suomi_droppaa.jpg


Olen aloittanut aiheesta keskustelun täällä, mutta se ei ole tuulta purjeisiin.

https://www.tiede.fi/keskustelu/80431/kokoomuksen-digiohjelman-arvostelua-tiedetta-ei-saa-korvata-digilla?changed=1553953045

Eikä ”digistä” ole juuri mitään todellista hyötyä ilman paikkansapitävää tiedettä.

Kokoomuksen digi- ja ”tiede”linja on ollut katastrofi ainakin viimeiset 20 vuotta. Muut puoleet Vasemmistoliittoa ovat myötäilleet ja säes- täneet Kokoomusta ja ”tapelleet” nippeliasioista kuin määrärahojen tarkoista summista ja sijoitteluista ja hallintomal-leista. Edes viroista en ole havainnut niiden pahemmin tapelleen – sellainen on mielltty ”vanha(naikaise)ksi politiikaksi”.

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-digipoliittinen-ohjelma/

Puolue nimittäisi digipoliittisen vastuuministerin.

Kokoomus on julkaissut 13 toimenpiteen ohjelman digitalisaation edistämiseksi Suomessa.

Puolueen ohjelmassa linjataan,että digipolitiikka tulisi tunnistaa omaksi politiikan sektorikseen ja digitalisaatiota tulee edistää. ”

RK: Idea digipolitiikasta omana sektorinaan – esimerkiksi talouspolitiikan, teollisuus-politiikan ja tiedepolitiikan ja vaikka puolustuspolitiikan rinnalla – on hyvä.  Sehän ei ole selvästi pelkästään mitään noista.

K: ” Puolue haluaa myös korottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaa- tiotoiminnan (TKI) osuutta bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään osuus on noin 2,7 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että Suomi tarttuu digitalisaatiossa muutoksen mahdollisuuksiin. ”

RK: Tässä tullaan Kokoomuksen tarkastelutavan ydinvirheeseen: TIEDEPOLI-TIIKKA EI SAA OLLA ”DIGIPOLITIIKKAA, vaan näiden pitää nimenomaan olla ERI ASIOITA!

Kokoomuksen ehdokkaat ovat vaalikentillä puhuneet nimenomaan TIEDEMINISTERISTÄ ainakin yliopitojen paneeleissa Tampereella.

” – Kokoomus haluaa,että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehit-tämisessä Suo- mi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla, Grahn-Laasonen linjaa. ”

RK: SUOMI EI OLE ”KÄRJESSÄ YHTÄÄN MISSÄÄN”!

On absurdi ajatus, että joku muu kuin jonkin teknologian kehittäjä tieteelliseltä poh-jalta olisi VAIN sen SOVELTAMISESSA ”kärjessä” – tietämättä mm. esimerkiksi että mitä kaikkea tietojaan se originaalikehittäjä panttaa…

Kaikki sellainen lörötys on joidenkuiden suomalaisten tilaamaa KUPLAA! Se perustuu myös suoranaille tieteellisille kusetuksillekin.

K: ” Kokoomus nimittäisi tulevaisuudessa myös vastuuministerin, joka johtaa toimin-nan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdolli- suuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: DIGIMINISTERIÄ ILMAN TIEDEMINISTERIÄ Ei PIDÄ NIMITTÄÄ. Parasta olisi nimittää pelkkä tiedeminiteri – jonka pitäisi olla tohtori (todellisilla eikä HUHAA-ansioilla!) ja miellään professorikin.

K. : ” https://www.kokoomus.fi/digiohjelma/

Matkalippu tulevaisuuteen: Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma


Julkaistu: 30.03.2019 Kannat

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019

Matkalippu tulevaisuuteen

Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma

”Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita.  Suomen on yh-teiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla.”

– Kokoomuksen periaateohjelma 2018

Johdanto

Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainvälisissä vertai-luissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, meidän tulee valjastaa tekno-loginen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdol-lisuudet. Muuttuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri.

Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älykkäiden sovel-lusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevaisuudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

Digitalisaatio eli siirtymä analogisesta teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseen tietoyh-teiskuntaan on lähtemättömästi täällä. Muutos on kiihtyvää, mikä tarjoaa suuria mah-dollisuuksia mutta myös haastaa päätöksentekoa ja nykyisiä toimintamalleja voimak-kaasti. Yhteiskuntaan ja elämäntapoihin kohdistuva uudistuspaine aiheuttaa ymmär-rettävästi myös pelkoja ja epävarmuutta. Tulevaisuuden voittajia ovat kuitenkin ne maat ja ihmiset, jotka pystyvät tarttumaan mahdollisuuksien kirjoon parhaiten. Digi-taaliset ratkaisut ovat jatkossa yhä laajenevampi osa jokapäiväistä elämäämme. Rajanveto digitaalisen ja analogisen maailman välillä ei ole enää yksinkertainen tai edes tarkoituksenmukainen.

Digitaalista informaatiota kertyy valtavia määriä päivittäin sekä julkiseen hallintoon että yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tietoa kerätään edelleen useita kertoja eri tietojärjestelmiin valtion, kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden työnä. Tarvit-semme digitaalisen informaation kokonaiskuvan. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja päällekkäistä tehotonta toimintaa ja teemme digitaalisista palveluista sirpaleisia.

Teknologian kehitys ja myös digitalisaatiota käsittelevän politiikan ydin onkin ase-tettava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoittavat ihmiselle: jokapäiväiseen arkeemme ja sen sujuvoittamiseen. Parhaiten julkisen hallinnon tehokkuutta lisätään johtamalla sitä tiedolla.

Kokoomus esittää tässä ohjelmassa näkemyksensä niistä teemoista ja toimenpiteis-tä, joita toteuttamalla Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat tarjota. "

RK: Ja tuooli siis sihhesta DIGIN KEHITYS - eikä esimerkiksi tieteen, digitieteiden-kään eli informaatioTIETEIDEN kehitys, jota on käsiteltävä erikseen, ja josta sellaisi-naan EI VOIDA PÄÄTTÄÄ POLTTIITISESTI EI BISNEKSELLISESTIKÄÄN toisin kuin paljolti digin kehityksestä.


Kokoomuslaisen digipolitiikan 13 keskeisintä avausta

Tietopolitiikka ja digitalisaatio

1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi, jonka avulla Suomi viritetään yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuo- teen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys. ”

RK: PELKÄLLÄ DIGILLÄ ei viritetä yhtään mitään – tai korkeintaan jokin sietämätön kyttäys- ja seurantasysteemi.

K. ” 2. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollistamaan ilmiö-perustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuu- ministeri, joka johtaa toi-minnan muutosta, tiedon ohjausta, digitali- saation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: ” DIGIMINISTERIÄ EI TIEDEMINISTERIÄ, joka olisi selvitysvelvollinen kaikista hallituksen ratkaisujen tieteellisistä perusteina – ja siitä, millä perusteilla hallitus kulloinkin mitäkin oppia TIETEENÄ PITÄÄ!

Tuollaiseen tarvittaisiin tiedeministerin lisäksi kokonainen virasto, jollainen saatai-siin Suomen ”Akatemiasta” saattamalla tuon salakähmäisen hölynpölytieteen ra-hoitusjärjestön toiminta aidosti tieteelliselle kaikin puolin julkiselle ja tieteellisesti pe-rustellulle pohjalle – vastuualueenaan Suomen valtion käyttämän ja sen esimerkiksi yrityksille tarjoaman tieteen asianmukaisuus ja paikkansapitävyys, ja perustutkimuksen toimintaedellytykset.

K: ” 3. Vaikutetaan Euroopan Unionissa, jotta eurooppalainen digipolitiikka sekä tie-totalouteen, alustatalouteen ja tekoälyyn nojaava liiketoiminta käynnistävät ja saavat vauhtiin digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan.  ”

RK: Suomi on saanut joidenkin muidekin hölmömpien takapajuisimpien EU-maiden tiedepolitiikka sotkettua sellaisilla pönttöjärjestelyillä kuin ”Euroopan tutkimusneu-vosto ERC”, jotka on pantu Suomen suden mallin pystyyn – ennen kuin ”tulokset siitä ovat kunnolla kaatuneet niskaan. Myös ECR:n rahoittanat tutkimukset ovat paskaa.

