseno kiauliarysčiu 'M. lief im Schweinetrab'.

Gehört zu der Familie von raũsti 2., rùsinti usw.

Lithuanian: rusnùs = kirjava, (noki)täplikäs

Etymology: 'bunt', s.s.v. rùsti 2.

Lithuanian: rùstas = vaaleanrukea, ruskehtava
Etymology: 1. (dial.) = rùsvas 'hellbraun = vaaleanruskea, dunkelblond = ”tumman-vaalea”(?), bräunlich = ruskehtava' (aus *rudstas, *rud-svas); gehören zu der s.v. rùsti 2. genannten Familie (s.d.).

Lithuanian: rũ'sti (rũ'sta, rũ'do) = alkaa itkeä, valittaa, masentua

Etymology: (1. pers. -stu, rũ'dau) 'zu weinen anfangen; mutlos, niedergeschlagen, verzagt werden = masentua, verzweifeln = saattaa, joutua epätoivoon',
”rũ'sti (rũ'sta, rũ'sto) 'grimmig = vihastua, böse werden' = ryhtyä pahaksi,
rũ'stauti, rũstáuti 'zürnen, böse, erzürnt sein = suuttua, sich böse gebärden = ilmentää vihaa (olemuksellaan), schelten = torua, haukkua',
rũstinti 'erzürnen' = suuttua, rũstas (aus *rũdstas) 'grimmig = vihainen, tuima, barsch = karkea, tyly, finster (blickend), zornig = jäykkä, streng = ankara, unnachgiebig = taipumaton', rũstùs dass., rũstỹbė 'Zorn, Grimm' = viha, kiukku.

Über rũ'ṥkana 'trübes Wetter' = rajuilma s.s.v.

Lauten ab mit raudà '(Weh)klage, Klagegeschrei, -lied' = valitus,itkuvirsi (s.s.v. sowie rùdulti).

Den Tätigkeiten des Weinens und des Zornigwerdens ist gemein, dass inbeiden Fällen eine Rötung des Gesichts eintritt; deshalb dürfte etymologischer Zushg. mit rùsti 2. vorliegen ”

Rusnė-uskonnossa harrastettin ilmeisesti orfilaisten tapaan esi-isienpalvontaa ja Manala-uskomuksia (vrt. Lempo/Lemminkäinen). Oppi saattoi olla suurin piirtein samakin kuin Perkeleenpalvonta. Ainakin Kalparitarikunta otti aivan erityistä pulttia juuri tätä kulttia vastaan, ja hävitti sen kulttipaikat kuten Kernavėn mustalle mullalle, missä suinkin vain pystyi.
.
Lithuanian: ”rùsti (runda, rudo) = punertua”

Etymology: 2. (rundù, dial. rũstù, Praet. rudaũ) 'braun(er), rothaarig werden' = tulla punatukkaiseksi, übertr. 'abschiessen (von Kleidern)' = virttyä,kulahtaa (vaate),
rũstelė'ti 'ein wenig (rot)braun, bräunlich werden',
rusvė'ti 'hellbraun, dunkelblond, bräunlich werden',
rùsvas 'hellbraun, dunkelblond, bräunlich' = vaaleanruskea, maantienvärinen,
rusnùs 'bunt, (viel)farbig, schön, prächtig' = monivärinen, korea
(aus *rud-snus, s. Skardžius ŽD 225).

Gehören zu rùdas und lauten ab wie dieses mit raudà 'Röte, rote Farbe usw.'.

Lithuanian: ”rũ'sti (rũ'sta rũ'do)” = ruostua, pilaantua

Etymology: 3. (1. pers.-stù, rũdaũ) 'rosten, rostig werden = ruostua, rostige Farbe bekommen = tulla ruosteenväiseksi, (von Fleisch) verderben = pilaantua (liha), verfaulen = mädätä, kärglich dahinleben' = elää kehnosti,
rũdýti dass., rũdė'ti dass., rũdìs 'Eisenrost' = raudan ruoste; zu rùdas = ruskea.

Ainakin Rusnė-uskonnon surun väri oli punainen, joskin oli se toisaalta bileidenkin väri, koska hautajaiset olivat isot bileet.

