Laitetaan uudestaan tämä, kun ei tahdo hakukone millään löytää...
lauantai, 17. kesäkuu 2017
"Tampere3-yliopisto":
Olisi PERUSTUSLAIN VASTAISTA alistaa esimerkiksi lääketieteen opetus ja tutkimus sekä Yliopistollinen keskussairaala TAYS Yliopistosäätiön bisneksille!
Perustelut:
1. Tieteellinen, teorianmuodostukseen tähtäävä perustutkimus ja osa sovelta-vastakin tutkimuksesta kuten vaikkapa lääkeaineiden ja hoitojen vaikuttavuus-tutkimukset on Suomessa keskitetty tiedeyliopistoille.
Tiedeyliopistojen menestys tässä työssä, kuten myös tieteen ja huijauksen erottami-sessa toisistaan ulkomaisten yliopistojen tuotannosta on ollut - vaihteleva.
Suurimmat "yliopistot" ovat tuossa jälkimmäisessä onnistuneet huonoiten. Ne ovat myös tuottaneet ikiomaakin huijausta hölynpölytiedon markkinoille. Valtion tuottama väärennetty lääketiede on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu joukkomurhaan, esimerkiksi siihen,että maailmalle päästetään ehdoin tahdoin tappa- va "lääke". Että näin on, ei edellytä suurta valmista ruumiskasaa (maailmalla ei ole voimassa Suomen edellinen rikoslaki, jossa rikoksen valmistelu ei ollut rikos), vaan esimerkiksi Kiinan melamiinimaitojutussa ensimmäinen puoskarinpää putosi, lailli-sesti, kun oli yksi (1) varma tappavan "tuotteen" aiheuttama ruumis. Se olisi voinut tuottaa niitä kuolonuhreija vaikka miljoona lyhyessä ajassa "vielä huonommalla tuu-rilla". Rikoksesta ihmiskuntaa vastaan voidaan tuomita missä maassa tahansa. Mitä me sanomme, kun Kiinassa putoaa, laillisesti, ensimmäinen suomalainen, tai Suo-messa (kalliista maksusta...) "koulutettu" puoskarinpää? (Minä sanoisin, että se oli lopultakin oikein: johonkin kohtaan oli laitettava piste!)
Väkivalta valtion aiheuttaman joukkotuhon ESTÄMISEKSI JA PALJASTAMISEKSI EI OLE LAITONTA, vaan päin vastoin jopa sekin, ja puolustautuminen, on viime kädessä kansainvälinen VELVOLLISUUS!
2. Suomessa ei ole tiedeyliopistojen yläpuolella ei ole muuta, virkavastuullista tahoa päättämään demokraattisesti, mitä informaatiota valtio, kansalaiset ja yrit-ykset voivat käyttää ´tieteellisen tiedon´ ominaisuudessa (viime kädessä valtion perimmäisellä vastuulla). (Tiede itsessään ei ole "demokraattista", eikä sen tarvitsekaan olla, sillä ´demokratia´ on POLITIIKAN SISÄINEN käsite.)
Päätöksentekoa tieteellisellä tiedolla ei kuitenkaan mitenkään voida välttää, ei edes poliittista sellaista. Eikä helvetissä ole tarkoituskaan välttää edellyttäen toki,että tiede on tiedettä eikä hölynpölyä!
Tiede on myös OIKEUSLÄHDE: luonnonlaki toimii juridisenkin lain tapaan, esi-merkiksi miten pitää hoityaa potilaita ja mitoittaa rakenteita oikein eikä väärin, joka on myös samalla lainvastaisesti.
Maailmalla on kuitenkin yksityisiä tiedeyliopistojakin, jotka eivät ole virkavastuullisia, vaan kaikki vastuu on niiden tuotosten soveltajilla.Näin on mm.USA:ssa. USA:ssa ei myöskään ole tieteellisin periaattein kuten julkisesti ja kritisoitavasti (joka pilkultaan) toimivaa virkavastuullista Kansallista Tiedeakatemaa, jolle yliopistot ikään kuin kon- sultoisivat ylimmaän valtiollisen vastuun tieteestä, sen sisällöstä erityisesti, kuten ei ole Suomessakaan, mutta sen sijaan esimerkiksi Kiinassa on,ja tietääkseni edelleen Venäjälläkin.
Suomen Akatemia ei ole tiedeakatemia,vaan salakähmäisesti ja epätieteellisesti toi- miva pääasiassa hölynpölytieteen rahoituslaitos,joka kuitenkin rahoituspäätöksillään päättää Suomen tieteen sen hetken "suunnasta"...
"Puoskareiden hyvinvoinnin laitoksen" ("PHL") nimen kansan suussa saanut (ja "an- sainnut"!) THL on päivänkohtaisia tarpeita palveleva siveltava tukimus- ja selvityslai- tos.Senkin voisi aivan hyvin vaikka lakkauttaa,nyt kun joka tapauksessa uudistetaan.
TIEDEVASTUUSEEN LIITTYVÄ FAKTUAALINEN LAINSÄÄDÄNTÖ- JA TUOMIO- VALTA ASETTUU (KANSAINVÄLISESSÄ OIKEUDESSA) SUOMESSA TIEDEYLI- OPISTOILLE, koska ylempää ja pätevämpää, sopivampaa orgaania sen kantami-seen EI OLE. (Tällä saadaan kyllä pahimmassa tapauksessa kullekin maakunnalle / SOTE alueelle "OMA TIEDEKIN", onkohan Kepu ottanut tämänkin jo huomioon...
Mutta WHO ja Turvallisuusneuvosto siinäkin tapauksessa kyllä tietäisivät, keitä ottaa pillistä kiinni sitten, kun sattuu ja tapahtuu alueen mittakaavassa valtiollisesti laittomia ...)
3. Koska yliopistollisille keskussairaaloille asettuu asettuu faktuaalisesti alueellinen tiedevastuu,niillä pitäisi olla myös maakuntansa,sanotaan nyt näin, terveydenhuollon ja sen lääketieteellisen kehittämisen viimekätinen johtovalta.
Sosiaaliasioita ne eivät voi eikä missään tapauksessa pidäkään johtaa, vaan sitä, mikä on oikeaa ja asianmukaista hoitoa, ja mikä ei, ja mitkä ovat sen lääketieteelliset vaatimukset. Niitä ei pidä sosiaaliasioilla kuormittaakaan.
4. Laintulkinta- ja tuomiovastuullinen elin EI VOI OLLA YKSITYISEN SÄÄTIÖN TAI MUUNKAAN FIRMAN "YLIMMÄN KOMENTOVALLAN" ALAINEN perustuslain mukaan!
Tämä voidaan ratkaista niin,että tiedyliopistot ainakin lääke- ja eräissä muissakin tie- teissä ovat ja pysyvät valtion eliminä, joille säädetään myös virkavastuu, ja joissakin tapauksissa valtion korvausvastuu niiden toimista.
Tämä on myös aivan ehdottomasti TEKNOLOGIAA KEHITTÄVIEN YRITYSTEN TODELLISTEN ETUJEN MUKAINEN LINJA.
Voidaan ratkaista kuiten ainakin kahdella muullakin, maailmassa menetyksellisesti käytetyllä tavalla:
a) Neuvostoliiton mallli:VIRKAVASTUULLINEN JULKISESTI JA TIETEELLISES-TI TOIMIVA TIEDEAKATEMIA,joka on myös esimiesasemassa aloittain tiedeyliopis- toihin nähden ja vastaa myös keskitetysti tieteellisen tiedon tallentamisesta, ja jonka antamaan tietoon kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus luottaa niin, että valtion aiheut-tama virhe ei ole sen loppuaiheuttajan virhe. Johtavat akateemikot ovat "päällään virkavastuussa" valtion käyttämästä alansa tiedosta.
b) USA:n malli: ´VALTION TIETEEN´ MÄÄRÄÄVÄT VIRKAVASTUULLISET ERI-TYISTUTKIMUSLAITOKSET kuten National Institute of Health, mm. Graig Venterin ja R. Douglas Fieldsin "kotiluola", jotka käyttävät apunaan eri tavoin myös tiedeyli-opistoja. Tällöin tiedeyliopistoilla on "pitkä liekanaru" touhuta omin päin kaikenlaista. Niiden tietoa sovelletaan käytäntöön ensisijaisesti omalla vastuulla. Silläkin on kui-tenkin juridisetkin vaikutuksensa esimerkiksi siihen, katsotaanko jonkin soveltaneen firman huijanneen asiakkaitaan, vai toimineen senkin "hyvässä uskossa", ja kun tar-peeksi paksua vääräksi todistettua paskaa puskee "yliopistosta" alan tutkimuslaitos vislaa farssin poikki, on velvoitettu tekemään niin.
5. Tampereella rakennetaan LAITONTA MALLIA, jossa TAYSkin olisi alistettu yksityisen Yliopistosäätiön bisneksille perustuslain vastaisesti.
"Aamupaska" 27.1. Kirjoittaa aiheesta:
" Ministeriö asettaa työryhmän asettamaan Tampere3-hanketta. Jättiyliopisto voisi olla säätiö, joka omistaisi Tampereen Ammattikorkeakoulun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähestynyt tamperelaisia korkeakouluja kirjeellä, jossa se pyytää nimeämään ehdokkaat Tampere3-yliopistokonsernia valmistelevaan ohjaus- ja johtoryhmään. Johtoryhmään nimetään edustaja kunkin korkeakoulun hallituksesta ja ohjauryhmään johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat.
Vielä luonnosvaiheessa olevassa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän asettamispäätöksessä todetaan yliopistokensernin mallista, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen ylipisto yhdistyisivät uudeksi SÄÄTIÖYLI- OPISTOKSI ja Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi yliopiston omistuk- seen. Konsernilla olisi yksi yhteinen strategia ja operatiivinen johto. "
6. "Yliopistosäätiö" on BISNES- EIKÄ TIEDETOIMIJA. Se ei toimi tieteen itsensä, vaan sen taloudellisten resurssien parissa.Sillä voisi olla edellytykset toimia myös ammattikorkeakoulutuksen johtajana, mutta TIETEELLISELLE PERUSTUTKIMUK-SELLE SIITÄ ON "JOHTAJANA" PELKKÄÄ HARMIA: se asettaa omia piileviä ehto-jaan,"miten ilmiöiden luonnossa PITÄISI OLLA" sen itsensä kannalta "edullisesti", esimerkiksi "toisiko rotumurhapeilineuroonihaistapaskantiede ja sen ympärillä pyörivä tappelu enemmän rahaa kassaan kuin veisi sitä"...
Yksi mikä on varmaa, on, että sellainen katkaisee suhteet KAIKKIN TODELLISIIN OSAAJIIN MAAILMASSA AINAKIN EHDOLLISTUMISEN LUONNONTIETEELLISTÄ PERUSTAA KOSKIEN ja jäättää käteen VAIN NE MUUT, toiset haistapaskantiedepuoskarit, ympäri maailmaa!
Minä voin omasta puolestani sanoa, että missään tapauksessa en väittele toh-toriksi sellaisssa puoskariyliopistossa,jossa "tutkitaan" myös "rotumurhapei- lineuronia". Ja minä päätän OMALTA KOHDALTANI, mikä "mielestäni" on "RMPN":a ja mikä ei!
Johonkin kohtaan on laitettava piste. Ja minä laitan sen tähän.
Minun ehdottamani "ihanneratkaisu" olisi seuraava:
1. Tampereen yliopisto puhdistetan haistapaskantieteestä kuten rotumurhapeilineu-roni-"psykologiasta"
2. Tampereen teknillisen ylipiston sellaiset osat,joista alansa puolesta ei voida tehdä virallisestikin ammattikorkeakoulua, kuten esimerkiksi lääketieteellinen teknologia siirretään uudistetun Tampereen yliopiston alaisiksi.Tuossa esimerkissä TTY voi aut-taa:täällä on julkaistu Suomen toistaiseksi ilmeisesti ainoa sellainen väitöskirja, jossa selkeästi todetaan, että "peilineuroni" on turha ja sellaisena myös vahingollinen, vää-rä oletus ja teoria. Eikä sitä tarvita mihinkään myöskään mallintamisessa. Väittelijä yliopettaja TT Osmo Eerola tietää myös, millaista tiedettä ammattikorkeakoulut odottavat tiedeyliopistoilta - ja millaista eivät.
https://tutcris.tut.fi/portal/files/1782781/eerola.pdf
[Tässä ovat ongelma soveltavat tekniset tieteenalat,joilla kuitenkin tehdään perustut- kimustakin, kuten oma alani. Niiden takia ei kannata kokonaista erillistä yliopistoa pi-tää yllä AINAKAAN TTY:N JOHDON NOLLATASON TAIDOILLA,vaan näittä voidaan muodosta Tampereen yliopistoon teknillinen TIEDEKUNTA. Sinne siiretään myös yliopistlta ainakin tietojekäsittelyoppi.]
3. Lopusta osasta Tampereen teknillistä yliopistoa muodostetaan ammattikorkea-koulu, josta mahdollisia tohtorinpapereita siirrytään suorittamaan (puhdistetun ja tieteellistetyn) Tampereen yliopiston puolelle.
4. Tampereen ylipiston toimittajakoulutus ja muita vastaavia ammattikuvapohjaisia osia siirretääm ammattikorkeakoulun puolelle.
5. TTY:n säätiöstä muodosteaan Tampereen Ammattikorkeakoulusäätiö,johon TTY:n "ylimmattikorkealkoulu"osat ja TAMK liittyvät TASAVERTAISINA.
6. Yliopistoa ja ammatikorkeakoulua ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen ase- maan. Toinen ontiteenalapohjainen ja tekee ansisijaisesti tiedettä,toinen ammattiku- vapojainen ja kouluttaa oleviin ammatteihin,tieteelliseltä pohjalta. Yliopisto on velvol-linen tukemaan AMK:ta tieteellisesti ja mm. tutkimaan sieltä nousevia tieteellisiä ongelmia, ja olemaan kilpailematta AMKin kanssa AMMATTIKOULUTUKSESSA.
Henkilöiden siirtyminen ilman byrokratiaa esimerkiksi yliopistosta ammattikokeakou- luun taataan säilyyäen suoritukset missä thansa ykskössä. Opiskelijat tietävät sitten vasta, kun rupeavat toimimaan, missä pärjäävät ja mistä ovat todella kiinnostuneita. Konsernin sissäällä EI PANTATA TIETOA, esimerkiksi yliopisto ammattikorkeakou-luilta. Tutkimus- ja varsinkin kehitysprojektit järjestetään niin, että on kaikkien osapuolten osanotto mukna tämän takaamiseksi.
Aloja siirretään joustavasti yliopistosta ammttikorkeakouluun ja päin vastoin. Tässä yhteydessä seurataan sekä tulosten sijoittumista maailman tieteen kenttään, myös valmistuneiden työhönsijoittumista. Jos kaikki yliopiston ulkopuolelle sijoittuneet toimivat pääasiassa vain jossakin ydessä ammatissa, kuten vaikkapa naistutkijat toimittajina, "tieteenala" siirretään ammattikorkeakoulun puolelle.
Kaikesta koulutusMYYNNISTÄ ja mahdollisesta koulutusviennistä huolehtii Ammatti- korkeakoulusäätiö (nyt TTY-säätö) myös yliopiston tutkimien asioiden osalta.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menestysta-ammattikorkeakoul-uralla-ttylta-ptkituille-profiille
Allekirjoittaneen tiedejulkaisuja:
AVOPROFILISEN SAUVAN OHJATTU VAANTÖ, Rakenteiden mekanikka 1985
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf
Transmission of displacement and force quantities over eccentric continuous axial joints of Vlasov beam elements between different two-flange cross-sections, 2nd ICTWS Conference, Singapore 1998 (Ohutseineämäisten rakenteiden 2. maailmankonferenssi)
A thin-walled rigid-in-plane rectangular box beam under torsion according to the theory of guided beams.A revision of the Kollbrunner-Hajdin solution of the problem. 4nd ICTWS Conference, Loughborough, United Kingdom 2004 (Ohutseineämäisten rakenteiden 4. maailmankonferenssi)
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
Mekaniikan kotisivu:
https://ristojuhanikoivula.vuodatus.net/lue/2022/06/guided-vlasov-beams
Poistetuista Aamulehden blogeista:
Suomen yliopistot romahtivat kymmeniä pykäliä kansainvälisellä vertalulistalla.
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (8. kesäkuu 2017, 22:00)
Kyseessä ei ole Shanghain rankinglista,vaan ns.QS-lista, joka ei ole erityisen pätevä eivätkä kaikki rankatut edes ole sanan varsinaisessa merkityksessä tiedeyliopistoja.
Listan "voittaja" Massachusetts University of Technology (MIT) Noam Chomskyn ja Steven Pinkerin ja muiden haistapaskantieteilijöiden kotiluola,jonka Donald Trumpin setä röntgenhoito- ja tutkateknologi John G. Trump aikanaan nosti tuntemattomasta teknillisestä opistosta oman alansa sotilasteknologian lippulaivaksi, on kauan ollut tieteellisessä konkurssissa ja tulevaisuudessa sitä odottaa lähinnä myös bisneskon-kurssi.Shanghain listalla,joka todella pyrkii mittaamaan tiedettä (joka ei ole ainakaan tässä ja nyt mitattavissa) MIT on pudonnut viidenneksi, kuitenkin pisteissä kauaksi kärjessä olevasta Harvardista, joka on myös korjaillut virheitään (paitsi yhtä...).
Kuitenkin tämä lista on sellainen, jossa meikäläiset yliopistot haluavat pärjätä, ja se on "mitattu" samoin useina vuosina peräkkäin, joten se näyttää ainakin jotakin arvostusta, vaikka sitten bisnespiireissä...
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansainvalinen-ranking-lista-julki...
Kansainvälinen ranking-lista julki: Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset romahtivat
Alma Median arkisot
Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset putosivat vertailussa.
Aamulehti, STT
Tampereen yliopistojen rankingit ovat laskeneet selvästi kansainvälisessä yliopistovertailussa.
Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 380 ja Tampereen yliopisto sijalla 551. Tampereen teknillinen yliopisto oli vuosi sitten sijalla 319 eli
sijoitus putosi yli 60 pykälällä.
Tampereen yliopisto oli vuosi sitten samassa vertailussa 501:s, eli senkin sijoitus laski 50 pykälällä. Kaksi vuotta sitten Tampereen yliopiston sijoitus oli 441:s.
TTY tiedottaa, että vertailun perusteella sen vahvuuksia ovat opetushenkilökunnan määrä opiskelijalukuun verrattuna sekä kansainvälisyys.
Viittausten määrän mukaisella indikaattorilla TTY oli noussut viime vuodesta, yliopisto kertoo.
Helsingin yliopisto oli jälleen paras suomalaisista yliopistoista. Nyt sijoitus oli 102:s. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Tutkimuksen vaikuttavuus ja akateeminen maine arvioitiin kuitenkin viime vuotta vahvemmiksi.
Seuraavaksi parhaita suomalaisia yliopistoja olivat Aalto-yliopisto sijalla 137, Turun yliopisto sijalla 276, Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen teknillinen yliopisto sijalla 380.
Maailman paras löytyy USA:sta
Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto eli nämä olivat rankingissa Tampereen yliopiston edellä.
Vertailussa on mukana yli 4 000 yliopistoa, joista 980 parhaan yliopiston tulokset julkaistaan. QS-ranking kuuluu arvostetuimpien ja tunnetuimpien yliopistovertailujen joukkoon Shangain yliopistovertailun ja Times Higher Education -vertailun ohella.
Vertailussa arvioidaan tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, kansainvälisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706082200193978_ul.shtml
Helsingin yliopiston sijoitus laski kansainvälisessä vertailussa - ei enää sadan parhaan joukossa
Torstai 8.6.2017 klo 09.56
Helsingin yliopisto on sijoittunut sijalle 102 kansainvälisessä yliopistovertailussa.
(AOP)
Viime vuonna yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Vertailussa arvioidaan muun muassa tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, kansain- välisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa. Quacquarelli Symonds -vertailu on yksi useista yliopistovertailuista.
Suomalaisista yliopistoista toisella sijalla oli Aalto-yliopisto sijalla 137. Seuraavina olivat Turun yliopisto sijalla 276, Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen tek-nillinen yliopisto sijalla 380. Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
STT
HM: MIT on läpipaska huijaamo ja hourulallatusto.
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yliopistos-ti-s-ti-yliopisto-on-kuolemaksi-tampereen-tieteelle-ja
Yliopistosäätiö/säätiöyliopisto on kuolemaksi Tampereen tieteelle, ja koko kaupungille
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (11. huhtikuu 2017, 19:00)
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-jattiyliopistohanke-etene...
Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa
Jukka Ritola
Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.
Aamulehti
Tampereen teknillisen yliopiston,Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkea- koulun yhdistämishankkeessa syntyvä uusi yliopisto ottaa ensi viikolla askeleen eteenpäin, kun tulevan yliopistoyhteisön taustaorganisaationa toimiva yliopistosäätiö perustetaan.
Yliopistosäätiön perustamistilaisuus järjestetään 20. huhtikuuta Tampereen Raatihuoneella.
Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo iloitsee,että säätiön perustajiin on saatu monipuolisesti mukaan eri toimijoita kuten teollisuutta ja kauppaa, julkista alaa ja kolmatta sektoria, tutkimussäätiöitä sekä terveysalan organisaatioita ja työmarkkinajärjestöjä.
– Monialaisella yliopistolla tulee olla myös monipuolinen perustajajoukko. Olemme perustajista aidosti ylpeitä ja uskomme yhteistyön perustajien ja uuden yliopiston välillä olevan hedelmällistä, sanoo Neilimo.
Neilimo kertoi aiemmin Aamulehden haastattelussa, että yksityisiltä yrityksiltä on tavoitteena saada 50 miljoonaa euroa säätiön peruspääomaan.
Yliopistosäätiön perustajajäseniin kuuluvat
- Suomen valtio (50 000 euroa)
- Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
- Kaupan liitto (50 000)
- Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
- Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
- Pirkanmaan liitto (50 000)
- PSHP/Tampereen yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimussäätiö (250 000)
- Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (50 000)
- Suomen Punainen Risti (10 000)
- Tampereen aikuiskoulutussäätiö (250 000)
- Tampereen kauppakamari (200 000)
- Tampereen kauppaseura (10–50 000)
- Tampereen kaupunki (50 000)
- Tampereen suomalainen klubi (20 000)
- Tampereen teknillinen seura (30 000)
- Tekniikan akateemiset (50 000)
- Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö (50 000)
- Väinö Tannerin säätiö (10 000)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (10 000) "
Noista perustajista Suomen valtio sekä Erkon ja Tannerin säätiöt ovat entuudestaan hyvin tunnettuja tieteen tuholaisia, hölynpölytieteen rahoittajia. "Rotumurhapierupeili- neuronia" pukkaa. Kosmopolitismia ja kansallista nihilismiä edustava Koneen säätiö näyttää (sentään) puuttuvan. Myös EK puuttuu, lienee edustettuna jäsentensä kautta. EK:n kilpailija Metsäteollisuusliitto ei ole mukana.Hatunnosto. SAK touhuaa asiassa, josta se ei ymmärrä: tieteen saattamisesta kansaa palvelemaan 70-luvun iskulauseella ei nyt ole kysymys, vaan päinvastaisesta.
Ongelma ei ole korkeakoulukompleksi sellaisenaan, jossa mm.n iin opiskelijat kuin henkilökuntakin ja jopa oppialat pääsisivät joustavasti siirtyilemään ammattikuvapoh- jaisen ammmattikorkealoulun ja tieteenalapohjaisen tiedeyliopiston välillä: sellaista kyllä nimenomaan tarvittaisiin, ja joku siihen aivan varmasti vielä keksiin toimivankin mallin, joku muu kuin Tampere.
Ongelma on nimenomaan bisneselämästä lainattu yksityinen SÄÄTIÖHALLINTO-MALLI, joka ydistää julkishallinenn ja liike-elämän HUONOIMMAT PUOLET, ja heittää hyvät puolet kaivoon. (Joillekuille PUOLUEILLE tämä on tietysti selkäytimestä tuttua ja kotoista...) Ne hyvät puolet taas olisivat ELINVÄLTTÄMÄTTÖMYYKSIÄ ainakin TIETEELLE.
Säätiön ongelma tässä asiassa on,että sen perufunktio EI OLE TIEDE, vaan bisnes. Osa koulutuksesta voidaan käsitellä hallinollisesti "bisneksenä" (mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole), mutta ITSE TIEDETTÄ EI: Tieteessä ei voida tehdä bisnesdiiliä jonkin sellaisen ongelman ratkasemisesta, jota kukaan ei tähän mennessä ole onnis- tunut ratkaisemaan,"tietyssä ajassa ja tietyllä rahasummalla".Jos sellaisia valediilejä tehdään, niin varmasti kusetetaan, kaikkia! Tiedän kyllä kokemuksestakin että sellaisiin yritetään jopa pakottaa.
Koska tieteessä ongelman ratkaisua määritelmällisesti ei tiedetä ennakkoon (ja itse ongelmakin "elää"),ei tiedetä myöskään siitä koituvista hyödyistä ("HYÖTY-YLIOPIS- TO", jota pöyhkeää ääliömäisyyttä TTY:n Säätiö viljelee...) muuta, kuin että OIKEAN ETENEVÄN TIETEEN TAPAUKSESSA NIITÄ AINA VARMASTI ON, ja ne voivat olla vaikka kuinka suuria ottaen huomioon,että kaikki uusi etenevä paikkansapitävä tiede rakentuu aina EDELLISELLE OIKEALLE TIETEELLE, eikä hölynpölytieteelle rakennu koskaan muuta kuin huijausta!
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/s-ti-on-v-r-hallint...
"Vitsi on siinä,että menestyksellistä perustutkimusta voivat johtaa vain henkilöt, jotka ovat sellaista joskus itsekin tehneet. Tämä on ollut periaate kautta tieteen historian: tieteelliset asemat on jaettu tieteellisten ansioiden perustella, ja jos näin ei olisi tehty, ei olisi koskaan saatu kunnon tuloksia. Sama kuin olisi kapellimestareiksi valittu henkilöitä, jotka eivät osaa soittaa, eivätkä myöskään tunnistaa,meneekö oikein vai väärin.
Muiden johdolla syntyy jotakin muuta kuin tiedettä,esimerkiksi "yliammattikorkeakou- lua", joka ei kuitenkaan sen paremmin oikea ammattikorkeakoulu (mutta syö näiden resursseja ja "kilpailee" näiden kanssa) kuin tirdeyliopistokaan,jonka pitäisi tuottaa ja testata ammattikorkeakouluillekin perustutkimustietoa ja ratkoa sen tason ongelmia.
Kansainvälisen todellisen etenevän tieteen kärki, missä se sitten kulloinkin lieneekin (mutta ei ole Suomessa) tunnistaa varmasti oikean tieteen ja erottaa muusta, jonka "muun" kanssa se sitten voi olla esimerkiksi TEKNISESSÄ mutta ei tieteellisessä yhteistyössä.
Tiedeyliopiston pitäisi olla virkavastuullinen valtion virasto perimmäisenä tehtävä-nään erottaa oikea tietoa väärästä, josta tehtävästä se EI SELVIÄ ellei se itse tuota tieteellisin menetelmin uutta paikkansapitävää objektiivista tiedettä.
JOS SUOMESSA OLISI SELLAINEN AITO TIEDEAKATEMIA, JOKA TÄYTTÄSI NUO MAINITUT EHDOT, TUO VASTUU VOISI SIIRTYÄ SILLE, ja tiedeyliopistoilla voisi olla pitempi liekanaru.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/03/tampere3-tty-n-rakennusosasto-on-koko-ajan-ollut-yli-ammattikorkeakoulu-jossa-ei-ole-voinut-tehda-tiedetta
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menes...
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/tampere3-yliopisto-olisi...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 12. huhtikuu 2017 20:14
"Psykologiasitaatti" paljastaa haistapaskantieteilijän:
" In his blog in the New York Times,psychologist ***Steven Pinker*** argues that new cultural phenomena nurture technology. According to him, access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information. "
Jarl-Thure Eriksson
22.9.2011 klo 08:15
Engineering - Crossing borders in science
Engineering is the art that lies behind technology. It's the skill of solving problems connected with both domestic life and the infrastructure of complex societies.
Engineering hasn’t always been considered a branch of science; its roots are in mili- tary support functions such as road-building and bridge construction.After the Indust- rial Revolution, engineering was merely regarded as something that somehow emerged from a dusty factory workshop. By the end of the 19th century, however, it was clear that technology-based manufacturing required a deeper understanding of both mathematics and the basic sciences. And that running a successful industrial enterprise also required managerial and financial skills.
In 1977, in The Visible Hand: The Managerial Revolution in American Business, his Pulitzer Prize-winning book, Alfred D. Chandler, late Professor of Business History at Harvard, demonstrated how investments in transportation (railroads and shipping) combined with coordinated and efficient administration, advanced the formation of large companies such as Du Pont, General Motors and US Steel. These companies were in many senses self-sufficient; raw material arrived at one end and products rolled out at the other.
In recent decades,mostly due to the information revolution,developments have taken an opposite direction. The real capital now lies in knowledge and controlling flows of information. The widespread use of subcontractors comes from the desire to minimise both costs and risks and to refine specialist skills in highly-competitive environments.
The cross-disciplinary character of engineering is best demonstrated by the mobile phone.
Following technological breakthroughs in wireless data transmission, electronic pac- kaging and signal processing, product design and usability became the most impor- tant sales arguments. Engineering has had to become part of human behaviour pat- terns,aesthetics and social trends,factors that not only change and develop over time but also provide continuous feedback.
The cognitive mode “flow” refers to an individual and personal experience of eupho-ric attention while handling a specific task or problem.Time becomes irrelevant, as do food and sleep, the mind is focused on the mission. Flying and mountaineering are common examples. Most scientific achievements are the result of a flow-like engagement.
People spend increasing amounts of time filling in complex office f...
The flow process also works collectively: after a few initial innovations a chain of actions leads to new insights and eventually to new technology.
This is what happened after Alexander Graham Bell made his first phone call. Infor-mation technology has advanced like the DNA double helix – one strand hardware and the other software,with interconnecting links consisting of computer architecture, increasingly-sophisticated software and a huge variety of new applications.
It’s an interesting paradox that while laptop and mobile phone operating systems now compete to be considered the most user-friendly, developments in administra-tive soft-ware are pushing new heights in complexity. Instead of being freed up for intellectual tasks, people spend increasing amounts of time filling in complex office forms.
There were once great expectations that savings made possible by IT systems would benefit public health systems. Development has actually proceeded steadily in the opposite direction. Even so,the potential still exists – provided that data systems can become less averse to modification and/or exchange of software modules. Such development would increase competition between suppliers.Where is the “flow gear” in management software?
There are, of course, many areas in which physical phenomena invites new inno- vations, but the path to success is a lot thornier than in the IT case. Utilisation of new discoveries often requires both theoretical insight and robust belief.
A typical example is superconductivity, a discovery that is now one century old. In spite of its great promise,superconductivity has so far only been used in fringe appli-cations such as MRI tomography and pure physics research. In the field of medicine, many problems such as the need for an artificial heart are waiting for technological solutions. Even more urgent are perhaps procedures to restore pancreas islets in people suffering from Type 1 diabetes. Environmental issues involve a wide variety of problems for which technological solutions are required, with replacements for combusting fossil hydrocarbons topping the list.
In his blog in the New York Times,psychologist Steven Pinker argues that new cultu- ral phenomena nurture technology.According to him,access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information.
On the other hand,no matter how good the supply of data, the processes of creative thought and mature reflection demand contemplation and the rewiring of neural con- nections. This is why education is of such vital importance and why universities should be encouraged to foster the types of exploration which lead to new insight.
Progress in well-being and global stability is built on knowledge and innovation. Some innovations become indispensable tools in society.
This is how new technology emerges, while technologies that appear to have little or no value for individuals decline. In the final analysis, human beings, their penchants and social needs determine technological directions. The Millennium Technology Prize encourages creative minds to contribute to this evolutionary process for the benefit of all humankind.
Jarl-Thure Eriksson
Chancellor, Åbo Akademi University
Chairman of the Millennium Technology Prize International Selection Committee 2011–201
Esimerkiksi jenkit tekevät todellista tieteellistä yhteistyötä mieluiten oikeiden tieteilijöiden kanssa...
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/usa-n-ja-kuuban-joh...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:28
http://www.aamulehti.fi/ihmiset/uuden-yliopiston-juna-sivuraiteilla...
Mielipiteet
Laitetaan uudestaan tämä, kun ei tahdo hakukone millään löytää...
lauantai, 17. kesäkuu 2017
"Tampere3-yliopisto":
Olisi PERUSTUSLAIN VASTAISTA alistaa esimerkiksi lääketieteen opetus ja tutkimus sekä Yliopistollinen keskussairaala TAYS Yliopistosäätiön bisneksille!
Perustelut:
1. Tieteellinen, teorianmuodostukseen tähtäävä perustutkimus ja osa soveltavastakin tutkimuksesta kuten vaikkapa lääkeaineiden ja hoitojen vaikuttavuustutkimukset on Suomessa keskitetty tiedeyliopistoille.
Tiedeyliopistojen menestys tässä työssä, kuten myös tieteen ja huijauksen erottamisessa toisistaan ulkomaisten yliopistojen tuotannosta on ollut - vaihteleva.
Suurimmat "yliopistot" ovat tuossa jälkimmäisessä onnistuneet huonoiten. Ne ovat myös tuottaneet ikiomaakin huijausta hölynpölytiedon markkinoille. Valtion tuottama väärennetty lääketiede on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu joukkomurhaan, esimerkiksi siihen,että maailmalle päästetään ehdoin tahdoin tappa- va "lääke". Että näin on, ei edellytä suurta valmista ruumiskasaa (maailmalla ei ole voimassa Suomen edellinen rikoslaki, jossa rikoksen valmistelu ei ollut rikos), vaan esimerkiksi Kiinan melamiinimaitojutussa ensimmäinen puoskarinpää putosi, lailli-sesti, kun oli yksi (1) varma tappavan "tuotteen" aiheuttama ruumis. Se olisi voinut tuottaa niitä kuolonuhreija vaikka miljoona lyhyessä ajassa "vielä huonommalla tuu-rilla". Rikoksesta ihmiskuntaa vastaan voidaan tuomita missä maassa tahansa. Mitä me sanomme, kun Kiinassa putoaa, laillisesti, ensimmäinen suomalainen, tai Suo-messa (kalliista maksusta...) "koulutettu" puoskarinpää? (Minä sanoisin, että se oli lopultakin oikein: johonkin kohtaan oli laitettava piste!)
Väkivalta valtion aiheuttaman joukkotuhon ESTÄMISEKSI JA PALJASTAMISEKSI EI OLE LAITONTA, vaan päin vastoin jopa sekin, ja puolustautuminen, on viime kädessä kansainvälinen VELVOLLISUUS!
2. Suomessa ei ole tiedeyliopistojen yläpuolella ei ole muuta, virkavastuullista tahoa päättämään demokraattisesti, mitä informaatiota valtio, kansalaiset ja yri-tykset voivat käyttää ´tieteellisen tiedon´ ominaisuudessa (viime kädessä valtion perimmäisellä vastuulla). (Tiede itsessään ei ole "demokraattista", eikä sen tarvitsekaan olla, sillä ´demokratia´ on POLITIIKAN SISÄINEN käsite.)
Päätöksentekoa tieteellisellä tiedolla ei kuitenkaan mitenkään voida välttää, ei edes poliittista sellaista. Eikä helvetissä ole tarkoituskaan välttää edellyttäen toki,että tiede on tiedettä eikä hölynpölyä!
Tiede on myös OIKEUSLÄHDE: luonnonlaki toimii juridisenkin lain tapaan, esi-merkiksi miten pitää hoityaa potilaita ja mitoittaa rakenteita oikein eikä väärin, joka on myös samalla lainvastaisesti.
Maailmalla on kuitenkin yksityisiä tiedeyliopistojakin, jotka eivät ole virkavastuullisia, vaan kaikki vastuu on niiden tuotosten soveltajilla.Näin on mm.USA:ssa. USA:ssa ei myöskään ole tieteellisin periaattein kuten julkisesti ja kritisoitavasti (joka pilkultaan) toimivaa virkavastuullista Kansallista Tiedeakatemaa, jolle yliopistot ikään kuin kon- sultoisivat ylimmaän valtiollisen vastuun tieteestä, sen sisällöstä erityisesti, kuten ei ole Suomessakaan, mutta sen sijaan esimerkiksi Kiinassa on,ja tietääkseni edelleen Venäjälläkin.
Suomen Akatemia ei ole tiedeakatemia,vaan salakähmäisesti ja epätieteellisesti toi- miva pääasiassa hölynpölytieteen rahoituslaitos,joka kuitenkin rahoituspäätöksillään päättää Suomen tieteen sen hetken "suunnasta"...
"Puoskareiden hyvinvoinnin laitoksen" ("PHL") nimen kansan suussa saanut (ja "an- sainnut"!) THL on päivänkohtaisia tarpeita palveleva siveltava tukimus- ja selvityslai- tos.Senkin voisi aivan hyvin vaikka lakkauttaa,nyt kun joka tapauksessa uudistetaan.
TIEDEVASTUUSEEN LIITTYVÄ FAKTUAALINEN LAINSÄÄDÄNTÖ- JA TUOMIO- VALTA ASETTUU (KANSAINVÄLISESSÄ OIKEUDESSA) SUOMESSA TIEDEYLI- OPISTOILLE,koska ylempää ja pätevämpää,sopivampaa orgaania sen kantamiseen EI OLE. (Tällä saadaan kyllä pahimmassa tapauksessa kullekin maakunnalle/ SOTE alueelle "OMA TIEDEKIN", onkohan Kepu ottanut tämänkin jo huomioon...
Mutta WHO ja Turvallisuusneuvosto siinäkin tapauksessa kyllä tietäisivät, keitä ottaa pillistä kiinni sitten, kun sattuu ja tapahtuu alueen mittakaavassa valtiollisesti laittomia ...)
3. Koska yliopistollisille keskussairaaloille asettuu asettuu faktuaalisesti alueellinen tiedevastuu,niillä pitäisi olla myös maakuntansa,sanotaan nyt näin, terveydenhuollon ja sen lääketieteellisen kehittämisen viimekätinen johtovalta.
Sosiaaliasioita ne eivät voi eikä missään tapauksessa pidäkään johtaa, vaan sitä, mikä on oikeaa ja asianmukaista hoitoa, ja mikä ei, ja mitkä ovat sen lääketieteelliset vaatimukset. Niitä ei pidä sosiaaliasioilla kuormittaakaan.
4. Laintulkinta- ja tuomiovastuullinen elin EI VOI OLLA YKSITYISEN SÄÄTIÖN TAI MUUNKAAN FIRMAN "YLIMMÄN KOMENTOVALLAN" ALAINEN perustuslain mukaan!
Tämä voidaan ratkaista niin,että tiedyliopistot ainakin lääke- ja eräissä muissakin tie- teissä ovat ja pysyvät valtion eliminä, joille säädetään myös virkavastuu, ja joissakin tapauksissa valtion korvausvastuu niiden toimista.
Tämä on myös aivan ehdottomasti TEKNOLOGIAA KEHITTÄVIEN YRITYSTEN TODELLISTEN ETUJEN MUKAINEN LINJA.
Voidaan ratkaista kuiten ainakin kahdella muullakin, maailmassa menetyksellisesti käytetyllä tavalla:
a) Neuvostoliiton mallli: VIRKAVASTUULLINEN JULKISESTI JA TIETEELLI-SESTI TOIMIVA TIEDEAKATEMIA, joka on myös esimiesasemassa aloittain tiede-yliopistoihin nähden ja vastaa myös keskitetysti tieteellisen tiedon tallentamisesta, ja jonka antamaan tietoon kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus luottaa niin, että valtion aiheuttama virhe ei ole sen loppuaiheuttajan virhe. Johtavat akateemikot ovat "päällään virkavastuussa" valtion käyttämästä alansa tiedosta.
b) USA:n malli: ´VALTION TIETEEN´ MÄÄRÄÄVÄT VIRKAVASTUULLISET ERI-TYISTUTKIMUSLAITOKSET kuten National Institute of Health,mm.Graig Venterin ja R. Douglas Fieldsin "kotiluola", jotka käyttävät apunaan eri tavoin myös tiedeyliopis-toja. Tällöin tiedeyliopistoilla on "pitkä liekanaru" touhuta omin päin kaikenlaista. Niiden tietoa sovelletaan käytäntöön ensisijaisesti omalla vastuulla. Silläkin on kui-tenkin juridisetkin vaikutuksensa esimerkiksi siihen, katsotaanko jonkin soveltaneen firman huijanneen asiakkaitaan, vai toimineen senkin "hyvässä uskossa", ja kun tar-peeksi paksua vääräksi todistettua paskaa puskee "yliopistosta" alan tutkimuslaitos vislaa farssin poikki, on velvoitettu tekemään niin.
5. Tampereella rakennetaan LAITONTA MALLLIA, jossa TAYSkin olisi alistettu yksityisen Yliopistosäätiön bisneksille perustuslain vastaisesti.
"Aamupaska" 27.1. Kirjoittaa aiheesta:
" Ministeriö asettaa työryhmän asettamaan Tampere3-hanketta. Jättiyliopisto voisi olla säätiö, joka omistaisi Tampereen Ammattikorkeakoulun.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähestynyt tamperelaisia korkeakouluja kirjeellä, jossa se pyytää nimeämään ehdokkaat Tampere3-yliopistokonsernia valmistelevaan ohjaus- ja johtoryhmään. Johtoryhmään nimetään edustaja kunkin korkeakoulun hallituksesta ja ohjauryhmään johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat.
