"Arvovaltainen" kanadansuomalainen "kulttuuri"professoripariskunta sepitti "45 miljoonaa "tapettua" SUOMALAIS-UGRILAISTALeninin uhria Venäjän vallankumouksessa"...

 


https://www.facebook.com/groups/352324071531154/?multi_permalinks=1...

" Jouni Kivelä Stalin puhdistuksissa suomalaiset kärsivät entiten, surmattujen määrä ryhmän kokonaismäärästä. Toki esim. puolalaisia tapettiin määrällisesti enemmän, Länsi-Urkrainassa murhattiin 30-luvun lopussa n. 100000 puolalaista.

 Jouko Heyno: Syy on tietysti ilmeinen ja selvä: Suomalaisia ei yksinkertaisesti ollut niin paljoa, että lukumäärä olisi ylittänyt enemmän teurastettujen määrän.

 Jouni Kivelä Juuri näin, muistaakseni Timothy Sniderin mukaan prosentuaalisesti suomalaisten kato oli pahin.

Lumia Heyno

Jouko Heyno: Thank You for your comment it was much appreciated... there were at least about 45 million Finno-Ugrian People in Russia before The Russian Revolution and The ll World War but they were systematically murdered by Lenin and Stalin...

Also people died of hunger and diseases, and then in the Labor Camps, not the "Workers' Paradise", the utopia, what people were made to believe in the "propaganda speeches"
...

You All are well educated in Finland and up to date, but the research always seem to bring out more what previously may have been hidden. There is a book relating to the above mentioned matter by the late Varpu Lindstrom Vahamaki who did research about the fate of so many Finnish People in those troubled times...

I bought her book and she even signed it for me at one of her lectures in the Church Hall at the Finnish Agricola Lutheran Church in Toronto, Canada. She was married to Prof. Vahamaki who to my knowledge taught Finnish Studies at the University of Toronto, there were some pictures, some in my opinion very dramatic. May be through Google you could find it and read it, some books can be read in the internet. There are many sources to find more information ... In Finland the education is the best in the world, hopefully it stays that way, and all in Finland are very well informed. You all have access to books and to many documents... I was glad that so many People responded to the article "Inkerilaisten kohtaloa voidaan sanoa kansanmurhaksi." ✝️

Jouko Heyno: kiitos sinun kommentistasi, sitä oli paljon arvostaa... Siellä oli ainakin noin 45 miljoonaa suomalais-ugrilaisten Venäjällä ennen vallankumousta ja maailmansotaa, mutta he ja Stalin murhasivat heidät järjestelmällisesti... Myös (= LISÄKSI, RJK...) ihmiset kuolivat nälkään ja sairauksiin, ja sitten (edelleen lisäksi! RJK) työleireillä, ei " työläisten paratiisi ", se utopia, mitä ihmisiä saatiin uskomaan " propagandaa..."

Te kaikki olette hyvin koulutettuja suomessa ja ylhäällä , mutta tutkimus näyttää aina tuovan enemmän, mitä aiemmin on voinut olla piilossa. Tässä on kirja, joka liittyy edellä mainittuihin asioihin Varpu Lindström Vahamäeltä, joka teki tutkimuksen niin monien suomalaisten ihmisten kohtalosta.

Ostin hänen kirjansa, ja hän jopa allekirjoitti sen minulle Suomalaisessa Agricolan luterilaisessa kirkossa Torontossa, Kanadassa. hän oli naimisissa professori Vahamaen kanssa. , joka opetti suomalaisia opintoja yliopistossa, oli joitakin kuvia, jotkut mielestäni hyvin dramaattisia. Voi olla, että Googlen kautta löydät sen ja voit lukea sitä, joitakin kirjoja voidaan lukea internetissä. On monia lähteitä löytää lisää tietoa...

Suomessa koulutus on maailman paras, toivottavasti se pysyy niin, ja kaikki suomessa ovat hyvin perillä asiasta. teillä kaikilla on pääsy kirjoihin ja moniin asiakirjoihin... olin iloinen, että niin monet ihmiset vastasivat " inkerilaisten kohtaloa." ✝️

 Konekäännös (vähän selvennetty, RJK)

Lumia Heyno Jouni Kivelä Thank You for your comment it was much appreciated. "A countless number of People perished..."

Muualta samalaista...

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/379565?page=1#379565

" ... 314 miljoonaa ... " (sanoisinko että "linjassa" vaikkakin väärin...)

http://vapaasana.com/Toronton%20FinnishStudies%2020vuotisjuhla28.10.09
 

University of Toronton suomen opetuksella arvokas 20-vuotisjuhla



28 lokakuuta 2009 säilyy University of Toronton Hart Housen Great Hallin täyttäneiden suomalaisten ja kanadalaisten mielissä yhtenä suomalaisen Kanadan suurista illoista. Yliopiston Finnish Studies –ohjelman 20-vuotisjuhla ja vahdinvaihto professori Börje Vähämäeltä professori Pia Päiviölle oli samalla yhteisen onnistumisen juhla niille sadoille kanadansuomalaisille, jotka olivat osallistuneet suomen kielen opetuksen turvaamiseen omalla harrastuksellaan. Monet heistä ovat myös entisiä opiskelijoita.


Yleisö edusti laajapohjaisesti nykyistä Kanadan suomalaisuutta. Jälleen oli todettava, että Finnish Studies ja sitä lähellä oleva ystäväpiiri on harvoja koko suomalaisen kentän yhdistäjiä.


