lauantai, 6. huhtikuu 2019

Kokoomuksen digiohjelman arvostelua: tiedettä ei pidä ”korvata digillä”!

suomi_droppaa.jpg


Olen aloittanut aiheesta keskustelun täällä, mutta se ei ole ottanut tuulta purjeisiin.

https://www.tiede.fi/keskustelu/80431/kokoomuksen-digiohjelman-arvostelua-tiedetta-ei-saa-korvata-digilla?changed=1553953045

Eikä ”digistä” ole juuri mitään todellista hyötyä ilman paikkansapitävää tiedettä.

Kokoomuksen digi- ja ”tiede”linja on ollut katastrofi ainakin viimeiset 20 vuotta. Muut puoleet Vasemmistoliittoa ovat myötäilleet ja säestäneet Kokoomusta ja ”tapelleet” nippeliasioista kuin määrärahojen tarkoista summista ja sijoitteluista ja hallintomal-leista. Edes viroista en ole havainnut niiden pahemmin tapelleen – sellainen on mielletty ”vanha(naikaise)ksi politiikaksi”.

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-digipoliittinen-ohjelma/

Puolue nimittäisi digipoliittisen vastuuministerin.

Kokoomus on julkaissut 13 toimenpiteen ohjelman digitalisaation edistämiseksi Suomessa.

Puolueen ohjelmassa linjataan,että digipolitiikka tulisi tunnistaa omaksi politiikan sektorikseen ja digitalisaatiota tulee edistää. ”

RK: Idea digipolitiikasta omana sektorinaan – esimerkiksi talouspolitiikan, teollisuus-politiikan ja tiedepolitiikan ja vaikka puolustuspolitiikan rinnalla – on hyvä.  Sehän ei ole selvästi pelkästään mitään noista.

K: ” Puolue haluaa myös korottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) osuutta bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nykyisellään osuus on noin 2,7 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen pitää tärkeänä, että Suomi tarttuu digitalisaatiossa muutoksen mahdollisuuksiin. ”

RK: Tässä tullaan Kokoomuksen tarkastelutavan ydinvirheeseen: TIEDEPOLI-TIIKKA EI SAA OLLA ”DIGIPOLITIIKKAA, vaan näiden pitää nimenomaan olla ERI ASIOITA!

Kokoomuksen ehdokkaat ovat vaalikentillä puhuneet nimenomaan TIEDEMINISTERISTÄ ainakin yliopitojen paneeleissa Tampereella.

” – Kokoomus haluaa,että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä Suo- mi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla, Grahn-Laasonen linjaa. ”

RK: SUOMI EI OLE ”KÄRJESSÄ YHTÄÄN MISSÄÄN”!

On absurdi ajatus, että joku muu kuin jonkin teknologian kehittäjä tieteelliseltä poh-jalta olisi VAIN sen SOVELTAMISESSA ”kärjessä” – tietämättä mm. esimerkiksi että mitä kaikkea tietojaan se originaalikehittäjä panttaa…

Kaikki sellainen lörötys on joidenkuiden suomalaisten tilaamaa KUPLAA! Se perustuu myös suoranaille tieteellisille kusetuksillekin.

K: ” Kokoomus nimittäisi tulevaisuudessa myös vastuuministerin, joka johtaa toimin-nan muutosta, tiedon ohjausta, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: DIGIMINISTERIÄ ILMAN TIEDEMINISTERIÄ Ei PIDÄ NIMITTÄÄ. Parasta olisi nimittää pelkkä tiedeminiteri – jonka pitäisi olla tohtori (todellisilla eikä HUHAA-ansioilla!) ja miellään professorikin.

K. : ” https://www.kokoomus.fi/digiohjelma/

Matkalippu tulevaisuuteen: Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma


Julkaistu: 30.03.2019 Kannat

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 20.3.2019

Matkalippu tulevaisuuteen

Kokoomuksen digipoliittinen ohjelma

”Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla.”

– Kokoomuksen periaateohjelma 2018

Johdanto

Viimeisten 100 vuoden aikana Suomi on noussut monissa kansainvälisissä vertai-luissa maailman kärkeen. Jotta pysymmekin kärjessä, meidän tulee valjastaa tekno-loginen kehitys koko maan eduksi ja uskaltaa hyödyntää teknologian uudet mahdol-lisuudet. Muuttuva maailma vaatii avointa ja uteliasta suhtautumista tulevaisuuteen. Tarve johtajuuden, yhteiskunnallisen näkemyksen ja politiikan uudistumiselle on suuri.

Meneillään olevan murroksen ytimessä on data ja sen liikkuvuus älykkäiden sovel-lusten välillä, ihmisten, yritysten ja yhteisöjen parhaaksi. Vain tarttumalla muutoksen mahdollisuuksiin Suomi pystyy tulevaisuudessakin pysymään globaalissa kilpailussa mukana ja tarjoamaan kansalaisilleen toimivan hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen.

Digitalisaatio eli siirtymä analogisesta teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseen tietoyh-teiskuntaan on lähtemättömästi täällä. Muutos on kiihtyvää, mikä tarjoaa suuria mah-dollisuuksia mutta myös haastaa päätöksentekoa ja nykyisiä toimintamalleja voimak-kaasti. Yhteiskuntaan ja elämäntapoihin kohdistuva uudistuspaine aiheuttaa ymmär-rettävästi myös pelkoja ja epävarmuutta. Tulevaisuuden voittajia ovat kuitenkin ne maat ja ihmiset, jotka pystyvät tarttumaan mahdollisuuksien kirjoon parhaiten. Digi-taaliset ratkaisut ovat jatkossa yhä laajenevampi osa jokapäiväistä elämäämme. Rajanveto digitaalisen ja analogisen maailman välillä ei ole enää yksinkertainen tai edes tarkoituksenmukainen.

Digitaalista informaatiota kertyy valtavia määriä päivittäin sekä julkiseen hallintoon että yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Tietoa kerätään edelleen useita kertoja eri tietojärjestelmiin valtion, kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden työnä. Tarvit-semme digitaalisen informaation kokonaiskuvan. Ilman sitä luomme paljon turhaa ja päällekkäistä tehotonta toimintaa ja teemme digitaalisista palveluista sirpaleisia.

Teknologian kehitys ja myös digitalisaatiota käsittelevän politiikan ydin onkin ase-tettava suhteessa siihen, mitä nämä tarkoittavat ihmiselle: jokapäiväiseen arkeemme ja sen sujuvoittamiseen. Parhaiten julkisen hallinnon tehokkuutta lisätään johtamalla sitä tiedolla.

Kokoomus esittää tässä ohjelmassa näkemyksensä niistä teemoista ja toimenpiteis-tä, joita toteuttamalla Suomi ja suomalaiset pääsevät kiinni niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalisuus ja sen hyödyntäminen voivat tarjota. "

RK: Ja tuo oli siis aiheesta DIGIN KEHITYS - eikä esimerkiksi tieteen, digitieteiden-kään eli informaatioTIETEIDEN kehitys, jota on käsiteltävä erikseen, ja josta sellaisi-naan EI VOIDA PÄÄTTÄÄ POLTTIITISESTI EI BISNEKSELLISESTIKÄÄN toisin kuin paljolti digin kehityksestä.



