https://outlook.office.com/owa/?realm=student.tut.fi&exsvurl=1&ll-cc=1033&modurl=0&path=/attachmentlightbox

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tri-janne-saarikiven-hy-on-todistettava-ett-suomessa-puhuttiin


Akaa/Oka on ensimmäisten, koillisimpien ja karpaasimaisimpien vasarakirveiden kieltä, jotka tulivat suoraan idästä vesiä pitkin nykyisen Okan (Moskovan) vesistö-alueilta. He toivat ehkä enemmän suurten kotieläinten paimennusta mukanaan ja laivateknologiaa kuin varsi-naista maanviljelystä. Heidän heimoveljensä goljadit (Eastern Galindians) elivät siellä herroiksi aina vuoteen 1147 saakka, jolloin venä- läinen ruhtinas Juri Dolgoruki alisti heidän heimonsa Moskovan ruhtinaskunnalla. osa alistui, osa lähti tutumman kilpailevan naapurisuurvallan Liettuan leipiin.

Hieman näiden Suomen ilmeisesti ensimmäisten indoeurooppalaisten jälkeen tuli etelästä toinen vasarakirves / nuorakeraamikkoryhmä, joka oli perehtynyt vielä pa- remmin maanviljelykseen, ja toivat mm. auran (= ilma, aurata = ilmata, Ralf-Peter Ritter 1993) tullessaan.Heiltä tuhon samaan sanaparveen tulevat samaa merkitsevät sanat aapa, aava ja aaja (oja?) < *akwja. He purivat kiinni turpeeseen pieninä ryhminä, ja kielikin hajaantui.

Minä väitän samoin perustein myös AHVENANMAAN alkuosan palautuvan niin suo- messa kuin ruotsissakin siihen samaan vasrakirvessanaan *akwa, josta Ahvenan-maassa esiintyy muoto *akwen(-), jolla on eri sukupääte (neutrin), tai se on adjektiivi. Siihen palaan myöhemmin.

Ahuen3.jpgahuen4.jpgahuen5.jpg


ahuen6.jpg
ahuen7.jpg

ahuen8.jpgahuen9.jpgahuen10.jpg

Näillä sanoilla ei ole mitään tekemistä oikean kantagermaanin kanssa: sitä on noihin lainautumisaikoihin puhuttu jossakin aivan muualla, ja tuo GOOTIN kautta VÄÄRIN "rekonstruoitu" "kantagermaani" on kummituskieli ja aivopieru.

Tässä ei tarvitse myöskään olettaa k:n satemisoitumista s:ksi: *akwenista voi tulla *ahwio (*ahwjo, yks. genetii- vi) tai ahwju (mon. gen., olisi ihan kuin kuurissa!) ilman sitäkin.


Ruotysin sanat å = joki ja ö = saari tulevat samasta vasarakirvesjuuresta, joka ensin mainitulle on *akwa (gootin ahua, latinan aqua lähes kuin alkuperäinen, ranskan eau, kuin å...). jälkimmäiselle se on *akwen(-), joka on joko neutri (*akwa on feminii- ni), genetiivi (Vesi(en)maa = saari), adjektiivi tai venäjästä tuttu genetiiviadjektiivi, kuin Lena-joen mies Lenin, Hevosmies Konev tai Susimies Volkov. Suomeen tulee *ahven(a) ei välttämättä tarkoita ahventa (liettuan ešeris =*akweris = vesiolio, -eläin, kala, Akwarius = Vesihenkilö), ellei sitten ahven ole tarkoittanut kalaa yleensä.

On huomattava, että *akwa on kovavartaloinen, *akwen taas pehmeävartaloinen, liu- dentunut. Lainattaessä balttisanoa suomeen ja ruotsiin edellinen ominaisuus korreloi vahvasti sanan takavokaalisuuden, jälkimmäinen taas etuvokaalisuuden kanssa, mi- kä johtuu balttikielten ääntämyksestä: liudennus kuuluu myös seuraavan takavokaa- lin lisääntyneenä "etuisuutena" (kuten venäjässäkin, varsinkin suomalaisen tai ruot- salaisen korvaan). Englannin sana fish, ruotsin fisk tulee myös vesi-sanasta, jopa tästä samasta.


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/juha-kuisma-ja-hameen-p...

" Tämä on kuitenkin niin hyvä idea, eikä ole yhdestä Ahdista (*Ahrista?) kiinni, eikä siitäkään, että tarkoittaako Akaa todella vesistöä, että tätä on tutkittava.

Mun täytyy sanoa, niin kuin joskus hyvin harvoin isojen oivallusten kyseessä ollen, että MINÄ EN OLISI TUOTA IKINÄ KEKSINYT.

Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotka tämä teoria saattaa aset- taa uuteen valoon. Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun vietistä): Minkä helkkarin takia itäbalttikielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”!

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön,kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ežeras” (lt.) tarkoittavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta
"

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA; vaan itse (isoa) vettä! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltin pinet järvet ovat termiltään vain ISOMPIEN VESIEN KALTAISIA, tai vain PIENEMPIÄ VESIÄ, pääte -er-, -ar-"?

