perjantai, 21. huhtikuu 2017

Lähteekö Suomi mukaan sekoilemaan: Elon Musk huijaa mahdottomalla "aivokaapelitelepatialla"!



http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/miljardoori-elon-musk-perusti-uud...

INNOVAATIOT

Olli Vänskä

  • 28.3. klo 07:36

Miljardööri Elon Musk perusti uuden yrityksen – hullu idea laitetaan käytäntöön




Sähköautot ja Marsin asuttaminen eivät riitä Elon Muskille. Tesla-firmasta tuttu, muun muassa nettifirma Zip2:lla ja PayPalilla rahansa tehnyt miljardööri aikoo seuraavaksi yhdistää tietokoneet ihmisaivoihin.

Wall Street Journalin lähteiden mukaan Musk on perustanut uuden firman nimeltään Neuralink Corp., jonka ideana on kehittää aivoihin asennettavia pieniä elektrodeja. Niiden avulla voidaan kenties jonakin päivänä ladata tai istuttaa ajatuksia.

Muskilla on yrityksessä aktiivinen rooli, WSJ kirjoittaa. Mukana on myös muun muassa Max Hodak, joka oli aiemmin perustajana robotiikkaan keskittyneessä Transcripticissa. Hodak on vahvistanut uuden yrityksen olemassaolon.

Elon Muskin aktiivisuus tällä alalla ei ole yllätys. Hän on aiemminkin puhunut tekoä-lyn kehittymisen mukanaan tuomista riskeistä. Viime kesäkuussa hän varoitti ihmisen kehityksen jäävän jälkeen koneista.

Tuolloin hänen ehdotuksensa oli ihmisaivoille suunniteltu uusi käyttöliittymä, käytän- nössä tekoälykerros aivojen sisällä. Sen avulla hän toivoo ihmisten saavuttavan seuraavan tason - eräänlaisina kyborgeina.


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on...

" perjantai, 5. syyskuu 2014

Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!

"Aivokaapelitelepatia" on edelleen humpuukia, kuten "kaapelitonkin":

Mutta YLE taas riehaantui!

Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kul...

Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.


Aivotutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet lähettämään viestin ihmisaivoista toisen ih-misen aivoihin ilman, että henkilöt olivat kosketuksissa toisiinsa. Kokeessa käytettiin hyväksi aivojen sähkömagneettisuutta ja internetiä.

Intialaisessa laboratoriossa olleen koehenkilön päähän oli asennettu aivosähkökäy- rää eli EEG:tä mittaava laite, joka oli yhdistetty internetiin. Henkilö ajatteli yksinkertaista viestiä, joka oli tässä tapauksessa tervehdys "hei!". "

RJK: Tämä on Hans Bergerin, EEG:n kehittäjän (natsijohdon salatun pääideologin, hän kehitti EEG:n alun perin hullujen tunnistamiseksi tapettaviksi, mutta väitti sen välittävän myös "telepatiaa" niin langattomasti kuin varmati langallisestikin...) kuningasaajatus!

Tosiasiassa sama fysikaalinen prosessi eri henkilöiden aivoissa EI TARKOITA SA-MAA AJATUSSISÄLTÖÄ, vaan ajatussisältöjen "fysiikka" riippu oppimishistoriasta!

AIVOT EIVÄT TOIMI BINÄÄRISESTI, vaan aivoslut toimivat "analogisesti"!

Laleh ja Ladan Bijanilla oli yhteinen aivokuori, mutta he eivät tienneet telepaattisesti mitään toistensa kunkinhetkisestä ajattelusta tai havainnoista.


YLE: " Laite purki ajatellun viestin binäärikoodiksi, joka lähetettiin Ranskassa olleelle toiselle koehenkilölle,hänen päähänsä asennettuun purkulaitteeseen.Laite sai aikaan aivostimuloinnin, mikä näkyi vastaanottajan silmissä näkökentän laidalla pieninä valonvälähdyksinä. Vastaanottaja pystyi tulkitsemaan viestin sisällön. "


Binäärikoodi on TÄYDELLISESTI LAITTEEEN ITSENSÄ LUOMUS,beikä mikään "aivojen binäärikoodi"!

Helvetti taas tätä paskanruskeaa valehtelua!

YLE: " Koetta johtivat Harwardin yliopiston tutkijat. Heidän mukaansa kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat viestineet suoraan aivoista aivoihin, joskin teknologiaa hyväksikäyttäen.

- Halusimme nähdä,onko mahdollista kommunikoida pelkästään ajatuksilla internetin kautta, mutta jättäen väliin internetiin käyttöön kuuluvan puhumisen tai kirjoittamisen, kertoi Harvard Mecical Schoolin professori Alvaro Pascual-Leone.

" Tutkijat kiinnittivät erityistä huomiota siihen, ettei koehenkilöiden välillä voinut olla mitään muuta yhteyttä, joka olisi voinut edesauttaa viestin perillemenoa. Koe toistettiin siten, että lähettäjä oli Espanjassa.

Aivoista-aivoihin viestiminen on toki vasta alkeellisella tasolla ja vaatii paljon lisäke-hittelyä. Tutkijat uskovat kuitenkin, että tietokoneiden ja ihmisaivojen välinen, samoin kuin tietokonevälitteinen aivoista-aivoihin kommunikointi lisääntyy ja muuttuu suju- vammaksi lähitulevaisuudessa. Nyt tehdyissä kokeissa tutkijat huomasivat tietokoneen tulkinneen väärin noin 15 prosenttia aivojen välittämästä informaatiosta.

Ihmisaivot suoraan teknisiin laitteisiin yhdistävä teknologia lisääntyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi toukokuussa Saksassa tutkittiin lentokoneiden ohjaamista pelkillä aivojen käskyillä.

Tutkimuksesta kertoo tiedejulkaisu Plos One. "



Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin

” Päivitetty 28.2.2013 16:01, julkaistu 28.2.2013 16:00

Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin

Vesa Vanhakakka

Kaksi rottaa on saatu viestimään toisilleen pelkästään yhden rotan aivoista toisen rotan aivoihin siirrettyjen sähköisten signaalien avulla. Rotat pystyivät ikään kuin lukemaan toistensa ajatuksia ja suoriutumaan yhdessä yksinkertaisista tehtävistä.

Rottien aivojen välisestä suorasta viestinnästä kertoi muun muassa se, että molemmat rotat muuttivat käytöstään kokeen aikana toisilleen välittyneiden viestien perusteella.

Koe tehtiin Duken yliopistossa Yhdysvalloissa brasilialaisen aivotutkijan Miguel Nicolelisin johtamassa aivolaboratoriossa.

... Rotat eivät nähneet toisiaan

Koeasetelmassa rotat olivat eri kopeissa,eivätkä ne nähneet toisiaan.Ensimmäinen rotista ohjattiin ledivalon avulla kahdesta vivusta sen ääreen, joka avaa vesilähteen josta rotta pääsee hörppäämään vettä.

Kun ensimmäinen rotta etsi ja painoi oikeaa vipua,sen liikeaivokuoren tietyn alueen aivosolujen sähköinen toiminta tallentui neurosirulle ja siirrettiin reaaliajassa toisen rotan aivoihin täsmälleen samaan paikkaan sen liikeaivokuorelle.

Saatuaan ensimmäisen rotan aivosoluilta viestin, toinen rotta osasi sen perusteella hakeutua kahdesta vivusta sen ääreen, joka avasi pääsyn koekopin takaosassa olevalle vesilähteelle.

Tämän jälkeen ensimmäinen rotta sai koekumppaninsa onnistumisesta viestin aivoihinsa, ja se sai palkinnoksi ylimääräisen vesihörpyn.


Kokeen aikana tutkijat ohjasivat ledivalon avulla (keltaisen ympyrän sisällä) ensimmäistä rottaa vivulta toiselle.