Kokoomuslaisen digipolitiikan 13 keskeisintä avausta

Tietopolitiikka ja digitalisaatio

1. Tunnistetaan digipolitiikka politiikan sektoriksi,jonka avulla Suomi viritetään yhdek- si maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista vuoteen 2030 mennessä. Tiedon hyödyntäminen uusilla tavoilla palvelee ihmisten hyvinvointia ja yritysten menestystä. Tulevaisuudessa se on jopa niiden välttämätön edellytys. ”

RK: PELKÄLLÄ DIGILLÄ ei viritetä yhtään mitään – tai korkeintaan jokin sietämätön kyttäys- ja seurantasysteemi.

K. ” 2. Uudistetaan johtamisen toimintamalleja ja -kulttuuria mahdollistamaan ilmiö-perustaista ja ihmiskeskeistä toimintaa. Nimetään vastuu- ministeri, joka johtaa toi-minnan muutosta, tiedon ohjausta, digitali- saation mahdollisuuksien hyödyntämistä ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönottoa. ”

RK: ” DIGIMINISTERIÄ, EI TIEDEMINISTERIÄ, joka olisi selvitysvelvollinen kaikista hallituksen ratkaisujen tieteellisistä perusteina – ja siitä, millä perusteilla hallitus kulloinkin mitäkin oppia TIETEENÄ PITÄÄ!

Tuollaiseen tarvittaisiin tiedeministerin lisäksi kokonainen virasto, jollainen saatai-siin Suomen ”Akatemiasta” saattamalla tuon salakähmäisen hölynpölytieteen rahoitusjärjestön toiminta aidosti tieteelliselle kaikin puolin julkiselle ja tieteellisesti perustellulle pohjalle vastuualueenaan Suomen valtion käyttämän ja sen esimerkiksi yrityksille tarjoaman tieteen asianmukaisuus ja paikkansapitävyys ja perustutkimuksen toimintaedellytykset.

K: ” 3. Vaikutetaan Euroopan Unionissa, jotta eurooppalainen digipolitiikka sekä tie-totalouteen, alustatalouteen ja tekoälyyn nojaava liiketoiminta käynnistävät ja saavat vauhtiin digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnan.  ”

RK: Suomi on saanut joidenkin muidekin hölmömpien takapajuisimpien EU-maiden tiedepolitiikkaa sotkettua sellaisilla pönttöjärjestelyillä kuin ”Euroopan tutkimusneu-vosto ERC”,jotka on pantu Suomen suden mallin pystyyn – ennen kuin ”tulokset siitä ovat kunnolla kaatuneet niskaan. Myös ECR:n rahoittanat tutkimukset ovat paskaa.

K: ” Digitaalisten sisämarkkinoiden tulee perustua avoimeen markkinatalouteen, ihmisten itsemääräämisoikeuteen, mahdollistavaan sääntelyyn, läpinäkyvyyteen, reiluun tietojen käyttöön, avaamiseen ja yhteistyöhön.  ”

RK: Mitä on ”mahdollistava sääntely”? Kuka sääntelee? Mitä se mahdollistaa ja keille?

K. ” Varaudutaan tiedon vääristelyn ja tietorikollisuuden uhkiin. ”

Suomen meedia ja EU ovat TEHNEET noita eivätkä torjuneet.

K: ” Tieto- ja datatalous

4. Luodaan Eurooppaan yksilön itsemääräämisoikeuteen perustuvat data- ja tietomarkkinat kilpailemaan esimerkiksi Yhdysvaltojen yrityslähtöisiä ja Kiinan valtiolähtöisiä markkinoita vastaan. ”

RK: Eli Kokoomus tekee siis digiohjelmaa EU:lle eikä (vain) Suomelle? ”Kokoomus” on tehnyt sitä jo. Ja tulokset ovat huonot. Mutta ”Kokoomus” on tehnyt sitä esimer-kiksi ”tutkimusohjelman” nimellä. Sanaa TIEDE Kokoomus ei haluaa ääneen lausua. Se tietää itsekin, että kyse ei ole siitä…

K.: ” 5. Varmistetaan, että myös julkisesti hallinnoitu data liikkuu ihmisten parhaaksi mahdollisimman monipuolisesti. Luodaan ihmisille edellytykset hyödyntää itseään koskevaa tietoa omilla päätöksillään myös julkisen järjestelmän ulkopuolella. Uudis-tetaan julkisuuslaki digiaikaan vaatimalla tiedon koneluettavuutta ja avataan sen pohjalta tieto avoimena datana kattavasti koko hallinnosta. Yrityksiä kannustetaan verkostomaiseen alustatalous- ja lohkoketjumaiseen toimintatapaan ja rakentamaan maailmanlaajuisia yhteismarkkinoita.

Yhteistyö ja avoimuus

6. Velvoitetaan kaikki valtionhallinnon digitaaliset kehittämishankkeet raportoimaan valtion hankesalkussa ja avataan se julkiseksi palveluksi, jotta tiedon puutteista johtuvien päällekkäisten kehittämishankkeitten määrää pystytään vähentämään. Nojataan julkisessa kehityksessä mahdollisuuksien mukaan avoimeen tietoon ja lähdekoodiin sekä kiihdytetään digitalisoinnin periaatteiden soveltamista kaikkialla julkisessa hallinnossa.

7. Varmistetaan valtion ratkaisuilla, että toimintaympäristö mahdollis-taa korkean tek-nologian sovellusten synnyn ja kehittämisen Suomes- sa. Julkisissa hankinnoissa li-sätään innovaatiokriteerien käyttöä ja vah- vistetaan innovatiivisten ja ketterien han-kintojen käyttöä.Sisällytetään myös kiertotalouskriteerit osaksi hankintoja. Nostetaan kansalliset TKI-panostukset vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. ”

RK: ” Tämä tarkoittaa, että pitäisi olla oikea toimiva tiedesysteemi!

K.: ” 8. Luodaan Suomeen lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa digitaaliseen palvelumarkkinaan liittyvät kokeilut tietoturvallisesti, yksilön oikeusturvaa suojaten ja eettisesti kestävällä tavalla.

Etiikka

9.Luodaan aloitteellisesti sääntelyä digipolitiikan alan etiikkaa ja moraalia koskevissa kysymyksissä ja viedään aktiivisesti oman työmme tuloksia Euroopan tasolle. Tehdään eettisesti kestävästä tekoälystä uutta kilpailukykyä Suomelle. ”

RK: Mitään todellista. aitoa, ”kovaa” tekoälyä ei ole olemassakaan – eikä tule.

Sellaisesta puhuminenkin on EPÄEETTISTÄ.

Jos digi on suhteellisen itsenäinen tekniikasta, taloudesta ja tieteestä, sillä on myös suhteellisen itsenäinen etiikka: kelvollisen toiminnan kriteerit.

K.: ” Osaaminen

10. Tarjotaan jo perusopetuksesta alkaen oppijoille perusymmärrystä tavoista luoda uusia tietopohjaisia innovaatioita esimerkiksi sovelluskehittämiseen, robotiikkaan se-kä tekoälyyn.Varmistetaan perusosaaminen digitaalisessa ympäristössä toimimiseen kuten itseään koskevan tiedon turvalliseen hyödyntämiseen. ”

RK: ”Tekoläystä” ei pidä lässyttää. Se on maailmalla ruma sana.

