Eilinen YLE:n A-studio 11.09.2013 taas tihkui ja kipinöi "pettymystä" ja harmistusta, että "Länsi" ei näytäkään hyökkäävän Syyriaan ilman YK:n Turvallisuusneuvoston lupaa. Erityinen kestomarina kohdistuu Turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenten ve-to-oikeuteen, josta annetaan väärä kuva,ikään kun se kohdistuisi kaikkeen, mitä YK tekee,ja ikään kuin TN olisi YK:n suvereeni korkein päättäjä.Sitä se ei ole,vaan se on YK:n tärkein erityiselin,jonka toimialue on rajattu turvallisuus- ja erilaisiin siihen välit- tömästi liittyviin asioihin, kuten jäsemaiden hyväksymiseen ja erottamiseen sekä sih-teeristön kokoonpanoon. Erikoisjärjestönä KAIKEN, MITÄ TN TEKEE, ON PERUS-TUTTAVA (YLEMPÄÄN) LAKIIN, Peruskirjaan ja yleiskokouspäätöksiin (General Assembly Resolution, GER).

Noissa puitteissa myös TN voi antaa omia kansainvälisen lainvoimaisia "alemman tason" päätöksiä (Security Council Resolution,SCR). Tuollaisella päätöslauselmalla TN voi päättää myös sotilaallisesta puuttumisesta yhteisesti todettuun kriisiin. Jos Yleiskokous on todennut kriisin ja puuttumistarpeen tai päättänyt vaikka jonkin maan rajoista, TN:n on toimittava niissä puitteissa. Toimenpiteiden ollessa vireillä TN:ssa Yleiskokous voi muuttaa omia päätöksiään asiasta vain TN:n ehdotuksesta.

Jos vallitsee tilanne,jossa YK:ssa (Yleiskokouksessa) ja TN:ssa itsessään vallitsee laaja enemmistökanta pakkotoimista, joiden toimeenpanon YK:n lipun alla kuitenkin yksi tai pari pysyvää jäsenmaata kumoaa vetolla, tuo veto voidaan "sivuuttaa" Yleis- kokouksen uuden tai vanhan päätölauselman ja TN:n enemmistön päätöksellä siten, että jäsenmailla on oikeus panna laillisesti toimeen ilman YK:n lippua Yleiskokouk-sen linjan mukainen päätös, jonka toimeenpano YK:n LIPUN ALLA on vetottu. Sitten tuo on kyllä vaikeaa,jos YK-lakia ei ole (ainakaan ilman vippaskonsteja...), eikä vallit- se todellisuudessa laaja enemmistöäkään sotilaallista toimista.Siitä on kysymys nyt Syyriassa.

Asiasta kirjoittaa emeritus rauhantutkija Osmo Apunen Usarissa:


11.9.2013 11:31 Osmo Apunen :


" Syyria ja turvallisuuspolitiikan linjaukset


Euroopan unionissa Britannia ja Ranska olivat valmiit suoriin toimiin Yhdysvaltain rinnalla. Muutamat pienemmät jäsenvaltiot ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua niihin, EUn enemmistö näyttää istuvan sillä Niinistön aidalla.

Kylmän sodan jälkeiselle ajalle ominaiseen tapaan intervention puuhaajat pyrkivät kokoamaan kansainvälisen yhteisön nimissä toimivan sotilaallisen liittokunnan. "


SB: Kansainvälisen yhteisön poliittinen organisaatio, joka säätää ja ylläpitää kan- sainvälistä lakia, on juuri YK. Siinä mielessä puhuminen jostakin selvästi muusta "kansainvälisestä yhteisöstä" (jolle YK olisi pelkkä jarru) on huijausta.


OA: " Poliittisesti ja moraalisesti tällaiset perustelut ovat vähintään kyseenalaisia, sillä periaatteessa myös YK:n yleiskokous voisi puuttua asioihin, jos turvallisuusneu- vosto ei pysyvien jäsenten erimielisyyksien vuoksi kykene toimimaan. Väliintuloa puuhaavat länsivallat eivät kykene kokoamaan sellaisen päätöksen edellyttämää enemmistöä, joten ratkaisua etsitään YKn ulkopuolelta. "


SB: Juuri noin on asian laita. asiaa selventävä Peruskirjaa tulkitseva voimassa oleva yleiskouspäätös vuodelta 1950 toteaa asiasta seuraavaa:


