Lainaus eräästä nettikeskustelusta:

"Neurotieteessä on yksi pitkään tunnettu vapaan tahdon ongelma, jota tässä kes- kustelussa ei ole sivuttu: aivotutkimuksen valossa tahdon päätös tapahtuu ennen sen tietoiseksi tulemista.

Nämä tulokset on tietysti vielä epäselviä, mutta ne ovat sopusoinnussa sellaisen tietoisuuden määritelmän kanssa,että itse havainnoitavissa oleva tietoisuus on jonkinlainen sisäinen aisti, jolla aivot monitoroivat omaa toimintaansa.

Sen alla olisi sitten joku alempi (esitietoisuus, jolla päätöksiä tehdään, ja takaisin-kytkentä itse havainnoitavissa olevasta tietoisuudesta varsinaisiin päätöksiin on viiveellinen, joten sillä ei voi suoraan hallita niitä päätöksiä. "

Tuosta "tietoisuuden havainnoinnista" ensinnäkin seuraavaa:


http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/136367?page=1#136367

" Damasion "teoria" tietoisuudesta "kuudentena aistina", joka (ikään kuin ulkoisena havaitsijana) havainnoi muiden aistinten tuottaman datan käsit- telyä aivoissa, eli että "havainnoimme havaintojamme", on karkeasti LOO- GISESTI virheellinen teoria, joka EI SELITÄ MITÄÄN, vaan siirtää pelkästään tietoisuuden ongelman uuteen paikkaan, sillä aivan sama ongelma liittyy tuon "muita aisteja havainnoivan aistin" tietoisuuspuolen selittämiseen kuin niiden alkuperäistenkin aistien!

Ja pahempaa: jos alun perin oli JOKIN MAHDOLLISUUS havainnoida korrelaatioita esimerkiksi aistimiin osoitettavien ulkoisten signaalien ja aivokuoren aktivaatiotaso- jen välillä, ja yrittää niistä vetää johtopäätöksiä, niin nyt PERIAATTEELINENKIN kokeellinen tsekkausmahdollisuus on mennyttä, kun ilmeisesti kyse olisi "aivoalu- eiden välisistä keskinäisistä havaintokorrelaatiosta", joista emme edes tiedä, mitkä alueet olisivat kyseessä, varsinkaan sen "uuden aistimen" osalta!

Tuo karkea virhe on puhtaasti looginen ja filosofinen, sen havaitsemiseen ei tarvita MINKÄÄNLAISIA neuro- eikä muun psykologian tietoja. "

Teoria "tietoista edeltävästä tiedostamattomasta päätöksestä" perustuu Libetin kokeille, jotka eivät kuitenkaan kielellisen ajatteluteorian pohjalta kerro mitään muuta päätöksen ajankohdasta, kuin että ratkaisua ilmentä- vän toiminnan psykkisen mallin pitää "olla psyykkisesti esillä" ennen päätöksen tekemistä suorittaa ko toiminta!

Päätös on kokeessa korostetun kielellinen, mikä on etu sen tulkinnan kannalta:


[en.wikipedia.org]

" Researchers carrying out Libet’s procedure would ask each participant to sit at a desk in front of the oscilloscope timer. They would affix the EEG electrodes to the participant’s scalp, and would then instruct the subject to carry out some small, simple motor activity, such as pressing a button,or flexing a finger or wrist,within a certain time frame. No limits were placed on the number of times the subject could perform the action within this period.During the ex- periment, the subject would be asked to note the position of the dot on the oscilloscope timer when "he/she was first aware of the wish or urge to act" (control tests with Libet's equipment demon-strated a comfortable margin of error of only -50 milliseconds). Pressing the button also recorded the position of the dot on the oscillator, this time electronically. By comparing the marked time of the button's pushing and the subject's conscious de- cision to act, researchers were able to calculate the total time of the trial from the subject's initial volition through to the resultant action. On average, approximately two hundred milliseconds elapsed between the first appearance of conscious will to press the button and the act of pressing it.

Researchers also analyzed EEG recordings for each trial with respect to the timing of the action. It was noted that brain activity involved in the initiation of the action, primarily centered in the secondary motor cortex, occurred, on average, approxima- tely five hundred milliseconds be- fore the trial ended with the pushing of the button. That is to say, researchers recorded mounting brain activity related to the resultant action as many as three hundred milliseconds before subjects reported the first awareness of conscious will to act. In other words, apparently conscious decisions to act were preceded by an unconscious buildup of electrical charge within the brain - this buildup came to be called Bereitschaftspotential or readiness potential."

Tämä koe ei todista MITÄÄN sellaista, että "tahtopäätös" (tahtotoiminto) "tapahtuisi tiedostamattonasti ennen kuin se tehdään".

Tietysti nappulanpainamista koskevat yhteydet aktivoituvat osana päätöstä siitä, koska painaa, ennen sitä. Jos on kaksi vaihtoehtoista nappulaa, niin niin kauan kuin on päättänyt että painaa, mutta ei, että kumpaa, niin molempin toimintojen ehdollistuneet "aivolinkit" ovat aktiivisia.

Tässä kokeessa tutkittiin nyt nimenomaan tietoista päätöstä, ja tietoinen päätös tapahtuu kielellisesti: "vapaa tahto" on siis kielellisen ajattelun yläpuolella sijaitse- va, sille rakentuva käyttäytymisen ohjautuvuuden systeemitaso (yhteiskunnallisella emergenssitasolla).

On myös toinen mahdollisuus: automatisoitunut reagointi painaa nappulaa joiden- kin ehtojen täyttyessä (kuten haulikon liipasinta kiekon lentäessä).