Videolla näkyy, kuinka toinen rotta löytää oikean vesivivun aivoihinsa ensimmäisen rotan aivoista saapuvien viestien avulla. Sillä ei ollut ledivaloa oppaana. Se oppi painamaan oikeaa vipua seitsemän kertaa kymmenestä. Tämä on selvästi enemmän kuin sattuman kautta olisi mahdollista.

Rottien keskinäisen aivoviestinnän tehokkuudesta kertoo,että kun jälkimmäinen rotta painoi väärää vipua eikä ensimmäinen rotta saanut ylimääräistä vesihörppyä, niin ensimmäinen rotta osasi toisella yrittämällä lähettää koekumppanilleen aiempaa selkeämmän signaalin.

– Se pystyi kirkastamaan viestiään, Nicolelis sanoi.  "



http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-...

" Antti Revonsuo ideoi ja kehittelee "koneellista telepatiaa" Tiede-lehdessä.

www.tiede.fi/uusinnumero/?id=102&vl=2007

Revonsuo pitää tajuntaa "puhtaasti biologisena ilmiönä", jossa sama fysikaalinen ko- konaisuus "edustaa samaa ajatusta" (mitä tuokin sitten eri henkilöillä tarkoittaneekin). Biologisen ainoaksi vastakohdaksi hän asettaa "yliluonnollisen".

Revonsuo sanoo "telepatiastaan" seuraavaa, suora lainaus lehdestä:

"Aivosta kerätty data täytyy esittää kokemuksellisessa muodossa.Sen mukaan pitäisi pystyä simuloimaan tasan sama kokemusmaailma (jota kerätty data koodaa) itselle.

Silloin tutkija todella näkisi tutkittavan unet ja surisi hänen murheitaan. Tällainen ta- junnansiirto kulostaa huikean mileikuvitukselliselta, mutta Revonsuo on vakuuttunut, että siihen suuntaan ollaan menossa. "

Teorian ongelma on, että ainoa rakenne mikä eri ihmisten aivoissa on samanlainen tai poikkeaa vain vähän ovat geenit, ja niiden koodaamat yksittäiset proteiinit.

Tämä johtaisi Matt "Trofim" Ridleyn teoriaan, että perinnöllisyyden biokemiallinen DNA /RNA-mekanismi olisi myös ehdollisten (ja ehdottomien) refleksien biokemialli-nen mekanismi. Teoria ratkaisisi näppärästi mm. Antonio Damasion ja Steven Pinke-rin teorioiden ongelmat, joissa mm. synnynnäistä ja opittua tietoa esiintyy erottamat-tomana sekamelskana tajunnan sisällöissä ikään kuin sellaisenaan. Että "yksi Keeni = yksi ajatus" -periaate.

Tuon teorian itsensä ongelma kuitenkin on, että se on satavarmasti epätosi. Geneet- tisellä ja opitulla informaatiolla on eri biokemialliset mekanismit, jälkimmäisellä ehkä useampiakin sellaisia. "


http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte...

" " Unet kasetille": Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Jyrki Kasvin YLEn-antia...

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173076-unet-kasetille...

" Ei todellakaan ole ihme, että Suomelle konkka irvistää...

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen  tutkimusjohtaja Jyrki Kasvi töräyttelee jälleen totaalisia järjettömyyksiä, varsinaista YLEn-antia taas:

Lähitulevaisuuden hurja ennuste: Katsot unesi uusintana

" Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi visioi, että kymmenen vuoden kuluttua katsomme yöllä näkemämme unen uudestaan tallenteelta. ...

Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut pilvipalveluista. Kännykän käyttö ajaessa oli vanhanaikaisesti puhelimeen puhumista. Nyt autoilijoita kehotetaan kännykkään puhumisen lisäksi välttämään Facebookin päivittämistä ajon aikana.

Onkin herkullinen ajanviete pohtia, millaista tekniikkaa  nykyiset kymmenvuotiaat käyttävät parikymppisinä. Siihen puuhaan hyvä kumppani on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi.

– Kymmenen vuotta on pitkä aika, sillä tekniikka kehittyy niin nopeasti. Yksi todennäköisempiä kehityskulkuja on, että tekniikka ja ihminen ovat yhä enemmän vuorovaikutuksessa, kertoo Kasvi. "

JNE...

https://asiakas.kotisivukone.com/files/kansanaani.kotisivukone.com/...


Aivojen todellisesta toimintamekanismista:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumo...


Täältä löytyy viimeisin tieto glia-solujen muodostaman valkean aineen monimutkaisesta rakenteesta:

http://www.cell.com/neuron/pdf/S0896-6273(15)00040-9.pdf

" Glial Regulation of the Neuronal Connectome through Local and Long-Distant Communication

R. Douglas Fields'Correspondence information about the author R. Douglas Fields , Dong Ho Woo, Peter J. Basser "

Erikoinen termi ´connectome´, joka on ironinen väännös sanasta genomi, selittyy täältä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/barrack-obama-ja-r-doug...




https://en.wikipedia.org/wiki/Neuralink

" Neuralink

From Wikipedia, the free encyclopedia
Neuralink
Private
IndustryNeurotechnology, Medical device
HeadquartersCalifornia
Websiteneuralink.com[citation needed]


Neuralink is an American neurotechnology startup company founded by Elon Musk reported to be developing implantable brain–computer interfaces. The company was started in 2016, operates in California, and was first publicly reported in March 2017.[1][2] The trademark for "Neuralink" was purchased from its previous owners in January 2017.[3]

Musk did not respond to requests for comments when news of the company broke but the Wall Street Journal reported that people who had held discussions with the company said that it intended to first address difficult brain disorders like epilepsy and major depressive disorder and then pursue human enhancement. [1][4]

Musk had discussed a science fiction technology called "neural lace" prior to forming the company and when news of the startup broke, the concept was discussed in the reports. [1][2][4][5][6]

It's planned to be available in four years for patients with neurological disabilities and in eight to ten years for people without neurological disorders. It'll allow for wireless communication between people with those implants.[7]

References

  1.  Winkler, Rolfe (March 27, 2017). "Elon Musk Launches Neuralink to Connect Brains With Computers". Wall Street Journal.


https://kkpp71.vuodatus.net/lue/2016/06/elon-musk-ihmisaivot-tarvitsevat-digitaalisen-kerroksen-muuten-tekoaly-voittaa

perjantai, 10. kesäkuu 2016

Elon Musk: Ihmisaivot tarvitsevat digitaalisen kerroksen – muuten tekoäly voittaa

Yrittäjä ja innovaattori, SpaceX-yrityksen perustaja ja sähköautoyhtiö Tesla Motor-sin toimitusjohtaja Elon Musk on hiljattain puhunut useammassakin yhteydessä ihmis-aivoihin lisättävästä ”hermopunoksesta” (neural lace). Muskin mukaan se yhdistäisi ihmisaivot tekoälyyn ja mahdollistaisi ihmiskunnan pärjäämisen tekoälyä vastaan.  ”Neural lace” on tieteiskirjailija Iain M. Banksin lanseeraama termi.

Musk uskoo, että ihmisistä tulee jonain päivänä parhaassakin tapauksessa pelkkiä robottien lemmikkejä,pahimmassa tapauksessa ihminen joutuu tuhotuksi. Sen vuoksi hän pitää tätä hermopunosta, aivojen ”digitaalista kerrosta” tai tekoälykerrosta elintärkeänä ihmiskunnalle.

Sen myötä ihmiskunta voi Muskin mielestä pärjätä tekoälyä vastaan.


Musk myös visioi sitä,miten tämä tekoälykerros sitten aivoihin lisättäisiin. Muskin visi- ossa hermoverkko syötettäisiin ihmisen verenkiertoon kaulavaltimosta ja sitä kautta se kulkeutuisi aivoihin.

Muskin ajatuksia pidetään hyvinkin futuristisina, mutta useat lehdet kertovat, että tätä teknologiaa jo tutkitaan ja rahoitetaan. Nature-lehdessä on esimerkiksi julkaistu tutkimus, joka käsitteli aivoimplantin asentamista hiirille ruiskun avulla.