Edelleen, liettuassa on myös toinen "pieni vesi", nimittäin


ašara = kyynel

Lie. ãšara, ašarà, la. asara aiškiai susiję su s.i. aśru-,av. asru-, TA ākär, pl. akrūna. Neaišku, kodėl baltai neišlaikė u-kamieno. Galime spekuliuoti,kad kolek. *ašruà patyrė metatezę ir davė *ašurà, kuris dėl antrinio abliauto produktyvumo (žr. vasara, vakaras) arba dėl asimiliacijos būtų davęs ašarà. Forma aszeromis (Chylinskis) siūlo manyti, kad *ašurà pirma buvo pakeista į ašerà dėl abliauto produktyvumo ir vėliau - į ašarà dėl asimiliacijos.


Sanaa on yritetty vängällä epäonnistuneesti yhdistää kreikan sanaan dakru = pisara, kyynel, mutta se tulee luutavimmin sanasta deg- = polttaa ja se tarkoittaa alkuperäl- tään enemmän tervan, viinan ja mykynpisaroita kuin kyyneliä. Siitä tulee myös laakeri (puu) eli kyynelpuu, joka on tarkoittanut myrkkypuuta, laakerinäsiää, daphne laureola.

Minä keräsin tuonne kommenttiin balttikieten vesi(stö)sanoja koskevat tiedot toiselta koneelta.

Sieltä löytyy yksi "akwa", josta en enää muista, mistä se on, ja linkkikin on mennyt pimeäksi:

" *akʷā- = water

Lat. aqua, Welsh aig,

*** Russ. Ока (Oka), ***

(Suomen Akaa??? (Juha Kuisma 2015) Selittäisi monta arvoitusta! HM)

Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa *


h₂ep- = water

Skr. अप् (apha), Pers. apiyā/āb, Lith úpe; (kuuri: apia, jotv. apis, preussi: appi > sm. Apia, apaja, Ypäjä jne.)

*h₂p-isk- "fish" Lat. piscis, Ir. íasc/iasc, Goth. fisks, ON fiskr, Eng. fisc/fish, Gm. fisc/Fisch, Russ. пескарь (peskar'), Polish piskorz

Englannin ”f-ish” on siis f- = joki ja -ish adjektiivin pääte: ”jokiolio”!) "


Tämä on vanhentuneesta, poistettavasta sanastosta.

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European...

*h₂ekʷeh₂waterLat. aqua,Welsh aig,Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa

aqua- word-forming element meaning "water,"

from Latin aqua "water; the sea; rain", cognate with Proto-Germanic *akhwo, source of Old English ea "river", Gothic ahua "river, waters," Old Norse Ægir, name of the sea-god, Old English ieg "island;" all from PIE *akwa- "water" (cognates: Sanskrit ap "water," Hittite akwanzi "they drink," Lithuanian upė "a river").

HM: EI ole protokermaaninen: gootin sana on vasarakir-veslaina kuten skandinaavi-sanatkin.Kantaindoeuroopan sana on luultavimmin *ekʷe, kuten PIE roots sanoo (vaikka onkin poistettu sivu).

Sanasta tulevat skandinaavikieten jokisanat, joiden linkkien mukaa myös "ap- ja up- joet", mikä ei ole mahdotonta, sillä kʷ´ voi osin huuliäänteenä muuttua myös p´:ksi ja gʷ´  :ksi aivan kuten myös iranilaisissa kielissä ja joskus myös kreikassa.

  1. Alla oleva etymoloia on sikäli virheellinen,että kantaindoeuroopan juuri ei ole "**ap-" vaan "*ekʷe-". Gootin sana ahwa osoittaa, että se on laina nimenomaan vasarakirveskielestä eikä esimerkiksi preussista tai liettuasta tai latviasta, tai tule suoraan kanta-IE:stä.


http://etimologija.baltnexus.lt/?w=up%C4%97

" Iš ide.*ap- ‘vanduo’ kilę dvi atitikmenų eilės:1) s.i.āpas ‘vandenys = vedet,’, ir. āp- ‘vanduo = vesi’, pr. ape ‘upė = joki’, lie. ùpė; 2) lo. aqua ‘vanduo’, go. ahwa ‘upė’ (Порцич В., Членение иде. язык. общности, М., 1964, 302–305). Garsų dėsniai bet kokią sąsają tarp minėtų grupių išeliminuoja: ide. kw, , arijų ir bl.kalbose nevirsta p. Tačiau gr.,osk.-umbr. kalbose bei keltų tarmėse ide. kw, , > p, plg. gr. ἵππος [262] ‘arklys’,*ek̑-, ποινή (poiné) ‘atpildas’  *kʷoinā. Arijų ir bl. ap- (lo. aqua) yra to paties pobūdžio atitikmenys,su išlyga, kad šiuo atveju izoglosos tęsiasi neįprastomis besikertančiomis linijo- mis. Antraip tariant, arijų ir bl. ap- sąlygiškai galima vadinti „graikiškuoju elementu“.
"

ahuen11.jpg

ahuen12.jpgahuen15.pngahuen16.jpg

ahuen13.jpg