" Pursuant to its "Uniting for Peace" resolution of November 1950 (resolution 377 (V), the Assembly may also take action if the Security Council fails to act, owing to the ne-gative vote of a permanent member, in a case where there appears to be a threat to the peace, breach of the peace or act of aggression. The Assembly can consider the matter immediately with a view to making recommendations to Members for collec-tive measures to maintain or restore international peace and security (see "Special sessions and emergency special sessions" below). "


Mitä tulee tilanteeseen, että kriisi ja tilanne on "uusi" eikä ole konkreettista yleisko- kouspäätöstä,vaikka kriisi on päällä,ja TN:n pitäsi tehdä ehdotus asiasta,joka sillä on virallisesti käsittelyssä eli vireillä (active),on siihenkin keino, jota on käytetty mm. Ira-nin ydinvoima/ase/kysymyksessä: TN:n enemmistö SIIRTÄÄ ASIAN TILAPÄISESTI POIS TN:STÄ toiselle YK:n erityisjärjestölle,joka Iranin tapauksessa oli Atomiener- giankomissio (jolle ongelmat kuuluvatkin, kunnes on TODISTETTU ydinaseiden val-mistelun uhka). Sellainen voisi olla myös esimerkiksi terveysjärjestö WHO ainakin tutkimuksiin ja valvontaan liittyen ja käyttäen mm.Punaista ristiä. (Sen virkaapua tar-vit-taisiin lähempänäkin...) Tällöin Yleikokous voi tehdä tarpeellisiksi katsomansa lin-janvedot jsenmaiden esityksestä.Sen käsittelemien asioiden aihepiirejä ainoana YK-orgaanina eivät mitään määräykset rajoita (paitsi nuo tietyt tekniset).


OA:" Presidentti Obama vakuutti, ettei Yhdysvallat pyri toimimaan kansainvälisen yh- teisön poliisina. Näinhän se on, jos siltä näyttää. Mutta voisiko Suomi kenties toimia edes yövartijana?"


SB: Juuri tuota nimenomaista linjanvetoa Obamalta on odotettu: USA ja sen johtama NATO eivät ole "maailmanpoliiseja" eivät sotilasdik- taattoreita EIKÄ NIISTÄ MYÖS-KÄÄN SELLAISTA TULE.


OA: " Länsivaltain osoittama ylimielisyys ja luottamus voimankäyttöön on tarjonnut poliittista pelitilaa syrjään jätetylle Venäjälle.Sitä tietysti nykyään arastellaan. Mutta asiaan liittyy meidän kannaltamme katsoen yleisempiäkin pulmia, joten kokonaisuut-ta olisi syytä arvioida ennakkoluulottomasti.

Miten meidän tulisi suhtautua siihen, että joku satunnainen ryhmittymä rankaisee sinänsä ilmeiseen rikokseen syyllisiä oman käden oikeudella? Syylliset saisivat an-saitsemansa rangaistuksen. Nopean kostoiskun pelko pitäisi muut tällaisia rikoksia hautovat aloillaan.

Riittääkö tällaisen ehkäisevän iskun perusteluksi se, etteivät YKn ja kansainväliset oikeuslaitokset toimi riittävän nopeasti ja tehokkaasti?


YK selvittää parhaillaan, mitä tapahtui. Se vie aikansa. Syyllisten löytäminen ja kiinni saaminen ovat sitten vielä oma lukunsa. Oikeuden myllyt tulevat näin ollen pyöri-mään hyvin hitaasti,monien mielestä toivottoman hitaasti.Mutta näin asiat ovat olleet ennenkin. Nopeasti oikeutta on jaettu kansainvälisissä tuomioistuimissa vain voittajan tahdosta Nürnbergissä 1945-1947 ja Tokiossa 1946-1948. "


SB: Molemmat olivat YK:n erikoistuomioistuimia. Tokion tuomioisktin oli kaikin puolin paljon "arveluttavampi" joissakin suhteissa kuin Nürnbergin.


OA:"Syyrian sodan osalta tällaista voittajan tahtoa ei ole näköpiirissä. Pikemminkin kysymys on siitä, myönnetäänkö Assadin hallinto poliittiseksi realiteetiksi vai yritetäänkö se syrjättää."