Keskustelua:

whiic kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 17:38

Jaa... Vaikka en pidä hyvänä sijoituksena panostaa yhtiöihin, jotka tekevät tutkimusta asioilla, jotka eivät tuota taloudellista tulosta varmaan seuraavaan 50 vuoteen (tai ai-nakaan nämä projektit eivät tuota,yhtiö itsessään voi tuottaa,jos tekee muuta siinä si- vussa), en pidä erityisen asiallisena väittää aivojen ja tietokoneen liittämistä toisiinsa "telepatiaksi". Sellainen väittämä on melko sukua kuin syyttää vastapuolta "salaliitto-teoreetiksi". Argumentaatiovirhe ab absurdo (ei sovi sotkea Reductio ad absurdum) eli yleinen pilkanteko joka ei itsessään sisällä argumenttia.

Se taas,että aivot eivät toimi binäärisesti ei ole argumentti sille,etteikö binääriä dataa voi antaa aivojen tulkittavaksi. Pelkästään signaalinkäsittelyssä on DAC-muuntimia jolla binäärit saadaan analogiseen muotoon. Ja lukiessa tätä tekstiä, on jokainen kirjain diskreetin arvon omaavaa dataa (jokainen kirjain voidaan esim. esittää ASCII-koodina) ja niinikään jokainen kirjain siirretään digitaalisena verkon yli. Ei silti tuota ongelmia kirjoittaa ja toisen lukea netin yli. Paitsi joki kuin kommari ja kapitalisti kes-kustelevat keskenään, mutta tasan sama kommunikaatio-ongelma syntyisi jos tavat-taisiin torilla. No, ehkä voitaisiin motata toisiamme turpaan siellä torilla, mitä ei voida tehdä netissä. Tämä varmasti vain hyvä asia.

Vaikka aivot kokonaisuutena toimivat melko analogisesti, käsittääkseni yksittäiset aivosignaalit ovat binääristä informaatiota. Sähkö menee synapseihin, vapauttaa välittäjäainemolekyylin joka siirtyy vastapuolen synapsiin ja tieto siirtyy solusta toiseen. Ei ole olemassa puolta molekyyliä välittäjäainetta, joten tieto on väistämättä binääristä meidän aivoissamme, jos tarkastelemme aivojen toimintaa mikrotasolla.


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 18:02

Mites sää selität, ettei yhteinen aivokuorikaan, jota molemmat siamilaiset kaksoset käyttävät, takaa tajuntojen "telepatiaa"?

Miten sitten sähkökaapelit voisivat taata?

Tajunta on aistien syöttämää, eikä konkin tietyn fysikaalisen tapahtumakulun infor-maatisisältö ole eri aivoille sama, vaan se riippuu kuillkin aivoille siitä, mikä havainto sellaisien on aikaisemmin aiheuttanut.

Tuollaisilla kyktkyillä voidaan hävittää tietoa ja ehkä saada huijaamalla näyttämään oppimiseltakin (kuin Eric Kandel), mutta ei siirtää eikä luoda.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-n-haistapaskant...

" Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!

Aivopierun tekijä on "aivohakkerifirma" (joka haluaa kehittää "aivokaapelitelepatiaa", joka on MAHDOTONTA!)

Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. "simuloi aistiärsykkeitä" kohdistamalla sähköisiä "neurosignaaleita" suoraan vaikka banaanikärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaa-rakkeeseen aksoniin. SE OLI MUKA "VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (rankaiseva) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa banaanikärpäsen hetkeksi "raitistumaan pahan tunteen takia"!!! Se lakkaa aina-kin joksikin aikaa kokonaan syömästä, ja kuolee, ellei lillu jossakin hedelmämehussa. Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö, palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoanetsintäkyky, koska alempien oloiden neuronit uusidituvat ja paluttavat geneetti-sen mallin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon "PAVLOVILAI-SEKSI EHDOLLISTUMISEKSI" KOSKA SE ON MUKA "PALAUTUVAA, VÄLIAI-KAISTA OPPIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista, joka perustuu palkitseville ja rankaiseville KOKEKUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINOMAAN PERUSTUU, ESIINTYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla. ... "

Muistia etsimässä

Julkaistu perjantaina 04.12.2009 9 411

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Hänen oman lapsuutensa muistoja leimasivat juutalaisvainot.
perjantai 30.12. klo 18.05


whiic kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 19:06

"Mites sää selität, ettei yhteinen aivokuorikaan, jota molemmat siamilaiset kaksoset käyttävät, takaa tajuntojen "telepatiaa"?"

Jaa. Eipä siamilaisia kaksosia ole tarkoituksella yhteen liitettykään, jotta kommunikoi-sivat keskenään. Se ei ole suunniteltua vaan sairaus. Hieman eri asia kuin esim. nä-kökeskuksen stimulointi sähköimpulsseilla tuottamaan hallusinaation virtuaalitodelli-suudesta. Toisaalta, mitäpä minä puolustamaan mitään.Ei minun tarvitse. Sinä esität väittämän, joten on sinun velvollisuutesi todistaa se todeksi. Todista, että aivojen sig-naaleja ei voi digitoida eikä päinvastoin mitään tietoa voida projisoida aivojen sähkö-kemiaan. Minä en esitä väittämää. Minulle riittää "ehkä". Sinä sanot, että homma on kukkua, joten odotan ehdottomia ja vedenpitäviä todisteita.

Voi tuntua aika kohtuuttomalta,että vaadin kaltaistasi maallikkoa todistamaan asioita, joista jopa jotkut "kökkönobelistitkin" ovat kanssasi eri mieltä, mutta ellen vaadi sinua todistamaan väittämiäsi (tässä ja nyt), helppo sinun olisi vain sanoa, koska et olet täällä elämässä esim.vuonna 2100,jotta saisit hävetä silmiä päästäsi.Sama toki myös ihmisille, jotka väittävät että kasvihuoneilmiötä ei ole lainkaan olemassa tai päinvas-taisesti ne, jotka väittävät että ihmiskunta on kasvihuoneilmiön sukupuuttoon tappa-ma samaan päivämäärään mennessä.Hekään eivät ota sosiaalista vastuuta sanomi- sistaan, koska kun heidät todetaan paskanpuhujiksi, he ovat jo kuolleet. Tämän takia positiiviset väittämät pitäisi pyrkiä todistamaan todeksi esittäessään, tai tunnustaa ne pelkiksi arvauksiksi.


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. maaliskuu 2017 22:52

" @Make

Ja ajatus siitä, että kovelevyjen ja SSD-tallentimien sijaan käyttäisimme yhä "kasetteja". Mies kuvittelee tietokoneiden lukevan yhä reikäkortteja. "

Tasan yhtä mahdotonta "lukea" unia päästä reikäkorteille ja päinvastoin. Kyse ei ole siitä.


Seppo Roth kommentoi_ 29. maaliskuu 2017 10:55

Ylläpidon tiedote: malttia kommentointiin. Pidättäydytään asiallisessa kielenkäytössä.


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 02:26

whiic: " "Mites sää selität, ettei yhteinen aivokuorikaan, jota molemmat siamilaiset kaksoset käyttävät, takaa tajuntojen "telepatiaa"?"

Jaa. Eipä siamilaisia kaksosia ole tarkoituksella yhteen liitettykään, jotta kommunikoi-sivat keskenään. Se ei ole suunniteltua vaan sairaus. Hieman eri asia kuin esim. näkökeskuksen stimulointi sähköimpulsseilla tuottamaan hallusinaation virtuaalitodellisuudesta. "

Et voi millään kaapelillakaan välittää TIEETYÄ hallusinaatiota näkökeskuksesta toiseen. Näköhermon kautta voisi ehkä saada aikaan tietyn väriärsykkeen, mutta se rinnastuisi silloin silmään eli aistimeen tulevaan "tavalliseen" signaaliin.