Vielä luonnosvaiheessa olevassa työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän asettamispäätöksessä todetaan yliopistokensernin mallista, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen ylipisto yhdistyisivät uudeksi SÄÄTIÖYLIO-PISTOKSI ja Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi yliopiston omistukseen. Konsernilla olisi yksi yhteinen strategia ja operatiivinen johto. "
6. "Yliopistosäätiö" on BISNES- EIKÄ TIEDETOIMIJA. Se ei toimi tieteen itsensä, vaan sen taloudellisten resurssien parissa.Sillä voisi olla edellytykset toimia myös ammattikorkeakoulutuksen johtajana, mutta TIETEELLISELLE PERUSTUTKIMUK-SELLE SIITÄ ON "JOHTAJANA" PELKKÄÄ HARMIA: se asettaa omia piileviä ehto-jaan, "miten ilmiöiden luonnossa PITÄISI OLLA" sen itsensä kannalta "edullisesti", esimerkiksi "toisiko rotumurhapeilineuroonihaistapaskantiede ja sen ympärillä pyörivä tappelu enemmän rahaa kassaan kuin veisi sitä"...
Yksi mikä on varmaa, on, että sellainen katkaisee suhteet KAIKKIN TODELLISIIN OSAAJIIN MAAILMASSA AINAKIN EHDOLLISTUMISEN LUONNONTIETEELISTÄ PERUSTAA KOSKIEN ja jäättää käteen VAIN NE MUUT, toiset haistapaskantiedepuoskarit, ympäri maailmaa!
Minä voin omasta puolestani sanoa, että missään tapauksessa en väittele toh-toriksi sellaisssa puoskariyliopistossa,jossa "tutkitaan" myös "rotumurhapei- lineuronia". Ja minä päätän OMALTA KOHDALTANI, mikä "mielestäni" on "RMPPN":a ja mikä ei!
Johonkin kohtaan on laitettava piste. Ja minä laitan sen tähän.
Minun ehdottamani "ihanneratkaisu" olisi seuraava:
1. Tampereen yliopisto puhdistetan haistapaskantieteestä kuten rotumurhapeilineu-roni-"psykologiasta"
2. Tampereen teknillisen ylipiston sellaiset osat,joista alansa puolesta ei voida tehdä virallisestikin ammattikorkeakoulua, kuten esimerkiksi lääketieteellinen teknologia siirretään uudistetun Tampereen yliopiston alaisiksi. Tuossa esimerkissä TTY voi auttaa: täällä on julkaistu Suomen toistaiseksi ilmeisesti ainoa sellainen väitöskirja, jossa selkeästi todetaan, että "peilineuroni" on turha ja sellaisena myös vahingolli-nen, väärä oletus ja teoria. Eikä sitä tarvita mihinkään myöskään mallintamisessa. Väittelijä, yliopettaja TT Osmo Eerola tietää myös, millaista tiedettä ammattikorka- ekoulut odottavat tiedeyliopistoilta - ja millaista eivät.
https://tutcris.tut.fi/portal/files/1782781/eerola.pdf
[Tässä ovat ongelma soveltavat tekniset tieteenalat,joilla kuitenkin tehdään perustut- kimustakin, kuten oma alani. Niiden takia ei kannata kokonaista erillistä yliopistoa pi-tää yllä AINAKAAN TTY:N JOHDON NOLLATASON TAIDOILLA,vaan näistä voidaan muodosta Tampereen yliopistoon teknillinen TIEDEKUNTA. Sinne siirretään myös yliopistolta ainakin tietojekäsittelyoppi.]
3. Lopusta osasta Tampereen teknillistä yliopistoa muodostetaan ammattikorkea-koulu, josta mahdollisia tohtorinpapereita siirrytään suorittamaan (puhdistetun ja tieteellistetyn) Tampereen yliopiston puolelle.
4. Tampereen ylipiston toimittajakoulutus ja muita vastaavia ammattikuvapohjaisia osia siirretääm ammattikorkeakoulun puolelle.
5. TTY:n säätiöstä muodosteaan Tampereen Ammattikorkeakoulusäätiö,johon TTY:n "ylimmattikorkealkoulu"osat ja TAMK liittyvät TASAVERTAISINA.
6. Yliopistoa ja ammatikorkeakoulua ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen ase- maan. Toinen ontiteenalapohjainen ja tekee ansisijaisesti tiedettä,toinen ammattiku- vapojainen ja kouluttaa oleviin ammatteihin,tieteelliseltä pohjalta.Yliopisto on velvol-linen tukemaan AMK:ta tieteellisesti ja mm. tutkimaan sieltä nousevia tieteellisiä ongelmia, ja olemaan kilpailematta AMKin kanssa AMMATTIKOULUTUKSESSA.
Henkilöiden siirtyminen ilman byrokratiaa esimerkiksi yliopistosta ammattikokeakou- luun taataan säilyyäen suoritukset missä thansa ykskössä. Opiskelijat tietävät sitten vasta, kun rupeavat toimimaan, missä pärjäävät ja mistä ovat todella kiinnostuneita. Konsernin sissäällä EI PANTATA TIETOA, esimerkiksi yliopisto ammattikorkeakou-luilta. Tutkimus- ja varsinkin kehitysprojektit järjestetään niin, että on kaikkien osapuolten osanotto mukna tämän takaamiseksi.
Aloja siirretään joustavasti yliopistosta ammttikorkeakouluun ja päin vastoin. Tässä yhteydessä seurataan sekä tulosten sijoittumista maailman tieteen kenttään, myös valmistuneiden työhönsijoittumista. Jos kaikki yliopiston ulkopuolelle sijoittuneet toimivat pääasiassa vain jossakin ydessä ammatissa, kuten vaikkapa naistutkijat toimittajina, "tieteenala" siirretään ammattikorkeakoulun puolelle.
Kaikesta koulutusMYYNNISTÄ ja mahdollisesta koulutusviennistä huolehtii Ammat-tikorkeakoulusäätiö (nyt TTY-säätö) myös yliopiston tutkimien asioiden osalta.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menestysta-ammattikorkeakoul-uralla-ttylta-ptkituille-profiille
Allekirjoittaneen tiedejulkaisuja:
AVOPROFILISEN SAUVAN OHJATTU VAANTÖ, Rakenteiden mekanikka 1985
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf
Transmission of displacement and force quantities over eccentric continuous axial joints of Vlasov beam elements between different two-flange cross-sections, 2nd ICTWS Conference, Singapore 1998 (Ohutseineämäisten rakenteiden 2. maailmankonferenssi)
A thin-walled rigid-in-plane rectangular box beam under torsion according to the theory of guided beams.A revision of the Kollbrunner-Hajdin solution of the problem. 4nd ICTWS Conference, Loughborough, United Kingdom 2004 (Ohutseineämäisten rakenteiden 4. maailmankonferenssi)
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
Mekaniikan kotisivu:
http://www.students.tut.fi/~koivular/
Poistetuista Aamulehden blogeista:
Suomen yliopistot romahtivat kymmeniä pykäliä kansainvälisellä vertalulistalla.
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (8. kesäkuu 2017, 22:00)
Kyseessä ei ole Shanghain rankinglista, vaan ns.QS-lista,joka ei ole erityisen pätevä eivätkä kaikki rankatut edes ole sanan varsinaisessa merkityksessä tiedeyliopistoja.
Listan "voittaja" Massachusetts University of Technology (MIT) Noam Chomskyn ja Steven Pinkerin ja muiden haistapaskantieteilijöiden kotiluola,jonka Donald Trumpin setä röntgenhoito- ja tutkateknologi John G. Trump aikanaan nosti tuntemattomasta teknillisestä opistosta oman alansa sotilasteknologian lippulaivaksi, on kauan ollut tieteellisessä konkurssissa ja tulevaisuudessa sitä odottaa lähinnä myös bisneskon-kurssi.Shanghain listalla,joka todella pyrkii mittaamaan tiedettä (joka ei ole ainakaan tässä ja nyt mitattavissa) MIT on pudonnut viidenneksi, kuitenkin pisteissä kauaksi kärjessä olevasta Harvardista, joka on myös korjaillut virheitään (paitsi yhtä...).
Kuitenkin tämä lista on sellainen, jossa meikäläiset yliopistot haluavat pärjätä, ja se on "mitattu" samoin useina vuosina peräkkäin, joten se näyttää ainakin jotakin arvostusta, vaikka sitten bisnespiireissä...
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansainvalinen-ranking-lista-julki...
Kansainvälinen ranking-lista julki: Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset romahtivat
Alma Median arkisot
Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset putosivat vertailussa.
Aamulehti, STT
Tampereen yliopistojen rankingit ovat laskeneet selvästi kansainvälisessä yliopistovertailussa.
Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 380 ja Tampereen yliopisto sijalla 551. Tampereen teknillinen yliopisto oli vuosi sitten sijalla 319 eli
sijoitus putosi yli 60 pykälällä.
Tampereen yliopisto oli vuosi sitten samassa vertailussa 501:s, eli senkin sijoitus laski 50 pykälällä. Kaksi vuotta sitten Tampereen yliopiston sijoitus oli 441:s.
TTY tiedottaa, että vertailun perusteella sen vahvuuksia ovat opetushenkilökunnan määrä opiskelijalukuun verrattuna sekä kansainvälisyys.
Viittausten määrän mukaisella indikaattorilla TTY oli noussut viime vuodesta, yliopisto kertoo.
Helsingin yliopisto oli jälleen paras suomalaisista yliopistoista. Nyt sijoitus oli 102:s. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Tutkimuksen vaikuttavuus ja akateeminen maine arvioitiin kuitenkin viime vuotta vahvemmiksi.
Seuraavaksi parhaita suomalaisia yliopistoja olivat Aalto-yliopisto sijalla 137, Turun yliopisto sijalla 276, Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen teknillinen yliopisto sijalla 380.
Maailman paras löytyy USA:sta
Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto eli nämä olivat rankingissa Tampereen yliopiston edellä.
Vertailussa on mukana yli 4000 yliopistoa, joista 980 parhaan yliopiston tulokset julkaistaan. QS-ranking kuuluu arvostetuimpien ja tunnetuimpien yliopistovertailujen joukkoon Shangain yliopistovertailun ja Times Higher Education -vertailun ohella.
Vertailussa arvioidaan tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, kansainvälisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706082200193978_ul.shtml
Helsingin yliopiston sijoitus laski kansainvälisessä vertailussa - ei enää sadan parhaan joukossa
Torstai 8.6.2017 klo 09.56
Helsingin yliopisto on sijoittunut sijalle 102 kansainvälisessä yliopistovertailussa.
(AOP)
Viime vuonna yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Vertailussa arvioidaan muun muassa tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, kansainvälisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa. Quacquarelli Symonds -vertailu on yksi useista yliopistovertailuista.
Suomalaisista yliopistoista toisella sijalla oli Aalto-yliopisto sijalla 137.Seuraavina oli- vat Turun yliopisto sijalla 276, Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen teknilli-nen yliopisto sijalla 380. Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
STT
HM: MIT on läpipaska huijaamo ja hourulallatusto.
Yliopistosäätiö/säätiöyliopisto on kuolemaksi Tampereen tieteelle,ja koko kaupungille
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (11. huhtikuu 2017, 19:00)
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-jattiyliopistohanke-etene...
Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa
Jukka Ritola
Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.
Aamulehti
Tampereen teknillisen yliopiston,Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkea- koulun yhdistämishankkeessa syntyvä uusi yliopisto ottaa ensi viikolla askeleen eteenpäin, kun tulevan yliopistoyhteisön taustaorganisaationa toimiva yliopistosäätiö perustetaan.
Yliopistosäätiön perustamistilaisuus järjestetään 20. huhtikuuta Tampereen Raatihuoneella.
Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo iloitsee, et-tä säätiön perustajiin on saatu monipuolisesti mukaan eri toimijoita kuten teollisuutta ja kauppaa, julkista alaa ja kolmatta sektoria, tutkimussäätiöitä sekä terveysalan organisaatioita ja työmarkkinajärjestöjä.
– Monialaisella yliopistolla tulee olla myös monipuolinen perustajajoukko. Olemme perustajista aidosti ylpeitä ja uskomme yhteistyön perustajien ja uuden yliopiston välillä olevan hedelmällistä, sanoo Neilimo.
Neilimo kertoi aiemmin Aamulehden haastattelussa, että yksityisiltä yrityksiltä on tavoitteena saada 50 miljoonaa euroa säätiön peruspääomaan.
Yliopistosäätiön perustajajäseniin kuuluvat
- Suomen valtio (50 000 euroa)
- Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
- Kaupan liitto (50 000)
- Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
- Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
- Pirkanmaan liitto (50 000)
- PSHP/Tampereen yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimussäätiö (250 000)
- Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (50 000)
- Suomen Punainen Risti (10 000)
- Tampereen aikuiskoulutussäätiö (250 000)
- Tampereen kauppakamari (200 000)
- Tampereen kauppaseura (10–50 000)
- Tampereen kaupunki (50 000)
- Tampereen suomalainen klubi (20 000)
- Tampereen teknillinen seura (30 000)
- Tekniikan akateemiset (50 000)
- Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö (50 000)
- Väinö Tannerin säätiö (10 000)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (10 000) "
Noista perustajista Suomen valtio sekä Erkon ja Tannerin säätiöt ovat entuudestaan hyvin tunnettuja tieteen tuholaisia, hölynpölytieteen rahoittajia. "Rotumurhapeilineu-ronia" pukkaa. Kosmopolitismia ja kansallista nihilismiä edustava Koneen säätiö näyttää (sentään) puuttuvan. Myös EK puuttuu, lienee edustettuna jäsentensä kautta. EK:n kilpailija Metsäteollisuusliitto ei ole mukana.Hatunnosto. SAK touhuaa asiassa, josta se ei ymmärrä: tieteen saattamisesta kansaa palvelemaan 70-luvun iskulauseella ei nyt ole kysymys, vaan päinvastaisesta.
Ongelma ei ole korkeakoulukompleksi sellaisenaan, jossa mm.n iin opiskelijat kuin hen- kilökuntakin ja jopa oppialat pääsisivät joustavasti siirtyilemään ammattikuva-pohjaisen ammmattikorkealoulun ja tieteenalapohjaisen tiedeyliopiston välillä: sellaista kyllä nimenomaan tarvittaisiin, ja joku siihen aivan varmasti vielä keksiin toimivankin mallin, joku muu kuin Tampere.
Ongelma on nimenomaan bisneselämästä lainattu yksityinen SÄÄTIÖHALLINTO-MALLI,joka ydistää julkishallinenn ja liike-elämän HUONOIMMAT PUOLET, ja heit-tää hyvät puolet kaivoon. (Joillekuille PUOLUEILLE tämä on tietysti selkäytimestä tuttua ja kotoista...) Ne hyvät puolet taas olisivat ELINVÄLTTÄMÄTTÖMYYKSIÄ ainakin TIETEELLE.
Säätiön ongelma tässä asiassa on,että sen perufunktio EI OLE TIEDE, vaan bisnes. Osa kolutuksesta voidaan käsitellä hallinollisesti "bisneksenä" (mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole), mutta ITSE TIEDETTÄ EI: Tieteessä ei voida tehdä bisnesdiiliä jonkin sellaisen ongelman ratkasemisesta, jota kukaan ei tähän mennessä ole onnis- tunut ratkaisemaan,"tietyssä ajassa ja tietyllä rahasummalla".Jos sellaisia valediilejä tehdään, niin varmasti kusetetaan, kaikkia! Tiedän kyllä kokemuksestakin että sellaisiin yritetään jopa pakottaa.
Koska tieteessä ongelman ratkaisua määritelmällisesti ei tiedetä ennakkoon (ja itse ongelmakin "elää"),ei tiedetä myöskään siitä koituvista hyödyistä ("HYÖTY-YLIOPIS- TO", jota pöyhkeää ääliömäisyyttä TTY:n Säätiö viljelee...) muuta, kuin että OIKEAN ETENEVÄN TIETEEN TAPAUKSESSA NIITÄ AINA VARMASTI ON,ja ne voivat olla vaikka kuinka suuria ottaenhuomioon, että kaikki uusi etenvä paikkansapitävä tiede rakentuu aina EDELLISELLE OIKEALLE TIETEELLE, eikä hölynpölytiteelle rakennu koskaan muuta kuin huijausta!
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/s-ti-on-v-r-hallint...
" Vitsi on siinä, että menestyksellistä perustutkimusta voivat johtaa vain henkilöt, jot-ka ovat sellaista joskus itsekin tehneet. Tämä on ollut periaate kautta tieteen histori-an: tieteelliset asemat on jaettu tieteellisten ansioiden perustella, ja jos näin ei olisi tehty, ei olisi koskaan saatu kunnon tuloksia.Sama kuin olisi kapellimestareiksi valittu henkilöitä,jotka eivät osaa soittaa, eivätkä myöskään tunnistaa,meneekö oikein vai väärin.
Muiden johdolla syntyy jotakin muuta kuin tiedettä,esimerkiksi "yliammattikorkeakou- lua", joka ei kuitenkaan sen paremmin oikea ammattikorkeakoulu (mutta syö näiden resursseja ja "kilpailee" näiden kanssa) kuin tirdeyliopistokaan,jonka pitäisi tuottaa ja testata ammattikorkeakouluillekin perustutkimustietoa ja ratkoa sen tason ongelmia.
Kansainvälisen todellisen etenevän tieteen kärki, missä se sitten kulloinkin lieneekin (mutta ei ole Suomessa) tunnistaa varmasti oikean tieteen ja erottaa muusta, jonka "muun" kanssa se sitten voi olla esimerkiksi TEKNISESSÄ mutta ei tieteellisessä yhteistyössä.
Tiedeyliopiston pitäisi olla virkavastuullinen valtion virasto perimmäisenä tehtävä-nään erottaa oikea tietoa väärästä, josta tehtävästä se EI SELVIÄ ellei se itse tuota tieteellisin menetelmin uutta paikkansapitävää objektiivista tiedettä.
JOS SUOMESSA OLISI SELLAINEN AITO TIEDEAKATEMIA, JOKA TÄYTTÄSI NUO MAINITUT EHDOT, TUO VASTUU VOISI SIIRTYÄ SILLE, ja tiedeyliopistoilla voisi olla pitempi liekanaru.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v...
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menes...
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/tampere3-yliopisto-olisi...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 12. huhtikuu 2017 20:14
"Psykologiasitaatti" paljastaa haistapaskantieteilijän:
" In his blog in the New York Times, psychologist *** Steven Pinker *** argues that new cultural phenomena nurture technology. According to him, access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information. "
Jarl-Thure Eriksson
22.9.2011 klo 08:15
Engineering - Crossing borders in science
Engineering is the art that lies behind technology. It's the skill of solving problems connected with both domestic life and the infrastructure of complex societies.
Engineering hasn’t always been considered a branch of science; its roots are in mili- tary support functions such as road-building and bridge construction.After the Indust- rial Revolution, engineering was merely regarded as something that somehow emerged from a dusty factory workshop. By the end of the 19th century, however, it was clear that technology-based manufacturing required a deeper understanding of both mathematics and the basic sciences. And that running a successful industrial enterprise also required managerial and financial skills.
In 1977, in The Visible Hand: The Managerial Revolution in American Business, his Pulitzer Prize-winning book, Alfred D. Chandler, late Professor of Business History at Harvard, demonstrated how investments in transportation (railroads and shipping) combined with coordinated and efficient administration, advanced the formation of large companies such as Du Pont, General Motors and US Steel. These companies were in many senses self-sufficient; raw material arrived at one end and products rolled out at the other.
In recent decades,mostly due to the information revolution,developments have taken an opposite direction. The real capital now lies in knowledge and controlling flows of information.The widespread use of subcontractors comes from the desire to minimise both costs and risks and to refine specialist skills in highly-competitive environments.
The cross-disciplinary character of engineering is best demonstrated by the mobile phone.
Following technological breakthroughs in wireless data transmission, electronic pac- kaging and signal processing, product design and usability became the most impor- tant sales arguments. Engineering has had to become part of human behaviour pat- terns,aesthetics and social trends,factors that not only change and develop over time but also provide continuous feedback.
The cognitive mode “flow” refers to an individual and personal experience of eupho-ric attention while handling a specific task or problem.Time becomes irrelevant, as do food and sleep, the mind is focused on the mission. Flying and mountaineering are common examples. Most scientific achievements are the result of a flow-like engagement.
People spend increasing amounts of time filling in complex office f...
The flow process also works collectively: after a few initial innovations a chain of actions leads to new insights and eventually to new technology.
This is what happened after Alexander Graham Bell made his first phone call. Infor-mation technology has advanced like the DNA double helix – one strand hardware and the other software,with interconnecting links consisting of computer architecture, increasingly-sophisticated software and a huge variety of new applications.
It’s an interesting paradox that while laptop and mobile phone operating systems now compete to be considered the most user-friendly, developments in administra-tive soft-ware are pushing new heights in complexity. Instead of being freed up for intellectual tasks, people spend increasing amounts of time filling in complex office forms.
There were once great expectations that savings made possible by IT systems would benefit public health systems. Development has actually proceeded steadily in the opposite direction. Even so,the potential still exists – provided that data systems can become less averse to modification and/or exchange of software modules. Such de- velopment would increase competition between suppliers.Where is the “flow gear” in management software?
There are, of course, many areas in which physical phenomena invites new inno- vations, but the path to success is a lot thornier than in the IT case. Utilisation of new discoveries often requires both theoretical insight and robust belief.