SB: Se on juridinen realiteetti.TN ei tule tuomitsemaan sitä laittomaksi, tuskin Yleis-kokouskaan, ainakaan ilman absoluuttisen pitä- vää näyttöä sotarikoksista nimenomaan hallitusta vastaan.


OA: " Meidän on näin ollen tyydyttävä siihen, että kansainvälinen yhteisö vetää ajal- laan elokuun hyökkäykseen syylliset vastuuseen. Kaikkia oikeuden koura ei tavoita, mutta uskoa lainmukaisen järjestyksen mahdollisuuteen pitää yllä sekin, että aina joku tavoitetaan ja tuomitaan asianmukaisessa järjestyksessä. "


SB: Sotarikokset eivät vanhene koskaan.


OA: "Kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviin pelisääntöihin Obaman hallinnon suunnitte-lema yksipuolinen preventiivinen voimankäyttö ei sovi. YKn peruskirja tunnustaa jä-senvaltiolle oikeuden käyttää voimakeinoja vain itsepuolustukseen ja YKn turvalli-suusneuvoston määräämiin pakotteisiin. Näin ollen myöskään puolustustarkoituksiin perustettu sotilasliitto tai muu sotilaallinen yhteenliittymä ei voi poliittisin perustein turvautua preventiiviseen voimankäytöön.

Kansainvälistä yhteisöä yllä pitävät pelisäännöt,normit ja ennakkotapaukset koske-vat yhtä lailla voimankäyttöä ja sillä uhkaamista. YKn peruskirjan lisäksi tällaisesta voimakeinojen sääntelystä sovittiin 1975 Euroopan osalta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa. Myös Yhdysvaltain hallitus hyväksyi silloin Helsingin asiakirjan ensimmäisen korin periaatteet. "


SB: Tuo kokous oli olemassaolevian kansainvälisten päätösten toistoa. ETYJin aino- aksi varsinaiseksi tehtäväksi on jäänyt vaali- ja rauhantarkkailu. ETYKiä rasittaa homehtunutkin "Kiina-vastaisen Pohjoisen-liiton" imago.


OA: "Suomen kaltaisen pienen maan on aina syytä pitää esillä ajankohtaisten tarkoi- tuksenmukaisuusseikkojen ohella kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviä periaatteita ja sovinnaistapoja. Suotavaa olisi, ettei poliittinen lojaalisuus aja näiden pitempiaikais-ten etujen edelle juuri nyt, kun Syyrian sisällissodasta on muodostumassa koko kansainvälisen yhteisön kannalta keskeinen ennakkotapaus. "


SB:Suomen kannattaisi liittyä YK:n Liittoutumattomien maiden blokkiin,jossa se voisi tehokkaasti vaikuttaa muiden pienten liittoutumattomien kautta YK:n Yleiskokouksen kautta.

Ja loppuisi se loputon koskaan mihinkään johtamaton NATO-pulputus ja -paapatus.


OA: "Ulkoministeri Tuomioja on ilmaissut selvän kantansa, että Syyrian myrkkyhyök- käykseen syylliset on etsittävä ja asetettava vastuuseen kansainvälisessä tuomiois-tuimessa. Mutta preventiivisen voimankäytön osalta sekä hallituksen että EUn linja on luvattoman epämääräinen. Presidentti Niinistö on viittonut YKn suuntaan mutta tavalla, joka ei sulje pois muitakaan keinoja. Mitä ne ovat, on jäänyt arvailun varaan. Puolustusministeri Haglund on selkeimmin hyväksynyt Syyrian hallitusta vastaan kootun näytön ja preventiivisen voimankäytön, jos YK ei kohtuuajassa kykene asiaa hoitamaan.

Venäjän hallitus on nyt vedonnut voimakeinoista pidättymisen periaatteeseen, joten kannanottoa ei voida enää vältellä. Preventiivisen voimankäytön hiljainen tai avoin hyväksyminen näin hatarin perustein olisi pitkä harppaus kansainvälisen anarkian suuntaan.


Mutta Syyrian pulmalla on tietysti myös käytännölliset puolensa.


Presidentti Obama on katsonut, että preventiivisen voimankäytön avulla voitaisiin eh-käistä kemiallisten joukkotuhoaseiden käyttö Syyriassa ja muuallakin. Se on kuiten-kin määrä saavuttaa pelotteen avulla, ei poistamalla kyseiset aseet tai ottamalla ne ulkopuolisten valvontaan.