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=31&text_word=rau&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: raudà = valitus, itkuvirsi

Etymology: 1. '(Weh)klage = kivunvalitus, Klagegeschrei = -huuto, -lied = itkuvirsi', raũdesis 'Weh-, Klagegeschrei = kivunvalitus, -huuto',

raudìnė 'Klagelied = itkuvirsi',

raudulỹs 'wehleidige, weinerliche Stimmung = tukainen, itkuinen äänensävy',

rauduõlis 'wehleidige Person = itkupilli',

raudũs 'bitterlich (weinend) = (katkerasti) itkevä'

(tästä tulee rauduskoivu, riippakoivu, = "itkevä koivu" aivan kuten riippapaju on baltoslaavilaisilla kielillä "itkevä paju"!),

raudóti 'laut weinen, schluchzen'; Praes. ráudu, raudóju und alit. raumi, heute dial. raumu. Die athematische Flexion raumi vergleicht sich mit

ai. ródimi (s.u.).

Kaus. raudìnti, ráudinti 'zum Weinen bringen = saada itkemään, schmerzlich betrüben = satuttaa'.

Lett. rauda, gew. Pl.
raudas 'Tränen = kyynelehtiminen, Weinen = itku, Wehklagen = kivunvalittaa',

raudus (Adv.) 'weinend = itkien',

raudulis 'weinerlicher Mensch = itkupilli',

raudulains, raudulῑgs 'weinerlich = itkuinen',

raudāt 'weinen = itkeä', Praes. raudu, raudeju (alett.) und dial. raužu. Lett. raužu beruht nach Endzelin a.a.O. auf einer athematischen Konjugation (cf. o. lit. raumi). Es ist von einer ehem. athemat. 3. Pl. Praes. raudinti (*in < *n·) aus in die i- Kl. übergetreten.

[Tuo vanha preesens *raumi viittaa siihen, että sana tulisi kantaindoeurooopan juuresta *rem- = olla hiljaa, maata, levtä, ja se olsi samaa perua kuin suomen sana ruumis.]

Über die balt. Ablautsformen mit ũ wie lit. rũ'sti 'zu weinen anfangen = pillahtaa itkuun',

rũ'stas, rũstùs 'unfreundlich = epäyävällinen, zornig = tyly',

rùdulti 'still weinen = itkeä hiljaa, nyyhkyttää',
lett. rũdināt 'weinen machen = itkettää, saada itkemään' usw.

s.s.v. rũsti.

Verw. anderer idg. Sprachen sind

russ. usw. rydat' 'schluchzen = nyyhkiä, weinen = itkeä',

ačech. ruditi 'betrüben = kyynelehtiä' etc.,

ai. róditi, rudáti 'weint',

av. raoste 'weinte',

lat. rūdere 'schreien = huutaa, brüllen = mylviä',

ae. réotan 'weinen = itkeä, wehklagen = valittaa kipua',

aisl. rauta 'brüllen = mylviä',

ahd. riozan 'weinen = itkeä'.

Lithuanian: raudà = puna(-väri, -hehku)

Etymology: 2. 'Röte, rote Farbe, Färberröte, Rotkarpfen',

raudesà 'Röte (am Himmel)',

raũdė 'rote Farbe, rotbraune Kuh, Plötze, Rotauge', in letzter Bed. auch

rauduvė; raũdis 'Rotbrauner (Pferd oder Kuh)' = raudikko und als Abstr. 'Röte, rotbraune Farbe',

raũdas 'rotbraun, fuchsrot, rötlich',

raudónas 'rot',

raũkis 'Rotbrauner, vom Pferd',

raudė'ti 'rotbraun, rötlich werden',

Kaus. raũdinti 'röten, rot färben, erröten machen',

Incoh. raũsti (raustù, raudaũ) 'sich röten, rot werden, vor Scham erröten, rot schimmern',

raudõklė 'Weiderich, Blutkraut'.

Lett. rauds 'rot, rötlich, hellbraun',

raud(i)s 'rotes Pferd, Grauschimmel',

rauda 'Rotauge (leuciscus erythrophthalmus), Bleier (leuciscus rutilus), wilde Ente', imletzten Sinn auch rauduve (cf. lit. raudẽlė 'Rotente').

Ablautsformen mit ū sind lit. rùdas, rùsvas, rusnùs 'rotbraun', rùstas 'lila, bräunlich',

lett. ruds 'rötlich, rotbraun, grau' usw. (s.s.v. rùdas, rùsti).

Aus dem Slav. sind zu vergleichen abg. ruda 'Metall',
russ. usw. ruda 'Erz' = malmi,

abg. rumenú, russ. rumjanyj 'rot, rosig',

rudyj, rudoj 'blutrot, rothaarig',

rusyj 'dunkelblond, hellbraun',

ryžij 'rothaarig',

russ.-ksl. rüdürú,

russ. rëdryj 'dunkelbraun' u.v.a..