" Toisaalta, mitäpä minä puolustamaan mitään. Ei minun tarvitse. Sinä esität väittämän, joten on sinun velvollisuutesi todistaa se todeksi. "

Muskin velvollisuus on todistaa todeksi, mitä väittää, varsinkin kun se on kaiken tä-hänastisen TIETEELLISEN tiedon vastaista. (En katso Turun Aivokaapeli-Anttia tie-teen edustajaksi. Hän on horissut haastatteluissa aiva ufologisia, kuten että "ihmiset näkevät unissaan Keenistä muinaiseläimiä, joita ei enää ole...)

" Todista, että aivojen signaaleja ei voi digitoida eikä päinvastoin mitään tietoa voida projisoida aivojen sähkökemiaan. "

Nojaan vain johtaviin virkavastuullisiin neurofysiologeihin kuten R. Douglas Fieldsiin ja heidän selvittämiinsä aivomekasnimeihin.

" Minä en esitä väittämää. Minulle riittää "ehkä". Sinä sanot, että homma on kukkua, joten odotan ehdottomia ja vedenpitäviä todisteita. "

Homma on niin kauan kukkua kuin se on absoluuttisen varmasti todistettu todeksi.

" Voi tuntua aika kohtuuttomalta, että vaadin kaltaistasi maallikkoa todistamaan asi-oita, joista jopa jotkut "kökkönobelistitkin" ovat kanssasi eri mieltä, mutta ellen vaadi sinua todistamaan väittämiäsi (tässä ja nyt), helppo sinun olisi vain sanoa, koska et olet täällä elämässä esim. vuonna 2100, jotta saisit hävetä silmiä päästäsi. "

Ne, jotka noihin aivopieruihin ja kusetuksiin hassaavat kansan eli meidän rahat, saavat hävetä silmät päästään.

" Sama toki myös ihmisille, jotka väittävät että kasvihuoneilmiötä ei ole lainkaan ole- massa tai päinvastaisesti ne, jotka väittävät että ihmiskunta on kasvihuoneilmiön su-kupuuttoon tappama samaan päivämäärään mennessä. Hekään eivät ota sosiaalista vastuuta sanomisistaan, koska kun heidät todetaan paskanpuhujiksi, he ovat jo kuol-leet. Tämän takia positiiviset väittämät pitäisi pyrkiä todistamaan todeksi esittäessään, tai tunnustaa ne pelkiksi arvauksiksi. "

On väittämiä, jotka pitää todistaa oikeiksi, eli verifioitava, kuten juuri olemassaoloväit- teet ilmiöistä, joita ei toistaiseksi ole löydetty, ja on väitteitä, jotka pitää voida falsifioi-da, kuten yleisyysväitteet, esimerkiksi että "kaikki korpit ovat mustia". Muskin väite kuuluu edellisiin.

Heikki Karjalainen kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 06:16

Telepatiaa on jo luonnollisestikin ihmisissä. Se ilmenee parhaiten identtisten kaksos-ten ajatuskuvioissa, jossa toinen ennakoi toisen toimet ja pystyy etäältä aistimaan toisen tekemisiä ja ajatuskuvioita ilman mitään sovittuja toimia.

Toinen alue ovat pitkään keskenään eläneet vanhukset, jotka joko tapakäyttäytymi-sen tms. mukaisesti osaavat ennakoida puolisonsa käyttäytymisen ja ajatuskuviot. Siinä on osa telepatiaa osa muuta.

Se on selvää, että ajattelu on "mikrosähköistä" ml. kemiallista toimintaa ja, että tele-patian käyttö on mahdollista laajemminkin tulevaisuudessa. Ja, että tulevaisuuden viestintä voi olla täysin langatonta ilman välihärveleitä- kännyköitä yms..


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 31. maaliskuu 2017 08:15

Tuo on kaikki perätöntä,ja sitä miten Saksan natsipuolueen salattu pääideologi Hans Berger ajatteli. Informaation alitajuinen välittyminen aistimellisin merkein ei ole telepatiaa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/aivos-hk-k-yr-eeg-n...



YLEn hörönlöröä intuitiosta ja mm. muka "koneiden kanssa yhteensulautumisesta". Asiaan on kytketty henkilöitä, jotka taatusti eivät tykkäisi hyvää jos esimerkiksi edelleen olisivat hangissä... Lapsille tuputetaan puoskarineurotiedettä:

"Dok: Inn sæi - intuition voima


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 1. huhtikuu 2017 21:00

(Inn sæi - The Sea Within, Islanti/Englanti 2016) Kaksi islantilaista naista yrittää selvittää, kuinka ihminen voi päästä kosketuksiin sisimpänsä kanssa nykyajan stressaavassa ympäristössä. He löytävät intuition voiman. "

https://areena.yle.fi/1-3257820


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 21. huhtikuu 2017 11:01

http://www.iltalehti.fi/viihde/201704182200104549_vi.shtml

Johnny Deppistä riitaisasti eronnut Amber Heard löysi uuden rakkauden miljardööri Elon Muskin kanssa - suunnittelee jo häitä

Tiistai 18.4.2017 klo 19.02


Amber Heard ja Elon Musk löysivät yhteisen onnen.


  • Amber Heard löysi uuden onnen Johnny Deppin jälkeen.
  • Heardin uusi mies on miljardööri Elon Musk.
  • Kaksikon kerrotaan suunnittelevan häitä.


Lähes koomisen riitaisasti ex-miehestään Johnny Deppistä eronnut näyttelijä Amber Heard on löytänyt uuden rakkaan. Heard on seurustellut viime vuodesta lähtien Tesla-yhtiön perustajan Elon Muskin kanssa.

Daily Mail kertoo nyt, että pariskunta on varsin vakavissaan suhteensa kanssa. Tam-mikuussa lopullisen eron Deppistä saanut Heard onkin jo huhujen mukaan valmis solmimaan uuden avioliiton.

Muun muassa Heardin isä David kertoi vastikään Grazia-lehdelle tyttärensä haluavan asettua ja perustaa perheen Muskin kanssa.

- Amber ja Elon ovat molemmat hyvin tosissaan suhteensa kanssa.Tyttäreni haluaisi kovasti mennä naimisiin. He ovatkin jo tehneet suunnitelmia perheen perustamista varten, isä paljastaa.

30-vuotias näyttelijä yhdistettiin 45-vuotiaaseen biljonääriin jo viime kesänä, mutta vasta tänä vuonna pariskunta on tehnyt suhteestaan julkisen.

Yli 10 miljardin omaisuuden teknologiayhtiöillään tehnyt Musk iski silmänsä Heardiin jo parin tavatessa Machete Kills -elokuvan kuvauksissa vuonna 2013.

Musk meni jopa niin pitkälle, että lähetti elokuvan ohjaajalle Roberto Rodriguezille lukuisia sähköposteja, joissa pyysi ohjaajaa järjestämään tapaamisen ihannoimansa näyttelijän kanssa. Heard oli tuolloin kuitenkin yhdessä Deppin kanssa.

Muskin sinnikkyys kuitenkin palkittiin, ja pariskunnan välit alkoivat lämmetä Heardin ja Deppin suhteen ajauduttua umpikujaan.


Heard muutti vastikään Muskin Bel Airissa sijaitsevaan linnamaiseen kartanoon.
Heard muutti vastikään Muskin Bel Airissa sijaitsevaan linnamaiseen kartanoon. (ALL OVER PRESS)
Elon Musk iski silmänsä Heardiin jo neljä vuotta sitten.
Elon Musk iski silmänsä Heardiin jo neljä vuotta sitten. (ALL OVER PRESS)
Amber Heard ei anna epäonnistuneen avioliittonsa seisoa uuden onnensa edessä.
Amber Heard ei anna epäonnistuneen avioliittonsa seisoa uuden onnensa edessä. (ALL OVER PRESS)

OLLI MARTELA


Risto Juhani Koivula kommentoi_ 1. kesäkuu 2017 09:55

No nyt se pahan keksi...

http://yle.fi/uutiset/3-9642635

Teslan perustaja uhkaa jättää Trumpin hallinnon, jos USA vetäytyy ilmastosopimuksesta

Uhkauksesta vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta tuli kynnyskysymys sähköautoyrittäjälle




Sähköautoja valmistavan Tesla Motorsin perustaja ja toimitusjohtaja Elon Musk uhkaa jättää presidentti Donald Trumpin neuvonantajan tehtävät jos Yhdysvallat vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta.

