perjantai, 16. kesäkuu 2017

Ei ollut ensimmäinen siunaus- eikä teologiarobotti...

Itse asiassa maailman kaikkien aikojen ensimmäinen "robotti" tai "tekoäly" on ollut juuri teologiarobotti, joka antaa automaattivastauksia teologisiin kysymyksiin. Siitä on kulunut aikaa n. 700 vuotta. Tekijä ei ollut mikään pölkkypää, vaan mm. nukutusaine  eetterin keksijä ja ensimmäisen tieteellisesti perustellun kielellisen ajatteluteorian esit- täjä (koska ainoastaan kielellisesti välittyneellä informaatiolla on todellista pysyvää sosiaalista merkitystä yhteiskunnassa). Vihollistensa kuten englantilaisten mielestä tämä kekseliäs ja vaikutusvaltainen herra (señor) oli "Piru", sillä hän oli Armadan (lin- kissä myöhempi epäonninen tapaus) miehiä. Hänestä oli tietämättään tullut "piru" myös vanhojen kavereidensa ja opettajiensa islamilaisten maurien joukossa. Saavuttuaan tervehdysmatkalle näiden luokse hän joutui "islamistien" kivittämäksi.

Mutta tämän päivän sanaan:

https://www.seiska.fi/Oho/Tekoaly-tuli-kirkkoonkin-robottipappi-jak...

Robotti hoitaa siunaukset Wittenbergissä.



Tekoäly tuli kirkkoonkin: robottipappi jakelee automatisoituja siunauksia!



Robottipappi antaa automatisoituja siunauksia uskovaisille, jotka voivat siunaajalleen mies- tai naisääneen kosketusnäytöltä.

Wittenbergissä, jossa Martti Luther aikoinaan käynnisti uskonpuhdistuksen, evan- kelisluterilainen kirkko on lanseerannut maailman ensimmäisen siunauksia jakelevan robotin. Vanhassakaupungissa työskentelevä robotti kantaa nimeä BlessU-2.

Hesse-Nassaussa kehitetyn robotin käsistä loistaa jumalallista valoa samalla, kun se  sanelee siunauksia joko miehen tai naisen äänellä,riippuen asiakkaan valinnasta.Ro- botti kysyy uskovaiselta, mihin aiheeseen liittyen tämä tarvitsee siunausta. Sitten se kohottaa kätensä taivaita kohti ja lausuu tilanteeseen sopivia lainauksia Raamatusta.  Siunaus on myös mahdollista tulostaa.

– Se on kokeilu, jonka on tarkoitus herättää keskustelua, selittää kirkon edustaja, Sebastian von Gehren:

– Puolet on ollut sitä mieltä, että kyseessä on hieno juttu, kun taas toinen puoli ei voi kuvitellakaan ottavansa siunausta vastaan koneelta.

"Tekoäly ei vie pappien töitä"

Von Gehren sanoo, että robotti on vedonnut erityisen hyvin ihmisiin, jotka eivät yleensä ole kovin aktiivisia kirkossa kävijöitä:

– Nyt monet heistä tulevat kirkkoon joka aamu ja ilta.

Von Gehren vakuuttaa kuitenkin, ettei tekoäly ole viemässä pappien työpaikkoja.

– Koneen ei kuulu korvata pastorin siunausta. Emme tule näkemään tulevaisuutta, jossa joka kirkossa on siunausrobotti. 

Lähde: Mirror  "   


Myrkkymies, alkemisti, sittemmin frasiskaaniteologi Raimond Lully


Ramon_Llull.jpg?version=1&modificationDa


http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Lully%2c+Raymond


Lully, Raymond


Born circa 1235 in Mallorca; died circa 1315 in Tunis (?). Philosopher; theologian; Catalan writer.