K: ” Digitaalisten sisämarkkinoiden tulee perustua avoimeen markkinatalouteen, ihmisten itsemääräämisoikeuteen, mahdollistavaan sääntelyyn, läpinäkyvyyteen, reiluun tietojen käyttöön, avaamiseen ja yhteistyöhön.  ”

RK: Mitä on ”mahdollistava sääntely”? Kuka sääntelee? Mitä se mahdollistaa ja keille?

K. ” Varaudutaan tiedon vääristelyn ja tietorikollisuuden uhkiin. ”

Suomen meedia ja EU ovat TEHNEET noita eivätkä torjuneet.

K: ” Tieto- ja datatalous

4. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yrityslähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan. ”

RK: Eli Kokoomus tekee siis digiohjelmaa EU:lle eikä (vain) Suomelle? ”Kokoomus” on tehnyt sitä jo.Ja tulokset ovat huonot. Mutta ”Kokoomus” on tehnyt sitä esimerkiksi ”tutkimusohjelman” nimellä. Sanaa TIEDE Kokoomus ei haluaa ääneen lausua. Se tietää itsekin, että kysyse ei olesiitä…

K.: ” 5. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmisten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edellytykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudis-tetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.

Yhteistyö ja avoimuus

6. Velvoitetaan kaikki valtionhallinnon digitaaliset kehittämishankkeet raportoimaan valtion hankesalkussa ja avataan se julkiseksi palveluksi,jotta tiedon puutteista johtuvien päällekkäisten kehittämishankkeitten määrää pystytään vähentämään. Nojataan julkisessa kehityksessä mahdollisuuksien mukaan avoimeen tietoon ja lähdekoodiin sekä kiihdytetään digitalisoinnin periaatteiden soveltamista kaikkialla julkisessa hallinnossa.

7. Varmistetaan valtion ratkaisuilla, että toimintaympäristö mahdollis-taa korkean tek-nologian sovellusten synnyn ja kehittämisen Suomes- sa. Julkisissa hankinnoissa li-sätään innovaatiokriteerien käyttöä ja vah- vistetaan innovatiivisten ja ketterien han-kintojen käyttöä. Sisällytetään myös kiertotalouskriteerit osaksi hankintoja. Nostetaan kansalliset TKI-panostukset vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. ”

RK: ” Tämä tarkoittaa, että pitäisi olla oikea toimiva tiedesysteemi!

K.: ” 8. Luodaan Suomeen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa digitaaliseen palvelumarkkinaan liittyvät kokeilut tietoturvallisesti, yksilön oikeusturvaa suojaten ja eettisesti kestävällä tavalla.

Etiikka

9. Luodaan aloitteellisesti sääntelyä digipolitiikan alan etiikkaa ja moraalia koskevis-sa kysymyksissä ja viedään aktiivisesti oman työmme tuloksia Euroopan tasolle. Tehdään eettisesti kestävästä tekoälystä uutta kilpailukykyä Suomelle. ”

Mitään todellista. aitoa, ”kovaa” tekoälyä ei ole olemassakaan – eikä tule.

Sellaisesta puhuminenkin on EPÄEETTISTÄ.

Jos digi on suhteellisenitenäinen tekniikasta, taloudesta ja tieteestä, sillä on myös suhteellisen itsenäinen etiikka kelvollisen toiminnan kriteerit.

K.: ” Osaaminen

10. Tarjotaan jo perusopetuksesta alkaen oppijoille perusymmärrystä tavoista luoda uusia tietopohjaisia innovaatioita esimerkiksi sovellus- kehittämiseen, robotiikkaan sekä tekoälyyn.Varmistetaan perusosaa- minen digitaalisessa ympäristössä toimimiseen, kuten itseään koskevan tiedon turvalliseen hyödyntämiseen. ”

RK: ”Tekoläystä” ei pidä lässyttää. Se on maailmalla ruma sana.

K. ” 11. Tuodaan osaamisen päivittämiseen ja uudelleenohjaamiseen selkeät ja hel-posti saavutettavat toimintamallit,jotka varmistavat koko kansakunnan digiosaamisen työurien läpi. Varmistetaan erityisesti nyt työelämässä olevien ja työllistettävien digi- ja tietotaidot. Kehitetään helppokäyttöisiä palveluita ja työkaluja tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.