Musk ilmoitti suunnitelmistaan Twitter-tilillään heti presidentti Trumpin aikeiden tultua julki.

Pariisin ilmastosopimuksen kannattajana Musk on yrittänyt vakuuttaa presidentti Trumpia ilmastosopimuksen tärkeydestä.

Muskia on arvosteltu kovin sanoin hänen roolistaan Trumpin hallinnon neuvonantajana. Useat hallinnon neuvonantajista ovat eronneet tehtävistään tehtävissä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.

Lähteet: AFP, STT


NILKIT ASIALLE:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/matti-apunen-ek-bolderberg-h-perehti-noopelistin-sijaisena-teko


Matti Apunen (EK, Bilderberg) höperehti noopelistin sijaisena tekoälystä YLE:ssä


Hyvä, petraava blogi yleisesti ottaen tuo Lauri Gröhnin KVASITIETOYHTEISKUNTA tästä samasta aiheesta viime kädessä!

Skepsiksen entinen puheenjohtaja on tässä täysin oikeassa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Bilderberg, Helsingin yliopisto, kyberturvallisuushörhö Jarno Limnell, Teknologian kehittämiskeskuksen johtaja Jyrki "naisia ahdistellaan Edus- kunnan hississä" Kasvis,  Hesari ja YLE monen muun ohella LEVITTÄVÄT "UUTTA" TÄYSIN JÄRJETÖNTÄ JA HÖYRÄHTÄNYTTÄ USKONTOA muka "TODELLA AJATTELEVISTA TIETOKONEISTA"!

Hatunnosto hölynpölytieteen veteraanivastustajalle!

(Joskus hän on vähän vastustanut oikeaakin tiedettä kuten I.P. Pavlovia...)

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228142-matti-apunen-hopsi-tek...

http://areena.yle.fi/1-3062583

Äärimmäisen outo "varamies" noopelistille.... mitähän se ties....

(Välillä sillä on flunssa ja välillä hammassärky... Kävi kuitenkin pokkaamassa sen plootunsa Kalle-Kustaalta.)

Käyttäjän grohn kuva

Lauri Gröhn

Parainen

Sitoutumaton

Nauvo, 1997-2004 Brysselissä. Tutkinto: teor. fysiikka ym. Työura: Helsingin yliopis-to, Viherlaakson yk. iltalinja, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 1984- 1997, yrittäjä Brysselissä, Euroopan komissio (multimedia ja knowledge man.), Suomessa yrittäjä 2005-. Rakensin 1. tietokoneeni 1976. Lanseerasin termin "sulautetut järjestelmät" 1981. Skepsiksen pj. 1993.

Matti Apunen höpsi tekoälystä

MA: "Eric Brynjofsson, joka on maailman johtavia robotisaation tutkijoita..." Matti Apunen Ykkösaamussa 17.12.2016. 

LG: EB ei ole robotisaation eikä tekoälyn tutkija. 

"Erik Brynjolfsson (born 1962) is an American academic, and Schussel Family Pro-fessor of Management at the MIT Sloan School of Management, the Director of the MIT Initiative on the Digital Economy,[1] Director of the MIT Center for Digital Business and a Research Associate at the National Bureau of Economic Research, known for his contributions to the world of IT Productivity research and work on the economics of information more generally." Wiki

MA: "... sanoi,että koneiden syvä oppiminen,deep learning,on kaikkien aikojen suurin teknologinen murros. Se tapa, jolla koneet pystyy nyt hallitsemaan tietoa muuttaa lähesulkoon kaiken. "

LG:  Rankkaa liioittelua. Mitään läpimurtoa ei ole nähty. Heikko tekoäly perustuu räätälöintiin, vahvaa tekoälyä ei ole olemassa, ei ehkä koskaan.

MA: "Kysymys ei siis ole siitä, että me näytetään koneelle mitä tehdä, vaan koneet alkavat oppia itse. Ne oppivat nollasta kolmessa päivässä kansainvälisen tason shakkia ilman ihmisen väliintuloa."

LG: Perustuu valeuutiseen. Viittaa opiskelija  Matthew Lain gradussaan kehittämään Giraffe-ohjelmaan. 

"Rather like many lonely humans, learns by playing chess against itself, but as MIT Technology Review pointed out, t was also fed a massive dataset of moves from real chess matches. Lai used a database of millions of chess moves, adding in random other moves to build up a library of 175 million moves for Giraffe to call upon. Giraffe uses those moves in games it plays against itself, learning which worked in which si-tuation,until it has enough of a knowledge base to take on other computer programs.
Giraffe apparently finds the best move from its top three move decisions for each round on 70% of moves. Lai found that after just 72 hours, Giraffe had the proficiency higher than about 98% of ranked human players."


http://qz.com/502325/an-ai-computer-learned-how-to-beat-almost-anyone-at-chess-in-72-hours/

TUOTA SAMAA TÄYSIN HÖYRÄHTÄNYTTÄ JA SEKAPÄISTÄ PASKAA TUNKEE NYT OVISTA JA IKKUNOISTA JA VIELÄ SAVUPIIPUSTAKIN SISÄÄN...

Pannan tähän nyt yksi vähän vanhempi juttu aiheesta koskien Maikkarin "tiedeohjelmaa" (jota teki patapönttö IT-toimittajapimu Johanna Korhonen):

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-pois...

Assosiatiiviselle muistille perustuva tietokone ei ajattele


Helsingin Sanomien 10.11. tiedesivulla on kirjoitus Nokian tutkijan tohtori Pentti Hai-kosen kehittämästä oppivasta neuronimikropiiristä. Tällaisella mikropiirillä olisi tarkoi-tus yhdistää esimerkiksi koneen "aistimaan" hahmoon jokin esimerkiksi sanallinen koodi, jos nämä hahmot  esiintyvät riittävän monta kertaa yhdessä,ja eri koodien osia yhdistelemällä voitaisiin saada kone myös muodostamaan ikään kuin assosioimalla uusia hahmoja aikaisempien hahmojen osien tai "ominaisuuksien" avulla.

Mikropiirin "oppimia" hahmoja nimitetään kirjoituksessa "mielikuviksi", ja koska ajat-telu yleisesti ja ilmeisen oikein ymmärretään (ihmisen) mielikuvien yhdistelemiseksi signaalien (kielen,sisäisen puheen) avulla, herää kysymys, voisiko riittävän monimut- kainen ja ennen kaikkea riittävän monimutkaisista mikropiireistä koostuva oppiva ko-nekokonaisuus "ajatella":"Voiko kone muka todella oppia ihan itse merkityksiä, älytä?", kysyy toimittaja.

Edelleen Haikosen yritys poikkeaa muista tuhansista yrityksistä rakentaa oppiva kone tarkastelunäkökulmaltaan: "Muut ovat lähteneet hermoverkkomalleissa alhaalta ylös. Minulla on uusi näkökulma, eli katson koko systeemin arkkitehtuuria ylhäältä päin." 

Edelleen todetaan mm.: Haikonen käyttää sirussaan rinnakkaisia signaalien ryhmiä. Niistä jää muistijälki verkottuneeseen piirimuistiin, kuten muistijäljet meillä aivoihin.

"Hahmo on tärkeämpi kuin 0 ja 1. Ei ihminenkään käytä numeerisia laskuja koko ajan. Kaikki ajatuksemme ovat itse asiassa hahmotusta."

"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Jo Aristoteles selitti, että ajattelemme assosioimalla, yhdistelemällä asioita."