A typical example is superconductivity, a discovery that is now one century old. In spite of its great promise,superconductivity has so far only been used in fringe appli-cations such as MRI tomography and pure physics research. In the field of medicine, many problems such as the need for an artificial heart are waiting for technological solutions. Even more urgent are perhaps procedures to restore pancreas islets in people suffering from Type 1 diabetes. Environmental issues involve a wide variety of problems for which technological solutions are required, with replacements for combusting fossil hydrocarbons topping the list.
In his blog in the New York Times,psychologist Steven Pinker argues that new cultu- ral phenomena nurture technology.According to him,access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information.
On the other hand,no matter how good the supply of data, the processes of creative thought and mature reflection demand contemplation and the rewiring of neural con- nections. This is why education is of such vital importance and why universities should be encouraged to foster the types of exploration which lead to new insight.
Progress in well-being and global stability is built on knowledge and innovation. Some innovations become indispensable tools in society.
This is how new technology emerges, while technologies that appear to have little or no value for individuals decline. In the final analysis, human beings, their penchants and social needs determine technological directions. The Millennium Technology Prize encourages creative minds to contribute to this evolutionary process for the benefit of all humankind.
Jarl-Thure Eriksson
Chancellor, Åbo Akademi University
Chairman of the Millennium Technology Prize International Selection Committee 2011–201
Esimerkiksi jenkit tekevät todellista tieteellistä yhteistyötä mieluiten oikeiden tieteilijöiden kanssa...
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/usa-n-ja-kuuban-joh...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:28
http://www.aamulehti.fi/ihmiset/uuden-yliopiston-juna-sivuraiteilla...
Mielipiteet
Uuden yliopiston juna sivuraiteilla
Mielipide: Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sillä yliopistojen yhdistymistä
Käsittelevä lakipaketti lähtee pian lausuntokierrokselle.
Hanke etenee kuin juna, totesi Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo Aamulehdelle viime viikolla viitaten Tampereelle muodostettavaan korkea-koulukonserniin.Kauan kaivattu Tampere3-yliopisto todella lähestyy pääteasemaan-sa, mutta raiteet ovat vinossa ja yliopiston autonomia uhkaa jäädä veturin alle.
Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sil-lä korkeakoulujen opetusyhteistyötä ja yliopistojen yhdistymistä käsittelevä lakipaketti lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä.
Säätiötä, joka aloittaa toimintansa yliopistona vuonna 2019, ollaan lisäksi perusta-massa jo ennen vappua. Sekä lakiesityksissä että säätiön perustamisasiakirjoissa on edelleen yliopiston autonomiaa vahingoittavia ja laillisesti ongelmallisia kirjauksia.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on pyytänyt perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuorilta lausunnon sääntöluonnoksesta. Lausunnon mukaan erityisen ongelmallisia ovat kirjaukset säätiön ja tulevan yliopiston hallituksen valinnasta, jotka nykyisellään vievät päätösvallan pois yliopistoyhteisöltä.
Sääntöluonnokseen on myös viime metreillä lisätty kapea listaus säätiön aloista, mikä rikkoo yliopistojen itsehallintoa. Kun korostetaan lääketiedettä, taloustiedettä, tekniik-kaa ja yhteiskuntatieteitä laajasti eri aloja edustavan uuden yliopiston kontekstissa, annetaan väärä viesti uuden yliopiston suunnasta.
Muun muassa humanistiset tieteet,terveystieteet,kasvatustieteet ja taide ovat yhteis- kunnan kannalta olennaisia aloja uuden monialayliopiston profiilissa ja monitieteisen tutkimuksen edistämisessä.
Hyvät säätiön sääntöluonnosta käsittelevät tahot,älkää viekö edellytyksiä Tampere3- yliopiston menestymiseltä. Yliopiston laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus rakentuvat yliopiston autonomian sekä tutkimuksen ja opetuksen vapauden periaatteille.
Vain monitieteinen, riippumaton perustutkimus tuottaa uusia innovaatioita.
Tampere3-hanke itsessään on kannatettava, sillä hanke luo ainutlaatuisen mahdolli-suuden uudenlaiselle monialaiselle tutkimus- ja opetusyhteistyölle, ja sen takana seisovat niin korkeakoulujen opiskelijat kuin henkilöstökin.
Yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön itsemääräämisvallan kunnioittamiseksi on sääntöluonnoksessa oleellista ensinnäkin muuttaa ensimmäisen hallituksen nimi-tysprosessi nimityskomiteasta lähtien sellaiseksi, että se on yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten hallintoelinten päätettävissä ja noudattaa kolmikannan periaatetta sekä toiseksi kokonaan poistaa yliopiston autonomiaa rajoittava listaus tulevan säätiön aloista.
Monialaisuus, autonomia ja yliopistoyhteisön osallistaminen ovat peruskiviä, joilla Tampere3 rakennetaan.
Kirjoittajista Mikko Lampo on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, Mari Hatavara Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston puheenjohtaja ja Mikko Poutanen Tampereen yliopiston Tieteentekijät ry:n varapuheenjohtaja.
Tampere3
Valinnat
Hallituksen jäseniä esittävä nimityskomitea koostuu sääntöluonnoksen mukaan kuudesta jäsenestä, joista kolme olisi yliopistoyhteisön ulkopuolisten perustajien asettamia.
Äänestyksissä ratkaiseva puheenjohtajan tehtävä on perustajien asettamalla jäsenellä.
Tämän nimityskomitean ja lopulta sen ehdottaman hallituksen vahvistavat luonnoksen mukaan nykyisten yliopistojen hallitukset.
Yliopistolaissa hallituksen valinta on kirjattu yksiselitteisesti monijäsenisen, yliopistoyhteisöä edustavan hallintoelimen tehtäväksi.
Lähde: Artikkelin kirjoittajat
https://www.facebook.com/risto.koivula.3/posts/834154573325927
Miten Pekka "Puupää" Puska (Helsinki ehdokas 17, Keskusta) olisi selvinnyt lintuinfluenssaepidemiasta (jos lainkaan...)?
Valitettvasti minulla on (analogista) sisäpiiritietoa siitäkin,jopa sellaista, mitä Puskalla itsellaan ei (ehkä) ole. Olen sen verran monessa liemessä keitetty vanha jarru.
Kun lintuinfluenssa olisi ilmennyt,häntä olsi heti käyty EU:sta ja NATOSta pillistä kiinni, että NYT ON PÄÄASIA REPIÄ ASIASTA KIINAN-VASTAISTA SOTAPROPA-GANDAA, jonka tarkoitus olisi ollut "todistaa", että muka "KIINA EI OSAA HOITAA TÄLLAISIA ASIOTA (ja on muka siten "uhka ihmiskunnalle", "laiton valtio" jne...), vaikka nimenomaan Kiina osaa hoitaa ja järjestelmänsä puolsta pystyy hoitamaan jos kukaan!
Katsotaanpa erästä toista tapausta:
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/marc-hauser-ja-b*******-...
" Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu. Minulle selvisi kerran jälkikäteen, että olin tullut työntäneeksi pitkän (kuvaannollisesti) nenäni prosessiin, jossa maailman ehdotto- maan huippuun kuuluvaa Shanghain yliopistoa itseään oli yritetty leimata joksikin "hörhöläksi", "kiristäjäksi" ja "sellaiseksi, jolle ei voi antaa pongoja keksinnöistä".
Eräs tutkija oli tehnyt mielestään mullistavan keksinnön, "jota yliopisto muka vilpillisesti ei ollut hyväksynyt", vaan vaati ilmeisesti siihen perustavia muka "idean mitätöiviä" muutoksia. (Nyt en viitsi kellarista kaivella niitä papereita, oliko se originaalipaikkakin Shanghai, mutta siellä ne sellaiset kuitenkin Kiinassa päätettiin.)
Tutkija siirtyi Taiwanille,ja salakuljetti sen tutkimuksensa konekirjoitusversiona muka- naan, jollaisena se sitten päätyi minunkin käteeni eräässä yliopistossa, kun olin tutki-nut samoihin ongelmiin liittyviä kysymyksiä. Minä sainkin siitä huomattavan avun omiin tutkimuksiini,kun siinä oli tarkasteltu järjestelmänäkökulmasta asiaa, johon mi-nulla oli ennen kaikkea "elementtinäkökulma",ns."palikkanäkökulma". Asiaa oli myös Suomessa lähdetty heti torvet soiden soveltamaan "taiwanilaisittain", ja oli jo tehty myös siinä aika tavalla osin hyvääkin työtä. Kyseinen nuori herra oli myös lennosta istutettu huomattavan vaikutusvaltaiselle pallille alan maailman tiedeyhteisössä.
Kuitenkin asiassa kävi niin,että minä yhtä kautta ja eräät ohjelmistoa testaavat tutki-jat toista kautta tulimme siihen vääjäämättömään tulokseen, että vaikka kiinalaisen herran tuloksissa oli yritystä ja näkemystä, ne olivat yhtä kaikki väärin, ja pätivät vain harvinaisille erittäin säännöllisille erikoistapauksille.Shanghain tarkastajat olivat siinä suhteessa olleet täysin oikeassa,eikä siinä kyllä heidän taholtaan ollut ollut ainakaan mitään mitään väärinkäytöstä: homma oli sellaisenaan susi ja toistaiseksi kelvoton sovellettavaksi ohjelmistotyöhön. Se palikkapuoli, jota minäkin olin tutkinut, oli kiinalaisella väärin. Eräs puute oli jo ennen minuakin korjattu Suomessa.
Mutta se oli kyllä korjattavissa, tai tarkemmin sanoen OLISI ollut:kun se showpuoli ja mahdollisuus tehdä Shanghain-vastaista propagandaa oli vähän nolosti lopsahtanut, lopsahti kaikki muukin mielenkiinto ainakin täällä "Lännessä" koko asiaan ainakin siltä erää! Kukaan ei halunnut siihen koskea viiden metrin kepilläkään! Asian tärkey-dessä alalle ja tutkimukselle ei ollut tapahtunut mitään muutosta. Se oli koko ajan vain noussut! Sattui vielä käymään niin, että kun kansainvälisellä foorumilla esitin korjaukseni, viitaten ko. teokseen, tämä silloin taiwanilainen herra istui tilaisuuden puheenjohtajana. Sitä ei siltä istumalta kovin laajasti ymmärretty,mutta se oli referee- tarkastajien oikeaksi toteama, joista toinen oli srilankalainen tamiliprofessori Singa-poresta ja toinen, ilmeisimmin, bahrainilainen öljysheikki ja tohtori, jolla oli alan suun- nittelutoimisto Edinbourghissa. Nuo ainakin, joista toinen myös koko konferenssin puheenjohtaja ja järjestävän laitoksen johtaja, tunsivat asian. "
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 00:36 Poista kommentti
Uskomatonta sontaa esimerkiksi "vuoden professorilta" Helsingin "yliopiston" "Tieteen" päivillä vuonna 2009...
https://www.youtube.com/watch?v=dxkbaF73CmE&feature=share
Ja suomalsia ei ole ollt Suoimessa kuuna päivänä ennen kuin tahat vuotta ajalaskun alun jälkeen... Kieli on vielä keenissäkin...
https://www.youtube.com/watch?v=gxjLhK3eX3E
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/h-ik-ilem-t-n-valla...
Häikäilemätön vallankaappaus Tampereen Raatihuoneella huhtikuun 20. päivänä
Kirjoittanut Juhani Kahelin (13. huhtikuu 2017, 15:42)
Yhteiskunnan eliittipiirit perustavat säätiön, joka alkaa määrätä tutkimus-, tiede- ja koulutustoiminnasta Tampereella.
Tässä luettelo eliittikunnan jäsenistä ja pääomasta minkä kukin tässä vaiheessa sijoittaa yliopistosäätiöön:
- Suomen valtio (50 000 euroa)
- Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
- Kaupan liitto (50 000)
- Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
- Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
- Pirkanmaan liitto (50 000)
- PSHP/Tampereen yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimussäätiö (250 000)
- Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (50 000)
- Suomen Punainen Risti (10 000)
- Tampereen aikuiskoulutussäätiö (250 000)
-Tampereen kauppakamari (200 000)
- Tampereen kauppaseura (10–50 000)
- Tampereen kaupunki (50 000)
- Tampereen suomalainen klubi (20 000)
- Tampereen teknillinen seura (30 000)
- Tekniikan akateemiset (50 000)
- Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö (50 000)
- Väinö Tannerin säätiö (10 000)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (10 000)
Katsokaa näitä nimiä:Erkko, Mannerheim, Tanner jne. Tampereen Yliopisto siirretään erkkolaisten käsiin, tannerilaisten käsiin, SAK:n käsiin, kauppakamarin käsiin. Vara-rehtori Harri Melin kuvasi asian sanomalla että Tampereen yliopisto ei ole punainen vaan valkoinen.
Tampereen (entinen) pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Aamulehti, varararehtori Harri Melin ja lukemattomat muut ovat ylistäneet kuinka uusi ”yliopisto” on Tampereen kaupungin ja seudun tärkein hanke. Esitelmässään 11.4. Harri Melin kertoi esimerkin suurenmoisesta tutkimuksesta: raitiotien pysäkin vaikutus ympäristöönsä. - Hienoa, Tampere saa pysäkkiyliopiston.
,,, Yliopiston säätiöittäminen on suurliike-elämän hanke. Hanketta alunperin pohjus-tamaan pyydettiin Stig Gustafsson,mies Wärtsilän, Outokummun ja Elinkeinoelämän Keskusliiton ylimmästä johdosta.
Tampereen nykyinen yliopisto, entinen yhteiskunnallinen korkeakoulu alistetaan pal- velemaan yrityksiä, suuryrityksiä, rakennusfirmoja, työmarkkinajärjestöjä, pelureita. Kyse on puhdasoppisesta vallankaappauksesta ja vain siitä.
Valtiovalta, Sanni Grahn-Laasosen hallinnoima OKM pakottaa säätiön perustami-seen. Ennen joulua Yle kertoi Grahn-Laasosen uhanneen tulevien valtionapujen poisvetämisellä ellei hanke etene. Tuollainen uhkailu on laitonta. Laittomaan uhkai-luun syyllistyy ministeri Grahn-Laasonen ja hänen kauttaan Suomen hallitus. Valtion varat eivät ole ministerin varoja, eivät myöskään maan hallituksen varoja. Eikö laittomasta uhkailusta ole tapana rangaista. (Forssassa Grahn-Laasosen puoluetta näytäänkin jo rangaistun, ääniosuus laski 5.5 prosenttiyksiköllä.)
Edistyksellisen Tiedeliiton seminaarissa 11.4 kuuntelin OKM:n ylijohtaja Tapio Ko-susta, vararehtori Harri Meliniä,SYL:n vihreää puheenjohtajaa Riina Lummetta. Muut esitelmöijät sekä yleisö esittivät kohteliasta mutta painavaa kritiikkiä OKM:n yliopis-to- ja tiedepolitiikkaa kohtaan: sen läpinäkymättömyys, epädemokraattisuus, bulvaa-nien käyttö (Demos Helsinki). Kosusen, Melinin, Lumpeenkin vastaukset olivat mi-täänsa-nomattomia tai liehakoivia:"hyvä kysymys",pitää miettiä".Kritiikkiä eliitin edus- miehet eivät kuuntele. Yliopistopolitiikkaa Suomessa pyörittää eliittien diktatuuri. Tämän diktatuurin toimin ja jopa laittomuuksiin turvautuen yliopistolaitos alistetaan palvelemaan nykyeliittejä, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, säätiöitä, erkkoja, tannereita.
Kyse on vallansiirrosta ja vallankaappauksesta.
Aikoinaan hakeuduin opiskelemaan Tampereen yliopistoon, kauempaa pohjoisesta tullen. Tänään en Tampereelle menisi. Millä oikeudella Tampereen yliopisto ja ”uusi yliopisto” alistetaan palvelemaan Tampereen kaupungin, sen seudun ja elinkeino-elämän tarpeita. Eikö yliopisto yhäkin saa suuren osan rahoistaan valtiolta eli koko kansakunnalta kerätyistä verovaroista. Tutkimuksen ja koulutuksen alistaminen yhtä seutua palvelemaan on yhteisten varojen väärinkäyttöä.
Seminaarissa 11.4. tuli esille paljon muutakin kuin ylläsanottu. Siihen on palattava. Tämä olkoon pieni avaus.
On uuden yliopistokapinan aika. Edellisestä onkin 48 vuotta. Opetusministeri Johan- nes Virolainen lupasi silloin yliopistojen hallintoon henkilö ja ääni -periaatteen, tarkoittaen myös opiskelijoita.
Tänään perustetaan säätiö. Säätiön hallituksen valitsee salaperäinen nimitystoimi-kunta. Ja eikö vaan samainen säätiön hallitus ala toimia yliopiston hallituksena. Tästä ei röyhkeys röyhkeämmäksi muutu.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:37
Erkon ja sen säätiön "tieteen"linja ja "-taso":
" http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/95018
HELSINGIN SANOMAT suuntautuu Suomen tieteen tuhoamiseen!
RK, 10/27/2002 1:23:38 AM, 95018
Helsigin sanomien "Tiede" on viimeisten parin vuoden ajan käyttänyt tätä tiede-sa-naa sosiobiologiaksi kutsutun, hyönteistitelijä Edward O. Wilsonin lanseeraaman hö-lynpöly-yhteiskuntateorian synonyyminä. Teoria on saman "synnynnäiselle persoo-nallisuudelle" perustuvan ideologian variantti kuin Adolf Hitlerin rotuopit. Hesari on vaiennut kuin muuri siitä, että kaikki "todisteet" synnynnäiselle tiedolle, joita esimer-kiksi Steven Pinker (ja oikeastaan aika pitkälle pelkästään hän, muut ovat vain spekuloineet, myös Wilson itse) on ositettu vääriksi. Muu kuin sosiobiologistinen humanistinen tutkimus on leimattu hölynpölyksi.
Sen sijaan että oisivat osoittaneet oppinsa luonnontietellisin keinoin oikeaksi, sosio-biologistit ovat vaatineet, että MUIDEN olisi osoitettava kaikki keskennän rsitiriitaiset tuhannet spekulaatiot VÄÄRIKSI, ja muuten kysessä on muka POLIITTINEN hyökkäys "tiedettä vastaan".
Pohjanoteeraus oli Sosiogiologia-sivu 26.10.02,ja sitä edellinen pohjanoteeraus oli Osmo tammisalon arvostelu Wilsonin hölynpölykirjasta Konsilienssi (con-sci-lie-nce), joka voitaisiiin noin niinkuin lonkalöta "suonmentaa" luovasti joko valetiedon yhtenäisyydeksi tai tiedon valeyhtenäisyydeksi...)
Sivun varsinainen sanoma on lainaus Wilsnolta sinun keskiöön sijoiteussa harvalla painetussa kuvatekstissä:
Wilson:"Fysiologiasta ja evoluutiosta kinnostunut biologi käsittää,että itsetuntemusta säätelevät ja muokkaavat aivoissa hypothalamus ja limbinen järjestelmä.Niistä tulvi-vat tietoisuuteemme kaikki emootiot:viha, rakkaus, syyllisyys, pelko ja muut, joista filosofit etsivät intuitiivisia kriteereitä hyvälle ja pahalle.
Meidän täytyy välttämättä kysyä,miten syntyivät hypothalamus ja limbinen järjestelmä. Ne kehittyivät luonnonvalinnan kautta.
Tästä yksinkertaisesta biologisesta väittämästä lähtien on mahdollista selittää etiikka ja sitä pohtivat filosofit,ehkä jopa tieto-oppi ja ja tieto-oppineet, juuriaan myöten."
Wilsonin ensimmäisessä kappalessa ei ole oikeastaan sanaakaan totta:Ei ole miten- kään selvää, että nuo aivojen osat olivat jokin "itsetuntemuksen" (tietoisuuden?) ydin tai mekanismi, emootiot eivät ole "synnynnäistä tietoa", päin vastoin ne ovat osa ehdollistumisen mekanismia, eivätkä filosofit etsi hyvälle ja pahalle "intuitiivisia kriteereitä" (SOSIOBIOLOGISTI"filosofeja" teitysti lukuun ottamatta!)
Toinen kappale on trivialitetti.
Ja kolmas kappale tieto-opin ja -oppineidenkin "selittämisestä" on se haistapaskan- tieteen varsinainen ohjelmajulistus, jossa sosiobiologisti"tieteilijä" muka tietää kaikkein parhaiten, mitä kaikki MUUT "todella" ajattelevat...
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER6
Tähän juttuun sisältyy yksi tiedonjyvänenkin, suoranainen TUTKIMUSTULOS. Segerstråle toteaa:
"Segerstråle itse asiassa epäilee, että Lewontin ja Gould halusivat käyttää sosiobio-logian poliittisia ulottuvuuksia Troijan hevosena päästäkseen horjuttamaan evoluu-tiotutkimuksen hallitsevaa paradigmaa. He olisivat valtavirrasta poiketen halunneet korostaa luonnonvalinnan sijasta muita tekijöitä."