Jo kylmän sodan aikana kävi ilmeiseksi, että sotilaallinen pelotepolitiikka voi toimia vain hyvin yleisellä tasolla, mutta joihinkin yksityiskohtiin kohdennetun pelotepolitii-kan onnistumisesta ei ole uskottavaa näyttöä.

Presidentti Obaman kongressilta pyytämien rajoitettujen voimankäyttövaltuuksien vaikutus Syyriassa olevien kemiallisten aseiden käyttöön on näin ollen täysin arvai-lujen varassa. Rajoitettu väliintulo voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että näiden aseiden hallinta ja käyttö leviäävät laajemmalle. Siviiliväestön suojelua tällaiset iskut eivät edistäisi millään tavoin. "


SB: Siviiliväestön suojelu on YK:n mukaan ehdoton a ja o.YK:n omakin toimi,joka to-distettavasti EI tähtää siihen,on laiton.Tämäkin periaate tulee jo Kansainliiton puolel-ta (kuten kemiallisten ja bioaseiden kieltokin).Sellaiset KL:n lait,joita YL ei ole ku-monnut,ovat sisällöltään voimassa YK:n (kehotusluontoisen) ominaisuudessa. Keho- tusluontoinen (recommendative) tarkoittaa, että jäsenmaat päättävät konkreettisesta muodosta kohdallaan. Se EI tarkoita,että LAKIOA VASTAAN olisi luvallista toimia.


OA: "Suomi on vuosikymmeniä tukenut kemiallisten ja biologisten aseiden kieltämis-tä ja hävittämistä ja jopa kehittänyt 70-luvun alkupuolelta lähtien niiden valvontaan sopivaa tekniikkaa.Olisi näin ollen varsin luontevaa,jos Suomen hallitus nyt asettaisi Syyriassa olevien kemiallisten aseiden valvonnan ja hävittämisen etusijalle ja tukisi sellaisia kansainvälisiä neuvottelu- ja, joiden avulla siihen voitaisiin päästä. 

Suomen atlanttinen ja eurooppalainen orientaatio on niin selvä, ettei myönteistä suh- tautumista Putinin aloitteeseen voida tulkita Venäjän myötäilyksi. Eri asia on, jääkö siihen atlanttiseen kumppanuuteen tällaista liikkumatilaa tiukan paikan tullen.


Preventiivisen voimankäytön hillitseminen ja kemiallisten aseiden hävittäminen eivät sinänsä Syyrian pulmaa ratkaise. Myrkkyhyökkäyksen seurauksena ulkopuolisten valtojen ote Syyrian sisällissotaan tiivistyy. Hyväkin sopimus kemiallisista aseista olisi näissä oloissa enintään alun loppua, ei merkki kansainvälisen selkkauksen vakaantumisesta. Kun tilanne on tällainen, Suomenkin olisi hyvä pitää puheyhteyttä mahdollisimman monelle taholle ja toivoa, että erityisesti suurvallat pidättyisivät sellaista toimenpiteistä ja vaatimuksista, jotka pahentaisivat tilannetta.

YKn toimintaedellytyksiä ja kansainvälisen yhteisön sovinnaissääntöjä tukeva ketterä turvallisuuspolitiikka edistäisi parhaiten myös niitä EUn yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteita ja tavoitteita, jotka toistaiseksi ovat jääneet pelkiksi eurooppalaisiksi unelmiksi. "

Tuo on hyvä suositus EU:lle... Mutta YK-laki ei tunne EU:ta. Eikä tule toivottavasti koskaan tuntemaankaan.EU on Lissabonin sopimuksessa tunnustanut YK:n Perus-kirjan oikeuslähteekseen (jota se väärentää), mikä estää EU:n olemasta suorastaan laiton organisaatio sellaisenaan,jos ei katsota sen konkreettisia "linjanvetoja". (Kuten että esimerkiksi tämä etnisen sotapropagandan maailmanennätys on mennyt EU:nkin "päätöksiin"...)


Keskustelua:


12.9.2013 klo 7:36 | päivitetty 12.9.2013 klo 8:13

Putin vetoaa yhdysvaltalaisiin New York Timesissa julkaistussa kirj...

" Isku lisäisi väkivaltaa ja heikentäisi yrityksiä ratkaista ongelmat koskien Iranin ydinohjelmaa.