Mutta ajatteleeko se kone sitten? "Ainakin siihen syntyy sisäisiä mielikuvia, joiden merkitys on sidottu ulkomaailmaan", Haikonen vastaa:

"Assosiatiivinen muisti poikkeaa tietokoneiden vakiintuneista 0/1-ohjelmista siinä,että muistin merkitys on sidottu "rautaan" eli tässä tapauksessa piikiekkoihin. Samalla tapaa mielikuvamme on sidottu aivojen hermoverkkoon", todetaan kirjoituksessa, ilmeisesti toimittajan taholta.

Haikosen molemmat perusnäkökohdat ovat varmasti periaatteeltaan oikeita myös tarkasteltaessa todellista ajattelua. Tieto on päässämme varmasti jonkinlaisessa as-sosiatiivisessa eikä esimerkiksi digitaalisessa muodossa, ja systeemin arkkitehtuuria on tarkasteltava ylhäältä alaspäin eikä päin vastoin. Viimeksi mainittu on jo sikälikin selvää,että mitä pienemmiksi osiksi me systeemin jaamme,hermosoluiksi, synapseik- si, välittäjäaineiksi jne., sitä laajemmalle joukolle kauempana ja kauempana inhimilli-sestä ajattelusta olevia eläin- ryhmiä nämä peruspalikat ovat yhteisiä. Esimerkiksi simpanssin ja ihmisen perusaivosolut tuskin paljonkaan poikkeavat toisistaan, rotan synapsit ovat samanlaisia kuin näiden kehit- tyneempien lajien (luulisin), niitä vain on solua kohti vähemmän jne. Sen sijaan ei ole lain- kaan selvää, että mielikuva olisi ni-menomaan sidottu johonkin hermosoluun tai niiden ryh- mään. Ajattelu ei myöskään ole mitä tahansa hahmotusta,vaan se on nimenomaan kieltä ja mm. logiikkaa käyttä-vää hahmotusta,sillä on niin "digitaalinen" (tosi/epätosi) kuin assosiatiivinenkin puolensa. Paitsi ajattelumme kieli, myös sen logiikat kehittyvät historiallisesti.

Tämä vertaus muihin lajeihin, kuten simpansseihin, jotka eivät ajattele ympäristöstä riippumattomalla tavalla kuten ihmiset, vaikka nekin orientoituvat ympäristöönsä opi-tun tiedon avulla,myöskin pääasiassa opitun ns. ärsykehierarkian ohjaamina, kertoo- kin vastauksen siihen, ajatteleeko kone vai ei: hienoimmatkaan komponentit eivät ta-kaa, että syntyisi ajattelua. Sen sijaan voi syntyä uusia tehokkaita tapoja kuvata ym- päristöä koneeseen ja kehit- tää tätä automaattina. Mitä enemmän mennään solu- ja komponenttitasolle, sitä enemmän se, mitä simpanssin aivoissa tapahtuu, on täsmäl-leen samaa fysikaalisesti, kemiallisesti, sähköisesti ja informatiivisestikin kuin se, mitä meidänkin aivoissamme tapahtuu. Tosin eri asiat ovat vähän eri paikoissa. Koneisto on perusteiltaan sama ja ehdollisten refleksien jär- jestelmän kehittämä, mutta ihmi-nen käyttää sitä eri tavalla. Ajattelu edellyttää tietoisuutta, jossa me kielellisesti mieli- kuviamme yhdistelemme, ja "oikeiksi" eli tosiksi katsomamme johtopäätökset objekti-voimme uusiksi muistijäljiksi takaisin alitajuntaamme, josta niitä sitten voimme taas palauttaa mieleemme edelleen prosessoitaviksi.

Haikosen ja muiden tutkimus, jolle toivotan parhainta menestystä, saattaa tietysti poikia vaikka miten järisyttäviä parannuksia tietoteknologiaan, joskaan digitaalista laskemista sellaiset automaatit eivät syrjäytä. Niille syntyy muita, nyt ennakoimattomiakin käyttökohteita.

Helsingin Sanomien 13.10. tiedesivulla käsitellään periaatteessa samaa kysymystä: milloin ihmisen keksimän koneen voidaan katsoa olevan älykäs? Alaotsikko antaa yhden vastauksen: "Koneille voidaan luoda historia ja persoonallisuus, mutta ei tietoisuutta."

Voidaan keskustella siitä, mitä ovat historia ja persoonallisuus, mistä kone ikään kuin "luulee" olevansa peräisin, ja mitä se itse "luulee" olevansa, ja voidaanko koneesta tällaisia termejä käyttää johtamatta "yleistä tietoisuutta" ehdoin tahdoin harhaan. Mutta tietoisuus on ilmiö, joka ikään kuin peilautuu ihmispäähän yhteiskunnan kautta, muiden kehittämän päidemme ulkopuolelle koodatun tietopohjan, palautteen (joka sekin on osattava tarvittaessa tulkita jopa valheelliseksi), paitsi ympäristön myös omien ajatusten havainnoinnin ja niiden todenperäisyyden testaamisen jne. kautta.

Koneellisen tietoisuuden kehittäminen edellyttäisi, että koneet ikään kuin eläisivät omassa yhteiskunnassaan, josta käsin ne sitten tekisivät havaintoja esimerkiksi tästä meidän yhteiskunnastamme, ja vaikuttaisivat siihen. Ei oikein vaikuta mahdolliselta, eikä välttämättä kauhean toivottavaltakaan. Ja kuten mainittu, tietoisuus on ajattelun, ja ajattelu tietoisuuden ehdoton edellytys.


Risto Koivula, DI, Tampere


Kulostaa "hyvältä", mutta on hölynpölyä:

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tietoinen_kone_tarvi...




Jos halutaan ymmärtävä ja oppiva kone, sille pitää antaa aisteja, tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.



tunteita ja motiiveja - ja riittävästi aikaa harjoitella.

Pikkulintu pyrähtää orapihlaja-aidan läpi loukkaamatta itseään piikkeihin, vaikka tuulisi puuskaisesti. Suoritus on hämmästyttävämpi kuin äkkiseltään kuulostaa.

Jos tehtävä uskottaisiin supertietokoneelle, se ohjaisi lintua mittaamalla nopeutta ja suuntaa sekä etäisyyttä esteistä ja laskemalla kaiken aikaa uusia ohjausarvoja siiville. Tähän kone tarvitsisi koko nopeutensa. Lisäksi koneessa pitäisi olla kaikki laskentakaavat valmiiksi ohjelmoituina.

Linnusta ei ole laskijaksi. Aivosolut ovat suhteellisen hitaita, eikä edes niiden valtava rinnakkaisuus riitä korjaamaan asiaa. Aivot eivät kerta kaikkiaan ehtisi laskea tarvittavia ohjaustietoja ajoissa.

Jotenkin muutaman gramman painoiset linnunaivot kuitenkin päihittävät nykyiset supertietokoneet. Mitä aivoissa tapahtuu? Saisiko koneet yhtä tehokkaiksi?

Tekoälylle ei ole saatu maalaisjärkeä

Koneet voivat hyvinkin alkaa pärjätä aivoille, jos numerolaskentaan ja valmiiseen oh-jelmakoodiin perustuvan tekoälyn sijasta saadaan tietokone itse oppimaan ja ymmär-tämään. Näin uskoo tekoälytutkija Pentti Haikonen. Hän ei ole yksin: maailmalla monissa koneymmärryksen ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn hankkeissa haluttaisiin saada aikaan ensimmäinen toimiva konetietoisuuden sovellus.

Konetietoisuuden ajatus virisi osaltaan nykyisten tekoälyohjelmien rajoittuneisuudes- ta. Ne kyllä suoriutuvat luotettavasti tarkoista ja yksitoikkoisista tehtävistä, mutta ohjelmoijaa tarvitaan aina, kun mennään ennalta ohjelmoitujen rajojen ulkopuolelle. Koneelle ei ole saatu maalaisjärkeä.

