Hölynpölytoimittaja Kari Salminen on esiintyvinäänjonkinlaisena filosofina, mutta ei osaa peruskäsitteitäkään.

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/oliko-marx-itse-marxilainen-han-kannatti-vapaakauppaa-ja-paaoman-kasvua-200922683/?sent=true#comments

Oliko Marx itse marxilainen? Hän kannatti vapaakauppaa ja pääoman kasvua

Essee: 200 vuotta sitten syntynyt Karl Marx oli poliittisena filosofina aikansa tuote. Seuraajat tekivät Marxista marxilaisen, kirjoittaa toimittaja Kari Salminen.

Kari Salminen

Karl Marx syntyi kolme vuotta Waterloon taistelun jälkeen, 5. toukokuuta 1818 Reinin-maalla. Vajaan puolen vuosisadan kuluttua Marx julkaisi Pääoman (1867), joka teki hänestä pahamaineisen vallankumouksellisen kautta Euroopan.

Venäjän vallankumous vuonna 1917 ja sen jälkeen kumoukset Kiinassa, Vietnamissa ja Kuubassa tehtiin Marxin nimissä. Tai jos tarkkoja ollaan, marxilaisuuden, jollainen Marx ei itse halunnut olla.

Jo 1800-luvun lopulla Marxista alettiin muotoilla historiallisen megatarinan sankaria ja mytologian perustajaa, jonka ansiosta syntyivät historiallinen materialismi ja tieteelli- nen sosialismi. Niiden perustalle rakentuivat tieteelliseksi sanottu sosialismi ja kommunismin teoria.

Marxilaisuus ei ollut bolsevikkien tai Neuvostoliiton keksintö. Oppia oli alettu luoda jo Marxin kuoleman aikoihin vuonna 1883.

Yksi tärkeimmistä perustajahahmoista oli Marxin tukija Friedrich Engels. Ennen vuotta 1914 Saksan sosialistipuolue oli maailman suurin,ja se sommitteli Marxista mytologiaa valtansa tueksi. Venäjällä marxismin teoreetikko Georgi Plehanov teki samaa 1800- luvun lopulla, ja hänen työtään jatkoi Lenin.

Historian professori Gareth Stedman Jones on kirjoittanut: ”Suuri osa Marxin persoo- naa, poliittisia näkemyksiä ja teoreettisia saavutuksia koskevasta kuvasta luotiin puolustamaan tätä perintöä.”

Toisin sanoen, marxilaisuus loi Marxin ennemminkin kuin Marx marxilaisuuden.

Kapitalismi johtaa työläisen vapautumiseen

Marxin alkuperäisessä skeemassa kommunismi oli kritiikin muoto, ei sosiaalinen liike tai yhteiskuntamuoto. Hän kirjoitti: ”Vapautumisen pää on filosofia, ja sen sydän on proletariaatti.”

Vaikka Marxin ajattelu kehittyi ajan myötä tiukemmaksi yritykseksi ymmärtää historian lakeja ja talouden perustaa tieteellisen empiirisesti, vapautumisen idea ei häntä ikinä jättänyt. Siksi hän puhui niin paljon ihmisen vieraantumisesta ja riistosta, sorrosta ja välineellisestä roolista.

Marx oli sekä idealisti että romantikko ja vielä päälle materialisti. Hän näki, miten asiat maailmassa todella ovat orjuuden alla. Juuri siksi hän haaveili vapaudesta sekä utopiasta tulevaisuudessa.

Marxin tavoitteena oli panna viimekätinen materiaalinen todellisuus palvelemaan vapautta tavoittelevaa idealismia.

Huvittavaa kyllä, Marx oli pääoman kasvun, kapitalismin ja vapaakaupan kannattaja. Ne nimittäin johtavat työläisten vapautumiseen.

Hän ei puhunut vallankumouksesta johtajien junailemana pakkovaltana, vaan väistä-mättömänä asiana, joka seuraa, kun historialliset olosuhteet käyvät vapautumiselle otollisiksi.

Vallankumous ei tapahdu yhdessä yössä

Yksi kestävimmistä Marxin ajatuksista on varmasti ollut havainto siitä, että kriisi tai katastrofi on olennainen ja välttämätön osa kapitalismia.

Yksi vaarallisimmista ajatuksista oli kenties se, että ihmiset eivät tietoisuudessaan määritä sosiaalista todellisuutta,vaan sosiaalinen todellisuus määrittää tietoisuutensa. Jos tästä ottaa kunnolla kiinni, siitä seuraa, että ensin pitää jyrätä läpi kumous. Vasta sitten ihmisestä voi tulla ehompi. Näin ajateltiin Neuvostoliitossa ja Kiinassa.

Mutta Marx ei haaveillut väkivaltaisesta apokalyptisesta tapahtumasta, joka syrjäyttää vanhan ja tuo maan päälle ihanneyhteiskunnan. Hänelle vallankumous ei ollut tapahtuma vaan pitkä prosessi, ja se oli jo alkanut hänen aikanaan.

Lähteet:

Gareth Stedman Jones: Karl Marx – Greatness and Illusion. Allen Lane 2016.

Terry Eagleton: Miksi Marx oli oikeassa, Like 2012.

Gregory Claeys: Marx and Marxism. Pelican Books 2018. "


http://jatkumo.net/index.php?topic=1464.0

Marxilainen taloustiede ei ole teknologianvastaista