- Vladimir Putin "


Venäjän presidentin Vladimir Putinin kirje on julkaistu The New York Timesissa. Pu-tin varoittaa mahdollisen sotilaallisen iskun saavan aikaan lisää väkivaltaa laajalla alueella.

Mahdollinen Yhdysvaltain isku Syyriaa vastaan voi päästää valloilleen terrorismin aallon, varoittaa Venäjän presidentti Vladimir Putin. Putin on vedonnut yhdysvalta-laisiin Syyrian kriisin vuoksi. Hänen mielipidekirjoituksensa on julkaistu The New York Time-sissa. Putin perustelee, että viimeaikaisten tapahtumien vuoksi hänen on puhuttava suoraan yhdysvaltalaisille ja näiden johtajille.

YK voi kärsiä samasta kohtalosta kuin sen edeltäjä Kansainliitto, Putin huomauttaa kirjoituksessaan. Kansainliitto hajosi, koska se menetti todellisen vaikutusvaltansa. Hänen mukaansa YK:n asema vaarantuu,jos vaikutusvaltaiset valtiot ohittavat YK:n ja tekevät sotilaallisen iskun Syyriaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. Venäjä ja Kiina ovat estäneet veto-oikeudellaan jo kolmesti YK:n turvallisuusneuvos- ton päätöslauselman, jolla presidentti Bashar al-Assadin hallinto olisi tuomittu.

Kirjoituksessaan Putin vetoaa useiden maiden vastustavan mahdollista iskua Syyri-aan. Hän nostaa esille myös uskonnollisten johtajien kuten paavin vastustavan konfliktiin puuttumista sotilaallisesti.

- Isku lisäisi väkivaltaa ja heikentäisi yrityksiä ratkaista ongelmat koskien Iranin ydin- ohjelmaa, Putin viittasi epäilyksiin, että Iran rakentaa ydinasetta, vaikka se vakuuttaa ydinohjelmansa olevan rauhan-omainen.


Venäjän presidentin mukaan isku Syyriaan heijastelisi myös Israelin ja palestiina-laisten konfliktiin sekä sitäkin laajemmin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tilanteeseen. Putinin näkemyksen mukaan Venäjä ei suojele Syyrian hallintoa vaan kansain-välistä oikeutta. 

Myöhemmin tänään torstaina Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerien on määrä neuvotella Genevessä Syyrian kemiallisista aseista. Syyrian hallinnon liittolainen, Venäjä, on ehdottanut, että Syyria antaisi kemialliset aseet kansainväliseen valvontaan. Syyria on suhtautunut ehdotukseen myönteisesti.

Yhdysvallat epäilee elokuisen kaasuiskun tekijäksi Syyrian hallintoa,Venäjä puoles- taan uumoilee, että teon takana voivat olla kapinalliset. Putinin mukaan kapinalliset olisivat pyrkineet saamaan näin tukijansa puuttumaan Syyrian tilanteeseen. Iskussa epäillään käytetyn hermomyrkky sariinia. Lähinnä Damaskoksen kapinallisalueilla surmansa sai 1400 ihmistä 21. elokuuta. Kaikkiaan yli 100 000 ihmistä on saanut surmansa Syyrian konfliktissa, joka sai alkunsa maaliskuussa 2011.

Lähteet: Reuters, AFP



Syyrian kurdit yhtyvät taisteluun terroristeja vastaan


Syyrian parlamentaariseen oppositioon lukeutuvat kurdit ovat sopineet voimiensa yhdistämisestä presidentti Bashar al-Assadin hallinnon kaatamiseksi taistelevia terroristikapinallisia vastaan Koillis-Syyriassa.

Kurdit tekivät päätöksen asiasta Syyrian kurdien ja ns. "Vapaan Syyrian armeijan" joukkioiden välillä Turkin rajalla sijaitsevassa Ras al Ainin kaupungissa tapahtuneiden yhteenottojen jälkeen.

Nyt tehty sopimus ulottaa Syyriassa meneillään olevaa konfliktia koskemaan myös islamistiterroristien ja kurdien keskinäistä välienselvittyä tilanteessa, jossa molem-mat vastustavat Assadin hallintoa, mutta kurdit eivät hyväksy aseellista toimintaa.