K. ” 11. Tuodaan osaamisen päivittämiseen ja uudelleenohjaamiseen selkeät ja hel-posti saavutettavat toimintamallit, jotka varmistavat koko kansakunnan digiosaami-sen työurien läpi. Varmistetaan erityisesti nyt työelämässä olevien ja työllistettävien digi- ja tietotaidot. Kehitetään helppokäyttöisiä palveluita ja työkaluja tiiviissä yhteistyössä kansalaisten kanssa.

12. Varmistetaan huippuosaamisen saatavuus kaikilla sektoreilla osaamisen kehittä- misen, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton avulla, jotta osaajien määrä ja osaamisen laatu eivät muodostuisi kehityksen pullonkaulaksi. ”

RK: KUKAAN OIKEA HUIPPUASIANTUNTIJA EI TULE TÄNNE!

K. ” 13. Vahvistetaan virkamiesten jatkuvaa oppimista ja korkeaan osaamiseen liitty-viä asiantuntijan urapolkuja. Ymmärretään ,että erot tehtävien vaativuudessa ja hen- kilöiden osaamisessa voivat olla suuria ja tunnistetaan, että myös julkisen sektorin tulee pystyä houkuttelemaan kansainvälisen tason parhaita osaajia ohjaamaan kymmenien tai satojen miljoonien eurojen kehittämishankkeita. ”

RK: Kumpikaan sektori Suomessa ei sellaisiaulkomaista pysty houkuttelemaan.


K: ” Digitalisaatio, yritykset ja markkinat

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkialla ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä,yritysten liiketoi- mintaa sekä markkinoiden dynamiikkaa.Data,tieto ja osaaminen ovat digitalisoituvan yhteiskunnan pääomia. Tieto ja teknologia valjastetaan palvelemaan ihmistä ja auttamaan suurten ongelmien ratkaisemisessa.

Digiteknologiassa huomioidaan digitaalisen tiedon laatu, kokoaminen ja varastointi, digitaalisen tiedon liikkuvuus tietoverkkojen avulla, digitaalisen informaation pro-sessointi supertietokoneiden laskentatehon avulla, ja tietojenkäsittelyn ohjelmointi sekä automatisointi.

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen tarkoituksena on ollut varmistaa Eu-roopan säilyminen maailman kärjessä digitaalisessa taloudessa, mikä edelleen edis-täisi eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Tosiasia kuitenkin on, että di-gitaalisten sisämarkkinoiden toi- meenpano ei ole edennyt niin vauhdikkaasti kuin on toivottu. Jotta digi- taalisista sisämarkkinoista voidaan käytännössä puhua, toimenpi-teitä tulee käynnistää kaikissa Euroopan maissa, myös vähemmän kehittyneissä.

Suomi on ollut jo pitkään yksi Euroopan kärkimaista digitalisaatiossa, mutta maiden välisessä digitaalisessa yhteistoiminnassa on valtavasti tekemätöntä työtä. Esimer-kiksi identiteetin hallinnassa ja tiedon liikkuvuudessa ollaan vielä aivan alkumatkal-la. Suomen tulee varmistaa tavoitteiden toteutuminen omassa päätöksenteossaan ja Euroopan Unionin tasolla yhteistyössä toisten EU-maiden kanssa.

Kannustetaan julkista hallintoa, kansalaisia,yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita reagoimaan digitalisaation mahdollisuuksiin.

Houkutellaan tietointensiivisiä yrityksiä Suomeen ja kannustetaan suomalaisia yrityksiä rohkeasti kansainvälistymään.

Ajetaan aktiivisesti EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen tähtääviä uudistuksia

Luodaan yksi rekisteri, jonne kuvataan tarkasti olemassa olevat julkisen hallinnon hallinnoimat tietovarannot ja rajapintakuvaukset sekä sisältö metatietotasolla koneluettavassa muodossa.

Edistetään langattomien verkkoyhteyksien kattavuutta ja seuraavan langattoman verkkoteknologian kehitystyötä.

Varmistetaan,että julkisen hallinnon palveluksessa on riittävästi toiminnan uudistami-sen ja ICT:n yhdistäviä osaajia, hanke- ja projektihallinnan sekä ohjelmoinnin am-mattilaisia.Tavoitellaan yhä laajempaa yhteistyö- tä yritysten kanssa sekä ohjelmisto-osaamisen jatkuvaa kehittymistä.

Lisätään vahvasti julkisen sektorin toimijoiden tietoa ja ymmärrystä toiminnan uudistamisen ja tietoteknisten ratkaisujen tarjoamista mahdollisuuksista.

Uuden teknologian etiikka on kehityksen avainasemassa

Uusi teknologia liikkuu alueilla, joita on opittu pitämään vain ihmiselle ominaisina tai joiden ei ajateltu olevan edes mahdollisia. Uusi teknologia ei lisää vain fyysistä suori- tuskykyämme, vaan ennen kaikkea täydentää kognitiivista kapasiteettiamme. Älyk-käät koneet ja ohjelmistot ovat digitaaliselle tietotaloudelle yleiskäyttöistä teknologi-aa samaan tapaan kuin höyry ja sähkö aikanaan teolliselle taloudelle. Vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille ja elämänalueille, minkä vuoksi eettisiä suuntalinjoja tulee voida perinteisestä teknologisesta kehityksestä poiketen ratkaista myös ennakoivasti. ”

Mikä on, ettei perinteinen teollisuus olisipohtinut ettiisiä annakkoon – tai ainakin olisi pitänyt… Kaikkeahan ei tiedetä ennekkoon, eikä tiedetä kyllä digissäkään.

K:  ”Tekoälyä ja erityisesti koneoppimista käytetään tärkeiden päätösten tekemiseen monilla eri aloilla, minkä vuoksi algoritmien puolueettomuuteen on kiinnitettävä eri-tyistä huomiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä,että työhakemuksien tai pankkilai-nojen päätöksenteossa voi piillä suodatintyökalujen taipumus syrjintään, joka kohdis-tuu etniseen alkuperään, sukupuoleen tai muihin tekijöihin. Syy tähän algoritmiseen puolueellisuuteen on inhimillinen puolueellisuus tai piilevä ennakkoasenne itse datassa, jolla tekoäly on opetettu.

Varmistetaan, että eettinen arviointi tehdään jo teknisen kehittämisen alkuvaiheessa ja tarvittaessa jatkuvana prosessina läpi koko kehitystyön.

Käydään laajaa tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua löytääksemme yhteisesti hyväksytyt linjaukset, jotta datatalous voidaan rakentaa yhteiskunnan yhteiselle arvopohjalle ja eettisille periaatteille.

Ihminen kehityksen lähtökohdaksi

Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kääntää katse kohti kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä – ihmisen on oltava kehityksen lähtökohta.Samalla myös parannetaan edel- lytyksiä parempien palveluiden luomiselle ja tiedon toissijaiselle hyödyntämiselle ih-misen parhaaksi. Kun pystymme yhdistämään ihmisen itsensä määrittämällä luvalla hänestä kerätyt tiedot laajempiin tietomassoihin voimme tekoälyä hyödyntäen mah- dollistaa palvelut jopa jokaiselle ihmiselle yksilöllisesti ja ilmiölähtöisesti. Laajemmin- kin hyödyntämällä kokonaisvaltaista monista lähteistä rakentuvaa tietoa voimme siirtyä kohti yksilölähtöistä tietoperustaista päätöksentekoa, jossa yksilöllä on entistä paremmat edellytykset huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan ennakoivasti.