12. Varmistetaan huippuosaamisen saatavuus kaikilla sektoreilla osaamisen kehittä- misen, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla, jotta osaajien määrä ja osaamisen laatu eivät muodostuisi kehityksen pullonkaulaksi. ”

RK: KUKAAN OIKEA HUIPPUASIANTUNTIJA EI TULE TÄNNE!

K. ” 13. Vahvistetaan virkamiesten jatkuvaa oppimista ja korkeaan osaamiseen liitty-viä asiantuntijan urapolkuja. Ymmärretään ,että erot tehtävien vaativuudessa ja hen- kilöiden osaamisessa voivat olla suuria ja tunnistetaan, että myös julkisen sektorin tulee pystyä houkuttelemaan kansainvälisen tason parhaita osaajia ohjaamaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen kehittämishankkeita. ”

RK: Kumpikaan sektori Suomessa ei sellaisiaulkomaista pysty houkuttelemaan.


K: ” Digitalisaatio, yritykset ja markkinat

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä, yritysten liiketoi- mintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa.Data,tieto ja osaaminen ovat digitalisoituvan yhteiskunnan pääomia. Tieto ja teknologia valjastetaan palvelemaan ihmistä ja auttamaan suurten ongelmien ratkaisemisessa.

Digiteknologiassa huomioidaan digitaalisen tiedon laatu, kokoaminen ja varastointi, digitaalisen tiedon liikkuvuus tietoverkkojen avulla, digitaali- sen informaation pro-sessointi supertietokoneiden laskentatehon avulla, ja tietojenkäsittelyn ohjelmointi sekä automatisointi.

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on ollut varmistaa Eu-roopan säilyminen maailman kärjessä digitaalisessa taloudessa, mikä edelleen edis-täisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Tosiasia kuitenkin on, että di-gitaalisten sisämarkkinoiden toi- meenpano ei ole edennyt niin vauhdikkaasti kuin on toivottu. Jotta digi- taalisista sisämarkkinoista voidaan käytännössä puhua, toimenpi-teitä tulee käynnistää kaikissa Euroopan maissa, myös vähemmän kehittyneissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa, mutta maiden välisessä digitaalisessa yhteistoiminnassa on valtavasti tekemätöntä työtä. Esimer-kiksi identiteetin hallinnassa ja tiedon liikkuvuudessa ollaan vielä aivan alkumatkal-la. Suomen tulee varmistaa tavoitteiden toteutuminen omassa päätöksenteossaan ja Euroopan Unionin tasolla yhteistyössä toisten EU-maiden kanssa.

Kannustetaan julkista hallintoa, kansalaisia,yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita reagoimaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Houkutellaan tietointensiivisiä yrityksiä Suomeen ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä rohkeasti kansainvälistymään.

Ajetaan aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen tähtääviä uudistuksia

Luodaan yksi rekisteri, jonne kuvataan tarkasti olemassa olevat julkisen hallinnon hallinnoimat tietovarannot ja rajapintakuvaukset sekä sisältö metatietotasolla koneluettavassa muodossa.

Edistetään langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan langattoman verkkoteknologian kehitystyötä.

Varmistetaan,että julkisen hallinnon palveluksessa on riittävästi toiminnan uudistami-sen ja ICT:n yhdistäviä osaajia, hanke- ja projektihallinnan sekä ohjelmoinnin am-mattilaisia.Tavoitellaan yhä laajempaa yhteistyö- tä yritysten kanssa sekä ohjelmisto-osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Lisätään vahvasti julkisen sektorin toimijoiden tietoa ja ymmärrystä toiminnan uudistamisen ja tietoteknisten ratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista.

Uuden teknologian etiikka on kehityksen avainasemassa

Uusi teknologia liikkuu alueilla, joita on opittu pitämään vain ihmiselle ominaisina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdollisia.Uusi teknologia ei lisää vain fyysistä suori- tuskykyämme,vaan ennen kaikkea täydentää kognitiivista kapasiteettiamme.Älykkäät koneet ja ohjelmistot ovat digitaaliselle tietotaloudelle yleiskäyttöistä teknologiaa, sa-maan tapaan kuin höyry ja sähkö aikanaan teolliselle taloudelle. Vaikutukset ulottu-vat kaikille toimialoille ja elämänalueille,minkä vuoksi eettisiä suuntalinjoja tulee voi- da perinteisestä teknologisesta kehityksestä poiketen ratkaista myös ennakoivasti. ”

Mikä on, ettei perinteinen teollisuus olisipohtinut ettiisiä annakkoon – tai ainakin olisi pitänyt… Kaikkeahan ei tiedetä ennekkoon, eikä tiedetä kyllä digissäkään.