Aivan ilmeisesti juuri näin on asian laita, mutta se ei tarkoita, etteivätkö herrat olisi ansiokkaasti kumonneet hölynpölybiologiaa.He kuitenkin pysyivät tiukasti biologian raameissa,eivätkä minun tietääkseni esimerkiksi ikinä varsinaisesti vedonneet (aina- kaan) Vygotskin kielelliseen ajatteluteoriaan (jonka he marxilaisina varmasti tunsi-vat), vaan siihen että "syynnynnäöinen tieto" olisi biologisesti vahingollista oppimi-sen esteenä,ja siihen,että evoluutio ei tosiassa kulkenut edullisen geenin vähittäisen yleistymisen tietä, vaan muita teitä. Heidän havaintonsa ovat ihan viime päivinä saa-neet molekyylibiologista vahvistusta (ns. puskuroituminen mutaatioita vastaan ns. lämpöshokkiproteiinien vaikutuksesta, ja vastaavasti puskuroituneiden ominaisuuk-sien äkkinänen ilmaantuminen makromutaationa (joka voi olla myös aiemman raken- teen palauttava). Noista biologian todellisista edistyaskeleista meikäläinen lehdistö vaikenee tietysti kuin muuri.
Gould ja Lewontin olivat nimeomaan wilsonilaisen hölynpöly biologian vastustajia biologiatieteen metodologian metodisista lähtökohdista, eivät välttämättä niinkään kaiken mahdollisen biologisoinnin vastustajia yhteiskunnallisen ajatteluteorian lähtökohdista.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER7
"Kirjan vastaanotto oli kaksijakoinen.Toisessa leirissä olivat ne, jotka pitivät Wilsonin ajatuksia tieteellisenä läpimurtona ja onnistuneena paradigmanvaihtona."
RK: MITÄÄN PRADIGMANVAIHTOA ei TIETEESSÄ tapahtunut yhtään kissään. Mutta tuosta kuvastuu se UNELMA mitä biologistit ajavat takaa...
"Vastakkaisen leirin mukaan Wilsonin teorialta puuttui tieteellinen pohja. Monet ar-vostelijat katsoivat, ettei Wilsonin villeistä spekulaatioista ollut kuin kivenheitto nat-sien vulgääridarvinismiin ja rodunjalostamispuuhiin. Wilsonin asiaa ei edistänyt se, että natsit käyttivät samaa termiä Sozialbiologie omasta yhteiskuntainnovaatiostaan. Vaikka Wilson itse vakuutti päinvastaista, yleinen tuomio hänestä oli: vaarallinen yhteiskunnallinen konservatiivi."
RK: Minä vaan kysyn, että kuinka moni lopulta koskaan piti Hitleriä nimenomaan konservatiivina?
" Marxilaiset kriitikot, kuten Lewontin ja Gould, eivät tutkineet sosiobiologian johto-päätöksiä tieteellisinä hypoteeseina, todellisuutta koskevina testattavina väitteinä. He keskittyivät niiden poliittis-moraalisiin seuraamuksiin."
RK> EI HEILLÄ OLLUT VELVOLLISUUTTA niitä "villejä spekulaatioita" KUMOTA, vaan ESITTÄJÄLLÄ OLI VELVOLLISUUS NE TODISTAA!
Ja varsinainen tieteellisen perikadon tunnustus Wilsonilta
Wilsonin ajattelua luonnehtii voimakas instrumentalismi: tieteellisen teorian pätevyy- den mitta on se, kuinka hyvin sitä voidaan käyttää ilmiöiden ennustamisessa. Siitä, kuvaako teoria todellisuutta sellaisena kuin se on, ei tarvitse välittää.
RK: Eli teorian ei Wilsonin mukaan tarvitsekaan olla totta, kunhan se vain ennustaa sopivia! Jos se ei kuvaa todellisuutta oikein, se ei ennustakaan oikein paitsi joskus vahingossa! Ja mille tahansa voidaan antaa mikä tahansa selitys, kunhan vain tiede- tään, miten jokin ilmi; taoahtuu; esimerkiksi tietyllä tavalla opittavalle asia falski mukamasGEENIselitys! Nyt alkaa tosiaan valjeta!
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215ER14
Edellinen pohjat
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html
Jutun monet sanakäänteet juontavat täältä:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=75524
Ja hieman vanhaa anlyysi´
Hesarin ohjelma on Suomen tieteen tuhon ohjelma.Tavallisella lukijalla ei ole mah-dollisuutta petkutusta ja vyörytystä vastaan puolustautua, paitsi olemalla lukematta Hesaria.
EI TARVITSE SITTEN JANNE VIRKKUNEN MEIDÄN TALOUDEN OSOITTEESEEN TUOTA VASKISTILÄPYSKÄÄ TIPUTTAA! PITÄKÄÄ TILAUSMAKSU HYVÄNÄNNE!
KYLLÄ MINÄ TILATESSANI TIESIN, MITÄ TULEMAN PITÄÄ!
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. huhtikuu 2017 08:59
Tämä on "säätiötiedettä" (Aallosta ym.):
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuuti...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-py...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/europuoskaritiedetta-su...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/03/hesari-29-3-20016-suoma...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. huhtikuu 2017 16:57
Tampereen Uuden Yliopiston (Tampere New University) papereiden allekirjoitus kat- sottu. Siilasmaa lupasi informaatioteknologiassa "eksponentiaalista kasvua". Hank- keen "keksijäksi" ja primus motoriksi mainittu vuorineuvos Stig Gustafsson ei esiinty- nyt, vaikka epäilemättä olikin paikalla. Yliopisto on valinnut alat,joilla se yrittää "maa-ilmankärkeen", ja muut ilmeisesti helkkariin.Sen verran selvisi,että niihin aloihin kuu-luu kudosteknologia. Toinen olisi epäilemättä ATK,jonka "osuus tieteestä" on Siilas-maan mukaan puolet. Heitä tarvitaan kuitenkin fisiossa minun saamani "maallikon" perstuntuman mukaan aivan erityisesti kudosteknologien apuna: nämä joka tapauk-sessa tarvitsevat muita aloja, se tuli selväksi. Tampereen Uudesta Yliopistosta alkaa Tampe-reen "Uusi Aikakausi" (johon esimerkiksi minä en kuulu, en kuulu kyllä sen puoleen oikein "vanhaankaan", olen koko ajan ollut sitä "epäkeskeistä painolastia", jos sitäkään). Aallon surffariopiston vaatimaton menestys on huomattu,siitä ei pihah-dettukaan mitään. Tässä taitaa ollakin säätiöhallintomallin (kokonaan) toinen yritys ... Mulla ei ole mitään ideaa tähän pataan.
TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) PELAA TEKNOLOGIAA JA TIEDETTÄ TOISIAAN VASTAAN!!!
Oikea tiede sille ei useinkaan lainkaan lekpaa, ei ilmaiseksikaan!
http://www.tut.fi/annualreport/
https://youtu.be/619w9YCWsiM
"Tampere3 is the most important education policy project in Finland."
Tero Ojanperä
Chairman of the Board of the TTY Foundation
http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=17590.0
Technology with heart
Tampere University of Technology (TUT) is at the leading edge of technological de-velopment and a sought-after collaboration partner among the scientific and busi-ness communities.We educate skillful graduates to serve the needs of society. Our University is a fertile breeding ground for innovations and new research- and know-ledge-based companies. We generate new knowledge and expertise for the benefit of society. We foster the well-being of people and the environment through research and education. We develop technologies that reshape the competitive landscape of Finnish industry.
Tasks
Research, education and societal impact.
Success factors
Competent people, inspirational environment and excellence.
Values
Courage, responsibility and community spirit.
Firma myös valehtelee härskisti: mm. "KIIPEÄVÄNSÄ YLÖSPÄIN QS-RANKING-LISTALLA, VAIKKA ON JUURI (2017) PUDONNUT SILLÄ KOKONAISTA 60 PONGOA (Tampereen yliopisto 50 pongoa!)!!
QS-lista ei ole tiedeyliopistoja tidesaavututen mukaan listaava Shanghain lista, vaan tällä listalla on myös aammtikorkeakouluiksi katsottavia, jopa kärkipäässä. Tällä lis-talla TTY nimenomaan haluisi pätrjtä.Listaa "johtaa hölynpölytiede"yliopisto" Massa-chusetts Institute of Technology, Donald Trumpin tiedemies- ja sotasankarisedän John G. Trumpin II maailmansodan aikana soteollisen tutkimuksen lippulaivaksi nostama teknillinen opisto, jonka tie on sen jälkeen ollut huijausta ja alamäkeä.)
The year's highlights
Tampere University of Technology had many reasons to celebrate on 2016. TUT ranked higher than before in international university rankings. We also raised €4.5 million in donations during our fundraising campaign. TUTLab, our new workshop for digital manufacturing, was opened in the Sähkötalo building to encourage students in practical work and quick experiments
.
TUT continues to climb in international rankings
In 2016, TUT improved its standing in many key fields in international university ran- kings. In the 2016 QS World University Rankings, the University ranked 319th. TUT climbed up 37 spots from the previous year and as many as 112 spots from 2013.
In the QS Top 50 under 50 ranking, which...
Donations support new expertise
By donating to the TTY Foundation’s capital, both communities and private indivi- duals can contribute to scientific breakthroughs and the creation of new expertise. In 2016, a fundraising campaign carried out by Tampere University of Technology raised a total of €4.5 million in donations.
... From campus to shopping centre by robot bus
Travellers at TUT’s campus in Hervanta had the chance to board a robot bus in autumn, when the SOHJOA project tested the operation of automated vehicles in Finnish conditions. The bus’s route covered a distance of approximately 500 metres from the campus to the Duo shopping centre and back.The testing will continue once the...
Tampere New University begins operation in 2019
The Tampere3 project, conducted in collaboration between TUT, University of Tam-pere, and Tampere University of Applied Sciences, made good progress in 2016 despite the temporary break in the preparations for the university merger.
In the beginning of the year, the project...
See you at Kampusareena
Kampusareena is a hub of science,research,and technology at the heart of the Tam- pere University of Technology campus. Opened in 2015, the building brings together companies from various fields as well as researchers, students, and alumni.
Kampusareena has also become a popular...
TUTLab is a heaven for wild ideas
A new learning environment, called TUTLab, was opened on campus to provide a place where tech students can give concrete form to their ideas. TUTLab features state-of-the-art equipment: 3D printers and scanners, CNC routers, laser cutters, a vinyl cutter, an embroidery machine, electronics desktops, and various hand tools.
... YHTEISTYÖKUMMPANEIDEN TOUKASTI OLTAVA KIELI KESKELLÄ SYYTÄ, ETTEI YLIOPISTO SYÖTÄ NIILLE "TIETEENÄ" PASKAA "UNOHTAESSAAN" TIETEEN TEKNOLOGIASTA (MITÄ TIEDEYLIPISTO MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA TEHDÄ.
Ettei kävisi kuin Nokialle! Vaikka TTY kietämättä onkin Suomen ainoa yliopisto, joka on väitöksissään sannot poikkipiolisen sanan olemattomista "peilineuroneista" (Osmo Eerola, Porin Ammattikorkeakoulun lääketieteellisen teknologian yliopettaja).
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1
Tampereen korkeakolusäätiön hallituksessa tasan yhdellä (1), laskennallisen teoreettisen fysiikan professori Risto M. Niemisellä on todellisia tieteellisiä ansioita.
Puheenjohtaja Marja Makarow on kohkannut just pahimpaan "rotumurhapeilineurooniaikaan" Helsingin yliopiston "tukimuksesta" vastaavana vararehtorina, samoin hän on heilunut EU-hommissa, joista on rahoitettu pelkkää paskaa.
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-korkeakoulusaation-hallitus-valittu
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valittu
Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset ovat tänään va-linneet hallituksen keväällä perustetulle Tampereen korkeakoulusäätiölle. Säätiön on tarkoitus yhdistää yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi vuonna 2019 sekä harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa TAMK:n omistajana.
Tampereen korkeakoulusäätiön tehtävänä on korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen avulla toimia pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn sekä ihmiskunnan ja ympäristön eduksi.
Tampereen korkeakoulusäätiön ensimmäisen hallituksen nimittivät säätiön sääntöjen mukaisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset asettamansa nimityskomitean esityksestä.
Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenet ja toimikaudet:
- Marja Makarow,FT,professori,johtaja,Biokeskus Suomi,toimikausi 31.12.2021 asti
• J.T. Bergqvist, TkT, konsernijohtaja, Huurre Group Oy, toimikausi 31.12.2021 asti
• Linda Soikkeli, FT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, toimikausi 31. 12. 2021 asti
• Liisa Husu, VTT, professori, Örebron yliopisto, toimikausi 31.12.2020 asti
• Pekka Puustinen, KTT, johtaja, asiakkuudet, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, toimikausi 31.12.2020 asti
• Lauri Lyly, työteknikko,pormestari, Tampereen kaupunki, toimikausi 31.12.2019 asti
• Risto Nieminen, akateemikko, TkT, professori emeritus, Aalto-yliopisto, toimikausi 31.12.2019 asti
Eduskunnalle 8. kesäkuuta annetun lakiesityksen mukaan Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi 1.1.2019 alka-en. Lisäksi Tampereen korkeakoulu säätiö harjoittaisi ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Säätiön perustajajäsenet ovat: Suomen valtio, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kaupan Liitto, Kauppias K.P. Ruuskasen säätiö,Kunnallisneuvos C.V.Åkerlundin säätiö, Man- nerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö,Pirkanmaan liitto,Suomen Ammattiliitto-jen Keskusjärjestö SAK, Suomen Punainen Risti, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura, Tampereen kaupunki, Tampe-reen Suomalainen Klubi,Tampereen Teknillinen Seura,Tampereen yliopistollisen sai-raalan koulutussäätiö, Tekniikan Akateemiset, Teknologiateollisuus, Teknologiateolli-suuden 100-vuotissäätiö, Väinö Tannerin säätiö sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Lisätiedot:
Teppo Rantanen, nimitystoimikunnan puheenjohtaja, puh: 0400 235 442, [email protected], parhaiten tavoitettavissa tiistaina 20.6.2017
www.tampere3.fi
Tampere3-tiedote 20.6.2017
***
Jotakin vanhaa, jotakin uutta (?), jotakin ruskeaa ...
klo 3:15 | 16.9.2009
Arkkis
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:
http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1
" Aalto-yliopisto 15.8.2008
Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkea-koulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenkinen hal-litus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan puheenjohta-jaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheenjohtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.
Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen.Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "
Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, mene tiedä. MIT:n haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:
http://human-brain.org/evolpsy2.html
Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteellinen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä (tantta)rallatuksesta...
Paperiteollisuusliiton Anne Brunila ["Suvi-Annette Kankkulan-Prunnila"] on Halosen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristusmiljoonia" lypsänyt Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnuslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"
http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml
Loput professorit ovat allekirjoittaneelle entuudestaan täysin tuntemattomia nimiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hels ... 5249257893
Helsingin yliopiston rehtoriksi viisi hakijaa
11.9.2009 16:17
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Helsingin yliopistossa reilun vuoden rehtorina ollut siviili- ja kauppaoikeuden profes-sori Thomas Wilhelmsson sai neljä kilpahakijaa rehtorin tehtävään.Tehtävä pantiin auki, koska vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistolaki muuttaa hallintoa ja myös rehtorin asemaa.
Muut hakijat ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kola, Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow, akatemian-professori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta ja johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistosta.
Uuden yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Rehtorin valitsee yliopiston 13-jäseninen hallitus 30. syyskuuta.
Rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä hyvää johtamistaitoa. "
Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella
"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!
Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.
Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...
Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannankin yliopistojen johtoon...
Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskir- joista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!
Ja voidaan joskus vielä laittaakin.
Ajat muuttuu. "
HM: ...mutta hyvin hyvin hitaasti nykyään...
***
Mitään HYÖTYÄ Marja Makarowin kunniattomasta surffailusta Suomen hölynpölytieteen johtotehtävissä EI OLE IKINÄ OLLUT AINAKAAN TÄHÄN MENNESSÄ, vaan päinvastoin PERLEESTI VAHINKOA!!!
Tästä 12 vuotta vanhasta jutusta ilmenee, että Makarow ei ole nyt 30 vuoteen työskennellyt laboratoriossa.
Hyötytietoinen huippututkija kirittää nyt muita menestykseen
klo 13:46 | 31.3.2005
Päivitettyklo 13:46 | 31.3.2005
Kieli-ihminen valitsikin biokemian, koska se "kuulosti modernilta", ja kohosi Suomen johtavien molekyylibiologien joukkoon. Nyt professori Marja Makarow on Helsingin yliopiston vararehtori, ja hänen pitkäaikaisia tutkimuskohteitaan, hyötyproteiineja erittäviä hiivoja, hoivaavat hänen oppilaansa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004
Naisten päivän päätilaisuus on vetänyt Helsingin yliopiston juhlasalin liki täyteen merkittäviä naisia kunnianarvoisan Helvi Sipilän johdolla. Kun amfiteatterin tapaan nousevat penkkirivit ovat normaalisti täynnä tummia pukuja, näkymää värittävät nyt kirkkaan punaiset, vihreät ja keltaiset täplät. Miehiä on vain nimeksi.
Taiteilijaprofessori Kaari Utrion ja professori Outi Hovatan puheiden jälkeen eturi- vistä nousee asiallisen tyylikkäästi valkeaan paitapuseroon, mustaan hameeseen ja harmaaseen jakkuun pukeutunut nainen. Vaaleat hiukset poninhännällä vararehtori Marja Makarow kävelee puhujapönttöön esittämään juhlaväelle naistutkijan terveh-dyksen. Hän kertoo Viikin kampuksella vuosittain järjestetyistä naisten päivän seminaareista, joissa tutkijanaiset ovat puhuneet kokemuksistaan.
-Joukosta on huokunut epävarmuus tulevaisuudesta,ja optimistinen visio on ollut hu- kassa.Halusimme järjestää tämän tilaisuuden siksi,että voisimme tarjota rohkaisevia roolimalleja nuorille naisille - ja meille muillekin,Makarow päättää ja jättää lavan Tar-ja Haloselle.Marja Makarowia itseään vakuuttavampaa roolimallia tutkimuksen maa- ilmasta on vaikea löytää. Hänen ansioluettelonsa on täynnä julkaisuja ja alan kan-sainvälisten järjestöjen luottamustehtäviä. Tätä nykyä hän on soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori ja Viikin biotieteiden tutkijakoulun johtaja.
Makarow, 55, johtaa lisäksi Biotekniikan instituutissa solubiotekniikan tutkimusohjel-maa vielä ensi heinäkuuhun saakka, ja hän vaikutti kuusi vuotta myös Suomen Aka-temian terveystutkimuksen toimikunnassa. Hengästyttävän listan päälle hänet valit-tiin viime kesänä Helsingin yliopiston tutkimusasioista vastaavaksi vararehtoriksi. Huh!
Roolissaan tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Makarow pitää erittäin tärkeänä sitä, että hän tuli rehtoraattiin suoraan Helsingin yliopiston tutkijajoukosta.
- Minulla on kentältä suoraa ja välitöntä tietoa, jota voin hyödyntää. Esimerkiksi tutkijakoulun tehtävät pitävät jalat maassa ja kädet savessa.
Samaan aikaan vararehtorin pitää kuitenkin visioida koko yliopiston tulevaisuutta ja muun muassa tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä. "Pää pilvissä ja jalat maassa" -yhtälö ei aina ole helppo, ainakaan ajankäytön osalta. Makarowillakaan ei ole kuin 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Vararehtorin roolin myötä hänen onkin ollut pakko tinkiä muista töistä, vaikka työ onkin muka "puolipäiväinen".
- Olin syksyllä niin noviisi, etten ymmärtänyt sitä, että sihteerit buukkaavat kaikki ajat, ellen ole varannut tiettyjä päiviä esimerkiksi tutkimusryhmän ohjaukseen. Kun vararehtorin työlle antaa pikkusormen, se vie koko käden.
Professuuriinsa liittyvästä opetuksesta Makarow halusi pitää kiinni "sormituntuman" säilymisen vuoksi, ja tutkijakoulu pyörii mukavasti pätevän koordinaattorin avulla, mutta oman tutkimusryhmän ohjaaminen aiheuttaa huonoa omaatuntoa.
- Sieltä aika on kutistunut. Ryhmässä onkin tästä valitettu, eikä syyttä. Vastuu heistä on minulla.
Jos asiat olisivat menneet helsinkiläisen koulutytön haaveiden mukaan, Marja Maka- row voisi nyt istua Euroopan parlamentissa tulkkaamassa italialaisten europarlamen-taarikkojen koristeellisia kohteliaisuuksia tai suomalaisten ministerien töksähteleviä puheita.
Ensin saksalaista koulua, myöhemmin Töölön yhteiskoulua käynyt Marja oli kouluai- kana kiinnostunut kielistä. Lukiossakin hän hoiti matematiikan luvut lyhyemmän kaa- van mukaan ja valitsi kielilinjan. Hänen ensimmäinen unelma-ammattinsa oli simul-taanitulkkaus. Siihen aikaan sitä opetettiin vain Wienissä, eivätkä vanhemmat jostain syystä innostuneet ajatuksesta.
- Ylioppilaskirjoitusten aikaan sukulaiset alkoivat kysellä, mitä aion tehdä. Haaveeni simultaanitulkin työstä oli tyrmätty,enkä oikein tiennyt mitä vastaisin. Äitini oli ostanut meille Elämä ja ihminen -ensyklopediasarjan. Sen sivuilla törmäsin termiin biokemia. Se kuulosti modernilta,ja aloin vastata sukulaisille, että rupean lukemaan biokemiaa.