Jokainen meistä synnyttää digitaalista jalanjälkeä,joka kasvaa nopeasti. Nykyään on vaikeaa hahmottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä tietoa organisaatioilla meistä on ja mi-hin näitä tietoja hyödynnetään.Tästä tiedosta suuri osa on henkilötietoa,jolla on suuri arvo yritysten liiketoiminnassa, tieteellisessä tutkimuksessa ja julkisen hallinnon toi-minnassa. Hyödyntämällä luovutettuja tietoja suostumuksen kautta voi syntyä uutta liiketoimintaa ja palveluja. Henkilötietojen avulla voidaan muun muassa kohdistaa palveluja sekä tuotteita entistä tehokkaammin kansalaisten tarpeisiin. Henkilötietojen käytön ja niihin liittyvän arvonluonnin kasvaessa on aloitettu keskustelu siitä, että ihmisen tulisi voida hallinnoida ja hyödyntää häntä itseään koskevia tietoja yhä paremmin,sillä nykyisellään henkilötietoja hallinnoivat eri tahot, kuten viranomaiset ja yritykset. ”

RK: Mitä Kokoomus tarkoittaa termillä ”arvonluonti”? Se on hölynpölymaakarien käyttämä termi, johon liittyy rasitteita.

Mille tuotteelle sitä arvoa luodaan, kenen toimesta ja miten?

K.: ” Omadata (MyData) on termi, joka viittaa ilmiöön ja ajattelutavan muutokseen, jossa henkilötietojen hallintaa sekä käsittelyä pyritään kehittämään ihmiskeskeisem-pään suuntaan. Termillä myös viitataan henkilötietoihin resurssina, jota kansalaiset voivat aktiivisina toimijoina hyödyntää ja täten lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevien tietojen käyttöön.

Esimerkkinä voi ajatella henkilöä, joka asuu elämänsä eri vaiheissa eri kunnissa ja käyttää sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon palve- luita. Hoidon sujuvuuden kannalta on tärkeää, että tieto liikkuu sujuvasti näiden välillä niin, että tiedon toimitta-minen eri palveluntarjoajien välillä ei jää asiakkaan vastuulle. Digiminän avulla voi tulevaisuudessa päät- tää, miten omat potilastiedot liikkuvat näiden eri toimijoiden välillä. ”

RK: Tässä myydään nyt jotakin uutta jutskaa…

K.: ” Edistetään kokonaisvaltaista, tietoturvallista ja eettisesti kestävää tiedon avaa-mista ja laajempaa tiedonhallintaa sekä luodaan ratkaisuja,kuten yhteisiä standarde- ja, joilla varmistetaan tiedon saatavuus, liikkuvuus, tietoturvallinen käyttöoikeuksien hallinta sekä eri sovellusten yhteensopivuus ja toimivuus.

Vahvistetaan kansalaisen oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojen hallintaan ja hyödyntämiseen sekä selvennetään lainsäädännön antamia mahdollisuuksia toteuttaa omien tietojen hallintaa tietoturvallisesti.

Luodaan kansalaisille heidän itsensä hallittavissa oleva digiminä, jonka avulla kansalainen hallitsee omaa identiteettiään sekä luvittaa itseään koskevaa tietoa eri palveluiden käyttöön. ”

Osaaminen siltana tulevaisuuteen

Työnjako ja yhteistyö ihmisten ja koneiden välillä muuttuu vääjäämättä ja nopeasti. Koneet ja ohjelmistot muuttuvat asteittain passiivisista työkaluista aktiivisiksi työ-kumppaneiksemme ja helpottavat myös ihmisten välisen yhteistyön koordinointia ja syventämistä. Teknologia mahdollistaa kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mikä puolestaan synnyttää uutta työtä ja samalla osaamistarpeita. Se tarkoittaa niin korkeaa osaamista koodauksen ja data-analyysin puitteissa kuin kansalaisten digiosaamista ja -perustaitoja.

Tekoälyn merkitys yhteiskunnassamme tulee kasvamaan merkittävästi.Tekoäly tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan ihmisen tukiäly, joka mahdollistaa tuottavuusloikan myös julkisessa hallinnossa. ”

RK: Yhteikunnallinen yhteistyökumppani on aina jokin inhillinen taho… ”Tekoäly” tu-lee iukuisesti olemaan oikean älyn ”tukiäly”, josta sanan ”äly” käyttäminen on lähinnä älytöntä jankutusta.

K. : ” Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros on myös korostanut jatkuvan oppimi-sen tarvetta. Muuttuvien ja kehittyvien työmarkkinoiden sekä ammattikuvien uudistu-misen keskellä yksilöiden oman osaamisen elinikäinen kehittäminen korostuu. Yhä tärkeämmäksi nousee yksilön ymmärrys omasta osaamisestaan, kyky hankkia uutta osaamista sekä täydentää sitä puuttuvilta osin.

Osaamisen päivittäminen on entistäkin tärkeämpää työmarkkinoilla,kun työntekijöiltä odotetaan jatkuvasti uuden oppimista osaamistarpeiden muuttuessa nopeasti. Tämä koskettaa niin yksilöitä kuin yrityksiä ja organisaatioita. Digitalisaatiolla on täten tär-keä rooli jatkuvan op- pimisen kannalta etenkin alustojen suhteen. Koulutustarjontaa voitaisiin muokata eräänlaiseksi jatkuvan oppimisen alustaksi, jossa tutkintoja lyhy-emmät ja ketterämmät muut koulutukset tukevat ja toimivat yhdessä tutkintoon johta-vien koulutusten kanssa. Tämä malli mahdollistaisi oppijalle erilaisten sisältöjen ha-kemisen osaamiseensa entistä yksilöllisemmin sekä joustavammin maantieteellisten ja oppilaitosrajojen ylittäen. Malli myös tukisi korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja mahdollistaisi nykyistä yhtenäisemmät työurat.

Teknologian nopea kehitys tuo mukanaan kansalaisten taitojen kehittämisen ja päi-vittämisen tarpeen digitaitojen suhteen arkielämän muuttuessa yhä moniulotteisem-maksi. Käynnissä olevassa murrosvaiheessa monen digitaalisen palvelun käyttämi-nen vaatii tietotekniikan perusosaamista ja usein myös uuden oppimista. On siis erittäin tärkeää,e ttä yhteiskuntana varmistamme sen, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus oppia riittävät taidot pysyäkseen kiinni digitalisoituvassa yhteiskunnas- sa. Arki tuo tullessaan tilanteita,joissa meidän on opittava ja hyödynnettyä digitaitoja. Emme myöskään saa unohtaa niitä kansalaisia, joilla on erinäisiä haasteita käyttää digitaalisia yhteiskunnan tarjoamia palveluja.

Jotta osaaminen vastaisi kysyntää, tulee julkista koulutustarjontaa kehittää vastaa-maan paremmin työelämän vaatimuksia ja tarpeita sekä huolehtia, että yksityinen koulutustarjonta kytketään vahvistamaan jatkuvaa oppimista.