K:  ”Tekoälyä ja erityisesti koneoppimista käytetään tärkeiden päätösten tekemiseen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algoritmien puolueettomuuteen on kiinnitettävä eri-tyistä huomiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,että työhakemuksien tai pankkilaino- jen päätöksenteossa voi piillä suodatintyökalujen taipumus syrjintään,joka kohdistuu etniseen alkuperään,sukupuoleen tai muihin tekijöihin. Syy tähän algoritmiseen puo- lueellisuuteen on inhimillinen puolueellisuus tai piilevä ennakkoasenne itse datassa, jolla tekoäly on opetettu.

Varmistetaan, että eettinen arviointi tehdään jo teknisen kehittämisen alkuvaiheessa ja tarvittaessa jatkuvana prosessina läpi koko kehitystyön.

Käydään laajaa tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua löytääksemme yhteisesti hyväksytyt linjaukset, jotta datatalous voidaan rakentaa yhteiskunnan yhteiselle arvopohjalle ja eettisille periaatteille.

Ihminen kehityksen lähtökohdaksi

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kääntää katse kohti kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä – ihmisen on oltava kehityksen lähtökohta.Samalla myös parannetaan edel- lytyksiä parempien palveluiden luomiselle ja tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle ih-misen parhaaksi. Kun pystymme yhdistämään ihmisen itsensä määrittämällä luvalla hänestä kerätyt tiedot laajempiin tietomassoihin voimme tekoälyä hyödyntäen mah- dollistaa palvelut jopa jokaiselle ihmiselle yksilöllisesti ja ilmiölähtöisesti. Laajem-minkin hyödyntämällä kokonaisvaltaista monista lähteistä rakentuvaa tietoa voimme siirtyä kohti yksilölähtöistä tietoperustaista päätöksentekoa, jossa yksilöllä on entistä paremmat edellytykset huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ennakoivasti.

Jokainen meistä synnyttää digitaalista jalanjälkeä,joka kasvaa nopeasti. Nykyään on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa organisaatioilla meistä on ja mi-hin näitä tietoja hyödynnetään.Tästä tiedosta suuri osa on henkilötietoa,jolla on suuri arvo yritysten liiketoiminnassa, tieteellisessä tutkimuksessa ja julkisen hallinnon toi-minnassa. Hyödyntämällä luovutettuja tietoja suostumuksen kautta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja palveluja. Henkilötietojen avulla voidaan muun muassa kohdistaa palveluja sekä tuotteita entistä tehokkaammin kansalaisten tarpeisiin. Henkilötietojen käytön ja niihin liittyvän arvonluon- nin kasvaessa on aloitettu keskustelu siitä, että ihmisen tulisi voida hallinnoida ja hyödyntää häntä itseään koskevia tietoja yhä pa-remmin, sillä nykyisellään henkilötietoja hallinnoivat eri tahot, kuten viranomaiset ja yritykset. ”

RK: Mitä Kokoomus tarkoittaa termillä ”arvonluonti”? Se on hölynpölymaakarien käyttämä termi, johon liittyy rasitteita.

Mille tuotteelle sitä arvoa luodaan, kenen toimesta ja miten?

K.: ” Omadata (MyData) on termi, joka viittaa ilmiöön ja ajattelutavan muutokseen, jossa henkilötietojen hallintaa sekä käsittelyä pyritään kehittämään ihmiskeskeisem-pään suuntaan. Termillä myös viitataan henkilötietoihin resurssina, jota kansalaiset voivat aktiivisina toimijoina hyödyntää ja täten lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevien tietojen käyttöön.