Kirjoitusten jälkeen olikin sitten pakko ruveta selvittämään, mitä biokemia oikein on ja miten sitä pääsee opiskelemaan. Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Marja pääsi suoraan papereilla. Pääsykokeisiin hän ei lyhyellä matematiikalla olisi lähtenyt pyrkimäänkään.
- Ala vei minut heti mukaansa. Oppiaineessa viehätti sen systemaattisuus, ja sen oppiminen oli suoraviivaista.
Kliiniseen biokemiaan suuntautunut nuori opiskelija haaveili sairaalakemistin urasta, mutta kun hän pääsi tekemään gradua professori Ossi Renkosen laboratorioon Meilahden teoreettisissa laitoksissa, hän päätti jatkaa väitöskirjaan asti.
- Meilahdessa työskenteli Renkosen lisäksi muitakin kovamaineisia tutkijoita, kuten Kai Simons, Ari Helenius ja Leevi Kääriäinen. He muodostivat virustutkijoiden huippuryhmän, ja se oli innostava miljöö.
Sairaalakemistin uravaihtoehto avautui vielä kerran, väittelyn loppusuoralla. Viittä vaille valmis tohtori valittiin Hyksin naistenklinikan apulaiskemistiksi, mutta jo ensimmäisestä päivästä alkaen hän tiesi sen olevan sittenkin välivaihe.
- Olin siellä vajaan vuoden, kunnes tein kovan päätöksen: sanouduin irti ääni vapisten ja heittäydyin miniapurahalla toimivaksi vapaaksi tutkijaksi.
Ensimmäinen pätkätyö löytyi virusopin laitokselta, kunnes Makarow hakeutui teke- mään varsinaista post doc -työtään Kai Simonsin tutkimusryhmään Euroopan mole- kyylibiologian laboratorioon Saksan Heidelbergiin. Kahden vuoden jakso oli "valtava elämys", jollaista hän suosittelee jokaiselle itsenäiseksi tutkijaksi haluavalle.
Nykyisin Marja Makarow tekee tutkimustyötä oman ryhmänsä välityksellä.Ryhmä tut- kii solun proteiinintuotantoa:miten erilaiset hyötyproteiinit - vaikkapa ihmisen insuliini - syntyvät solussa, muotoutuvat prosessin aikana ja erittyvät solun ulkopuolelle vaikuttamaan.
Ryhmä käyttää mallieliönään tavallista leivinhiivaa.Tutkijat selvittävät, miten sen erit-tämät hyötyproteiinit syntyvät, kehittyvät ja siirtyvät solun ulkopuolelle. Hiiva on käyt-tökelpoinen "proteiinitehdas" muun muassa siksi, että sen soluissa perustapahtumat ovat samanlaiset kuin nisäkässoluissa. Hiiva oli myös ensimmäinen aitotumainen eliö, jonka koko perimän emäsjärjestys selvitettiin; tämä tapahtui jo vuonna 1996.
- Hiivaa on helppo muokata geneettisesti. Siinä ei ole eettisiä eikä teknisiä ongelmia.
Makarow keskustelee tutkimussuunnitelmista jatko-opiskelijoidensa kanssa ja käy ennalta läpi yksittäisiä kokeita. Tutkijoiden toteuttaman laboratoriovaiheen jälkeen keskustellaan taas yhdessä tuloksista ja päätelmistä.
- Olen ollut labrassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, enkä enää haikaile laborato-riotyöskentelyä. En osaisi varmaan enää käyttäytyäkään siellä, sillä tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin.
Tekninen kehitys on johtanut Marja Makarowin mukaan siihen, että hyvän tutkijan edellytyksissä on tapahtunut radikaali muutos. Kun takavuosina tutkija saattoi olla yhden kapean asian ekspertti, nyt tutkimus on muuttunut holistiseksi, ainakin biologiassa.
- Ennen sinulla oli yksi geeni,jota tutkittiin kaikilta kanteilta,mutta nyt esimerkiksi mik- rosirutekniikalla voidaan tutkia hiivasolun kaikkia 6 200:aa geeniä yhtä aikaa. Enää ei voi rajoittua tutkimaan kapeaa aluetta, kun meillä on informaatiota koko solun fysiologiasta.
-Tämä on valtava haaste.Tutkijalla pitää olla paljon laajemmat tiedot kuin ennen. Hä- nen on ymmärrettävä muistakin asioista kuin omasta tutkimuskohteestaan, muuten hän ei voi tehdä fiksuja valintoja. Tässä on iso haaste tutkijakoulutukselle, Makarow sanoo.
Haasteeseen vastataankin biotieteissä muodostamalla monitieteisiä tutkimusryhmiä. Esimerkiksi systeemibiologiassa ovat mukana biotieteet, biolaskenta, tietotekniikka ja bioinformatiikka.
- Biotieteiden alueella pyörä on pantu nyt pyörimään. Tulevat vuodet näyttävät, syntyykö sieltä jotain ihan uutta.
Yksi Marja Makarowin uusista tehtävistä on auttaa yliopiston sisällä tehtävää tutkimusta vaikuttamaan yhteiskunnassa esimerkiksi kaupallisina sovelluksina. Hän on hallituksen jäsenenä Licentia Oy:ssä,joka on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, VTT:n ja Sitran yhteisyritys. Sen tehtävänä on avustaa tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamisessa.
- Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tutkijat eivät välttämättä pysty yksin hyödyntämään löydöksiään. Perustutkija ei pohdi,onko työssä jotain keksinnöllistä ja hyödynnettävää tai pitäisikö keksintö suojata ja miten se tehdään. Tällaisissa asiois-sa tutkija on ihan ulalla ja tarvitsee apua. Jos sitä ei tule,tutkija julkaisee kaiken. Makarow tietää, mistä puhuu: hänellä itsellään on kaksi patenttia Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa. Ne liittyvät hyötyproteiinien tuottamiseen hiivassa.
Oman tutkimuksen havainnot veivät ensimmäiseen patentointiprosessiin, joka oli "kaikkea muuta kuin helppo".
- Silloin vuonna 1991 Helsingin yliopistolla ei ollut tutkimuspalveluja, joten rupesin it-sekseni toikkaroimaan.Silloinen Helsingin yliopiston Licencing ei halunnut keksintöä- ni portfolioonsa,mutta onneksi Keksintösäätiö myönsi minulle apurahan, jolla saatoin palkata patenttiasiamiehen tutkimaan asiaa.
Marja Makarow kirjoitti itse patentin runkotekstin "kantapään kautta".Hänen mukaan- sa oli suuri muutos ajatella omaa tutkimusta hyödynnettävyyden kannalta. Ja vielä todistaa asia lukijalle.
- Hyödynnettävyys-termiähän ei suurin osa perustutkijoista ole koskaan joutunut kohtaamaan, Makarow tunnustaa.
Kun matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani yritti viime vuonna ennen virkaanastujaisluentoa kysellä Marja Makarowilta esittelyä varten henkilökohtaisia tietoja, tämä kiemurteli kuvaamalla itseään tutkimuksen ulkopuolella "ihan tylsäksi tyypiksi", jolla ei ole mitään hauskaa kerrottavaa siviilielämästään.
- Kyllähän tämä työ aika kokonaisvaltaisesti vie energiaa. Mihinkään keskittymistä vaativaan ei työn ulkopuolella oikein tunnu löytyvän aikaa, Makarow myöntää. Nuo- rempana harrastettu klassikkokirjojen ahmiminen hiipui 27 vuotta sitten, jolloin syntyi nyt jo diplomi-insinööriksi isänsä lailla lukenut poika.
- Lukemiseen on ollut koko ajan vähemmän ja vähemmän aikaa, ja nykykirjailijoiden kenttä on minulle aika tuntematon. Tätä ei tietysti pitäisi myöntää, näinhän leimau-tuu heti sivistymättömäksi, Marja Makarow nauraa.
Vaikka aika olisi kortilla, vararehtorin voi silti säännöllisesti bongata helsinkiläisistä antiikkiliikkeistä, antiikkimessuilta tai Hagelstamin ja Bukowskin huutokauppanäytöistä.
- Olisi turhan grandiöösiä sanoa, että kerään antiikkiesineitä, mutta tykkään luuhata vanhan tavaran liikkeissä ja pidän vanhoista esineistä, joissa on kunnon käsityön jäl-keä ja hienot materiaalit. En kerää tavaraa minnekään kaappien nurkkiin, vaan pidän esineistä, joita voi käyttää.
Yhtä käytännöllisesti Makarow suhtautuu akateemiseen koulutukseen. "Jatkokoulu- tusaktivistiksi" tunnustautuva professori pitää aivan luonnollisena, että monet tohto- riksi valmistuvat jättävät tutkimuksen ja suuntautuvat työelämään.Niin tekevät monet hänen oppilaansa, ja sama suunnitelma on hänen omalla pojallaan, joka valmistelee Cambridgessa tietotekniikan väitöstään.
-Sisäinen palo tuo ihmisen tutkimuksen maailmaan.Hän haluaa ymmärtää enemmän ja enemmän jostakin tutkimuskohteesta. Mutta minusta on ihan yhtä arvokasta se, että joku haluaa suuntautua ulos tutkimuksesta. "Oikeaan elämään", kuten jotkut oppilaistani sanovat.
Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Marja Makarow
Ikä: 55
Arvo: soveltavan biokemian ja molekyyli-biologian professori, vararehtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Biotekniikan instituutti
Tutkimusala: proteiinin erittyminen hii-vasolussa
Harrastukset: ruoanlaitto, antiikkiesinei-den kerääminen
Tärkeät vuodet
1948 syntyy Helsingissä
1975 valmistuu filosofian kandidaatiksi
1976 synnyttää pojan
1979 väittelee tohtoriksi
1981 post doc -tutkijaksi Saksan Heidel-bergiin Euroopan molekyylibiologian labo-ratorioon (EMBL)
1983 perustaa oman tutkimusryhmän Helsingin yliopiston geenitekniikan labo-ratorioon
1985 julkaisee ensimmäinen artikkelin it-senäisenä tutkijana
1986 saa Euroopan biokemian yhdistys-ten federaation (FEBS) nuoren tutkijan palkinnon
1987 ensimmäinen oma jatko-opiskelija väittelee tohtoriksi
1994 poika ylioppilaaksi ja opiskelemaan TKK:n tietotekniikan osastoon
1998 nimitetään Kuopion yliopiston lääke-tieteellisen biokemian professoriksi ja valitaan Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäseneksi
2003 nimitetään Helsingin yliopiston so-veltavan biokemian ja molekyylibiologian professoriksi sekä tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta vastaavaksi vara-rehtoriksi
2004 valitaan Euroopan molekyyli-biologian konferenssin (EMBC/EMBO) presidentiksi
*** YLE:n haistapaskantiedeohjalma PRISMAN VALHE muistista
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula
Prisma: Totuus muistista
Yksitoistavuotiaalla Jake Hauslerilla on supermuisti. Washingtonin yliopiston tutkijat selvittävät hänen aivojensa toimintaa.
TV1 keskiviikkona 22.2.2017 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 25.2. klo 8.05 ja tiistaina 28.2. klo 00.00
Muisti on avain identiteettiin. Ilman muistia olisimme tuomittuja nykyhetkeen, kykenemättömiä oppimaan aiemmista virheistämme.
Muisti määrää, miten opimme ja selviämme maailmassa. Aivoja voidaan kartoittaa yhä tarkemmin ja dokumentti kertookin, mitä uusin tiede kertoo muistin toiminnasta.
Tutkijat ovat tehneet yllättäviä havaintoja siitä, että muisti ei olekaan niin tarkka kuin olemme luulleet ja yksittäistä muistoja voi peukaloida ja pelkoja häivyttää. Voiko tulevaisuudessa jopa keksiä itselleen uuden menneisyyden?
Memory Hackers. Tuotanto: PBS, Yhdysvallat, 2016. "
Tähän samaan perseilyyn tuon kanssa on saatu tottua, mikään tieteellinen todiste ei näytä tepsivän.
Muistia etsimässä
Julkaistu perjantaina 04.12.2009 9 411
Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Hänen oman lapsuutensa muistoja leimasivat juutalaisvainot.
perjantai 30.12. klo 18.05
Eric Kandelin omaelämäkerta Muistia etsimässä ilmestyi maaliskuussa 2006, ja se sai ristiriitaisen vastaanoton.Kandel oli Wienin juutalaisia,mutta hänen täytyi muuttaa 9-vuotiaana Yhdysvaltoihin.New Yorkissa hän opiskeli Itävallan historiaa ja kirjalli-suutta, mutta kiinnostui myöhemmin lääketieteestä ja opiskeli psykoanalyytikoksi.
Tämän jälkeen hän toimi viisikymmentä vuotta neurotieteilijänä. Hänen tutkimus-alaansa oli muisti. Muistin tutkiminen liittyi oleellisesti Kandelin lapsuuden traumaattisiin muistoihin natsi-Itävallassa holokaustin aikana.
Tässä ohjelmassa perehdytään Kandelin elämäntarinaan ja viimeisimpiin neurotie-teiden saavutuksiin.Erikoista on se,että muistia tarkastellaan tutkija itse aineistona. Matka on hyvin henkilökohtainen, kun kameran matkassa käydään niin fyysisillä kuin henkisillä Kandelin lapsuuden näyttämöillä.Pääsemme kurkistamaan myös laborato-rion jokapäiväiseen elämään sekä tietenkin aivoihin, joihin muistot ovat varastoitu-neet. Ohjelman jälkeen jää vain ihmettelemään,kuinka tämäkin ohjelma asettuu osaksi omia muistojamme. "
Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!
Aivopierun tekijä on "aivohakkerifirma" (joka haluaa kehittää "aivokaapelitelepatiaa", joka on MAHDOTONTA!)
Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa,joissa hän mm. "simuloi aistiärsykkeitä" kohdistamalla sähköisiä "neurosignaaleita" suoraan vaikka banaani-kärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarakkee-seen aksoniin. SE OLI MUKA "VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (rankaise-va) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa ba-naanikärpäsen hetkeksi "raitistumaan pahan tunteen takia"!!! Se lakkaa ainakin jok-sikin aikaa kokonaan syömästä ja kuolee,ellei lillu jossakin hedelmämehussa. Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö,palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoan-etsintäkyky, koska alempien oloiden neuronit uusiutuvat ja paluttavat geneettisen mallin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon "PAVLOVILAISEKSI EHDOLLISTUMISEKSI" KOSKA SE ON MUKA "PALAUTUVAA, VÄLIAIKAISTA OP-PIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista, joka perustuu pal-kitseville ja rankaiseville KOKEMUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINOMAAN PERUSTUU, ESIINTYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla.
Lääketieteen väärentäminen on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu JOUKKOMURHAAN (massacre). Se pannan kuriin. Terveisiä WHO:lle ja suurvaltajohtajile...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaani...
Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-...
"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on...
Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!
"Aivokaapelitelepatia" on edelleen humpuukia, kuten "kaapelitonkin":
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kulki Intiasta Ranskaan
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
http://www.tiede.fi/keskustelu/42967/ketju/tanaan_tulee_prisma_muis...
Muistot sellaisinaan eivät oe "tallessa" missään silloin, kun niitä ei muistellaan, vaan ne palautetaan, uudellenrakennetaan tuossa ominaisuudessa muista ominaisuuksista,
Oikeaa tietoa neurofysiologian historiasta ja nykytilasta ja TIETEELLISESTÄ AJATTELUSTA YLEISEMMINKIN löytyy mm. täältä.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteell...
Ivan Pavlov ja tieteellinen ihmiskuva
TIETEELLINEN VALLANKUMOUS NEUROFYSIOLOGIASSA!
***
Etenevän objektiivisen tieteenkin piirissä on ainakin kommetoitu asiaa ja rakentavas-ti,joskin aivan ilmeisesti meillä "kiellettyyn" (arvatkaa kenen toimesta) aivojen toimin- tamalliin ja sen ilmiöihin liittyen:mahdollisena neuronien aksonien ja oligodendrosyyt- tigliasolupeitteen välisenä kommunikaatiomuotona (lauttoihin ei ole linkkiä, on vain termi, sen sijaan on annettu kolme lähdettä (16), (17), josta on viitattu Mikael Simon-sin (sukuja?) artiikeliin ja (18), joista on viitattu useaan Kai Simonsin artikkeliin):
http://pubmedcentralcanada.ca/pmcc/articles/PMC3482340/
" Science. Author manuscript; available in PMC 2012 October 27.
Published in final edited form as:
Science. 2011 September 16; 333(6049): 1647–1651.
Published online 2011 August 4. doi: 10.1126/science.1206998
PMCID: PMC3482340
NIHMSID: NIHMS411666
Control of Local Protein Synthesis and Initial Events in Myelination by Action Potentials
Hiroaki Wake, Philip R. Lee, and R. Douglas Fields*
Nervous System Development and Plasticity Section, The Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Human Development, Bethesda,MD 20892, USA
*To whom correspondence should be addressed. Email: vog.hin.liam@dsdleif
Abstract
Formation of myelin,the electrical insulation on axons produced by oligodendrocytes, is controlled by complex cell-cell signaling that regulates oligodendrocyte develop- ment and myelin formation on appropriate axons. If electrical activity could stimulate myelin induction, then neurodevelopment and the speed of information transmission through circuits could be modified by neural activity.We find that release of glutamate from synaptic vesicles along axons of mouse dorsal root ganglion neurons in culture promotes myelin induction by stimulating formation of cholesterol-rich signaling domains between oligodendrocytes and axons, and increasing local synthesis of the major protein in the myelin sheath, myelin basic protein, through Fyn kinase-depen-dent signaling. This axon-oligodendrocyte signaling would promote myelination of electrically active axons to regulate neural development and function according to environmental experience.
Myelin, the multilayered membrane of insulation wrapped around axons by oligo-dendrocytes,is essential for nervous system function and increases conduction velo-city by at least 50 times (1,2). Unique to vertebrates, formation of the myelin sheath must be highly regulated temporally during development and targeted specifically to appropriate axons. Many axon-derived signals regulate myelination,but there is great interest in the possibility that electrical activity could provide an instructive signal, be-cause activity-dependent regulation of myelinogenesis could control myelination du-ring development according to environmental experience, contribute to learning, and guide regeneration after injury according to functional efficacy (3). Electrical activity has been shown to affect proliferation and differentiation of myelinating glia (4-7), but if electrical activity could regulate subcellular events necessary for myelin induction, then myelin could form preferentially on electrically active axons. Here we test this hypothesis, beginning with the question of how electrical activity in axons might signal to oligodendrocytes to control myelination.
Both neurotransmitters adenosine 5′-triphosphate (ATP) and glutamate (glu) have been implicated in signaling to oligodendrocyte progenitor cells (OPCs). Glutamat- ergic synapses can form transiently between axons and some OPCs (8,9). It has been proposed that such synaptic communication between axons and OPCs might stimulate myelin formation on individual axons that are electrically active (10). How-ever, glu inhibits OPC proliferation and differentiation in monoculture (11). Electrical activity also causes nonvesicular release of the neurotransmitter ATP from axons through volume-regulated anion channels (12),and ATP released from axons increa- ses myelin formation by regulating OPC differentiation and expression of myelin proteins (5, 7).
Our measurements confirm that electrical activity stimulates both vesicular release of glu and nonvesicular release of ATP from mouse dorsal root ganglion (DRG) neu-rons in a cell culture preparation equipped with platinum electrodes (13) (fig. S1). Immuno-cytochemical staining for the postsynaptic protein,PSD-95, failed to provide evidence for postsynaptic specializations on OPCs. However, punctate staining for the synaptic vesicle glycoprotein, synaptophysin, was evident along DRG axons (fig. S2A). Active recycling of vesicles between these sites of vesicle aggregation and the axon membrane was shown by uptake of a lipophilic FM dye (fig. S2, A to C).
To test the hypothesis that release of synaptic vesicles from axons can promote myelination, DRG neurons were treated for 18 hours with botulinum toxin A (BnTX), which cleaves the synaptic vesicle release protein SNAP-25 (25-kD synaptosome-associated protein) (14).SNAP-25 is necessary for synaptic vesicle fusion,and neu-ro-transmitter release is blocked for at least 2 weeks after washing out the toxin from DRG neurons (14).OPCs were added to neuron cultures after washing out the toxin, so that only vesicular release from axons would be impaired, and allowed 5 days to differentiate to a promyelinating oligodendrocyte. DRG axons were then stimulated for 5 hours (9 s at 10 Hz, 5-min intervals) and examined 21 days later (Fig. 1A).
Similar experiments used tetanus toxin (TnTX),which blocks vesicular fusion by clea-ving a different synaptic vesicle protein,VAMP (vesicle-associated membrane protein or synapto-brevin). Both experiments showed that myelination was suppressed in comparison with cultures where vesicular release from axons was not blocked (Fig. 1, B and C, and fig. S3). No differences in cell differentiation, amount of myelin pro-teins,or number of oligodendrocytes were evident between cultures stimulated in the presence or absence of BnTX (Fig. 1D and fig. S4), which suggested a requirement for synaptic vesicle release on myelin induction.Although other mechanisms are like-ly necessary for maintenance of myelin, the increased induction of myelination after only a 5-hour stimulus has consequences that are observed as increased myelination persisting after 16 days.