Osaamisen turvaamiseksi on jatkettava laajamittaista jatkuvan oppimisen reformia, joka tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän tarjonnan ja kysynnän rahoituksen sekä järjestämisen yksinkertaistamista ja kehittämistä.

Jatketaan tietopolitiikan linjausten selkeyttämistä ja rakennetaan osa-alueittain toteutettava toimenpideohjelma tarvittavan tiedon avoimuuden, saatavuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

Tarjotaan tukea digitaalisten peruspalvelujen käyttöön kaikille niitä tarvitseville ja huolehditaan siitä, että digitaaliset peruspalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi ikäihmisille

Korkea osaaminen ja avoin tiede

Digitalisaatio perustuu pitkäjänteiseen tieteen tekemiseen sekä sille pohjautuvaan teknologian turvalliseen kehittämiseen ja kestävään soveltamiseen. Suomen kaltai-sen maan talouden pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde on korkeassa osaamisessa ja sen hyödyntämisessä. Tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden synty-minen vaatii myös datan ja tiedon hyödyntämisen edellytysten rakentamista. Suuret, kansalliset rajat ylittävät haasteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat, on mahdollista ratkaista vain tutkimuksen poikkitieteellisellä ja avoimella yhteistyöllä.

Datan liikkuminen ja uudelleenkäyttö eri tieteenalojen ja sektoreiden välillä (tutkimus -julkinen-yksityinen) luo uudenlaisia mahdollisuuksia niin liiketoiminnalle kuin tutki-muksellekin. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimuk-seen. Avoin pääsy dataan edistää myös kansalaisten osallistumista tutkimuspro-sesseihin ja parantaa tut- kimuksen avoimuutta sekä poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja demokratiaa.

Luodaan tutkimuksen panostuksiin kannustavat olosuhteet, tehdään teknologianeut-raalia sääntelyä sekä varmistetaan, että innovatiivisimmat yritykset saavat tarvittaessa tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Luodaan Suomelle selkeä kansallisen TKI-strategia, jossa linjataan selkeästi visio ja painopistealueet, ja joka sisältää toimeenpano- ja arviointisuunnitelman.

Edistetään tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tarjotaan konkreettista tukea EU-rahoitushakuihin osallistuville toimijoille mm. hankkeiden valmisteluun ja vastinrahoitukseen. ”

RK.: EU ja EN rahoittavat pelkkää paskaa. Eräs tamperelainen ”tutkija” sai kerran 1.4 miljoonaa euroa ”vauvojen rotumurhapeilineuroonin” ”tutkimukseen”…

K. : ” Digitalisaatio ja demokraattinen hallinto

Suomalainen yhteiskunta elää hetkeä, jossa monet ongelmat ovat monimutkaisia ja hallinnon organisaatioita läpileikkaavia eivätkä ratkea pelkällä organisaatiolähtöisellä johtamisella tai organisaatioiden sisäisillä muutoksilla.Julkinen valta on yrittänyt edis- tää digitalisaatiota pit- kälti vanhoista teollisen yhteiskunnan tarpeisiin rakentuneista poliittisista asemista ja hallinnollisista lohkoista. Siiloutuminen, osaoptimointi ja pääl-lekkäinen tekeminen aiheuttavat tehottomuutta ja hukkaavat arvokkaita voimavaroja.

Digitalisaation haasteiden ratkominen ja mahdollisuuksiin tarttuminen vaativat ny-kyistä läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista yhteistyötä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä. Tämän takia myös julkisen vallan ja hallinnon on uudistut-tava, mikä omalta osaltaan edellyttää päättäjiltä määrätietoista ja näkemyksellistä poliittista johtajuutta.

Otetaan ilmiö- ja asiakaslähtöisen johtamisen rakentaminen seuraavan hallituskau-den yhdeksi keskeiseksi teemaksi ja luodaan ilmiölähtöisen politiikan johtamisjärjes-telmä. Mahdollistetaan uudella johtamisjärjestelmällä ihmiskeskeinen yhteiskunta.

Laaditaan strateginen näkemys, miten politiikalla ohjataan digitalisoitumisen tavoit-teita, tuotetaan asiakaskeskeisiä palveluja ja tuotteita sekä luodaan edellytyksiä osaamiselle, yrittäjyydelle ja luovuudelle myös tulevaisuudessa.

Luodaan olosuhteet, joissa pystytään toteuttamaan läheisempää kumppanuutta ja uudenlaista työnjakoa julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.

Uudistetaan Suomen johtamisjärjestelmä ilmiöperustaiseksi ja ihmiskeskeiseksi. En-simmäisessä vaiheessa osoitetaan selkeästi yhden ministerin vastuulle digitalisaa-tion mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tilannekuvaan perustuvan ohjauksen ja päätöksenteon käyttöönotto koko valtion tasolla.


***


WEF (Klasu) vaatii "tekoälyä" Suomen hallituksen ohjelmaan.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009499951.html

Tekoälyn räjähdysmäinen leviäminen on huomioitava hallitusneuvotteluissa

Käsillä oleva käänne vaikuttaa nopeasti tapaamme työskennellä, hakea ja käsitellä tietoa ja tuottaa sisältöjä.

6.4. 2:00 | Päivitetty 6.4. 10:58

Tekstiä, kuvaa ja ääntä tuottavat tekoälyjärjestelmät ovat levinneet viime kuukausina kuin kulovalkea. Jopa me alaa pitkään seuranneet olemme yllättyneet vauhdista. Asiaa ei voida sivuuttaa hallitusneuvotteluissa.

Paras esimerkki on Open AI -yhtiön Chat GPT -keskustelubotti,joka saavutti kahdes- sa kuukaudessa sata miljoonaa käyttäjää. Tämä tekee siitä maailman nopeimmin käyttöön otetun sovelluksen.


Teknologiajätit, kuten Microsoft ja Google ovat lanseeraamassa vastaavia ominaisuuksia osaksi hakukoneitaan ja työkalujaan, joita useimmat meistä käyttävät päivittäin. Lukemattomat pienemmät yritykset ovat jo rakentaneet omia ratkaisujaan yleiskäyttöisiin keinoälymalleihin pohjautuen.


Käsillä oleva käänne vaikuttaa nopeasti tapaamme työskennellä, hakea ja käsitellä tietoa ja tuottaa sisältöjä. Tilanne vertautuu siihen, kun 1990-luvun puolivälissä ensimmäiset verkkoselaimet ilmaantuivat ja vyöryttivät internetin osaksi arkeamme, mutta muutos tapahtuu nyt moninkertaisella nopeudella, ja sen vaikutukset voivat olla vielä mullistavampia.

Tuleva hallitus voi ryhtyä strategiatyön sijaan suoraan konkreettisiin toimiin.

Nelivuotinen vaalikausi on todella pitkä aika huomioiden tahti, jolla koneet tällä hetkellä oppivat uusia kyvykkyyksiä. Siksi asiaan on varauduttava jo Säätytalolla ja sisällytettävä se tarvittavalla tavalla hallitusohjelmaan.

Edelliset hallitukset ovat laatineet tekoälystrategioita, viimeisimpänä teollisuuden digitaaliseen ja vihreään siirtymään keskittynyt Tekoäly 4.0 -ohjelma. Tuleva hallitus voikin ryhtyä strategiatyön sijaan suoraan konkreettisiin toimiin.