Esimerkkinä voi ajatella henkilöä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palve- luita. Hoidon sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu sujuvasti näiden välillä niin, että tiedon toimitta-minen eri palveluntarjoajien välillä ei jää asiakkaan vastuulle. Digiminän avulla voi tulevaisuudessa päät- tää, miten omat potilastiedot liikkuvat näiden eri toimijoiden välillä. ”

RK: Tässä myydään nyt jotakin uutta jutskaa…

K.: ” Edistetään kokonaisvaltaista, tietoturvallista ja eettisesti kestävää tiedon avaa-mista ja laajempaa tiedonhallintaa sekä luodaan ratkaisuja,kuten yhteisiä standarde- ja, joilla varmistetaan tiedon saatavuus, liikkuvuus, tietoturvallinen käyttöoikeuksien hallinta sekä eri sovellusten yhteensopivuus ja toimivuus.

Vahvistetaan kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selvennetään lainsäädännön antamia mahdollisuuksia toteuttaa omien tietojen hallintaa tietoturvallisesti.

Luodaan kansalaisille heidän itsensä hallittavissa oleva digiminä, jonka avulla kansalainen hallitsee omaa identiteettiään sekä luvittaa itseään koskevaa tietoa eri palveluiden käyttöön. ”

Osaaminen siltana tulevaisuuteen

Työnjako ja yhteistyö ihmisten ja koneiden välillä muuttuu vääjäämättä ja nopeasti. Koneet ja ohjelmistot muuttuvat asteittain passiivisista työkaluista aktiivisiksi työ-kumppaneiksemme ja helpottavat myös ihmisten välisen yhteistyön koordinointia ja syventämistä. Teknologia mahdollistaa kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mikä puolestaan synnyttää uutta työtä ja samalla osaamistarpeita. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitoja.

Tekoälyn merkitys yhteiskunnassamme tulee kasvamaan merkittävästi.Tekoäly tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan ihmisen tukiäly, joka mahdollistaa tuottavuusloikan myös julkisessa hallinnossa. ”

RK: Yhteikunnallinen yhteityökumppani on aina jokin inhillinen taho… ”Tekoäly” tu-lee iukuisesti olemaan oikean älyn ”tukiäly”, josta sanan ”äly” käyttäminen on lähinnä älytöntä jankutusta.

K. : ” Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros on myös korostanut jatkuvan oppimi-sen tarvetta. Muuttuvien ja kehittyvien työmarkkinoiden sekä ammattikuvien uudistu-misen keskellä yksilöiden oman osaamisen elinikäinen kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin.

Osaamisen päivittäminen on entistäkin tärkeämpää työmarkkinoilla, kun työntekijöiltä odotetaan jatkuvasti uuden oppimista osaamistarpeiden muuttuessa nopeasti. Tämä koskettaa niin yksilöitä kuin yrityksiä ja organisaatioita. Digitalisaatiolla on täten tär-keä rooli jatkuvan op- pimisen kannalta etenkin alustojen suhteen. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata eräänlaiseksi jatkuvan oppimisen alustaksi, jossa tutkintoja lyhy-emmät ja ketterämmät muut koulutukset tukevat ja toimivat yhdessä tutkintoon johta-vien koulutusten kanssa. Tämä malli mahdollistaisi oppijalle erilaisten sisältöjen ha-kemisen osaamiseensa entistä yksilöllisemmin sekä joustavammin maantieteellisten ja oppilaitosrajojen ylittäen. Malli myös tukisi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja mahdollistaisi nykyistä yhtenäisemmät työurat.

Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan kansalaisten taitojen kehittämisen ja päi-vittämisen tarpeen digitaitojen suhteen arkielämän muuttuessa yhä moniulotteisem-maksi. Käynnissä olevassa murrosvaiheessa monen digitaalisen palvelun käyttämi-nen vaatii tietotekniikan perusosaamista ja usein myös uuden oppimista. On siis erit-täin tärkeää,e ttä yhteiskuntana varmistamme sen, että kaikilla kansalaisilla on mah-dollisuus oppia riittävät taidot pysyäkseen kiinni digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Arki tuo tullessaan tilanteita, joissa meidän on opittava ja hyödynnettyä digitaitoja. Emme myöskään saa unohtaa niitä kansalaisia, joilla on erinäisiä haasteita käyttää digitaalisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja.

Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, tulee julkista koulutustarjontaa kehittää vastaa-maan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita sekä huolehtia, että yksityinen koulutustarjonta kytketään vahvistamaan jatkuvaa oppimista.

Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimisen reformia, joka tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän tarjonnan ja kysynnän rahoituksen sekä järjestämisen yksinkertaistamista ja kehittämistä.

Jatketaan tietopolitiikan linjausten selkeyttämistä ja rakennetaan osa-alueittain toteutettava toimenpideohjelma tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Tarjotaan tukea digitaalisten peruspalvelujen käyttöön kaikille niitä tarvitseville ja huolehditaan siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi ikäihmisille

Korkea osaaminen ja avoin tiede

Digitalisaatio perustuu pitkäjänteiseen tieteen tekemiseen sekä sille pohjautuvaan teknologian turvalliseen kehittämiseen ja kestävään soveltamiseen. Suomen kaltai-sen maan talouden pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde on korkeassa osaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden synty-minen vaatii myös datan ja tiedon hyödyntämisen edellytysten rakentamista. Suuret, kansalliset rajat ylittävät haasteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat, on mahdollista ratkaista vain tutkimuksen poikkitieteellisellä ja avoimella yhteistyöllä.

Datan liikkuminen ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä (tutki-musjulkinen-yksityinen) luo uudenlaisia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin tutkimuksellekin. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuk- sia osallistua tieteelliseen tut-kimukseen. Avoin pääsy dataan edistää myös kansalaisten osallistumista tutkimus-prosesseihin ja parantaa tut- kimuksen avoimuutta sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.

Luodaan tutkimuksen panostuksiin kannustavat olosuhteet, tehdään teknologianeut-raalia sääntelyä sekä varmistetaan, että innovatiivisimmat yritykset saavat tarvittaessa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Luodaan Suomelle selkeä kansallisen TKI-strategia, jossa linjataan selkeästi visio ja painopistealueet, ja joka sisältää toimeenpano- ja arviointisuunnitelman.

Edistetään tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tarjotaan konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen. ”

RK.: EU ja EN rahoittavat pelkkää paskaa. Eräs tamperelainen ”tutkija” sai kerran 1.4 miljoonaa euroa ”vauvojen rotumurhapeilineuroonin” ”tutkimukseen”…

K. : ” Digitalisaatio ja demokraattinen hallinto

Suomalainen yhteiskunta elää hetkeä, jossa monet ongelmat ovat monimutkaisia ja hallinnon organisaatioita läpileikkaavia eivätkä ratkea pelkällä organisaatiolähtöisel-lä johtamisella tai organisaatioiden sisäisillä muutoksilla. Julkinen valta on yrittänyt edistää digitalisaatiota pit- kälti vanhoista teollisen yhteiskunnan tarpeisiin rakentu-neista poliitti- sista asemista ja hallinnollisista lohkoista. Siiloutuminen, osaoptimointi ja päällekkäinen tekeminen aiheuttavat tehottomuutta ja hukkaavat arvokkaita voimavaroja.

Digitalisaation haasteiden ratkominen ja mahdollisuuksiin tarttuminen vaativat ny-kyistä läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista yhteistyötä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Tämän takia myös julkisen vallan ja hallinnon on uudistut-tava, mikä omalta osaltaan edellyttää päättäjiltä määrätietoista ja näkemyksellistä poliittista johtajuutta.

Otetaan ilmiö- ja asiakaslähtöisen johtamisen rakentaminen seuraavan hallituskau-den yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja luodaan ilmiölähtöisen politiikan johtamisjärjes-telmä. Mahdollistetaan uudella johtamisjärjestelmällä ihmiskeskeinen yhteiskunta.

Laaditaan strateginen näkemys, miten politiikalla ohjataan digitalisoitumisen tavoit-teita, tuotetaan asiakaskeskeisiä palveluja ja tuotteita sekä luodaan edellytyksiä osaamiselle, yrittäjyydelle ja luovuudelle myös tulevaisuudessa.

Luodaan olosuhteet, joissa pystytään toteuttamaan läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista työnjakoa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.

Uudistetaan Suomen johtamisjärjestelmä ilmiöperustaiseksi ja ihmiskeskeiseksi. En-simmäisessä vaiheessa osoitetaan selkeästi yhden ministerin vastuulle digitalisaa-tion mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönotto koko valtion tasolla.