Release of synaptic vesicles from axons promotes myelination. (A) Synaptic vesicle release from DRG neurons was blocked by adding BnTX or TnTX to neuron cul-tures, and OPCs were added after washing out the toxin.Five days later, axons were stimulated ...
Calcium imaging showed that both glu and ATP release can signal electrical activity in axons to OPCs,but the spatiotemporal dynamics of Ca2+ signaling differed for the two neurotransmitters (Fig. 2,A and B). Stimulation (10 Hz for 15 s) of DRG neurons induced rapid Ca2+ responses in the slender OPC cell processes (Fig. 2, A to E), but the rise time and decay were slower in the OPC soma. This was confirmed by trans-fecting OPCs with the genetic Ca2+ indicator GCaMP2 (Fig. 2, G to I), which allows measurement of Ca2+ responses in OPCs independently from responses in axons.
Blocking vesicular release with BnTX or blocking glu receptors with a combination of 6-cyano-7-nitroquinoxaline-2,3-dione (CNQX), DL-2-amino-5-phosphonopentanoic acid (AP5), and α-methyl-4-carboxyphenylglycine (MCPG) inhibited Ca2+ responses in OPC processes closely associated with axons, but failed to block Ca2+ responses in the cell soma (Fig. 2, H and I, and fig. S5). Somatic Ca2+ responses were inhibited by the P2 receptor blocker suramin (Fig. 2F and fig.S6). The latency of the Ca2+ res-ponse to axon stimulation provides evidence for both ectopic release of neuro-trans-mitter and release of neurotransmitter localized to points of axo-glial junctions (fig. S7). We conclude that vesicular release of glu is a major pathway for activity-depen-dent signaling between axons and OPC processes closely associated with axons and that ATP signaling from axons has a predominant effect on somatic Ca2+respon- ses, presumably because the release mechanism is less restricted to specialized si-tes of axo-glial contact (Fig.2F).Therefore,vesicular release of glu is a likely mecha- nism to control axo-glial signaling initiating myelination in OPC processes associated with axons.
Electrical activity in axons is signaled to OPCs by the neurotransmitters glu and ATP. The two neurotransmitters are released through different mechanisms and produce different spatiotemporal Ca2+ responses in OPCs. (A) Ca2+ responses were seen in the ...
In human development, oligodendrocytes in cerebral white matter mature 3 months before they begin to form myelin, which suggests that local axon-glial signaling regu- lates induction of myelin on specific axons (15). Myelinogenesis requires cell recog-nition, the formation of specialized contacts for intercellular signaling,and the synthe- sis of large quantities of lipids and specialized proteins necessary for formation of the myelin sheath.Cholesterol-rich microdomains are organizing centers for signaling molecules and cytoskeletal elements controlling trafficking of membrane proteins and receptors to specialized sites of cell-cell contact (16, 17). In oligodendrocytes, specific axon-glial interactions - involving activation of the Src-family kinase Fyn (18), cell adhesion molecule L1,and integrin (16) concentrated in lipid-raft microdo-mains - regulate subcellular events necessary for induction of myelination on appro-priate axons. This includes the local translation of myelin basic protein (MBP) from mRNA in oligo-dendrocyte processes. It is not known whether electrical activity can control the formation or activity of these signaling complexes.
To test this hypothesis, we monitored trafficking of the transferrin receptor (TfR) into the membrane of OPCs. The TfR is enriched in cholesterol-rich membrane domains, notably at the postsynaptic membrane of neurons (19). OPCs were transfected with TfR-mCherry-superecliptic pHluorin (SEP), which becomes fluorescent only after exocytosis and exposure to neutral pH (20). The results show that stimulation of DRG axons (10 Hz, 9 s,at 5-min intervals for 5 hours) increased TfR surface expres-sion on OPCs (Fig.3A). This increased trafficking, in turn, required vesicular glu re-lease from axons, as shown by blocking the increased TfR trafficking by stimulation of neurons pretreated with BnTX or in the presence of glu receptor antagonists (Fig. 3, A and B). Activated Fyn kinase (phosphorylated at tyrosine 418) colocalized with the surface expression of TfR receptors (Fig.3C).Electrical stimulation increased phosphorylation of Fyn kinase (Fig. 3D and fig.S9) and increased the surface ex-pression of cell ad-hesion molecule L1 (fig.S9A).Both responses required vesicular release, as shown by BnTX treatment before stimulation (Fig. 3D and fig. S9A).
Formation of axon-oligodendrocyte signaling domains by electrical stimulation. Traf- ficking of TfR into cholesterol-rich membrane domains of OPCs was increased by the vesicular release of glu from neurons induced by electrical stimulation. (A) Punctate ...
These results indicate that vesicular release of glu from axons stimulates the forma- tion of cholesterol-rich microdomains in oligodendrocytes and activates signaling pathways known to regulate local translation of MBP. This raises the hypothesis that local translation of MBP in oligodendrocytes could be controlled by electrical activity. We focused on MBP because it is the major protein constituent of the myelin sheath and because it is required for formation of myelin. MBP mRNA is transported in RNA granules toward the distal ends of the oligodendrocyte processes where the protein is translated and delivered locally to the plasma membrane for myelin formation (21, 22).
To visualize local translation of MBP,we developed a genetic construct in which MBP was labeled with a fluorescent protein,kikume green-red (kikGR),which is irreversibly converted from green to red fluorescence by ultraviolet (UV) light (23). After photo-conversion, previously synthesized MBP appears red, and newly synthesized MBP will appear as green fluorescent spots.OPCs transfected with a construct containing the MBP coding region showed local MBP translation during a 40-min observation period after stimulation of DRG axons (10 Hz, 10 min), and the newly synthesized protein was inserted into the cell membrane (Fig.4C and fig.S10). OPCs transfected with a construct containing only the 3′ untranslated region (3′UTR) of MBP also sho-wed local kikGR translation only after stimulation of DRG axons, but the protein was not targeted to the cell membrane (fig.S10). When stimulation was delivered locally by using bipolar electrodes separated by 350 μm, rather than by field stimulation of the entire culture, only oligodendrocytes adjacent to stimulated axons showed local translation of MBP, and neighboring oligodendrocytes outside the region of stimula-tion showed no MBP translation (fig.S11).Either pretreating axons with BnTX or sti-mulation in the presence of glu receptor blockers prevented local synthesis of MBP in response to stimulation. AMPA receptor or P2 receptor blockers were without ef-fect, but AP5 or MCPG significantly inhibited local translation of MBP, which demon-strated that vesicular release of glu from axons acting on N-me-thyl-D-aspartate re-ceptors (NMDARs) and metabotropic glu receptors (mGluRs) stimulates local trans-lation of MBP (Fig. 4, C and D). Suppressing Fyn kinase activity by small interfering RNA (siRNA) transfection into oligodendrocytes completely blocked the electrically induced local translation of MBP (Fig. 4D).
Fig. 4 Action potentials induce local translation of MBP by vesicular release of glu.
(A) Experiments were carried out on rat OPCs before expressing MBP protein, although MBP mRNA was present.
(B) Local translation of MBP was studied by transfecting OPCs with ...
After synthesis, myelin proteins must be restricted to the appropriate membrane re- gions adjacent to the axon being myelinated.To determine whether vesicular release of neurotransmitter from axons stabilizes mobility of myelin proteins in OPC cell pro- cesses, MBP was visualized by using a photoactivated green fluorescent protein (GFP) (24). Illumination with a spot of UV light rendered MBP fluorescent in a dis-crete 1-μm region of the OPC cell process,so that mobility of the MBP could be mo-nitored by time-lapse confocal microscopy (Fig.4E and fig. S12). Movement of newly synthesized MBP was highly restricted to discrete regions of OPC cell processes in comparison with OPCs cultured with neurons previously treated with BnTX (P < 0.005). Blocking P2 receptor activation with suramin did not prevent the restricted MBP mobility (Fig. 4E and fig.S12). This indicates that vesicular release of glu from axons restricts the mobility of MBP, as would be required to wrap MBP-containing membrane selectively around axons firing action potentials.
Our results suggest that activity-dependent regulation of these subcellular processes in oligodendrocytes initiates myelin formation preferentially on electrically active axons (fig. S13). Although the mechanisms revealed here must be confirmed in vivo, this form of activity-dependent regulation could be important in modifying develop- ment of brain circuits according to environmental experience, as myelination of the cerebral cortex continues through at least the first three decades of life (3). Human brain imaging has detected changes in white matter regions after learning (25), although the cellular basis for these changes is unknown. Regulation of myelination by impulse activity in individual axons could regulate neurodevelopment and thus influence information transmission in the brain.
Supplementary Material
Supplementary Data
Click here to view.(819K, pdf)
Acknowledgments
We thank M.D. Ehlers for the TfR construct; J.Lippincott-Schwartz for the photo-acti-vatable GFP; E. A. Johnson for BnTX; D.Abebe for assistance with experimental ani-mals; and J.Chan, R.Chittajallu,and J. Ou for critical comments on an earlier draft of this manuscript. This work was supported by the intramural research program at the National Institute of Child Health and Human Develop-ment and by a Japan Society for the Promotion of Science fellowship for H. Wake.
Footnotes
www.sciencemag.org/cgi/content/full/science.1206998/DC1
Materials and Methods
References (26–29)
References and Notes
1. Nave KA. Nature. 2010;468:244. [PubMed]
2. Emery B. Science. 2010;330:779. [PubMed]
3. Fields RD. Science. 2010;330:768. [PMC free article] [PubMed]
4. Demerens C, et al. Proc Natl Acad Sci USA. 1996;93:9887. [PubMed]
5. Ishibashi T, et al. Neuron. 2006;49:823. [PMC free article] [PubMed]
6. Stevens B, Fields RD. Science. 2000;287:2267. [PubMed]
7. Stevens B, Porta S, Haak LL, Gallo V, Fields RD. Neuron. 2002;36:855. [PMC free article] [PubMed]
8. De Biase LM, Nishiyama A, Bergles DE. J Neurosci. 2010;30:3600. [PMC free article] [PubMed]
9. Kukley M, Nishiyama A, Dietrich D. J Neurosci. 2010;30:8320. [PubMed] 10. Bakiri Y, Attwell D, Káradóttir R. Neuron Glia Biol. 2009;5:3. [PubMed]
11. Gallo V, et al. J Neurosci. 1996;16:2659. [PubMed]
12. Fields RD, Ni Y. Sci Signal. 2010;3:ra73. [PubMed]
13. Fields RD, Yu C, Neale EA, Nelson PG. In: Practical Electrophysiological Methods: A Guide for In Vitro Studies in Vertebrate Neurobiology. Kentenmann H, Grantyn R, editors. chap 2.9 Wiley; New York: 1992.
14. Welch MJ, Purkiss JR, Foster KA. Toxicon. 2000;38:245. [PubMed]
15. Back SA, Luo NL, Borenstein NS, Volpe JJ, Kinney HC. J Neuropathol Exp Neurol. 2002;61:197. [PubMed]
16. Laursen LS, Chan CW, Ffrench-Constant C. J Cell Biol. 2011;192:797. [PMC free article] [PubMed]
17. Simons M, Krämer EM, Thiele C, Stoffel W, Trotter J. J Cell Biol. 2000;151:143. [PMC free article] [PubMed]
18. Krämer EM, Klein C, Koch T, Boytinck M, Trotter J. J Biol Chem. 1999;274:29042. [PubMed]
19. Kennedy MJ, Davison IG, Robinson CG, Ehlers MD. Cell. 2010;141:524. [PMC free article] [PubMed]
20. Miesenböck G, De Angelis DA, Rothman JE. Nature. 1998;394:192. [PubMed]
21. Ainger K, et al. J Cell Biol. 1993;123:431. [PMC free article] [PubMed]
22. White R, et al. J Cell Biol. 2008;181:579. [PMC free article] [PubMed]
23. Wacker SA, Oswald F, Wiedenmann J, Knöchel W. Dev Dyn. 2007;236:473. [PubMed]
24. Patterson GH, Lippincott-Schwartz J. Science. 2002;297:1873. [PubMed]
25. Scholz J, Klein MC, Behrens TE, Johansen-Berg H. Nat Neurosci. 2009;12:1370. [PMC free article] [PubMed]
***
https://yle.fi/a/3-11801242
" Sote-lakien seurauksista heräsi huoli: pitääkö julkisomisteiset yhtiöt Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab purkaa?
Ydinkysymys on, ovatko julkisomisteiset yhtiöt osa hyvinvointialueen julkista tuotantoa.
Coxa on Suomen ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Sen suurimmat omistajat ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Lisäksi Coxaa omistaa useampi muu sairaanhoitopiiri sekä kaupunki. Kuva: Antti Eintola / Yle
Petra Ketonen
20.2.2021 17:15
Useita vaalikausia jatkunut sote-mylläys kuumentaa jälleen tunteita. Useat pirkanmaalaisvaikuttajat kertovat Aamulehdessä pitävänsä tilannetta erittäin huolestuttavana. Myös monet kansanedustajat ovat ottaneet kantaa asiaan.
Sote-laista voi seurata se, että esimerkiksi Sydänsairaala, tekonivelsairaala Coxa ja laboratorioyhtiö Fimlab joudutaan purkamaan. Yhtiöt ovat sairaanhoitopiirien ja kuntien omistamia.
Sote-esitys pohjautuu niin sanottujen hyvinvointialueiden perustamiselle. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Tarmo Martikaisen mukaan ydinkysymys on, ovatko julkisomisteiset yhtiöt osa hyvinvointialueen julkista tuotantoa.
– Jos julkisomisteisia yhtiöitä ei katsota omaksi tuotannoksi, niistä pitäisi siirtää jokin osa julkiseksi toiminnaksi. Se on käytännössä yhtiön hajottamista ja lopettamista.
Sydänsairaala on julkisomisteinen osakeyhtiö, josta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa 94 prosenttia. Toinen omistaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, jonka omistusosuus on kuusi prosenttia. Kuva: Antti Eintola / Yle
Martikaisen mukaan yhtiöt ovat saaneet hyviä tuloksia keskittämällä resurssit yhden asian ympärille. Esimerkiksi laboratorioita ei kannata rakentaa jokaiselle hyvinvointialueelle, vaan ne kannattaa keskittää.
– Hallituksella on ajatuksena, että Suomessa on täyden palvelun hyvinvointialueita. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki alueet eivät pysty kaikkia palveluita toteuttamaan. Se on merkittävä asia koko Suomen osalta, sanoo Tarmo Martikainen.
Martikaisen mukaan pelkona on, että hoitojonot pitenevät ja hoitoon pääsy hankaloi-tuu. Martikainen kummastelee myös, kuinka esimerkiksi lähes 20 vuotta toiminut tekonivelsairaala Coxa ei olisikaan enää perustuslain mukaista toimintaa.
Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti ovat ottaneet osaa keskusteluun ja vaativat muutoksia sote-lakiin. Edustajat toteavat yhteisessä kannanotossaan, että ei ole mitään järkeä lähteä ajamaan alas erikoissairaanhoidon parhaita osia.
Ovaska ja Pirttilahti sanovat, että julkisomisteiset yhtiöt ovat tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja niiden toiminta pitää turvata.
Lue lisää:
Soten veivaus alkaa jälleen eduskunnassa
***
https://ristojuhanikoivula.vuodatus.net/lue/2025/01/eras-aivoteoria
lauantai, 25. tammikuu 2025
Eräs "aivoteoria"...
file:///C:/Users/Huawei/Downloads/InfoComp.pdf
" See discussions, stats, and author profiles for this publication at:
https://www.researchgate.net/publication/14238699
42 PUBLICATIONS 299 CITATIONS
Impact of information compression on intellectual activities in the brain
Article in International Journal of Neural Systems ·
October 1996
Source: PubMed
CITATIONS 0
READS 103
1 author: Jarl-Thure Eriksson
Åbo Akademi University
" ...In Eriksson's view, the understanding and modelling of complex systems required better understanding of the human mental functions. In his article “Impact of informa-tion compression on intellectual activities in the brain” in 1996 Eriksson presented an information theory based model for cognition. According to the model, humans per-ceive the real world through the representations of neural networks that are formed by cumulating experiences and learning processes. When brain functions are active, the cerebral cortex processes large volumes of information. Conscious thought is a result of a massive information compression process, which originates from external sensations, such as sight and hearing, or from internal thoughts or associations, and is governed by the context and the emotional state. The condensation of relevant in-formation,which takes place in the subconscious,generates instructions for reactions as well as new cognitive input for the cortex.
A conscious thought itself should be considered as the control feedback of what the subconscious has already determined. "
RJK: Bullshit.
" Impact of information compression on intellectual activities in the brain
Jarl-Thure Eriksson
Paper published in the International Tampere University of Technology Journal of Neural Systems, Vol. 7,
Email: j[email protected] No 2 (September 1996) pp. 543-550
"What is...is identical with the thought that recognizes it"
- Parmenides of Elea, ca. 480 BC1
Imaging and modelling represent an action of information compression, which is inevitable for a complex system in order to process and communicate data. Humans are such complex systems. Sensory and body reaction information is processed by the brain, the overall infor-mation rate being 10^11-10^12 bit/s. Consciousness is the result of massive information compression, the attentional data rate being 10-14 bit/s. The primary purpose of the conscious state is to control the interaction with the environment. In humans, this ability facilitates the projection of the future horizon far away from the next instant.
Thinking and reasoning can be thought of as a process of retrospective control. Retrospec-tive in the sense that the subconscious has already decided what is to come next. "
RJK: If "subconscious has already decided", the "decision" is not concscious at all.
This is the false "Benjamin Libet´s theory of consciousness", based on Hans Berger´s Nazistic "physical conciousness" pseudotheory.
This crucial mistake is enough to make the whole presentation bullshit.
Consciousness is not coded in digital form in the brain. It is not like genetic code.
J.-T.E.: " In the long run, however, conscious thought influences the cortical context potentiation, thus providing steering to the associative process. The paper emphasizes that all cognitive operations are restricted to the bioelectrical signal processing in the brain.
Accordingly, mental models and scientific theories will always be constrained by this fact. The last subject of this paper deals with the interaction between the brain, the glands and the rest of the body. It is interpreted that qualia are the result of a complex feedback interaction between those parts, a self-supported process close to a singularity point.
1. Scope and objectives
All biologic organisms form complex systems wherein millions of internal functions strive towards a simple output. By simplicity we refer to the amount of information needed to perform a certain action as compared to the information used in the internal processes. The primary outputs aim at securing the continuity of the organism by self-preservation and re-production. In this paper we attempt to present a holistic model of the information interplay between on one hand a human being and the environment and on the other hand brain centers and the rest of the body. Due to natural selection the hierarchial structure of infor-mation flow is brought to optimal rationality, meaning that subsystems are controlled partly by internal signals and partly by communicated information. This can be considered as a general feature of a complex system, namely that subsystems of partial independence form a resource flow network while coordination and coherence is provided by an information network. Hence it is natural to consider biological systems as fundamental study objects for complexity. On the other hand, universal regularities of emergent self-organizing physical systems can be applied to living entireties. "
RJK: Eriksson käyttää sanaa emergentti kari enqvistiläisessä redukstionistisessa hö-lynpölymerkityksessä "heikkona emergenssinä", joka oli tieteessä pelkkiä metodisia "kuvausten ominaisuuksia" ilman todellista materiaalista sisältöä.
2
J.-T.E.: One main interest of this paper will be to consider the human being as a part of a community.Why is he or she acting in accordance with social agreements? What is the minimum information exchange needed? Which are the internal mental requirements for a successful interplay? These are questions we try to tackle. Simultaneously we will touch some of the most intriguing issues of the human mind, consciousness, intentionality and self-awareness.
What purpose do these characteristics have? - presently a mainstream question, to which we will not find a commonly accepted answer. Here, however, we shall prag-matically claim that consciousness is a continuous process of displaying strategies for action. "
RJK: Aivokuorellisten eläinten tajuisuus voitaneen ilman periaatteellista virhettä ym-märtää noin. Ihmisen kielellisrakenteinen tajunta, Ivan Pavlovin 2. signaalisysteemi, on kuitenkin monimutkaisempi juttu, koska se on omaksuttu isolta osin kieliyhteisön osapuoleen samanlaisesta tajunnasta ja se on ihmispersoonallisuuden emergenssi-tasoltaan sosiaalinen olemassaolomuoto, joka ei "palaudu" eli redusoidu biologiaan eikä fysiikkaan.
J.-T.E.: " The comparison to virtual reality simulation is very tempting, but the process is far more complicated than running a computer model in order to look into a future scenario.
Consciousness is the result of a massive compression of information wherein incoming sensory signals alert different centers by creating recognition patterns of objects through vision, sound, smelling, feeling or whatever the stimulation might be. The primary purpose is to control action or rather, reaction. This ability has, due to the development, reached a very high level in humans facilitating the transfer of the future horizon far away from the next instant.
Intentionality can be characterized as an agenda for "keep going". That is an inbuilt arrow of action, which helps to maintain conscious continuity,but which also prevents the individual from reaching equilibrium, ever. This has also to do with the self-organizing process of thinking always taking place in the brain.