Suomen teollista kilpailukykyä voidaan vahvistaa tuomalla tekoäly tuotteiden ja pal-veluiden ytimeen. On varmistettava, että asemoidumme käynnissä olevan generatii-visen tekoälyn aallon harjalle. Tämä edellyttää merkittävää julkista tutkimus- ja kehit-tämistoiminnan rahoitusta tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen. Innovatiiviset, kaupallistamiseen tähtäävät tutkimus- ja kehittämishankkeet ja näiden ekosysteemit ovat yksi tapa kohdentaa rahoitus vaikuttavasti.

Tekoäly auttaa lisäksi järkevästi käytettynä ratkomaan julkisen sektorin ongelmia. On purettava lainsäädännön esteitä, jotka hidastavat tiedon liikkuvuutta ja tähän perus-tuvaa hallintopäätösten ja palveluiden automaatiota. Asiaa on joudutettava erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Myös tekoälyn riskit on otettava vakavasti. Euroopan unioni valmisteleekin parhail-laan asetusta, jonka tavoitteena on suitsia tekoälyjärjestelmien haittoja. Yksilönva-pauksien, ihmisoikeuksien ja digitaalisen yhteiskunnan edelläkävijänä Suomen kannattaa myös olla etujoukoissa rakentamassa luotettavaa, toimintavarmaa ja perusoikeuksia kunnioittavaa tekoälyä.

Jussi Herlin

hallituksen varapuheenjohtaja, Kone oyj

puheenjohtaja, Tekoäly 4.0 -ohjelma

Tero Ojanperä

hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas, Silo AI oy

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimi-tus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.


***

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukkawestermarck/214784-voiko-pisa-pisteita-syoda/

" Voiko PISA pisteitä syödä ?

picture-272437-d3a1c8649205cc24f7e08fce4

Jukka Westermarck 4.4.2016 7:54

Näin koulutusvälikysymys viikolla haluaisin kysyä miksi Suomi, jossa ylpeillään kor-keatasoisesta koulujärjestelmästä,on tieteen tasossa jäänyt jälkeen Eurooppalaisista kilpailijamaista.

Oma näkemykseni on se että juuri peruskoulun menestys on tieteemme tason laskun merkittävimpiä syitä, sillä se on tuudittanut opetusministeriön siihen väärään kuvitelmaan että myös tiede -ja innovaatiopolitiikkaa on hallussa. Tieteemme tason lasku ja tutkijoilta saatu palaute kertoo karua kieltä siitä että näin ei todellakaan ole asia. Se että Suomessa on tehty linjatonta ja asiantuntematonta tiedepolitiikkaa jo pitkään johtuu pitkälti siitä että maamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää ministeriötä on kerta toisensa jälkeen valittu johtamaan ministeri jolla ei ole mitään substanssiosaamista tieteestä. Toisaalta, jos ja kun tiedepolitiikasta vastaavana mi-nisterinä toimitaan iltapäivälehden toimittajan työkokemuksella, olettaisi että ministe-rin tueksi hankittaisiin asiantuntijakokemusta. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (Kesk.) myönsikin viime syksyn TUTKAS-seminaarissa, että kan-sanedustajat pystyvät ymmärtämään peruskoulutusta oman kokemuksensa perus-teella,mutta että eivät he taida tieteen realiteetteja ymmärtää. Tämän rehellisen huo-mion toivoisi herättävän myös ministerin. Sen sijaan nykyhallitus päätti jättää täyttä-mättä syksyllä auki olleen tiedeasiantuntijan toimen, ja ministeri Grahn-Laasonen palkkasi itselleen erityisavustajaksi maanviljelijä-teologin jonka tiedekokemus rajoit-tuu maisterin tutkinnon gradutyöhön. Hallituksen tiedevihamielisyyden teemaan sopivasti tässä erityisavustajan gradutyössä kyseenalaistetaan lääketieteellisen tutkimuksen mahdollistavien geenipankkien toiminta (http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/teo/syste/pg/uusitalo/).

Ministeri Grahn-Laasosen intoilu peruskouluopetuksen muutoksista onkin hyvä osoi- tus siitä että käynnissä olevassa koulutuskeskustelussa ei pystytä hahmottamaan asioita jotka oikeasti ovat merkityksellisiä maamme tulevaisuuden osaamisen tasol-le.Mitä merkitystä loppujen lopuksi hyvinvoinnillemme on sillä jos lapsemme osaavat sujuvasti seikkailla digitalisaation viidakossa ja heillä on yläasteella mailman parhaat PISA pisteet? Mitä niillä PISA pisteillä tehdään, voiko niitä pisteitä syödä tai myydä? Vai pitäisikö meidän mielummin seurata Saksan, Ruotsin ja Tanskan tietä jossa kou-lulaiset pärjäävät PISA pisteissä hieman Suomea huonommin, mutta he saavat jat-kokoulutusta huomattavasti korkeatasoisimmissa yliopistoissa? Onko siis todella-kin parempi että meillä nuoria joilla on takanaan loistava PISA tulevaisuus mutta jotka saavat keskitasoista korkeakoulutusta, vai keskitasoisia koululai-sia joille pystymme antamaan huipputasoista korkeamman tason opetusta ja tätä kautta saada työmarkkinoille ja elinkenoelämäämme todellisia osaajia ?

Kirjoitukseni lähtökohtana ei olekaan kyseenalaistaa peruskoulutuksen merkitystä kansakuntamme tulevaisuuden ja sivistyksen pohjana vaan muistuttaa siitä, että koko osaamisketjua ei voida käsitellä samojen periaatteiden pohjalta. Itsekin kahden koululaisen isänä arvostan suuresti suomalaista koulujärjestelmää ja opettajien ammattitaitoa. Olen vain varma että niinkuin koko kansakunnalla, minunkin lapsillani olisi parempi tulevaisuus jos maassamme olisi tulevaisuudessakin korkeatasoiseen tieteeseen opetuksensa perustavia yliopistoja ja uuden tiedon aikaansaamien inno-vaatioiden mukanaan tuomaa kilpailukykyä. Kysymys on loppujen lopuksi siitä että haluammeko luoda Suomesta yhteiskunnan joka tunnetaan huipputason koululaisis-ta jotka päätyvät keskinkertaisiksi osaajiksi, vai yhteiskunnan jossa korkeimman ta-son osaaminen on lähellä mailman huippua. Olemmeko rakentamassa yhteiskuntaa jossa koulutus ja sitä kautta koululaiset ja yliopisto-opiskelijat nähdään tuotannon vä-lineinä,vai yhteiskuntaa jossa lukiolainen joka haluaa teoreettisen alan perustutkijak-si voi luottaa siihen että hänen intohimolleen on paikka tulevaisuuden Suomessa. Tämä uravalinta täytyisi pystyä tehdä ilman että hän pystyy perustelemaan valintaa tehdessään miten hän tukee yhteiskunnan kaupallista kilpailukykyä.