Syyrian kurdien kansallinen neuvosto, joka koostuu useista eri kurdiryhmittymistä, piti 11.7.2012 Irakissa kokouksen yhdessä Länsi-Kurdistanin kansallisen neuvoston kanssa, joka on lähellä Syyrian demokraattista puoluetta (Partiya Yekîtiya Demokrat, PYD). Kokouksessa päätettiin muodostaa kurdien yhteinen kansallinen neuvosto.

Kurdit muodostavat noin 10% Syyrian väestöstä. He ovat vuosien mittaan syyttäneet Damaskosta heitä syrjivästä politiikasta ja kurdien kansallisen liikkeen tukahduttami-sesta.He eivät kuitenkaan ole osallistuneet aseelliseen taisteluun Bashar al-Assadin hallintoa vastaan.

Voice of Russia / RIA / Al-Arabiya / KOMIFORM

http://english.ruvr.ru/2012_11_23/Syria-Kurds-unite-against-rebels/

Toim. huom:

Kysymys kurdien asemasta useissa Lähi-idän maissa on historiallinen ongelma, jolla on myös geopoliittisia ulottuvuuksia.Kurdistaniksi sanotaan Lähi-idässä  sijaitsevaa pääasiassa  kurdien asuttamaa aluetta,joka kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista  ja  Syyriasta. Kurdistanin rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään edellä mainituista val-tioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena.Ar- viot heidän lukumäärästään vaihtelevat, mutta yleensä puhutaan kymmenistä miljoo- nista. Kurdit ovat esittäneet vaatimuksia laajemmasta kansallisesta itsemääräämis-oikeudesta erityisesti Turkissa ja Irakissa.

KOMINFORM

Kurdikysymyksestä enemmän mm:

http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1944
http://www.krg.org/
http://www.kurdistan.fi/
http://finnish.ruvr.ru/2012_07_26/82990066/


Osamo Apunen: " Presidentti Koivistolla oli tapana muistuttaa, ettei pidä provosoitua, kun provosoidaan. Se ehkä kannattaisi pitää mielessä, kun mietitään, miten suhtau-dumme presidentti Putinin talvisotatulkintoihin.

Kremlissä halutaan ilmeisesti nostattaa kotimaista tunnelmaa poleeraamalla Puna- armeijan mainetta ja pystyttämällä muistomerkkejä.

Sinänsä Putinin lausunto oli poliittisesti kohtalaisen maltillinen,kun hän väitti, että tal- visodan tarkoituksena oli kohentaa Leningradin turvallisuutta. Näin sen suunnilleen selittivät myös Paasikivi ja Kekkonen kylmän sodan oloissa. Putinin mielestä bolše-vikit tekivät sen virheen, että jättivät vallankumouksen jälkeen Suomen itärajan liian lähelle entistä pääkaupunkia. Putin kertoi,että hän olisi toiminut toisin syksyllä 1939 eikä hän nähnyt Suomen ja Venäjän nykyisissä suhteissa moittimisen sijaa.

Historiallisen totuuden kanssa tällä tulkinnalla ei ole paljoakaan tekemistä. Vanhan Suomen raja kulki liian lähellä Leningradia, sen suomalaisetkin myönsivät. Parem-paa paikkaa ei kuitenkaan päästy kokeilemaan, sillä neuvottelut takertuivat suurem-piin erimielisyyksiin. Venäläiset halusivat koko Suomen sotilaalliseksi etumaastok-seen. Sen vaatimuksen takeena oli Stalinin ja Hitlerin etupiirisopimus. "

Spamiiro Botti: Eivät halunneet. Toteutunut tulos oli venäläisten, muiden Liittoutunei- den ja ylitse kaiken Ruotsin kannalta ratkasevasti parempi Saksan tulevan hyök-käyksen kannlta ja sen viivyttämikseksi kuin Suomen valtaaminen (joka sekään ei olisi tarkoittanut Suomen liittämistä NL:on).