At the age of 30, Lully gave up the life of a brilliant courtier and poet and entered the Franciscan order, becoming a missionary. He did missionary work in North Africa, where, according to legend, he suffered a martyr’s death. An outstanding expert on Jewish and Muslim theology, Lully was one of the founders of European Arabistics. He introduced the regular teaching of Oriental languages in European universities for the specialized preparation of missionaries.Lully left about 300 works,written originally in Catalan and Arabic primarily but often preserved only in Latin translations.

Lully’s world view was formed under the influence of Franciscanism and the works of Augustine. Polemicizing with the doctrine of Averroism about dualistic truth, Lully held that true knowledge was possible only in the light of revelation. For Lully, the world was the symbol of god, and in each thing were reflected divine “perfections,” the examination of which revealed to human understanding the principles of the action of god in the world.

In order to bring such understanding to exhaustive completeness, Lully worked out methods of modeling operations in logic, using symbolic designations of ultimate concepts (in his basic work, The Great Art).

This led him to develop the first logical machine and made him one of the forerunners of combination methods in logic.

Lully was the founder and classic writer of Catalan literature and one of the greatest lyric poets of his time (Desconort, the Song of Ramon, and other works); he also wrote the philosophical novella Blanquerna.

WORKS

Opera, omnia, vols. 1-8. Mainz, 1721-42.
Obres originales de Ramon Lull, vols. 1-2—. Palma, 1906-71—.
Obras literarias. Madrid, 1948.
Antologia de Ramon Lull, vols. 1-2. Madrid, 1961.

REFERENCES

Sureda Blanes, F. El beato Ramon Lull. … Madrid, 1934.
Battlori, M. Introductión bibliográfica a los estudios Lulianos. Palma, 1945.
Rzyttka, B. Ars magna: Die grosse Kunst des Raimund Lull. Modling [1960].
Platzeck, E. W. Raimund Lull: Sein Leben, seine Werke…, vols. 1-2. Düsseldorf, 1962-64.
Estudios Lulianos. Palma, 1957—.


N. V. KOTRELEV



Lullus pohti myös erittäin modernia kysymystä ajatuksen ja sen kielellisen ilmauksen suhteesta: on kieli vain "ajatuksen retorinen kuori",vai onko itse asiassa kaikki ajatuk- set järjestään muodostettu kielellisesti! Hän ainakin yritti kehittää myös "fraasiko- neen" teologisia kiistoja varten, josta kuka tahansa (varakas ja lukutaitoinen) uskovainen löytää vipuja kääntelemällä "oikean vastauksen" vaikkapa pakanoiden esittämiin kysymyksiin ja vastalauseisiin.

Llull perusti tutkimuksensa arabien tieteisiin. Hän kirjoitti latinaksi, arabiaksi, katalaa- niksi (ensimmäisenä) ja oksitaaniksi (ranskaksi). Hänen vieraillessaan 82-vuotiaana Afrikassa ilmeni, että muslimit ovat julistaneet hänelle kuolemantuomion, ja hän joutui kivitetyksi. Fransiskaanit, joihin mm. nykyinen paavi kuuluu, ovat julistaneet hänet py- himykseksi. Joillekin muille kuten vähän myöhemmille verivihollisille englantilaisille us- kovaisille hän edustaa pikemminkin sitä "vastapuolta"... On jopa periaatteessa mah- dollista, että englantilaiset ovat tuon köyliöläisen Lallinkin nimen "säveltäneet retori- sista syistä, miten vaarallisten "noitien" kanssa urhoollinen lähetyspiispa Suomessa joutuikaan vastakkain...

Hänen sanotaan vaikuttaneen voimakkaasti Giordano Brunon ja Gottlieb Leibnizin ajatteluun.