Toivon että tämän viikon välikysymyskeskustelussa ei juututa pelkästään opintotuen tasoon, tai väittelyyn siitä olisiko Helsingin yliopistolta pitänyt leikata apteekkikorvaus vai ei, vaan keskustellaan vakavasti myös siitä haluammeko että Suomi vielä joskus palaa tieteen tasolla kilpailijamaiden kuten Saksan, Ruotsin ja Tanskan tasolle. Vii-meisen 10 vuoden aikana tehty ja nykyinen tiedepolitiikka ei meitä sinne tule johta-maan. Tarvitaan siis tietoinen ja selkeä muutos ja ennen kaikkea asiantuntemusta sen tekemiseen.

Jukka Westermarck Vihreät Turku

Syöpätutkimuksen professori Turun Yliopistosta. Hyvän tiedepolitiikan puolestapuhuja. Ihmettelee mihin on hävinnyt politiikasta sivistys ja tiedon arvostus.

http://www.btk.fi/research/research-groups/westermarck/

Kommentit

Lauri Gröhn #915216 4.4.2016 11:17

Yksi tuttu proffa, jolle lähetin blogin, kysyi:

Voiko huippututkimusta syödä?

Jotain mätää on korkeakouluissa, kun tälläiset väitökset palkitaan eximialla:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183279-e-r-k

(https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/grohn/239416-korholan-vaitos-5-5-hopoa-muka-postnormaalista-ilmastotieteesta/)


Jukka Westermarck #1895771 Kirjoittaja 4.4.2016 12:26
Vastaus kommenttiin: #915216

Voipa hyvinkin. Huippututkimus tuottaa tietoa johon perustuu moni Suomalainenkin elinkeino. Ihan vain esimerkkinä Nokian menestyksen takana ollut yliopistotutkimus, miljardilla Turusta vuodessa myytävä Bayerin Mirena ehkäisin joka perustuu suomalaiseen perustutkimukseen ja uusimpina erityisen syötävä nyhtökaura (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/nyhtokaurasta-l…) tai aurinkoenergia: http://jukkakopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214797-

Tämän lisäksi huippututkimus tuottaa huippukoulutettuja huippuosaajia sekä huipputason asiantuntemusta yhteiskunnalisten ongelmien ratekaisemiseen.

Kaikki tämä tutkitusti tuottaa jokaista korkeatasoiseen tutkimukseen investoitua euroa kohden 3-5 euroa kansantaloudelle: http://www.leru.org/index.php/public/news/investin

Tämän yksinkertaisen kaavan ymmärtävät muut maat

Siitä olen samaa mieltä että mätää on ja se juuri on koko kirjoitukseni pointti. Jos meillä kiinnitettäisiin huomiota tiedepolitiikkaan niin kaikki olisi paremmin.

Lauri Gröhn #2252440 6.4.2016 7:59
Vastaus kommenttiin: #1895771

Yksi Nokian romahduksen syistä oli, että yhtä huippututkijaa kierrätettiin sellaisilla johtajan palleilla, joihin tuo tutkimus ei antanut pätevyyttä:

http://www.theregister.co.uk/2011/08/31/farewell_t

(https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/grohn/261537-johtajuus-siilasmaa-alahuhta-ollila/)

Ja viimekädessä Nokia Ollilan mukaan kaatui ohjelmisto-osaamisen puutteeseen korkeakouluissa, Ollilan muistelmista:

”Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisaampi kaikessa. Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. Meillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastataksemme niihin olimme riippuvaisia seuraavan organisaatiotason osaamisesta. Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä? Kaikki nämä kysymykset olivat esillä jo 2004–2007. Näihin kysymyksiin etsittiin kuumeisesti hyviä ja perusteltuja vastauksia.

Nokialla ei ollut omasta takaa sellaisia kokeneita ohjelmisto-osaajia, alan syviä tuntijoita, joita olisimme tarvinneet suurten kysymysten ratkaisemiseen. Sellaisia osaajia ei olisi todennäköisesti edes löytynyt Euroopasta. Jo vuodesta 2001 oli johdon piirissä puhuttu ohjelmisto-osaamisen vahvistamisesta. Ja toimeen oli myös tartuttu.

Samaa yritettiin toistaa ohjelmistoalueella. Suuri joukko professoreita ja keskeisiä tutkijoita yliopistoista ja teknillisestä korkeakoulusta siirtyi Nokian palvelukseen tai vietti vuoden tai kaksi vierailevina asiantuntijoina joko Nokian Tutkimuskeskuksessa tai liiketoimintayksiköissä. Toisin kuin radioteknologiassa, tulokset olivat vaatimattomia, suorastaan hämmentävän kehnoja.

Kun tilanne vuoden 2005 tienoilla havaittiin ja ymmärrettiin, pyrittiin vahvistamaan kokeneiden ohjelmisto-osaajien rekrytointia. Samalla vahvistettiin Tutkimuskeskuk-sen ja liiketoiminnan tuotekehityksen läsnäoloa Yhdysvalloissa, sekä Bostonissa että Kalifornian Piilaaksossa. Jälkikäteen arvioituna tulokset osoittautuivat niin ikään heikoiksi. Näiden keinojen avulla ei ollut mahdollista lyhyessä ajassa rakentaa vahvaa ohjelmisto-osaajajoukkoa. ”


Jukka Westermarck #2649580 Kirjoittaja 6.4.2016 8:18
Vastaus kommenttiin: #2252440

Juuri näin, yliopistoihin ja niiden huipputason ylläpitämiseen satsaaminen elintär-keää kilpailukyvyn kannalta. Miten tämän ymmärtäminen on niin vaikeaa kun tämä sinunkin esimerkkisi sen niin selkeästi tuo esille.


Lauri Gröhn #2737132 6.4.2016 18:16
Vastaus kommenttiin: #2649580

Ohjelmisto-osaaminen on teknologiaosaamista ja projektiosaamista,ei tiedeosaamis-ta. Sitä ei synny tieteen kautta, vaan siitä että kouluttajilla on myös vahvaa käytän-nön kokemusta. Teoreettinen huippuosaaminen on sivuseikka. Ongelma on sama teknillisissä korkeakouluissa.

Yksi Nokian ongelmista oli, että hyvä mies oli keyjussa väärissä paikoissa:

http://www.theregister.co.uk/2011/08/31/farewell_t


Olen miettinyt vähän samaa kilpailukykyvertailujen osalta. Ollaan ihan kärjessä (paitsi työn ja sijoitusten kannusteissa hyvin hännillä). Voisiko niillä pisteillä pakottaa asiakkaat ostamaan meidän tuotteitamme ja sijoittajat sijoittamaan tänne?

Jukka Westermarck #1895777 Kirjoittaja 4.4.2016 14:25
Vastaus kommenttiin: #915227

Tuskin niillä pakottaa voi, mutta voisivat toimia mielenkiinnon herättämisessä jos vain meillä olisi osoittaa että pisteet johtavat innovatiivisten tuotteiden syntymiseen. Tällä hetkellä tämä sinänsä looginen jatkumo hyvästä peruskoulutuksesta huippututkimukseen on katkennut johtuen huonosta tiede ja innovaatiopolitiikasta.


Vastaus kommenttiin: #1895777

Meillä nuo kilpailukykyvertailujen pisteet ovat todella epäsymmetrisesti jakautuneet eri sektoreille. Yhteiskuntaa ja väestön kykyjä mitatessa olemme huipulla ja kannus-teita sekä joustavuutta mitatessa hännillä. Itse luen sen niin että meillä on äärimmäi-sen vahva pohja tehdä ihan mitä vain mutta juuri kun pitäisi ponnistaa,joku kiskaisee jalat alta.