Nykyisillä tietokoneilla konetietoisuutta voi tutkia vain simuloimalla, panemalla tavalli-nen tietokone matkimaan toisella tavoin toimivaa järjestelmää. Uudet lähestymistavat tähtäävät enemmän aivojen kaltaiseen koneeseen, jossa tietoisuuden ilmiöt esiintyisivät luontaisesti.

Kokonaan toimivaa konetta Haikosella ei vielä ole, mutta joitakin järjestelmän osia on kokeiltu nykyisillä tietokoneilla ja erityisesti tätä varten rakennetuilla piiriratkaisuilla. Haikonen uskoo, että nopeuden ja suorituskyvyn läpimurto nähdään, kun käyttöön saadaan rinnakkaisia neuroverkkomikropiirejä.

 

Tietoinen kone harrastaa sisäistä puhetta

Konetietoisuuden luojan kannattaa aluksi analysoida, mistä ihmisen tietoisuus koostuu. Sen voi eritellä esimerkiksi näin:

- tietoisuus itsestä ja ympäristöstä
- käsitys menneisyydestä ja nykyhetkestä
- tietoisuus omista tarpeista ja tavoitteista
- tietoisuus omista ajatuksista.

Jotta Haikosen koneesta tulisi toimintakykyinen, sillä täytyy siis olla muistoja sekä käsitys nykyhetkestä ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Sillä pitää olla tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja niihin pääsemiseksi. Koneen täytyy osata etukäteen suunnitella, kuvitella ja ennakoida toimiensa mahdollisia lopputuloksia.

Tämä tarkoittaa käytännössä koneen sisäistä mielikuvavirtaa ja myös sisäistä puhetta, samaa, jota me käytämme. Haikosen mukaan nämä il-miöt ovat ainakin lähellä sitä, mitä ihmiset ovat kautta aikojen pitäneet tietoisena ajatteluna.

 

Saadaan robotti reagoimaan mielikuviin

Tietoiseksi koneeksi valmistettu robotti ei suorittaisi ohjelmaa mekaanisesti, käskystä toiseen. Robotti reagoisi mielikuviin, jotka perustuvat sen omien havaintojen, liikkeiden ja päämäärien vertailuun.

Jotakin tehdäkseen tällaisella koneella pitää olla motiiveja, aivan kuten ihmiselläkin. Koemme esimerkiksi nälkää, uteliaisuutta, halua ja väsymystä. Mielihyvää tuottavaa toimintaa haluamme jatkaa ja mielipahaa välttää.

Haikosen mallin mukaisella tietoisella koneella olisi tunnetilojen vastineita: robotti voi esimerkiksi ryhtyä uteliaaksi, kun akut ovat tarpeeksi täynnä ja kaikki systeemit toimi-vat eikä muuta aktiivisuutta ole. Tai jos odotettu tavoite ei toteudu,seuraa pettymystä vastaava reaktio - hyödyllinen opetus tilanteen toistumisen varalle. Motivoimalla konetta voisi myös ohjata haluttuihin suorituksiin.

Tunnetilat ovat Haikosen mallissa jatkuvasti muuttuvia reaktiotiloja. Ne muun muassa siirtävät koneen huomion kohteesta toiseen aina, kun kohteen aiheuttaman reaktion voimakkuus ylittää jonkin kynnysarvon. Tällaisia systeemireaktioita ei ole tavallisessa tietokoneessa, eikä niitä edes voida ohjelmoida siihen, koska tietokoneen piirikytkentä ei ole aivojen kaltainen systeemi.

 

Lapsuus tutustuttaa aisteihin ja kieleen

Ensimmäinen Haikosen kone tarvitsee lapsuuden eli oppimisjakson. Lapsuuden aluksi koneelle annetaan aisteja, kuten näkö, sekä alkeishahmojen tunnistuksessa tarvittavia menetelmiä.

Nämäkin vastaavat paljolti sitä, mitä ihmisaivoissa on valmiina. Vaistomme - koneen tapauk-sessa valmiiksi annetut osat - ohjaavat vauvaa alkuun, esimerkiksi tunnistamaan ihmiskasvoja.

Kun kehitys etenee, yhä suurempi osa aistihavainnoista perustuu oppimiseen. Aisti-havaintoja opitaan ymmärtämään yhdistämällä eri aistien antamaa tietoa. Esimerkik- si käsitys nähtyjen esineiden muodosta syntyy alun perin koskettelun ja eri kulmista katselun avulla. Esineisiin aletaan yhdistää myös käsitys niiden käytettävyydestä ja niiden arviointi vaikkapa hyviksi tai pahoiksi.

Havaintojen kohteille voidaan antaa nimiä. Pelkät nimisanat eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan muun muassa verbejä. Verbit kertovat muutoksista ja tapahtumista ja myös riippuvuussuhteista: kuka teki, mitä teki, mille teki. Sanojen käyttöön tarvitaan kielioppia.

Kielitaitoisen koneen kanssa voi keskustella, ja sitä voi opettaa sanallisesti. Tietyn pisteen jälkeen kone voi opiskella lisää kirjasta tai katsoa mallia toisten tekemisistä.

Kun ensimmäinen tietoinen kone on läpäissyt lapsuutensa, seuraavia koneita ei tarvitse enää opettaa alusta alkaen. Niiden muistiin voi ladata kopion prosessin oleellisista osista ja lopputuloksista.

 

Tietoinen ja tiedostamaton kytkeytyvät

Motoriikan kone voi oppia kuten ihminen: kokeilemalla ja leikkimällä, ensi alkuun satunnaisin liikkein. Kustakin liikkeestä jää mielikuva, joka kytkeytyy tämän liikkeen aiheuttaneisiin tiedostamattomiin liikesäätelysignaaleihin.
Myöhemmin pelkkä liikkeen mielikuva herättää vastaavat liikesäätelysignaalit. Silloin robotti voi liikuttaa esimerkiksi kättään mutkikkaasti ilman liikeratalaskentaa. Ihmisellä samaa vastaa liikemuisti.

Haikosen mukaan tässä koneelle muodostuu kytkentä tietoisen ja tiedostamattoman välille. Vastaavasti ihminen vaikkapa tarttuu kahvikuppiin tiedostamatta mitenkään omia hermosignaalejaan - puhumattakaan mistään liikeratalaskuista. Näin ihminen säästää valtavasti tietojenkäsittelykapasiteettiaan. Hän antaa maailman "laskea" eli kertoa oikeat vastaukset, jotka hän havaitsee ja oppii kokemuksen kautta.

 

Kokeillen oppinut liikkuu tehokkaasti

Tällä tavoin opetettu robotti voi päihittää nykykoneet kirkkaasti monessa sellaisessa tehtävässä, jotka ovat ihmiselle yksinkertaisia.

Esimerkiksi siirtyäkseen vaikkapa vain pari metriä perinnäinen robotti tarvitsee tarkkaa paikkatietoa infrapuna-antureilta tai GPS-laitteesta. Lisäksi reitin pitää olla valmiiksi koodattuna. Vasta tämän jälkeen robotti voi laskea, miten sen on käytettävä moottoreitaan, jotta siirtyminen toteutuisi.

Haikosen kone sen sijaan selviää oudossakin ympäristössä ihmisen tavoin. Robotti ymmärtää havaitsemansa vapaan tilan liikkumismahdollisuutena, ja jos senhetkiset tavoitteet tai uteliaisuusreaktio ovat riittävän vahvoja, robotti alkaa liikkua. Reittiä ei tarvitse etukäteen suunnitella ja laskea, vaan kone toimii tilanteen mukaan.

 

Koneella pitää olla tärkeysjärjestys

Tiedon yhdistelemisessä ja pilkkomisessa sekä mieleen painamisessa pitää päästä tasapainoon. Yksityiskohtia on valtava määrä, joten koneella täytyy olla tärkeysjär-jestys. Onnistuneet ratkaisut kannattaa ihmisen tavoin muistaa herkästi ja käyttää uudelleen.

Ihmisen muistissa säilyvät lisäksi monet epäonnistuneet yritykset, joiden turha toistaminen veisi aikaa, kun seuraavan kerran on kokeiltava samantyyppistä ratkaisua.