" Niitä tarkoituksia palvelevan sopimuksen varalta perustettiin hyökkäyksen alkaessa Otto Ville Kuusisen johtama nukkehallitus Terijoelle. "

Se oli Suomlais-Karjalaisen neuvostotsavallan hallitus. Se oli B-vaihtoehto, jollainen oli asetettava kaiken varalta. Se oli pääministeriä,sisäministeriä (joka olisi soveltunut opetusminiteriksi) ja puolustusministeriä lukuun ottamatta täysin mahdoton "Suomen hallitukseksi": yksi ministeri oli mm. kuolemaisillaan, maatalousminiseri valitti var-maan Stalinillekin, että hänei ymmärrä maatalousasioista mitään, johon Kuusinen vastasi, että "ei sun siinä kauan tarvitse ollakaan!" Jos olisi tullut jokin Suomen kan-sanrintamahallistua, niin näistä vain Kuusinen, Tuure Lehen ja Akseli Anttila, ja jos Itä-Karjalasta olisi alueita liitetty Suomeen, niin Paavo Prokkonen,olisi kuuluneet hallitukseen. Koko Karjalaa ei olisi liitetty, sillä sieltä kulkivat äärim-mäisen tärkeät rautatie-, ja vesiliiikenneyhteydet Muurmannin alueelta.

" Se Putinin mainitsema bolševikkien virhe syntyi jo 1812,kun Aleksanteri I jalomieli- sesti yhdisti Vanhan Suomen valloittamaansa Ruotsin Suomeen. Näin Venäjän raja siirtyi Kymijoelta Pietarin porteille. "

Totta: Wienin Kongressin raja kulki lähes nykyisellä paikalla:

" Sen Putin jätti sanomatta, että Stalin pyrki aina kesään 1944 asti vetämään rajalinjan takaisin Kymijoelle. "

Jos vaikka Putin ei tiedä "Stalinin sismpiä aivoituksia"... Totaa... KUKA muuten "tietää"? Linkki?

" Kun se ei onnistunut, otettiin Porkkala Helsingin selustassa ja varmistettiin neuvostojoukoille edulliset lähtöasemat Uudenkaupungin rajalle. "

"Lähtöasemat"?


" Se siitä rajaongelmasta. Se kuitenkin oli vain johdatus pääasiaan.

Putin nimittäin vakuutteli, että puna-armeijan kohtaamista vaikeuksista huolimatta tal-visota osoitti suomalaisille Venäjän sotilaallisen mahdin. Niinhän siinä kävi. Mosko-van rauhan ehtoihin taivuttiin ylivoiman edessä. Mutta syystä tai toisesta Putin jätti sanomatta, että tuo mahdin osoittaminen johti juuri siihen, mikä oli tarkoitus välttää. Suomesta tuli Hitlerin Saksan kesäkuussa 1941 aloittaman hyökkäyksen tukialue. Sitäkään Stalinin virhettä tuskin kannattaa yrittää uudelleen. "

Eipä tuo ollut lopultakaan,vaan päin vastoin yksi voiton avaimista. NL ei sunkaan pe-lännyt yli kaiken Saksan hyökkäämistä tänne7täältä, vaan Saksan, ja myös Japanin, Englannin, Turkin tai Ranskan hyökkäystä Bakuun. Siitä käytiin myös Halhin Golin ja Syyrian maahantuotu sota. Myös partisaanisodan käynnistäminen Jugoslaviassa Neuvostoliiton (nuorimman) marsalkan Josip Titon johdolla oli osa tätä valmistautu-mista. Se piti Sakan myös poissa yhden sille kriittisen strategisen raaka-aineen nikkalin lähteiltä.

"Mutta yhtä lailla tuo Koiviston neuvo on syytä ottaa huomioon rajan tällä puolen. Yri- tetään olla provosoitumatta ja pysytään asiapohjalla.Siinä mielessä puolustusminis-teri Haglund olisi voinut valita sanansa tarkemmin.Veteraanien tunteilla hurskastele-minen nostaa tietysti nuoren puoluejohtajan isänmaallista profiilia, mutta puolustus-politiikka on nyt kuitenkin ala,jossa järjen ja maltin pitäisi kulkea tunteilun edellä. Kuuma-Kalle ison maan puolustusministerinä voi aiheuttaa haittaa sekä itselle että muille, pienessä maassa etupäässä itselle."

Hitler yllytti sekä NL:a että Suomea talvisotaan. Hän jopa tarjosi Molo-Ribbe-sopi-musta tasan samalla kaavalla, jolla Stalin oli tarjonnut keväällä 1938 Suomelle "etu-piirijakoa" "v baltijsom rezhime" eli "in the Baltic region", jossa baltijskij voi tarkoittaa joko Itämerta tai Baltiaa (tai molempia).