Ehkä se koskee yhtä lailla bisnestä kuin tiedettäkin.


  • «Hallituksen tiedevihamielisyyden teemaan sopivasti tässä erityisavustajan gradutyössä kyseenalaistetaan lääketieteellisen tutkimuksen mahdollistavien geenipankkien toiminta»

Hätkähdin tätä, vaikuttavatko kristilliskonservatiiviset näkemykset näinkin läheisesti opetusministeriön ja Suomen hallituksen toimintaan? Uusitalon gradu nähdäkseni lähtee siitä positiivisesta seikasta, että geenipankit tarjoavat merkittävän tieteellisen välineen sairauksien tutkimukselle. Uusitalo kuitenkin perustelee, että riskien synnyt-tämien vaikeiden eettisten ongelmien vuoksi ”tutkimuksesta tulisi kenties luopua.”

En hyvällä tahdollakaan voi olla aivan eri mieltä. Yksityisyyden suoja on monellakin tavalla tärkeä, vaikka se varmasti voi rajoittaa tieteellistä tutkimusta, eikä vain lääke-tieteellistä. Eilisen Panamankirjeiden vuodon jälkeen voi ajatella,mitä vastaava vuoto voisi merkitä geenipankeille.Jos vuotanut geenidata päätyisi vaikkapa markkina-ana-lyysiyrityksille,vakuutusanalyytikoille,suurelle lakifirmalle Panamassa tai jollekin vielä pahemmalle. Jätän niiden vielä pahempien listaamisen kauhukirjailijoiden vastuulle.

Jukka Westermarck #1895781 Kirjoittaja 4.4.2016 15:44
Vastaus kommenttiin: #915232

Samaa mieltä siitä että varovaisuutta tarvitaan ja huolenikin kohdistui enemmänkin siihen että ko. avustajalla ei mitään kokemusta tieteestä ja mitä ilmeisiemmin hyvin värittynyt suhtautuminen koviin tieteisiin. Toisaalta tämä geenipankkien arvostelu voi olla hieman ristiriidassa sen kanssa että TEM:issä on juuri yritystä saada genomikeskus pystytettyä Suomeen.


Jukka Westermarck #915240 Kirjoittaja 4.4.2016 14:55

Juuri näin kävi bioalalle 2000 luvulla. Pitkäjänteisellä työllä oli saatu perustutkimustu-loksia lääkekehitykseen paikallisissa start-up firmoissa ja sitten tuli Esko Aho SITRAn johtajaksi ja päätti että ei tästä mitään tule ja veti rahoituksen pois ymmärtä-mättä alan perusolemusta. Tämän seurauksena firmojen rippeet ostettiin ulkomaille ja suomalaisen tutkimuksen tulokset kaupallistettiin lääkkeiksi.

Tutkimuspuolella itse näen samaa kokoajan. On varaa puuhata hyvän tasoista tutkimusta mutta kun pitäisi tehdä satsauksia joita edellytetään huippulehdissä julkaisemiseksi loppuu pelimerkit kesken.


Vastaus kommenttiin: #915240

Tämä on myös bisnespuolella iso ongelma. Riskirahaa on Suomessa lähinnä julki-sella puolella ja kun sieltä lyödään hanat kiinni, rahoitus joudutaan usein hakemaan ulkomailta. Siinä menee helposti koko bisnes maailmalle.

Pääomaa Suomessa sinänsä on mutta se on kiinni eläkerahastoissa. Ja se raha ei siedä riskiä käytännössä lainkaan.

Tämä voi itseasiassa selittää koko kuviota aika pitkälle. Taloudellisesti tasa-arvoinen ja ison julkisen sektorin yhteiskunta tekee kansalaisista fiksuja, koulutettuja ja tervei-tä. Mutta sitten kun pitäisi investoida, kenelläkään ei ole ylimääräisiä pelimerkkejä.


***


Westermarck jatkaa aiheesta pari päivää sitten Hesarissa:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010436347.html

Suomen tieteen taso on jäänyt jälkeen kilpailijamaista

Suomen menestys on riippuvainen tieteemme ja tuotekehityksemme tasosta.


20.5. 2:00

Parhaillaan on käynnissä lausuntokierros valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Tämä liittyy Sanna Marinin (sd) hallituksen alulle panemaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslakiin, joka onkin tärkeim-piä poliittisia päätöksiä lähihistoriassamme, sillä Suomen menestys on riippuvainen tieteemme ja tuotekehityksemme tasosta.

Monilla mittareilla mitattuna Suomen tieteen taso on kuitenkin jäänyt jälkeen tär-keimmistä kilpailijamaistamme. Pelkkä rahoituksen lisäys ei kuitenkaan riitä, koska suurimpia syitä tieteemme alamäkeen on vuosikymmenen jatkunut huonotasoinen tiedepolitiikka opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.

Tärkeimpänä ilmentymänä tästä on se, että tiedepolitiikkamme ei tunnista tutkijoiden ja tutkimusryhmien tasolla olevaa resurssien vakavaa jälkeen jäämistä,vaan rahoitus on järjestelmällisesti ohjattu ohjelmiin,joilla keinotekoisesti yritetään luoda suuruuden illuusiota. Vaikka nämä ohjelmarahoitukset voivat kuulostaa oikeilta ratkaisuilta esi

merkiksi tutkimuksen ja yritystoiminnan välisen siirtymän tukemiseen, ei niiden tehosta ole juurikaan osoitusta.

Perustutkimukseen suunnatun rahoituksen merkityksestä kansantalouteen sen sijaan on runsaasti tutkittua tietoa, joten ohjelmarahoituksen ja vapaasti tutkijoiden haettavissa olevan tutkimusrahoituksen välinen tasapaino pidettävä tarkkaan mielessä nyt tehtävissä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen linjanvedoissa.

Yliopistojen rahoitusmalli sitoo yliopistojen kädet.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan ongelmiin kuuluu myös kansainvälisesti erittäin poikkeava yliopistojen rahoitusmalli, joka sitoo yliopistojen kädet suorituspoh-jaisiin perusteisiin. Malli ei juurikaan tunnista tieteen laatua, joten yliopistoilla ei ole kannusteita jakaa perusrahoitusta tutkimuksen kuluihin tutkijoiden ja tutkimusryhmien tasolla.

Tutkijoiden ja tutkimusryhmien tasolla oleva rahoitus kuitenkin määrittää hyvin pit-källe tieteen tason, eli jos haluamme saavuttaa kilpailijamaiden tason, on myös va-paasti saatavilla olevan sekä yliopistojen antaman tuen tutkimukselle oltava samalla tasolla.

Aikanaan uudistuvan ministeriön johdon tärkeimpänä tehtävänä olisikin pyrkiä rahoi-tusmalliin, jossa yliopistoilla olisi selkeät kannusteet tukea korkeatasoista tutkimusta yliopistojen budjettivaroista. Näin tutkimuksen tekemisen resurssit olivat paremmin ennakoitavia, ja se rohkaisisi uusiin riskipitoisiin avauksiin, joista voi syntyä todellisia tieteellisiä läpimurtoja.

Jukka Westermarck

professori, Turun yliopisto "

Kommentit

Ladataan...