Self-awareness brings us close to the virtual reality scenario. By self-awareness we are able to observe ourselves as objects in different imaginative situations. Remem-bering means time travelling backwards, while planning the next vacation transfers us several months ahead in time. Self-awareness has to do with the human ability to operate consciousness with the assistance of concepts, which in themselves are compressed information of miscellaneous entireties.
The last point to be considered is that human beings form very complex systems comprising both bioelectrical and biochemical signalling for internal communication. The brain, the body and the body glands exhibit a wholeness that is provided with a multitude of interconnected feedback loops. The over all behavior of the individual will be synergetic to it's character meaning that there is no analytic algorithm descri-bing the relation between inputs and behavior. Instead initial sensory signals will always be confronted with a new system, the behavior of which depends critically on the previous state and the emergent trajectories of brain functions. Internally the feedback loops between brain, glands, heart, lungs etc. form an undisconnectable entirety as long as we talk about a living creature. These loops are most probably responsible for "non-computational" features such as emotions and pain.
2. Complexity
2.1 Information
The word "information" has a very wide use, often it is the substitute for "signal" or "data" or just a common message. Strictly interpreted information refers to the part of a message that is new to the receiver and that accordingly causes a reaction. "
RJK: This means stimulus signals in a reflex system.
J.-T.E.: " Without a reaction it will only be new memory data. However, it has been extremely difficult to define the minimum information needed for a certain message to be correctly interpreted in the receivers end. Considering disturbances in the transmission link there is always an uncertainty related to the process.
Complex systems are based on information exchange. Without the communication between individual parts connectivity and self-organization would never emerge. By fine-tuning the necessary flow of information a system is able to undergo a conti-nuous development and to oppose the growth of entropy. It is also flexible to outer changes, provided these are not catastrophic to their character.A catastrophe means that some input signal or some boundary condition changes too much too fast.
It is typical for a sophisticated complex system that the exchange information is co-ded in a way to maximize the capacity of the channels. The receiver utilizes as much memory data as possible.Todays coding in signal processing and telecommunication aims at a transmission of a complete representation of a certain message,e.g. a time dependent visual image. For comparison in oral communication between, say, a lec-turer and an audience, the word "sex" (approximately 6 bit) generates myriads of bits in the form of more or less emotional experiences in each listener capturing a lot of individual flavours. Future multimedia and virtual reality communication will be based on the transmission of solely new information. Context and background patterns will be locally stored and provided on request in the receiving end.
2.2 Information depth
In order to get a quantitive grip of the value of information several attempts have been made to define the the measure of "depth". Kolmogorov 3 tried to use the shortest string of information required to explain a phenomenon. But there is always many possibilities to shorten the string by using different algorithms, i.e. by compres-sing some of the information in, say, an equation. Charles Bennet 4 has investigated how much information is rejected during a process of compression by complexifica-tion. He coined the term "logical depth". Anyhow, there are many uncertainty factors related to the concept of information, accordingly one should consider all situations where information has to be interpreted as statistical ones.
3
In this paper we are interested in the compression of messages communicated between human beings. Our concern is: what is the shortest message, say M bit, to be transmitted in order to achieve the highest possible intended recognition among a certain population. For this purpose we can define a measure perceptional depth
D = (M.H)-1 (1)
where H is the Shannon information entropy function according to
H = - SIGpi log pi (2)
The interpretation of H depends on the specific case. Let me illuminate it's definition with two examples. A culturally homogeneous population is asked to list, say 5 com-posers, the question being of the form "famous composers?" (c:a 32 bit, avaraging 2 bit per letter due to redundancy). One could use only "composers?" (20 bit), then ad-ding more uncertainity,or specify "famous classic composers?" (50 bit). The answers result in certain distribution among, say, 20 (N) composer names. The factor pi (i = 1 ...N) indicates the probability for certain composer to get a vote, i.e. the ratio of the individual number of votes and the total number of votes. Complete concensus (all votes for Beethoven, N = i = 1, p i = 1) means infinite depth (H = 0).
The interpretation of this definition is that the most valuable situation for the sender of a message is such, that a majority of the receivers draw the right conclusions. A low perception depth value would indicate that very few people understood the meaning of a communicated concept. This measure could be used to penetrate the education level of a certain society or the mixing of two cultures.
The second example is related to pattern recognition by artificial neural networks (ANN). Take an input vector X, let Wi denote the set of weighting factors connecting X to the output vector Yi, Figure 1. Because Wi is determined according to an optimi-zation algorithm, very small discrepancies in the input X cause different recognition interpretations, i.e. alterations in Wi. Let p(Wi) denote the probability that an input X results in the set Wi.By letting M stand for the information content of X and using sta-tistical experimental data for p(Wi), we can calculate D according to equations (1) and (2). The result can be used for the evaluation of a specific neural network architecture.
5
Figure 1. Schematic representation of the probability of pattern recognition. The input X results with a certain probability pk(Wi) in pattern Yi. Distortions in X decreases the probability.
Although the perception depth might have little practical use, the previous examples hopefully serve as metaphors of the sensitivity of pattern recognition. Small noise factors on the input side can lead to completely different interpretations. This is one component for chaos in the brain. It also emphasizes the non-deterministic character of identification by neural computing. In unchanged "laboratory conditions" compri-sing identical input signals in subsequent experiments and stable hardware (ANN) the outputs should be deterministic.
In the real world, however, inputs are never the same and the recognition process in the brain is time and state dependent, meaning that previous states affect the outcome. If we add the idea that every recognition process follows an emergent self-organized agenda, we conclude that cognition never clings to an old track. It is the opinion of the present author that the seeds of non-deterministic, free-will, if one wants to, behaviour are to be found from these arguments. Erich Harth of Syracuse University advocates similar ideas in his book The Creative Loop 5. "
RJK: Free will is based on linguistic thinking, the 2. signaling system.
J.-T.E.: " 2.3 Computation in the brain
Marvin Minsky once coined the saying "the brain is a computer made of meat". This somewhat provocative statement goes to the roots of one of the most intricate ques-tions in the science of cognitivity. Namely, should mental processes be considered as computational? "
RJK: No.
J.-T.E.: " Part of the problem is that we as human beings are not objective enough to say YES. Traditions, emotional involvement, religious relicts, etc. prevent us from confessing that complicated signal processing is taking place in our heads. Things like "mind" and "self" enhance the confusion. But the facts are that cognition requires neurons firing electrochemical signals, i.e. processing information, and specialized brain centres, of which the cortex is necessary for reasoning and predictive thought functions.
6
Even minor tissue damage reflects deviations from what is usually considered as normal behaviour. However, computation in the brain is quite different from computing in a techni-cal sense. There is no stored program controlling signal paths. The algorithm is a built-in feature of the network structure. A cognitive task progresses through thousands of parallel, locationally distributed subcenter networks.
Artificial neural networks of today aim at imitating their biological counterparts. Working as identifiers or classifiers they come rather close, but functionally they are still very primitive. Artificial nets need strong computational support in performing procedures of optimization, back-propagation, etc.
How the brain handle these functions is not clear, but it seems reasonable to think that a self-organized emergent progression takes place on a very short time scale. Thus bioelectri-cal actions repeat in milliseconds what is biochemically going on on the million year time scale.
Finally,I will give some attention to modelling and simulation.A model is never the real thing. It is a representation utilizing different media to store information.The purpose of a model is to confine certain features of interest.Examples range from simple mathematical equations and numerical strings of information to sophisticated robotic models of living creatures. Simulation means performing experiments on models 6.
One must always be aware of the fact that in the attempt to create an understanding of a complex phenomenon, e.g. global finance or Theory of Everything, the modelling process in the brain is confined to bioelectric signals and the neural network structure.If the pheno-menon does not provide computable features meeting these constraints, an understandable description is not at hand.
3. The purpose of consciousness
3.1 Difficulties to define consciousness
Consciousness exhibits too many features to be fitted into a holistic description. As long as the physiological background of neural processes is incomplete,it is hard to believe that a sa-tisfactory theory will appear. Several philosophers on the subject have tried to define a site for consciousness 5,7.Although multiple cortex centres,assisted by the limbic system and the brain stem, are involved in a conscious process, one tend to expect that the summarizing stream of information must meet in a specific organ in order to provide awareness.Thalamus is a strong candidate,because it serves as the relay station of neuronal signals. However, we will not spend more time on this question, instead we shall recollect some relevant features.
7
It is typical for biologic neural signal processing - which has to do with the ultimate rationa-lity of natural selection - to focus on a small source of information and on the same time develop or maintain a larger area of dimmer information. This is how the eye works.
Consciousness can be characterized by a focus, i.e. attention, and a surrounding area of awareness. The awareness is not directly connected to the attentional focus, it rather de-pends on the context currently backing or illuminating the focus. However, from experience we know that signals from the awareness area try to catch the attention, thus providing steering on conscious progression. Awareness then reflects the competition taking place in the subconscious as a part of the information compression process.
Consciousness is normally an uninterrupted process that maintain a certain level of alert-ness despite different stages of rest (sleeping modes). The contrast with unconsciousness is very clear, even the influence of drugs on conscious behaviour is easily registered.
3.2 Cognition by recognition - how consciousness works
In this paragraph I will emphasize two hypothetical principles,namely, that all sensory signals must be recognized before entering consciousness and that thinking and reasoning are simulation processes aiming at the preservation of continuity.
As Parmenides deduced around 480 BC and John A. Wheeler later has focused on, "what is", i.e. reality, "is identical with the thought that recognizes it". German philosopher Imma-nuel Kant (1724 - 1804) emphasized in the late 18th century that sensory impressions pass through a process of apprehension,reproduction and recognition before reaching awareness . So, in order to recognize the reality of his surrounding an intelligent being has to find the equivalent representation from his memory. This is also the standard agenda for pattern recognition. In the attempts to characterize consciousness a metaphoric comparison to computer simulation has been promoted by several authors 8, 9,10. In short we can say that consciousness is a continuous result display of reality simulations, in which process impulses of recognized sensory (vision, auditory, etc.) signals synchronized the "computational" output with reality. The simulation generates a surge of associative initiatives, which follow the conscious focus trajectory as a spatial information tube (awareness) ready to provide new directions for the focus line on the request of sensory information. A naive representation of these functions is shown in Figure 2.
8
Figure 2. A naive diagram showing the principle of pattern recognition by image comparison (massive information) and the generation of associative incentives working as virtual sensory input signals. Here "perception" means subconsciously received, but not consciously identified.
The counter-connected monitors and videocameras symbolize the simultaneous pro-cessing of millions of bits. Different estimations suggest that the conscious focus in-formation stream is of the order 20...40 bit/s, while for instance visional input is 10^7 bit/s and the cognitive process involved in the interaction operates 10^10...10^11 bit/s 11.
The virtual reality model is convenient in several senses,e.g. it provides a tool to dis-cuss - and demystify - the interpretations of Benjamin Libets results of the timing of sensory and cortical stimuli 12. Further the model allows the mind to move freely in time and space during associative "free-wheeling", i.e.thinking, reasoning, dreaming, etc. "
RJK: Bullshit.
J.-T.E.: "However,as for all metaphors, one has to be cautious with the interpretations, the brain is not a computer in the normal sense that perform sequential logic opera-tions according to a given algorithm. Simulation in the brain is based on massive neural feedback processes, an instant awareness pattern associates to the next and so on in an infinite chain. The neural networks of the brain do not compute weight factors.
Actually, they do not perform algebraic computations at all. Externally excited mathe-matical operations follow learned patterns, we simply recollect that two plus two equals four or seven times eleven is seventy seven. We still know very little about the dynamic operation of the brain. "Programming" is a self-organized generic pro-cess,which would be very useful to understand.Artificial pattern recognition and neu-ral computing require time consuming optimization, the brain sorts out the essential information of a visual sensation in 300 ms compressing an information stream of 10 million bit/s to 40 bit/s.
9
3.3 Linguistic compression
Verbal communication between two persons is based on extremely effective com-pression. The speaker and the listener ought to have the more cultural "fitness" the deeper the conversation penetrates a specific subject. Here the words really works as the synchronization impulses for individual virtual reality simulations. Figure 3 illustrates how a visual experience is mediated verbally by "me" to a second person, "you". The scale to the left indicates the order of magnitude of information involved at each stage. As pointed out before, the conscious thought and verbal message operate very little information. A precise interpretation requires a rich language and generally accepted semantics. The development of consciousness and especially the the extent of the awareness region is probably closely connected to the emerge of a spoken language. Words create context entireties in the subconscious, accor-dingly enhancing the ability to confine large information quantities during reasoning or developing an understanding for a complex phenomenon. Words are not only the unit blocks of communication,they also "transport" information between the subcons-cious and awareness. In conclusion we can establish that verbal communication has led to extended awareness and the emergence of meaning, i.e. informational depth.
Figure 3. The stream if information at different levels of cortical activation. As an example the me-person verbally informs the you-person what he is seeing.
10
Figure 4. The "time travelling" space of the human mind.
3.4 Self-awareness
If the language made it possible to consciously handle larger amounts of information it also speeded up the processing,maybe created the pre-requisites for reasoning. At some point, either through a gradual or a transitional process, reasoning changed to a virtual reality type operation, wherein the subject suddenly takes the role of an outside observer, the self. This finally liberated the individual from confinement to real time, he saw himself as an actor in the model representation. Figure 4 shows schematically how extended awareness combined with knowledge facilitates the transference of the future horizon ever further away from the present.
4. Pain, pleasure and intentionality
4.1 The Turing rational actor model
The extended Turing machine13 is shown in Figure 5. Here the analyser/synthesizer is assumed to correspond to the conventional Turing machine. The left figure roughly indicates the equivalence between a biological being and the model.
The receptors do all kinds of sensing while the effectors act on the analysers command. Effectors are not only arms and legs, but hypothalamus, heart, lungs and digestion system as well. Effectors are supervised by the autonomic and the somatic nervous system, represented by the direct arrow to the receptor in the figure.
Effectors also influence the body glands, e.g. due to exertion. The whole system is in a strong interaction with the environment. Biologically the being is living on the terms of the surrounding or more precisely, natural selection has dictated the development of "actor" complexity.
11
Figure 5. The Turing rational actor model. (a) Schematic representation of the main signal systems of the body. (b) Compressed model indicating interactions and feedback loops.
4.2 Impact of biochemical feedback
Figure 5 indicates many interactions, the controlling function of the "analyser" (brain) is governed by a multitude of feedback loops working on different time scales. Con-trolling movements by eye-following requires fast reactions. Even biochemical feed-back via the glands can be very fast, take for instance the secretion of adrenaline in case of a threat or when a conversation rises emotions.Actually one reason for inclu-ding this paragraph is the belief that emotions, pain, joy, hunger, sexual arousal etc. all are the result of a complicated interplay between the brain and the rest of the bo-dy. The secretion of hormones affects the context potentiation of the brain, thereby giving steering primarily to the subconscious and secondarily the conscious mind. It is impossible to think of a computer feeling pain or depression. These characteristics must be the result of a feedback process tending towards a singularity point, mea-ning that the feeling of pain,like other emotions,amplifies itself and inhibits awarding functions of the brain like the secretion of endorphins. In the opposite situation of joy or pleasure, the endorphins and equivalent mechanisms are enhanced.
But these electro-biochemical actions are not enough to excite a state of partial or complete dominance on the individual. The interplay is reflected on the process of information compression in the subconscious, negative emotions seed virtual reality associations in a direction that enhances discomfort. Pleasant arousal in turn strengthen the emotional mood by awakening memories of similar experiences.
12
Actually all these reactions are continuously present to a certain degree. They are part of the irreversible self-sustainable process of being a living creature.
The influence of the body's biochemical responses on context formation, primarily mediated by the limbic system, is even more important than the influence of incoming sensory infor-mation. The context is responsible for the potentiation of certain cortical centres and accor-dingly for controlling the recognition process and further for the compression of information towards consciousness. The state of the individual as a whole will have a great impact on associative directions and the virtual reality scenarios ran for predictive purposes. The "self" is most probably the product of these interactions. A superficially sustained brain, "brain in a bowl", will not provide consciousness, because it lacks biological input. In principle such functions can be simulated by an artificial "back-up" system.
4.3 Intentionality
In this paper the word "intentionality" should be interpreted in a broad sense, ranging from incentive motivation to long term future planning. The expression "arrow of action" under-lines the character of dynamic continuation in all living beings. Temporarily sensory inputs provide stimulation for cognitive sustentation, but this kind of "computation" would once in a while come to a stop. There exists an inbuilt hierarchy of reference frames, which, depen-ding on the current context, initiate associative thoughts or, internal virtual reality simulations, if we wish. "
RJK: Bullshit. Thoughts are originally formed linguistically.
http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/1950/jun/20.htm
a) N. Y. Marr divorces thinking from language;
b) N. Y. Marr considers that communication between people can be realized without language, with the help of thinking itself, which is free of the "natural matter" of lan-guage,free of the "standards of nature"; c) divorcing thinking from language and "ha- ving freed" it from the "natural matter,' of language, N.Y.Marr lands into the swamp of idealism.
It is said that thoughts arise in the mind of man prior to their being expressed in speech, that they arise without linguistic material, without linguistic integument, in, so to say, a naked form.
But that is absolutely wrong.
Whatever thoughts arise in the human mind and at whatever moment, they can arise and exist only on the basis of the linguistic material, on the basis of language terms and phrases.
Bare thoughts, free of the linguistic material, free of the "natural matter" of language, do not exist.
"Language is the immediate reality of thought" (Marx). The reality of thought is mani-fested in language.Only idealists can speak of thinking not being connected with "the natural matter" of language, of thinking without language. "
The "altenatives" for hypothetical "bare thoughts" "before they are dressesd in lin-guistic form" would be "thought-chemical" or fully non-material "Holy Spirit" in brain. Those are not scientific alternatives.
J.-T.E.: " The frames can be ranked according to the Maslow scheme 14 starting with short term needs as food and shelter and continuing with safety and affiliation (social needs). Needs for knowledge (cognitive), beauty (aesthetic) and self-actualization are topping the pyramid. The initiation of internal incentives starts from the lower levels and upon satisfac-tion continues towards higher values. One dominating ingredient in the intentional interplay is the "gradient of surprise", i.e. the need to mentally move towards unexplored grounds. This is clearly reflected by the tempting force of computer science and multimedia. In the intentional process both inherited behavioural and acquired ethical constraints have an important function.
5. Conclusions
The complexity of the Universe is characterized by self-similarity,order and organization. This fact facilitates modelling in as well mathematical as mental form. The human brain works with models utilizing neural networks and electrochemical signalling. The brain can only elaborate phenomena that provide enough patterns for modelling. The connection between reality and brain functions is established by pattern recognition.
13
Consciousness is based on memory information triggered by sensory stimulation, the major part of conscious experiences being the result of a continuous associative pro-cess comparable to virtual reality simulation.Steering is partly provided by the senso-ry input, but mainly by cortical context potentiation, which depends on emotions and history factors.
Self-awareness may be considered as a slow transitional occasion in the history of natural selection. Linguistic information compression has caused a radical expansion of attentional awareness, thus facilitating the conscious mind to operate large amounts of information represented by "sparse" concepts. Imagination has freed the individual from the instant of reality, whereby the future horizon has been extended from the next movement to the planning of the day, the week or the rest of the life. Issues presented in this paper must be considered in order to develop sophisticated artificial intelligence.
References
1. As cited by John A.Wheeler in Complexity,Entropy and the Physics of Information, Santa Fe Institute Series VIII, 1991, pp. 15.
2. Damasio, A.R.,Descartes' Error, Emotion, Reason, and the Human Brain, Grosset /Putnam Books, New York 1994.
3. Kolmogorov, A. N., Three Approaches to the Quantitative Definition of Information, Problems of Information Transmission, 1, 1, 1965.
4. Bennet, C., On the Nature and Origin of Complexity in Discrete, Homogenous, Locally-Interacting Systems, Foundations of Physics 16, pp. 585-592, 1986.
5. Harth,E.,The Creative Loop, How the Brain Makes a Mind, Addison-Wesley, 1993.
6. Cellier, F. E., Continuous System Modeling, Springer Verlag, 1991.
7. Penrose, R. , The Emperors New Mind, Oxford University Press, 1989.
8. Gregory, R.L.,The Oxford companion to the mind. Oxford Univ.Press,1987, pp. 94.
9. Eriksson, J.-T. et al., Order versus disorder - philosophical implications on compu-tability and modelling of complex processes. Proc. of NOLTA 1993, pp 799 - 802
10. Picton, T.W., et al., Neurobiology and conscious experience. Current opinion in Neurobiology 1994, 4, pp. 256 - 265.
11. Kupfmuller K., Grundlagen der Informationstheorie und Kybernetik. Physiologie des Menschen, Band 10, Urban & Schwarzenberg, Munchen 1971, pp. 191-231.
12. Libet, B. et al., Time of conscious intention to act in relation to onset of cerebral activity. Brain 106, 1983, pp. 623-642.
13. Turing, A.M., Computing machinery and intelligence. Mind 59, pp. 433-460, 1950.
14. Maslow, A. H., Motivation and personality, Harper & Row, New York, 1970. "
Kommentit