Suomalaisetkin ovat tutkineet Ramon Llullin filosofiaa:

http://netn.fi/sites/netn.fi/files/19971_net.pdf

" Päivi Mehtonen: O-ratio: Ramon Llull (Raimundus Lullus) ja Petrus Ramus
retoriikan filosofisuudesta


Mitä on järki tai ajattelu? Entä puhe? Liittyvätkö ne saumattomasti yhteen - yhtä sau- mattomasti kuin latinan sanat ratio (‘järki’, ‘ymmärrys’, ‘ajatus’ jne.) ja oratio (‘puhe’, ‘merkitys’, ‘sanat’)?Sekä yleisissä käsityksissä että retoriikan historiassa vastaukset ovat vaihdelleet arvostusten ja kulttuuri-ilmastojen myötä. Puhetaitoa eli retoriikkaa on usein pidetty pinnal- lisena sievistelynä ja keinotekoisuutena, täydellisenä vasta-kohtana rehdille ja rehelliselle, ajateltiinpa aitouden sitten löytyvän uskonnosta, filo- sofiasta, tieteestä, taiteesta tai “elävästä elämästä”. Toinen yleinen kritiikki retoriikkaa kohtaan on koskenut sen tilannekohtaista luonnetta: retoriikkaa on pidetty opportu-nismin tarkoitushakuisena taiteena, aina vallitse- vaan tilanteeseen ja tehtävään so- peutuvana. Näiden yleisten ja yleistävien teemojen puit- teissa kysymystä retoriikan ja filosofian toraisastakin suhteesta voi täsmentää historiallisten esimerkkien kautta.

Sanojen ja kommunikaation konkreettisuus on kaikkien aikojen filosofioissa toiminut vastapainona “totuuden”, “ajattelun” ja “viisauden” lähes aineettomalle pyhyydelle. Onkin mielenkiintoista, että länsieurooppalainen keskiaika, johon usein viitataan us- konnollisen hengellisyyden läpitunkemana katolisen teologian aikakautena, kuitenkin suosi monenlaista retoriikan harjoitusta.

...Ciceron mukaan pelkkä viisaus ilman kaunopuheisuutta (sapientia sine eloquentia) on lähes yhtä hyödytöntä kuin kaunopuheisuus ilman viisautta.Siksi puhetaidon har- joittamisessa ei pidä unohtaa ajattelun kehittämistä ja moraalin opiskelua (1.1.1). Vaikka viisauden ja kaunopuheisuuden suhteista keskusteltiin ja kiisteltiin jo 1100- luvulla, yleensä kouluteksteissä Cicero esitettiin opettajana ja auktoriteettina sekä retorisissa että moraalisissa hyveissä ja paheissa. Sopusuhtaisen ja oikeaoppisen kielen teoria ajateltiin erottamattomaksi oikean elämän teoriasta.

Vaikutusvaltaisuudestaan huolimatta ciceronianismi oli kuitenkin vain yksi keskiajan retorii- koista.Sen haastajiksi tai muokkaajiksi voi nostaa kaksi hyvin erilaista filosofia ja käsitystä retoriikasta. Mallorcalainen mystikkofilosofi Raimundus Lullus, ehkä tunnetumpi kansankielisellä nimellään Ramon Llull (1232-1316), ja Petrus Ramus (tai Pierre de la Ramée,1515-1572), ranskalainen monioppinut, kirjoittivat retoriikan teoriaa latinaksi ja ainakin osittain keskiajan ciceronianismin perinteitä tuntien. Tunte- mus ei kuitenkaan tarkoittanut samastumista, päinvastoin. Llull valjasti retoriikan palvelemaan universaalia filosofian ja kristillisen teologian kokonaistiedettään.

Ramus taas kyseenalaisti dialektiikan ja retoriikan auktoriteetteja. Hän on tunnetuin kirjoi- tuksistaan ja vaikutuksestaan Aristoteleen auktoriteetin vastustamiseksi, mutta retoriikan kannalta merkittäviä ovat Ramuksen teokset roomalaisia reetoreja Ciceroa ja Quintilianusta (n. 35-n. 96 jKr.) vastaan. Kritiikin ytimessä on Ramuksen pyrkimys täsmentää retoriikan ja dialektiikan tehtävää ja merkitystä tiedonaloina. Llullin ja Ra- muksen retoristen kir- joitusten äärellä voi miettiä maailmankuvien ja tieteiden meto- dien suhteita.Olisiko siis reto- riikan filosofisuus sitoutumista (hyviin) arvoihin ja ide- oihin, jotka heijastuvat (hyvinä) puhei- na ja kielellisinä esityksinä? Vai onko filosofi- sesti ja veitsenterävästi määritellyn retoriikan tehtävänä muovata oikein se kielellinen kuori, jossa sisältö kuin sisältö on esitettävissä?