Verw. anderer idg. Sprachen sind:

Ai. rudhirá- 'rot, blutig', als Neutr. 'Blut' (s. über das Wort Frisk, Zur indoir. und griech. Nominalbildung = Göt.),

lohá- 'rotes Metall, Kupfer, Eisen',

toch. A rätram·, rtärye (Gen. sg. f.) 'rot', B rätre 'rot',

rätraune 'Röte',
griech. reúqein 'röten', œreuqoj 'Röte', ruqrój 'röt',
lat. ruber, russus (> *rudhsos) dass.,

rūfus 'lichtrot, fuchsrot', mit f als Entlehnung aus der umbr.-sabell. Gruppe, cf. umbr. rufru 'rubros',

got. raus, ahd. röt, ae. réad 'rot',

ae. réod 'rote Farbe', ahd. as. rost 'Rost' usw.

(über lat. rutilus 'rötlieh', das von einfachem *ereu- ausgegangen ist, s. W.-H. 2, 456 als Erg. von Niedermann IF 15, 1204 = Balt.-Sl. 1532).

 

Täältäpä tuo Rusnė-teoria löytyykin, kieli ei ehkä olekaan galindia vaan preussin (toista?) murretta skalvia, juuri Rusnė-alueen vanhaa paikalliskieltä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Skalvian_language

" Skalvians

The Scalovians (German: Schalauer; Lithuanian: Skalviai), also known as the Skal-vians, Schalwen and Schalmen, was a Baltic tribe belonging to Prussians. According to the Chronicon terrae Prussiae of Peter of Dusburg, the now extinct Scalovians inhabited the land of Scalovia south of the Curonians and Samogitians, by the lower Neman River ca. 1240. "

" Name

The meaning is uncertain: „skalwa“: splinter (living spit off) or "skalauti": between waters. According to Prussian legends, the tribe's name is derived from one of the sons of King Waidewuto named Schalauo.

History

The inhabitants can be traced back to burial grounds with cremated remains and occasional graves of horses. Judging from the diggings, Scalovians are assumed to have been related to other Balts such as Curonians and more distantly to Eastern Balts such as Latvians and Lithuanians. Typical Scalovian sepulchral relics are found in Strewa, Skomanten, Jurgaiten, Nikeln, Paulaiten, Wilku Kampas, Weszaiten, Greyszönen, Lompönen and Wittgirren.

Ecclesiastical missions have been verified since 960. St. Adalbert-Vaitiekus (997) and St. Bonifaz-Bruno (1009) were martyred in Scalovia.

It may be possible that the name of the Kingdom Rus derives from the Scalovian town of Ruß.

The history of Scalovian Rusnė and Denmark are quite connected, Scalovia was ruled by Denmark at times.


The Scalovian town Jomsberg , also called Jumpne, Iumne, Witlandie and Windland was mentioned between 974 and 1043 in the Danish “Annales Lundenses”.

This disappeared town must have had a harbour at the Curonian Lagoon.Ragnit was the center of Scalovia.Peter von Dusburg told about a wooden castle which could not be conquered by force or starvation because the inhabitants of the strong-hold had put in an artificial lake, stocked with fish. The conquerors had to burn down the castle.

Scalovia was subjugated in 1277 by the Teutonic Knights. In the chronicles of the Knights were mentioned the nobles Sarecka (Sareikā), Surbantas, Svirdotas and Surdota. In 1281 Jondele Schalwithe got the first "Landesprivileg," and in 1289 the castle of order Ragnit was built. Between 1281 and 1383 privileges were made out: 1338 in Pleikischken near Plaschken, 1312 and 1333 near Sasavo in the region bet-ween Laugßargen and Taurage, 1307 in Sintine near Tilsit, 1307 Gigen (Pagėgiai / Pogegen), 1309 Linkone, 1350 Linkonen (Linkuhnen) as well as Weinoten near Tilsit (Wainoto), Tusseinen near Ragnit (Tussinos) and Linkuhnen (Linko). "



Untamo: "Tuota preussi-balttioptiota voi verrata Gimbutaksen näkemykseen että balt-teja asui SU-väestöjen ja slaavien välissä laajalti pitkin jokivarsia ehkä Moskovan seuduille asti idässä.He vaihtoivat kielensä ennen SU-kansoja jolloin heistä tuli "venäläisiä " naapureilleen. Seuraavaksi monet SU-väestöt muuttuivat "venäläisiksi" niille eivät olleet vaihtaneet kieltään.

Mainitut scalovit voisivat vastata Pilipenkon ja Kasjanovin Ukrainan historian väkeä Dneprillä jota aron sarmaatit kutsuivat ruseiksi jo ennen 600-lukua. "