Silloin se teko vastaa kirkastuu tietoisuudessa, kun se on jo vähintäinkin täydessä vauhdissa, tai suorataan suoritettu. Kuin ehdoton refleksi, vaikka onkin ehdollinen. Tietoisesta automati-soitu(nut) käyttäytyminen uusintaa refleksikäyttäytymisen piirteitä uudella korkeammalla tasolla.

Perusero monimutkaisiiin suoriin ehdollisiin reflekseihin nähden,kuten polkupyörän pystyssä pitämiseen ajaessa ohjausliikkein,on siinä,että automatisoitunut toiminta voidaan koska ta- hansa "kytkeä päältä", ja siihen pitää myös jotenkin "virittäytyä" (kuten haulikolla ampumaan, mutta toisin kuin pyörällä ajamaan).

Tahtotoiminnat ovat ilmeisesti synaptisia ja glia-soujen ohjaamia:

http://www.theassc.org/files/assc/PereiraJrFurlanAstrocytesHumanCognition.pdf

[keskustelu.skepsis.fi]

" Ajattelun ohjaaman tietoisen käyttäytymisen ja refleksikäyttäytymisen perusero on siinä, että jälkimmäiseen ei liity ympäristöstä riippumatonta mielikuvien yh- distelyä, vaan ohjau-tuvuus perustuu ns. ärsykehierarkiaan, joka kyllä sekin ehdol-listen refleksien järjestelmässä on ainakin suurimmlta osaltaan opittu, ja riippuu aina myös eläimen tilasta (nälkä, jano jne.).

Ajattelun ehdoton edellytys on kuitenkin kieli, vaikka ajatella voidaan myös ei-kielel- lisin mielikuvin, jotka alun perin ovat muodostuneet kielestä.

Ihmisellä tietoinen ajattelu, ajattelusta automatisoitunut alitajunta ja ehdolliset refleksit ovat kolme eri asiaa.

Jälkimmäisestä esimerkkinä vaikkapa se, miten pidämme polkupyörän ajaessa pystyssä tekemällä automaattisia korjausliikkeitä tavallisen yleensä niin ikään kä- sien liikkeiden osalta alitajuisen ohjaamisen lisäksi samalla kun tietoisella tajunnallamme seuraamme tietä, muuta liikennettä ja maisemia. "

Dogmi siitä että muka "neurofysilogia todistaisi ettei päätöksiä tehdä tietoisesti ja tahdonalaisesti (ellei toisin joidenkin mekaanisten "päätösten" suhteen ole ehdoin tahdoin ja työllä ja vaivalla harjoiteltu!) on perätön, ja perustuu jälleen kerran väärin tulkittuihin kokeisiin.

Keskustelua aiheesta täällä:

[keskustelu.skepsis.fi]

"Libetin förskottia" ei ilmenen neuronitasolla:

Toimintoa ohjaavan refleksikaaren sekä suorituksesta että tiedostamisesta eli pää- töksestä tai havainnosta aktivoituvien, nämä puolet toiminnassaan yhdistävien "ky- seisen toiminnon visuomotoristen neuronien" akivoiminen ei tapahdu "etuajassa" tiedostamiseen kuten päätökseen nähden toimintaan ryhdyttäessä, mikä selviää oheisesta ensimmäisestä tutkimuksesta, jossa tässä kysymyksessä on todella päästy neuronitasolle:

[www.pnas.org]

" Asymmetric fMRI adaptation reveals no evidence for mirror neurons in humans

1. Angelika Lingnaua,
2. Benno Gesiericha and
3. Alfonso Caramazzaa,b,1

+ Author Affiliations

1. a Center for Mind/Brain Sciences (CIMeC), University of Trento, 38100 Mattarello, Italy; and

 

2. b Department of Psychology, Harvard University, Cambridge, MA 02138

1. Edited by Edward E. Smith, Columbia University, New York, NY, and approved April 24, 2009 (received for review February 28, 2009)

Abstract

Neurons in macaque ventral premotor cortex and inferior parietal lobe discharge during both the observation and the execution of motor acts.

It has been claimed that these so-called mirror neurons form the basis of action understanding by matching the visual input with the corresponding motor program (direct matching).

Functional magnetic resonance imaging (fMRI) adaptation can be used to test the direct matching account of action recognition by determining whether putative mirror neurons show adaptation for repeated motor acts independently of whether they are observed or executed.

An unambiguous test of the hypothesis requires that the motor acts be meaning- less to ensure that any adaptation effect is directly because of movement recog-nition / motor execution and not contextually determined inferences.

We found adaptation for motor acts that were repeatedly observed or repeatedly executed. We also found adaptation for motor acts that were first observed and then executed, as would be expected if a previously seen act primed the subsequent execution of that act.

Crucially, we found no signs of adaptation for motor acts that were first executed and then observed.

Failure to find cross-modal adaptation for executed and observed motor acts is not compatible with the core assumption of mirror neuron theory, which holds that action recognition and understanding are based on motor simulation. "

Joka tapauksessa Libetin ilmiön olemus neuronitasolla pystytään näillä uusilla me- netelmillä aivan tarkalleen selvittämään, vaikkakin ongelman aktuaalisuuden taus- talla enemmän siitä pidetty suuri tyhjä melu kuin jokin todellinen epäselvyys tai merkitys.

Asiasta oli 28.09.06 MTV3:ssa asiantuntematon "dokumentti", jota en kuitenkaan valitetta- vasti tullut katsoneeksi, luin siitä vain (kautta linjan aiheellisesti epäileviä, arvosteluja ja referaatteja).

Toinen tiedonväärennys nähtiin tänään 5.9.2011 YLE:n kaikkien aikojen typerimpiin huijauksiin kuuluneessa PRISMASSA.