... Jokaisella kategorialla on tarkkaan määritelty merkitys retoriikan järjestelmässä; itse retoriikka on puolestaan osa Suurta Tiedettä, jonka yleisenä päämääränä oli ge- neroida tai “komputoida” kaikki mahdolliset formuloinnit tosille filosofisille ja teologisil- le propositioille.Kristillinen totuus vertautui eri tiedonalojen oppeihin monimutkaisessa järjestelmässä, jonka peruskäsitteisiin Llull viittaa varsinkin Rethorica novan tietoa käsittelevässä osassa. Yhdistelemällä eri tavoin kahdeksaatoista periaatetta (hyvyys, suuruus, kesto, voima, viisaus, tahto, hyve, totuus jne.) ja yhdeksää sääntöä (mikä? mistä? miksi? minkä kokoinen? ...) on mahdollista tuottaa kaikenkattavia määritelmiä ja propositioita. Yhdistelmien menetelmät ja tulokset on mahdollista esittää formaalei- na kaavioina. Periaatteiden soveltami- sesta retoriikkaan Llull muun muassa toteaa, että ne kattavat kaikki mahdolliset aihepiirit puheelle, ajateltiinpa ne kuinka moninai- siksi hyvänsä. Periaatteita soveltamalla voi saavuttaa selkeää tietoa (clara scientia) sanojen kauniista käyttämisestä minkä tahansa aiheen käsittelyssä. Juuri näiden pe- riaatteiden ja sääntöjen kautta Llullin Suuri Tiede oli tieteidenvälistä:se edellytti, paitsi uutta retoriikkaa, myös uutta logiikkaa (Logica nova), metafysiik- kaa (Metaphysica nova), astronomiaa (Nova astronomia), ja niin edelleen. Nykytutkijat ovat kiistelleet siitä,onko Llullin järjestelmän perusta palautettavissa formaaliin logiikkaan vai paremminkin vertauksiin perustuvaan kristilliseen ja uusplatonistiseen symboliikkaan.

Llullin retoriikassa kiinnittää erityisesti huomiota loputtomalta tuntuvien jaottelujen yh- distyminen hengellistä sitoutumista ja hurskautta julistaviin sisältöihin. Lähtökohta on kuitenkin käytännöllinen: retorinen puhetilanne,jossa puhuja on vastuussa sanojensa välittymisestä. okainen Llullin analysoimista kategorioista suuntautuu puhujan ja kuu- lijoiden välisen harmonian takaamiseen. “Koska sana on se väline ja instrumentti, jonka kautta puhujat ja kuulijat yhdentyvät saman päämäärän tavoittelussa [in unum- finem conveniunt], tästä seuraa, että kuta paremmin koristettuja ja järjestettyjä sanat ovat, sitä kauniimmin ne viehättävät; ja kuta kauniimpia ne ovat, sitä miellyttävämpiä kuulijalle. Mitä miellyttävämpiä ne ovat, sitä välttämättömämmin seuraa, että puhujat ja kuulijat yhdistyvät saman päämäärän tavoitte- lussa.Ja koska tämä on retoriikan tehtävä,kyseisen taidon alana on järjestetty, koristettu, ja kaunis sana”. Sanan väli- tyksellä siis puhujan ja kuulijan - tuottamisen ja vastaanottamisen - tahot sulautuvat ja suuntautuvat kohti yhteistä päämäärää. "

Kommentit

Ladataan...