Finnish Studies alkoi Suomen valtion tahtotilasta edistää suomen opetusta Pohjois-Amerikassa. Ohjelman käynnistymiseen ja sen sijoittumiseen Torontoon vaikutti vat keskeisesti Varpu Lindström Yorkin Yliopistosta ja silloinen Suomen suurlähettiläs Jaakko Blomberg. Börje Vähämäki tuli professorin tehtävään Minnesotasta. Vähämäen ja Lindströmin avioliitto loi sitten Torontoon suomalaisuuden vaikutuskeskuksen, jonka puitteet ulottuivat paljon akateemista maailmaa pidemmälle. Suurlähettiläs Risto Piipponen kohdisti viestinsä molemmille. – Teidän panoksenne kantaa hyötyä tuleville sukupolville.


Illan musiikkiohjelmassa suomalainen Kanada nousi parhaimmilleen. Kuoro Vox Finlandiae maestro Paul Hietalan johdolla, ja riveissään myös Börje Vähämäki, lauloi suomalaista kamari- ja kansanmusiikkia. Kuoro esiintyi tavallista suurempana, mukana oli myös muualle muuttaneita, jotka olivat palanneet kuoroon täksi illaksi. Kolme eturivin suomalaistaustaista solistia Carla Huhtanen, Karen Davidson ja Cindy Koistinen lauloivat pääasiassa suomalaisia säveliä, useimmat numerot säesti suomalaisten juhlien "hovipianisti" Heidi Saario. Hanuritaiteilija Hannu Lambert heläytti saliin Kesäillan valssin ja Säkkijärven polkan. Ilta huipentui kuoron ja Cindy Koistisen yhdessä esittämään Finlandiaan. Heidi Saario säesti pianolla.


Yliopiston Slavic Languages and Literatures –osaston johtaja professori Christina Kramer kiitti University of Toronton puolesta. Vähämäki on monille hyvä ystävä, mutta vain harvoilla on mahdollisuus pitää häntä kollegana, sanoi Kramer. Hän luonnehti Toronton Finnish Studies –ohjelmaa ”yhdeksi Pohjois-Amerikan eturivin suomen ohjelmaksi”.


Entisten opiskelijoiden yhdistys oli koonnut muisteluja. Niitä esittivät Susan Vickberg-Friend ja Ron Walenius.


Illan juontaja oli majuri Allan Best. Hän on toinen Varpu Lindströmin pojista edellisestä avioliitosta. Allan Best esitti illan yksityisimmät luonnehdinnat Börje Vähämäestä ihmisenä, ja myös isäpuolena, suomen kielen hauskojen merkitysten pohdinnasta saunan lauteilla siihenkin, kuinka isäpuolen tehtäväksi oli langennut vastuullisen elämän selvittäminen kasvuikäiselle Allanille. Suurten ajattelijoiden historiasta löytyneen teeman ”ajattelen, olen siis olemassa” jatkoksi oli löytynyt tosiasia, että joku voi olla olemassa, kun joku toinen ei tullut ajatelleeksi. Bestin juonnot tarjosivat joitakin illan hauskimmista hetkistä.
 

Best kuvasi ihaillen Vähämäen johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä, sekä tukea ja läsnäoloa vaimolleen tämän terveyden yllättäen horjuttua tänä vuonna.
Juhlan henkilökohtainen sävy korostui edelleen Börje Vähämäen puheessa. Vähämäki loi aluksi katsauksen Finnish Studiesin akateemisiin puitteisiin ja esitti asiaankuuluvat kiitokset University of Torontossa myötävaikuttaneille.


Sitten Vähämäki palasi hankkeen alkuun. Canadian Friends of Finland –yhdistys teki perustyön ja suunnitelmasta tehtiin ennakkotutkimus. Varpu Lindström ja suurlähettiläs Blomberg neuvottelivat University of Toronton kanssa. – Minulle Minnesotassa Varpu oli silloin vain nimi tieteellisten teosten luetteloissa, ja tietenkin jo ansioitunut alallaan, kuvalisi Vähämäki. – But I was soon to know her, and love her..


Vähämäki piti pienen tauon ja sanoi haluavansa omistaa illan ennen kaikkea Varpu Lindströmille. Seurasivat illan pisimmät suosionosoitukset, yleisö nousi seisomaan ja suosionosoitukset jatkuivat.

JN

 


Varpu-Lindstrom-gets-applau.jpg
Illan pisimmät ja voimakkaimmat suosionosoitukset sai Varpu Lindström. Börje Vähämäki kertoi kuulijoille Varpu Lindströmin panoksesta alkuselvityksissä ja neuvotteluissa University of Toronton kanssa.

Borje-ja-Varpuk-uuntelevat.jpg
Börje Vähämäki ja Varpu Linström kuuntelevat Suomen suurlähettilään Risto Piipposen puhetta.

Ambassador-Risto-Piipponen.jpg

Suurlähettiläs Risto Piipponen korosti Vähämäen ja Lindströmin yhteistä panosta. - Työnne hyödyttää monia tulevia sukupolvia, sanoi Piipponen.

Vox-Finlandiae.jpg

Sibeliuksen Finlandian esitti pianisti Heidi Saario, kuoro-osissa soprano Cindy Koistinen ja torontolainen suomalainen kuoro Vox Finlandiae, johtajana Paul Hietala.

Allan-Best.jpg

Illan juontaja Allan Best.