Ennalta annetut tunteet tai vaistot voivat Haikosen mukaan ohjata koneenkin tärkeysjärjestystä. Haikonen uskoo, että näin rakennettu kone selviää myöhemmin myös uusista tilanteista kuten ihminen: yhdistelemällä kokemuksesta hankittua tietoa, soveltamalla tunteitaan ja ennakoimalla.

 

Sopii tulipaloihin, sarsiin ja Marsiin

Filosofien iloksi konetietoisuuden kehitys voi valaista ikiaikaista tietoisuuden arvoitus-ta. Tämä on kuitenkin sivutuote. Varsinaisina tavoitteina ovat nykyisiä tehokkaammat robotit.

Vieraissa ja vaarallisissa oloissa tietoinen kone kykenisi itsenäiseen toimintaan. Se pelastaisi tulipalosta ihmisiä tai tavaroita, jotka ovat inhimillisille savusukeltajille liian vaarallisissa paikoissa.

Robotit eivät sairastu - eivät ainakaan ihmisen tauteihin. Yksi nykymaailman uhka-kuva on superinfluenssan tyyppinen, helposti leviävä uusi tauti, johon ei ole vielä lääkitystä. Hoivarobotti toimisi epidemioissa, joissa hoitavat ihmiset olisivat kuolemanvaarassa.

Marsissa robotti osaisi paitsi liikkua itsenäisesti myös etsiä uteliaisuuttaan kiihottavia kohteita, jotka samalla olisivat tieteellisesti mielenkiintoisia.

Jeff Hawkins, Palm Pilot -tietokoneen keksijä,on sanonut kirjassaan On Intelligence, että "kymmenen vuoden sisällä nämä koneet ovat teknologian ja tieteen kuumimpia aloja". Haikosen mukaan Suomella on vielä mahdollisuus olla maailman eturivin mai-ta kognitiivisen teknologian tutkimuksessa ja soveltamisessa, jos alaan satsataan.

 


Risto Kaivola on tekniikan lisensiaatti ja entinen toimittaja, nykyinen Nokian akustiikkasuunnittelija.

Asiantuntija, tekniikan tohtori Pentti O. A. Haikonen tutkii tekoälyä Nokian tutkimus-keskuksessa. Haikonen on myös kirjoittanut kirjan The Cognitive Approach to Conscious Machines (Imprint Academic, UK, 2003)

Lisätietoja konetietoisuuden taustoista: http://en.wikipedia.org/wiki/Artificial_consciousness

Aiheesta aiemmin: Kun robotti ihmismäistyy, Tiede 5/03, s. 30-32.
Teksti myös nettiarkistossa: http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=380&vl=2003

 

Miten kohdella konetta?

Jos Atorox on ihminen, onko sen pahoinpitely tai tappaminen samanlainen eettinen vääryys kuin ihmisen tappaminen? kysyy filosofi Timo Airaksinen tuoreessa kirjassa Ihmiskoneen tulevaisuus (WSOY 2006). Robottietiikka vaatii vastausta, hän painottaa.

Kirjailija Aarne Haapakoski (1904-1961) eli nimimerkki Outsider loi 1940-luvulla mielikuvituksessaan Atorox-robotin. Tarinassa nerokas professori Mitax kopioi robot-tiin ihmisaivojen täydelliset "sähkövärähtelykuvat".

Nyt kysymys kehittyneiden koneiden kohtelusta on siirtynyt fantasiasta akateemiseen tieteeseen.

Tekoälytutkija Pentti Haikonen puhuu "robotin lapsuudesta". Ihmisen ominaisuuksia vain siirretään opetuksen avulla, ei "aivofilmillä", kuten Atoroxin tapauksessa.

Ei edes tarvitse odottaa Atoroxin tasoista tekniikkaa,ennen kuin eettiset ongelmat tu- levat vastaan. Kysymys ei kuulu "voivatko ne järkeillä?" eikä myöskään "voivatko ne puhua?" vaan "voivatko ne kärsiä?", julisti brittiläinen filosofi ja juristi Jeremy Bentham (1748-1832) jo vuonna 1789 kirjassaan Moraalin ja lainsäädännön periaatteet.

Bentham puhui eläinten oikeuksista, mutta muuttuuko asia miksikään, jos sanan "eläin" tilalle pannaan sana "kone"?

 

Kettutytöistä konetyttöihin

Joidenkin tutkijoiden mielestä edes kärsimisen kyky ei ole tarpeen. Yhdysvalloissa pidettiin 1970-luvun alussa oikeudenkäynti, jossa ympäristöjärjestö Sierra Club ajoi eräässä Nevadan laaksossa kasvavien puiden asiaa. Puut - tai pitäisikö sanoa puiden puolustajat - hävisivät jutun tuomariäänin 4-3. Kolme tuomaria oli siis valmis antamaan puille oikeuksia. Oikeustieteen professori Christopher D. Stone Etelä-Kalifornian yliopistosta julkaisi vuonna 1972 artikkelin otsikolla "Tulisiko puiden saada oikeudellinen asema? Kohti luontokappaleiden laillisia oikeuksia".

Seuraava askel on sanoa, että oikeuksia pitää olla elottomillakin esineillä. Brittiläinen moraalifilosofian professori Mary Midgley julistikin jo 1980-luvulla, että meillä on mo-raalisia velvoitteita kuolemaa, jälkimaailmaa, lapsia,mielenvikaisia, ihmisen ja muiden sikiöitä, tuntevia ja tunteettomia eläimiä, kasveja, tehtyjä tai luonnonmukaisia elotto-mia esineitä, järjestelmiä (perhettä, lajia, maata, elonkehää), omaa itseä sekä Juma-laa kohtaan (lainaus Luc Ferryn ym. kirjasta Uusi ekologinen järjestys, Expertise 1993).

Filosofinen keskustelu ennakoi tulevaa. Kaksisataa vuotta Benthamin jälkeen kettu-tytöt iskivät turkistarhoihin ja metsien suojelijat sitoivat itsensä puihin. Kohta näemme ehkä konetyttöjä, jotka päästävät robotteja ulos tehtaista tai lukitsevat itsensä koneisiin.

 

Moraaliongelmia koneilla ja ihmisillä

Yhtä tärkeää kuin ihmisen suhtautuminen koneeseen on koneen suhtautuminen ih-miseen. Itsenäinen ja utelias robotti, jolta puuttuvat moraaliset tunteet, voi tappaa ihö misen tutkiakseen, mitä hänen sisällään on.Tai kone voi keksiä, kuten tietokone HAL Arthur C. Clarken romaanissa 2001: Avaruusseikkailu, että ihminen on häiriö, joka on parasta raivata pois.

Tieteiskirjailija Isaac Asimov (1920-1992) laati kaukonäköisesti jo vuonna 1942 roboteille kolme lakia. Ensimmäisen lain mukaan robotti ei saa vahingoittaa ihmistä. Toiseksi robotin on noudatettava ihmisen käskyä, paitsi jos ensimmäisen lain täyttäminen vaarantuu. Kolmanneksi robotin on suojeltava itseään, kunhan kahta ensimmäistä lakia ei tällöin rikota.

Koneiden oikeudet ovat yksi ongelma ja koneiden moraali toinen. Kolmas ja kenties suurin ongelma on se, mitä ihmiset tekevät robottien avulla toisilleen. Asimovin Alas-tomassa auringossa, joka ilmestyi vuonna 1956,ihminen antaa kahdelle robotille teh- tävän. Erikseen suoritukset ovat vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat toisen ihmisen kuoleman. Robotiikan lakeja noudatetaan, mutta tuloksena on silti murha.


Kirjoittaja Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumou...


http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/kansan-aani-2-2013-puosk...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/unet-kasetille-tietoyhte...


http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/emme-tarvitse-eu-n-...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/saatanan-ylen-prisma-mik-sontakasa-daniel-kahnemannin



Kommentit

Ladataan...